Kunnia-asia. MHC Purunpää tuli uuteen kotiin. Suomea. Ratsukolla. Rapimago. ei puolusteta millä tahansa järjestelmällä

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj MHC Purunpää tuli uuteen kotiin Merivoimilla on jo kaksi kolmesta tilatusta miinantorjunta-aluksesta uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 17 (1128) verkossa > Kunnia-asia Halu säilyttää maamme itsenäisyyden puolesta taistelleiden perintö jälkipolville on saanut veteraanijärjestöt toimiin. Tehtävää toteuttava Tammenlehvän Perinneliitto aloitti tänä vuonna kunnianhimoisen hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa viime sodista ja niiden veteraaneista kertovat muistomerkit. Kaartinjääkäri Sami Kukkonen tunnustaa veteraaniperinteiden olevan hänelle vieraita, mutta kunnioittaa sotiin osallistuneiden uhrausta itsenäisestä Suomesta. uutiset, sivu 3 Suomea ei puolusteta millä tahansa järjestelmällä uutiset, sivu 3 Ratsukolla laivaston tahtiin perinnepäivillä kentällä, sivu 10 Rapimago rakentuu somessa vapaalla, sivu 15

2 2 pääkirjoitus Aika haltuun Puolustusvoimien henkilökunnalla on kova kiire. Lakkautusten ja leikkausten myötä vähemmän käsipareja tekee entistä enemmän. Loppuunpalamisiltakaan ei ole vältytty. Varusmieskoulutuksessakaan aikaa ei ole liikaa. Kahdella viikolla lyhentyneet palvelusajat tekevät viikko-ohjelmista entistä täydempiä. Varusmiespalveluksessa opetellaan pysymään aikatauluissa.alikersanttien on huolehdittava ryhmänsä määrättyyn aikaan sovittuun paikkaan. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että kiirehditään juoksumarssilla odottelemaan tai jonottamaan. Kriisitilanteissa aikatauluista kiinni Kiire ei saa olla syyllinen virheisiin. pitäminen onkin ensisijaisen tärkeää. Sodassa kiire ei ole hyväksyttävä syy virheeseen. Sen sijaan siviilielämässä kiireestä on tullut hovikelpoinen yleisselitys, jonka taakse on helppo paeta. tornitouhua *** Kiire on usein mielentila, joka on kytköksissä elämänhallintataitoihin. Kiireen tunne syntyy, koska tiedonvälitys on nopeutunut, ajanmittaus ja aikataulut tarkentuneet sekä kilpailu on kasvanut. Helsingin Sanomien toimittaja Seija Sartti kirjoittaa osuvasti (HS Kuukausiliite ) kiireestä: Ihminen säästää aikaa tehdessään monta asiaa yhtä aikaa: jos autoa ajaessaan naputtelee tekstiviestejä, ambulanssi tarjoaa kiirekuljetuksen. Aikaa pitää säästää, koska aika on rahaa: minkä ylinopeudessa voittaa, sen sakoissa häviää. Ajankäyttötutkimusten mukaan väestön vapaa-aika on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta työelämän kiire on lisääntynyt jatkuvasti vuoden 1977 jälkeen. Etenkin korkeasti koulutetut kärsivät aikapulaa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat EU:n kiireisimpiä. Meistä joka kolmannella ei ole riittävästi aikaa työntekoon. Monet ovat valmiita tekemään vapaaehtoisesti ylitöitä. Etenkin monissa kansainvälisissä yrityksissä kiireestä ja ylitöistä on tullut tapa. Jos työntekijä ei ole halukas joustamaan, löydetään helposti toinen tilalle. Kiireen takia ei ehditä nauttia työn tuloksista. Joutilasta elämää ei arvosteta, vähäinen vapaa-aikakin kun on monilla ohjelmoitu täyteen. Tarvitaan asennemuutosta: sen sijaan, että hehkutetaan isotuloisimpia, alettaisiinkin ihannoida vapaa-ajan viettäjiä. Asennemuutos lähtee meistä jokaisesta itsestämme. *** Hyvällä suunnittelulla voi välttää juoksemisen. Parhaimmillaan varusmieskoulutus opettaa ajanhallintaa. Varusmiesjohtajana toimiessa on mahdollista oppia, ettei joka paikkaan kannata hätiköidä. Ennen ajanlaskumme alkua Kiinassa filosofi Laotse antoi ohjeen hallitsemiseen: Raskas on kevyen perusta; rauhallisuus kiihkeyden herra. Tämä tarkoittaa, että suunnittelu luo perustan asioiden ja ajan hallinnalle. Maanpuolustuksessa raskas pohjatyö eli yleinen asevelvollisuus mahdollistaa kevyen näköisen reagoinnin yllättäviinkin tilanteisiin. Kriisin kohdatessa on käytettävissä osaavaa reserviä. Kun toiminnalla on vankka perusta, ei tarvitse kiireen takia tehdä virheitä. > nurkka Georgian sodan jälkipyykki jatkuu Presidentti Mihail Saakasvilin haastattelu radiokanavalla Rustavili-2 elokuun 7. päivänä 2013 nosti uudelleen esille kysymykset vuoden 2008 lyhyen sodan syistä ja seurauksista. Ohjelma oli valaiseva ja meitä suomalaisiakin haastava ( echo/). Kysymysten kysymys oli tietenkin se, merkitseekö Georgian sota uudenlaista Venäjän sotilaspoliittista toimintaoptiota toisin sanoen onko kyseisen kaltainen sota mahdollista myös muiden sen naapurien kanssa? Saakasvilin kanta oli tässä selvä; hän kertasi Georgian virallisen kannan siitä, että kyseessä oli pitkän aikavälin operaatio, johon Venäjä oli valmistautunut jo paljon aikaisemmin. Venäjän politiikan tai doktriinin presidentti arveli perustuvan kolmeen kohtaan. Ensiksi, että Georgian pilkkomiseen enklaaveihin toisin sanoen Etelä-Osseetiaan ja Abhaasiaan on lopullinen. Toiseksi, Georgian ei saa koskaan mennä Naton jäseneksi ja kolmanneksi, Venäjän suhtautuisi positiivisesti Georgiaan jos se liittyisi uuteen Euraasian Liittoon. Pitkässä radiolähetyksessä Saakasvilin viesti kuulijoilleen oli kuitenkin se, että Georgian päättää itse omasta tulevaisuudestaan ja turvallisuuspolitiikastaan. Ilman pohjoisen naapurinsa painostusta. *** päälle ja jättivät joukkonsa oman onnensa nojaan. Georgialaisille sotilaille sota oli nöyryyttävä operetti, jonka jälkeen ainakin lännessä kyseltiin onko edes mitään järkeä varustaa ja kouluttaa Georgian armeijaa jos se osaa vain pötkiä pakoon. Sota toi taas esille Sen Suuren Perusasian. Joukoilla pitää olla todellinen tahtotila ja selvä motivaatio. Kysymys puuttuvasta taisteluhengestä on meille suomalaisille käsittämätön ja kummallinen anomalia. Meillä ajatus maanpuolustamisesta on niin itsestään selvä, että sitä ei tarvitse edes perustella. Se ei synny itsestään eikä siihen vaadita mitään raakaa kuria tai epäinhimillistä erikoiskoulutusta. Se vain on. *** Meillä on oma tiemme. Dilemma on se sama, jota kerran selostin Oxfordin yliopiston illallisella eräälle sikäläiselle military fellow tutkijalle. Tämä eversti painotti brittien erikoisjoukkojen ihmeellisiä taitoja; kiekui SAS:sin sekä elitismin etuja. Minä en voinut muuta kuin myönnellä asian varmaan olevan näin. Huomautin kuitenkin että meillä kaikki miehet ovat special ja että meillä on niin rutiköyhä maa, että meillä ei ole kenelläkään varaa huonoon taisteluhenkeen. Se se vasta olisi tosi kallista. Haastattelun suurimmat kiemurat tulivat siinä kun presidentti Saakasvili joutui selittelemään georgialaisten joukkojen masentavan huonoa vastarintaa ja kurjaa sotilaallista suorituskykyä. Tosipaikassa upseerit vaihtoivat siviilit Arto Luukkanen Dosentti Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtori Helsingin yliopisto mielipide Taloustieteilijät pitävät asevelvollisuutta kalliina Puolustusvoimien viestintäjohtaja Jyrki Heinonen otti Ruotuväen numerossa 15/13 kantaa asevelvollisuuden kansantaloudellisia vaikutuksia käsitelleeseen blogikirjoitukseeni, ja totesi että "nykyjärjestelmän kustannustehokkuuden voi todentaa helposti". Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. Roope Luhtala Ohi on -kampanjan aktiivi Edistyspuolueen puheenjohtaja Puolustusvoimien ammattisotilaiden vahvuus Jos kustannustehokkuuden todentaminen on Heinosen mielestä helppoa, niin pyytäisin häntä tekemään sen jossain tulevassa artikkelissaan. Taloustieteilijöiden enemmistö tuntuu pitävän asevelvollisuutta kansantaloudellisesti kalliina tapana toteuttaa maanpuolustus, ja heille, kuten myös Ohi on -kampanjan aktiiveille, olisi hyvä osoittaa asian todellinen laita. Kysymykseen hieman liittyen haluaisin lisätä, että mielestäni puuvillasadon kerääminen orjatyövoimalla ei välttämättä ole kansantaloudellisesti kustannustehokasta, vaikka orjille ei tarvitsisi maksaa palkkaa heidän työstään. Ammattisotilaiden lisätarve Henkilöstön kokonaiskustannukset (milj euroa) Vastaus Roope Luhtalalle Viime aikoina on keskusteltu erilaisten puolustusratkaisujen kansantaloudellisista vaikutuksista. Siilasmaan raportissa (2010) päädyttiin oheisen taulukon mukaiseen laskelmaan. Silloisella puolustusbudjetilla arvioitiin saavutettavan noin miehen vahvuinen ammattiarmeija. Koko maan Lisätarve henkilöstömenoihin (milj euroa) puolustamiseen tarvittava miesmäärä edellyttäisi yli kahdeksan miljardin lisäpanostusta. Jyrki Heinonen Eversti Puolustusvoimien viestintäjohtaja KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh Fax helena.hyvonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Otso Lukka Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 uutiset 3 Sotiemme veteraanit muistetaan nyt ja aina Veteraanisukupolven perinteet halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Tammenlehvän Perinneliitto kokoaa tietoa muistomerkeistä perinneportaaliin. Olli Rytkönen Veteraaniyhdistyksien toiminta on muutoksen edessä, kun 2020-luvulle tultaessa veteraanien määrä vähenee nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi. Mitä tapahtuu veteraaniyhdistyksille, kun viimeinenkin sotaveteraani on saatettu haudan lepoon? Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pertti Suomisella on vastaus jo tiedossa. Haluamme varmistaa, että veteraanisukupolven perintö säilyy myös tulevaisuudessa. Vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton tehtävänä on toimia veteraaniperinteitä ylläpitävänä voimana. Yhdessä Suomen Sotaveteraaniliiton kanssa se on alkanut kehittää tulevaisuuden toimintamallia, jossa tämän päivän valikoiduista sotaveteraaniyhdistyksistä muodostetaan alueellisia perinneyhdistyksiä. Perinneliitto perustettiin jo 2000-luvun alussa, koska halusimme varmistaa, että veteraanijärjestöt voivat keskittyä perustehtäväänsä, eli sotaveteraanien avustamiseen sekä tukitoimintaan. Me puolestamme aloimme tehdä perinnetyötä sekä valmistella tulevaisuuden asioita. Tänä keväänä Tammenlehvän Perinneliiton perustamisesta tuli täyteen kymmenen vuotta. Juhlavuoden kunniaksi se aloitti hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa viime sodista kertovat muistomerkit kaikissa Suomen kunnissa. Hanke toteutetaan yhdessä Perinneliiton jäsenyhteisöjen kanssa. Olemme rakentaneet internettiin erityisen veteraaniperinteen portaalin, jonka muistomerkkitietokantaan täydennämme tietoa muistomerkeistä sekä niiden kunnosta. Suominen pitää tärkeänä, että muistomerkit osoittavat kunnioitusta sotiemme veteraaneille heidän ansaitsemallaan arvokkuudella. Veteraaniyhdistyksiä tarvitaan Vuonna 2012 varusmiesten lipaskeräyksillä saatiin kasaan yli puolet Sotiemme Veteraanit -kampanjan tuotosta. Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Sepän mukaan veteraanitoimintaan tulee panostaa nyt jos koskaan. Sotaveteraaniyhteisöjen ykköstavoitteena on valtion kuntoutusmäärärahan pitäminen riittävällä tasolla. Määräraha tänä vuonna on 36,6 miljoonaa euroa. Sotiemme Veteraanit -keräyksellä saimme viime vuonna kulujen jälkeen kasaan 2,2 miljoonaa euroa. Kun summaa verrataan esimerkiksi valtion määrärahaan, voidaan päätellä, että tällä summalla tukitaan vain pienimpiä reikiä. Valtion myöntämä tukiraha menee suoraan valtiolta kunnille. Sillä kustannetaan esimerkiksi veteraanien kuntoutustoimenpiteitä. Varusmiesten työllä on merkitystä Vuonna 2006 veteraanijärjestöt päättivät yhdistää veteraanikeräyksen yhden valtakunnallisen toimijan alaisuuteen. Tämän seurauksena syntyi Sotiemme Veteraanit -keräyskampanja, jonka käytännön järjestelyistä vastaa Veteraanivastuu ry. Sen hallituksessa istuvat edustajat neljästä suurimmasta veteraaniyhdistyksestä. Veteraanivastuun varainhankkija Matti Liuhto on toiminut nykyisessä työtoimenkuvassaan puolitoista vuotta. Kunnioitus isovanhempien sekä heidän ikäluokkansa tekemää työtä kohtaan olivat yksi monista tekijöistä, jotka saivat hänet hakeutumaan tehtävään. Kyllä se kuuluu meidän ikäpolvemme velvollisuuksiin, Liuhto toteaa. Vuonna 2012 keräyksen avulla saatiin kasaan yli 2,2 miljoonaa euroa pienituloisten veteraanien arjen tarpeisiin, kuten lääkkeisiin, kuntoutukseen sekä erilaisten Veteraanijärjestöjen varallisuus puhuttaa Olli Rytkönen apuvälineiden hankintaan. Puolustusvoimien tuki keräykselle on ratkaseva. Liuhdon mukaan vuonna 2012 varusmiesten lipaskeräyksillä saatiin kasaan yli 50 prosenttia koko kampanjan tuotoista. Ilman puolustusvoimien sekä varusmiesten tukea koko keräys tuskin olisi mahdollista edes toteuttaa. Tai ainakin sen tulos jäisi huomattavasti vaatimattomammalle tasolle. Kaikki keräyksistä saadut tuotot käytetään vain veteraanien hyväksi. Niitä rahoja ei laiteta minnekkään sukanvarteen tai säästöön perinnetyötä varten, Liuhto vakuuttaa. Veteraanijärjestöjen omaisuutta ja sen jakamista on viime vuosina puitu ahkerasti julkisuudessa. Vauhtia keskustelulle on antanut Ylen MOT-ohjelma, jonka mukaan veteraanien tukemiseen perustetuilla yksityisillä yhteisöillä on jopa 120 miljoonan euron omaisuus. Moni uskookin, että veteraanikeräyksille ei ole enää tarvetta. Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä tyrmää väitteen. Usein kuulee sanottavan, että kyllä meidän kelpaa, kun on rahaa kuin roskaa. Todellisuudessa elämme kädestä suuhun -periaatteella. Meidän kulumme ovat noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä raha meidän on saatava kasaan joka vuosi. Sepän mukaan Sotiemme Veteraanit -keräyksen tuotto on vain pieni murunen verrattuna valtion vuosittaiseen tukeen veteraaneille. Keräyksillä katetaan veteraanien avustamisen tiettyjä katvealueita. Jos tulovirtamme loppuisi, niin meillä on edellytykset toimia puoli vuotta. Sitten pitäisi laittaa lappu luukulle. Veteraanijärjestöistä Sotainvalidien Veljesliitto on ylivoimaisesti varakkain. Iso osa sen omaisuudesta on peräisin hoitotolaitosten kiinteistökaupoista. Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteeri Markku Honkasalon mukaan kaikki hoitolaitoksien myynnistä saadut varat käytetään täysimittaisesti sotainvalidien hoitoon. Toteutamme tukitoimintaa siten, että jaettavaa riittä vielä luvullakin. Tavoitteenamme on, että kaikki sotainvalidit hoidetaan kunnialla hautaan eikä senttiäkään jää yli. Puheloinen: Suomea ei puolusteta millä tahansa järjestelmällä Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen (keskellä) otti kantaa asevelvollisuuskeskusteluun 206. maanpuolustuskurssin avajaisissa. Eturivissä istuivat myös vuorineuvos Kari Jordan (vas.), puolustusministeri Carl Haglund, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus ja maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Heikki Välivehmas. Taneli Kontiainen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen katsoo, että mikäli koko maata päätetään jatkossakin varautua puolustamaan sotilaallisesti, ovat yleisen asevelvollisuuden vaihtoehdot vähissä. Siitä seuraa koko joukko vaatimuksia, joita ei Suomessa täytetä millä tahansa järjestelmällä, Puheloinen totesi 206. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina 23. syyskuuta. Asevelvollisuuden tilalle ehdotetut kansalaisille vaivattomat ja yhteiskunnalle kevyet ratkaisut eivät Puheloisen mukaan ole käyttökelpoisia, mikäli niiden pohjalta ei voida puolustaa koko maata sotilaallisesti. Asevelvollisuutta ja sen tilalle ehdotettuja järjestelmiä on muutenkin pohdittava laajasti. Olisi esimerkiksi virhe otaksua, että jatkossa sodat käydään vain kyberavaruudessa. Näin asia ei ole. On tosiasia, että kyberuhat ovat hyvin vakava yhteiskunnallinen ja sotilaallinen haaste, ja niiden hallitsemiseen on paneuduttava. Mutta muuhunkin on varauduttava. Pitkän aikavälin suunnittelu tärkeää Puheloinen otti kantaa myös puolustusvoimien rahoitustarpeisiin. Vaalikausista huolimatta toimintaa pitäisi pystyä suunnittelemaan pitkällä aikavälillä. Tätä edellyttää jo pelkästään valtion rahavarojen taloudellinen käyttö, koska puolustusvoimien hankkeet ovat pisimmillään vuosikymmenen mittaisia, Puheloinen totesi. Kenraali kiinnitti puheessaan huomiota erityisesti siihen, että puolustushallinnon tekemien puolustusselontekojen aikajänne on merkittävästi lyhentynyt. Siinä missä vielä 1990-luvulla selonteossa hahmoteltiin rahoitustasoa 7 8 vuoden päähän, on vuoden 2013 selonteossa aikajänne kahden vuoden pituinen. Jääkin nähtäväksi, kuinka käyttökelpoisena selontekomenettely säilyy puolustuksen linjausten teossa tulevaisuudessa, jos aikajänteen takarajaksi vakiintuu aina seuraavien eduskuntavaalien ajankohta.

4 4 uutiset lyhyesti Puolustusmateriaalihankinnoista karsitaan kolmannes Suomen vuoden 2014 puolustusbudjetissa esitetään 215 miljoonan euron vähennystä puolustusmateriaalihankintoihin. Vähennys on kolmannes edellisvuoden talousarvion puolustusmateriaalihankintamäärärahoista. Puolustusvoimauudistuksen mukaisten säästöjen aikaansaaminen vaatii useita vuosia. Siksi leikkauksia on jouduttu tässä vaiheessa kohdentamaan erityisesti puolustusmateriaalihankintoihin, kertoo puolustusministeriön talousjohtaja Timo Norbäck. Kaikki vuoden 2014 puolustusbudjetin menosäästöt perustuvat hallitusohjelmaan, eikä uusia leikkauksia ole esitetty. EPe Varuskunnissa rokotetaan syksyllä Loppuvuonna 2012 käyttöön otettu kausi-influenssarokotteen suunnitelma toteutetaan samanlaisena tänäkin syksynä. Varusmiesten rokotukset toteutetaan loka- ja marraskuun välisenä aikana varuskunnissa. Tammikuussa 2014 palvelukseen astuvilla on kaksi vaihtoehtoa. Joko he hankkivat rokotuksen oman kotikuntansa terveysasemalta ennen armeijaan tuloa, tai varuskunnan terveysasemalta palveluksen aikana. Kotikunnassa rokotetuilta vaaditaan todistus, puolustusvoimien epidemiologi Tuula Hannila-Handenberg kertoo. PVa Syyrialaisten määrä rajalla on kasvussa Kaakkois-Suomen rajavartiosto kommentoi mediassa esiin noussutta uutista syyrialaisten pyrkimisestä Suomeen Venäjän kautta. Rajavartioston mukaan venäläisiltä ei ole tullut erityistä hälytystä syyrialaisten pyrkimisestä rajan yli. Syyrialaisten kasvaneesta määrästä Venäjän puolella ollaan kuitenkin tietoisia, ja tilanteen kerrotaan olevan vakaa. Kaakkois-Suomen rajavartiosto on tänä kesänä ottanut kiinni yhteensä viisi luvattomasti rajan ylittänyttä syyrialaista henkilöä kolmessa eri tapauksessa. Määrän uskotaan lisääntyvän vielä syksyn kuluessa. ORy Lapin lennosto mukana Kemin räjähdyspaikalla Puolustusvoimat oli auttamassa 13. syyskuuta Kemissä sattuneen räjähdyksen onnettomuuspaikan raivaamisessa. Lapin lennostosta, lähetettiin paikalle kaksi kokenutta raivaajaa sekä virka-apuvuorossa ollut varusmiesjoukkue. Raivaajat tunnistivat räjähteet ja tekivät tarvittavat toimenpiteet niiden siirtämiseksi Rovajärven harjoitusalueelle, jossa ne tuhottiin, kertoo Lapin lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Pekka Haavikko. Varusmiehet olivat tapahtumapaikan ulkokehällä auttamassa poliisia onnettomuuspaikan eristämisessä. OLu Vakavat psyykkiset ongelmat harvinaisia Kriisinhallintatehtävissä palvelleiden mielenterveys on viime vuosina herättänyt huomiota. Operaatioissa toimineiden henkinen hyvinvointi on kuitenkin keskivertoväestöä parempaa. Taneli Kontiainen Julkisuuskuva rauhanturvaajien mielenterveydestä on Pohjoismaissa värittynyt liiaksi vakavista yksittäistapauksista. Näin arvioitiin Pohjoismaiden puolustusalan yhteistyöelin Nordefcon työseminaarissa Tuusulassa 11. syyskuuta. Todellisuudessa kriisinhallintatehtävissä palvelleet ovat kokonaisuutena huomattavasti normaaliväestöä parempivointisia. Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteiden laitoksen professori Jukka Leskinen painottaa, että operaation jälkeiset mielenterveysongelmat ovat Suomessa harvinaisia. Vain noin yksi prosentti tehtävästä palanneista saa diagnoosin posttraumaattisesta stressistä. Tämä johtunee siitä, että suomalaisten tehtävät ovat paljolti ei-taistelutehtäviä. Operaatiostressille kuitenkin altistutaan, kun uhka on koko ajan päällä, Leskinen toteaa. Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD) on ahdistuneisuushäiriöihin luokiteltu psykiatrinen häiriö, joka voi kehittyä traumaattiseen kokemukseen joutumisen vuoksi. Uuden ruotsalaistutkimuksen mukaan kriisinhallintaveteraanien itsemurhariski on jopa 60 prosenttia keskivertoväestöä alhaisempi. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen arvioi mielikuvien massiivisesta ongelmasta mielenterveysasioissa syntyneen pääasiassa julkisuuteen nousseiden yksittäistapausten perusteella. Suomessa keskustelu on kuitenkin ollut maltillisempaa kuin esimerkiksi Tanskassa. Mielikuva muuttuu hiljalleen Pohjoismaiden puolustusalan yhteistyöelin Nordefcossa on vuodesta 2010 toiminut kriisinhallintaveteraanien asioihin keskittynyt työryhmä. Sen johtaja, tanskalainen psykologi Mette Bertelsen Leo Jaakkonen Rauhanturvaajaliitto alkoi maaliskuussa kehittämään valtakunnallista järjestelmää kriisinhallintatehtävistä palanneiden vertaistukeen. Puheenjohtaja Paavo Kiljusen mukaan haasteena on nuorten vertaisten löytäminen. katsoo negatiivisten ongelmien leimanneen rauhanturvaajia melko voimakkaasti viime vuosina ainakin Tanskassa. Ennakkoluulot voivat olla esimerkiksi sellaisia, että nyt olet sairas, kun olet ollut palveluksessa ulkomailla. Tanskassa onkin ollut hyvä yllätys tulla julkisuuteen näiden uusien, positiivisten tutkimustulosten kanssa. Yleinen mielipide on alkanut muuttua, Bertelsen toteaa. Bertelsenin mukaan Tanskassa puhuttiin vielä vuonna 2010 metsissä elävistä, henkisesti epävakaista veteraaneista. Nykyään keskustellaan, mitä hienoja kokemuksia kriisinhallintatyö voi tarjota. Leskisen mukaan seuraavaksi Puolustusvoimien tilaama miinantorjunta-alus, MHC (Mine Hunter Costal) Purunpää laskettiin vesille Turun satamassa lauantaina 21. syyskuuta. Sieltä alus siirrettiin kotitukikohtaansa Saaristomeren meripuolustusalueelle Pansioon. Purunpään otti juhlallisesti vastaan Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala La Spezian kaupungissa Italiassa 20. elokuuta. Matkalle kohti Suomea alus lähti valmistusmaastaan Happy Dynamic -aluksen kannella 9. syyskuuta ja saapui Turkuun perjantaina 20. syyskuuta. Purunpää on toinen kolmesta Suomeen saapuvasta Katanpääluokan miinantorjunta-aluksesta. Ensimmäinen luokkaan kuuluvista aluksista, MHC Katanpää, saapui Suomeen viime keväänä. Kolmas, MHC Vahterpääksi kastettu alus on tarkoitus luovuttaa merivoimille ensi vuoden keväällä. Alukset valmistetaan Italiassa Intermarine-telakalla. Keskenään identtiset alukset erottavat toisistaan ainoastaan niiden kyljissä olevat numerot. Katanpää on merkitty numerolla 40, Purunpää numerolla 41 ja Vahterpää numerolla 42. Alukset ovat monipuolinen lisä Suomelle Purunpäällä on käynnissä takuuaika, jolloin sitä testataan. Se alkaa kuitenkin heti suorittaa tehtäviä, kuten Katanpääkin. Alukset otetaan lopulliseen operatiiviseen käyttöön vuonna 2017, eli silloin saavutetaan Full Operative Capability (FOC) laivueena, sanoo hankepäällikkö, komentaja Kristian Isberg Merivoimien esikunnasta. Purunpää on Katanpään tavoin testattu Välimerellä ennen sen luovuttamista Suomelle. Testejä Taneli Kontiainen pitäisikin tutkia, miksi kriisinhallintaoperaatio on joillekin upea ja kasvattava kokemus, kun taas toisille traumatisoiva koettelemus. Suurin osa sotilaista kertoo sen olleen hieno kokemus, elämänsä parasta aikaa. Mikä sitten erottaa ne henkilöt niistä, jotka saavat huonoja kokemuksia? Hoidetut vammat eivät estä palvelusta Miinantorjunta-alus Purunpää saapui Turkuun Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen katsoo, että suhtautumisessa psyykkisiin ongelmiin tarvitaan asennemuutos. Ilman sitä kynnys hakeutua hoitoon voi olla liian korkea. On fyysisiä ja on psyykkisiä vammoja. Molemmat voidaan kuitenkin hoitaa kuntoon. Suomalaisen miehen perisynti hoitoon hakeutumisen välttäminen viimeiseen asti on valitettavan totta etenkin mielenterveysongelmien osalta. Vaikka vakavien ongelmien määrä on lukumääräisesti vähäinen, on se usein sitäkin vaietumpi. On hyvä, että julkisuuteen on tullut yksittäistapauksia mielenterveysongelmista. Tapausten vähäinen määrä ei ole olennaista. Jollakin voi olla vaikeuksia, ja silloin pitää olla järjestelmä kunnossa, että tuetaan asettumista takaisin yhteiskuntaan, Kiljunen toteaa. Monelle kriisinhallintaveteraanille kynnys hoitoon hakeutumisesta syntyy, kun sen uskotaan vaikeuttavan uusin rauhanturvatehtäviin pääsyä. Sekä Kiljunen että Maanpuolustuskorkeakoulun professori Jukka Leskinen kuitenkin huomauttavat, että hoidettuna mielenterveysongelmat eivät ole este uudelle palvelukselle. Hoitamattomana ne voivat olla. jatketaan Suomen olosuhteissa. Suomessa suoritetaan muun muassa talveen liittyvät testit. Sopimukseen kuuluu, että jokainen alus testataan Välimerellä. Katanpään testit Suomessa olivat kuitenkin laajemmat kuin kahden seuraavan aluksen, Isberg kertoo. Katanpää-luokan alusten tehtävänä on suojata valtakunnallisesti tärkeitä meriyhteyksiä miinauhalta. Aluksia voidaan myös hyödyntää merenpohjan kartoittamisessa, vedenalaisten räjähteiden vaarattomaksi teossa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä sekä erilaisissa virka-aputehtävissä. Alukset on hankittu ensisijaisesti kotimaan tehtäviin, mutta niiden EU ja Nato -yhteensopivuudet parantavat Suomen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. MHC Purunpään pitkä matka Italiasta Suomeen on päätöksessä.

5 uutiset 5 Tavoitteena identtinen helikopteripataljoona tähtäimessä Miksi lenkkarit palveluksen alussa? Pietari Vappula Suomi vastaanottaa viimeiset NH90-kuljetushelikopterit kesään 2014 mennessä. Koptereiden valmistajalla NHIndustriesilla (NHI) on vielä toimittamatta neljä FOC-helikopteria.Yhtiö vastaa myös 15 IOC ja IOC+ -helikopterien täysremontista. Tavoite on, että vuonna 2018 Suomella on identtinen 20 kappaleen NH90-helikopteripataljoona. Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Anssi Vuolle kertoo, että hanke on kärsinyt mittavista viivästyksistä. Vuonna 2001 tehdyn hankintasopimuksen mukaan NHI:n olisi pitänyt toimittaa helikopterit jo vuosien aikana. Uusien helikopterien monimutkaisuus, tyyppihyväksynnän viiveet ja asiakasmaiden kansalliset vaatimukset vaikuttivat osaltaan toimitusaikatauluun. Sopimusta muutettiin vuonna 2006 siten, että Suomi suostui ottamaan viiden FOC-helikopterin lisäksi vastaan 15 vanhemman mallin IOC ja IOC+ -helikopteria. Muutos tehtiin sillä ehdolla, että IOC ja IOC+ -helikopterit lopulta kunnostettaisiin vastaamaan FOC-kalustoa ilman lisäkustannuksia. Lisäksi viivästyksistä on saatu puolustusvoimia tyydyttävät taloudelliset kompen- Eemeli Peltonen Puolustusvoimien tarjoaman kuljettajakoulutuksen hyödyt ovat kiistattomat. Varusmiehille koituvan konkreettisen hyödyn lisäksi kuljettajakoulutus on tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä. Kun meiltä kotiutuu varusmies, joka on koulutettu kuljettajan tehtäviin, voi hän olla lähes varma työllistymisestään. Tämä mahdollisuus sijoittua työelämään heti palveluksen päätyttyä on todellista syrjäytymisen ehkäisyä, Pääesikunnan logistiikkaosaston insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki kertoo. Puolustusvoimissa annettu kuljettajan ammattipätevyyskoulutus hyväksytään sellaisenaan kuljetusja logistiikka-alan opintoihin. Suurnäkin mukaan työnantaja Janne Erola Suomi vastaanotti ensimmäisen FOC-kuljetuskopterin 13. syyskuuta saatiot, Vuolle täsmentää. Hanke maksaa kokonaisuudessaan Suomelle 343 miljoonaa euroa. Remontin vaiheet varmasti vakuuttuu, kun nuorella työnhakijalla on työhaastattelussa esittää aikaisempaa kokemusta työskentelystään alalla. Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto järjesti torstaina 5. syyskuuta tietotekniikka-aiheisen tiedostustilaisuuden. Se järjestettiin Helsingin keskustassa, Valkoisessa salissa. Paikalle oli kerääntynyt noin tietoteknistä ICT-toimijaa ja puolustusvoimien yhteistyökumppania. Päivän avasi kahvitarjoilu, jonka jälkeen alkoi varsinainen osuus. Ensimmäisen puheenvuoron piti johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki, joka paneutui puheessaan puolustusvoimauudistuksen aiheuttamiin järjestelmämuutoksiin. Korkiamäen esitelmän jälkeen everstiluutnantti Timo Salonen kertoi rooleista ICT-yhteistyöverkostossa. Puheenvuoron aikana käsiteltiin muun muassa toimintaja osaamisrakenteen muutosta. Syksystä lähtien päivitetään IOC ja IOC+ -helikopterit, joilla koulutetaan parhaillaan sodan ajan joukkoja ja tuetaan muita viranomaisia etsintätöissä ja virka-aputehtävissä. Remonttia kaipaavat ennen kaikkea varhaisen vaiheen tietokoneet, joiden ohjelmistot ovat vikaherkempiä kuin uusien, Vuolle kertoo. Kunnostus kestää kunkin helikopterin kohdalla yli vuoden, ja ensimmäisten remonttien on määrä valmistua vuoden 2015 alussa. Vaikka NH90-kuljetuskoptereiden hankintasopimusta on muutettu useaan otteeseen, on teknologiakin sinä aikana mennyt eteenpäin. Lisäksi vanhoja kuljetuskoptereita on ehditty käyttää Utin jääkärirykmentissä jo viisi vuotta. Luvassa uusia sähköisiä palveluita Ennen verkostoitumistaukoa, jonka aikana oli mahdollista keskustella puhujien kanssa ja luoda uusia kontakteja, kertoi johtamisjärjestelmäosaston toimialapäällikkö, majuri Harri Koski asevelvollisten tulevista uusista informaatiopalveluista. Puheesta kävi ilmi, että tulossa Vuonna 2001 oli hyvin vaikea arvioida, minkälaisia ominaisuuksia helikopteriin tulevaisuudessa voitaisiin saada. Nyt meillä on siitä erittäin hyvä käsitys, Vuolle toteaa Projekti on kotimaiselle ilmailuteollisuudelle hyvä tilaisuus, sillä NHI tilaa koptereiden remontin Patria Aviation Oy:ltä. Tämä tarkoittaa sitä, että Patrian tehdas Jämsässä saa lisätyönä tilauksesta noin 200 henkilötyövuotta. Kuljettajakoulutus on vastalääke syrjäytymiselle Opinto-ohjaajat Maikki Lehtonen (vas.), Jonna Rinkiö ja Noora Ranta pääsivät Loginfossa panssariajoneuvon kyytiin tutustumisajelulle. Kuljettajakoulutuksen tuotos on osaava kuljettaja reserviin, Kaartin jääkärirykmentin Kuljetuskomppanian koulutuskeskuksen johtaja, yliluutnantti Jukka Kortelainen toteaa. Kuljettajakoulutus tutuksi opinto-ohjaajille Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksesta ja logistiikka-alan haasteista keskusteltiin 20. syyskuuta Santahaminassa järjestetyssä Loginfo-tilaisuudessa. Loginfon toteuttivat puolustusvoimien kanssa useat logistiikka-alan yritykset, sekä kuljetusalalle kouluttavat oppilaitokset. Tapahtuman tarkoituksena oli sekä koota yhteen logistiikkaalan toimijat että tiedottaa Uudenmaan alueen oppilaitosten opinto-ohjaajille puolustusvoimien tarjoamasta kuljettajakoulutuksesta. Varusmiespalvelus sähköistyy entisestään Kuva: Svante Guillichsen olisi 3D-kasarmi, mobiiliapplikaatioita ja viralliseen asiointiin sähköisiä palveluita. Tarkoituksena on aktivoida varusmiehiä. Tulevaisuudessa varusmiesten olisi mahdollista omalla päätelaitteellaan esimerkiksi anoa lomia. Varusmiehiä, joilla ei ole omaa laitetta, voitaisiin tukea yhteistyössä Sotilaskotiliiton kanssa, Koski kertoi. Kuva: Henri Keränen Eemeli Peltonen Puolustusvoimien siniset lenkkitossut ovat varmasti tulleet jokaiselle varusmiehelle tutuiksi palveluksen aikana. Lenkkareita käytetään liikuntakoulutuksen ohella palveluksen alussa muutaman viikon ajan ennen siirtymistä varsikenkiin. Nyt käytössä olevista lenkkareista suurin osa on hankittu puolustusvoimille vuonna 2011, Länsi-Suomen huoltorykmentistä kerrotaan. Kenkiä hankittiin silloin noin paria. Huoltorykmentin tietojen mukaan juuri kyseisten kenkien hankintaan vaikutti ennen kaikkea kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa vertailuperusteena olivat hinta ja käyttöominaisuudet. Puolustusvoimien allekirjoittama hankintasopimus pitää sisällään myös mahdollisuuden hankkia vuosittain kenkäparia aina vuoteen 2014 saakka. Aivan heti siis siniset lenkkitossut eivät varusmiesten jaloista häviä. uutisia muualta Yli 100 kuollut Filippiinien levottomuuksissa Miksi lenkkareita käytetään palveluksen alussa, puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila? Lenkkareita käyttämällä madalletaan kynnystä siirtyä käyttämään varsikenkiä. Varsikengän ja lenkkarin välinen ero on huomattava. Varsikenkä on hieman painavampi kuin siviilikenkä keskimäärin. Lenkkareiden käytöllä pystytään ennaltaehkäisemään rasitusmurtumia ja muita vammoja. Käytetäänkö lenkkareita kaikissa joukkoyksiköissä? Kyllä käytetään. Lenkkareiden käyttö on selvästi koettu hyväksi käytännöksi ja niiden käytöstä on saatu selvää hyötyä. Myös liikuntakoulutukseen lenkkitossu on paras jalkine. Miksi lenkkareiden käyttöaika palveluksen alussa vaihtelee niin suuresti eri joukko-osastojen välillä? Suositus on, että 2 4 ensimmäisen palvelusviikon aikana siirryttäisiin lenkkareista varsikenkiin. Siirtymäajan pituus riippuu toki joukko-osastojen omista ratkaisuista, jotka tehdään muun muassa koulutuksen kuormittavuuden perusteella. Yli 100 ihmistä on menehtynyt Filippiineissä muslimikapinallisten ja hallituksen sotilaiden taisteluissa, kertoo Hufvudstadsbladet. Levottomuudet alkoivat, kun Moron kansallinen vapautusrintama (MNLF) rupesi vaatimaan maan eteläosan muslimelle omaa valtiota. Jo kolmatta viikkoa käynnissä olevat levottomuudet keskeytyivät hetkeksi osapuolten solmimaan aselepoon. Tulitauko kuitenkin rikkoutui, kun arviolta 200 kapinallista hyökkäsi Zamboangan kaupunkiin protestiksi käynnissä olleista rauhanneuvotteluista. Filippiinien armeijan tiedottaja, Ramon Zagala ilmoitti, että väkivaltaisuuksissa on kuollut 120 kapinallista ja 12 sotilasta. Yli ihmistä on joutunut muuttamaan kodeistaan kovien taisteluiden tieltä. Hufvudstadsbladet Venäjällä käyttöön uudet rynnäkkökiväärit Ria Novosti -uutistoimiston mukaan Venäjän armeijassa otetaan vuonna 2014 käyttöön päivitetty versio Kalašnikov-rynnäkkökivääristä. Päätös aseen käyttämisestä tehtiin valtion järjestämien monivaiheisien testien jälkeen. Uusi AK-12 muistuttaa päällisin puolin edeltäjäänsä, mutta siihen on tehty joitakin muutoksia ja käytettävyyttä paranneltu. AK-12:ssa on kolme laukaisutoimintoa: kertalaukaus, kolmen laukauksen sarja ja sarjatuli. Asetta valmistetaan sekä 5.45 että 7.62 kaliiperisena ja siihen saa asennettua useita eri lisävarusteita, kuten esimerkiksi punapistetähtäimen tai kranaatinheittimen. Aseen parannellun käytettävyyden ansiosta sitä voivat käyttää kätevästi niin oikea- kuin vasenkätiset. Ria Novostin mukaan AK-12:n käyttö onnistuu helposti jopa yhdelläkin kädellä. Ria Novosti Helsingin Sanomat ja Varusmiesliitto yhteistyössä Helsingin Sanomat uutisoi tarjoavansa kaikille varusmies- ja siviilipalvelustaan suorittaville ilmaisen verkkotilauksen. Ilmainen tilaus kestää kuusi kuukautta ja oikeuttaa lukemaan kaikkia lehden sisältöjä tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla. Kyseessä on kokeilu, joka toteutetaan yhdessä Varusmiesliiton kanssa. Kokeilulla osapuolet pyrkivät saamaan nuoria kiinnostumaan lukemisesta ja uutisten seuraamisesta. Joulukuussa päätetään, tehdäänkö vastaavanlainen kampanja myös ensi vuonna palvelukseen astuvalle saapumiserälle. Varusmies- ja siviilipalvelua suorittavien saaman verkkotilauksen normaali hinta on lähes 90 euroa. Tilauksen voi tehdä osoitteessa HS.fi/palveluksessa. HS Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla lyhyesti Tulipalo vaurioitti ydinsukellusvenettä Tulipalo vaurioitti venäläistä ydinsukellusvene Tomskia 16. syyskuuta. Uutistoimisto Itar- Tassin tavoittamien lähteiden mukaan tulipalo sai alkunsa hitsaustöistä. Ydinsukellusvene Tomsk on ollut viime kuukausien ajan huollettavana Zvezdan telakalla, Tyynen valtameren rannikolla. Itar-Tassin lähteiden mukaan tulipalo ei aiheuttanut riskiä radioaktiivisten aineiden joutumisesta lähiympäristöön. Aluksen ase- ja polttoainejärjestelmät siirrettiin pois Tomskista nopeasti tulipalon alettua. Venäläislähteiden mukaan tilanne on täysin hallinnassa. (Itar-Tass 16.9.) EPe Intia suoritti ohjuskokeen Intia on ilmoittanut suorittaneensa ohjuskokeen Orissan osavaltiossa maan itäosassa. Onnistunut koe suoritettiin AgniV-ohjuksella, joka voidaan varustaa ydinkärjellä. Sen kantama riittää Intiasta Pekingiin. Intia vahvistaa kokeellaan maan ydinasepelotetta. Se yrittää pysyä mukana Kiinan asevarustelussa. Vaikka maat ovat periaatteessa hyvissä väleissä, ne kasvattavat puolustustaan kilpaa. Myös naapurimaa Pakistanin kasvava ydinasearsenaali herättää huolta Intiassa. Intian ohjuskoe ja Pakistanin ydinasehankkeet kertovat Etelä-Aasian kiihtyvästä asekilvasta. (HS 15.9.) LJa Norja ulkomaisten upseerien tarpeessa Norja selvittää mahdollisuutta palkata laivastoonsa ulkomailta rekrytoituja upseereita. Laivaston viiden huippumodernin fregatin käytössä on ilmennyt ongelmia, kun osaavat upseerit siirtyvät Norjassa yksityiselle sektorille parempien palkkojen perässä. Norjan merivoimien viestintäpäällikön, komentajakapteeni Nils K. Haugenin mukaan ehdotus hakuprosessin avaamisesta myös päteville ulkomaalaisille on edelleen harkittavana. Hänen mukaansa asiaan liittyy useita laillisuus- ja turvallisuuskysymyksiä, jotka on selvitettävä ennen kuin asiassa voidaan edetä. (Ulkopolitiikka 3/2013) TKo Sotilaslentokoneen valmistus päättyy Lentokoneita sotilas- ja siviilikäyttöön valmistava Boeing lopettaa C-17 sotilaslentokoneen valmistamisen vuonna Yhdysvaltalainen yhtiö tiedottaa, että päätöksen taustalla on maailman tämänhetkinen taloudellinen tilanne. C-17 lentokoneiden valmistusketjun ylläpito ei ole enää kannattavaa, sillä tilauksia ei tule tarpeeksi. Tilauksessa olleet 22 sotilaslentokonetta valmistetaan vuoteen 2015 mennessä, vaikka henkilöstön irtisanominen Long Islandilla sijaitsevilta tehtailta aloitetaan jo alkuvuodesta (Defence News 19.9.) PVa Kolumbia ja FARC neuvottelevat rauhasta Kolumbiassa on käyty sissisotaa kohta 50 vuotta. FARC vaatii väkivaltaisuuksien tutkimiseen totuuskomission perustamista. Helena Hyvönen Ensimmäistä kertaa melkein 50 vuoteen rauha näyttää mahdolliselta Kolumbian hallituksen ja FARC-sissijärjestön välillä. Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos ehdotti rauhanneuvotteluiden aloittamista heti astuttuaan virkaansa vuonna Rauhanprosessi saatiin lopulta käyntiin vuonna Neuvotteluita on käyty tiiviisti sekä Oslossa että Havannassa. Vaikka FARC-sissien ja Kolumbian hallituksen välit ovat olleet väkivaltaiset jo 1960-luvulta lähtien, molemmat osapuolet uskovat rauhan vihdoin syntyvän. Rauhanneuvottelut koostuvat kuudesta pääkohdasta: poliittinen osallistuminen, sissien aseidenriisunta, huumekauppa, uhrien oikeudet, maareformi ja rauhansopimuksen täytäntöönpano. Tähän mennessä sopimukseen on päästy vasta maareformista. Suurlähettiläs Juha Virtanen pitää rauhan saavuttamista vuoden loppuun mennessä realistisena, joskin haasteellisena, tavoitteena. Edessä on vielä vaikeita neuvottelukohtia kuten sissien aseidenriisunta, Virtanen kertoo. Enemmistö kansalaisista sekä kansainvälinen yhteisö tukee neuvotteluja. FARCin suosio on viime vuosina hiipunut ja sen hallitseman alueen koko pienentynyt. Huippuaikoinaan 2000-luvun alussa FARCin riveissä taisteli arviolta jopa sissiä. Nykyään luku on lähempänä taistelijaa. Taneli Kontiainen Venäläistietotoimisto RIA Novosti kertoi elokuun lopulla, että Venäjän armeija on perustamassa omaa osastoa kybersodankäynnille. Kyberasiat ovat käymässä yhä tärkeämmäksi osaksi armeijan toimintaa. Aiheeseen viittaa myös Venäjän valtion laatima strategia. Tämä julkinen asiakirja ei tietenkään kerro tarkkoja toimenpiteitä, mutta muiden suurvaltojen tapaan Venäjä todennäköisesti kasvattaa resurssejaan kyberavaruudessa toimimisessa, puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki arvioi. Riippumaton totuuskomissio Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos puolustaa Bogotassa 15. heinäkuuta pitämässään puheessa meneillään olevaa rauhanprosessia. FARCin taistelija vartioi kukkulalla Montealegressa Kolumbiassa ennen kahden panttivangin vapauttamista helmikuussa Venäjällä on haasteita edessä Suomalaistutkijoiden mukaan armeijoiden kybervarautuminen ei ole uusi, mutta yhä tärkeämmäksi käyvä kokonaisuus. Venäjän strategian toteutumisessa on kuitenkin haasteita. Jälkimmäinen, vuoden 2011 strategia, kertoo uudesta heräämisestä strategisen suunnittelun tasolla. Teknistäkin osaamista on, mutta samanaikaisesti tiedetään, että Venäjän elektroniikkateollisuus on pahoissa vaikeuksissa tai sitä ei ole, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi toteaa. FARC pitää rauhan saavuttamisen kannalta tärkeänä sitä, että Kolumbian hallitus perustaa itsenäisen ja riippumattoman totuuskomission tutkimaan väkivaltarikoksia. FARCin neuvotteluryhmän jäsen Laura Villa painotti viime viikolla, että väkivaltaisuuksien perusteellinen tutkiminen vaatii poliisin ja armeijan salaisten asiakirjojen avaamista. FARC on osittain tunnustanut syyllistyneensä väkivaltarikoksiin. Sissisodissa on Kolumbian hallituksen mukaan kuollut arviolta noin ihmistä, mutta epäviralliset arviot ovat vielä suurempia. Myös Kolumbian armeijaa ja maassa toimivia erilaisia puolisotilaallisia joukkoja on vuosien saatossa syytetty väkivaltaisuuksista. Aiemmin tänä vuonna ihmisoikeusjärjestöt toivat Kolumbian armeijan ja turvallisuusjoukkojen tekemät niin sanotut väärät positiiviset -rikokset Haagin ihmisoikeustuomioistuimen eteen, koska Vaikea arvioida kyberin roolia asevoimien kehittämisessä, mutta perinteisiä suorituskykyjä kehitetään ja uudistettaneen painopisteisesti. Kyber lienee siis edelleen vain niin sanottua perinteistä sotilasvoimaa lisäävä elementti, eli force multiplier, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén toteaa. Kolumbiassa kyseisiä rikoksia ei ole tutkittu. Väärät positiiviset -rikokset viittaavat vuosien 2002 ja 2008 välillä tapahtuneisiin armeijan teloituksiin, jossa siviilejä tapettiin ja puettiin sen jälkeen FARCin uniformuihin. Näistä tapetuista sisseistä sotilaat saivat tapporahaa. Yli siviiliä sai surmansa. Huumekauppa jatkuu Kun FARC perustettiin vuonna 1964, mukana oli sekä armeijaan tyytymättömiä kansallismielisiä upseereja että vasemmistoideologeja. Ryhmän tavoitteet olivat lähinnä poliittisia luvulla FARC suuntautui rikolliseen toimintaan ja mukaan tuli huumekauppa ja kidnappaukset. Rikollisuus kuitenkin eristi aiemmin kansan tukea saaneet sissit kolumbialaisesta yhteiskunnasta. Venäjäkin kiinnostui kyberistä Osaamista on, mutta haasteita riittää etenkin elektroniikkateollisuudessa. Kuva: STT Lehtikuva Suomalaistutkijoiden mukaan armeijat ympäri maailmaa ovat yhä kiinnostuneempia kyberhyökkäyksiin varautumisesta. FARCin asema on heikentynyt ja sen hallussa pitämät alueet ovat supistuneet ja pirstaloituneet. Hallitus on onnistunut vastaiskuissaan etenkin suuren helikopterikaluston turvin. Myös FARCin tärkeimmät johtajat ovat menehtyneet tai vangittu, Virtanen selventää. FARC on jatkanut huumekauppaa normaalisti rauhanneuvottelujen ajan. Kidnappauksista tai muista väkivaltaisuuksista he sen sijaan ovat pidättäytyneet. Tulitauosta sissien ja Kolumbian hallituksen välillä ei ole sovittu. Neuvotteluista huolimatta hallitus on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että sissien kiinniottamista jatketaan entiseen tapaan. Yhteenotot ja vangitsemiset ovatkin jatkuneet, mutta ne eivät ole heikentäneet neuvotteluprosessia, Virtanen sanoo. Kuva: STT Lehtikuva Kuvamanipulaatio: Lasse Perkkiö

7 reportaasi 7 Kuvat: Henri Keränen Uimakoulussa opetusta on monentasoiselle uimarille. Tunneilla harjoitellaan esimerkiksi veteen luottamista, liukumista, potkuja ja oikeaoppista tekniikkaa. Veden varassa Armeijan uimakoulussa opetellaan uimaan avoimin mielin. Kurssin tavoitteena on pohjoismaisen uimataitotestin läpäiseminen. Riikka Karppinen Hallissa on hiljaista. Auringon kirkkaat säteet siivilöityvät sisään korkeista ikkunoista ja heijastuvat peilityynen veden pintaan. Ilma on raikkaan kostea ja tuoksuu kloorilta. Seinänvierustoja täyttävät kellukkeet, pelastusrenkaat, pallot ja räpylät. Hyppytorni kohoaa korkeuksiin. Uinninvalvojana palvelustaan suorittava viestimies Kimmo Ylinen tulee altaan reunalle hymyillen. Kirkkaanpunainen uinninvalvojan t-paita näyttää hätkähdyttävän värikkäältä kasarmin porttien sisäpuolella: paikassa, jossa kaikki on muutoin verhottu vihreisiin. Allas on Yliselle ja kahdeksalle muulle Porin prikaatissa Säkylässä uimavalvojana palvelevalle varusmiehelle tuttu työympäristö. Sellaiseksi sitä melkein voi kutsua, sillä uinninvalvojan arki on tavanomaisen armeijan sijaan jokapäiväistä ihmisten kohtaamista ja sosiaalista kanssakäymistä: palvelusta, mutta ennen muuta palvelua. Vaikka kello lähenee jo viittä, iltavapaiden alkuun eivät Ylinen eikä myöskään uinninvalvojana palveleva jääkäri Toni Knuutila kiirehdi. Miehet valmistelevat alkamaisillaan olevaa uimakoulutuntia. Uimaopetuksen järjestäminen on yksi rutiininomainen osa heidän työtään, mutta sen merkitys tunneille osallistuville varusmiehille on suuri. Uimaopetukseen osallistutaan vain neljä kertaa per pataljoona, Ylinen kertoo. Sen vuoksi jokainen oppitunti on läpivietävä huolella. Vertaisopetusta Kuntotuvalla turhat hierarkiat riisutaan pukuhuoneessa. Kun altaalle johtava ovi aukeaa, jono suihkunkosteita varusmiehiä järjestyy ripeään tahtiin seinustan puupenkeille. Puheensorina täyttää hallin nopeasti. Äänet kaikuvat voimakkaina vedestä ja hallin rakenteista. Joku aivastaa. Kun uimavalvojien pikainen alkupuhe on ohi, siirrytään altaaseen lämmittelemään. Puhumisen sijaan päätavoite on päästä kehittämään taitojaan käytännössä. Ihanaa, yksi viileään veteen pulahtavista varusmiehistä henkäisee kylmyydestä värisevällä äänellä. Lauseeseen sekoittuu sarkasmia ja uimakavereiden hyväntahtoista naurua. Kauan altaassa ei kerkeä värjötellä, kun opetus jo alkaa. Ohjaaja on altaassa opetettavien joukossa. Ylinen pitää sitä parhaimpana tapana saada opetettaviin läheinen kontakti ja sen myötä myös parhaimmat oppimistulokset. Motivaatiota, mutta ei aikaa Uimakouluun päädytään, jos varusmiehen uimataito ei yllä pohjoismaisen uimataitotestin edellyttämään 200 metrin matkaan. Matkasta vähintään 50 metriä on suoritettava selkää uiden. Saapumiserästä keskimäärin noin 20 prosenttia jää alle vaaditun kahdensadan metrin. Uintia SM-tasolla harrastava Knuutila löytää uimataidottomuudelle monia syitä. Aina ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Jos uintia ei ole tullut harrastettua paljoa, kynnys aloittaa voi olla korkea. Moni kyllä sanoo, että mielellään uisi enemmänkin. Kuntotuvalla turhat hierarkiat riisutaan pukuhuoneessa. Se näkyy myös uimakouluun saapuvissa varusmiehissä. Motivaatio on korkea ja asenne kohdallaan. Tänne tullaan hyvällä fiiliksellä, kollega Ylinen kiteyttää Uinninvalvoja Kimmo Ylinen iloitsee uimareiden korkeasta motivaatiosta. Tavoitteita henkilökohtaisiin tarpeisiin Säkylän uimakoulussa varusmiehet jaetaan kolmeen opetusryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä harjaannutaan alkeisiin ja totutellaan veteen elementtinä. Toisessa ryhmässä uinnin perusteita vahvistetaan, kun kolmas ryhmä puolestaan keskittyy jo tekniikan hiomiseen. Jokaiselle uimarille on tasonsa, jossa tarpeet kohtaavat tarjonnan. Uinninvalvoja Ylinen kertoo uimakoulun tavoitteena olevan, että pohjoismaisen uimataitotestin suorittamiseen vaadittavat 200 metriä taittuisivat. Sitä tapahtuukin, etenkin kolmannessa ryhmässä, jossa lähtötaso on jo alussa verrattain hyvä. Pelkästään suorittamisesta uimakoulussa ei kuitenkaan ole kyse. Tärkeässä roolissa ovat ennen kaikkea myönteiset kokemukset, oma kehittyminen ja ehkä kipinä uimaharrastuksen aloittamiseen tai vähintäänkin kynnyksen madaltuminen. Avointa mieltä ja palautetta Pieni ryhmäkoko mahdollistaa yksilöllisen harjoittelun. Vesipisarat pärskyvät altaasta sen reunamille. Hyvä! Vielä keskivartalo mukaan potkuun, Knuutila ohjeistaa. Uuden yrityksen jälkeen niin opettaja kuin opetettava ovat tyytyväisiä suoritukseen. Ylisen mukaan altaassa annetaan suoraa palautetta: kannustetaan, ohjataan, korjataan ja kokeillaan. Harjoittelu on rentoa ja mutkatonta. Niin uinninvalvojan kuin uimakoululaisen avoin mieli on eduksi molemmille. Sillä tapaa molemmat saavat tunnista eniten irti, Ylinen summaa. Kun kello tulee kuusi, pilliin vihelletään. Tunti on mennyt hujauksessa. Uimarit kokoontuvat altaan reunalle pikaiseen loppupuhutteluun. Sen jälkeen käsky käy "saunaan, suihkuun ja komppaniaan!" taas tukevasti kuivalle maalle.

8 8 TERRORISMI Viranomaisten tehostuneen toiminnan takia radikaali-islamistien on ollut entistä vaikeampi toteuttaa laajamittaisia terroritekoja länsimaissa. Tämä on ajanut terroristijärjestöt valjastamaan internetin osaksi uutta strategiaa, jonka tavoitteena on hyökätä länttä vastaan sisältä päin, sen omilla aseilla. Brändätty) TERRORISMI Teksti Olli Rytkönen Ulkoasu Otso Teperi Ilma täyttyy tuskaisista huudoista ja pakokauhusta. Ihmiset juoksevat ympäriinsä vaatteet repaleisina, peloissaan. Vain hetkeä aikaisemmin Bostonin perinteikkäissä maraton-kisoissa vallinnut juhlahumu on tiessään kahden kotitekoisen pommin räjähdettyä yleisön keskellä. Sadat ihmiset loukkaantuivat, moni menetti raajojaan. Kolme ihmistä ei koskaan herännyt Bostonia ravistelleesta painajaisesta. Amerikkalaiset, teidän tulisi ymmärtää tämä yksinkertainen yhtälö: kun sinä tapat, sinut tapetaan. Sota ei ole päättynyt, se tuskin on alkanutkaan. Eilen se antuntija Tuomas Portaankorvan mukaan al-qaidan historian aikana on tehokkaasti pystytty torjumaan lukuisia suurten ryhmien suunnittelemia iskuja. Tämä on ajanut terroristijärjestöt muuttamaan strategiaansa: muslimimaissa järjestetyt harjoitusleirit sekä taistelijoiden tuominen länteen ei ole enää kannattavaa. On huomattavasti helpompaa kannustaa länsimaissa jo ennestään asuvia yksittäisiä toimijoita toteuttamaan omia, itsenäisiä terroritekoja. Viranomaisten on vaikeampi tunnistaa ja ennaltaehkäistä tällaisten yksinäisten susien iskuja. Muutos toimintamalliin on vaa- Sama teknologia, joka mahdollistaa yhteiskunnalle nopean kommunikoinnin sekä tiedonvälityksen, toimii yhtälailla terroristien käyttötarkoituksissa. Kuka tahansa voi helposti löytää yksityiskohtaisia ohjeita esimerkiksi pommin rakentamiseen, aseiden käsittelyyn tai vaikkapa tuhoisan terrori-iskun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näin internet toimii ikään kuin korvaavana koulutusympäristönä terroristien harjoitusleireille. Opetusmateriaalit sisältävät myös menetelmiä siihen, kuinka viranomaisten valvonnalta voi suojautua tai kuinka toimia internetissä anonyymisti. Rikollisuus verkossa on haaste. Viranomaisilla on jatkuvasti kehitettävää esimerkiksi lainsäädännössä sekä teknisessä puolessa, Portaankorva toteaa. Yhteiskunnan on tiettyyn rajaan asti siedettävä hyvinkin voimakkaita mielipiteenilmaisuja, kunnes rikoksen tunnusmerkit täyttyvät tai on nähtävissä toimintaa, joka voi muuttua rikolliseksi. Al-Qaidan englanninkielisessä Inspire-lehdessä terroristijohtajat kehottavat lukijoita toteuttamaan itsenäisiä terroritekoja. Sivujen taitto ja esillepano jäljittelee länsimaisia lehtijulkaisuja. Terrorismi ikään kuin tuotteistaa itseään. Kuvakaappaus Inspire-lehdestä oli Bagdadissa, tänään Bostonissa. Kysymykset, kuten kuka ja miksi ovat toissijaisia. Tärkeämpää on kysyä missä seuraavaksi? Kyseinen teksti löytyy pommi-iskujen jälkeen julkaistusta al-qaidan englanninkielisestä Inspire-nettilehdestä. Bostonin pommi-iskut ovat hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan terrorismi on kehittymässä. Iskujen taustalla ei tiettävästi ollut suurta terroristiryhmittymää tai organisaatiota. Alkeelliset pommit oli kasattu painekattilaan räjähteistä sekä sirpalevaikutusta korostavista hauleista, nauloista tai muista pienistä metalliesineistä. Suojelupoliisin terrorismiasi- tinut terroristijärjestöjä kehittämään toimintaansa ja keksimään uusia kanavia jihad-ideologian levittämiselle. Sama teknologia, joka mahdollistaa yhteiskunnalle nopean kommunikoinnin sekä tiedonvälityksen, toimii myös terroristien käyttötarkoituksissa. Vuosien saatossa internetistä on muovautunut terroristien vapaa temmellyskenttä vailla rajoja. Terroristit käyttävät verkkoa erilaisen aatteellisen sisällön, ohjeiden sekä propagandan levittämisalustana. Sisältöä jaetaan esimerkiksi suljetuilla internetsivulla ja keskustelufoorumeilla, nettilehdissä sekä videopalveluissa. Yksi terroristijärjestöjen tapa levittää ideologiaansa ovat nettilehdet. Inspire Magazine on Arabian niemimaan al-qaidan julkaisema englanninkielinen lehti, jota jaetaan internetissä PDF-muotoisena tiedostona. Lehti ilmestyy keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Sen tavoitteena on nimensä mukaisesti inspiroida etenkin länsimaissa asuvia muslimeja osallistumaan jihadiin, pyhään sotaan, itsenäisillä terroriteoilla. Al-Qaida siis ikään kuin hyökkää länttä vastaan sen omilla aseilla, yhteiskunnan sisältä käsin. Lehden mukaan sota Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan ei ole pelkästään al-qaidan vastuulla, vaan se on pikemminkin

9 TERRORISMI 9 Iskevätkö yksinäiset sudet Suomessa? Suomessa vastuu terrorismin vastaisesta toiminnasta kuuluu Suojelupoliisille, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa uhka-arvioiden laatiminen terrorismitilanteesta sekä siinä tapahtuvien muutosten seuranta. Viimeisimmässä Suojelupoliisin uhka-arviossa todetaan, että organisoidun terrorismin riski Suomessa on vähäinen. Terrorismiasiantuntija Tuomas Portaankorva kuitenkin toteaa, että sellaisten henkilöiden määrä, joilla on yhteyksiä terrorismiryhmiin, on lisääntynyt. Uhkakuva on muuttunut, mutta riski silti vähäinen. Viranomaiset tekevät parhaansa vastatakseen muutoksen tuomiin haasteisiin. Ulkopoliittisen instituutin terrorismiasiantuntija Teemu Sinkkosen mukaan Suomesta käsin harjoitetaan äärijärjestöjen tukitoimintaa, kuten logistiikkaa ja rahoitusta. Uhka ei varsinaisesti kohdistu Suomeen, mutta täältä käsin tuetaan toimintaa muualla. Sinkkonen toteaa al-qaidan nettipropagandan, kuten Inspire-lehden, olevan osa terroristijärjestöjen globaalia taistelua, jonka tavoitteena on kannustaa yksinäisiä susia toteuttamaan itsenäisiä terroritekoja. Kyseessä on ehkä se realistisin uhka, joka Suomessa on. Yksittäinen henkilö innostuu radikaalin internetyhteisön ajatuksista ja ryhtyy tuumasta toimeen. Terrori-iskut kohdennetaan yleensä niin kutsuttuihin pehmeisiin kohteisiin, joissa pienellä vaivalla saadaan aikaan mahdollisimman suuri reaktio yhteiskunnassa. Toisena Suomea ja muuta Eurooppaa uhkaavana riskitekijänä pidetään lännestä Syyrian sotaan osallistuvia vapaaehtoisia taistelijoita. Suojelupoliisin tietojen osallistuu arviolta parikymmentä henkilöä. Osan motiivit ovat humanitääriset, toisia houkuttelee osallistuminen ääriliikkeiden toimintaan. Tilanne on herättänyt kansainvälisesti huolta eri maiden turvallisuusviranomaisissa. Uhka muodostuu, kun sotaan osallistuneet taistelijat palaavat kotimaahansa: sodan keskellä radikalisoitunut Suomesta käsin harjoitetaan äärijärjestöjen tukitoimintaa, kuten logistiikkaa ja rahoitusta. jokaisen muslimin velvollisuus. Inspire sisältää paljon käytännönläheisiä ohjeita siitä, kuinka osallistua jihadiin. Esimerkiksi sen ensimmäisessä numerossa julkaistu Kuinka valmistaa pommi äidin keittiössä käsittää yksinkertaiset, vaihe vaiheelta kuvatut ohjeet kotitekoisen pommin rakentamiseen. Lehden taustalla on tiettävästi yhdysvaltalaissyntyinen Anwar al-awlaki, joka on opiskellut viestintää ja markkinointia. Yhdysvallat surmasi al-awlakin Jemenissä vuonna Portaankorvan mukaan iskuista seuranneet vaihdokset toimituskunnassa ovat saattaneet vaikuttaa lehden sisältöön. Ensimmäisissä numeroissa terroritekoihin kannustaminen oli pienemmässä roolissa, kuin se viimeisimmissä lehdissä on ollut. Inspire on ulkoasultaan näyttä- sivujen esillepano sekä sommittelu ovat kuin suoraan länsimaisista lehdistä. Terrorismi ikään kuin tuotteistaa itseään. Lennokkaat otsikot ja lausahdukset, kuten luoti päivässä pitää vihollisen loitolla, kumpi on parempaa: marttyyrikuolema vai voitto? sekä veresi ei valu turhaan eivät jätä lehden sanomasta epäselvyyksiä. Toisinaan internetissä leviää puheita siitä, ettei Inspire olisi oikeasti al-qaidan tuottama propagandalehti, vaan Yhdysvaltain hallituksen toteuttama salainen hanke, ansa, jonka tavoitteena on paljastaa rikollista toimintaa. Ladatessaan lehden saa käyttäjä koneellensa myös vakoiluohjelman. Portaankorva suhtautuu väitteeseen epäillen. Sanotaanko niin, että kaikenlaisia salaliittoteorioita on maailma pullollaan. Niiden todenperäisyys on vaikeasti arvioitavissa. Viimeisimmän Inspiren teemana on Bostonin pommi-iskut. Lehden mukaan kyseessä oli suuri onnistuminen, josta lukijoiden tulisi ottaa mallia. Tapahtuneesta lehti käyttää nimitystä BBB, Blessed Boston Bombings, joka karkeasti suomennettuna tarkoittaa siunattua Bostonin pommitusta. Inspiren mukaan iskun toteuttaneet Tsarnajevin veljekset saivat inspiraation ja ohjeet iskuihin lehdestä. Tätä puoltaa myös seikka, että syytetyt käyttivät iskuissaan lehden aikaisemmassa numerossa esiteltyä painekattilapommia. Portaankorva ei väitteeseen täysin usko, sillä taustalla voi olla vain lehden yritys nostattaa omaa ei viime vuosina ole saanut kovinkaan monia onnistumisia. Inspire-lehden ensimmäisessä numerossa julkaistu Kuinka valmistaa pommi äidin keittiössä sisältää yksinkertaiset, vaihe vaiheelta kuvatut ohjeet kotitekoisen pommin rakentamiseen. Ei ole tavatonta, että radikalisoituneen terrorismin piirissä pyritään hyödyntämään erilaisia tapahtumia, kuten onnistuneita terroritekoja. Väkivallan ideologiaa on tuotava esille muun muassa rekrytointipohjan laajentamisen puolesta. Lehti on samassa tilanteessa kuin koko muukin terrorismi; se taistelee lukija- ja kannatuskunnastaan. Portaankorvan mukaan kysymys siitä, mikä saa ryhtymään väkivaltatekoihin tai terrorismiin ei ole mustavalkoista. Kyse on enemmänkin useiden tekijöiden summasta. Taustalla voi olla esimerkiksi vakaumus tai mielenterveyden ongelmia. Viimeinen asia, joka laukaisee yksilön tekemään väkivaltatekoja, vaihtelee henkilöstä riippuen. Täytyy myös muistaa, että väkivaltainen tulkinta islamistienkin piirissä on hyvin marginaalista, Portaankorva painottaa. Lähteet» United Nations Office on Drugs and Crime: the use of the Internet for terrorist purposes» Suojelupoliisi, haastattelut» Inspire Magazine» Le Monde: Inspire, la bible du djihadiste solitaire saattaa nähdä läntisen hallinnon erilaisin silmin. Syyriasta palanneet saattavat myös värvätä Suomessa asuvia kriisialueille sekä äärijärjestöihin. Vertailukohtana voidaan pitää Bosnian sotaa 90-luvun puolivälissä, jolloin suuri joukko vapaaehtoisia taistelijoita eri puolilta maailmaa osallistui sotatoimiin. Ne henkilöt, jotka jäivät radikalisoitumisen tielle, ovat pääsääntöisesti jatkaneet muihin kan päälle, Sinkkonen toteaa. Täytyy muistaa, että motiivit tälläiseen toimintaan lähdettäessä vaihtelevat. Kaikki eivät lähde taistelemaan islamistien riveissä, vaan sinne mennään esimerkiksi vapaaehtoistyöhön humanitäärisistä syistä. Toiset taas taistelevat saadakseen Syyriaan demokratian. Huomionarvoista on, että suurin osa kotimaahansa palanneista luopuu sotatoimista. Terrori-iskut pyritään yleensä kohdentamaan niin kutsuttuihin pehmesiin kohteisiin, kuten metroon, jossa pienellä vaivalla saadaan aikaan mahdollisimman suuri tuho, ja sitä kautta yhteiskunnan huomio. Kuvassa laskuvarjojääkäri harjoittelee metrossa toimimista pommiuhan alla. Kuva: Henri Keränen

10 10 kentällä lyhyesti Sotilaslakimiespäivillä vertailtiin lainsäädäntöä Pohjoismaiset sotilaslakimiespäivät järjestettiin Rovaniemellä syyskuuta. Vakioteemoja olivat kurinpitomenettely ja sotilaspoliisin oikeudet. Uusia aiheita puolestaan olivat kyberoperaatiot ja arktiset teemat. Puolustusvoimien asessorin Tuija Sundbergin mukaan tapaamiset ovat tärkeitä muun muassa siksi, että niillä luodaan pohjaa lainsäädännön kansainvälisen vertailun tekemiseksi. Usein verrokkiryhmänä lainsäädännössä on juuri Pohjoismaat. Kansallinen lainsäädäntö toki rajoittaa käytäntöjen yhdenmukaistamista, mutta toki keskusteluissa malleja haetaan. TKo Uudenlainen harjoitus CBRNEturvallisuudesta Mikkelissä järjestettiin syyskuuta uudenlainen viranomaisharjoitus CBRNE-onnettomuuksista. CBRNE-onnettomuuksilla tarkoitetaan tilanteita, jotka pitävät sisällään biologisia, sekä radioaktiivisuuteen ja ydinsäteilyyn liittyviä riskejä. Harjoituksen järjestelyistä vastasi Etelä-Savon pelastuslaitos. Kyseessä oli uusi konsepti, jossa eri toimijat ja heidän osaamisensa koottiin yhteen. Harjoitus koostui useista tehtävärasteista, joissa harjoiteltiin esimerkiksi potilaan puhdistamista ja vaarallisten aineiden torjuntaa, Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo. EPe Rajavartijaopinnot palkattomiksi Vuoden kestävältä rajavartijan peruskurssilta ei enää jatkossa makseta palkkaa. Hallituksen esityksen mukaan palkallisuus loppuu vuoden 2014 alusta. Aikaisemmin opiskelijat ovat olleet virkamiehiä, joille on maksettu palkkaa. Näin ei enää jatkossa ole, vaan he saavat kurssin ajalta päivärahaa, toteaa Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Janne Mattila. Opintoetuudet halutaan pääsääntöisesti yhdenmukaistaa Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevien kadettien kanssa. TKo Suomi Pohjoismaiden suojeluharjoituksissa Suojelun ja raivaamisen erikoisosasto, joka koostui 30 suomalaisesta osallistui syyskuuta RECCEX-suojeluharjoitukseen Tanskassa. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena oli suojeluun ja raivaamiseen erikoistuneiden joukkojen yhteistoiminnan kehittäminen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tanskassa harjoiteltiin tilanteita, joissa oli suojeluriskin lisäksi vaarallisen aineen räjähdysriski, pioneeri- ja suojelukoulun johtaja, everstiluutnantti Timo Iltanen kertoo. PVa Laivaston soittajat tahdittivat ratsukoita Hämeen ratsujääkäripataljoonan perinnepäivää juhlittiin Laivaston soittokunnan säestyksellä. Rykmentin lakkauttaminen muuttaa myös Ratsumieskillan toimintaa. Olli Tuominen ja Jari-Pekka Korvola Hakkaa päälle! kaikui Hennalan varuskunnan paraatikentällä, kun 17 perinneasuihin pukeutunutta ratsukkoa lähti laukaten hyökkäykseen kohti kuvitteellista vihollista. Hyökkäystä ennen esityksessä oli sulkeisten ohella nähty näyttäviä käännöksiä, kaarroksia sekä miekanlyöntejä. Näytös oli osa Hämeen ratsujääkäripataljoonan perinnepäivää, joka järjestettiin tässä laajuudessaan viimeisen kerran. Vuoden 2014 lopussa lakkautettavan varuskunnan viimeinen perinnepäivä ensi vuonna on selvästi tämänvuotista pienempi. Perinnepäivää vietetään ratsuväen vuosipäivänä eli Breitenfeldin päivänä 30-vuotisen sodan taistelujen muistoksi. Tänä vuonna perinnepäivässä oli mukana kuutisenkymmentä Ratsumieskillan jäsentä ja 19 ratsukkoa. Ratsastusnäytöksen johtaja Timo Fager oli esityksen jälkeen tyytyväinen mies. Esitys onnistui hyvin, kun ottaa huomioon, että kokoonpanossa oli uusia hevosia ja kenttä oli märkä ja liukas. Moni näytöksessä ollut, ratsastusasioista tietämätön varmasti pohti, miksi Fager käskytti ratsukoita komennolla Maaars. Selitys on kuitenkin yksinkertainen: Ratsastuksessa käsketään ratsastajaa, joka käskee sitten hevosta. Komennon pitää olla riittävän pitkä, jotta ratsastajat ehtivät reagoimaan, Fager selvittää. Ratsain kohti kenttähartautta kolumni Märkä kenttä vei parhaan terän kuvan tulihypyistä ja loppuhyökkäyksestä. Siitä huolimatta ne olivat näyttävää katseltavaa. Erona aiempiin vuosiin paraatijoukkojen kulkua tahditti ensimmäistä kertaa Laivaston soittokunta Varusmiessoittokunnan ollessa Moskova Tattoo -tapahtumassa Venäjällä. Pientä jännitystä Ratsumieskillan puheenjohtaja Jukka Elomaalle aiheutti se, miten hevoset reagoivat rummunlyönteihin. Soittokunta ei ehtinyt harjoituksiin paikalle ja näin hevoset kuulivat rummunlyönnit ensimmäistä kertaa vasta itse paraatissa. Perinnepäivän henkeen sopivasti ratsastusta harrastava kenttäpiispa Pekka Särkiö saapui tavallisista kuvioista poiketen paikalle ratsain. Tämä ei kuitenkaan ollut Lahden eskadroonan toiminnassa mukana olevalle Särkiölle ensimmäinen kerta, kun hän saapui pitämään kenttähartauden ratsain. Vuosi sitten hän nimittäin piti Hämeen herra -ratsastuskilpailujen yhteydessä hartauden hevosen selästä. Tällä kertaa Särkiö laskeutui kuitenkin ratsailta hartautta varten, sillä hevonen vaikutti liian levottomalta pysyäkseen paikallaan koko tilaisuuden ajan. Perinteistä pidetään kiinni Puolustusvoimat, joka puolustaa Kyrsii herätä aamulla ennen kuutta syömään puuroa. Virka-apu on pahinta maailmassa. Silti sitä pysähtyy hetkittäin ajattelemaan, miten hyvällä tolalla asiat ovat. Ainakin kasarmissa on lämmitys, ruoka ei juokse lautaselta pakoon ja virka-avun tarkoitusperät ovat hyvät. Saattaa kuulostaa naiivilta, mutta asiat voisivat olla toisin. Jossain päin maailmaa puolustusvoimat eivät edusta ihmisille samanlaista tahoa. Ketään tuntemaani varusmiespalveluksen suorittanutta ei ole kiskottu äidin helmoista öiseen viidakkoon. 18-kesäinen ei ole On ollut ilo ja onni palvella puolustusvoimissa, joka puolustaa. millään tasolla aikuinen, mutta lapsisotilaaksi en ketään intissä olevaa kutsuisi. Kun sata parikymppistä laitetaan samaan rakennukseen, ei kiusaamistapauksilta voi täysin Rykmentin lakkauttaminen muuttaa merkittävästi Ratsumieskillan toimintaa, kun kotijoukkoosasto katoaa. Elomaan mukaan killan tärkeimpinä tapahtumina säilyvät Breitenfeldin päivän ja Ilomantsin taistelujen muistopäivien tilaisuudet. Kilta pyrkii Elomaan mukaan jatkossa parantamaan näkyvyyttään Maanpuolustuskiltojen liiton kautta. Rakuunakilta on lähin yhteistyökumppanimme, Elomaa kertoo. Tavoitteena on esimerkiksi elvyttää Tinamäki-ottelu rakuunoiden ja ratsumiesten välillä. Myös Hämeen ratsujääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Riku Mattila korostaa yhteistyön tärkeyttä: Yhteistoimintaa Lappeenrantaan rakuunoiden suuntaan on tiivistettävä onhan perinteillä ja perinnejoukoilla yhteinen historiapohja. Mattilan mukaan rykmentti laatii oman esityksensä perinteiden jatkosta syksyn aikana. Toivottavasti upseerikerhon toiminta jatkuu siten, että ratsuväen perinne-esineistöä voidaan säilyttää siellä arvokkaassa ympäristössä, Mattila sanoo. Hevosmiestaitoa ja sotilaallisuutta Ratsumiesten lisäksi ratsuväen perinteitä vaalivat myös rakuunat. Kiltojen ratsastavissa alaosastoissa eli paikalliseskadroonissa harjoitellaan hevosmiestaitoja ja ylläpidetään maanpuolustushenkisyyttä. Osa ryhmistä harjoittelee ratsastusseurojen yhteydessä omana alaosastonaan. Näin on esimerkiksi Sydän-Hämeen ratsastajissa, johon ryhmä Hämeen eskadroonan jäseniä kuuluu. Eskadroonaan kuuluvat ratsastajat harjoittavat taitojaan Luopioisten ratsastuskeskuksessa säännöllisesti ympäri vuoden. Sijainnista huolimatta jäsenistössä on mukana myös sellaisia henkilöitä, jotka asuvat muualla kuin sydänhämäläisissä maisemissa. Intohimo harrastukseen ajaa maantieteellisten etäisyyksien ohitse. Porukkaamme kuuluu aktiivisia jäseniä aina pääkaupunkiseutua myöten. Monilla on esimerkiksi kesämökki näillä seuduilla, Tuomas Sihvola Hämeen eskadroonasta taustoittaa. Kuva: Olli Tuominen Tavoitteena perinteiden säilyttäminen Paikalliseskadroonien toiminnasta löytyy pari selkeää kivijalkaa. Meillä hevostaito karttuu Sydän-Hämeen ratsastajien opastuksessa. Maanpuolustuksellinen elementti tulee puolestaan Hämeen eskadroonasta. Tässä yhdistyvät siis hevosmiestaito ja sotilaallisuus, Sihvola kertoo. Ratsumies- ja rakuunatoiminnalla on kolme tärkeää tehtävää. Pyrimme säilyttämään yhteyden sotilasratsastukseen ja ratsuväen varusteisiin eli M22-univormuun, satulaan, suitsiin ja miekkaan. Kolmas tehtävä on uskollisen kumppanin, suomenhevosen, perinteiden vaaliminen, Sihvola kiteyttää. Eetu Heino > välttyä. Olisi kuitenkin pöljää verrata kasarmielämän arkea Stanfordin vankilakokeeseen. Johtajat eivät kohdallani toimineet mielivaltaisesti. Toista se on maailmalla. Varusmiehiä kuolee nälkään ja uupumukseen vielä tänäkin päivänä. Useat ihmiset pakoilevat asevelvollisuutta ties missä ja miten. Tarinat suomalaisista sotilaskarkureista ja palveluksen välttelijöistä ovat sen sijaan harvassa. Totaalikieltäytyjiä ei kiduteta vankiloissa saatika pistetä työleireille. Koulutus on ollut vaativaa, mutta oikeudenmukaista. Marssiessa nivuset ovat meinanneet niin sanotusti hitsata kiinni, mutta piristävänä sivuseikkana kouluttajat eivät ainakaan ole potkineet nivusiin tai päähän. Verta sylkiessä olisi vaikea hymyillä armeijan synkemmille hetkille. Hyökkäysammunnat kääntyviä peltitauluja vastaan ovat olleet lähimpänä aktiivista tappamisen kokemusta. Toisaalla olisin vasten tahtoani ampumassa eläviä kohteita. Itse en yhteenkään virka-aputehtävään palvelukseni aikana joutunut. En olisi kuitenkaan pistänyt pahakseni lähteä avustamaan muuta virkavaltaa. Suomessa varusmies ei joudu missään tilanteessa laittamaan henkeään alttiiksi. Veteraanikeräykseen osallistuvalle varusmiehelle tarjotaan paperirahaakin ja lomapukuinen jääkäri herättää valtaosassa positiivisia mielikuvia. Samaan aikaan jossain päin maailmaa saa pelätä mielivaltaisesti rosvojoukon lailla toimivaa armeijaa. On ollut ilo ja onni palvella puolustusvoimissa, joka puolustaa.

11 kentällä 11 Urheilukomppania vaalii perinteitä palveluksessa Perinneyhdistys on koottu Urheilukomppaniassa palvelleista huippu-urheilijoista. Tulevien Santahaminan urheilukoululaisten toivotaan liittyvän mukaan yhdistykseen. Janne Erola Ystävänpäivänä vuonna 1996 perustettiin Santahaminan Urheilukomppanian perinneyhdistys ry, johon vuosina Santahaminan Urheilukomppaniassa palvelleet varusmiehet ja kantahenkilökuntaan kuuluneet on hyväksytty jäseniksi. Yhdistystä johtaa puheenjohtaja Arno Latvus. Perinneyhdistys tukee varusmieskoulutusta, palkitsee hyvistä suorituksista, välittää tietoa perinneasioista ja vaalii urheilukomppaniaperinteen jatkumista. Yhdistys sai epävirallisesti alkunsa huhtikuussa 1992, kun sotilasmestari (evp.) Pekka Lario kutsui entisiä Urheilukomppanian miehiä viikonlopuksi Santahaminaan. Siellä osanottajat hyväksyivät ja mahdollistivat sen, että saman vuoden elokuussa päätettiin järjestää 450 entiselle urheilukomppanialaiselle tapaaminen Santahaminassa. Aika kultaa muistot ruotuväki 40 vuotta sitten Entiset urheilijat tapasivat 40-vuotisjuhlan merkeissä Santahaminan Perinnetalolla maanantaina 26. elokuuta. Tunnelma oli katossa, kun jo eläkkeellä olevat entiset urheilijalupaukset nauroivat toistensa tarinoille. Jokainen ikäluokka juhlii palvelukseen astumisen 40-vuotispäivää. Vaikka ensisijaisesti tapahtuma on tarkoitettu tiettyä saapumiserää varten, saa tilaisuuteen tulla kuka tahansa perinneyhdistykseen kuuluva, perinneyhdistyksen kolmas puheenjohtaja Markku Hyppönen kertoo. Jokavuotinen tapaaminen tuo vanhoja kavereita paikalle, joita ei vuosikymmeniin ole nähnyt. Muistot palaavat mieleen, kun näkee kavereita, joiden kanssa on ne kokenut. Latvuksen mukaan yhteistyötä myös Hämeen rykmentin Urheilukoulun kanssa on luvassa. Yhdistyksen tunnuksia ovat 550 kiloa kuolemaa eteenpäin Janne Erola Everstiluutnantti Timo Viinikainen määrättiin elokuun alussa puolustusvoimien palvelukeskuksen rungon johtajaksi Pääesikunnan henkilöstöosastolle. Kuvassa vuoden 2013 Urheilukomppanian perinneyhdistyksen vuosipäivään osallistuneet entiset varusmiehet. Valtava jyrähdys kaikui kauan korvissa ja mahtava savupilvi leijui pitkään karun maiseman yllä. Pelästyneiden varisten räpisteltyä pusikkoihin ja hirvien rynnittyä saaren pohjoisosiin oli kaikki kuitenkin jo ohi ja kapteeni Hannu Mäntylä harpponut keskelle suurta laakeaa kuoppaa. Nappiin meni, hän tuumii naama tyytyväisessä virneessä. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun metsätyömiehet törmäsivät kahteen suureen lieriönmuotoiseen kapineeseen hakkuiden yhteydessä Pernajan kunnan Keipsalon saaressa noin 15 kilometriä Loviisasta etelään. Miehet aikoivat ensin tössäyttää miinat kivipommeilla tieltä pois, mutta epäilykset heräsivät ja työnjohtaja otti puhelun Pernajan poliisille. Onneksi otti, sanoo kapteeni Mäntylä pääesikunnan pioneeriosastolta seistessään siinä toisen kuopan pohjalla. Lyhythidastenalleilla 50 millisekunnin välein jysähtäneet lentokonemiinat ovat tehneet selvää jälkeä: muutamat pystyyn jätetyt puut ovat katkeilleet ja kivet lennelleet, hajalleen Olen toiminut urallani useissa tehtävissä monissa eri joukko-osastoissa. Uuteen virkaani on parhaiten valmistanut tehtävä Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla, jossa valmistelin puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) perustamista. Myöhemmin johdin PVJJK:n tuotanto-osastoa ja Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämisosastoa. Uusi tehtäväni on puolustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen. Se sisältää henkilöstön rekrytointia, uusien toimintatapojen ja tietojärjestelmien kehittämistä ja toimitilojen hallintaa. Tehtäväni on laaja-alainen. Samanaikaisesti on vietävä määrätietoisesti eteenpäin useita eri kokonaisuuksia. Suurin vahvuuteni on aiempi kokemus tämänkaltaisesta työstä. Työni sekä johtamisjärjestelmäosastolla että PVJJK:ssa sisälsivät samoja tehtäviä ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Sain hyvää oppia organisaation ja toiminnan kehittämisestä. miinojen päälle täkiksi kiinnitetyt suuret puunrungot hävinneet hammastikun kokoisina kappaleina taivaan tuuliin, lähiympäristöä peittää paksu hakkeluksen tapainen muraska. Kivipommimiehet olisivat ehkä menneet parinsadan metrin päähän ja jääneet katsomaan pamausta, Mäntylä arvelee. Se olisikin saattanut olla heidän viimeisensä, sillä miinat sisälsivät yhteensä 550 kiloa rotuulia, joka sinkosi metallinsiruja ja kiviä vielä yli kilometrinkin päähän. Uutta palvelukeskusta perustamassa Meillä on hyvä tiimi valmistelemassa palvelukeskuksen perustamista. Ensi vuoden aikana tavoitteenamme on jalkauttaa osa niistä uusista toimintatavoista, joita vuoden 2015 toiminta edellyttää. Meillä on vuodenvaihteessa käytettävissämme uudet toimitilat Joensuussa, jossa palvelukeskuksen rungon pääosa kokeilee uusia toimintatapoja ja järjestelmiä sekä valmistelee palvelukeskuksen perustamista. Tuusulasta jään kaipaamaan erityisesti upeaa miljöötä ihmisineen. Minulla on onnea sikäli, että suuri osa näistä henkilöistä jatkaa työtään palvelukeskuksessa ja osa osallistuu jo perustamisen valmisteluun. Römpötti-mitali, historiikki, viiri ja kaksi lippua. Taiteilija Erkki Alajärven valokuvan avulla veistämä Römpötti-mitali on urheilusaavutuksesta tai yhdistyksen eteen tehdystä työstä myönnettävä tunnustus, joka juontaa juurensa Kalevi Römpötistä, Urheilukomppanian isähahmosta. Juha Vuohelaisen kirjoittaman ja Larion kasaaman aineiston sisällöstä koottu historiikki kertoo Urheilukomppanian ajoista ja urheilijoista. Viirissä on päälliköiden, vääpeleiden, valmentajien sekä EM-, MM- ja olympiavoittajien nimet. Viirin ja liput on suunnitellut Urheilukomppanian entinen kouluttaja, kapteeni Aapo Tajasvuo. Urheilukomppania palaa Santahaminaan 36 vuoden tauon jälkeen, kun vuoden 2015 alussa Kaartin jääkärirykmentin urheilukoulu avaa ovensa. Vuosina Santahaminassa koulutettiin lajinsa parhaita urheilijoita ja saapumiseränsä huippusotilaita. Nyt toivotaan kovasti perinteen jatkumista. Nalli sytytti heksogeenin, heksogeeni 550 kiloa rotuulia ja jälki oli tämän näköistä. Timo Viinikaisella tulee olemaan laaja-alainen toimeksianto uudessa tehtävässään. Kuva: Lasse Perkkiö Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Akseli Rantatalo, alikersantti 21 TOIMENKUVA Apumekaanikko PALVELUSPAIKKA Lapin Lennosto, Rovaniemi KOULUTUS Lentokoneasentaja JOTAIN MUUTA, MITÄ? Se on kivaa ko on kivaa Olli Tuominen Alikersantti Akseli Rantatalolla oli valmiiksi suoritettuna lentokoneasentajan ammattitutkinto, kun hän lähti Ilmavoimien teknillisen koulun aliupseerikurssille maaliskuussa. Kaikki ilmavoimien apumekaanikot, mukaan lukien Rantatalo, koulutettiin keväällä viimeistä kertaa Hallin varuskunnassa Jämsässä. Seuraavat apumekaanikot koulutetaan Ilmasotakoulussa Jyväskylän Tikkakoskella tammikuun 2014 saapumiserästä. Vähän johtajatehtäviä Aamuisin, ennen lentopäivän ensimmäistä lentoa, apumekaanikot tekevät koneille tarkastuksen, jolla varmistutaan koneiden lentokelpoisuudesta. Lentojen välillä tehdään pienempi, silmämääräisempi tarkastus ja samalla koneet tankataan. Muita apumekaanikkojen tehtäviä ovat koneiden vastaanottaminen ja lähettäminen sekä ohjaamon kuntoon laittaminen. Lentäjän tultua apumekaanikot vyöttävät kuljettajan ja tekevät ulkona viimeiset tarkistukset ennen koneen päästämistä kiitotielle. Lopulliset päätökset tekee kuitenkin vastuullinen mekaanikko, joka kuuluu kantahenkilökuntaan. Lapin lennosto oli omalla kohdallani mieluinen palveluspaikka, sillä se sijaitsee lähellä kotia, Enontekiöllä asuva Rantatalo kertoo. Palveluspaikkaa sai tosin jännittää pitkään, sillä palveluspaikat kerrottiin vasta viimeisellä Hallin-viikolla. Vaikka kaikki apumekaanikot ovat johtajakoulutuksen käyneitä. ei apumekaanikoilla ole juurikaan johtajatehtäviä kurssin jälkeen. Pääsykokeilla palvelukseen ASUINPAIKKA ENONTEKIÖ Hornetien huoltaja Apumekaanikoksi haetaan erikoisjoukkohaun kautta. Halukkaat kutsutaan pääsykokeisiin, joissa testataan niin matemaattista kuin loogistakin ajattelua. Tammikuun saapumiserässä koulutukseen valittiin pääsykokeiden perusteella 60 varusmiestä. Koulutus on hieman muuttunut, sillä Hawkit ja muut ilmavoimien käytössä olevat koneet jäivät koulutusohjelmasta pois. Nyt keskitytään pelkästään Horneteihin, Rantatalo kertoo. Lukupäätä koulutus vaatii. Vastapainona loput puoli vuotta ovatkin sitten mukavia hommia, Rantatalo pohtii. Osaamistasoa testattiin aliupseerikurssin aikana niin käytännön kokeilla kuin teoriakokeilla. Puolet apumekaanikoista koulutetaan toimimaan myös asemiehinä. Käytännössä he vastaavat sotaharjoitusten aikana esimerkiksi tykin lataamisesta ja ohjusten asentamisesta. Loppupeleissä eroa muihin apumekaanikkoihin ei juurikaan ole, Rantatalo huomauttaa. Mukava ja mielenkiintoinen palvelus Palveluksen miellyttävä yleisilme on tämän homman parhaita puolia. Kun osaa omat hommansa, niin kaikki menee hyvin, Rantatalo pohtii. Ilmapiirin täytyykin olla avoin, jotta mahdollisista virheistä uskalletaan kertoa eteenpäin. Lentoturvallisuus menee aina sotilasarvon edelle, Rantatalo korostaa. Intin jälkeen lentokoneasentajan töistä haaveileva Rantatalo on palvelukseensa tyytyväinen. Tämä on mielenkiintoinen kokemus ja tästä on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa, hän arvelee.

12 12 kentällä Henkilökohtainen pakkaus tehostaa ensiapua Lääkintätasku sijoitetaan taisteluvyöhön niin, että sen sisältö on helposti saatavilla. Taisteluensiavun koulutusta lisätään. Leo Jaakkonen Puolustusvoimat ilmoitti viime vuoden lopulla aloittavansa kenttähuollon uudistuksen, jonka osana uudistetaan lääkintähuoltoa. Uudistuksen myötä taistelijan varusteisiin tulee kuulumaan henkilökohtainen ensiapusarja M2005. Lääkintähuollon uudistuksen myötä lisätään ja muutetaan varusmiehille annettavaa lääkintäkoulutusta. Uudistuksen suurimpana tavoitteena on parantaa jokaisen taistelijan valmiutta antaa henkeä pelastavaa ensiapua sekä itselleen että toiselle taistelijalle uuden ensiapupakkauksen avulla. Henkilökohtaiseen lääkintävarustukseen kuuluvat ensiside, luokittelu-/hoitokortti, vastalääkkeenantolaite ja kiristysside. Lisäksi pakkaukseen tulee pelastuspeite eli sateen ja tuulen pitävä avaruuslakana, joka heijastaa kehon lämmön takaisin käyttäjäänsä. Luokittelu-/hoitokortti auttaa lääkintämiestä tunnistamaan potilaan nopeammin. Siihen kirjataan ensiavun toimenpiteet ja antoaika sekä potilaan tiedot. Lisäksi kortin väri- ja numerokoodeilla ilmoitetaan potilaan evakuoinnin kiireysluokka. Tärkeää uudessa lääkintämateriaalissa on sille tuleva, punaisella lenkillä merkitty tasku. Tasku tulee sijoittaa varustukseen niin, että haavoittunutta taistelijaa auttava löytää sen helposti. Lisäksi kiristysside sijotetaan taisteluvyössä omassa taskussaan keskelle rintakehää, josta myös haavoittuneen itse on helppo ottaa se käyttöön kummallakin kädellä. Yliluutnantti Mikko Terä Sotilaslääketieteen keskuksesta kertoo, että taistelijan ensiapusarja on hyväksytty otettavaksi käyttöön. Mallia ulkomailta Huoltouudistusta on kehitetty yhteistyössä muiden kotimaisten viranomaisten, etenkin poliisin kanssa. Uudistuksessa on hyödynnetty myös ulkomailta saatuja oppeja ja kokemuksia. Olemme saaneet hyviä kokemuksia kansainvälisistä tehtävistä. Niissä on havaittu, mitä muut valtiot tekevät, ja millaisella varustuksella. Näitä toimintamalleja on muokattu meille sopiviksi, Terä sanoo. Jokaiselle sotilaalle koulutetaan henkeäuhkaavan verenvuodon hallinta, ilmatien ja hengityksen turvaaminen ja varmistaminen sekä oikea kuljetusasento. Uudistuksen ideana on tehostaa toimintaa ensimmäisen kymmenen minuutin aikana haavoittumisesta ennen kuin lääkintämies pystyy auttamaan potilasta. Taisteluensiapu on osa taistelukoulutusta. Sitä ei siis tulevaisuudessa harjoitella vain lääkintäkoulutuksena siihen erikoistuneiden kouluttajien johdolla, Terä selvittää. Kun joukkueen viikko-ohjelmassa lukee taistelukoulutusta, sen tulisi sisältää myös pieni siivu taisteluensiavun harjoittelua, jota joukkueen oma kouluttaja pystyy antamaan. Tämä lisää toistojen määrää huomattavasti. Käyttöön otettavan ensiapusarjan (M05) tunnistaa punaisesta lenkistä. Kuvassa tuotteen prototyyppi. huomio! verkossa Pyöräilemällä nettiin Tänään voisi ottaa hernekeiton tilalle ranskalaiset. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Janne Erola Näkymä Kilometrikisan internet-sivusta. Kilpailuun otti osaa joukkuetta ja polkijoita oli mukana Liikunta on osa hyvinvointia.yksi monista liikkumisen keinoista on pyöräily.toukokuun ensimmäinen päivä alkanut ja sunnuntaina 22. syyskuuta päättynyt leikkimielinen pyöräilykilpailu Kilometrikisa oli yritysten, yhdistysten tai ihan vain kaveriporukasta kerättyjen joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu. Kisailua pystyi seuraamaan internet-sivustolla josta löytyi muun muassa ajankohtainen tilanneseuranta. Joukkueiden tarkoituksena oli pyöräillä mahdollisimman monta kilometriä kisan aikana. Joukkueen pyöräilijöiden metrimäärät laskettiin yhteen ja keskimääräisesti eniten kilpailijaa kohden polkenut joukkue voitti. Lehden painoon mennessä alle 25 polkijan piensarjaa johti Utajärven Pantterit. Yli 25 hengen pyöräilijän suursarjassa kärkipaikkaa piti oululainen Special Bike ja enimmäkseen urheiluseuroista koostuvan tehosarjan valtiaaksi oltiin kruunaamassa myös Oulun seudulta tulevaa CB Teamia. Kilpailu oli jokaiselle osanottajalle vapaaehtoinen ja maksuton, mutta halutessaan joukkueilla oli mahdollisuus lahjoittaa Suomen Punaiselle Ristille euro 25 pyöräiltyä kilometriä kohden. Älypuhelimiin saatavalla uudella mobiiliversiolla pystyi kirjata poljettuja kilometrejä, osallistua keskusteluihin ja haastaa uusia joukkoja mukaan kilpailuun. Sen avulla pääsi myös seuraamaan oman sekä muiden joukkueiden sijoituksia. Puolustusvoimilta monia joukkueita mukana Mukana oli myös puolustusvoimien eri joukko-osastojen joukkueita, kuten Lapin ja Karjalan lennostot, jotka kuuluivat suursarjaan. Puolustusvoimien joukkueista parhaiten suoriutui kahdeksanneksi sijoittunut Karjalan lennosto, joka pyöräili keskimäärin kilometriä pyöräilijää kohden. Kilpailimme ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten, kun Lapin lennosto haastoi meidät mukaan pyöräilemään, Karjalan lennoston kapteeni Tomi Lyytinen kertoo. Meillä oli mukana niin työmatkapyöräilijöitä kuin tosissaan pyöräilyä harrastaviakin. Karjalan lennoston kovimmat pyöräilijät pyyhälsivät kesän aikana noin kilometriä. Itse pyöräilen 25 kilometrin pituisen työmatkan edestakaisin joka toinen päivä. Työmatkojen lisäksi meillä oli yhteislenkkejä, kuten Kallaveden kierros, Lyytinen sanoo. Osallistuvat joukkueet voivat seurata sähköisesti mobiiliversiolla oman joukkueen jokaisen polkijan henkilökohtaisia polkemismääriä. Se oli hyvä kannustin motivoimaan jokaista pyöräilijää antamaan kaikkensa. Antaahan se rutkasti lisämotivaatiota, kun huomaa, että muut polkevat enemmän kuin itse, Lyytinen kannustaa. On ihmisiä, jotka miettivät lähtevätkö töihin pyörällä vai autolla. Sitten he tajuavat, että ovat mukana Kilometrikisassa, jolloin he valitsevat pyörän ja näin harrastavat hyötyliikuntaa.

13 vapaalla 13 Kuva: Inka Sirén Valosuunnittelijan työssä yhdistyvät tekninen ja luova osaaminen. Valoja tauluun! Valosuunnittelija vaihtoi keikkarundit maastoleireihin. Riikka Karppinen Jos 25-vuotias Lauri Sirén kuulee jossain soitettavan Happoradiota, tulvahtavat vääjäämättä työasiat mieleen. Se on välttämätön paha, vaikka mies bändin musiikista pitääkin. Tällä hetkellä Santahaminan aliupseerikoulussa alikersanttina varusmiespalvelustaan suorittava Sirén on Happoradion valovoimainen taustavaikuttaja kirjaimellisesti. Taitoa ja tuuri Kaikki alkoi harrastuksesta. Ollessaan vasta 11-vuotias Sirén päätyi ensimmäistä kertaa valopöydän taakse harrastajateatteritoiminnan kautta. Sittemmin ala on vienyt mukanaan. Vuonna 2007 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummun teatteri- ja esitystekniikan linjalta media-assistentiksi valmistunut Sirén on nykyään teatteritaiteen ylioppilas ja valosuunnittelija. Siis mies, joka on yhdistänyt työn ja harrastuksen. Vuonna 2008 Sirén sai yllättäen puhelun Happoradion miksaajalta. Puhelu tuli saman päivän aikana kun tieto Teatterikorkeakouluun pääsystä, tosin muutamaa tuntia aiemmin. Tuolloin parikymppiselle Sirénille tarjottiin töitä kahdeksan keikan verran Happoradion valosuunnittelijana. Siviilissä alikersantti Lauri Sirén valaisee keikkalavoja hieman suuremmilla lampuilla. Sanoin soittavani takaisin kahden tunnin päästä. Jos pääsen kouluun, lähden tekemään keikat, ja jos en pääse, lähden armeijaan heinäkuussa. Hieman myöhemmin tieto koulupaikasta varmistui. Sirén soitti miksaajalle ja kertoi vastaanottavansa tarjouksen. Armeija siirtyi myöhemmäksi. Vaihtelua Apulannasta Pentti Hietaseen Vuoden 2013 tammikuussa tuli armeijan vuoro. Nyt valosuunnittelu on toistaiseksi tauolla, mutta palvelus sattui hyvään saumaan. Happoradiokin on tällä hetkellä tauolla. Puolet teknikkoryhmästä on intissä, Sirén naurahtaa. Freelancerin ominaisuudessa satunnaisia keikkoja festareille ja muille yhtyeille on riittänyt. Laidasta laitaan. Kaija Koo:ta, Pentti Hietasta ja Apulantaa, Sirén luettelee. Sirén kertoo noin 70 prosenttia työstä olevan suunnittelua ja 30 prosenttia teknikon hommia. Bändikeikkojen lisäksi hän suunnittelee valoja myös teatteriin ja tanssiin. Paljon esityksen koosta riippuukin, viekö valaisun toteuttaminen muutaman tunnin vai viikkoja. Työ vie tien päälle Armeijan ginekset eivät ole Sirénille suinkaan ensimmäinen kerta, kun kotoa ollaan pitkänkin aikaa poissa. Bändin mukana kulkeminen vie toistuvasti tien päälle. Sirénin mielestä se on sekä työn hyvä että huono puoli. Reissussa pääsee näkemään maailmaa ja työskentelemään mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Jonain vuonna laskin, että hotelliöitä kertyi noin Kun rundi on päällä, keikkoja saattaa olla 12 kuukaudessa, Sirén kertoo. Kun palvelus päättyy joulukuussa, työt valosuunnittelijana jatkuvat täysipainoisesti koko kevään. Vielä siihen saakka alikersantti ja apukouluttaja Sirénin tehtävänä on huolehtia, että valot pysyvät taulussa myös Santahaminan aliupseerikoulussa. tupavisa 1. Mikä on Suomen miesten koripallomaajoukkueen lempinimi? 2. Missä pohjoismaassa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on viimeksi vieraillut? 3. Mikä suomalainen yritys on luonut mobiilipelin Clash of Clans? 4. Miksi kutsutaan telamiinan suurinta osaa? 5. Mikä maa järjestää vuoden 2020 olympialaiset? 6. Kuinka monta suomalaista rauhanturvaajaa palvelee tällä hetkellä Afganistanissa? 7. Kuka on Applen toimitusjohtaja? 8. Kuinka monta kertaa Roger Federer on voittanut Ranskan avoimet? 9. Kuinka pitkä matka poronkusema voi pisimmillään olla? 10. Minkä yliopiston logo kuvassa esiintyy? vastaukset 1. Susijengi, 2. Ruotsissa, 3. Supercell, 4. Panososaksi, 5. Japani, , 7. Tim Cook, 8. Kerran, 9. 7,5 kilometriä, 10. Cambridge

14 14 vapaalla kirjat kirjat Matti Ahde sähkömies Kirjoittajat Matti Ahde ja Timo Hakkarainen Kustantaja WSOY Julkaisuvuosi 2013 Albert Puroma huutolaispojasta kenraaliksi Kirjoittaja Jarkko Kemppi Kustantaja Docendo Julkaisuvuosi 2013 Kenraaliluutnantti Albert Puromasta tehty elämäkerta ei vain kerro Puromasta itsestään vaan näyttää kriittisen totuuden sotien aikaisesta elämästä. Kirjailija Jarkko Kemppi on onnistunut luomaan ehjän kokonaisuuden, jossa konkreettisia esimerkkejä avataan mainiosti kuvien ja niiden tekstien avulla. Teos etenee kuin mikä tahansa elämäkerta, jossa kahlataan elinkaaren läpi syntymästä kuolemaan -periaatteella. Kemppi pureutuu Puroman elinaikaan tapahtumien kautta, ja varsinkin järjestöt, joissa Puroma toimi puheenjohtajana tulevat monipuolisesti esitellyiksi. Tapahtumia käsitellään yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Varsinkin sodista kertoviin tarinoihin paneudutaan hartaasti, eivätkä yksittäiset pikkujutut, kuten päiväohjelma koulutuksen aikana, jää lukijalta huomaamatta. Elämäkerrassa esiintyy Matti Ahde sähkömies kertoo tositarinan köyhän turvemökin pojan noususta suomalaisen yhteiskunnan huipulle. Oulun vaatimattomista oloista ponnistanut, niukan oppisopimuksella hankitun sähkömiehen koulutuksen saanut Matti Ahde ehti toimia uransa aikana niin kansanedustajana kuin eduskunnan puhemiehenäkin. Ahde on värvännyt muistelmiensa tekemiseen aisaparikseen pitkäaikaisen ystävänsä, toimittaja Timo Hakkaraisen, jonka vastuulle on jäänyt kirjan kielellisen asun hiominen. Teos on laaja läpileikkaus suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä vuosikymmenistä. Kerronnan tahti on hyvin nopea Ahteen syntymä ja nousu eduskuntaan mahtuvat kirjan ensimmäisille 80 sivulle. Ripeä kerrontatapa sopii hyvin yhteen Ahteen urakehityksen vauhdin kanssa. Tulihan hän valituksi eduskuntaan ennätyksellisen nuorena. Kirja on ennen kaikkea kuvaus suurten ikäluokkien nuorten vaikuttajien kasvusta valtaan. Ahde kuului 1970-luvulla eduskuntaa yli puoluerajojen ravistelleeseen nuorten vallankumoukseen, jonka myötä eduskuntaan valittiin ennätyksellisen suuri joukko vain parikymppisiä vaikuttajia. Myöhemmin samat vaikuttajat olivat päättämässä Suomen kohtalosta maan keskeisissä murrosvaiheissa. Ahde on Hakkaraisen tuella onnistunut suitsimaan tarinastaan turhat rönsyt. Kansanomaisten muistelmateosten tyypillinen helmasynti, tarpeettomat juorut ja kaskut, loistavat poissaolollaan. Lopulta tekijät kuitenkin sortuvat liialliseen selittelyyn, kun päästään Ahteen elämän suuriin kriiseihin ja kohuihin. Eemeli Peltonen myös paljon tarinoita Puroman elämänvaiheista ilman sotia. Elämäkerran esipuheessa Kemppi kertoo, että lähteiden kannalta teos ei ollut siitä helpoimmasta päästä, koska monista entisistä veteraaneista poiketen Puroma ei pitänyt minkäänlaista päiväkirjaa elämästään. Se näkyykin paikoitellen. Kirjassa on useita eri vaiheita, jotka on kerrottu muutamalla erilaisella tavalla, koska varmaa tietoa asiasta ei ole ollut. Varsinkin kirjan alkupuolella moni asia Puroman nuoruusvuosista jää epäselväksi, kuten hänen tiensä Saksaan jääkäriliikkeen hoiviin. Kirjan ainoa heikkous on, että se jättää loppujen lopuksi liian paljon kysymyksiä ilmaan. Janne Erola Otavan kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansa odottaa lähiaikoina näkevänsä uusien näkökulmien ohella myös kirjallisuutta uusista sodista ja kriisinhallintaoperaatioista. Sotakirjat hakevat erilaisia näkökulmia Tänä syksynä julkaistava tietokirjallisuus on monin paikoin ruudinkäryistä. Kustannusyhtiöt julkaisevat kymmeniä kirjoja, jotka pureutuvat toiseen maailmansotaan ja sen henkilöihin osin kriittisesti ja paljastavasti. On vähän sattumaa, että tuli useampi kirja, missä on tällaista paljastuselementtiä, toteaa Otavan yleisten tietokirjojen kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansa. Otava hehkuttaa paljastavansa sotien vaiettuja tarinoita. Sotaa on jo tähän mennessä tutkittu paljon, ja siitä on kirjoitettu paljon. Kuinka paljon uusia aiheita on jäljellä? On sinänsä yllättävää, että aina kuitenkin löytyy tarkastelukulmia, joita ei ole käyty läpi, Vesikansa pohtii. Toisaalta esimerkiksi kustannusyhtiö Docendon tämänsyksyisissä julkaisuissa on nähtävissä uudenlaisten näkökulmien lisäksi myös perinteistä historiankerrontaa. Olen monesti verrannut, että historiakirjallisuus on kuin sata legopalikkaa. Palikat ovat tutut, mutta niistä on tehty erinäköisiä luomuksia. Halusimme ottaa erilaisia näkökulmia. Historiantutkimus ei ole kovinkaan eksakti tiede. Väkisin ei pidä myyttejä murtaa eikä näkökulmaa etsiä, Docendon kustantaja Juha Janhonen toteaa. Sotakirjoja luetaan edelleen Molempien kustannusliikkeiden edustajien mukaan sotakirjallisuudelle on vielä tilausta. Docendo pyrkii Janhosen mukaan jopa sotakirjallisuuden johtavaksi julkaisijaksi Suomessa. Isoja bestsellereitä Suomessa syntyy harvoin, mutta niin perinteiselle kuin tuoreelle näkökulmalle on oma kysyntänsä. Niin sanottu uusi sotahistoria on ottamassa jalansijaa kirjallisuudessa. Se valottaa myös muiden kuin rintamalla olleiden kokemuksia sodasta. Vaiettuja aiheita ei enää tänä päivänä ole. Erilaisia näkökulmia kylläkin, Janhonen sanoo. Vesikansa puolestaan odottaa tulevaisuudessa näkevänsä kirjallisuutta uusista sodista. Vaiettuja aiheita ei enää tänä päivänä ole. Erilaisia näkökulmia kylläkin. Suomalaisia on jo pitkään ollut maailmalla rauhanturvaajina. Se on yksi osa-alue, josta kertovalle kirjallisuudelle on kysyntää. Suuria henkilöitä ja ratkaisuja Kaksi erilaista lähestymistapaa sotahistoriaan näkyvät Docendolla kirjoissa Pekka Visurin Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat ja Matti Koskimaan Suomen kohtalon hetket. Visurin teos on Koskimaata kriittisempi, ja se saattaa herättää keskustelua. Koskimaan teos on enemmänkin perinteistä, sinivalkoista kirjallisuutta. Sen aineistot ovat erittäin laajat, ja se on mittavin projekti mitä olen ollut tekemässä, Janhonen toteaa. Otavan tämän syksyn merkittäviksi sota-aiheisiksi tietokirjoiksi Vesikansa luettelee ainakin Markku Jokisipilän ja Janne Könösen Kolmannen valtakunnan vieraat sekä Juha Pohjoisen ja Oula Silvennoisen teoksen Tuntematon Lauri Törni. Kolmannen valtakunnan vieraissa pyrkimyksenä on vetää yhteen langat Suomen suhteesta Saksaan, luoda kokonaissynteesi. Kuvata sitä, mikä oikeastaan on totuus Suomen ja Saksan suhteista luvuilla. Yksi vahva teema kirjassa on se, mitä oikeastaan sen aikainen saksalaismielisyys oli, Vesikansa toteaa. Legendan ja kertomuksen Lauri Törnistä tuntevat miltei kaikki. Tuntematon Lauri Törni -teos pyrkii valottamaan ihmistä myytin takana ja kertomaan, minkälaisia jälkiä sota jätti sankariin. Taneli Kontiainen Kuva: Lasse Perkkiö levyt Pariisin Kevät: Jossain on tie ulos Sony Music Finland Pariisin Kevään neljäs pitkäsoitto Jossain on tie ulos tarjoaa kosolti pureskeltavaa. Sävyltään se on sekoitus yhtyeen alkuaikojen albumien porisevaa iloa ja edeltäjäänsä, melankolista Kaikki on satua -albumia. Nyt muun muassa aamuisesta valosta, muodonmuutoksesta ja loputtomuudesta kertovat kappaleet ovat välimuotoja tästä. Sävy onkin Pariisin Keväälle sopivaa. Ääripäiden välistä on löytynyt oikea reitti. Muutoin kappaleiden reitti on entistä mutkaisempi. Levynkansi tarjoaa epämääräisiä otsakkeita, kuten Oveton ovi, Peittävää kohinaa ja Seisminen järjestys. Kappaleet ovat jopa edellisten albumien antiin verrattuna kryptisiä, vailla miltei ainuttakaan selkokielistä, helposti lähestyttävää lyriikkaa ja hittiä, kuin Kesäyö oli. Tältä levyltä on valitettavasti vaikeaa nähdä yhdenkään kappaleen nousevan radiolistan kärkeen. Kuitenkaan juuri kukaan Pariisin Kevättä paljon kuunnellut ei voi olla pitämättä tästä albumista. Se on juuri yhtyeelle ominaista, toimivaa soundia. Levy ei todellakaan kulu puhki parin soittokerran aikana se on ollut yhtyeen vahvuus aikaisemminkin. Levy on erinomaisen viimeisteltyä työtä, nautinnollista kuultavaa. Tuntuu, että tämäkään teos ei ole Pariisin Kevään ensimmäinen floppi. Mitä enemmän levyä kuuntelee, sitä enemmän siitä pitää. Arto Tuunela on kuitenkin vaarassa jäädä oman erinomaisen älykkyytensä vangiksi. Epämääräisyys karkottaa satunnaiset kuuntelijat. Albumi olisi kaivannut epäselvän ajatusmyrskyn lisäksi pari-kolme helpommin lähestyttävää kappaletta. Tällaisena kokonaisuudelle pitää antaa kohtuuttomasti aikaa ennen kuin mikään aukeaa. Taneli Kontiainen Avicii: True PRMD, Universal Island Elektronisen tanssimusiikin yli on tänä vuonna pyyhkäissyt uudistumisen aalto. Kaavoihin kangistuneen tyylilajin kahleista irtautui ensin legendaarinen ranskalaisduo Daft Punk ja nyt perässä seuraa ruotsalaistähti Avicii. Levels-hitillään maailmanmaineeseen noussut Avicii on uransa aikana julkaissut tasaiseen tahtiin suurta yleisöä miellyttäneitä listahittejä, jotka ovat taatusti tuttuja kaikenlaisen musiikin kuluttajille. 24-vuotias DJ on pääasiassa itse tuottamilla singlejulkaisuillaan luonut oman, helposti tunnistettavan tyylinsä ja ottanut paikkansa housen supertähtien joukosta. Aviciin ensimmäinen pitkäsoitto True on kuitenkin jotain uutta.tuoreella albumillaan Avicii astuu ulos mukavuusalueeltaan ja yhdistelee musiikkiinsa rohkeasti elementtejä eri genreistä,eritoten countrymusiikista. Tämän periamerikkalaisen tyylilajin muottiin on tehty muun muassa jättihitti Wake Me Up, jonka letkeät kitarariffit yhdistyvät oivallisesti Aviciin meneviin tanssimelodioihin. Albumilla vierailee laaja joukko huippuluokan artisteja, jotka kukin omalla panoksellaan tekevät levystä yhä energisemmän ja monipuolisemman. Jokainen kappale on vahva osa Truen kokonaisuutta, mutta omalla tavallaan erilainen. Tästä muodostuu kuitenkin yksi levyn ongelmista: huippuartistien rivistön takaa kuuntelijalta on ajoittain hukkua Aviciin itsensä kädenjälki. True on hyvä, kokeilunhaluinen albumi, josta löytyy rohkeampien kappaleiden lisäksi myös muutama laskelmoitu hittikandidaatti. Tanssimusiikin valtavirrasta levy erottuu positiivisesti edukseen; tyyleillä leikittely tekee Truesta seikkailun, jossa ei koskaan voi tietää, mitä seuraava kappale pitää sisällään. Otso Lukka

15 15 VAPAALLA Rap-muusikot rakentavat imagoa somessa Teksti Pietari Vappula Kuvat Svante Gullichsen, Eino Manner nner Ulkoasu Otso Teperi Nykyajan rap-artistit haalivat seuraajia ja luovat uraansa sosiaalisessa mediassa. Some:n lisäksi rap-artistit ja yleisö kohtaavat keikoilla. Looptroop Rockers Helsinki are you ready? huutaa MC Promoe mikrofoniin. On keskiviikkoilta. Pohjoismaisen hiphopin pioneeriyhtye on saapunut Suomeen yli vuoden tauon jälkeen. Viimeksi HEIDËT NËHTIIN )LOSAARIROCKISSA KESËLLË Vuoden aikana yhtye on kertonut kuulumisiaan lähes päivittäin Twitterissä, &ACEBOOKISSA JA )NSTAGRAMISSA Odotan keikkaa erittäin paljon. Looptroopin musiikki on kulkenut elämässäni aina lukioajoilta saakka, kertoo Turusta asti keikalle saapunut Emmi Rantanen. Rantanen kertoo odottavansa sitä, miten suomalainen yleisö reagoi räväkän yhtyeen esiintymiseen. Kantaaottavasta musiikistaan tunnettu rap-kolmikko Promoe, Supreme ja cosm.i.c astelee lavalle huutojen säestämänä. Musiikkipuolesta vastaa DJ/tuottaja, yhtyeen mastermind Embee. Keikka alkaa, yleisö tanssii ja räppi raikaa. 90-luvulta lähtien uraa luonut yhtye on hyvä esimerkki siitä, miten pysytään pinnalla vuosikaudet. Tämä on vaatinut rohkeita askelia: keväällä 2013 julkaistu studioalbumi oli yhtyeen ensimmäinen ruotsinkielinen pitkäsoitto. Keväällä yhtye solmi myös oman levy-yhtiönsä David VS 'OLIATHIN JA 2UOTSIN 3ONY -USIC %Ntertainmentin välille sopimuksen. Tähänastiset päätökset näyttävät edistäneen yhtyeen uraa. Tuorein levy kipusi Ruotsin albumilistalle sijalle 11. Keikalla Helsingissä yhtye osoittaa olevansa 20 vuoden uran jälkeen edelleen iskussa. INFO» Perustettu vuonna 1992» Lähtöisin Västeråsista, Ruotsista» 5 julkaistua albumia, joista viimeisin Mitt Mitt hjärta är en bomb bomb k äällä 2013 keväällä» Facebook-tykkääjiä: n » Twitter-seuraajia: n » Instagram-seuraajia: yli Musta Barbaari Mie joka vastaa puhelimeen ei paljon Mies, esittelyjä kaipaa. Musta Barbaari, oikeesitt alta nimeltään James Nikander, pyytää soittamaan viiden minuutin päästä uudessoitt taan, sillä hän katsoo parhaillaan Cheekiä taan televisiosta. Juuri tällaista vastausta odottelev taakin stadin revityimmältä lakulta. taak N Nikanderin Musta Barbaari -hahmon suos suosio räjähti käsiin julkaistun ensi ensisinglen Salil eka, salil vika myötä. Kap Kappaleen musiikkivideo on kerännyt neti netissä yli miljoona katselukertaa kuukau kaudessa. Ennen singleä Instagram- ja You Youtube-videoidensa ansiosta marginaal naalihuomiota herättäneen artistin on itse vaikea uskoa tilannettaan. Älyttömintä on ollut se, että olen OHIT OHITTANUT +ARRI +OIRAN JA 2UUDOLlN &ACEboo book- ja Instagram-faneissa, mies toteaa epäu epäuskoisena. N Nikander myöntää, että suurella suosiolla on haittapuolensa. Stressiä on aiheuttanu tanut se, että hän on joutunut miettimään min minkä kuvan itsestään antaa jokaisessa haas haastattelussa. Sosiaalisessa mediassa oma oman imagon ylläpitäminen on helpompaa, kun itse tekee päätökset siitä, mitä julkaisee. +ARRI +OIRAN JA 2UUDOLlN KANSSA KOko kesän festivaaleilla kiertänyt artisti nauttii keikkailusta. Hänen mukaansa varsinkin keikkajärjestäjiltä saatu positiivinen palaute energisestä lavashowsta lämmittää sydäntä. Totuushan on se, että minulla on vain yksi biisi. Keikolla minä soitan sen ja menen sitten ottamaan kuvia yleisön kanssa, artisti kertoo. Rap-musiikki tarjoaa Nikanderin mielestä vahvan tavan ilmaista mielipiteitään. Artisti kertoo, että musiikki on hänelle kuin yksi kehon osa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että se on vain yksi tapa viihdyttää muita. Siksi hän mieltääkin itsensä ennen kaikkea esiintyjäksi. Ensimmäiset ghettokokkailuun keskittyneet nettivideot julkaisin jo pari vuotta sitten. Perustin Musta Barbaari SIVUT &ACEBOOKIIN KUN JULKAISIN ENSIMmäisen osan Taru painojen herrasta -nettisarjasta. Loppu on historiaa. Musta Barbaari suoritti asepalveluksen tarkka-ampujana Kaartin jääkärirykmentissä. Brädi Rap-artisti Lahdesta. Aviomies. Koiranomistaja. Toivoton hiphop-romantikko. Urheiluhullu. Siinä kaikki se, mitä Brädi kertoo Instagram- ja Twitter-kuvauksissaan. Alunperin 5th Element ja Herrasmiesliiga -yhtyeissä vaikuttanut rap-artisti irtautui soolouralle vuonna Tykkään Brädistä sillä hän on hyvä tyyppi. Hän kertoo omakohtaisista kokemuksistaan rehellisesti, kuvailee artistin 24 kertaa livenä nähnyt Katri Paunonen. Brädin keikka starttaa, kun DJ aloittaa soittamaan nostatusmusiikkia artistin kivutessa lavalle pienen yleisön eteen. Otan keikkailun todella tosissani ja se on minulle ehkä tärkeintä. MC mitataan mielestäni isosti liveshown toimivuudessa ja intensiteetissä, rap-artisti kertoo. Brädi räppää omasta elämästään: tatuoinneista, unelmista ja rakkaudesta. Kappaleiden välissä on aikaa ottaa kontaktia Brädi suoritti asepalveluksen Hämeen rykmentissä vuonna 1999 sotilaspoliisimiehistössä. yleisöön. Tervetuloa tälle erityislaatuiselle yksityiskeikalle. Tuntuu siltä kuin olisi tullut perheen keskelle. Kerrankin tupa on täynnä pelkkiä tuttuja naamoja, Brädi kommentoi ja hymyilee yleisölle. Juuri tuo vuorovaikutus yleisön kanssa on Brädille tärkeää. Rap-artisti kertoo pyrkivänsä aina faneja kohdatessa löytämään ajan nimikirjoitusten jakamiseen tai kuvan ottamiseen. Tämä siksi, että Brädi tiedostaa fanien olevan elintärkeitä jokaisen artistin uran kannalta. Minä olen vähän niin kuin velkaa sen, että olen faneilleni saatavilla. Some on minulle todella kullanarvoinen keino pitää yhteyttää faneihin, artisti toteaa. Rap-uran jo 90-luvulla aloittanut Brädi katsoo tulevaisuuteen toiveikkain mielin. Mielestäni minun primetime on vasta tulossa. Omat esikuvani ovat helposti nelikymppisiä, ja se on minun mielestäni hieno asia, että tässä voidaan puksuttaa eteenpäin ja raivata tietä tuleville räppisukupolville. INFO» Nimi: Kari Olavi Härkönen» Ikä: 34» 2 julkaisua, joista viimeisin vuonna 2012 julkaistu Näis kengis -albumi» Facebook-tykkääjiä: noin » Twitter-seuraajia: yli 4 700» Instagram-seuraajia: yli INFO» Nimi: James Nikander» Ikä: 22» Salil eka, salil vika oli viikolla 37 Suomen virallisella singlelistalla sijalla 3» Facebook-tykkääjiä: yli » Twitter-seuraajia: yli 750» Instagram-seuraajia: yli

16 16 takakansi potretti Maanpuolustus muistuttaa turkisalaa Joonas Lehtonen Hyvältä viestintäjohtajalta vaaditaan kykyä toimia viestinvälittäjänä, tiivistää viestintäjohtajana puolustusministeriössä kuun alussa aloittanut Max Arhippainen. Tähän mennessä hänen päivänsä ministeriössä on täyttänyt "rautaisannos perehdyttämistä": tutustumista ihmisiin, osastoihin ja yhteistyökumppaneihin. Arhippainen pitää uusia kuvioita mukavana haasteena. Ammatillisella puolella, viestinnässä, hän on sen sijaan kokenut konkari. Vahvan journalistisen kokemuksen lisäksi Arhippainen on toiminut viimeiset kaksi vuotta Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitossa viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Mies löytää eräältä osa-alueelta selvän yhteyden turkisten ja maanpuolustuksen väliltä. Turkisala on erittäin suuren yhteiskunnallisen paineen alla. Sitä ei voi suoraan verrata puolustushallintoon, mutta molemmissa joudutaan perustelemaan olemassaolonsa oikeutusta ja vastaamaan hankaliin viestinnällisiin haasteisiin, Arhippainen pohtii. Nimenomaan hänen edellinen työnsä oli merkittävänä vaikuttimena siihen, että Arhippainen haki puolustusministeriön viestintäjohtajan virkaa. Hän näki paikassa erinomaisen mahdollisuuden yhdistää kokemuksensa eri aloilta. Mediassa kohistiin kesällä, oliko nimitys poliittinen Arhippaisen ja puolustusministeri Carl Haglundin yhteisen puoluetaustan vuoksi. Arhippainen jätti kuitenkin työt politiikan parissa tietoisella päätöksellä jo ennen kuin täytti 30 vuotta, ja kaikki luottamustehtävätkin viime vuosituhannen puolella. Hän ei myönnä kohun vaikuttaneen uuden työnsä aloittamiseen. Se oli odotettua, tällaisia spekulaatioita aina tulee. Vaikka nuoruuden synteihini kuului olla kiinnostunut yhteiskunnasta, toivon valinnan perustuneen siihen, Kansantaloustiedettä opiskellut ja alalla työskennellyt Arhippainen uskoo hyötyvänsä viestintäjohtajana myös ekonomistitaustastaan. Perusanalyyttinen tutkijakoulutus ja -kokemus antaa valmiuksia analyyttiseen ajatteluun, mistä on aina hyötyä. mitä olen viimeiset reilut 20 vuotta tehnyt. Hyötyä toimittajataustasta Ensimmäiset kokemuksensa maanpuolustuksesta Arhippainen sai omana asevelvollisuusaikanaan, jonka hän vietti varusmiestoimikunnan puheenjohtajana Uudenmaan prikaatissa. Sittemmin toimittajana työskennellessään hän on käynyt maanpuolustuskurssin ja seurannut puolustuspolitiikkaa osana muuta yhteiskunnallista keskustelua. Arhippainen ei kuitenkaan väitä olevansa tai edes pyri olemaan puolustuspolitiikan ekspertti. Tämä kortteli on täpötäynnä ihmisiä, jotka yhdessä tietävät enemmän näistä asioista kuin kukaan koskaan pystyy oppimaan. Tehtäväni ei ole tehdä puolustuspolitiikkaa, vaan viedä sanomaa puolustushallinnon sanomasta suurelle yleisölle, Arhippainen sanoo. Tehtäväni ei ole tehdä puolustuspolitiikkaa. Tehtävässä hän arvelee olevan hyötyä toimittajataustastaan. Esimerkiksi kuusi vuotta Hufvudstadsbladetin vastaavana päätoimittajana työskennelleenä Arhippainen kokee tietävänsä melko hyvin, miten media ajattelee ja toimii. Asiantuntijaorganisaatiossa haasteena on aina vastaanottajaryhmien tavoittaminen. Julkishallinnon viestinnän tulisi tapahtua eri tavalla kuin sen, kun asiantuntija muotoilee muistiota samanhenkisille, hän huomauttaa. Keskustelu on tervetullutta Maanpuolustuksen suurimpana haasteena Arhippainen pitää sitä, että koko julkinen sektori on suurten paineiden alla. Puolustushallinto joutuu perustelemaan kaikki toiveensa kilpailussa kaikkien muiden, niin ikään tärkeiden yhteiskunnallisten alojen kanssa. Se asettaa erittäin suuria haasteita suhteessa päättäjiin, mediaan ja suureen yleisöön, Arhippainen toteaa. Viestintäjohtaja pitää kuitenkin rakentavaa keskustelua myös puolustusasioista tervetulleena. Edellisessä virassaan hän koordinoi viime töikseen turkisalan vastausta turkiseläinkasvatuksen kieltämistä esittäneeseen kansalaisaloitteeseen. Nyt hän on löytänyt itsensä samankaltaisesta tilanteesta Ohi on -kampanjan kansalaisaloitekeskusteluun perehtyessään. En menisi kritisoimaan sitä, että joku aloittaa tällaisen Ohi on -kampanjan tai yleisesti kansalaisaloitekampanjan. On hyvä, jos ihmiset ajavat asiaansa heille tarjotuilla demokraattisilla työvälineillä. Sen sijaan voin hyvin vahvasti kritisoida sitä, mitä he esittävät. Puolustushallinnon pitäisikin nyt keskittyä vastustamaan kansalaisaloitteessa esitettyjä argumentteja, eikä aloitetta sellaisenaan. Max Arhippainen Ikä: 50 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: puolustusministeriön viestintäjohtaja Koulutus: valtiotieteen lisensiaatti Sotilasarvo: alikersantti Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Kuvat: Svante Gullichsen poiminta Vekaranjärvellä vaalitaan perinteitä Otso Lukka Perinnepäivän juhlallisuuksiin kuuluu myös ohimarssi. Kuva: Puolustusvoimat Perjantaina 27. syyskuuta Vekaranjärvellä vietetään Itä-Suomen viestipataljoonan perinnepäivää. Perinteitä vaalimaan saapuu henkilökunnan ja varusmiesten lisäksi muun muassa yhteistyökumppaneita ja pataljoonan entisiä komentajia. Sotilastradition mukaisten paraatikatselmuksen sekä ohimarssin lisäksi ohjelmaan sisältyy nykypäivän keskeisen koulutuskaluston esittely ja päiväjuhla puhujineen. Itä-Suomen viestipataljoona on nykymuodossaan toiminut Karjalan prikaatissa vuodesta 1998, kertoo pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jarmo Vähätiitto. Alun perin Keuruulla sijainneista joukoista siirrettiin tällöin osa Poriin Länsi-Suomen viestipataljoonaksi ja osa Vekaranjärvelle Itä-Suomen viestipataljoonaksi. Pataljoona vastaa Karjalan prikaatin viesti- ja sotilaspoliisijoukkojen sekä alueellisten viestijoukkojen tuottamisesta. Traditioita ei olla Vekaranjärvellä unohdettu: viestijoukkueiden kouluttamisessa vaalitaan vielä tänäkin päivänä Karjalan kannaksella jatkosodassa taistelleiden joukkojen perinteitä. Itä-Suomen viestipataljoonan vahvuus on noin 400 varusmiestä. Itä-Suomen viestipataljoonan perinnepäivä Vekaranjärvellä > kalenteri Ruskatrööttä klo 18.00, Rantasalmi, Keskuskoulun sali Ruskatrööttä on valtakunnallinen puhallinorkesteritapahtuma, jossa kaikki kyseisen musiikkilajin taitajat saavat soittaa täysimittaisessa, oman tason mukaisessa puhallinorkesterissa kapellimestarin johdolla. Samalla tarjotaan puhallinmusiikin ystäville konserttielämyksiä. Avajaiskonsertissa esiintyy Rakuunasoittokunta yhdessä Savon sotilassoittokunnan kanssa. Rauhanturvaajien läheisten tiedotusja keskustelutilaisuus Tampere, Juvenes kokoustilat Porin prikaati toimeenpanee tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, joka on suunnattu kriisinhallintaoperaatioissa palvelevien rauhanturvaajien ja sotilastarkkailijoiden läheisille. MPKK mukana Aleksis Kiven päivän tapahtumassa klo Kaisa-talo Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen tutkijat Alan Salehzadeh ja kapteeni Antti Paronen edustavat puolustusvoimien asiantuntemusta Helsingin yliopiston kustantamon, Gaudeamuksen, järjestämässä ajankohtaistapahtumassa. Keskustelun aiheena on Arabikevään heijastuminen Lähiidän ja erityisesti Syyrian tilanteeseen. Tapahtuman jälkeen yleisölle tarjotaan mahdollisuus kysellä harvinaisilta vierailta täsmällisiä arvioita tilanteesta.