ENERGIAA AJAN VIRRASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAA AJAN VIRRASTA"

Transkriptio

1

2 ENERGIAA AJAN VIRRASTA SÄHKÖÄ PORVOOSSA 100 VUOTTA RISTO VALKEAPÄÄ 1

3 Valokuvat: Georg Christiernin Pentti Floor Hjalmar Lindfors Natalie Linsén Raine Nylund Ragnar Smeds Helge Snellman Anja-Laitimo Strengell Risto Valkeapää Porvoon Museo Taitto: Jukka-Pekka Valkeapää Paino: Uusimaa Oy, Porvoo ISBN

4 SISÄLTÖ 4 Alkusanat 5 Energiaa ajan virrasta - Sähköä Porvoossa 100 vuotta 7 Porvoon kauppaneuvokset käynnistivät sähköistyksen 9 Werner Söderström sähköisti vuonna Ulkovalaistusasia käynnisti sähkölaitoshankkeen 13 R.W. Ekblomista sähkön puuhamies 17 Kirkonmäelle valoa loppuvuonna Kunnallista sähkölaitosta selvittämään Haikon metsissä enemmän valoa 22 Ekblomin ikääntyminen loi ainekset ratkaisulle 24 Katuvalot paloivat läpi yön 25 Sähkön käytön kasvu pakotti uudisrakennukseen 26 Rakennusprojekti hyvin hallinnassa 28 Kulutus lähti heti reippaaseen kasvuun 29 Maailmansota nosti kuparin ja polttoaineen hintoja 31 Tasavirtatekniikan heikot puolet alkoivat rasittaa 32 Punainen aika ei koskettanut 33 ESV:ltä ryhdyttiin ostamaan energiaa 35 Teollisuus hankki sähköä suoraan ESV:ltä 36 Voimakas kulutuksen kasvu pakotti verkkouudistukseen 37 Christiernin suututti tasavirran kannattajan 38 3-vaihe vaihtovirta levisi kaupunkiin 38 Taloussähköä ruvettiin myymään 75 p/kwh 40 Tariffipolitiikka ei miellyttänyt kaikkia 41 Lampunvaihtoon käytettiin Kulmalan tehtaan tikapuita 42 Kiista sähkölaitoksen ohjesäännöstä johti luottamusmiesten joukkoeroon 45 Sähköntoimittaja istui asiakkaan hallituksessa 47 Kokonaissuunnitelmalla tasavirrasta vaihtovirtaan 49 Maalaiskunnan kyliin sähköä suoraan ESV:ltä 49 Sota! 51 Rintamalla taisteltiin - kotona sähköistäminen eteni 56 Kaapelikaupat kiihdyttivät kunnallispoliittisia tuntoja 58 Kiinteä maksu ja kulutusmaksu tariffeihin 59 Kovien korotusten aika koitti 60 Sodan jälkeen anomuksien aikaa 62 Sähköä säästettiin kun valtioneuvosto määräsi 63 Miehet vaihtuivat johtopaikoilla 64 Kun polkupyörästä autoon siirryttiin ja luvut vahvan kasvun aikaa luvulla oltiin jo riippuvaisia sähköstä 67 Gunnar Lindroos ehti vaikuttaa 35 vuotta 69 Pikkukaupungista energiakaupungiksi 69 Neste tuli ja muutti pienen Porvoon 72 Teollisuuden sähkön käyttö kasvoi rajusti 74 Kaukolämpöön Porvoon seutua palveleva ratkaisu 76 Taloudenhoito alkoi helpottaa 79 Granrothille ohjat Hällstenin jälkeen 80 Pitkäjänteistä kaukolämpöstrategiaa 82 Tietotekniikka tuli helpottamaan 84 Maakaasua haluttiin Porvoon seudulle 85 PHE ja PHV merkkipaaluja 86 Koko Porvoon seudun jakelu päätettiin yhdistää 86 Porvoon Energia -yhtiöiden synty 87 Kaukolämpötoimintaa ryhdyttiin laajentamaan 88 Energia-asiat vahvasti mukana kunnallispolitiikassa 89 Sähkön hintakilpailu yksinkertaisti tariffeja 91 Porvoon Energia katukuvassa 3 93 Liitteet

5 ALKUSANAT Porvoon Energia Oy Borgå Energi Ab täyttää tänä vuonna 4. syyskuuta 100 vuotta, jota silmällä pitäen yhtiön hallitus päätti keväällä 1998 yhtiön 100-vuotishistorian kirjoittamisesta. Hahmotellessamme ja suunnitellessamme historiakirjan rakennetta asetimme tavoitteeksi, että kirjasta tulisi korkeatasoinen ja mahdollisimman havainnollisesti ja elävästi toimintaamme, sen luonnetta ja kehitystä kuvaava. Yhteen vuosisataan mahtuu valtavasti. Alunperin yksityisten aloitteesta alkanut toimintamme muuttui ajan saatossa ensin kunnalliseksi, sittemmin alueelliseksi ja nyttemmin maakunnalliseksi. Halusimme myös valottaa, miten uudet asiat kuten sähkö sekä maakaasu ja kaukolämpö ovat muuttaneet porvoolaisten elämää aikojen saatossa. Ylellisyydestä on tullut välttämättömyys. Historian kirjoittajaa pohtiessamme päädyimme useita sähkölaitoshistorioita toimittaneeseen Risto Valkeapäähän. Kirjoittaja on kirjan valmistuksen yhteydessä käynyt läpi suuren määrän historiallista aineistoa, sanomalehtien vuosikertoja sekä valokuvia museon arkistoista. Historiaahan ei ole ilman ihmisiä. Kirjoittaja on myös haastatellut henkilöitä, entistä ja nykyistä yrityksen henkilökuntaa sekä kunnallispoliittisia päättäjiä. Niin sähkön kuin journalistin näkökulmasta Risto Valkeapää on kuvannut yksityisen ihmisen toiminnan ja persoonallisuuden kautta elämisen menoa ajan virrassa. Tekijä on perehtynyt sekä yhtiömme että kotipaikkakuntamme Porvoon tapahtumarikkaisiin historioihin ja nykypäivään. Tämä kirja on kunnianosoitus niin entisille kuin nykyisille päättäjille sekä yhtiön työntekijöille, jotka asiantuntevalla ja palveluhaluisella työpanoksellaan ovat myötävaikuttaneet yrityksemme kehittymiseen. Kirjan tarkoitus on myös kertoa niin kuluttajille kuin osakkaalle sekä yhteistyökumppaneillemme, millainen Porvoon Energia on ollut ja nyt on. Toivomme, että asiakkaamme ja omistajamme ovat tyytyväisiä nykyiseen omaan energiayhtiöönsä ja luottavat tulevaisuudessakin edistykselliseen toimintaamme meidän kaikkien parhaaksi. Haluan kiittää historiikkimme tekijää Risto Valkeapäätä historian havinan elävöittämisestä ja asiaanpaneutuvasta työstä. Samoin kiitän historiateoksen ruotsinkielisen version toimittanutta Rolf Gabrielssonia korkealaatuisesta työstä. Lämpimät kiitokseni haluan myös lausua niille entisille ja nykyisille yhtiömme työntekijöille sekä omistajapiirin edustajille ja muille, jotka haastateltuina ovat osaltaan edesauttaneet merkkivuosikirjan syntymistä. Porvoossa syyskuussa 2000 Roy Granroth toimitusjohtaja 4

6 ENERGIAA AJAN VIRRASTA SÄHKÖÄ PORVOOSSA 100 VUOTTA Porvoon seudulla on palanut sähkövalo tätä kirjoitettaessa jo pitkälti yli 100 vuoden ajan. Yhtiömuotoisen toiminnan juuret ovat kuitenkin kutakuinkin tasan 100 vuoden päässä. Yksityiseltä pohjalta aloittanut sähköyhtiö muutettiin vuonna 1911 kunnalliseksi sähkölaitokseksi. Vuonna 1913 sähkölaitokselle rakennettiin oma uusi toimitalo, joka edelleen on sen pääkonttorina. Merkittävänä tekijänä oli vuonna 1917 tapahtunut Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön perustaminen. ESV toimitti sähköä vuodesta 1921 lähtien Porvoon sähkölaitokselle. Entisen Porvoon maalaiskunnan alueen jakeluverkko on myös alkuperältään ESV:n verkkoa. Pysyttäytyminen yksissä samoissa tiloissa koko pitkän historian ajan on vaikuttanut myös tämän kirjan sisältöön mielenkiintoisella mutta osin ongelmallisella tavalla. Toimitalon kellarin kätköihin kerättiin nimittäin aina 1960-luvulle asti hyvin huolellisesti yksityiskohtaista tietoa sähkölaitoksen elämänmenosta. Pikkukaupungin rauhassa oli aikaa tallennella asioita. Sen jälkeen maailma muuttui dramaattisesti. Nesteen tulo paikkakunnalle pisti sähkölaitokseen säpinää, ja vuosikaudet kirjattiin huimia kasvulukuja. Siirryttiin suurten volyymien aikaan, eivätkä pienet yksityiskohdat tuntuneet enää kovin tärkeiltä ja tallentamisen arvoisilta. 5

7 Sähkölaitoksen historiassa 1970-luku oli kaukolämpöön siirtymisen aikaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta muodostui sen toiminnan kivijalka, joka vankistuu edelleen koko ajan. Porvoon Energia laajentaa myös toimintaansa kaukolämpöosaajana alueellisesti ja on jo edennyt Loviisaan ja Askolaan. Paikkakunnan lehdet ovat koko sähkölaitoksen 100-vuotisen toiminnan ajan seuranneet sen vaiheita varsin tiiviisti. Viime vuosina ne ovat myös itse kytkeytyneet yhä lähemmäs sähkölaitoksen liiketoiminnan periaatteita. Sähköinen verkkomedia on tullut perinteisen painetun median rinnalle, ja Porvoon Energia on myös ryhtynyt välittämään toiminnastaan uutisia internetissä. Seuraava 100-vuotiskausi näyttää vähintäänkin yhtä mielenkiintoiselta kuin nyt eletty. Sähkö- ja informaatioliiketoiminta ovat kasvamassa yhteen, mikä tietää uusia haasteita myös Porvoon Energialle. Sähköyhtiötoiminta on ollut Porvoossa koko historiansa ajan itsenäistä liiketoimintaa siitäkin huolimatta, että se oli kunnallistettuna vuosikymmeniä. Yrityksen periaatteena on ollut tuottaa porvoolaisille yksityistalouksille ja yrityksille edullista energiaa, jotta paikkakunta säilyttäisi alueellisen kilpailukykynsä. Porvoon teollisuudelle on myyty joustavasti sähköä pitkäaikaisin sopimuksin. Tariffit on kuitenkin asetettu niin, että yhtiöllä on ollut myös edellytykset investointeihin. Sähkömarkkinoiden vapautuminen 1990-luvun puolivälissä on johtanut sähkön hintojen laskuun. Pitkäaikaiset ostosopimukset ovat myös olleet Porvoon Energian riesana. Alueellisen sähköverkon omistajana sillä on kuitenkin ollut mahdollisuus pitää taloutensa edelleen itsenäisesti kunnossa sähkön siirrosta saatavilla maksuilla. Kun kaukolämpötoiminta on myös ollut varsin kannattavaa, Porvoon Energialla on hyvät edellytykset investointeihin ja sitä kautta kehitykseen uudessa ajassa samalla, kun kaupunki saa osuutensa sen tuotoista. *** Tämän kirjan nimeksi tuli Energiaa ajan virrasta. Se on Porvoonjoen varren sähköyhtiön 100-vuotishistoria, yhtiön joka on levittänyt toimintansa myös Mustijoen ja Loviisanjoen maisemiin. Seuraavalla 100-vuotistaipaleella mottona voi olla vaikkapa Energiaa ja informaatiota ajan virrasta. Risto Valkeapää 6

8 PORVOON KAUPPANEUVOKSET KÄYNNISTIVÄT SÄHKÖISTYKSEN Porvoon seudun sähköistämisen vaikuttajahahmoja olivat alkuvaiheessa kauppaneuvokset Johan Askolin ja August Eklöf. Heillä oli näkemys sähköistämisen merkityksestä silloiselle metsäteollisuudelle, lähinnä sahoille, ja Eklöfin tapauksessa sähköistyksen hyöty koitui myös selluloosateollisuudelle. Porvoon seudulla sähkötekniikan hyödyntäminen alkoi siten huomattavasti ennen kunnallisen sähkölaitoksen perustamista. Porvoon seudun sähköistämisessä vaikuttivat näkyvimmin kolme suomalaisen sähköistämisen pioneeria: Gottfrid Strömberg ( ) asensi sähköt Johan Askolinin omistamaan Boen kartanoon vuoden 1888 lopulla, Daniel Wadén ( ) sähköisti August Eklöfin toimeksiannosta Porvoon Höyrysahan 1889 ja Fritz Wilén ( ) Tolkkisten Höyrysahan Strömberg, Wadén ja Wilén olivat hyvin erilaisia persoonallisuuksia ja heidän kesken oli ankara kilpailu. Gottfrid Strömbergistä on kirjoitettu, että hänelle oli liiketaloudellinen menestys mullistavia innovaatioita tärkeämpi. Vaatimattomista oloista lähtöisin ollut Strömberg rakensi 17-vuotiaana vuonna 1880 ensimmäisen suomalaisvalmisteisen dynamon pikkusiskonsa kanssa Varkaudessa. Daniel Wadén puolestaan toi ensimmäisen käsin veivattavan dynamon Suomeen Saksasta Hän, kuten Strömberg, hankki teknisen korkeakoulutason koulutuksen. Wadén toimi yhteistyössä Carl Samuel JOHAN ASKOLIN oli Porvoon merkittävimpiä liikeelämän hahmoja. Hän syntyi Pornaisissa ja kuoli Porvoossa Johan Askolin tuli 15-vuotiaana puotipojaksi porvoolaiskauppaan, nai kauppiaan sisaren ja lunasti kaupan itselleen. Hän osoittautui poikkeuksellisen lahjakkaaksi kauppamieheksi. Askolin loi omaisuutensa perustan käymällä vaihtokauppaa: hän sai talonpojilta puutavaraa ja antoi tilalle maataloustarvikkeita. Vaurastuneella Askolinilla oli varaa hankkia sähköt Boen kartanoon jo vuonna

9 Kauppaneuvos AUGUST EKLÖF syntyi Tammisaaressa ja kuoli Porvoossa Hän aloitti 16-vuotiaana puotipoikana Porvoossa. Eklöf opiskeli mm. Berliinissä, jossa hän hankki puutavaran vientiin tarvittavan osaamisen. Vientimarkkinoiden kehittyminen tarjosi Eklöfille taloudellisen menestyksen eväät. Hän toimi sekä sahateollisuudessa että selluloosatehtailijana. Eklöfin yhtiön menestyksen myötä Porvoon seudulle syntyivät edellytykset kansainvälisen tason teknologiakehitykseen. Nottbeckin ( ) kanssa. Nottbeck toi Eurooppaan ja samalla Suomeen Thomas Alva Edisonin tekniikkaa. Hän suoritti tutkinnon Zürichin teknillisessä korkeakoulussa. Nottbeck asensi vuonna 1881 valaistuksen Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaalle yhdessä unkarilaisen Istvan von Fodorin kanssa. Nottbeckin projekti oli viides pysyvä sähköistysprojekti Euroopassa. Tätä ennen asennuksia oli tehty Lontoossa, Pariisissa, Milanossa ja Strassburgissa. Nottbeck oli kansainvälisen tason tekninen asiantuntija, joka oli erikoistunut Edisonin tekniikkaan. Wadén puolestaan käytti Edisonin lamppuja ja saksalaista dynamotekniikkaa. Hän asensi sähköt Suomen ensimmäiseen kaupunkilaitokseen Electriska Centralbelysning i Helsingfors. Se aloitti toimintansa marraskuussa vuonna Samaan aikaan aloitti ensimmäinen kaupunkilaitos Saksassa Berliinissä ja Ruotsissa Göteborgissa. Fritz Wilén puolestaan oli Turussa lyseosta poispotkittu toimittaja, joka oli kiinnostunut tekniikasta. Wilén syntyi merikapteenin poikana Englannissa, josta perhe siirtyi Turkuun, kun hän oli seitsenvuotias. Kielitaitoisena hän seurasi kansainvälisiä lehtiä. Hän otti vuonna 1886 yhteyttä amerikkalaiseen Thomson-Houston International Electric Light Company yn, joka palkkasi hänet pääagentikseen Suomeen ja Venäjälle. Wilén hoiti taitavasti liiketoimiensa mainostamisen lehdistössä, ja amerikkalaisyhtiö käytti hänen tekemiään ilmoituksia ja julkaisuja maailmanlaajuisessa markkinoinnissaan. Wilén joutui taistelemaan sähköistämisen vastaisten asenteiden kanssa Helsingissä, jossa vastustettiin 1000 voltin jännitteisiä ilmajohtoja. Helsingfors Elektriska Belysning Ab tarvitsi niitä sähkön siirrossa voimalaitokselta eri kortteleissa sijaitseville muuntoasemille. Wilén onnistui loppujen lopuksi saamaan kesäkuussa 1890 valtuuston luvan toiminnalle. Wilén operoi siis vuonna 1891 Tolkkisten höyrysahalla. Seuraavana vuonna Thomson-Houston yhdistyi Edisonin yhtiön kanssa, minkä jälkeen hänen sopimuksensa amerikkalaisyhtiön kanssa purkautui. Wilén vetäytyi kokonaan sähköistämisliiketoiminnasta tämän jälkeen ja keskittyi toimitustyöhön. Voidaan todeta, että porvoolaiset kauppaneuvokset August Eklöf ja Johan Askolin olivat sähköistämisasiassa varsin edistyksellisiä. Edistyksellisyyttä auttoi varmasti se, että kummallakin oli onnistuneiden liiketoimien ansiosta pääomia sijoitettavaksi uuteen teknologiaan. Sekä Eklöf että Askolin olivat olleet oikeaan aikaan liikkeellä vuosina , jolloin sahatavaran kysyntä lisääntyi rajusti. Sitä ennen Porvoon kaupankäynti oli painottunut tuontiin, ja siitä eteenpäin viennistä tuli yhä merkittävämpi tekijä. 8

10 WERNER SÖDERSTRÖM SÄHKÖISTI VUONNA 1893 Werner Söderström oli myös edistyksellisiä porvoolaisia. Hän uudisti kirjapainoteollisuutta siirtymällä vuonna 1893 väännettävistä painokoneista ja öljylamppuvalaistuksesta sähköistettyyn kirjapainoon. Söderström osti laitteensa Gottfrid Strömbergiltä ja palkkasi koneenkäyttäjäkseen J.E. Johanssonin, joka asensi paikoilleen höyrypannun, höyrykoneen, dynamon sekä sähköjohdot. Konehuone sijaitsi tehtaan kellarikerroksessa. Yrjö A. Jäntti kertoi Werner Söderström Osakeyhtiön historiakirjassa, että sähkövaloa kokeiltiin ensimmäisen kerran syyskuun 27. päivänä ja lokakuun 1. päivästä lähtien se tuli säännölliseen käyttöön. Sähkövalo herätti suurta huomiota, koska laitos oli paikkakunnan ensimmäinen. ja useat varakkaat kaupunkilaiset halusivat päästä sen tuottamasta hyödystä osalliseksi, joten Söderström päätti ruveta jakamaan sähkövaloa myöskin heille. Vielä marraskuussa saatiin tämä verkosto järjestetyksi. Sähkön hinta oli melko kallis: 65 markkaa vuodessa jokaista 25 kynttilän suuruista lamppua kohti, jolloin sitä valoa annettiin klo 11 saakka illalla. Söderströmille itselleen oli sähkölaitoksen järjestäminen tullut maksamaan markkaa, Yrjö A. Jäntti kirjoitti. Söderströmin sähkölaitos on noteerattu Timo Myllyntauksen Electrifying Finland kirjassa Porvoon ensimmäiseksi. Porvoon sähkölaitoksen juurien voidaan siltä osin todeta olevan paljon syvemmällä kuin vuodessa 1900, jolloin tehtailija Robert Wilhelm Ekblom aloitti sähköyhtiötoimintansa. ULKOVALAISTUSASIA KÄYNNISTI SÄHKÖLAITOSHANKKEEN WERNER SÖDERSTRÖM (kuva vuodelta 1886) syntyi kirjakauppias G. L. Söderströmin poikana Porvoossa ja kuoli Werner Söderström otti isänsä kirjapainon haltuunsa vuonna 1888 ja rupesi uudistamaan sitä ripeästi. Hän osti vuonna 1889 kaksi tonttia kirjapainolle ja asuinrakennukselle luvun alussa elettiin kuitenkin lama-aikaa. Lama hellitti vuonna 1892 sen verran, että hän sai rakennetetuksi asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna sähköistetyn tehdasrakennuksen. Sähkön käyttö tehosti merkittävästi kirjapainon tuotantoa ja loi perustan yhtiön edelleen jatkuvalle toiminnalle. Sähkövalaistusasia lähti Porvoossa liikkeelle vuonna 1892, kun insinööri E. Alopaeus haki yksinoikeutta sähkölaitoksen perustamiseksi Porvooseen. Hän jätti kaupunginvaltuustolle ehdotuksen öljylampuin varustettujen katulyhtyjen korvaamisesta sähköisillä. Vuosikustannuksiksi tulisi 4700 markkaa, jos käytettäisiin 135 lamppua, jotka olisivat teholtaan 16 normaalivalo yksikköä. Heikommilla, 10 normaalivalo -yksikön lampuilla, varustettu katuvalaistus maksaisi noin 3000 markkaa vuodessa. Rahatoimikamari määräsi valaistusasian ehdottoman tärkeäksi ja hyväksyi toimilupahakemuksen. Myös valtuusto päätti uudesta valaistuksesta 9

11 vain herra Söderström esitti eriävän mielipiteen, koska hänen mielestään oli tarpeetonta saada enempää kuin kaksinkertainen valovoima verrattuna siihen, mikä nyt oli. Hän halusi vähentää lamppujen lukumäärää ja sillä tavalla kustannuksia. Jo hyvin edenneeseen valaistusasiaan tuli mutkia matkaan, kun Alopaeus seuraavan vuoden syyskuussa esitti muutoksia tarjoukseensa. Alopaeus edusti höyryturbiineita toimittavaa tukholmalaista Delavals-yhtiötä. Hän ehdotti valaistuksen hoitamista markkaa vuodessa maksavalla järjestelmällä, jossa olisi 10 lamppua teholtaan 800 normaalivaloa ja 30 hehkulamppua, joiden teho olisi 25 normaalivaloa. Rahatoimikamari suositteli uuden ehdotuksen hyväksymistä. Ehdotus lähetettiin kuitenkin valtuuston toimesta uuteen valmisteluun sillä lisätoivomuksella, että järjestettäisiin koevalaistus. Sellainen järjestettiin ja valaistukseen oltiin tyytyväisiä. Niinpä rahatoimikamari esitti päätettäväksi uudelleen tarjouksesta, joka käsitti 15 kappaletta 700 normaalivalon lamppua ja 10 kappaletta 800 normaalivalon lamppua. Valtuusto jätti kuitenkin asian pöydälle ja kysyi lisäksi valaistuksen toimittavalta yhtiöltä mahdollisuutta saada katuvalaistus samaan markan hintaan kuin mitä maksoi entinen öljylamppuvalaistus 62 hehkulampulla. Marraskuun 1. päivän kokouksessa vuonna 1893 esitettiin vastaus, jonka mukaan valaistus saataisiin tuohon hintaan. Ehtona kuitenkin oli, että toimittajayhtiö saisi ensinnäkin 10 vuoden yksinoikeuden sähköntoimituksiin kaupungissa ja valaistus hoidettaisiin 20 normaalivalon tehoisilla hehkulampuilla. Vastausta pyydettiin viikossa. Valtuusto oli kuitenkin tyytymätön lamppujen valovoimaan ja yksinoikeussopimuksen aikaa pidettiin liian pitkänä. Asia palasi jälleen rahatoimikamariin, joka esitti 5 vuoden yksinoikeusaikaa. Rahatoimikamari Kulmakujan öljylamppu oli kuten myös muut lamput noin kahden metrin korkeudella kadusta. Sytyttäjältä edellytettiin varrellista laitetta, jolla lamppu avattiin ja tuli tuikattiin sen sydämeen. 10

12 piti kiinni aikaisemmasta lamppuehdotuksesta sekä katsoi, että koko asia pitäisi tältä erää jättää sikseen, jos sellaiseen valaistukseen ei päädyttäisi. Valtuuston budjettikäsittelyssä valaistusasia päätettiin hyllyttää. Keväällä 1894 Delavals-yhtiö ilmoitti, ettei se ollut enää kiinnostunut perustamaan Porvooseen sähkölaitosta, ja ehdotti, että kaupunki itse perustaisi sellaisen. Oletetut kustannukset olivat markkaa, mitä summaa pelästyttiin. Lehdistö osallistui tiiviisti valaistuskeskusteluun ja Borgå nya tidning julkaisi jutun, jonka mukaan sähkölaitos saataisiin kaupunkiin markalla ja katuvalaistus maksaisi ensimmäisenä ja kaikkein kalleimpana toimintavuonna kaupungille markkaa. Valtuusto ei kuitenkaan edelleenkään lämmennyt sähkövaloasialle. Seuraava katuvalaistuksen tarjoaja oli Werner Söderströmille sähköt asentanut masinisti Johansson, joka teki kaupungille 1. syyskuuta 1897 kolmiosaisen tarjouksen. Tarjous a) sisälsi 30 kpl normaalivalon kaarilamppua hintaan markkaa vuodessa, tarjous b) 100 kpl 25 normaalivalon lamppua markan hintaan vuodessa ja tarjous c) 5 kpl 800 normaalivalon ja 50 kpl 25 normaalivalon hehkulamppua hintaan markkaa vuodessa. Rahatoimikamari huomautti, että tarjoajan pitäisi jättää vakuudet. Kamari ehdotti, että tarjoukset pitää hylätä liian kalliina. Jopa halvinta tarjousta pidettiin kalliina, koska se oli paljon kalliimpi kuin Porvoon katuvalaistukseen käytettyjen 65 petrolilampun markan kustannukset. Borgåbladetissa selvitettiin, että halvimmallakin vaihtoehdolla olisi saavutettu Porvoon kaupungintalo valmistui syyskuussa Uusrenessansia edustavassa talossa pidettiin ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous heti talon lopputarkastuksen jälkeen 29. syyskuuta. Se sähköistettiin ensimmäisten joukossa vuonna

13 Porvoon keskustaa lokakuussa Keskellä kuvaa olevasta kaksikerroksisesta ns. Lindströmin talosta alkanut tulipalo tuhosi tämän jälkeen suuren alueen kaupungin keskustasta. Porvoon keskustaa palon jälkeen vuonna Tyhjentyneeseen tilaan voitiin rakentaa ruutukaavan mukaiset kadut. Sähköyhtiölle avautui myös vapaata rakennusmaata. 6,4 kertaa parempi valaistus, kuin öljylampuilla. Loppujen lopuksi Johansson veti tarjouksensa takaisin. Kaupungin heikko katuvalaistus harmitti porvoolaisia. Tehtailija Robert Wilhelm Ekblom teki valtuustoaloitteen kaasuvalaistuksen mahdollisuudesta. Hän esitteli bremeniläisen yrityksen tarjousta, joka ensi katsomalta tuntui hyväksyttävältä ja vain vähän öljyvalaistusta kalliimmalta. Tarjoukseen liittyi mielenkiintoinen 50 vuoden yksinoikeuspykälä. Rahatoimikamarin kokoonpanoa vahvistettiin valaistusasiassa herroilla Ekblom, Karl Helsingius ja Werner Söderström. Se sai tehtäväkseen tutkia tämän ja muiden valaistusvaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksia ja jättää asiasta mietinnön. Vahvistettu rahatoimikamari toi lokakuun kokoukseen 1899 useita erilaisia ehdotuksia ja laskelmia. Mukana oli sekä hiili- että puukaasuvaihtoehto, oli Auer-öljyvalaistus ja acetyylivalo. Viimeksi mainittu hylättiin heti, koska siitä oli käsitys, että se oli melkein yhtä kallista kuin sähkövalo, mutta vaarallisempaa. Jälleen kerran kaikki vaihtoehdot tuntuivat mahdottomilta hyväksyä, mutta sähkö oli vuosien mittaan saanut kasvavaa suosiota, joten sen hyväksyttävyys oli suurin. Vahvistetusta rahatoimikamarista muodostettu komitea sai valtuustolta valtuudet hankkia tarjous kaupungin valaisemisesta 51:llä normaalivalon kaarilampulla, joita pidettäisiin valaistuna

14 Kirkkokadulla liikkui ihmisiä yötä päivää. Katuvalaistus kaupungissa oli 1860-luvun lopulta alkaen. Myös Kirkkokadulla valolähteenä oli talon seinään kiinnitetty öljylamppu. Kuva on vuodelta 1898, jolloin valaistuksen heikkoutta arvosteltiin jo yleisesti. Piispankadulla Söderströmin taloa vastapäätä kokoontui vuonna 1891 porvoolaisia pohdiskelemaan maailmanmenoa. Katuvalaistuskysymys oli tuolloin vasta nousemassa kunnallispoliittiseksi kuumaksi perunaksi. tuntia vuodessa. Porvoon valtuusto katsoi, että varaa sähköiseen katuvalaistukseen olisi markkaa vuodessa. Tästäkään hankkeesta ei kuitenkaan suoraan syntynyt mitään selkeää valaistusratkaisua. R.W. EKBLOMISTA SÄHKÖN PUUHAMIES Tehtailija R.W. Ekblom, Porvoon Panimon omistaja, pursiseuran kommodori, kaikkien tuntema hauska seuramies ja kunnallispoliittinen osallistuja oli kuitenkin itse syttynyt sähkövalolle. Ekblom luovutti panimoliikkeensä pojalleen Mårten Ekblomille vuosituhannen vaihtuessa. Uusimaa-lehti julkaisi syyskuun 5. päivänä 1900 uutisen: Porvoon Sähkö Osakeyhtiö Sähkövoima-asema, jonka mainittu yhtiö on laittanut kaupunkiimme on nyt valmis, ja sähköä valaistukseksi ja moottorivoimaksi on jo ruvettu antamaan. Itse tehdasrakennus sisältää suuren pannuhuoneen sekä konesalin, jossa toistaiseksi on kaksi dynamokonetta. Valojohdot useimpien tilaajien luo ovat myös kunnossa. Toissa päivänä annettiin ensi kerran valoa, mikä R.W. EKBLOM 13

15 Porvoolaiset saivat sähköistyksen alkuvaiheessa valaistusta akkuvirrasta, koska koneita ei käytetty yöaikaan. näyttää kirkkaalta ja tasaiselta. Sähkövalontilaajia lienee nykyään jo 800, kerrottiin yhden palstan uutisessa lehden kakkossivulla. Uusimaa-lehden levikki oli tuolloin runsaat kpl. Lokakuun 8. päivänä julkaistiin Uusimaa-lehdessä uutinen: Sähkövaloa pakkahuoneelle ovat kaupungin liikkeenharjoittajat toiwoneet pimeäksi wuodenajaksi. Rahatoimikamarin ehdotuksesta päätti kaupunginvaltuusto perjantaisessa kokouksessa hyväksyä jättäen rahatoimikamarin päätettäväksi hankitaanko wai ei hankita tai lainataanko mittari muualta. Borgå Nya Tidning mainitsi vuosikatsauksessaan vuoden 1901 tammikuussa: Huolimatta huonoista taloudellisista oloista elinkeinoelämä on edistynyt vakaana ja vahvana eikä kuten monilla muilla paikkakunnilla häilynyt konkurssien tai muiden kriisien kourissa. Niinpä seudulle melko merkittävänä liikeyrityksenä on mainittava sisävalaistuksen sähköä toimittavan sähköyhtiön perustaminen. Uusi sähkölaitos tarkastettiin 3. päivänä lokakuuta, ja se aloitti heti toimintansa. Tilaajien määrä noussee noin 50:een ja lamppujen määrä yli 1000:een. Borgåbladet julkaisi uutisen (sitaateissa kirjoittajan tekemä käännös): Porvoon Sähkö Osakeyhtiö. 14

16 Porvoon tori vuonna Oikealla on Seurahuone, jonka purkamista edelleen monet surevat. Yhtiö on jättänyt anomuksen, että se saisi toteuttaa suunnitelman, joka koskee kaupungin uuden kaavan tonttia numero 5 korttelissa 22. Yhtiön tarkoitukena on pystyttää tontille tehdastoimintaan tarkoitettu kivitalo. Kyseinen tontti sijaitsi Jokikatu 33:ssa, ja sähkölaitokselle varattiin tilat tontin pihan puolen rakennuksesta. Mahdollistaakseen uuden pienteollisuuden toimimisen seudulla yhtiö jakaa sähköä edulliseen 11 pennin amperituntihintaan. Mittarin kautta jaettavan valaistussähkön hinta on 15 penniä per tunti. Suurasiakkaille myönnetään alennusta. Laitoksen teknisistä ominaisuuksista mainittiin Siemens & Halsken toimittamat akut, jotka mahdollistivat sähkön toimitukset myös yöaikaan, kun dynamokoneet eivät työskennelleet. Asiakkaita kosiskeltiin ilmoituksilla paikkakunnan lehdissä. Sähköyhtiö järjesti myös asennustyöt tarvittaessa hyvinkin lyhyellä hälytysajalla syksyyn 1900 saakka. Sähköyhtiöllä oli tavaraa omassa varastossa, joten siltä osin mikään ei hidastanut toimituksia, Ekblom ilmoitti. Valaistussähkö oli Porvoossa alkuvaiheessa miltei pelkästään sisätilojen asia. Ulkovalaistus oli kokonaan oma kysymyksensä. Siitä huolehdittiin perinteisessä kaasuvalotekniikassa pysyen, ja sitä parantamalla. Paineita kokonaan uuteen 15

17 tekniikkaan oli kuitenkin Borgå Nya Tidning-lehden mukaan kasaantunut. Katuvalaistusta on paranneltu siten, että vanhojen huonosti valaisevien ja vaikeasti hoidettavien petrolilamppujen sijasta otettiin käyttöön valaistusvälineiksi niin kutsuttuja Forselleska lamppuja. Uudistusta voidaan kuitenkin kaiken kaikkiaan pitää puolinaisena, sillä valaistus on vielä monessa suhteessa riittämätön, erityisesti, mitä tulee lamppujen määrään. Maaliskuussa 1901 R.W. Ekblom ilmoitti valaistussähkön hinnanalennuksesta. Hintaa laskettaisiin huhtikuun ensimmäisestä päivästä alkaen 25 % tai 15 penniin ampperitunnilta niiltä asiakkailta, joille sähkö tulee mittarin kautta. Suurasiakkat saivat saman alennuksen entisten alennuksiensa lisäksi. Sähköturvallisuutta valvottiin tuohon aikaan teollisuushallituksen toimesta. Porvoon sähköyhtiössä tehdyn tarkastuksen jälkeen todettiin paikkakunnan lehdissä, että turvallisuusasiat olivat kunnossa, eikä mihinkään erityisiin turvatoimiin ollut aihetta. Tarkastuksen suoritti koneinsinööri C. Bäcklund. Valaistusasian käsittely painui vaihteeksi hiljaisuuteen, mutta asia kyti kuitenkin veran alla koko ajan leimahtaakseen taas sopivan tilaisuuden tullen liekkeihin. Natalie Linsén otti vuonna 1898 kuvan kirkon kellotapulista Suomenkylän suuntaan. Kuvassa näkyy pylväitä, jotka saattavat olla sähköpylväitä, olihan Werner Söderström aloittanut sähkönjakelun jo vuonna

18 KIRKONMÄELLE VALOA LOPPUVUONNA 1901 Porvoon tuomiokirkon mäki oli vuosisadan alun pimeinä öinä Porvoon valoisinta aluetta. Porvoon tuomiokirkon valaistusta ryhdyttiin vaihtamaan sähkölamppuihin vuoden 1901 lopulla. Konsuli M.H. Ceder ja tehtailija L. Lönnqvist olivat lahjoittaneet sähköistyksen. Asia käsiteltiin kirkonkokouksessa, jossa vain yksi puhuja vastusti lahjoituksen vastaanottamista. Kokous päätti muuten ottaa lahjoituksen yksimielisesti vastaan. Asiantuntijalaskelman mukaan 106 lampulla järjestetty valaistus maksaisi 475 markkaa vuodessa. Sähköistämisen toteuttamiseen asetettiin komitea, johon kuuluivat lahjoittajien lisäksi kreivi Louis Sparre, rakennusmestari A.G. Lindholm, tehtailija R.W. Ekblom ja pastori V. Mårtensson. Komitealle annettiin vapaus asiantuntija-avun käyttämiseen. Tuomiokirkon sähköistämiseen ryhdyttiin saman tien. Työt valmistuivat ennen vuoden 1901 joulukirkkoa. Saman tien päätettiin asentaa muutama lamppu kellotapuliin. Kirkonkelloja käytettiin tuohon aikaan hälytettäessä palovaarasta, ja hälyttäjillä oli pimeässä vaikeuksia selvitä tapulissa. Myös kirkkopihan todettiin olevan paremman valaistuksen tarpeessa, joten sinnekin sijoitettiin lamppuja. Pastori V. MÅRTENSON oli myös kunnalliselämässä mukana kirkonmiehenä. Sähköpylväät ilmestyivät porvoolaismaisemaan vuonna Kuvassa on Rihkamatorin laidassa sijainnut Törngrenin talo. 17

19 Porvoolaismaisemaa vuodelta Synnytyslaitos on taustalla. Sähköistäjät liittivät toimintaansa yleishyödyllisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden kasvattaen näin yleistä hyväksyttävyyttä. Herrat R.W. Ekblom ja M. Ekblom kustansivat vuonna 1902 sähkövalot sairaalaan. Vuosittaiset kustannukset hoidetaan sairaalan toimesta. Sairaala on luonnollisesti tyytyväinen tästä parannuksesta, Borgåbladet kertoi. Vuosisadan alkuvuodet olivat kaupungissa kaiken kaikkiaan vireää kehityksen aikaa. Yksi sähkön käyttäjistä oli Porvoon Säästöpankki, joka vuonna 1901 päätti pidentää tuntuvasti aukioloaikojaan. Henkilöstöä lisättiin tuolloin, ja vuoden 1902 alusta valittiin toiseksi kirjanpitäjäksi varatuomari John Dahlström. Neljä vuotta myöhemmin hänet valittiin kamreeriksi, ja vuosina hän oli pankin toimitusjohtajana. Dahlström toimi myös kunnallispoliittisena vaikuttajana ja sähkölaitoksen hallituksessa. Tehtailija Ekblom toimi puolestaan Porvoon Säästöpankin luottamuselimissä. Lokakuussa 1902 kuvernöörin virasto vahvisti Porvoon Sähkö Osakeyhtiön verkko- ja laiteluvan, joten asiat olivat tsaarinajan byrokratian osalta kunnossa. Vuonna 1905 katuvalaistusasia hyppäsi jälleen pinnalle sähköyhtiön tehtyä ehdotuksen valaistuksen järjestämisestä neljällä 720 normaalivalon kaarilampulla ja 98:lla noin 80 normaalivalon Nernst-hehkulampulla valaistusajasta riippuen joko hintaan tai markkaa. Valtuusto siirsi asian rahatoimikamarin valmisteltavaksi. 18

20 KUNNALLISTA SÄHKÖLAITOSTA SELVITTÄMÄÄN 1906 Kunnallisen sähkölaitoksen perustamisasia lähti liikkeelle vuoden 1906 alussa. Porvoon Sähkö Osakeyhtiön tarjous jähmettyi kunnallispoliittiseen vastustukseen. Tammikuun 3. päivänä 1906 Porvoossa kokeiltiin sähkövaloa katuvalaistuksena ensimmäistä kertaa. Borgå Bladet kertoi asiasta edellisviikolla. Kokeiluvalaistus. Sähkö Osakeyhtiö on pystyttänyt kolme pylvästä lamppuineen Uudelle kirkkokadulle, joka on Nikolainkadun ja Puistokadun välissä järjestääkseen sähkövalon kokeiluvalaistuksen. Kokeiluvalaistus tapahtuu ensi keskiviikkona. Läsnä tulee olemaan rahatoimikamarin kutsuma asiantuntija insinööri Vuolle. Kyseinen insinööri Vuolle oli professori Bernhard Wuolle. Bernhard Wuolle oli Suomen johtavia sähkötekniikan asiantuntijoita vuosina Hän oli kansainvälistynyt mies, ja tunsi Länsi-Euroopan maat hyvin ja oli innostunut tuomaan niistä uutta teknologiaa Suomeen, fil.toht. Timo Myllyntaus luonnehtii porvoolaisten käyttämää asiantuntijaa kirjassaan Electrifying Finland. Porvoon Sähkö Osakeyhtiö jätti katuvalaistuksesta tarjouksen rahatoimikamarille, joka esitti sähköyhtiön tarjouksen hyväksymistä sillä ehdolla, että vuosittaiset kustannukset eivät ylittäisi markkaa. Kun asia otettiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn tehtailija Ekblom tähdensi Porvoon Sähkö Osakeyhtiön puolesta, että yhtiö ei voi suostua maksimihintaan markkaa, vaan että korvauksen pitäisi olla mittarilla mitaten 45 penniä kilowattitunnilta, minkä ohella hän ilmoitti, että jos kysymystä ei voida ratkaista viikon aikana, yhtiön on pakko luopua tarjouksestaan, koska se ei pystyisi hankkimaan valaisinpylväitä, jos päätöksenteko venyisi. Keskustelun aikana monet puhujat huomauttivat, ettei rahatoimikamari ollut teettänyt katuvalaistuksen parantamisasiassa perusteellisia ja monipuolisia selvityksiä, jotka olisivat olleet välttämättömiä. Rahatoimikamari oli vain ottanut huomioon yhtiön tarjouksen, mutta ei ollut ajatellut muita vaihtoehtoja kysymyksen ratkaisemisessa eikä ollut muilta seuduilta kerännyt tarvittavaa materiaalia asian valaisemiseksi. Kaupunginvaltuustossa epäiltiin myös, ettei kaupungin valaistus rahatoimikamarin esityksen jälkeenkään tulisi paremmaksi kuin nykyinen, ja että sellaisissa oloissa oli epäviisasta sitoa kaupunkia 10 vuoden pituiseen perustamisaikaan. Kaupunginvaltuusto päätti hylätä Porvoon Sähkö Osakeyhtiön tekemän tarjouksen nykyisessä muodossaan ja näin ollen jättää kysymyksen sähkövalaistuksen käyttöönotosta tällä kertaa sikseen. Sen lisäksi rahatoimikamarille annettiin tehtäväksi ottaa asia kokonaisuudessaan uuteen käsittelyyn, jonka BERNHARD WUOLLE 19

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi Valaistus Teollisuus Case study Carlo Casagrande Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi CoreLine Highbay Taustaa Vuonna 1959 perustettu Carlo Casagrande & Co Oy on kotimainen maahantuontiin

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 1/2010 Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2. KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 1/2010 Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2. KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010 Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2010 KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Sari Heiskanen Markku Huttunen Tuula Kauppinen,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 1662 /2006 442 Määräalan myyminen tilasta Metsähirvas RN:o 165:0 rakennuksineen / Hirvaan entinen Metsäopisto Maanhankinta ja luovutus / kaupungingeodeetti 14.9.2006: Rovaniemen maalaiskunta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Aika: keskiviikko 12.02.2014 kello 13.00-15.25 Paikka: Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 4. krs, Helsinki, pääsihteerin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi)

Kullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi) Kullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi) Khall. 29.03.2016 52 liite nro 11. Kvalt. 04.04.2016 14 liite nro 2. Sisäilmatyöryhmä keskusteli 20.1. yhtenä toimenpiteenä, että Kullasvuoren

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18. Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 7.9.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 12.9.2016 kello 18.30 Käsiteltävät asiat Paikka Jämijärven keskuskoulu, taideluokka 191 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ti klo 18.30 20.20 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi NORDIC ALUMINIUM OYJ PÖYTÄKIRJA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Keskiviikko 31.3.2010 klo 13.00-13.30 Paikka Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi Läsnä Paikalla olivat pöytäkirjan liitteenä 1 olevasta osallistujaluettelosta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2014 8 Aika Keskiviikko 12.2.2014 klo 17-18.20 Paikka Läsnä Kokoushuone Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Tuomo Haikola Marja Himanka Ismo Iso-Heiniemi Anita Kallio

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 216 Keskustakirjaston projektinjohtourakka; urakoitsijan valinta HEL 2015-001242 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta 63/673 496, Töölönlahdenkatu 4-10 Päätös A päätti

Lisätiedot

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1911 kuuluneet pankinjohtaja Karl W. Sauren puheenjohtajana, aistivialliskoulujen

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalossa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

Esitys: Hallitus päättää tarkastaa pöytäkirjat valitsemalla kokouksessa kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Hallitus valitsee pöytäkirjantarkastajat.

Esitys: Hallitus päättää tarkastaa pöytäkirjat valitsemalla kokouksessa kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Hallitus valitsee pöytäkirjantarkastajat. Sivu 1/7 Pöytäkirja 19/2015 Aika: 28. toukokuuta 2015 klo 9.30 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Mikko Mononen, puheenjohtaja Janika Takatalo, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 1 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN JA LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 2 1. KAUPAN OSAPUOLET Myyjä Pirkanmaan Osuuskauppa ( Myyjä ), (Y-tunnus: 0536307-0), PL 130, 33101 Tampere Ostaja Lempäälän

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina liitteenä olevasta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina liitteenä olevasta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. :N Aika: 30.3.2012 klo 14.00 Paikka: Läsnä: Helsingin Messukeskus, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina liitteenä olevasta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. Läsnä olivat lisäksi

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Tietoja MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO

Tietoja MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO 1 MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO Sijainti kartalla ja kiinteistön karttaote Tietoja Kiinteistötunnus 734-3-17-2 Kiinteistön pinta-ala 15.227 m2 Tehokkuus e=1,5 Rakennuksen kerrosala noin 5.700 m2 Kiinteistövero

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Aika Keskiviikko 4.5.2016 klo 17:27-18:20 Seurakuntakeskus Saapuvilla olleet Reinikainen Kimmo puheenjohtaja. Itämetsä Risto Järvinen Kaija

PÖYTÄKIRJA Aika Keskiviikko 4.5.2016 klo 17:27-18:20 Seurakuntakeskus Saapuvilla olleet Reinikainen Kimmo puheenjohtaja. Itämetsä Risto Järvinen Kaija KIRKKONEUVOSTO 3/2016 1 (6) Aika Keskiviikko 4.5.2016 klo 17:27-18:20 Paikka Seurakuntakeskus Saapuvilla olleet Reinikainen Kimmo puheenjohtaja Alanen Nina varapuheenjohtaja Itämetsä Risto Järvinen Kaija

Lisätiedot

12.2.2012. Varsinaiset edustajat: 1 Teemu Tiilikainen EPJ Paikalla 2 Julia Anjala EVPJ Paikalla 3 Janne Kuikka Paikalla 4 Jani Savolainen Paikalla

12.2.2012. Varsinaiset edustajat: 1 Teemu Tiilikainen EPJ Paikalla 2 Julia Anjala EVPJ Paikalla 3 Janne Kuikka Paikalla 4 Jani Savolainen Paikalla PÖYTÄKIRJA 1(7) EDUSTAJISTON KOKOUS AIKA 12.2.2013 Klo 17.30 PAIKKA Pasilan toimipiste, tila 1205 KUTSUTUT Varsinaiset edustajat: 1 Teemu Tiilikainen EPJ Paikalla 2 Julia Anjala EVPJ Paikalla 3 Janne Kuikka

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja KH xx.xx.2015 xx MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä Markku Mattila jäljempänä tässä sopimuksessa

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/7 23.08.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/7 23.08.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 444 Oikaisuvaatimus vuokrauspäällikön päätöksestä liikehuoneiston vuokrahyvitysasiassa HEL 2011-008469 T 03 01 00 Päätös päätti hyväksyä osittain oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 Kokousaika 8.6.2011 klo 15.00-16.15 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone, Kolari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12. COM() 597 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016 AIKA Torstai 19.5.2016 kello 9 11.50 PAIKKA Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Juntumaa

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot