1 Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Kuopiossa , Päivitys (2016)

Transkriptio

1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ EU-RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUKAINEN KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN KUOPIOSSA V

2 1

3 Kuvat: Hymy Hyvinvointimyrsky sekä Takuulla yhdessä! kokeiluhankkeet KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ EU-RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUKAINEN KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN KUOPIOSSA V PÄIVITYS (2016) Käsittely kaupunginjohtajan johtoryhmässä

4 SISÄLLYSLUETTELO KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ EU-RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MUKAINEN KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN PAIKALLI- NEN KEHITTÄMINEN KUOPIOSSA V PÄIVITYS Johdanto 2. Toimintasuunnitelman valmistelu 2.1. Päivityksen taustaa ja nelikenttäanalyysi tähänastisten kokemusten perusteella 3. Kansalaislähtöisen kehittämisen viitekehys ja toimintaa ohjaavat asiakirjat 3.1. Kuopion kaupungin strategian viitekehys ja muut kaupungin ohjelmat 3.2. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman painopisteet kansalaislähtöisen kehittämisen (Kake) kokeiluhankkeissa 4. Miksi kansalaislähtöisen kehittämisen toimintaa tarvitaan? 5. Minkälaisia kansalaislähtöisiä kokeiluja rahoituksella on tarkoitus tukea? 6. Kansalaislähtöisen kehittämisen kokeiluhankkeiden (nk. Kake-hankkeiden) hakuprosessi Kuopiossa 6.1. Kansalaistoimijalähtöisten kokeiluhankkeiden ohjausryhmä 6.2. Rahoitusmalli ja hakemuksissa huomioitavaa LIITTEET 1. Yhteenveto rahoitetuista hankkeista 2. Yhteystietoja 3. Uutinen kokeilusta Nuorten oma Kuopio ( 3

5 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ EU-RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUKAINEN KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN KUO- PIOSSA V Johdanto Tässä toimintasuunnitelmassa kuvataan ja päivitetään Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Kuopion kaupungin tavoitteita ja toimenpiteitä kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen edistämiseksi Kuopiossa vuoteen Toteutukseen on varattu Euroopan sosiaalirahaston ja valtion osarahoitusta enintään / vuosi sekä Kuopion kaupungin kuntarahoitusosuutta enintään noin / vuosi. Tavoitteena on kansalaislähtöisen kokeilutoiminnan avulla hakea uusia ja innovatiivisia sekä mahdollisimman konkreettisia toimenpiteitä ja toimintamalleja täydentämään nykyisiä palveluja. Tavoitellaan haasteellisessa asemassa olevien työikäisten asukasryhmien osallisuuden edistämistä, köyhyyden torjuntaa ja nuorten osallisuuden edistämistä sekä yhteisöllisyyden vahvistamista. Lisätään vetovoimaisuutta ja uutta työtä ja kasvua. Rahoitettavien kokeiluhankkeiden toiminta-alueena on pohjois-etelä-suunnassa Kuopion kaupunkialue välillä Sorsasalo - Matkus. Esitettävien kokeiluhankkeiden toivotaan olevan mahdollisimman monitoimijaisia tai niiden toivotaan vahvistavan verkostoja entisestään. Hakijoiksi toivotaan lähinnä järjestöjä ja yhdistyksiä. 2. Toimintasuunnitelman valmistelu Kuopion kaupunginjohtajan johtoryhmä käsitteli toimintasuunnitelman ensimmäisen version ja se oli Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmänkäsittelyssä (MYR) , minkä jälkeen toteutus lähti käyntiin. Kansalaislähtöisen kehittämisen viitekehyksinä toimivat Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2020 Vuosittain vahvistettavat Kuopion hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja hyvinvointikertomuksen tiedot Pohjois-Savon maakunnan kehittämisen painotukset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ( Päivityksen taustaa ja nelikenttäanalyysi tähänastisten kokemusten perusteella Kun ohjelmaa on toteutettu yli vuoden ajan, nähdään tarpeelliseksi selkeyttää ohjelmaa ja ohjeita, jotta toteuttaminen olisi entistäkin sujuvampaa. Seuraavassa on tilastotietoja ja arvioita toiminnasta. Kuopion kansalaislähtöinen kehittäminen pähkinänkuoressa (liitteessä lisätietoa): On toteutettu yhteensä neljä hakukierrosta. Käsittelyssä on ollut yhteensä 25 hanketta. Myönteiseen rahoituspäätökseen on edennyt 13 hanketta vuoden loppuun 2015 mennessä. Pääosa rahoitetuista hankkeista on kohdistunut ESR:n toimintalinja 5:een Kokeiluhankkeiden kokonaiskustannukset ovat olleet keskimäärin euroa Keskimääräinen hankkeen kesto on ollut 12 kk. 4

6 Kansalaislähtöisen kehittämisen kokeiluhankkeiden ohjausryhmä kävi palautekeskustelua tammikuussa Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetotietoja käydystä keskustelusta sekä rahoittajatahojen tekemistä huomioista. Taulukko: Kuopion kansalaislähtöinen kehittäminen Nelikenttäanalyysi helmikuun 2016 toteutustilanteessa Vahvuudet: - Kertakorvausmalli ja maksatus tuotoksen perusteella on ollut toimintatapana tuloksellinen -Laaja toimijajoukko on aktivoitunut tekemään kokeiluja -Rahoitus kohdistuu tekemiseen eli toiminta on vaikuttavaa -Kokeiluissa on lupa myös epäonnistua -Verkottuminen hankkeiden kesken tuo lisäarvoa -Kaupungin ja ELY-keskuksen välinen hyvin toimiva yhteistyö -Hakijalle mahdollisimman matala kynnys ja yksilöllinen ohjaus -Mahdollisuus hyödyntää kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen osaaminen ja verkostot -Hakemisen joustavuus: kaikki ESR:n toimintalinjat 3 5 ovat käytössä -Toimintamallilla on MYR:n tuki Heikkoudet: -EURA-hakemuslomake on pienten kokeiluhankkeiden hakijalle vaativa -Tuotoksen konkretisointi on usein vaikeaa -Hakijan kaavailema kohderyhmä ei aina ole ESR:n mukainen, jolloin tarvitaan lisäneuvotteluja Mahdollisuudet: -Joustavuus, nopea reagointi hakuvaiheessa - Markkinointityön lisääminen uusien toimijoiden aktivoimiseksi - Viestintä alueen ulkopuolelle: löydetty hyviä käytänteitä vaikuttavien hankkeiden aikaansaamiseen sekä rahoittajayhteistyön järjestämiseen - Yhteistyötä on mahdollista lisätä maaseutu- LEADERin suuntaan Uhat: -Riittääkö uusia hakijatahoja? - Pystyvätkö hakijat järjestämään omarahoitusosuuden? -Riittävätkö pienten toimijoiden resurssit Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimintamallia ei ole tarpeen merkittävästi muuttaa, koska se on toiminut tuloksekkaasti ja saanut aikaan vaikuttavia hankkeita. Jatkossa on tarpeen kiinnittää huomiota viestintään sekä mahdollisuuksien mukaan kehittää edelleen ja joustavoittaa hakuprosessia. 5

7 3. Kansalaislähtöisen kehittämisen viitekehys ja toimintaa ohjaavat asiakirjat 3.1.Kuopion kaupungin strategian viitekehys ja muut kaupungin ohjelmat Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman tarkoittaman kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen tavoitteet ovat yhdensuuntaiset Kuopion strategian 2020 ( kanssa, jota vuosittain tarkistetaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Strategia määrittelee Kuopion eläväksi ja kansainväliseksi yliopistokaupungiksi, joka on myös monikulttuurinen ja suvaitseva. Kuopio on myös vahvan yhdessä tekemisen kaupunki. Kuopiossa työskennellään tiiviissä verkostomaisessa yhteisössä alueen kehittämiseksi ja yhteisten tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Kuopio määrittelee vuosittain hyvinvoinnin edistämisen painopisteet, joiden taustalla on hyvinvointikertomuksen tuottama kuva kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kokonaistilanteesta. Uusin hyvinvointikertomusaineisto löytyy Kuopion kaupungin verkkosivuilta seuraavasti: Näitä asioita käsittelee kuukausittain koolla oleva Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmä. Vuoden 2016 painotuksia ovat mm: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia lisätään niin, että lapsiperheiden varhainen tuki lisääntyy, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vähenee ja avohuollon tuki lisääntyy. Tavoitteena on lastensuojelumenojen pieneneminen, joka vaatii joidenkin vuosien panostuksia, myös taloudellisia. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy. Erityisesti pyritään vaikuttamaan positiiviseen työllistymiseen ja työllisyystilanteeseen Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy, vanhusten koteihin vietävää tukea lisätään ja tavoitteena on aktiivinen, pärjäävä kuntalainen 3.2. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman painopisteet kansalaislähtöisen kehittämisen (Kake) kokeiluhankkeissa Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä rahoitetaan vain ESR-toimintalinjoilla 3-5. ( TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. 6

8 4.Miksi kansalaislähtöisen kehittämisen toimintaa tarvitaan? Kuopion kaupungin vuosittainen kansalaisjärjestöjen avustustoiminta on systemaattisesti toteutettua ja mittavaa (vuosittainen yhteissumma on noin 3 miljoonaa euroa). Avustettavia toimijoita on kaikkiaan satoja. Avustustoiminta on suhteellisen vakiintunutta eikä se varsinaisesti mahdollista uusia pilotointeja tai avauksia, mihin tässä asiakirjassa kuvattu kansalaislähtöinen kehittäminen antaa mahdollisuuksia. Tarjolla oleva rahoitus antaa mahdollisuuksia myös täysin uusille toimijoille, koska tuki pienentää toimijoiden omaa riskiä. Rahoitusmallissa käytetään yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka helpottavat pienten toimijoiden hankehallinnointia. Kuopion vahvuus on jo nykyisellään hyvä toimijakentän yhteistyö ja laajat toimijaverkostot. Järjestöillä saattaa olla paljonkin uusia toimintaideoita, mutta rahoituksen haku on vaikeaa perusjärjestötyön ohella. Haastavia kohderyhmiä on myös vaikea tavoittaa. Hakijoilta toivotaan pohdintaa myös siihen, kuinka kokeiluja jatkettaisiin hankekauden jälkeen. Seuraavaan kaavioon on kuvattu kansalaislähtöisen kehittämisen lisäarvoa: Haastavimmassa asemassa olevien työikäisten asukasryhmien osallisuuden edistäminen, köyhyyden torjunta ja nuorten osallisuuden edistäminen sekä yhteisöllisyyden tukeminen Haetaan uusia ja innovatiivisia toimintamalleja täydentämään nykyisiä palveluja. Haetaan kehittämiskumppanuuksia julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille Tavoitteena on edistä kansalaistoimijalähtöistä toteutusta ja saada myös uusia toteuttajia rakennerahasto-ohjelmatyöhön. Tavoitteena on kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen Tarkoituksena on pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen sekä maksatuskäsittelyn nopeuttaminen Lisätä ohjelman vaikuttavuutta niin, että tavoitteena on hankkeiden konkreettiseen tulokseen keskittyminen. 5.Minkälaisia kansalaislähtöisiä kokeiluja rahoituksella on tarkoitus tukea? Tavoitteena on, että hakijat, erityisesti järjestöt, yhdistykset ym. tekevät yhteistyötä ja mahdollisesti ehdottavat myös yhteisiä toimenpiteitä. Yhteistyö yritysten kanssa on myös mahdollista. Jotta toimenpiteet ovat vaikuttavia, on kohderyhmien ja heidän tarpeidensa tunnistaminen ja henkilöiden tavoittaminen tärkeää. Toimenpiteissä tavoiteltavan kohdejoukon tulee olla riittävän kokoinen (esim. luokkaa kymmeniä henkilöitä). Tuettavan toimenpiteen tulee olla budjetiltaan riittävän vaikuttava (esim. mielellään suuruusluokkaa kymmeniä tuhansia euroja). Toiminnan pääpainon tulee olla kentällä tapahtuvissa toimenpiteissä lähellä asukkaita ja asiakkaita. Etusijalla voivat olla toimenpiteet, joissa toimijat tekevät keskenään yhteistyötä. Vetäjätahoilta odotetaan riittäviä resursseja, osaamista ja omarahoitusosuutta. Haetaan hankkeita, jotka / joissa ovat toimijoiden yhdessä valmistelemia ja mahdollisesti myös yhdessä toteutettavia kohdejoukko riittävän suuri ja vaikuttava (mielellään kymmeniä henkilöitä) toiminta tapahtuu lähellä asiakasta ja pääkohderyhmänä ovat työikäiset toimenpiteiltään vaikuttavia kokeiluhankkeita, esimerkiksi kustannukset noin euroa; tuki maksetaan pääsääntöisesti tulosten todentamisen perusteella ja hankkeiden kesto on ½-1,5 vuotta EU+ valtion osuus % 7

9 tuensaajina ovat pääasiassa järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, säätiöt hankkeet toteutetaan Kuopion kaupunkialueella (Sorsasalo-Matkus). Ohessa on kartta alueesta. (HUOM. selkeämpi kartta etsitään tai poistetaan tästä). 6.Kansalaislähtöisen kehittämisen kokeiluhankkeiden (nk. Kake-hankkeiden) hakuprosessi Kuopiossa Seuraavaan on tiivistetty hakuprosessin vaiheet: 1. Tiedotus ja markkinointi eri järjestöryhmille järjestötapaamisissa, yhteistyökeskusteluissa yms. kohtaamisissa 2. Hakukierroksia keskimäärin kolmesti vuodessa 3. Hankeideoiden esittely ja keskustelut rahoittajien kanssa, neuvonta ja ohjaus 4. Hankehaku kuten muutkin ESR-hankkeet järjestelmässä ilmoitettuina hakuaikoina 5. Hankkeiden arviointi ja kommentointi hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella / kansalaistoiminnan aktivointiyksikössä hyödyntäen koko yksikön osaamista sekä Elykeskuksessa 6. Hakijoiden kuuleminen yhdessä ELY-keskuksen ja kaupungin kanssa hakemusten jättämisen jälkeen 7. Rahoituspäätöksistä vastaavat: ELY-keskus ja kuntarahoitusosuudesta Kuopion kaupunki / hyvinvoinnin edistämisen palvelualue / kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö Kansalaistoimijalähtöisten kokeiluhankkeiden ohjausryhmä Rahoitusta saaneille hankkeille on perustettu yhteinen ohjausryhmä, jonka koollekutsujana on Kuopion kaupunki (päätös: asian numero 1681/2015). Kullakin hankkeella voi lisäksi olla erillinen projektiryhmä tms. Rahoittajien näkökulmasta on tärkeää, että eri hanketoimijat myös verkostoituvat keskenään, myös kokemusten ja ideoiden vaihtaminen on hedelmällistä. 8

10 Ohjausryhmän kokoonpano (2016) on seuraava: Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja, puheenjohtaja Kansalaistoiminnan asiantuntija Sirpa Niemi, sihteeri Kansainvälisten asioiden koordinaattori Raija Kovanen Rahoittajan edustaja / Ely-keskus, Jaana Tuhkalainen Rahoitettujen hankkeiden edustajat Lisäksi kutsuttuna on myös Pohjois-Savon Liiton edustaja ja muita asiantuntijoina tarpeen mukaan Rahoitusmalli ja hakemuksissa huomioitavaa Seuraavassa esitellään ensisijainen käytössä olevat kustannusarviomalli eli kertakorvaus sekä toinen mahdollinen vaihtoehto kustannusarvioiden laatimiseen (flat rate 40%). a) Kertakorvaus eli lump sum- kustannusmalli on ensisijainen vaihtoehto. Kertakorvausmallissa keskiössä ovat jo hakuvaiheessa esitettävät konkreettiset tuotokset. Tähän mennessä rahoitetuissa hankkeissa tuotokset ovat olleet esimerkiksi seuraavanlaisia: toimintamalli, seminaariohjelmat, osallistujalistat, verkostokartta. Oheisessa taulukossa on esimerkki kuvitteellisesta kokeiluhankkeesta, joka tähtää palvelumallin kehittämiseen. Taulukko havainnollistaa sekä kustannusarvion että rahoitussuunnitelman laatimisen kertakorvausmallilla. Ely-keskuksen tuki voi olla %, taulukon esimerkissä se on 75 %. b) Flat rate 40 % palkkakustannuksista malli Tällöin hankkeessa korvataan kaikki muut hankkeesta aiheutuvat kustannukset kuin palkkakustannukset summalla, joka on 40 % hankkeen hyväksytyistä hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Mallia käytetään silloin kuin hankkeen konkreettinen, esitettävä tuotos on hakuvaiheessa hankala osoittaa. Seuraavassa taulukossa on esimerkki flat rate 40% -kokeiluhankkeen budjetin laatimisesta. Rahoitusosuudet ovat samansuuntaiset kuin kertakorvaushankkeen tapauksessa. Esimerkkihanke: kokeilutoiminta ijaesittämä kustannusarvio Palkkakustannukset yhteensä (Lasketaan hakijan palkkalistoilla olevista. Jos osa-aikainen, edellyttää kokoaikaista työajanseurantaa) Flat rate kerroin 40 % (kaikki muut hankkeesta aiheutuvat kustannukset)

11 L I I T E 1: Yhteenveto rahoitetuista hankkeista Hankekohtaiset tiedot löytyvät valtakunnallisilta verkkosivuilta Tehdyt päätökset Hanke Toteuttaja Kustannukset ESRtuki ESR TL 1. Kansalaislähtöinen kehittämistoiminta Pohjois-Savon Liikunta Kuopiossa: Hyvinvoin- timyrsky (HYMY)-hanke ry 2. TAKUULLA YHDESSÄ! Kuopion konservatorion kannatusyhdistys Kortteliliiga-ja isä/äiti- valmentajaprojekti 4. Paremman palvelun Kuopiopalvelusta tulokseksi 5. Kuopion Saaristokaupungin nuoret kansalaiset - NuoriZaaristo 6. Kansalaistoimijalähtöinen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työelämävalmiuksien lisääminen Kuopiossa ry Kuopion Palloseuran Junioreiden Kannatusyhdistys ry Kuopion Yrittäjät ry Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys ry Nuorten oma Kuopio! Kuopion Rouvasväenyhdistys ry 8. Avoimet tilat ANTI - Contemporary Art Festival yhdistys ry 9. Reipas Aamu Kuopion Reippaan Voimistelijat ry 10. Hanaa! - Erityistä tukea tarvitsevien TATU ry nuorten vapaa-ajan hanke 11. Petosen Osallisuushanke Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry 12. Kaikki Mukaan, KaMu-hanke Pallokissat, Kuopio ry Sote-järjestöjen palvelut tutuksi venäjänkielisille maahanmuuttajille Suomi-Venäjä-seuran Itä-Suomen Piirijärjestö ry Yhteensä Keskimäärin % 10

12 L I I T E 2: LINKKEJÄ JA YHTEYSTIETOJA Linkkejä ja lisätietoja Haku tapahtuu sähköisesti EURA2014-järjestelmässä ilmoitettuina hakuaikoina ja hakemukset osoitetaan Etelä-Savon ELY-keskukselle Hakija tarvitsee Katso-tunnukset (verohallinto) Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman sisältö ja tavoitteet, sopiva toimintalinja ja erityistavoitteet. Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä rahoitetaan vain ESR-toimintalinjoilla 3-5. Lisätietoa Rahoittaja, ELY-keskus Osoite: Kallanranta 11, (PL 2000), Kuopio Jaana Tuhkalainen, rahoitusasiantuntija EAKR- ja ESR-kehittämishankkeet, kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen puh sähköposti: jaana.tuhkalainen(at)ely-keskus.fi Kuopion kaupunki Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Sirpa Niemi, kansalaistoiminnan asiantuntija Osoite: Kansalaistoiminnan aktivointipalvelut, Minna Canthin katu 24, Kuopio sähköposti: sirpa.niemi(at)kuopio.fi puh

13 LIITE 3: Esimerkki kokeilusta Nuorten oma Kuopio : Tuunaa tori nuoret suunnittelevat toiminnallisen seinäteoksen Kuopion torille (Lähde Kuopion torille Apajan toripysäköintiin johtavan porrashuoneen julkisivuun on tulossa toiminnallinen seinäteos, jonka suunnitelmat ovat kuopiolaisten nuorten käsialaa. Kuusi luovaa ehdotusta esiteltiin yleisölle kaupungintalossa perjantaina. Kuva: Vicente Serra Nuorina suunnittelijoina Tuunaa tori -hankkeessa on mukana Neulamäen ja Männistön nuorisotalojen nuoria sekä Kalevalan- ja Hatsalan koulun 7. ja 8. luokkalaisia. Nuoret esittelivät tekemiään luonnoksia Kuopion kaupungintalossa keskiviikkona Ideoiden lähtökohdaksi on otettu Kuopion kaupungin yhtä markkinointiteemaa Rakkaudella Kuopiosta. Kauppakeskus Apajaan avautuu tiistaina pop up -studio, jossa kaupunkilaiset pääsevät seuraamaan nuorten tekemän teoksen valmistumista. Valmis teos julkistetaan Kuopion kauppatorilla perjantaina Yhdessä tekeminen merkityksellistä Apajan porrashuoneen julkisivuun tuleva seinäteos tuo paitsi kaivattua väriä torin kannelle, myös helpottaa kaupunkilaisia suunnistamaan toripysäköinnin ja Apajan tiloissa. Tuunaa tori on osa Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Kuopion kaupungin osallistavan kaupunkimuotoilun hanketta Nuorten oma Kuopio! - Toimintamalli osoittaa nuorille yhteistyön ja yhdessä tekemisen merkityksen. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu teos vahvistaa oman identiteetin lisäksi myös Kuopion identiteettiä ja tukee yhteisöllisyyttä. Samalla nuoret oppivat arvostamaan omaa ympäristöään, mikä vähentää omalta osaltaan siihen kohdistuvaa ilkivaltaa, kertoo hankekoordinaattori Kirsi Miettinen Kuopion Rouvasväenyhdistyksestä. Nuoret ovat tehneet materiaalikokeiluja ja luoneet konsepteja parin kuukauden ajan työpajoissa Kuopion markkinointijohtaja Kirsi Soinisen ideoiden pohjalta sekä muotoilijoiden Venla Malkki, Merita Pesonen, Tuomas Jumppanen, Anna Räisänen ja Kirsi Miettinen johdolla. Teos tehdään nollabudjettiperiaatteella kierrätysmateriaalista. Nuorten tekemien luonnosten ja valmiin työn materiaaleina hyödynnetään kuopiolaisen Oy Scantarp Ab tuotannosta ylijääviä pvc-pressun osia. Instagram #nuortenomakuopio

14 13