ENERGIAA AJAN VIRRASTA
|
|
- Raili Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 ENERGIAA AJAN VIRRASTA SÄHKÖÄ PORVOOSSA 100 VUOTTA RISTO VALKEAPÄÄ 1
3 Valokuvat: Georg Christiernin Pentti Floor Hjalmar Lindfors Natalie Linsén Raine Nylund Ragnar Smeds Helge Snellman Anja-Laitimo Strengell Risto Valkeapää Porvoon Museo Taitto: Jukka-Pekka Valkeapää Paino: Uusimaa Oy, Porvoo ISBN
4 SISÄLTÖ 4 Alkusanat 5 Energiaa ajan virrasta - Sähköä Porvoossa 100 vuotta 7 Porvoon kauppaneuvokset käynnistivät sähköistyksen 9 Werner Söderström sähköisti vuonna Ulkovalaistusasia käynnisti sähkölaitoshankkeen 13 R.W. Ekblomista sähkön puuhamies 17 Kirkonmäelle valoa loppuvuonna Kunnallista sähkölaitosta selvittämään Haikon metsissä enemmän valoa 22 Ekblomin ikääntyminen loi ainekset ratkaisulle 24 Katuvalot paloivat läpi yön 25 Sähkön käytön kasvu pakotti uudisrakennukseen 26 Rakennusprojekti hyvin hallinnassa 28 Kulutus lähti heti reippaaseen kasvuun 29 Maailmansota nosti kuparin ja polttoaineen hintoja 31 Tasavirtatekniikan heikot puolet alkoivat rasittaa 32 Punainen aika ei koskettanut 33 ESV:ltä ryhdyttiin ostamaan energiaa 35 Teollisuus hankki sähköä suoraan ESV:ltä 36 Voimakas kulutuksen kasvu pakotti verkkouudistukseen 37 Christiernin suututti tasavirran kannattajan 38 3-vaihe vaihtovirta levisi kaupunkiin 38 Taloussähköä ruvettiin myymään 75 p/kwh 40 Tariffipolitiikka ei miellyttänyt kaikkia 41 Lampunvaihtoon käytettiin Kulmalan tehtaan tikapuita 42 Kiista sähkölaitoksen ohjesäännöstä johti luottamusmiesten joukkoeroon 45 Sähköntoimittaja istui asiakkaan hallituksessa 47 Kokonaissuunnitelmalla tasavirrasta vaihtovirtaan 49 Maalaiskunnan kyliin sähköä suoraan ESV:ltä 49 Sota! 51 Rintamalla taisteltiin - kotona sähköistäminen eteni 56 Kaapelikaupat kiihdyttivät kunnallispoliittisia tuntoja 58 Kiinteä maksu ja kulutusmaksu tariffeihin 59 Kovien korotusten aika koitti 60 Sodan jälkeen anomuksien aikaa 62 Sähköä säästettiin kun valtioneuvosto määräsi 63 Miehet vaihtuivat johtopaikoilla 64 Kun polkupyörästä autoon siirryttiin ja luvut vahvan kasvun aikaa luvulla oltiin jo riippuvaisia sähköstä 67 Gunnar Lindroos ehti vaikuttaa 35 vuotta 69 Pikkukaupungista energiakaupungiksi 69 Neste tuli ja muutti pienen Porvoon 72 Teollisuuden sähkön käyttö kasvoi rajusti 74 Kaukolämpöön Porvoon seutua palveleva ratkaisu 76 Taloudenhoito alkoi helpottaa 79 Granrothille ohjat Hällstenin jälkeen 80 Pitkäjänteistä kaukolämpöstrategiaa 82 Tietotekniikka tuli helpottamaan 84 Maakaasua haluttiin Porvoon seudulle 85 PHE ja PHV merkkipaaluja 86 Koko Porvoon seudun jakelu päätettiin yhdistää 86 Porvoon Energia -yhtiöiden synty 87 Kaukolämpötoimintaa ryhdyttiin laajentamaan 88 Energia-asiat vahvasti mukana kunnallispolitiikassa 89 Sähkön hintakilpailu yksinkertaisti tariffeja 91 Porvoon Energia katukuvassa 3 93 Liitteet
5 ALKUSANAT Porvoon Energia Oy Borgå Energi Ab täyttää tänä vuonna 4. syyskuuta 100 vuotta, jota silmällä pitäen yhtiön hallitus päätti keväällä 1998 yhtiön 100-vuotishistorian kirjoittamisesta. Hahmotellessamme ja suunnitellessamme historiakirjan rakennetta asetimme tavoitteeksi, että kirjasta tulisi korkeatasoinen ja mahdollisimman havainnollisesti ja elävästi toimintaamme, sen luonnetta ja kehitystä kuvaava. Yhteen vuosisataan mahtuu valtavasti. Alunperin yksityisten aloitteesta alkanut toimintamme muuttui ajan saatossa ensin kunnalliseksi, sittemmin alueelliseksi ja nyttemmin maakunnalliseksi. Halusimme myös valottaa, miten uudet asiat kuten sähkö sekä maakaasu ja kaukolämpö ovat muuttaneet porvoolaisten elämää aikojen saatossa. Ylellisyydestä on tullut välttämättömyys. Historian kirjoittajaa pohtiessamme päädyimme useita sähkölaitoshistorioita toimittaneeseen Risto Valkeapäähän. Kirjoittaja on kirjan valmistuksen yhteydessä käynyt läpi suuren määrän historiallista aineistoa, sanomalehtien vuosikertoja sekä valokuvia museon arkistoista. Historiaahan ei ole ilman ihmisiä. Kirjoittaja on myös haastatellut henkilöitä, entistä ja nykyistä yrityksen henkilökuntaa sekä kunnallispoliittisia päättäjiä. Niin sähkön kuin journalistin näkökulmasta Risto Valkeapää on kuvannut yksityisen ihmisen toiminnan ja persoonallisuuden kautta elämisen menoa ajan virrassa. Tekijä on perehtynyt sekä yhtiömme että kotipaikkakuntamme Porvoon tapahtumarikkaisiin historioihin ja nykypäivään. Tämä kirja on kunnianosoitus niin entisille kuin nykyisille päättäjille sekä yhtiön työntekijöille, jotka asiantuntevalla ja palveluhaluisella työpanoksellaan ovat myötävaikuttaneet yrityksemme kehittymiseen. Kirjan tarkoitus on myös kertoa niin kuluttajille kuin osakkaalle sekä yhteistyökumppaneillemme, millainen Porvoon Energia on ollut ja nyt on. Toivomme, että asiakkaamme ja omistajamme ovat tyytyväisiä nykyiseen omaan energiayhtiöönsä ja luottavat tulevaisuudessakin edistykselliseen toimintaamme meidän kaikkien parhaaksi. Haluan kiittää historiikkimme tekijää Risto Valkeapäätä historian havinan elävöittämisestä ja asiaanpaneutuvasta työstä. Samoin kiitän historiateoksen ruotsinkielisen version toimittanutta Rolf Gabrielssonia korkealaatuisesta työstä. Lämpimät kiitokseni haluan myös lausua niille entisille ja nykyisille yhtiömme työntekijöille sekä omistajapiirin edustajille ja muille, jotka haastateltuina ovat osaltaan edesauttaneet merkkivuosikirjan syntymistä. Porvoossa syyskuussa 2000 Roy Granroth toimitusjohtaja 4
6 ENERGIAA AJAN VIRRASTA SÄHKÖÄ PORVOOSSA 100 VUOTTA Porvoon seudulla on palanut sähkövalo tätä kirjoitettaessa jo pitkälti yli 100 vuoden ajan. Yhtiömuotoisen toiminnan juuret ovat kuitenkin kutakuinkin tasan 100 vuoden päässä. Yksityiseltä pohjalta aloittanut sähköyhtiö muutettiin vuonna 1911 kunnalliseksi sähkölaitokseksi. Vuonna 1913 sähkölaitokselle rakennettiin oma uusi toimitalo, joka edelleen on sen pääkonttorina. Merkittävänä tekijänä oli vuonna 1917 tapahtunut Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön perustaminen. ESV toimitti sähköä vuodesta 1921 lähtien Porvoon sähkölaitokselle. Entisen Porvoon maalaiskunnan alueen jakeluverkko on myös alkuperältään ESV:n verkkoa. Pysyttäytyminen yksissä samoissa tiloissa koko pitkän historian ajan on vaikuttanut myös tämän kirjan sisältöön mielenkiintoisella mutta osin ongelmallisella tavalla. Toimitalon kellarin kätköihin kerättiin nimittäin aina 1960-luvulle asti hyvin huolellisesti yksityiskohtaista tietoa sähkölaitoksen elämänmenosta. Pikkukaupungin rauhassa oli aikaa tallennella asioita. Sen jälkeen maailma muuttui dramaattisesti. Nesteen tulo paikkakunnalle pisti sähkölaitokseen säpinää, ja vuosikaudet kirjattiin huimia kasvulukuja. Siirryttiin suurten volyymien aikaan, eivätkä pienet yksityiskohdat tuntuneet enää kovin tärkeiltä ja tallentamisen arvoisilta. 5
7 Sähkölaitoksen historiassa 1970-luku oli kaukolämpöön siirtymisen aikaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta muodostui sen toiminnan kivijalka, joka vankistuu edelleen koko ajan. Porvoon Energia laajentaa myös toimintaansa kaukolämpöosaajana alueellisesti ja on jo edennyt Loviisaan ja Askolaan. Paikkakunnan lehdet ovat koko sähkölaitoksen 100-vuotisen toiminnan ajan seuranneet sen vaiheita varsin tiiviisti. Viime vuosina ne ovat myös itse kytkeytyneet yhä lähemmäs sähkölaitoksen liiketoiminnan periaatteita. Sähköinen verkkomedia on tullut perinteisen painetun median rinnalle, ja Porvoon Energia on myös ryhtynyt välittämään toiminnastaan uutisia internetissä. Seuraava 100-vuotiskausi näyttää vähintäänkin yhtä mielenkiintoiselta kuin nyt eletty. Sähkö- ja informaatioliiketoiminta ovat kasvamassa yhteen, mikä tietää uusia haasteita myös Porvoon Energialle. Sähköyhtiötoiminta on ollut Porvoossa koko historiansa ajan itsenäistä liiketoimintaa siitäkin huolimatta, että se oli kunnallistettuna vuosikymmeniä. Yrityksen periaatteena on ollut tuottaa porvoolaisille yksityistalouksille ja yrityksille edullista energiaa, jotta paikkakunta säilyttäisi alueellisen kilpailukykynsä. Porvoon teollisuudelle on myyty joustavasti sähköä pitkäaikaisin sopimuksin. Tariffit on kuitenkin asetettu niin, että yhtiöllä on ollut myös edellytykset investointeihin. Sähkömarkkinoiden vapautuminen 1990-luvun puolivälissä on johtanut sähkön hintojen laskuun. Pitkäaikaiset ostosopimukset ovat myös olleet Porvoon Energian riesana. Alueellisen sähköverkon omistajana sillä on kuitenkin ollut mahdollisuus pitää taloutensa edelleen itsenäisesti kunnossa sähkön siirrosta saatavilla maksuilla. Kun kaukolämpötoiminta on myös ollut varsin kannattavaa, Porvoon Energialla on hyvät edellytykset investointeihin ja sitä kautta kehitykseen uudessa ajassa samalla, kun kaupunki saa osuutensa sen tuotoista. *** Tämän kirjan nimeksi tuli Energiaa ajan virrasta. Se on Porvoonjoen varren sähköyhtiön 100-vuotishistoria, yhtiön joka on levittänyt toimintansa myös Mustijoen ja Loviisanjoen maisemiin. Seuraavalla 100-vuotistaipaleella mottona voi olla vaikkapa Energiaa ja informaatiota ajan virrasta. Risto Valkeapää 6
8 PORVOON KAUPPANEUVOKSET KÄYNNISTIVÄT SÄHKÖISTYKSEN Porvoon seudun sähköistämisen vaikuttajahahmoja olivat alkuvaiheessa kauppaneuvokset Johan Askolin ja August Eklöf. Heillä oli näkemys sähköistämisen merkityksestä silloiselle metsäteollisuudelle, lähinnä sahoille, ja Eklöfin tapauksessa sähköistyksen hyöty koitui myös selluloosateollisuudelle. Porvoon seudulla sähkötekniikan hyödyntäminen alkoi siten huomattavasti ennen kunnallisen sähkölaitoksen perustamista. Porvoon seudun sähköistämisessä vaikuttivat näkyvimmin kolme suomalaisen sähköistämisen pioneeria: Gottfrid Strömberg ( ) asensi sähköt Johan Askolinin omistamaan Boen kartanoon vuoden 1888 lopulla, Daniel Wadén ( ) sähköisti August Eklöfin toimeksiannosta Porvoon Höyrysahan 1889 ja Fritz Wilén ( ) Tolkkisten Höyrysahan Strömberg, Wadén ja Wilén olivat hyvin erilaisia persoonallisuuksia ja heidän kesken oli ankara kilpailu. Gottfrid Strömbergistä on kirjoitettu, että hänelle oli liiketaloudellinen menestys mullistavia innovaatioita tärkeämpi. Vaatimattomista oloista lähtöisin ollut Strömberg rakensi 17-vuotiaana vuonna 1880 ensimmäisen suomalaisvalmisteisen dynamon pikkusiskonsa kanssa Varkaudessa. Daniel Wadén puolestaan toi ensimmäisen käsin veivattavan dynamon Suomeen Saksasta Hän, kuten Strömberg, hankki teknisen korkeakoulutason koulutuksen. Wadén toimi yhteistyössä Carl Samuel JOHAN ASKOLIN oli Porvoon merkittävimpiä liikeelämän hahmoja. Hän syntyi Pornaisissa ja kuoli Porvoossa Johan Askolin tuli 15-vuotiaana puotipojaksi porvoolaiskauppaan, nai kauppiaan sisaren ja lunasti kaupan itselleen. Hän osoittautui poikkeuksellisen lahjakkaaksi kauppamieheksi. Askolin loi omaisuutensa perustan käymällä vaihtokauppaa: hän sai talonpojilta puutavaraa ja antoi tilalle maataloustarvikkeita. Vaurastuneella Askolinilla oli varaa hankkia sähköt Boen kartanoon jo vuonna
9 Kauppaneuvos AUGUST EKLÖF syntyi Tammisaaressa ja kuoli Porvoossa Hän aloitti 16-vuotiaana puotipoikana Porvoossa. Eklöf opiskeli mm. Berliinissä, jossa hän hankki puutavaran vientiin tarvittavan osaamisen. Vientimarkkinoiden kehittyminen tarjosi Eklöfille taloudellisen menestyksen eväät. Hän toimi sekä sahateollisuudessa että selluloosatehtailijana. Eklöfin yhtiön menestyksen myötä Porvoon seudulle syntyivät edellytykset kansainvälisen tason teknologiakehitykseen. Nottbeckin ( ) kanssa. Nottbeck toi Eurooppaan ja samalla Suomeen Thomas Alva Edisonin tekniikkaa. Hän suoritti tutkinnon Zürichin teknillisessä korkeakoulussa. Nottbeck asensi vuonna 1881 valaistuksen Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaalle yhdessä unkarilaisen Istvan von Fodorin kanssa. Nottbeckin projekti oli viides pysyvä sähköistysprojekti Euroopassa. Tätä ennen asennuksia oli tehty Lontoossa, Pariisissa, Milanossa ja Strassburgissa. Nottbeck oli kansainvälisen tason tekninen asiantuntija, joka oli erikoistunut Edisonin tekniikkaan. Wadén puolestaan käytti Edisonin lamppuja ja saksalaista dynamotekniikkaa. Hän asensi sähköt Suomen ensimmäiseen kaupunkilaitokseen Electriska Centralbelysning i Helsingfors. Se aloitti toimintansa marraskuussa vuonna Samaan aikaan aloitti ensimmäinen kaupunkilaitos Saksassa Berliinissä ja Ruotsissa Göteborgissa. Fritz Wilén puolestaan oli Turussa lyseosta poispotkittu toimittaja, joka oli kiinnostunut tekniikasta. Wilén syntyi merikapteenin poikana Englannissa, josta perhe siirtyi Turkuun, kun hän oli seitsenvuotias. Kielitaitoisena hän seurasi kansainvälisiä lehtiä. Hän otti vuonna 1886 yhteyttä amerikkalaiseen Thomson-Houston International Electric Light Company yn, joka palkkasi hänet pääagentikseen Suomeen ja Venäjälle. Wilén hoiti taitavasti liiketoimiensa mainostamisen lehdistössä, ja amerikkalaisyhtiö käytti hänen tekemiään ilmoituksia ja julkaisuja maailmanlaajuisessa markkinoinnissaan. Wilén joutui taistelemaan sähköistämisen vastaisten asenteiden kanssa Helsingissä, jossa vastustettiin 1000 voltin jännitteisiä ilmajohtoja. Helsingfors Elektriska Belysning Ab tarvitsi niitä sähkön siirrossa voimalaitokselta eri kortteleissa sijaitseville muuntoasemille. Wilén onnistui loppujen lopuksi saamaan kesäkuussa 1890 valtuuston luvan toiminnalle. Wilén operoi siis vuonna 1891 Tolkkisten höyrysahalla. Seuraavana vuonna Thomson-Houston yhdistyi Edisonin yhtiön kanssa, minkä jälkeen hänen sopimuksensa amerikkalaisyhtiön kanssa purkautui. Wilén vetäytyi kokonaan sähköistämisliiketoiminnasta tämän jälkeen ja keskittyi toimitustyöhön. Voidaan todeta, että porvoolaiset kauppaneuvokset August Eklöf ja Johan Askolin olivat sähköistämisasiassa varsin edistyksellisiä. Edistyksellisyyttä auttoi varmasti se, että kummallakin oli onnistuneiden liiketoimien ansiosta pääomia sijoitettavaksi uuteen teknologiaan. Sekä Eklöf että Askolin olivat olleet oikeaan aikaan liikkeellä vuosina , jolloin sahatavaran kysyntä lisääntyi rajusti. Sitä ennen Porvoon kaupankäynti oli painottunut tuontiin, ja siitä eteenpäin viennistä tuli yhä merkittävämpi tekijä. 8
10 WERNER SÖDERSTRÖM SÄHKÖISTI VUONNA 1893 Werner Söderström oli myös edistyksellisiä porvoolaisia. Hän uudisti kirjapainoteollisuutta siirtymällä vuonna 1893 väännettävistä painokoneista ja öljylamppuvalaistuksesta sähköistettyyn kirjapainoon. Söderström osti laitteensa Gottfrid Strömbergiltä ja palkkasi koneenkäyttäjäkseen J.E. Johanssonin, joka asensi paikoilleen höyrypannun, höyrykoneen, dynamon sekä sähköjohdot. Konehuone sijaitsi tehtaan kellarikerroksessa. Yrjö A. Jäntti kertoi Werner Söderström Osakeyhtiön historiakirjassa, että sähkövaloa kokeiltiin ensimmäisen kerran syyskuun 27. päivänä ja lokakuun 1. päivästä lähtien se tuli säännölliseen käyttöön. Sähkövalo herätti suurta huomiota, koska laitos oli paikkakunnan ensimmäinen. ja useat varakkaat kaupunkilaiset halusivat päästä sen tuottamasta hyödystä osalliseksi, joten Söderström päätti ruveta jakamaan sähkövaloa myöskin heille. Vielä marraskuussa saatiin tämä verkosto järjestetyksi. Sähkön hinta oli melko kallis: 65 markkaa vuodessa jokaista 25 kynttilän suuruista lamppua kohti, jolloin sitä valoa annettiin klo 11 saakka illalla. Söderströmille itselleen oli sähkölaitoksen järjestäminen tullut maksamaan markkaa, Yrjö A. Jäntti kirjoitti. Söderströmin sähkölaitos on noteerattu Timo Myllyntauksen Electrifying Finland kirjassa Porvoon ensimmäiseksi. Porvoon sähkölaitoksen juurien voidaan siltä osin todeta olevan paljon syvemmällä kuin vuodessa 1900, jolloin tehtailija Robert Wilhelm Ekblom aloitti sähköyhtiötoimintansa. ULKOVALAISTUSASIA KÄYNNISTI SÄHKÖLAITOSHANKKEEN WERNER SÖDERSTRÖM (kuva vuodelta 1886) syntyi kirjakauppias G. L. Söderströmin poikana Porvoossa ja kuoli Werner Söderström otti isänsä kirjapainon haltuunsa vuonna 1888 ja rupesi uudistamaan sitä ripeästi. Hän osti vuonna 1889 kaksi tonttia kirjapainolle ja asuinrakennukselle luvun alussa elettiin kuitenkin lama-aikaa. Lama hellitti vuonna 1892 sen verran, että hän sai rakennetetuksi asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna sähköistetyn tehdasrakennuksen. Sähkön käyttö tehosti merkittävästi kirjapainon tuotantoa ja loi perustan yhtiön edelleen jatkuvalle toiminnalle. Sähkövalaistusasia lähti Porvoossa liikkeelle vuonna 1892, kun insinööri E. Alopaeus haki yksinoikeutta sähkölaitoksen perustamiseksi Porvooseen. Hän jätti kaupunginvaltuustolle ehdotuksen öljylampuin varustettujen katulyhtyjen korvaamisesta sähköisillä. Vuosikustannuksiksi tulisi 4700 markkaa, jos käytettäisiin 135 lamppua, jotka olisivat teholtaan 16 normaalivalo yksikköä. Heikommilla, 10 normaalivalo -yksikön lampuilla, varustettu katuvalaistus maksaisi noin 3000 markkaa vuodessa. Rahatoimikamari määräsi valaistusasian ehdottoman tärkeäksi ja hyväksyi toimilupahakemuksen. Myös valtuusto päätti uudesta valaistuksesta 9
11 vain herra Söderström esitti eriävän mielipiteen, koska hänen mielestään oli tarpeetonta saada enempää kuin kaksinkertainen valovoima verrattuna siihen, mikä nyt oli. Hän halusi vähentää lamppujen lukumäärää ja sillä tavalla kustannuksia. Jo hyvin edenneeseen valaistusasiaan tuli mutkia matkaan, kun Alopaeus seuraavan vuoden syyskuussa esitti muutoksia tarjoukseensa. Alopaeus edusti höyryturbiineita toimittavaa tukholmalaista Delavals-yhtiötä. Hän ehdotti valaistuksen hoitamista markkaa vuodessa maksavalla järjestelmällä, jossa olisi 10 lamppua teholtaan 800 normaalivaloa ja 30 hehkulamppua, joiden teho olisi 25 normaalivaloa. Rahatoimikamari suositteli uuden ehdotuksen hyväksymistä. Ehdotus lähetettiin kuitenkin valtuuston toimesta uuteen valmisteluun sillä lisätoivomuksella, että järjestettäisiin koevalaistus. Sellainen järjestettiin ja valaistukseen oltiin tyytyväisiä. Niinpä rahatoimikamari esitti päätettäväksi uudelleen tarjouksesta, joka käsitti 15 kappaletta 700 normaalivalon lamppua ja 10 kappaletta 800 normaalivalon lamppua. Valtuusto jätti kuitenkin asian pöydälle ja kysyi lisäksi valaistuksen toimittavalta yhtiöltä mahdollisuutta saada katuvalaistus samaan markan hintaan kuin mitä maksoi entinen öljylamppuvalaistus 62 hehkulampulla. Marraskuun 1. päivän kokouksessa vuonna 1893 esitettiin vastaus, jonka mukaan valaistus saataisiin tuohon hintaan. Ehtona kuitenkin oli, että toimittajayhtiö saisi ensinnäkin 10 vuoden yksinoikeuden sähköntoimituksiin kaupungissa ja valaistus hoidettaisiin 20 normaalivalon tehoisilla hehkulampuilla. Vastausta pyydettiin viikossa. Valtuusto oli kuitenkin tyytymätön lamppujen valovoimaan ja yksinoikeussopimuksen aikaa pidettiin liian pitkänä. Asia palasi jälleen rahatoimikamariin, joka esitti 5 vuoden yksinoikeusaikaa. Rahatoimikamari Kulmakujan öljylamppu oli kuten myös muut lamput noin kahden metrin korkeudella kadusta. Sytyttäjältä edellytettiin varrellista laitetta, jolla lamppu avattiin ja tuli tuikattiin sen sydämeen. 10
12 piti kiinni aikaisemmasta lamppuehdotuksesta sekä katsoi, että koko asia pitäisi tältä erää jättää sikseen, jos sellaiseen valaistukseen ei päädyttäisi. Valtuuston budjettikäsittelyssä valaistusasia päätettiin hyllyttää. Keväällä 1894 Delavals-yhtiö ilmoitti, ettei se ollut enää kiinnostunut perustamaan Porvooseen sähkölaitosta, ja ehdotti, että kaupunki itse perustaisi sellaisen. Oletetut kustannukset olivat markkaa, mitä summaa pelästyttiin. Lehdistö osallistui tiiviisti valaistuskeskusteluun ja Borgå nya tidning julkaisi jutun, jonka mukaan sähkölaitos saataisiin kaupunkiin markalla ja katuvalaistus maksaisi ensimmäisenä ja kaikkein kalleimpana toimintavuonna kaupungille markkaa. Valtuusto ei kuitenkaan edelleenkään lämmennyt sähkövaloasialle. Seuraava katuvalaistuksen tarjoaja oli Werner Söderströmille sähköt asentanut masinisti Johansson, joka teki kaupungille 1. syyskuuta 1897 kolmiosaisen tarjouksen. Tarjous a) sisälsi 30 kpl normaalivalon kaarilamppua hintaan markkaa vuodessa, tarjous b) 100 kpl 25 normaalivalon lamppua markan hintaan vuodessa ja tarjous c) 5 kpl 800 normaalivalon ja 50 kpl 25 normaalivalon hehkulamppua hintaan markkaa vuodessa. Rahatoimikamari huomautti, että tarjoajan pitäisi jättää vakuudet. Kamari ehdotti, että tarjoukset pitää hylätä liian kalliina. Jopa halvinta tarjousta pidettiin kalliina, koska se oli paljon kalliimpi kuin Porvoon katuvalaistukseen käytettyjen 65 petrolilampun markan kustannukset. Borgåbladetissa selvitettiin, että halvimmallakin vaihtoehdolla olisi saavutettu Porvoon kaupungintalo valmistui syyskuussa Uusrenessansia edustavassa talossa pidettiin ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous heti talon lopputarkastuksen jälkeen 29. syyskuuta. Se sähköistettiin ensimmäisten joukossa vuonna
13 Porvoon keskustaa lokakuussa Keskellä kuvaa olevasta kaksikerroksisesta ns. Lindströmin talosta alkanut tulipalo tuhosi tämän jälkeen suuren alueen kaupungin keskustasta. Porvoon keskustaa palon jälkeen vuonna Tyhjentyneeseen tilaan voitiin rakentaa ruutukaavan mukaiset kadut. Sähköyhtiölle avautui myös vapaata rakennusmaata. 6,4 kertaa parempi valaistus, kuin öljylampuilla. Loppujen lopuksi Johansson veti tarjouksensa takaisin. Kaupungin heikko katuvalaistus harmitti porvoolaisia. Tehtailija Robert Wilhelm Ekblom teki valtuustoaloitteen kaasuvalaistuksen mahdollisuudesta. Hän esitteli bremeniläisen yrityksen tarjousta, joka ensi katsomalta tuntui hyväksyttävältä ja vain vähän öljyvalaistusta kalliimmalta. Tarjoukseen liittyi mielenkiintoinen 50 vuoden yksinoikeuspykälä. Rahatoimikamarin kokoonpanoa vahvistettiin valaistusasiassa herroilla Ekblom, Karl Helsingius ja Werner Söderström. Se sai tehtäväkseen tutkia tämän ja muiden valaistusvaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksia ja jättää asiasta mietinnön. Vahvistettu rahatoimikamari toi lokakuun kokoukseen 1899 useita erilaisia ehdotuksia ja laskelmia. Mukana oli sekä hiili- että puukaasuvaihtoehto, oli Auer-öljyvalaistus ja acetyylivalo. Viimeksi mainittu hylättiin heti, koska siitä oli käsitys, että se oli melkein yhtä kallista kuin sähkövalo, mutta vaarallisempaa. Jälleen kerran kaikki vaihtoehdot tuntuivat mahdottomilta hyväksyä, mutta sähkö oli vuosien mittaan saanut kasvavaa suosiota, joten sen hyväksyttävyys oli suurin. Vahvistetusta rahatoimikamarista muodostettu komitea sai valtuustolta valtuudet hankkia tarjous kaupungin valaisemisesta 51:llä normaalivalon kaarilampulla, joita pidettäisiin valaistuna
14 Kirkkokadulla liikkui ihmisiä yötä päivää. Katuvalaistus kaupungissa oli 1860-luvun lopulta alkaen. Myös Kirkkokadulla valolähteenä oli talon seinään kiinnitetty öljylamppu. Kuva on vuodelta 1898, jolloin valaistuksen heikkoutta arvosteltiin jo yleisesti. Piispankadulla Söderströmin taloa vastapäätä kokoontui vuonna 1891 porvoolaisia pohdiskelemaan maailmanmenoa. Katuvalaistuskysymys oli tuolloin vasta nousemassa kunnallispoliittiseksi kuumaksi perunaksi. tuntia vuodessa. Porvoon valtuusto katsoi, että varaa sähköiseen katuvalaistukseen olisi markkaa vuodessa. Tästäkään hankkeesta ei kuitenkaan suoraan syntynyt mitään selkeää valaistusratkaisua. R.W. EKBLOMISTA SÄHKÖN PUUHAMIES Tehtailija R.W. Ekblom, Porvoon Panimon omistaja, pursiseuran kommodori, kaikkien tuntema hauska seuramies ja kunnallispoliittinen osallistuja oli kuitenkin itse syttynyt sähkövalolle. Ekblom luovutti panimoliikkeensä pojalleen Mårten Ekblomille vuosituhannen vaihtuessa. Uusimaa-lehti julkaisi syyskuun 5. päivänä 1900 uutisen: Porvoon Sähkö Osakeyhtiö Sähkövoima-asema, jonka mainittu yhtiö on laittanut kaupunkiimme on nyt valmis, ja sähköä valaistukseksi ja moottorivoimaksi on jo ruvettu antamaan. Itse tehdasrakennus sisältää suuren pannuhuoneen sekä konesalin, jossa toistaiseksi on kaksi dynamokonetta. Valojohdot useimpien tilaajien luo ovat myös kunnossa. Toissa päivänä annettiin ensi kerran valoa, mikä R.W. EKBLOM 13
15 Porvoolaiset saivat sähköistyksen alkuvaiheessa valaistusta akkuvirrasta, koska koneita ei käytetty yöaikaan. näyttää kirkkaalta ja tasaiselta. Sähkövalontilaajia lienee nykyään jo 800, kerrottiin yhden palstan uutisessa lehden kakkossivulla. Uusimaa-lehden levikki oli tuolloin runsaat kpl. Lokakuun 8. päivänä julkaistiin Uusimaa-lehdessä uutinen: Sähkövaloa pakkahuoneelle ovat kaupungin liikkeenharjoittajat toiwoneet pimeäksi wuodenajaksi. Rahatoimikamarin ehdotuksesta päätti kaupunginvaltuusto perjantaisessa kokouksessa hyväksyä jättäen rahatoimikamarin päätettäväksi hankitaanko wai ei hankita tai lainataanko mittari muualta. Borgå Nya Tidning mainitsi vuosikatsauksessaan vuoden 1901 tammikuussa: Huolimatta huonoista taloudellisista oloista elinkeinoelämä on edistynyt vakaana ja vahvana eikä kuten monilla muilla paikkakunnilla häilynyt konkurssien tai muiden kriisien kourissa. Niinpä seudulle melko merkittävänä liikeyrityksenä on mainittava sisävalaistuksen sähköä toimittavan sähköyhtiön perustaminen. Uusi sähkölaitos tarkastettiin 3. päivänä lokakuuta, ja se aloitti heti toimintansa. Tilaajien määrä noussee noin 50:een ja lamppujen määrä yli 1000:een. Borgåbladet julkaisi uutisen (sitaateissa kirjoittajan tekemä käännös): Porvoon Sähkö Osakeyhtiö. 14
16 Porvoon tori vuonna Oikealla on Seurahuone, jonka purkamista edelleen monet surevat. Yhtiö on jättänyt anomuksen, että se saisi toteuttaa suunnitelman, joka koskee kaupungin uuden kaavan tonttia numero 5 korttelissa 22. Yhtiön tarkoitukena on pystyttää tontille tehdastoimintaan tarkoitettu kivitalo. Kyseinen tontti sijaitsi Jokikatu 33:ssa, ja sähkölaitokselle varattiin tilat tontin pihan puolen rakennuksesta. Mahdollistaakseen uuden pienteollisuuden toimimisen seudulla yhtiö jakaa sähköä edulliseen 11 pennin amperituntihintaan. Mittarin kautta jaettavan valaistussähkön hinta on 15 penniä per tunti. Suurasiakkaille myönnetään alennusta. Laitoksen teknisistä ominaisuuksista mainittiin Siemens & Halsken toimittamat akut, jotka mahdollistivat sähkön toimitukset myös yöaikaan, kun dynamokoneet eivät työskennelleet. Asiakkaita kosiskeltiin ilmoituksilla paikkakunnan lehdissä. Sähköyhtiö järjesti myös asennustyöt tarvittaessa hyvinkin lyhyellä hälytysajalla syksyyn 1900 saakka. Sähköyhtiöllä oli tavaraa omassa varastossa, joten siltä osin mikään ei hidastanut toimituksia, Ekblom ilmoitti. Valaistussähkö oli Porvoossa alkuvaiheessa miltei pelkästään sisätilojen asia. Ulkovalaistus oli kokonaan oma kysymyksensä. Siitä huolehdittiin perinteisessä kaasuvalotekniikassa pysyen, ja sitä parantamalla. Paineita kokonaan uuteen 15
17 tekniikkaan oli kuitenkin Borgå Nya Tidning-lehden mukaan kasaantunut. Katuvalaistusta on paranneltu siten, että vanhojen huonosti valaisevien ja vaikeasti hoidettavien petrolilamppujen sijasta otettiin käyttöön valaistusvälineiksi niin kutsuttuja Forselleska lamppuja. Uudistusta voidaan kuitenkin kaiken kaikkiaan pitää puolinaisena, sillä valaistus on vielä monessa suhteessa riittämätön, erityisesti, mitä tulee lamppujen määrään. Maaliskuussa 1901 R.W. Ekblom ilmoitti valaistussähkön hinnanalennuksesta. Hintaa laskettaisiin huhtikuun ensimmäisestä päivästä alkaen 25 % tai 15 penniin ampperitunnilta niiltä asiakkailta, joille sähkö tulee mittarin kautta. Suurasiakkat saivat saman alennuksen entisten alennuksiensa lisäksi. Sähköturvallisuutta valvottiin tuohon aikaan teollisuushallituksen toimesta. Porvoon sähköyhtiössä tehdyn tarkastuksen jälkeen todettiin paikkakunnan lehdissä, että turvallisuusasiat olivat kunnossa, eikä mihinkään erityisiin turvatoimiin ollut aihetta. Tarkastuksen suoritti koneinsinööri C. Bäcklund. Valaistusasian käsittely painui vaihteeksi hiljaisuuteen, mutta asia kyti kuitenkin veran alla koko ajan leimahtaakseen taas sopivan tilaisuuden tullen liekkeihin. Natalie Linsén otti vuonna 1898 kuvan kirkon kellotapulista Suomenkylän suuntaan. Kuvassa näkyy pylväitä, jotka saattavat olla sähköpylväitä, olihan Werner Söderström aloittanut sähkönjakelun jo vuonna
18 KIRKONMÄELLE VALOA LOPPUVUONNA 1901 Porvoon tuomiokirkon mäki oli vuosisadan alun pimeinä öinä Porvoon valoisinta aluetta. Porvoon tuomiokirkon valaistusta ryhdyttiin vaihtamaan sähkölamppuihin vuoden 1901 lopulla. Konsuli M.H. Ceder ja tehtailija L. Lönnqvist olivat lahjoittaneet sähköistyksen. Asia käsiteltiin kirkonkokouksessa, jossa vain yksi puhuja vastusti lahjoituksen vastaanottamista. Kokous päätti muuten ottaa lahjoituksen yksimielisesti vastaan. Asiantuntijalaskelman mukaan 106 lampulla järjestetty valaistus maksaisi 475 markkaa vuodessa. Sähköistämisen toteuttamiseen asetettiin komitea, johon kuuluivat lahjoittajien lisäksi kreivi Louis Sparre, rakennusmestari A.G. Lindholm, tehtailija R.W. Ekblom ja pastori V. Mårtensson. Komitealle annettiin vapaus asiantuntija-avun käyttämiseen. Tuomiokirkon sähköistämiseen ryhdyttiin saman tien. Työt valmistuivat ennen vuoden 1901 joulukirkkoa. Saman tien päätettiin asentaa muutama lamppu kellotapuliin. Kirkonkelloja käytettiin tuohon aikaan hälytettäessä palovaarasta, ja hälyttäjillä oli pimeässä vaikeuksia selvitä tapulissa. Myös kirkkopihan todettiin olevan paremman valaistuksen tarpeessa, joten sinnekin sijoitettiin lamppuja. Pastori V. MÅRTENSON oli myös kunnalliselämässä mukana kirkonmiehenä. Sähköpylväät ilmestyivät porvoolaismaisemaan vuonna Kuvassa on Rihkamatorin laidassa sijainnut Törngrenin talo. 17
19 Porvoolaismaisemaa vuodelta Synnytyslaitos on taustalla. Sähköistäjät liittivät toimintaansa yleishyödyllisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden kasvattaen näin yleistä hyväksyttävyyttä. Herrat R.W. Ekblom ja M. Ekblom kustansivat vuonna 1902 sähkövalot sairaalaan. Vuosittaiset kustannukset hoidetaan sairaalan toimesta. Sairaala on luonnollisesti tyytyväinen tästä parannuksesta, Borgåbladet kertoi. Vuosisadan alkuvuodet olivat kaupungissa kaiken kaikkiaan vireää kehityksen aikaa. Yksi sähkön käyttäjistä oli Porvoon Säästöpankki, joka vuonna 1901 päätti pidentää tuntuvasti aukioloaikojaan. Henkilöstöä lisättiin tuolloin, ja vuoden 1902 alusta valittiin toiseksi kirjanpitäjäksi varatuomari John Dahlström. Neljä vuotta myöhemmin hänet valittiin kamreeriksi, ja vuosina hän oli pankin toimitusjohtajana. Dahlström toimi myös kunnallispoliittisena vaikuttajana ja sähkölaitoksen hallituksessa. Tehtailija Ekblom toimi puolestaan Porvoon Säästöpankin luottamuselimissä. Lokakuussa 1902 kuvernöörin virasto vahvisti Porvoon Sähkö Osakeyhtiön verkko- ja laiteluvan, joten asiat olivat tsaarinajan byrokratian osalta kunnossa. Vuonna 1905 katuvalaistusasia hyppäsi jälleen pinnalle sähköyhtiön tehtyä ehdotuksen valaistuksen järjestämisestä neljällä 720 normaalivalon kaarilampulla ja 98:lla noin 80 normaalivalon Nernst-hehkulampulla valaistusajasta riippuen joko hintaan tai markkaa. Valtuusto siirsi asian rahatoimikamarin valmisteltavaksi. 18
20 KUNNALLISTA SÄHKÖLAITOSTA SELVITTÄMÄÄN 1906 Kunnallisen sähkölaitoksen perustamisasia lähti liikkeelle vuoden 1906 alussa. Porvoon Sähkö Osakeyhtiön tarjous jähmettyi kunnallispoliittiseen vastustukseen. Tammikuun 3. päivänä 1906 Porvoossa kokeiltiin sähkövaloa katuvalaistuksena ensimmäistä kertaa. Borgå Bladet kertoi asiasta edellisviikolla. Kokeiluvalaistus. Sähkö Osakeyhtiö on pystyttänyt kolme pylvästä lamppuineen Uudelle kirkkokadulle, joka on Nikolainkadun ja Puistokadun välissä järjestääkseen sähkövalon kokeiluvalaistuksen. Kokeiluvalaistus tapahtuu ensi keskiviikkona. Läsnä tulee olemaan rahatoimikamarin kutsuma asiantuntija insinööri Vuolle. Kyseinen insinööri Vuolle oli professori Bernhard Wuolle. Bernhard Wuolle oli Suomen johtavia sähkötekniikan asiantuntijoita vuosina Hän oli kansainvälistynyt mies, ja tunsi Länsi-Euroopan maat hyvin ja oli innostunut tuomaan niistä uutta teknologiaa Suomeen, fil.toht. Timo Myllyntaus luonnehtii porvoolaisten käyttämää asiantuntijaa kirjassaan Electrifying Finland. Porvoon Sähkö Osakeyhtiö jätti katuvalaistuksesta tarjouksen rahatoimikamarille, joka esitti sähköyhtiön tarjouksen hyväksymistä sillä ehdolla, että vuosittaiset kustannukset eivät ylittäisi markkaa. Kun asia otettiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn tehtailija Ekblom tähdensi Porvoon Sähkö Osakeyhtiön puolesta, että yhtiö ei voi suostua maksimihintaan markkaa, vaan että korvauksen pitäisi olla mittarilla mitaten 45 penniä kilowattitunnilta, minkä ohella hän ilmoitti, että jos kysymystä ei voida ratkaista viikon aikana, yhtiön on pakko luopua tarjouksestaan, koska se ei pystyisi hankkimaan valaisinpylväitä, jos päätöksenteko venyisi. Keskustelun aikana monet puhujat huomauttivat, ettei rahatoimikamari ollut teettänyt katuvalaistuksen parantamisasiassa perusteellisia ja monipuolisia selvityksiä, jotka olisivat olleet välttämättömiä. Rahatoimikamari oli vain ottanut huomioon yhtiön tarjouksen, mutta ei ollut ajatellut muita vaihtoehtoja kysymyksen ratkaisemisessa eikä ollut muilta seuduilta kerännyt tarvittavaa materiaalia asian valaisemiseksi. Kaupunginvaltuustossa epäiltiin myös, ettei kaupungin valaistus rahatoimikamarin esityksen jälkeenkään tulisi paremmaksi kuin nykyinen, ja että sellaisissa oloissa oli epäviisasta sitoa kaupunkia 10 vuoden pituiseen perustamisaikaan. Kaupunginvaltuusto päätti hylätä Porvoon Sähkö Osakeyhtiön tekemän tarjouksen nykyisessä muodossaan ja näin ollen jättää kysymyksen sähkövalaistuksen käyttöönotosta tällä kertaa sikseen. Sen lisäksi rahatoimikamarille annettiin tehtäväksi ottaa asia kokonaisuudessaan uuteen käsittelyyn, jonka BERNHARD WUOLLE 19
Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:
Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain
LisätiedotENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA
ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotRAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.
HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotValtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki
LisätiedotRaision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 105 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 218 6.11.2013 Kaupunginhallitus 84 29.3.2016 Asianro 677/04.03.01/2013 33 Valtuutettu Mika Koiviston
LisätiedotKauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015
Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri
LisätiedotKiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy
Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:
LisätiedotVARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta
LisätiedotSuomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela
Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 25.
LisätiedotValaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi
Valaistus Teollisuus Case study Carlo Casagrande Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi CoreLine Highbay Taustaa Vuonna 1959 perustettu Carlo Casagrande & Co Oy on kotimainen maahantuontiin
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 22/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 22/2016 1 (1) 250 Asianro 5922/00.01.01/2016 Ylimääräinen asia / Savo-Pielisen jätelautakunnan johtosäännön muuttaminen historia (asianumerolta 2388/2016) Kaupunginvaltuusto
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotReferenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos
Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE
LisätiedotVattenfallin imago kirkastui
Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotKristiansundin kaupunki rakentaa. tulevaisuuden. ulkovalaistusta
Ulkovalaistus CityTouch Kristiansundin kaupunki rakentaa tulevaisuuden ulkovalaistusta Norjan kunnilla ja kaupungeilla on suuri tarve uudistaa katuvalaistustaan, koska energia- ja ympäristövaatimukset
LisätiedotUlkovalaistus Vaasassa
Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Valistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Ulkovalaistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Onkilahden toimintapuisto - Puupylväät, valaisimet erikoisväri - Lamput 70 W monimetalli
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotHALLITUKSEN EHDOTUS OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN PERUSTAMISESTA
METSO OYJ HALLITUKSEN EHDOTUS HALLITUKSEN EHDOTUS OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN PERUSTAMISESTA Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka
LisätiedotKartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.
Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä 2018 Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.2018 Työn Tausta Samankaltainen tutkimus tehty kaksi kertaa aikaisemmin,
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotTeknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry:n hallituksen kokous
PÖYTÄKIRJA Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry:n hallituksen kokous SIKH 3/2010 Paikka: Strömberg (E220) Aika: 13.1.2010 klo 18.00 Paikalla: Hallitus: Sisä- ja urheilumestari, varapuheenjohtaja
LisätiedotORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.
KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015 AIKA Torstaina 4. kesäkuuta 2015 klo 10-11 PAIKKA Eräjärven seurakuntatalo, Eräjärventie 1553 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KOPPANEN Elina
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005
KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotDnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.
S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki
LisätiedotAloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotMiksi liityit Rautanet-ketjun jäseneksi?
AVOIMET KOMMENTIT >kuvasto vieläkin liian laaja >Ostopäivillä tunsin tulleeni huijatuksi erään tavarantoimittajan kohdalla. Kilpalijat kauppasivat samaa tuotetta huomattavasti alle ostohintamme. vastaavaa
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus
Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotToripaikkojen, virkistysalueiden, kasvimaapalstojen ja polttopuun hintojen muuttaminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 347/02.05.00/2013 42 Toripaikkojen, virkistysalueiden, kasvimaapalstojen ja polttopuun hintojen muuttaminen Kaupunginpuutarhuri Olli Punta 27.2.2013: Toripaikat:
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotVieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 1/2010 Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2. KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010
Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2010 KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Sari Heiskanen Markku Huttunen Tuula Kauppinen,
LisätiedotKasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk
Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotHankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön
1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli
LisätiedotPorvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år. Risto Saarinen
Porvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år Risto Saarinen 1900-luvun alku Laajat epidemiat uhkasivat terveyttä Puutalokaupungin tulipalojen torjuminen oli vaikeaa Asiaa oli pohjustettu
LisätiedotKaikissa em. vaihtoehdoissa osakeyhtiöt (Energia Oy sekä perustettava vesi- ja viemärilaitososakeyhtiö) pidetään kaupungin 100 % omistuksessa.
Kaupunginhallitus 49 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 16 20.03.2017 Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen Khall 13.03.2017 49 Vuoden 2017 talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyi taloudellisen tilanteen
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotYhtiökokous 19.4.2011
Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta
LisätiedotKullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi)
Kullasvuoren koulun pianot (tiedot tarkistettu 29.3.2016 vastaavaksi) Khall. 29.03.2016 52 liite nro 11. Kvalt. 04.04.2016 14 liite nro 2. Sisäilmatyöryhmä keskusteli 20.1. yhtenä toimenpiteenä, että Kullasvuoren
LisätiedotMILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT?
MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT? häikäisyä, ylimitoitettua valaistusta, huoltamattomia valaisimia, pimeyttä, markkinoilta poistuvia valonlähteitä, häiriövaloa, valosaastetta, liian kirkkaita mainoksia,
LisätiedotPainoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa Ilkka Sihvola
Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa 1 Helsingin Sanomat..pikku uutinen muutaman vuoden takaa 2 Esimerkki tältä aamulta (13.6.2017, klo 9:08) Viimeisin Hilmassa julkaistu
LisätiedotROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä
1 KIRJAAMO: 1662 /2006 442 Määräalan myyminen tilasta Metsähirvas RN:o 165:0 rakennuksineen / Hirvaan entinen Metsäopisto Maanhankinta ja luovutus / kaupungingeodeetti 14.9.2006: Rovaniemen maalaiskunta
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
LisätiedotValaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen
Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotUutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016
Uutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016 Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄÄ ÄÄ ÄÄ SV: Niin, kertokaa minulle! Yleisö: Jokaisessa lahjoituksessa on siunauksensa. SV: Kyllä, mutta miksi tehdä lahjoitus? Yleisö: Lahjoittamista on,
LisätiedotKYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen
Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA
LisätiedotMistä kuulitte eetu-hankkeesta?
40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton
LisätiedotMAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä
MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)
LisätiedotPk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema
TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotRiikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014
Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010
Lisätiedot5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
LisätiedotLämmöntuotantoa varten on perusteilla yhtiö ja sen kanssa on valmisteltu sopimusta, jonka pääkohtia on mm. seuraavat:
Joutsan kunnanhallitus 198 23.09.2013 Tekninen lautakunta 76 17.11.2016 Tekninen lautakunta 82 15.12.2016 Joutsan kunnanhallitus 4 09.01.2017 Joutsan kunnanhallitus 42 20.02.2017 LEIVONMÄEN TAAJAMAN LÄMMÖNTOIMITUSSOPIMUS
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 28.5.2012 klo 17 19.10 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen Jukka
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotKUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013
KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotKuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet
Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet
LisätiedotORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 4/2013 SIVU 24/2013. Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja
KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 4/2013 SIVU 24/2013 AIKA Perjantai 17.5.2013 klo 9 10.50 PAIKKA Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Jokinen
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS
Uusikaupunki 26.3.2014 AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS 1 Osana HINKU- hanketta toteutettiin Suomen suurin aurinkosähköjärjestelmien yhteistilaus. Neljän kunnan kiinteistöihin ja n. 25 yksityiskotiin asennetaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2013 1 (6) 51 Helsingin Energian hallinnassa olevan toimisto- ja tuotantorakennuksen siirto kaupungille HEL 2012-011381 T 02 07 00 Päätös päätti siirtää Helsingin Energian
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotLAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS
S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN
LisätiedotAUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5199 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.3.2018 ASEMAKAAVA MUSIIKKIOPISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), korttelia 21 koskeva asemakaavan
LisätiedotMYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20
MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöillä 858-15-5728-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola
ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.
LisätiedotValaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi
Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,
LisätiedotAurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre
Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit Jukka Kaarre 9.8.2017 Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin
LisätiedotPk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema
TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit
LisätiedotLänsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi
Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014
LisätiedotAuringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotSähköliittymä ja työmaasähkö
Sähköliittymä ja työmaasähkö Rakentajailta Keskiviikko 23.3.2011 Juha Viherjälaakso 1 17.3.2010 Suunnitteluvaihe Onnistunut talon sähköistys alkaa hyvästä suunnittelusta koskee myös ä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
Lisätiedot