HYK, Viertokatu 1, Hämeenlinna. Ilmanvaihtojärjestelmä, kuntotutkimus projekti /100

Transkriptio

1 HYK, Viertokatu 1, Hämeenlinna Ilmanvaihtojärjestelmä, kuntotutkimus projekti /100

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ JA MENETELMÄT Kohteen tiedot Asiakirjatilanne ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Ilmanvaihtokoneet Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit Luokkatilojen ilmanvaihto (1TP, 1PP) Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Ilmanvaihto ja painesuhteet Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Muita havaintoja YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name.

3 1 (18) 1 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena on osoitteessa Viertokatu 1, Hämeenlinna sijaitseva koulurakennus (Hätilän koulu ja HYK.n lukio). Tehdyn sisäilmatutkimuksen (Suomen Sisäilmaston mittauspalvelu, ) perusteella tilojen painesuhteet eivät ole ympärivuorokautisesti tasapainossa vaan tilat muuttuvat ajoittain selvästi alipaineisiksi (ulkoilmaan nähden). Ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilla on tehdyn tutkimuksen perusteella havaittavissa lyhemmällä aikavälillä kertynyttä pölyä. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Koteloidut ilmanvaihtokoneet (tulo- ja poistokoneet) sijaitsevat kolmessa iv-konehuoneessa (Aja B-osan ullakkokerroksissa). Erilliset poistokoneet ovat huippuimureita, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla. Ilmanvaihtolaitteiden ja rakennusautomaatiojärjestelmän kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti ja suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia. Tehdyn tutkimuksen perusteella suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan ja sisäilman laatuun vaikuttavia toimenpiteitä. Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet Tuloilmakoneen 1TP suodatinkehikon reunapellin uusiminen / tiivistäminen (myös 1PP oven tiiviste). Tuloilman runkokanavissa havaittujen vuotokohtien tiivistäminen (IVkonehuoneet). Liikuntasalin poistoilman päätelaitteiden puhdistaminen. 1TP / 1PP lämmöntalteenotossa tapahtuvien mahdollisten vuotoilmavirtojen selvittäminen merkkiainekoe esim. savulla (poistoilmasta tuloilmaan). Suositellut jatkotoimenpiteet vuoden kuluessa Tuloilmakoneen 1 TP raitisilmasäleikön sade- / lumisuojauksen parantaminen. Tuloilmakoneen 3 TP lämmityspatterin kääntäminen ilman virtaussuuntaan nähden oikein päin (paluuveden puoli raittiin ilman puolelle/lämmitysputkien yhdistykset toiselta puolelta). Tuloilman päätelaitteiden jakolaatikoissa olevan mineraalivillan pinnoittaminen / korvaaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmamäärien säätö. Paine-erolähettimien asentaminen luokkatiloja palveleviin ilmanvaihtokoneisiin (1TP/1PP) / kokonaisilmamäärien tarkastaminen. Ilmanvaihdon osatehon käyttöönotto 1TP/1PP rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella.

4 2 (18) Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmien / ilmanvaihtokoneiden toimintakaavioiden dokumenttien saattaminen ajan tasalle (toimintakaavioiden sijoittaminen myös IV-konehuoneisiin). Liikuntasalia ja juhlasalia palvelevien ilmanvaihtokoneiden (2TP / 2PP ja 3TP / 3PP) kierto-/palautusilman käytön korvaaminen säätämällä puhaltimen kierroslukua viimeisenä lämmitysportaana (päivä/ iltakäyttö). Liikuntasalia ja juhlasalia palvelevien ilmanvaihtokoneiden yökäytön (lämmitystoiminto) toiminnan tarkastaminen. Tehtyjen muutosten jälkeen voidaan rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan verrattuna seurata jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla (mittausjakso n. 1 viikko). Jolloin painesuhteiden todellinen muutos saadaan selvitettyä. Suositellut jatkotoimenpiteet 5 vuoden kuluessa RA -järjestelmän päivittämistä / yksittäiset laite uusinnat tai ohjelmisto päivitykset voivat olla ajankohtaisia aikaisemminkin. Varautuminen vanhimpien ilmanvaihtokoneiden uusimiseen (keittiö, asennettu vuonna 1986). Lämmöntalteenottojen asentaminen liikuntasalia ja juhlasalia palveleviin ilmanvaihtokoneisiin (2TP / 2PP ja 3TP / 3PP).

5 3 (18) 2 TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ JA MENETELMÄT Ilmanvaihtolaitteiden kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti, sekä suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia. Tutkimuksen yhteydessä käytettiin seuraavia mittalaitteita - SwemaFlow 125 D ilmanvirtausmittari - TSI Velocicalc 9555-P ilmanvirtausmittari Työ suoritettiin sovitussa laajuudessa (Tähtinen / Paasivirta) ja mainitun tutkimusohjelman mukaisesti. Kiinteistökierroksella haastateltiin kiinteistön käyttö/huoltohenkilöstöä sekä tarkastettiin rakennus visuaalisesti niiltä osin, mihin oli esteetön pääsy. 2.1 Kohteen tiedot Tilaaja: Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2 krs., PL Hämeenlinna Kohde: Hätilän koulu ja HYK:n lukio Rakennusvuosi: 1950-luku Rakennuksia: 1 kpl Kerroksia: 3+k 2.2 Asiakirjatilanne Kiinteistöstä oli käytettävissä seuraavat asiakirjat: Saneeraus ja lisärakennus työpiirustukset, ilmanvaihto vuodelta 1998 Sisäilmatutkimus (Suomen Sisäilmaston mittauspalvelu) vuodelta 2013 Tilakohtaisten ilmavirtojen mittauspöytäkirjat (TEKME) vuodelta ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat kolmessa iv-konehuoneessa. Ullakkokerros B-osa (IV-konehuone 412) ja ullakkokerros A-osa (IV-konehuoneet 506 ja 507). Erillisinä poistopuhaltimina palvelevat huippuimurit, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla.

6 4 (18) 3.1 Ilmanvaihtokoneet Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut tuloilmakoneet: Konepositio palvelualue valm.vuosi ilmamäärä m3/s sijainti/huomio 1TP Luokat ,2 IV-konehuone 506 1PP Luokat ,0 IV-konehuone 506 2TP Juhlasali ,3 IV-konehuone 412 2PP Juhlasali ,3 IV-konehuone 412 3TP Liikuntasali ,45 IV-konehuone 412 3PP Liikuntasali ,3 IV-konehuone 412 TP6 Keittiö, ruokasali ,94 IV-konehuone 507 PP6.1 Keittiö, ruokasali ,32 IV-konehuone 507 Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit (vesi) ja luokkatiloja palvelevissa ilmanvaihtokoneissa (1TP / 1PP) on lämmöntalteenotto (regeneratiivinen / pyörivä). Liikuntasalia ja juhlasalia palvelevissa ilmanvaihtokoneissa on kierto- /palautusilmatoiminto. Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 1998 tehdyn saneeraustyön yhteydessä lukuun ottamatta keittiötä ja ruokasalia palvelevia ilmanvaihtokoneita (TP6 / PP6.1), jotka on asennettu vuonna Tuloilmakoneita ei ole varustettu jäähdytyksellä. Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan lämmityspattereiden otsapinnat vaikuttivat osin hieman likaisilta. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (pussi). Suodatinkehikot ovat osin puutteelliset tuloilmakoneessa 1TP (reunapelti), jolloin syntyy todennäköisesti ohivirtausta.

7 5 (18) Kuva 1. Tuloilmakoneen (1TP) suodatinkehikon reunapelti ei ole tiivis. Samassa yhteydessä havaittiin, että tuloilmakoneen 1TP pussisuodattimissa on lunta. Paine-eromittaus suodattimen yli näytti fyysisen mittarin mukaan mittausarvoa 100 Pa, mutta mittausarvo ei välttämättä vastaa todellista tilannetta edellä mainitusta suodatinkehikon puutteesta johtuen (ohivirtausta). Kuva 2. Tuloilmakoneen (1TP) pussisuodattimissa oli lunta. Myös poistoilmakoneen 1PP suodatinkammion oven tiiviste on puutteellinen / pois paikaltaan ja se on suositeltavaa uusia. Suosittelemme parantaman tuloilmakoneen 1 TP raitisilmasäleikön sade- ja lumisuojausta. Ilmanvaihtokoneiden raitis- ja jäteilmasäleiköt sijaitsee rakennuksen vesikatolla.

8 6 (18) Kuva 3. Ilmanvaihtokoneiden raitisilmasäleiköt ovat rakennuksen vesikatolla. Ilmanvaihtokoneiden yhteydessä olevien kanavaäänenvaimentimien äänenvaimennuslamellien pinnat vaikuttivat pölyisiltä / likaisilta etenkin poistoilmakoneissa. Kuva 4. Poistoilmakoneen (3PP) äänenvaimenninlamellin pinta on pölyinen / likainen. Yksittäisinä havaintoina mainittakoon, että tuloilmakoneen 3TP lämmityspatteri on asennettu väärinpäin / patteri on väärän kätinen, jolloin patterista saatava lämpöteho on todennäköisesti suunnitelmista poikkeava (suunnitelmissa 106 kw). Myös saman koneen fyysinen lämpömittari tuloilmakanavassa (IV-konehuoneessa 412) on puutteellisesti asennettu (kiinnitysosa puuttuu). Tuloilmakoneen 6TP (IVkonehuoneessa 507) puhaltimen kiilahihna pitää ääntä.

9 7 (18) Kuva 5. Fyysisestä lämpömittarista puuttuu kiinnitysosa (3TP). Kuva 6. Ilmavirta on valkoisen nuolen suuntaan, jolloin se on päinvastaiseen suuntaan patteriin merkityn virtaussuunnan kanssa (punainen nuoli). Jäätymisvaaratermostaatin anturi on patterin paluuputkessa, mutta paluupuoli ei ole ilmavirran kylmällä puolella (mikä todennäköisesti pienentää patterista saatavaa lämpötehoa / aiheuttaa energianhukkaa)

10 Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat erilliset poistopuhaltimet. Konepositio palvelualue sijainti/huomio HI 1 Opetuskeittiö, H110 vesikatto HI 2 Opetuskeittiö, H119 vesikatto HI 3 Varastot/sos.tilat vesikatto HI 4 Hissikuilu/hissikoneh. vesikatto HYK, VIERTOKATU 1 8 (18) HI 5 Sos.tilat (mm. wc:t) / tekn.tilat vesikatto HI 6 Vetokaappi, H312 vesikatto HI 7 Vetokaappi, H311 vesikatto HI 8 Kemikaalikaappi, H311 vesikatto HI 9 Vetokaappi, H319 vesikatto HI 10 Vetokaappi, H318 vesikatto HI 11 Vetokaappi, H318 vesikatto HI 12 Kemikaalikaappi, H318 vesikatto HI 13 Vetokaappi, H317 vesikatto Erilliset poistopuhaltimet on asennettu vuonna 1998 tehdyn saneeraustyön yhteydessä. Jatkuvassa käytössä olevien huippuimureiden (HI 3-5) keskimääräinen tekninen käyttöikä tulee loppumaan tarkastelujaksolla (10 vuotta), joten niiden uusimisiin tulee varautua tarkastelujakson loppupuolella (tai seuraavan tarkastelujakson alkupuolella).

11 9 (18) 3.2 Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa ja kanttikanavaa. Runkokanavat on asennettu ullakkotiloihin ja pystykuiluihin. Huonetilojen päätelaitteiden haarakanavat on asennettu kattojen alaslaskuihin (seinien viereen). Runkokanavien ilmavirtojen säätöpellit sijaitsevat iv-konehuoneissa ja ullakkotiloissa. Haarakanavien tuloilman ilmavirtojen säätöpellit sijaitsevat huonetilojen katon alaslaskuissa, poistoilmakanavissa ei pääosin ole säätöpeltejä. Runkokanavien silmämääräisissä tarkastuksissa (IV-konehuoneissa) havaittiin, että asennustyön laatu ei ole kaikin osin hyvää. Tuloilmakanavien vuotokohtia havaittiin kahdessa IV-konehuoneessa. Tuloilmakoneen 1TP tuloilmakanava vuotaa pyöreän kanavan käyräosan liitoksesta ja tuloilmakoneen 3TP tuloilmakanava kanttikanavassa olevan puhdistusluukun kehyksen liitoksesta. Kuva 7. Tuloilmakoneen (1TP) tuloilmakanavan käyräosan liitokset vuotavat (IVkonehuone 506).

12 10 (18) Kuva 8. Tuloilmakoneen (3TP) tuloilmakanavan puhdistusluukun kehyksen ja kanavan liitoskohta vuotaa (IV-konehuone 412). Haarakanavien silmämääräisissä tarkistuksissa ei vuotokohtia havaittu. Ilmanvaihtokanavien mahdolliset vuotokohdat saattavat vaikuttaa rakennuksen painesuhteisiin (sijainnista riippuen), vaikka ilmamäärät päätelaitteilta olisivat säädetty tasapainoon / suunnitelmien mukaisiksi. Suosittelemme havaittujen vuotokohtien tiivistämistä. Tehdyissä runkokanavien sisäpuolisissa tarkastuksissa havaittiin, että tulo- ja poistoilmakanavissa on näkyvää pölykertymää. Kuva 9. Tuloilman runkokanavassa on näkyvää pölykertymää.

13 11 (18) Tehdyissä haarakanavien ja päätelaitteiden sisäpuolisissa tarkastuksissa havaittiin, että tulo- ja poistoilmakanavissa on näkyvää pölykertymää. Kuva 10. Tuloilman haarakanavassa on näkyvää pölykertymää. Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan osa poistoilmasäleiköistä on todella likaisia. Kuva 11. Poistoilman päätelaite liikuntasalissa on todella likainen / osittain tukossa.

14 12 (18) 3.3 Luokkatilojen ilmanvaihto (1TP, 1PP) Luokkatiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Luokkatilojen (1 3 kerros) ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin luokkatiloihin. Luokkatilojen (ja muiden tilojen joita 1TP/1PP palvelee) ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone- /tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti (taajuusmuuttaja käytöt), mutta järjestelmän kanavistoissa ei ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä vaan säätöpellit ja päätelaitteet ovat mekaanisesti säädettäviä koko palvelualueella. Luokkatiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet palvelevat myös mm. rakennuksen A-osan kellarikerroksen hallinnollisia tiloja ja kirjaston tiloja. Luokkatiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia A-osan kolmannessa ja ensimmäisessä kerroksessa. Taulukko 1. Luokkatiloissa suoritetut ilmavirtamittaukset. Tila Suunnitteluarvo l/s, IV-kone Tarkistusmittaus l/s, ero suunnitteluarvoon 412 (3 krs.) tulo + 190, poisto -190, 1TP/1PP tulo (-24 %), poisto -188 (-1% ) 407 (3 krs.) tulo + 180, poisto -180, 1TP/1PP tulo +157 (-23 %), poisto -170 (-6 %) 208 (1 krs.) tulo +180, poisto -180, 1TP/1PP tulo +169 (-6 %) poisto -160 (-11 %) 206 (1 krs.) tulo +180, poisto -180, 1TP/1PP tulo +160 (-11 %), poisto -190 (+6 %) Kahden luokkahuoneen tuloilmamäärä on mittaustulosten perusteella hieman vajaa, mutta kokonaisuutena mittaustulosten perusteella säännöllisiä suuria poikkeamia suunnitteluarvoihin (yli ±20 %) ei havaittu. Tuloilman päätelaitteet ovat luokkatiloissa pääosin seinähajoittajia ja poistoilman päätelaitteet katoissa olevia poistoilmasäleikköjä. Tuloilman päätelaitteiden jakolaatikoissa on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina.

15 13 (18) Kuva 12. Tuloilman päätelaitteiden jakolaatikoissa on käytetty mineraalivillaa (levyn reunassa ei ole pinnoitetta). Luokkatiloja palvelevien ilmanvaihtokoneiden tehoja säädetään taajuusmuuttajien välityksellä. Tarkastushetkellä tuloilmakoneen (1TP) taajuusasetus oli 44,8 Hz ja poistoilmakoneen (1PP) 48,7 Hz (taajuusmuuttajien näytöiltä luettuna, arvot ovat vakioarvoja / rakennusautomaatiojärjestelmään käsin aseteltuja). Ilmanvaihtoa olisi mahdollista pienentää tilojen käyttöaikojen ulkopuolella eli kun tiloissa ei ole henkilökuormitusta ilmanvaihtoa voitaisiin käyttää pienemmällä teholla esim. 50 % (rakennuksen minimi ilmanvaihtokerroin käyttötilanteiden ulkopuolella 0,5 1/h). Painesäädön parantamiseksi koneisiin olisi järkevää asentaa paine-erolähettimet, jolloin saataisiin paremmin reaaliaikaista tietoa kanavapaineista ja puhaltimet reagoisivat muuttuviin tilanteisiin esim. suodattimien likaantuminen. Samassa yhteydessä olisi järkevää tarkistaa, että ilmanvaihtokoneiden (1TP/1PP) kokonaisilmamäärät ovat suunnitelmien mukaiset. 3.4 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän ja taajuusmuuttajien välityksellä. Järjestelmä on Computec Oy:n valmistama ja se on asennettu vuonna 1998 (päivityksiä järjestelmään on tehty ilmeisesti myöhemminkin). Rakennusautomaation kenttälaitteet (venttiilimoottorit, anturit yms.) ovat pääosin Landis & Staefan (Siemens) valmistamia. Rakennusautomaatiojärjestelmän graafinen käyttöliittymä (valvomo pc) sijaitsee keskusvalvomossa, joka sijaitsee eri rakennuksessa. IV-konehuoneissa ei ole rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskuksia / paikalliskäyttölaitteita. Tiloissa on käsikytkimiä / lisäaikakytkimiä (HS), joista koneet saa käynnistettyä myös rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmien ulkopuolella.

16 14 (18) Kuva 13. Näkymä rakennusautomaatiojärjestelmän graafisesta käyttöliittymästä keskusvalvomossa. Tulo- poistokoneiden käyntiajat ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 2. Luokkien, juhlasalin ja liikuntasalin ilmanvaihtokoneiden käyntiajat. Konepositio 1/1-teho Huom. 1TP /1PP ma su 00:00 24:00, vakiotaajuus, myös HS tiloissa (TP 44,8 Hz, PP 48,7 Hz) 2TP / 2PP 7:00 22:00 päivä- /iltakäyttö toiminto 3TP / 3PP 7:00 22:00 päivä- /iltakäyttö toiminto muuna aikana yökäyttö toiminto, myös HS tiloissa muuna aikana yökäyttö toiminto, myös HS tiloissa 6TP/6.1PP 6:00 18:00 muuten seis Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmalliset toiminnot eivät ole dokumentoituina eli ilmanvaihtokoneiden alkuperäiset toimintakaaviot eivät vastaa nykytilannetta (järjestelmän ohjelmiin on tehty muutoksia, mutta dokumentteja tehdyistä muutoksista ei ole päivitetty toimintakaavioihin).

17 15 (18) 3.5 Ilmanvaihto ja painesuhteet 3.6 Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Tehdyssä sisäilmatutkimuksessa (Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu, ) tehtyjen paine-eromittausten perusteella luokkatilojen 208 ja 229 paine-ero ulkoilmaan verrattuna vaihtelee eri vuorokaudenaikoina keskimäärin 5-10 Pa (luokkatila on alipaineinen ulkoilmaan nähden). Luokkatila 225 on pääosin Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden, mutta ilta-aikaan myös 3 Pa ylipaineinen. (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2:ssa määrittelee, ettei rakennus saa olla yli 30 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden). Luokkatiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet (1TP/1PP) käyvät vakioteholla jatkuvasti. Tilan 229 yleisilmanvaihtoa palvelee erillinen huippuimuri (HI 3), jonka käyntiajat ovat 1/1-teho klo 6:30 15:30 ja muuna aikana 1/2-teho. Sama huippuimuri palvelee myös viereisten tilojen (216, 217 ja 218) ilmanvaihtoa. Rakennuksen kellarikerroksessa on useita tiloja joiden yleisilmanvaihtoa palvelee tuloilman osalta 1TP ja poistoilman osalta erilliset huippuimurit (HI3, HI5). Erilliset huippuimurit ovat 2-nopeuksisia ja niiden käyntiajat ovat 1/1-teho ma pe 6:30 15:30 ja muuna aikana 1/2-teho (tuloilmakone 1TP käy täydellä teholla aina). Rakennuksen painesuhteisiin näyttäisi sisäilmatutkimuksessa tehtyjen jatkuvatoimisten paine-eromittausten perusteella vaikuttavan liikuntasalia ja juhlasalia palvelevien ilmanvaihtokoneiden (2TP/2PP ja 3TP/3PP) eri käyttötilanteet. Näitä ilmanvaihtokoneita käytetään päivä-/iltatoiminnolla, sekä yötoiminnolla. Alkuperäisten toimintakaavioiden mukaan kierto-/palautusilmaa käytettäisiin ainoastaan yökäytöllä, jolloin ulkoilmapellit ovat kiinni ja kiertoilmapelti on 100 % auki. Nykyisellään päivä-/iltakäytössä ulkoilmapeltejä ja kiertoilmapeltiä säädetään suhteellisesti (0 100 %) rajoittaen raitisilman määrää lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Yökäytössä peltien säädöstä ei tässä tutkimuksessa tehty havaintoja, mutta alkuperäisten toimintakaavioiden mukaan ulkoilmapellit ovat kiinni ja kiertoilmapelti auki. Tiedon mukaan raitisilmamäärää rajoitetaan tuloilmakoneen lämmityspatterin tehon riittämättömyyden takia. Suosittelemme päivä/iltakäytössä kierto-/palautusilman käytön korvaamista säätöportaan muutoksella (tuloilmakoneen lämmitysporras). Eli säädetään tulopuhaltimen kierroslukua viimeisenä lämmitysportaana (myös poistopuhallin säätyy tulopuhaltimen mukaan). Raskaampana perusparannustoimenpiteenä suosittelemme juhla- ja liikuntasalia palveleviin ilmanvaihtokoneisiin lämmöntalteenottojen lisäämistä, mikä on energiataloudellisempi vaihtoehto. Suosittelemme tarkastamaan onko ilmanvaihtokoneiden yökäyttö (lämmitystoiminto) toimintakaavion mukaista. Ilmanvaihtokoneet 1TP / 1PP on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla. Nämä koneet palvelevat rakennuksen tiloja kaikissa kerroksissa (kellarikerros 3 kerros). Yleisenä huomiona todetaan, että pyörivässä lämmöntalteenotossa on todennäköistä, että ainakin pienessä määrin tulo- ja poistoilmavirrat sekoittuvat keskenään. Eli poistoilmassa mahdollisesti olevat epäpuhtaudet voivat lämmöntalteenottokiekossa siirtyä tiloihin puhallettavaan tuloilmaan, mikäli ilman vuotovirta on tähän suuntaan (tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä lämmöntalteenottolaitteiston

18 3.7 Muita havaintoja HYK, VIERTOKATU 1 16 (18) tarkempia teknisiä tietoja). Näissä koneissa (1TP/1PP) lämmöntalteenottokiekko on sijoitettu niin, että se on kanavistossa poistoilmapuhaltimen jälkeen (painepuoli) ja ennen tuloilmapuhallinta (imupuoli). Koska rakennuksessa on mahdollisesti koettu sisäilman laadusta johtuvia ongelmia, suosittelemme selvittämään onko lämmöntalteenotossa merkittävää ilman vuotovirtaa poisto-/jäteilmasta tuloilman puolelle (merkkiainekoe). Kiinteistökierroksella havaittiin seuraavia yksittäisiä puutteita: - Iv-konehuoneissa ei ole ilmanvaihtokoneiden säätö- / toimintakaavioita. - Hiilidioksidimittaus (3CO1) poistoilmakanavassa (3 PP) on todennäköisesti rikki (tarkastushetkellä näytti arvoa 38 ppm). - Lähtötietomateriaalina olleiden työpiirustusten (LVIS - Insinööritoimisto Timo Vättö Oy, LVI 704, ) tilojen kerrosnumerointi poikkeaa rakennukseen merkitystä (esim. piirustuksissa 1 kerroksen luokka108 on merkitty tiloissa 208. Ei ole tiedossa onko asia korjattu loppupiirustuksiin). 4 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen. Tehdyn sisäilmatutkimuksen ( ) perusteella tilat eivät ole ympärivuorokautisesti tasapainossa vaan ovat ajoittain selvästi alipaineisia ulkoilmaan nähden (ei kuitenkaan yli 30 Pa). Tiedon mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja ilmamäärät on säädetty vuonna 2013 (Tekme). Mittauspöytäkirjojen mukaan säätö ei ole koskenut B-osan juhla- ja liikuntasalia. Suosittelemme luokkia palvelevien ilmanvaihtokoneiden (1TP / 1PP) osatehon käyttöönotto rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella ja kanavapainemittausten asentamista ilmanvaihtokoneille. Koneet käyvät nyt jatkuvasti käsin asetellulla vakioteholla. Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan tuloilman päätelaitteissa on käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina ja kanavat ja päätelaitteet ovat likaisia. Liikuntasalia ja juhlasalia palvelevien ilmanvaihtokoneita säädetään alkuperäisestä suunnitelmista poikkeavalla tavalla (kierto-/palautusilmaa käytetään myös päivä/iltakäytössä, koska tiedon mukaan lämmityspattereiden teho ei riitä). Sisäilmatutkimuksessa (Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu, ) tehtyjen paineeromittausten perusteella koneiden käyntiajoilla on yhteys tilojen painesuhteiden vaihteluun (ulkoilmaan verrattuna). Suosittelemme päivä/iltakäytössä korvaamaan kierto-/palautusilman käytön säätämällä puhaltimien kierroslukua viimeisenä lämmitysportaana ja tarkastamalla yökäytön suunnitelmien mukaisuuden. Sisäilman laatuun vaikuttavana asiana suosittelemme selvittämään onko ilmanvaihtokoneiden 1TP / 1PP lämmöntalteenotossa ilmavuotoja poisto-/jäteilmasta tuloilman puolelle. Kanavistoissa havaittujen pölykertymien poistamiseksi suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamista. Ilmanvaihtojärjestelmään tehdyn tutkimuksen perusteella suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan ja sisäilman laatuun vaikuttavia seuraavia toimenpiteitä.

19 17 (18) Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet Tuloilmakoneen 1TP suodatinkehikon reunapellin uusiminen / tiivistäminen (myös 1PP oven tiiviste). Tuloilman runkokanavissa havaittujen vuotokohtien tiivistäminen (IVkonehuoneet). Liikuntasalin poistoilman päätelaitteiden puhdistaminen. 1TP / 1PP lämmöntalteenotossa tapahtuvien mahdollisten vuotoilmavirtojen selvittäminen (poistoilmasta tuloilmaan). Suositellut jatkotoimenpiteet vuoden kuluessa Tuloilmakoneen 1 TP raitisilmasäleikön sade- / lumisuojauksen parantaminen. Tuloilmakoneen 3 TP lämmityspatterin kääntäminen ilman virtaussuuntaan nähden oikein päin (paluuveden puoli raittiin ilman puolelle/lämmitysputkien yhdistykset toiselta puolelta). Tuloilman päätelaitteiden jakolaatikoissa olevan mineraalivillan pinnoittaminen / korvaaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmamäärien säätö. Paine-erolähettimien asentaminen luokkatiloja palveleviin ilmanvaihtokoneisiin (1TP/1PP) / kokonaisilmamäärien tarkastaminen. Ilmanvaihdon osatehon käyttöönotto 1TP/1PP rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella. Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmien / ilmanvaihtokoneiden toimintakaavioiden dokumenttien saattaminen ajan tasalle (toimintakaavioiden sijoittaminen myös IV-konehuoneisiin). Liikuntasalia ja juhlasalia palvelevien ilmanvaihtokoneiden (2TP / 2PP ja 3TP / 3PP) kierto-/palautusilman käytön korvaaminen säätämällä puhaltimen kierroslukua viimeisenä lämmitysportaana (päivä/ iltakäyttö). Liikuntasalia ja juhlasalia palvelevien ilmanvaihtokoneiden yökäytön (lämmitystoiminto) toiminnan tarkastaminen. Tehtyjen muutosten jälkeen voidaan rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan verrattuna seurata jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla (mittausjakso n. 1 viikko). Suositellut jatkotoimenpiteet 5 vuoden kuluessa RA järjestelmän päivittämistä / yksittäiset laite uusinnat tai ohjelmisto päivitykset voivat olla ajankohtaisia aikaisemminkin.

20 18 (18) Varautuminen vanhimpien ilmanvaihtokoneiden uusimiseen (keittiö, asennettu vuonna 1986). Lämmöntalteenottojen asentaminen liikuntasalia ja juhlasalia palveleviin ilmanvaihtokoneisiin (2TP / 2PP ja 3TP / 3PP). Työn suorittajat Talotekniikka, kenttätyö ja raportointi: Tommi Paasivirta, WSP Finland Oy Tampereella Kuntotutkimusten vastuuhenkilöt: Tommi Paasivirta LVI-asiantuntija, Ins (AMK) WSP Finland Oy Ilkka Piittisjärvi Yksikön päällikkö, LVI-tekn. WSP Finland Oy