IV-TUTKIMUSRAPORTTI HOPEAHOVI, KELLARIKERROKSET IV-TUTKIMUSRAPORTTI TYÖNUMERO: Työnumero: Jakelu:

Transkriptio

1 Työnumero: IV-TUTKIMUSRAPORTTI HOPEAHOVI, KELLARIKERROKSET IV-TUTKIMUSRAPORTTI TYÖNUMERO: Jakelu: Keravan Kaupunki Ulla Lignell Kultasepänkatu Kerava Tutkimukset Raportti Viimeisin päivitys RKM Group Oy Y-tunnus: info@rkmgroup.fi

2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT Kohteen tunnistetiedot Työn kuvaus ja taustat Käytössä olleet asiakirjat Työn tarkoitus TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSET KOHTEESSA Ilmanvaihtokoneet ja niiden toiminta TK/PK TK/PK TK/PK TK/PK Vanha IV-kone, B-osan alakellari Toimenpide-ehdotukset Kanaviston kunto ja pääte-elimet A- ja B-osat C-osa F-osa Toimenpide-ehdotukset Ilmamäärämittaukset Toimenpide-ehdotukset JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmanvaihtokoneet Ilmamäärämittaukset kellaritiloissa JATKOTOIMENPITEET

3 1 KOHDETIEDOT 1.1 Kohteen tunnistetiedot Kohde: Hopeahovi, kellarikerrokset Metsolantie Kerava Tilaaja: Keravan kaupunki Kaupunkitekniikan toimiala Ulla Lignell, sisäympäristöasiantuntija Tutkijat: RKM Engineering Elli Laine, sisäilma-asiantuntija (DI), RTA-pätevyys Sami Isberg, rakennustekninen asiantuntija Antti Salonen, rakennus- ja sisäilmatekninen asiantuntija (DI), RTA 1.2 Työn kuvaus ja taustat Rakennuksen vanhaan osaan kuuluvat osat A ja B. Ne on rakennettu 1950-luvulla. Loput osat (C-F) on rakennettu 1980-luvulla. Katolla olevat IV-koneet (102, 103, 126 ja 127) on uusittu B- osan alakellarissa on lisäksi yksi vanhempi IV-kone Kuva 1. Hopeahovin eri rakennusosat ja IV-koneiden sijainnit katolla

4 1.3 Käytössä olleet asiakirjat Tutkimusta varten saatiin talon pohja- ja osa ilmanvaihtopiirustuksista sekä vuoden 1999 mittauspöytäkirjat (vanhat IV-koneet). 1.4 Työn tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihdon toimivuutta ja kuntoa kellaritilojen osalta tulevaa peruskorjaushanketta varten. Kellaritiloja on osilla A, B, C ja F. A- ja B-osalla on toimistotiloja, C-osalla kaupunkitekniikan tilat sekä F-osalla monitoimitilat. B-osalla on lisäksi alakellari, joissa ei ole oleskelutiloja. B-osa ei ole käytössä valokuvaustiloja lukuun ottamatta (tilat 1.01 ja 1.03). 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Kaikki kellaritilojen ilmanvaihtokoneet on käyty läpi aistinvaraisesti. Koneiden kuntoon, puhtauteen ja mahdollisiin kuitulähteisiin on kiinnitetty erityistä huomioita. Eri tilojen ilmanvaihtoa on mitattu pistokoemaisesti kaikkien IV-koneiden palvelualueelta. Ilmamäärämittaukset on tehty ns. ongelmatiloihin (1.10, 1.28, 1.32 ja 1.34). Ilmamäärämittaukset on suoritettu joko Airflow PVM610 -mikromanometrillä tai Trotec TA300 -kuumalanka-anemometrillä suoraan tuloilmakanavasta. 3 TUTKIMUKSET KOHTEESSA 3.1 Ilmanvaihtokoneet ja niiden toiminta Rakennuksessa on uudet koneelliset tulo-poistoilmanvaihtokoneet, jotka palvelevat rakennuksen toimistotiloja. Lisäksi joissain ensimmäisen kerroksen tiloissa on omat pienemmät IV-koneensa, joita ei tutkittu. Uudet IV-koneet sijaitsevat katolla erillisissä ilmanvaihtohuoneissa. C-osan tilat toimivat pääosin painovoimaisesti. Tutkittujen ilmanvaihtokoneiden palvelualueet ovat seuraavat: - 102TK/PK01 A- ja E-osat - 103TK/PK01 B-osa - erillinen vanha ilmanvaihtokone B-osan alakellarin tilat - 126TK/PK01 C-, D- ja F-osat - 127TK/PK01 E-osan keittiö ja ruokailutilat Kaikki uudet ilmanvaihtokoneet toimivat suoravetoisella puhallinmoottorilla, joka ei sisällä vaihdettavia hihnoja. Koneissa on ristivirtauslämmöntalteenotto (LTO-kenno) sekä sen jälkeen lisälämmitys ja jäähdytyskammiot. Lisälämmitykset/jäähdytykset toimivat vesikiertoisilla pattereilla. Äänenvaimennus on toteutettu lamelliäänenvaimentimilla, joissa on edessä suojakankaat. Kaikki suojakankaat olivat ehjiä. Kanavaäänenvaimentimet ovat Lindab-merkkisiä, joiden äänenvaimennusmateriaalina on Acutec-polyesteri. Suodattimina on F7-luokan pussisuodattimet, joiden vaihtoväli perustuu paine-eron seuraamiseen. Ilmanvaihtokoneiden kondenssivedet on ohjattu lattiakaivoihin

5 Kuva 2. Yleiskuva IV-konehuoneesta, IV-kone 127. Kuva 3. Puhallinmoottori on suoravetoinen. Kuva 4. Lämmöntalteenottona on ristivirtauskennosto. Kuva 5. Lisälämmityksen vesijohtoja

6 Kuva 6. Lisälämmityspatteri toimii vesikiertoisena. Kuva 7. Äänenvaimentimina on lamelliäänenvaimentimet. Reikäpellin takana on suojakangas ennen äänenvaimennusmateriaalina toimivaa mineraalivillaa. Kuva 8. Kanavaäänenvaimennin on Lindab-merkkinen. Vaimennusmateriaali on polyesteriä eikä sisällä kuitulähteitä. Kuva 9. Suodattimina on F7-luokan pussisuodattimet. Kuva on koneesta 127, jossa suodattimet ovat juuri vaihdettu. Suodatinkehikoissa on tiivisteet

7 TK/PK01 Tulo/poistoilmanvaihtokone 102 on pääosin hyvässä kunnossa, eikä se sisällä kuitulähteitä. Aistinvaraisessa tarkastelussa tehtiin seuraavia huomioita: - tulokone käy teholla 60,2 % (30,1 Hz) ja poistokone teholla 69,8 % (34,9 Hz) - koneessa kulkevan ilman lämpötilat olivat seuraavat: raitisilma -3 C, LTO:n jälkeen +12 C, lisälämmityksen jälkeen +17 C, poistoilma +22 C ja poistoilma LTO:n jälkeen +15 C - palopellit menivät suljettaessa kiinni - tuloilmasuodattimet ovat hieman likaiset, paine-ero 45 Pa - poistosuodattimet ovat puhtaammat - tulosuodattimen kammiossa oli hieman ohivuotoa suodatinkasetin alaosasta - raitisilmakammiossa oli irtolikaa, pikkuhyönteisiä oli äänenvaimennuskammion jälkeisessäkin kammiossa - kammioissa havaittiin hieman metalliroskia - raitisilman ottoaukossa oli hieman lunta - tuloilmakanavan juuressa havaittiin pientä ohivuotoa Kuva 10. Irtoroskia ja pölyä raitisilmakammiossa. Kuva 11. Raitisilmakanavassa hieman lunta ja roskia. Kuva 12. Raitisilmakammion etualan lehtikasa. Kuva 13. Tuloilmasuodattimet vaikuttavat likaisilta, paineero 45 Pa

8 Kuva 14. Suodatinkehikon alaosasta on ilmavuotoja. Kuva 15. Lamelliäänenvaimentimet olivat puhtaat ja ehjät. Kuva 17. Tuloilmakanavan juuressa oli pientä ohivuotoa: kitti on hieman ylhäällä saumakohdasta ja liittymässä on pieniä rakoja. Kuva 16. Raitisilman ottoaukon alaosassa on lunta, joka voi kulkeutua koneeseen TK/PK01 Tulo/poistoilmanvaihtokone 103 on pääosin hyvässä kunnossa, eikä se sisällä kuitulähteitä. Aistinvaraisessa tarkastelussa tehtiin seuraavia huomioita: - tulokone käy teholla 84 % (40,0 Hz) ja poistokone teholla 99,5 % (69,9 Hz) - koneessa kulkevan ilman lämpötilat olivat seuraavat: LTO:n jälkeen +2 C, lisälämmityksen jälkeen +17 C, poistoilma +24 C ja poistoilma LTO:n jälkeen +10 C - raitisilman ottoaukolle ei ollut pääsyä, aukossa oli lunta - raitisilman lämpömittari on rikki - tarkastusluukuista puuttui kahvoja LTO:n kohdalta - palopellit menivät suljettaessa kiinni, kammiossa on lehtiä - tuloilmasuodattimet ovat likaiset, paine-ero 150 Pa - 7 -

9 - tulosuodattimen kammiossa oli hieman ohivuotoa suodatinkasetin alaosasta - poistosuodatuskammion jälkeisessä LTO-kammiossa oli hieman roskia ja kuivia kondenssiveden jälkiä - poistoilman ensimmäisen äänenvaimennuskammion tarkastusluukun yksi kiinnitysruuvi oli rikki - vanhat, likaiset suodattimet oli jätetty konehuoneeseen - lattialla havaittiin pieni kosteusjälki, mahdollisesti viemäriliitos on joskus vuotanut - tuloilmakanavan puhdistusluukusta puuttui kansi, joka asennettiin takaisin o kanavan päästä puhalsi tuloilmaa konehuoneeseen 4 m/s nopeudella Kuva 18. Raitisilman ottoaukossa oli lunta, aukon luokse ei ole turvallista kulkutietä. Kuva 19. Lunta ritilöiden välissä. Kuva 20. Raitisilman lämpömittari ei toimi. Kuva 21. Yleiskuva IV-koneesta 103, kaikissa tarkastusluukuissa ei ole kahvoja (LTO-kennon kohdalla)

10 Kuva 22. Palopellin kammiossa on lehtiä. Kuva 23. Suodattimet näyttävät likaisilta, paine-ero oli 150 Pa. Vanhat suodattimet taustalla. Kuva 24. Poistoilman tarkastusluukun rikkinäinen kiinnitysruuvi. Kuva 25. Yksittäinen kuivunut kosteusjälki lattiassa. Kuva 26. Suodatinkammion alaosissa oli ohivuotoja. Kuva 27. Puhdistusluukun kansi oli poissa paikoiltaan, kansi nojasi IV-konetta vasten. Kansi laitettiin paikoilleen. Ilmavirta konehuoneeseen oli 4 m/s putken päästä

11 TK/PK01 Tulo/poistoilmanvaihtokone 126 on pääosin hyvässä kunnossa, eikä se sisällä kuitulähteitä. Aistinvaraisessa tarkastelussa tehtiin seuraavia huomioita: - tulokone käy teholla 70,0 % (38,7 Hz) ja poistokone teholla 70,1 % (32,0 Hz) - koneessa kulkevan ilman lämpötilat olivat seuraavat: raitisilma +5 C, LTO:n jälkeen +12 C, lisälämmityksen jälkeen +17 C, poistoilma +26 C ja poistoilma LTO:n jälkeen +12 C - palopellit menivät suljettaessa kiinni - raitisilman ottoaukolla oli runsaasti lunta, ilmavirran määrä oli silti sopiva (alle 2 m/s) - tuloilmasuodattimet ovat likaiset, yhdessä suodatinpussissa oli pieni reikä - poistoilmasuodattimet olivat pölyiset - poistosuodattimen suodatinkehikon tiivisteessä oli pieni repeämä - tulosuodattimen kammiossa oli hieman ohivuotoa suodatinkasetin alaosasta - kammiot olivat puhtaat - muutamista tarkastusluukuista puuttui kahvat - poistoilmakanavan päässä ei ole oikeanlaista sovituskappaletta, liitoskohdassa ei kuitenkaan havaittu ohivuotoja konehuoneeseen Kuva 28. Raitisilman ottoaukossa oli runsaasti lunta. Otsapinnan virtausnopeus ei ylitä 2 m/s. Kuva 29. Tuloilmasuodattimessa on reikä ja suodattimet ovat jo melko likaiset

12 Kuva 30. Poistoilman suodatinpussi ei ole päässyt kokonaan aukeamaan. Kuva 31. Tarkastusluukuissa ei ole kahvoja. Kuva 32. Poistoilmakanava on liitetty koneeseen ilman erillistä sovituskappaletta. Liitoskohdasta ei havaittu ohivuotoja konehuoneeseen

13 TK/PK01 Tulo/poistoilmanvaihtokone 127 on pääosin hyvässä kunnossa, eikä se sisällä kuitulähteitä. Aistinvaraisessa tarkastelussa tehtiin seuraavia huomioita: - tulokone käy teholla 60,2 % (30,1 Hz) ja poistokone teholla 69,8 % (34,9 Hz) - koneessa kulkevan ilman lämpötilat olivat seuraavat: raitisilma -6 C, LTO:n jälkeen +10 C, lisälämmityksen jälkeen +20 C, poistoilma +18,5 C ja poistoilma LTO:n jälkeen +11 C - palopellit menivät suljettaessa kiinni - tulo/poistoilmasuodattimet ovat juuri vaihdettu - tulosuodattimen kammiossa oli hieman ohivuotoa suodatinkasetin alaosasta - raitisilmakammiossa oli lehtiä ja muuta roskaa sekä vettä, tuloilmakanavassa oli hieman lunta - raitisilmakammion tarkastusluukulle ei ole pääsyä (korkealla ja IV-kanavat edessä) - raitisilman ottoaukossa oli myös lunta, aukon virtausnopeutta ei päästy mittaamaan (aukon lähelle ei ollut kulkutikasta ja peltikatto oli vaarallisen liukas) - kammiot olivat puhtaat - tuloilmakanavan äänenvaimennuskammiossa oli Acutec-polyesteria äänenvaimennusmateriaalina, joka ei sisällä kuitulähteitä - yhden kanavan säätöpelti ujeltaa ja aiheuttaa kanavaan ääntä - poistoilman määrä mitattu kanavien säätöpelleistä: m 3 /h - tuloilman määrä mitattu kanavien säätöpelleistä: m 3 /h Kuva 33. Palopelti on kiinni. Suodatinkehikon alapuolelta on hieman ohivuotoja. Kuva 34. Hieman irtolikaa ja kuivunut vesijälki suodatinkammiossa

14 Kuva 35. Raitisilmakammiossa on vettä ja lehtiä. Kuva 36. Raitisilmakanavassa on selvästi lunta. Kuva 37. Raitisilmakammion tarkastusluukulle ei ole pääsyä. Kuva 38. Raitisilman ottoaukossa on lunta. Ilmavirtausta ei päästy mittaamaan, koska aukon viereen ei ollut kulkusiltaa/tikasta

15 Kuva 39. Poistoilmakanava on puhdas. Kuva 40. Tuloilmakanavisto on puhdas Vanha IV-kone, B-osan alakellari B-osan alakellarissa oli yksi vanha tuloilmakone, joka palvelee todennäköisesti vain alakellarin tiloja. Koneessa ei ollut lämmöntalteenottoa. Ilmanvaihtokoneessa tehdyt havainnot: - suodattimet olivat likaiset, vaihdettu viimeksi 5/ hammashihna oli hyväkuntoinen, hivenen löysällä - raitisilmapelti meni kiinni sammuttaessa - äänenvaimentimet olivat mineraalivillaa, mutta ne olivat suojattu raitisilmakanavan kohdalla. Kuva 41. IV-koneen pumpun hammashihna

16 3.1.6 Toimenpide-ehdotukset IV-koneet on pääasiassa uusittu viime vuosina. B-osan alakellarissa on yksi vanhempi IV-kone, joka todennäköisesti palvelee vain alakellarin tiloja. Muutamia pieniä huomautuksia havaittiin IV-koneissa, jotka voidaan korjata pääosin huoltotyönä: - tuloilmakoneen 127 raitisilmakammion tarkastusluukulle pääsyn asentaminen - tuloilmakonehuoneessa 127 yhden säätöpellin tiivistys (ujellusta) - tuloilmakoneiden 102, 103, 126 ja 127 suodatinkehikkojen alaosien tiivistämiset - tulosuodattimien vaihdot koneessa 126 (reikä suodattimessa) sekä B-osan alakellarin vanhassa IV-koneessa (edellinen vaihto 5/2018); suodattimien vaihtovälin on hyvä olla vähintään 2 krt/vuosi - poistosuodattimen tiivisteen pieni korjaus koneessa raitisilman lämpömittarin korjaus koneessa tarvittaessa tarkistusluukkujen kahvojen lisäämiset koneissa 103 ja 126 helpottamaan koneiden tarkastuksia - tarkastusluukun kiinnityksen korjaaminen koneen 103 poistoilman 1.äänenvaimennuskammion kohdalla - koneen 102 raitisilmakammion irtolian poistaminen sekä muiden tuloilman kammioiden puhdistukset suodatinvaihtojen yhteydessä - koneen 102 tuloilmakanavan juuren ohivuodon tiivistäminen 3.2 Kanaviston kunto ja pääte-elimet Ilmanvaihtokanavien puhtautta tarkasteltiin pistokoemaisesti pääte-elimien kautta A- ja B-osat B-osan kellaritilojen toimistot ovat pääosin poissa käytössä oireilujen vuoksi (käytävä 1.04). A- ja B-osan toimistohuoneissa oli pääosin Haltonin TLB/TLC-tyyppiset pääte-elimet takaliitännällä. Suunnitelmiin on merkitty Fläktwoodsin SVQ-tyyppiset pääte-elimet sivuliitännällä. Takaliitännällä olevat pääte-elimet eivät sovellu täysin kanavistoon, sillä nyt liitynnän jälkeen tulee heti lievä mutka. Tämän vuoksi ilmamäärämittaukset ovat vain suuntaa-antavia, sillä asennusohjeiden mukaan liitynnän jälkeen olevan suoran putken minimipituus olisi 3x putken halkaisija. B-osan tiloissa oli lisäksi muutamia yksittäisiä pääte-elintyyppejä. Poistoilman pääte-eliminä oli pääasiassa KSO125-tyyppisiä sekä kaksi EVA 300x150 -tyyppistä pääte-elintä. Kanaviston kunto tarkastettiin pistokoemaisesti. Kanavisto on puhdas

17 Kuva 42. A-osan TLB/TLC-tyyppinen pääte-elin. Pääteelinten edessä on putkilinjastoja. Kuva 43. Takaliitoksen jälkeen tulee heti loiva mutka. Kuva 44. Pääte-elimissä ei ole kuitulähteitä. Kuva 45. B-osan yksittäinen tuloilman pääte-elin tilassa Kuva 47. A- ja B-osan poistoilman EVA-tyyppinen pääteelin, joita oli aulassa 1.06 sekä taukotilassa Kuva 46. A-osan käytävän tuloilman pääte-elin

18 3.2.2 C-osa C-osan pääte-elimet olivat pääasiassa KSO/KSOA 100/125. Keittiössä oli vanhempi poistoilman venttiili KK 100, jonka tiivistys oli pääosin kulunut pois (Kuva 48). Poistoilman kanaviston puhtautta tarkasteltiin muutamasta pääte-elimestä. Poistoilmakanavat olivat puhtaat. Yksittäisiä tuloilman pääte-elimiä oli pukuhuoneissa ja saunalla yhteensä 4 kpl. Ainakin kaksi tuloilman pääte-elimistä oli painovoimaisia lautasventtiilejä. Kaksi muuta vanhempaa pääte-elintä voivat olla koneellisia: naisten pukuhuoneen pääte-elimestä ei tullut tuloilmaa (Kuva 51), saunan pukuhuoneen pääte-elimestä sen sijaan tuli ilmaa. Saunan tuloilmakanava oli likainen. Pääosin tuloilma tiloihin tulee ulko-ovien päältä käytävälle korvausilma-aukosta. Käytävältä on korvausilma-aukot huonetilojen ovien päällä sekä kokoustilan 1.56 väliseinässä. Kokoustilan toinen korvausilma-aukko on poistoilman pääte-elimien vieressä, mikä heikentää korvausilman saantia kokoustilan muihin osiin. Tilojen ikkunoissa oli uudet tiivistykset, eikä niissä ollut korvausilmalle rakoja. Kuva 48. C-osan keittiön poistoilman pääte-elimen tiivistys on kulunut pois. Kuva 49. Huilitilan 1.58 poistoilman kanavisto on puhdas. Kuva 50. Suihkutilan poistoilmakanava on puhdas. Kuva 51. C-osan vanhoja tuloilman pääte-elimiä naisten pukuhuoneessa. Lautasventtiili on painovoimainen. Seinän läpivienti on tiivistämättä

19 Kuva 52. C-osan saunan tuloilmakanava on likainen. Kuva 53. C-osan korvausilman ottopaikka ulko-ovien yläpuolella. Kuva 54. C-osan ovien päällä oleva korvausilma-aukko. Kynnykset estävät korvausilman tulon oven alaosasta. Kuva 55. C-osan korvausilmaritilöitä kokoustilasta 1.56 käytävälle. Poistoilman pääte-elimet (4 kpl) ovat heti toisen korvausilmaritilän jälkeen F-osa F-osan kellaritiloissa on monitoimitila, pieni keittiö sekä wc-tilat ja muutamia varastotiloja. Tuloilman pääte-elimet olivat vanhoja ritilätyyppisiä seinäventtiilejä. Tuloilman määrät mitattiin kuumalankaanemometrillä tuloilmakanavista. Tilojen poistoilman pääte-elimet olivat Haltonin KSO-venttiilejä, ja ne mitattiin mikromanometrillä. Tilojen kanavistojen puhtaus tarkastettiin muutamasta pääte-elimestä. Poisto- ja tulokanavat olivat puhtaat

20 Kuva 56. Varaston 1.90 poistoilman pääte-elin. Kuva 57. Poistoilmakanava on puhdas varastotilassa Kuva 58. Keittiön 1.83 poistoilman kanava on puhdas. Kuva 59. Kanavistoa monitoimitilaan keittiöstä Toimenpide-ehdotukset Suositellaan seuraavia toimenpiteitä: - C-osan keittiön poistoilman pääte-elimen uusiminen - C-osan saunan tuloilmakanavan nuohous - C-osan naisten pukuhuoneen tuloilmakanavan tiivistäminen asianmukaisesti

21 3.3 Ilmamäärämittaukset Tilojen ilmamääriä mitattiin pistokoemaisista eri IV-koneiden alueilta. Alla olevissa taulukoissa on mitatut ilmamäärät, suunnitteluarvot sekä henkilömäärät, joille mitattu tilavuus riittää. Pohjakuvissa mitatut tilat on merkitty sinisellä (A- ja B-osat). Taulukko 1. Ilmamäärämittaukset, niiden riittävyys ja suunnitteluarvot A-osan tiloissa. Tummennetut ilmamäärät alittavat tai ylittävät suunnitteluarvot yli 20 %. Nykymääräysten mukaan tuloilmaa tulisi olla 6 l/s henkilöä kohden. Tila Ilmamäärät (l/s) Suunnitteluarvot (l/s) Poikkeama suunnittelusta (%) Ilmamäärän riittävyys (hlöä) Taukotila ei mitattu Toimisto , Toimisto Toimisto Taulukko 2. Ilmamäärämittaukset, niiden riittävyys ja suunnitteluarvot B-osan tiloissa. Tilan 1.34 tuloilman pääte-elintä ei tunnistettu. Tummennetut ilmamäärät alittavat tai ylittävät suunnitteluarvot yli 20 %. Nykymääräysten mukaan tuloilmaa tulisi olla 6 l/s henkilöä kohden. Tila Ilmamäärät (l/s) Suunnitteluarvot (l/s) Poikkeama suunnittelusta (%) Ilmamäärän riittävyys (hlöä) Käytävä Aula Toimisto 1.34 tuntematon Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto

22 Kuva 60. Mitatut tilat on merkitty sinisellä värillä, A- ja B-osat. C-osan kellaritiloista mitattiin kaikki tilojen poistoilmamäärät. C-osan ilmanvaihto on pääasiassa painovoimainen. Kaksi vanhaa tuloilman pääte-elintä pukuhuoneissa 1.70 ja 1.62 voivat olla yhteydessä myös tuloilmakoneeseen. Taulukko 3. Ilmamäärämittaukset C-osan tiloissa. Tila Ilmamäärät yhteensä (l/s) Toimisto Toimisto Keittiö Kokoustila Pukutila 1.70 vain tuloilma Pesutila Sauna Siivous Naiset wc Miehet wc

23 Tila Ilmamäärät yhteensä (l/s) Pukuhuone N Pukuhuone M Pyykki Kuivaushuone -2 Varasto Toimisto Toimisto Yhteensä -93 Kuva 61. C-osan pohjakuva, kaupunkitekniikan tilat

24 F-osan kellaritiloista mitattiin kaikkien tilojen ilmamäärät. Taulukko 4. Ilmamäärämittaukset F-osan tiloissa. Tila Ilmamäärät yhteensä (l/s) Sisääntulo Monitoimitila / -314 Varasto Keittiö Varasto Siivouskomero wc naiset wc miehet Yhteensä +327 / -418 Kuva 62. F-osan pohjakuva, monitoimitila

25 3.3.1 Toimenpide-ehdotukset Ilmamäärämittauksissa havaitut puutteet ja niistä johtuvat toimenpide-ehdotukset on listattu alla. - A- ja B-osan pääte-elimien vaihto niin, että ne voidaan luotettavasti mitata. o o A- ja B-osan ilmamäärät poikkesivat suunnitelluista. Pääte-elimet ovat asennettu asennusohjeista poiketen, joten ilmamäärälaskut k-arvon perusteella voivat olla väärin. Ilmamäärämittaukset eivät onnistu huppumittauksin pääte-elinten edessä kulkevien putkistojen takia. vaihtoehtoisesti ilmamäärien riittävyyden tarkistus hiilidioksidipitoisuuden mittaamisella ja painesuhteiden tarkistuksella ulkoilmaan nähden - C-osalle (kaupunkitekniikan tilat) korvausilma-aukkojen lisääminen toimistotilojen ulkoseinille sekä poistoilman määrien lisääminen - F-osan kellaritilojen poistoilman määrän pienentäminen tarvittaessa niin, että painesuhteet ulkoilmaan nähden pysyvät sopivina (lievästi alipaineinen) 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Ilmanvaihtokoneet Katolla olevat ilmanvaihtokoneet on uusittu viime vuosina. Kaikki uudet ilmanvaihtokoneet toimivat suoravetoisella puhallinmoottorilla, joka ei sisällä vaihdettavia hihnoja. Koneissa on ristivirtauslämmöntalteenotto (LTO-kenno) sekä sen jälkeen lisälämmitys ja jäähdytyskammiot. Lisälämmitykset/jäähdytykset toimivat vesikiertoisilla pattereilla. Äänenvaimennus on toteutettu lamelliäänenvaimentimilla, joissa on edessä suojakankaat. Kaikki suojakankaat olivat ehjiä. Kanavaäänenvaimentimet ovat Lindab-merkkisiä, joiden äänenvaimennusmateriaalina on Acutec-polyesteri. Suodattimina on F7-luokan pussisuodattimet, joiden vaihtoväli perustuu paine-eron seuraamiseen. Ilmanvaihtokoneiden kondenssivedet on ohjattu lattiakaivoihin. Uudet koneet ovat hyväkuntoiset pieniä yksittäisiä vikoja lukuun ottamatta. Nämä yksittäiset puutteet voidaan korjata pääosin huoltotöiden yhteydessä. Ilmanvaihtokoneissa ei ole kuitulähteitä ja kammiot ovat pääosin puhtaat ja tiiviit. Tulosuodattimien suodatinkehikoissa on pientä ohivuotoa kehikkojen alaosista, joita ei ole erikseen kitattu. Suodattimien vaihtovälistä ei ollut tietoa, osa suodattimista vaikutti jo melko likaisilta. B-osan alakellarissa on yksi vanha tuloilmakone, joka palvelee todennäköisesti vain alakellarin tiloja. Koneessa ei ollut lämmöntalteenottoa. Suodattimet ovat likaiset ja ne tulee vaihtaa (edellinen vaihto 5/2018). Koneen puhaltimen hammashihna on hyväkuntoinen. Koneen äänenvaimennusmateriaalina on mineraalivillaa, mutta se oli suojattu yhdestä tarkastuskohdasta (raitisilmakanava). 4.2 Ilmamäärämittaukset kellaritiloissa A- ja B-osan toimistohuoneissa on pääosin Haltonin TLB/TLC-tyyppiset pääte-elimet takaliitännällä. Suunnitelmiin on merkitty Fläktwoodsin SVQ-tyyppiset pääte-elimet sivuliitännällä. Takaliitännällä olevat pääte-elimet eivät sovellu täysin kanavistoon, sillä nyt liitynnän jälkeen tulee heti lievä mutka. Tämän vuoksi ilmamäärämittaukset ovat vain suuntaa-antavia, sillä asennusohjeiden mukaan liitynnän jälkeen olevan suoran putken minimipituus on 3x putken halkaisija eli 375 mm

26 A-osan ja B-osan huonetiloissa ilmamäärät poikkeavat selvästi suunnitelluista arvoista, tosin paineeroon perustuva ilmamäärien laskennat ovat vain suuntaa-antavia pääte-elinten vääränlaisen asennuksen takia. Ilmamääriä ei pysty mittaamaan huppumittarilla, koska pääte-elinten edessä kulkee putkistot. A-osan huonetiloissa tuloilman määrät vaikuttavat olevan selvästi alle suunnitteluarvojen. B-osalla ilmamäärät taas ovat lähes kaikissa pääte-elimissä suunniteltua suuremmat. Mitatut huonetilat vaikuttavat selvästi ylipaineisilta. Ilmamäärien sopivuutta voisi testata hiilidioksidimittauksin sekä ulkoja sisäilman painesuhteiden seurannalla. C-osan poistoilman määrät ovat pieniä ja ilma vaikuttaa aistinvaraisesti raskaalta. Poistoilman määrä yhteensä on 90 l/s. Jos tilat ovat tasapainoiset ulkoilmaan nähden, tuloilman määrä on samansuuruinen, mikä riittänee noin 15 henkilölle. Poistoilman määrä huonetiloissa on 3-4 l/s, mikä täyttää vuoden 1978 määräykset. Tiloihin suositellaan lisättävän poistoilman määriä sekä asennettavan korvausilma-aukkoja ikkunoihin tai ulkoseiniin. F-osan kellaritilat kuuluvat koneellisen ilmanvaihdon piiriin (kone 126TK01). Tuloilmaa on sisääntulon aulassa ja monitoimitilassa, muissa tiloissa on vain poistoilman pääte-elimet. Koko tilassa on yhteensä tuloilmaa +327 l/s ja poistoilmaa -418 l/s. Tuloilma riittää nykymääräysten mukaan 54 henkilölle. Suunnitteluarvoista ei ollut tietoa. Tilojen poistoilmamäärät vaikuttavat sopivilta. Poistoilman määrä on tuloilman määrään verrattuna melko suuri, minkä vuoksi tilat lienevät alipaineiset ulkoilmaan nähden. Tarvittaessa poistoilman määrää voisi pienentää niin, että tila pysyisi lievästi alipaineisena ulkoilmaan nähden. 5 JATKOTOIMENPITEET Alla on esitelty suositellut korjaukset/muutokset. IV-koneet: - tuloilmakoneen 127 raitisilmakammion tarkastusluukulle pääsyn rakentaminen - tuloilmakonehuoneessa 127 yhden säätöpellin tiivistys (ujellusta) - tuloilmakoneiden 102, 103, 126 ja 127 suodatinkehikkojen alaosien tiivistämiset - tulosuodattimien vaihdot koneessa 126 (reikä suodattimessa) sekä B-osan alakellarin koneessa, suodattimien vaihdot vähintään 2 krt/vuosi - poistosuodattimen tiivisteen pieni korjaus koneessa raitisilman lämpömittarin korjaus/uusiminen koneessa tarvittaessa tarkistusluukkujen kahvojen lisäämiset koneissa 103 ja 126 tarkastuksien helpottamiseksi - tarkastusluukun kiinnityksen korjaaminen koneen 103 poistoilman 1.äänenvaimennuskammion kohdalla - koneen 102 raitisilmakammion irtolian poistaminen sekä muiden tuloilman kammioiden puhdistukset suodatinvaihtojen yhteydessä - koneen 102 tuloilmakanavan juuren ohivuodon tiivistäminen

27 Muut muutokset/ korjaukset: - A- ja B-osan tuloilman pääte-elimien vaihto niin, että ne voidaan luotettavasti mitata. o o A- ja B-osan ilmamäärät poikkesivat suunnitelluista. Pääte-elimet ovat asennettu asennusohjeista poiketen, joten ilmamäärälaskut k-arvon perusteella voivat olla väärin. Ilmamäärämittaukset eivät onnistu huppumittauksin pääte-elinten edessä kulkevien putkistojen takia. vaihtoehtoisesti ilmamäärien riittävyyden tarkistus hiilidioksidipitoisuuden mittaamisella ja tuloilmamäärien säätö paine-eron avulla käytävään nähden - C-osan keittiön poistoilman pääte-elimen uusiminen - C-osan korvausilma-aukkojen lisääminen toimistotiloihin - C-osan saunan tuloilmakanavan nuohous - C-osan naisten pukuhuoneen tuloilmakanavan tiivistäminen asianmukaisesti - tarvittaessa F-osan poistoilman pienentäminen niin, että painesuhteet ulkoilmaan nähden ovat lievästi alipaineiset Pääosa korjauksista voidaan tehdä huoltotöiden aikana. Jos A- ja B-osan Haltonin TLB/TLC pääteelimet halutaan vaihtaa toisenlaisiksi, muutoksen hinta on arviolta 4 500e (suunnittelu, uudet pääteelimet ja niiden asennukset). Vaihdettavia pääte-elimiä on 12 kpl

28 Raportin toimitti teille RKM Group Oy Puutarhatie 18, Vantaa Y-tunnus: Elli Laine Tutkimusinsinööri (DI), Rakennusterveysasiantuntija p Antti Salonen Rakennustekninen asiantuntija (RI) Rakennusterveysasiantuntija p Tiedot ajankohtaisten lakisääteisten verojen ja maksujen suorituksista sekä vastuuvakuutustiedot voitte tarkistaa tilaajavastuu.fi palvelusta

29 Raportin liitteet - 1 -

30 ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Paikka: Metsolantie 2, Kerava (Hopeahovi) Pvm: ja Mittaaja: Sami Isberg ja Elli Laine Mittarit: Airflow PVM610 ja Trotec TA300 A-osa, 102TK01 Tila Pääte-elin ja koko Asento k-arvo Paine-ero (Pa) Ilmamäärä (ltr/s) Yhteensä (ltr/s) Suunniteltu (ltr/s) Erotus (%) Taukotila 1.27 Tuloilma Halton TLB/TLC , ,5 Tuloilma Halton TLB/TLC ,4 8, ,6 Poistoilma EVA 300x , ,1 Poistoilma KSO 125 ei mitattu -50 Toimisto 1.08 Tuloilma Halton TLB/TLC ,9 0, ,0 Poistoilma KSO , ,1 Toimisto 1.09 Tuloilma Halton TLB/TLC , ,5 Poistoilma KSO , ,6 Toimisto 1.10 Tuloilma Halton TLB/TLC ,9 0, ,2 Poistoilma KSO , ,0 TLB/TLC -pääte-elimet olivat taka-asennuksia, suunnitelmissa sivuasennukset!

31 B-osa, 103TK01 Tila Pääte-elin ja koko Asento k-arvo Paine-ero (Pa) Ilmamäärä (ltr/s) Suunniteltu (ltr/s) Erotus (%) Käytävä 1.04 Tuloilma Halton TLB/TLC , ,3 Poistoilma KSO , ,2 Aula 1.06 Tuloilma Halton PRA , ,8 Poistoilma EVA 300x , ,7 Toimisto 1.34 Tuloilma? 9 riviä? 22,5 ei tunnistettu 17 Poistoilma KSO , ,3 Toimisto 1.32 Tuloilma Halton TLB/TLC , ,3 Poistoilma KSO ,3 Toimisto 1.28 Tuloilma Halton TLB/TLC ,9 11, ,2 Poistoilma KSO , ,8 Toimisto 1.01 Tuloilma Halton TLB/TLC , ,4 Poistoilma KSO , ,4 Toimisto 1.03 Tuloilma Halton TLB/TLC ,9 17, ,9 Poistoilma KSO , ,8 C-osa, Kaupunkitekniikan tilat (painovoimainen) Tila Pääte-elin ja koko Putken halkaisija Asento k-arvo Paine-ero (Pa) Ilmamäärä (ltr/s) Toimisto 1.53 Poistoilma KSOA ,9 3-3 Toimisto 1.54 Poistoilma KSOA ,98 3,6-4 Keittiö 1.55 Poistoilma Fläktwood KK ,18 1,8-3 Kokoustila 1.56 Poistoilma KSO ,58 2,5-4 Poistoilma KSO ,58 2,1-4 Poistoilma KSO ,58 2,1-4 Poistoilma KSO ,58 2,1-4 Yhteensä (ltr/s)

32 Tila Pääte-elin ja koko Putken halkaisija Asento k-arvo Paine-ero (Pa) Ilmamäärä (ltr/s) Pukutila 1.70 Tuloilma? ei mitattu ei mitattu Pesutila 1.71 Poistoilma KSOJ ,92 1,2-4 Poistoilma KSOJ ,92 1,5-5 Sauna 1.72 Poistoilma KSOS ,9 1,9-3 Tuloilma lautanen ei mitattu ei mitattu Siivous 1.68 Poistoilma KSOA ,74 2,5-3 Naisten wc 1.67 Poistoilma KSO ,6 3,0-3 Miesten wc 1.64 Poistoilma KSO ,76 3,1-8 Suihku 1.63 Poistoilma KSO ,24 1,2-1 Pukuhuone naiset 1.62 Pukuhuone miehet 1.61 Poistoilma KSOA ,14 1,5-3 Poistoilma KSOA ,06 1,5-3 Poistoilma KSOA ,14 2,0-3 Tuloilma? ei mitattu ei mitattu Tuloilma lautanen 200 ei mitattu ei mitattu Poistoilma KSO ,34 1,5-3 Poistoilma KSO ,22 1,7-3 Poistoilma KSO ,82 1,2-3 Poistoilma KSO ,82 1,3-3 Pyykki 1.60 Poistoilma KSOA ,1-1 Kuivaushuone Poistoilma KSOA ,8 1,7-2 Varasto 1.59 Poistoilma KSOA ,98 2,7-3 Toimisto 1.58 Poistoilma KSOA ,9 2,8-3 Poistoilma KSOA ,9 3,2-3 Toimisto 1.57 Poistoilma KSOA ,06 2,7-3 Yhteensä (ltr/s) Poistoilma KSOA ,98 2,9-3 Poistoilmat -93

33 F-osa, Monitoimitilat, 126TK01 Tila Pääte-elin ja koko Putken halkaisija Asento k-arvo Paine-ero (Pa) Nopeus (m/s) Pinta-ala (m2) Ilmamäärä (ltr/s) Sisääntulo 1.81 Tuloilma mittaus kanavasta 160 4,8 0, Monitoimi 1.91 Tuloilma mittaus kanavasta 200 4,3 0, Tuloilma mittaus kanavasta 200 3,04 0, Poistoilma mittaus kanavasta 200 0,01 0, Poistoilma mittaus kanavasta , Varasto 1.90 Poistoilma KSO , Keittiö 1.83 Poistoilma KSO Varasto 1.84 (keittiö) Poistoilma KSO , Siivouskomero 1.89 Poistoilma KSO , wc naiset 1.88 Poistoilma KSO , wc miehet 1.86 Poistoilma KSO , TK127 ltr/s Tuloilma Iris , Tuloilma Iris ,9 73, Poistoilma Iris , Poistoilma Iris Yhteensä (ltr/s) Tuloilmat 327 Poistoilmat -418