hyvä fiilis hampaista tulee s. 8 1/13 Varusmiesten hampaat hunningolla terveydessä parantamisen varaa S. 16 Terveystietoa yläkoululaisille S. 12 S.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hyvä fiilis hampaista tulee s. 8 1/13 Varusmiesten hampaat hunningolla terveydessä parantamisen varaa S. 16 Terveystietoa yläkoululaisille S. 12 S."

Transkriptio

1 1/13 w w w. k u lta h a m m a s. f i Ota mukaan ilmaiseksi Varusmiesten hampaat hunningolla S. 12 Suun terveydessä parantamisen varaa S. 16 Terveystietoa yläkoululaisille S. 22 Robin: Puhtaista hampaista tulee hyvä fiilis s. 8 Irtoproteesista implanttiin s. 19 Ella testaa AAMIAISEN s.23 Yliopistomuseon aarteita s.25

2

3 Pääkirjoitus Hampaiden harjaus kunniaan! Kultahammas on riippumaton lehti, joka antaa lukijoille monipuolista tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla, vastaanotoilla sekä julkisissa hammashoitoloissa. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2013 Julkaisija: Magnolia Media Oy Päätoimittaja: Eija Öhrnberg Puh Toimitus: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema Helsinki Internet: Taitto: Kirma visual Kannen kuva: Universal Music Oy Miksi me suomalaiset olemme niin laiskoja hoitamaan suun terveyttä? Tiedämme kaikki, että puhtaat hampaat eivät reikiinny ja että terveelliset elämäntavat vaikuttavat hampaiden kuntoon kuten hampaiden kunto vaikuttaa myös kokonaisterveyteemme. Hampaiden säännöllisellä harjaamisella ehkäistäisiin monta ongelmaa. Kuitenkin Terveys tutkimuksen mukaan vain 45 prosenttia miehistä ja 76 prosenttia naisista harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Täysin plakittomia hampaita on vain joka kolmannella miehellä ja joka toisella naisella. Eivätkä nuorison hampaidenhoitotottumukset ole sen paremmalla tolalla. Parasta omahoitoa on hampaiden harjaaminen säännöllisesti. Harjaamisen tärkeys tulee opettaa lapsille jo vauvaiästä alkaen ja sen ottaminen osaksi arjen rutiineja on meidän aikuisten vastuulla. Nyt etsimme keinoja muistuttaa asiasta positiivisella tavalla. Koulut tekevät arvokasta työtä hammasterveyden edistämiseksi eri yhteistyökumppanien tuella. Nuoria aktivoidaan tänä keväänä ottamaan takaisin paikka Euroopan kärjessä hampaiden hoitajina. Tehokkaita harjaushetkiä toivottaen, Painos: kpl Paino: Forssan Kirjapaino Paperi: Kansi MultiArt Gloss 130 g Sisäsivut Novapress Silk 90 g Eija Öhrnberg päätoimittaja ISSN Ilmoitusmyynti: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema Helsinki Puh , Haluatko tietää, miten lapsen hampaita hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun pitämiseksi raikkaana? Tai kenties hintatietoja hampaiden valkaisusta? Kerro meille juttuvinkki. Ota yhteyttä: Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen Painotuote Kultahammas suu puhtaaksi 3

4 Suu puhtaaksi 1/ Odotushuoneessa Hammashoidon uutisia ja uutuuksia Robinin hyvät fiilarit tulevat perusjutuista Teini-idolin arkea Varusmiesten hampaat tutkittu Lähes joka toisella hoidettavaa. 8 Robin nousi julkisuuteen vuonna 2012 julkaistulla singellään Frontside Ollie. 16 Professori Heikki Murtomaa patistaa harjaamaan hampaita Suunterveydessä parantamisen varaa Professorin vinkit. 19 Kun hammas puuttuu Implantti korvaa proteesin. 20 Hammashoidon historiaa Välineita vuosien takaa. 21 Kulut hammasremontin kynnyksenä Apu löytyy rahoitusyhtiöstä. 23 Ella ja Sini testaavat Pohdinnassa terveellinen aamiainen Reikiä nolla Ravinto ja hampaat Kotimatkalla Apteekkipalvelujen laatu tutkittiin. Asiakkaat tyyytyväisä ja uskollisia. Hammasasiat kiinnostavat Kruununhaan yläkoulussa Hopeinen hammasharja ja muita Hammasmuseon aarteita 4

5 Odotushuoneessa Nauti auringosta kohtuudella Hyvästi hammasraudat! Hampaita voidaan nyt oikoa myös ilman näkyviä laitteita. Invisalign on ilman kiinteitä kojeita toteutettava hoitomuoto, jossa hampaiden päälle laitetaan irroitettavat, läpinäkyvät oikomiskalvot. Hoito on lähes huomaamaton ja miellyttävän tuntuinen. Oikomiskalvot voi itse poistaa suusta ja asettaa esimerkiksi ruokailun jälkeen takaisin paikoilleen. Oikomiskalvojen käytön yhteydessä hampaiden omahoito ja puhdistus on helpompaa kuin perinteisin keinoin toteutettavissa oikomishoidoissa. Ilmatieteen laitoksen antamia UV-säteilyvaroituksia kannattaa kuunnella. Varoitus annetaan, jos ennustettu UV-säteily on voimakasta. Ihon ja silmien suojautumistarve alkaa, kun UV-indeksi on kolme tai enemmän. Ihon jatkuva altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa ihosyövän. Paras suoja iholle on vaatetus. Aurinkovoiteet estävät ihon palamisen, mutta suojan teho riippuu suojakertoimen lisäksi iholle levitettävän voiteen määrästä. Ja kun rasva kuluu pois, on sitä muistettava lisätä. Sekä aikuisien että lapsien silmien sopivin suoja on aurinkolasit. Myös sivuilta suojaavat aurinkolasit on paras valinta. Laatutuotteita apteekin hyllyltä Laatu on Apteq-tuoteperheen avainsana; Apteq-konsepti yhdistää korkealaatuiset tuotteet ja palvelun. Apteq-sarjaa myydään vain hyvästä palvelustaan tunnetuissa apteekeissa ja tuotteita jatkokehitetään asiakaspalautteen ja tutkimustietojen perusteella kokonaislaadun ylläpitämiseksi. Apteq Plus -suunhoitovesi on uusi, Käypä hoito -suositusten mukainen vaihtoehto suun päivittäiseen hygieniaan. Suunhoitoveden tehon epäpuhtauksien irrottajana voi nähdä omin silmin; heti purskuttelun jälkeen suusta ja hampaista irronneet haitalliset aineet näkyvät lavuaarissa. Suunhoitovesi lupaa vähentää hammaskiven muodostumista ja pitää ikenet terveinä, suojata hampaita ja torjua reikiintymistä sekä pitää hengityksen raikkaana jopa 18 tuntia. Apteq-plus -tuotteet: Hammasharja Hammaslanka Hammasväliharja Suunhoitovesi Suuhygieniapurukumi 5

6 Odotushuoneessa Lapsilla ja nuorilla eroosioriski Hampaiden eroosio on nykyään varsin yleinen vaiva lapsilla ja nuorilla. Kaksitoistavuotiaista nuorista jopa joka neljännellä esiintyy eroosiota. Sitä aiheuttavat happamat juomat ja hedelmä, joita käytetään nykyään noin kolme kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. Hampaat altistuvat hammaseroosiolle kun juomia nautitaan pitkin päivää koulumatkoilla, välitunneilla, harrastuksissa ja kotona. Ongelman varhainen tunnistaminen on hoidon onnistumisen kannalta tärkeää. Kun ongelma havaitaan alkuvaiheessa, voidaan eroosio pysäyttää. Kun se on edennyt pitkälle, joudutaan turvautumaan pitkällisiin ja kalliisiin hoitratkaisuihin. Tiesitkö että Ihmisen kieltä voi harjoittaa ja kasvattaa kuten ihmisruumiin muitakin lihaksia. Fazerilta hyvää hampaille ja Itämerelle Muun muassa täysksylitolituotteistaan tunnettu Fazer tekee jatkossa hyvää paitsi hampaille myös Itämerelle. Fazer sitoutuu kehittämään tuotantoaan, toimintatapojaan ja valikoimaansa siten, että ne edistävät Itämeren ekologista tasapainoa. Sitoumus tehtiin Baltic Sea Action Group -säätiölle, joka kokoaa yritykset, valtiot ja järjestöt tekemään konkreettisia asioita Itämeren pelastamiseksi. Itämeri yhdistää markkina-alueitamme ja fazerilaisia. Merkittävä markkina-asemamme ja sijaintimme Itämeren ympärillä tekevät meren suojelusta Fazerille tärkeän, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Karsten Slotte. Fazerin sitoumuksen edistymistä voi seurata osoitteessa 6

7 Odotushuoneessa Tiesitkö että Stevia-kasvin lehdet ovat yli 100 kertaa kidesokeria makeampia mutta ne eivät sisällä juurikaan energiaa. 10 vaikutusta yhdessä hammastahnassa Kahdeksan vuoden kehitystyön tuloksena syntyi Pepsodent Ultra Complete hammastahnasarja, josta löytyy perustuote Originalin lisäksi hampaita valkaiseva White sekä pidempään hengitystä raikkaana pitävä Fresh. Kaikilla näillä tuotteilla on reikiintymiseltä, kiilteen eroosiolta ja ienongelmilta suojaava vaikutus. Tahna suojaa plakilta käytön jälkeen 18 tunnin ajan ja hidastaa suun bakteerien lisääntymistä ja hammaskiven muodostumista. Pehmeät microgranule-hiukkaset puhdistavat harjatessa hammasvälejä ja hammastahnan käyttö vähentää myös hampaiden vihlontaa. Lopputuloksena luvataan luonnollisen valkoiset hampaat ja raikas hengitys. Ksylitoliviikko hammasterveyden puolesta jo 11. kerran Useissa hammashoitoloissa ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla vietettin ksylitoliviikkoa tänä vuonna jo 11. kertaa. Viikolla 6 järjestetyn ksylitoliviikon teemana olivat suun terveys, ravitsemus ja ksylitoli ja tavoitteena on nostaa Suomen nuoret hampaiden hoitajina takaisin Euroopan kärkeen. Erityisesti nuorille tarkoitettu Project Jenkki -kampanja starttasi ja projektin verkko- ja pelisivut avautuivat tällöin. Nuorten lisäksi myös varttuneempaa väestöä haluttiin muistuttaa ksylitolin käytön eduista. Ksylitoli auttaa neutraloimaan suun happohyökkäyksen ruokailun jälkeen. Tämän lisäksi ksylitolipastillien käyttö lievittää kuivan suun oireita. Vähentynyt syljeneritys voi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä ja kariesbakteerien lisääntymistä, joka kasvattaa hampaiden reikiintymisriskiä. Tarjolla oli Jenkki ja Läkerol Dents -maistiaisia sekä ksylitolitietoutta esitteiden ja julisteiden muodossa. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry, Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ry yhteistyössä Leaf Suomi Oy:n kanssa vastasivat viikon aihe-kokonaisuudesta. 7

8 Laulaja Robin: Hyvät fiilarit tulee aika perusjutuista Teini-idoli pitää jalkansa maassa perusasioihin keskittymällä. Koulun ja päivittäisten musajuttujen ohella Robin ehtii huolehtia hyvinvoinnistaan säännöllisellä liikunnalla ja muutenkin terveellisillä elämäntavoilla. Hammasharjakin kulkee aina keikoilla mukana. T e k s t i R o b i n, R i i k k a M ä k i n e n K u v at K a r i M ä k i n e n, U n i v e r s a l M u s i c O y Millainen on teini-idolin arki? Me ollaan yritetty pitää tiukasti kiinni periaatteesta, että kaikki tehdään koulun ehdoilla. Keikkoja tehdään enemmän kesällä, semmoset neljä keikkaa kuukaudessa enimmillään ja kouluaikana vähemmän. Keikat tehdään yleensä viikonloppuisin, jotta ne ei haittaisi koulunkäyntiä. Viime vuonna mulla taisi olla joku 70 erilaista esiintymistä ja keikoilla kävi semmoset katsojaa yhteensä. Ollaankin yritetty tehdä pienten keikkojen sijaan enemmän isompia keikkoja, joihin mahtuu enemmän ihmisiä. Asun Turussa ja kaikki musajutut ja mediahommat tapahtuu Helsingissä, joten jatkuva reissaaminen on välillä hieman rasittavaa. Mutta ei niitä niin paljoa ole, että se hirveesti arkea haittaisi. Mulla on niin hyvä taustaporukka, ne ymmärtää myös vapaa-ajan merkityksen. Vapaa-ajalla olen kavereiden kanssa laskettelemassa tai ihan vaan chillaillaan muuten vaan. Parasta arjessa on ehkä se, kun saa tehdä semmosia juttuja, mistä pitää ja on perhe ja kaverit ympärillä. Hyvät fiilarit tulee mulle aika perusjutuista. Lempiaineesi koulussa? Liikunta ja tekninen työ. Miten koulukaverit suhtautuvat sinuun? Varmaankin ihan hyvin, koska en ole ainakaan huomannut suhtautumisessa mitään muutosta. Oon ollut samalla luokalla ekasta asti, ja meillä on aika tiivis jengi. Kaikki on tiennyt tän mun lauluharrastuksen jo pitkään, joten niille olen ihan sama Robin kun ennenkin. Ja se on kiva. 8

9 Miten osaat pitää jalat maassa teinihysterian keskellä? Olemalla ihan normi vaan ja tajuamalla, että mun pitää vaan tehä hyvää musaa ja hyviä levyjä. Täytyy muistaa, että mä olen vasta ihan alussa tässä musajutussa ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Eikä sitä hysteriaa sitä paitsi ole kuin keikoilla ja semmosissa tapahtumissa, missä on mun ikäistä porukkaa. Muuten saan olla ihan normi-robinina. Mitä harrastat? En ole voinut ottaa tän musasirkuksen takia mitään vakinaista, aikaan sidottua harrastusta. Joukkuelajit on täysin poissuljettu, kun nämä mun aikataulut muuttuvat koko ajan. Jouduin lopettamaan taekwondon ja uinninkin osittain musajuttujen vuoksi, mutta joka päivä urheilen jotain. Käyn lenkillä, laskettelen, hiihdän ja kesällä purjehdin sekä lisäksi käyn sirkuskoulussa kerran viikossa pomppimassa. Musajuttuja teen lähes joka päivä: harjoittelen uusia biisejä, kirjoittelen laulujen tekstejä ja säveltelen. Mulla on paljon säveltäjiä ja sanoittajia, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, joten sitä hommaa on tosi paljon. Lisäksi on tietysti bänditreenejä, ja kerran viikossa käyn pianotunneilla. Teen musajuttuja lähes joka päivä. Keikoilla on aina hyvä fiilis. Miten rentoudut? Kotona tai kaverilla esimerkiksi leffaa katsomalla. Tykkään paljon olla ihan vaan kotona. Lempiartistisi ja miksi? Käytiin just katsomassa Adam Lambert, ja sillä on ihan tajuttoman hyvä ääni. Mun musavaikutteet on kyllä vähän sieltä sun täältä. Tykkään R&B musasta, räpistä, dubstepistä ja rockmusasta, ja näiden kaikkien yhdistelmistä. Sellaisesta peruskonepopista en ihan sellaisenaan tykkää. Mistä omasta kappaleestasi tykkäät eniten? Tällä hetkellä Frontside Ollie on kyllä niin tajuttoman hauska vetää livenä, kun kaikki osaa sen parhaiten ja on ihan fiiliksellä mukana. Varmaan siksikin se on mulle tärkee, kun siitä kaikki tää sai tavallaan alkunsa. Enkä ole itsekään vielä edes kyllästynyt siihen biisiin. Onko jokin asia elämässäsi jäänyt vähemmälle tähteyden myötä? Viime vuosi oli aika tapahtumarikas, mutta en mä ole jäänyt mistään paitsi, päinvastoin tämä on nyt mun nykyinen elämäni ja oon siihen tyytyväinen. Mikä on parasta, mitä tähteys on tuonut mukanaan? Ehdottomasti se, että on päässyt näkemään niin paljon kaikenlaisia juttuja, Suomen kärkiesiintyjiä ja artisteja. Jotenkin siistiä olla tässä ryhmässä mukana, ja kaikki on ottaneet mut sillai mukavasti mukaan. Ehkä ilman tätä kaikkea en olisi päässyt tekemään Rasmuksen Lauri Ylösen kanssa biisiä yhdessä ja moikkaamaan Vesamatti Loiria ja niin edelleen. Eikä pidä unohtaa omia keikkoja, joissa on aina hyvä fiilis monestakin syystä. Tää on sitä mitä haluan tehdä, ja on hienoo, kun porukat osaa laulaa mun biisejä mukana. Robin Syntyi Asuu Turussa. Nousi julkisuuteen vuonna 2012 julkaistulla singlellään Frontside Ollie. Frontside Ollie -musiikkivideota on katsottu YouTubessa reilusti yli kymmenen miljoonaa kertaa. Julkaisi esikoisalbuminsa Koodin helmikuussa vuonna 2012 ja toisen albuminsa Chillaa lokakuussa On kaikkien aikojen nuorin yli albumia myynyt artisti Suomessa. Myi viime vuonna yli albumia. Voitti vuoden biisin, vuoden tulokkaan ja vuoden popalbumin Emmat vuonna 2013.!

10 Koulun jälkeen olisi kiinnostusta lähteä maailmalle. Miten huolehdit terveydestäsi ja ulkonäöstäsi? Ulkonäöstä nyt en tiedä, mutta liikun paljon ja yritän syödä terveellisesti. En syö hirveesti karkkeja, en juo paljoa limsoja, enkä lainkaan energiajuomia. Lisäksi yritän mennä säännöllisesti riittävän ajoissa nukkumaan. MontaKO kertaa päivässä peset hampaasi? Laulaja on siitä erikoisessa asemassa, että naama saattaa yhtäkkiä olla tosi isona ihmisten telkkariruudussa. Mä en ainakaan haluaisi, että mulla näkyisi lähikuvissa likaset hampaat. Tästä syystä pesenkin aina hampaat ennen keikkaa tai TV-esiintymistä. Muuten pesen hampaat aamuin ja illoin. Tärkeimmät asiat elämässäsi? Terveys, perhe, ystävät ja musa. Tulevaisuuden unelmasi? Kun koulut on käyty Suomessa, olisi mulla kiinnostusta lähteä maailmalle tekemään tätä työtä. Mutta jo nyt Suomessakin on ihan riittävästi hommeleita, että mennään nyt vielä näin. Robinin Hartwall Arenalla kuvattu live-dvd julkaistiin maaliskuussa. Tsekkaa Robinin tulevat keikat osoitteesta Robin on kaikkien aikojen nuorin yli albumia myynyt artisti Suomessa. 10

11 Nalle puh Kansallisteatterin näyttämöllä. Poistaa tehokkaasti bakteereita ja plakkia Näet tulokset heti lavuaarissa! Maistuu hyvälle, Ei kirvele, Ei sisällä alkoholia Uuden alkoholittoman Apteq plus suunhoitoveden erotat kilpailijoista siitä, että heti purskuttelun jälkeen näet hampaista ja suuontelosta irronneet bakteerit ja plakin lavuaarissa. Apteq plus suunhoitoveden ainutlaatuisuus perustuu kaksifaasiteknologiaan, jossa valmisteen vesi- ja öljykerrokset sekoitetaan ravistamalla pulloa. Syntyvä aktiivinen yhdiste vetää tehokkaasti puoleensa bakteereita ja ruoantähteitä, jotka voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä, plakkia sekä iensairauksia. 1. Aktivoi ravistamalla 2. Purskuttele 3. Näe tulokset lavuaarissa! Pitää hengityksen raikkaana jopa 18 tuntia Vähentää hammaskiven muodostusta Pitää ikenet terveinä Sisältää fluoria Suojaa hampaita ja torjuu reikiintymiseltä Ylläpitää suun kosteutta apteq.fi 11 Licensed from Blistex Inc. Saatavilla apteekeista.

12 Varusmiesikäisten hampaat hunningolla Vuosikymmeniä kestänyt hampaiden kunnon paraneminen nuorilla aikuisilla on hidastunut, ellei jopa pysähtynyt. Lähes joka toisen varusmiehen suusta löytyy reikiä. T e k s t i R i i k k a M ä k i n e n K u v at i s t o c k p h o t o, A n t t i K ä m p i n a r k i s t o Varusmiehiltä löytyy keskimäärin 1,5 karieksen vaurioittamaa hammasta, selviää puolustusvoimien ja Oulun yliopiston vuonna 2011 tekemästä Varusmiesten suun terveys -tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkistettiin yli :n vuosina syntyneen varusmiehen hampaiden kunto ympäri Suomea. Tuloksia verrattiin vuosina 1999 ja 1979 tehtyihin tutkimuksiin. Hampaiden kunnon parantuminen on voimakkaasti hidastunut tai jopa pysähtynyt. Noin puolella tutkituista varusmiehistä oli karieshoidon tarvetta, hammaslääkäri ja tutkija Antti Kämppi toteaa. Tutkittua perustelua tälle kehityssuunnalle ei vielä ole. Hampaiden kunnon huonontumiseen ovat saattaneet vaikuttaa ruokailukulttuurin muutokset, kuten jatkuva napostelu ja virvoitusjuomien lipittely sekä laiska hampaiden harjaus. Tutkimusten mukaan alle puolet suomalaisista nuorista miehistä harjaa hampaansa suositusten mukaisesti kahdesti päivässä. Kämppi heittää ilmaan myös kysymyksen siitä, ovatko tutkitut nuoret 1990-luvun alun julkisen terveydenhuollon supistusten uhreja. Tutkitut varusmiehet ovat syntyneet lama-aikana, Tutkija Antti Kämppi. jota seurasi ennaltaehkäisevän hammashoidon alasajo. Tällä hetkellä voimme vain arvailla syitä tilanteelle, mutta tästä on tulossa lisää tutkimustietoa parin vuoden sisään, Kämppi lupaa. ISOT ONGELMAT PIENELLÄ RYHMÄLLÄ Tutkimuksen mukaan reilulla puolella varusmiehistä oli täysin puhdas suu, kun taas heikoimmalla viidenneksellä oli suussaan vähintään kolme reikiintynyttä hammasta. Vakavat hammasongelmat keskittyivät pienelle osalle varusmiehiä. Pienellä ryhmällä on paljon reikiä. Noin 30 prosentilla varusmiehistä oli 90 prosenttia kaikista rei istä, Kämppi valottaa. Tutkimuksesta käy ilmi, että varusmiesten hampaiden kunnossa on suuria alueellisia eroja. Terveimmät hampaat olivat länsirannikolta ja Etelä-Suomesta kotoisin olevilla varusmiehillä. Huonoimmassa kunnossa hampaat olivat Kainuussa sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Yksinkertaisesti sanottuna pohjoissuomalaisten hampaat eivät voi hyvin, Kämppi toteaa. 12

13 Kaupungissa asuvilla kariesta esiintyy selkeästi vähemmän kuin maaseudulla. KANSANTERVEYDELLINEN HAASTE Ruotsinkielisillä alueilla sekä kaupungeissa asuvilla hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin maassa keskimäärin. Myös asuinpaikan juomaveden fluorilla on suojaava vaikutus karieksen esiintymiseen. Tutkimus osoitti, että kotikunnan ruotsinkielisyys on suojaava tekijä karieksen muodostumiselle. Emme tiedä syytä, mutta mahdollisesti se liittyy sosioekonomisiin tekijöihin. Myös kaupunki-maaseutu-asetelma on mielenkiintoinen. Kaupungissa asuvilla karieksen esiintyvyys on selkeästi vähäisempää kuin maaseudulla. Hammaslääkärikäyntien tiheydellä ei ole tähän asiaan merkitystä, tekijä on jokin muu. Onko palveluiden saatavuus kaupungissa helpompaa, vaikuttavatko etäisyydet vai ollaanko kaupungissa mahdollisesti aktiivisempia hampaiden hoidossa? Tämä on kaikki vielä puhdasta spekulaatiota, Kämppi pohdiskelee. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa paneudutaankin siihen, millainen yhteys varusmiesten taustalla on hampaiden kuntoon ja miten tutkimuksessa käytetyllä seulontamenetelmällä pystytään ennustamaan todellista hoidon tarvetta. Kansanterveydellisesti olemme haasteen edessä. Miten hoitaa varusmiesten suun terveydenhuollon järjestäminen niin, että saisimme nämä ongelmallisimmat suut eli noin 30 prosenttia varusmiesikäisistä hoidon piiriin, Kämppi summaa. Lähteenä käytetty myös puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patisen tutkimusta koskevaa artikkelia Sotilaslääketieteen aikakauslehdestä 1/2013. Varusmiesten suun terveys -tutkimus pähkinänkuoressa Karies-tilanteen paraneminen on nuorilla aikuisilla hidastunut. Varusmiehillä on keskimäärin 1,5 karieksen vaurioittamaa hammasta suussaan. Karies on edelleen polarisoitunut: pienellä ryhmällä on paljon reikiä hampaissaan. Hampaiden kunnossa on suuria maantieteellisiä eroja. Huonoimmassa kunnossa hampaat ovat Kainuussa, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Kaupungissa sekä ruotsinkielisessä asuinkunnassa asuminen vaikuttavat suojaavasti karieksen esiintyvyyteen. Myös riittävä juomaveden fluori vaikuttaa ehkäisevästi hampaiden reikiintymiseen. Puolustusvoimien ja Oulun yliopiston yhdessä tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin vuosina syntyneiden varusmiesten hampaiden kuntoa. Tutkimukseen osallistui miestä ja 255 naista. 13

14 Ilmoitus Jenni KÄHÄRI ja Mauri Numminen valmistelevat potilasta hoitoa varten. Täsmähoitoa erityisryhmille Masalan terveysasemalla Kirkkonummella pystytetään Aiderixin nukutusyksikköä päivän pieniä potilaita varten. Anestesiaerikoislääkäri Mauri Nummisen johdolla ja kahden anestesiahoitajan avustuksella tänään huolehditaan neljän lapsipotilaan nukutuksesta. T e k s t i e i j a ö h r n b e r g K u v at j o h a n a h l r o t h Kevätaurinko paistaa kodikkaaseen leikkinurkkaan. 12-vuotias Joni vanhemmat saattajinaan on valmis nukutushoitoon. Vastaanotolla on lapsiystävällinen ilmapiiri, hammaslääkäriin on näin helpompi tulla. Täällä hoidetaan potilaita kahden hammaslääkärin voimin ja nukutushoitoja tehdään keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Lapsipotilaan hammaslääkäripelkoa yritetään purkaa ensin keskustelemalla sekä kuuntelemalla lapsen ja vanhempien toiveita. Jos tämä ei auta, käytetään nukutushoitoa. Kirkkonummen tapa toimia on ohjata alle kouluikäinen lapsi nukutushoitoon, jos hoidon tarpeen arvioidaan olevan niin suuri, että hoitojakson aikana päädytään kuitenkin nukutushoitoon. Nukutushoitoa ennen on yleensä jo yritetty hoitaa pientä potilasta lääkerentoutuksella ja muilla tekniikoilla. Erityislapset potilaina Aiderix on erikoistunut erityishuomiota vaativien potilaiden hoitoon. Päivän ensimmäinen potilas Joni on downlapsi, siis tyypillinen nukutuspotilas. Erityislasten kohdalla nukutus on usein ainoa hoitovaihtoehto. Nukutettavan lapsen tulee olla perusterve. Joni on hyvässä kunnossa kestämään nukutuksen. Erityispotilaiden kunto ja lääkitykset arvioidaan aina yksilökohtaisesti haastattelussa ennen toimenpidettä, 14

15 Ilmoitus kertoo vastaava anestesiasairaanhoitaja Minna Lehmusvirta. Hammaslääkäri tutkii nukutetun Jonin suun tilanteen ja tekee hoitosuunnitelman. Potilaalle päätetään tehdä muutaman maitohampaan poisto, paikkauksia ja pinnoituksia. Hoidon arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan reilut pari tuntia. Joni on nukahtanut ja herää turvallisesti isän ja äidin seurassa, ja vanhemmat saavat hoitohenkilökunnalta ohjeet kotihoitoa varten. Yhteistyö suuhygienistin kanssa on jatkossa tärkeää, jotta Jonin suun terveys pysyy hyvänä. Vanhempien vastuu korostuu Lasten hampaiden terveydellä on suuri vaikutus yleisterveyteen. Erityislasten kohdalla vanhempien vastuu korostuu, kun lapsi ei itse pysty huolehtimaan hampaistaan. Aikuisen hammaslääkäripelko voi myös siirtyä lapselle; ennen hoitoon menoa ei aikuisen kannata vakuutella lapselle että se ei satu yhtään. Vastuu lapsen hampaiden kunnosta ja suun terveydestä on meillä vanhemmilla. Panostaminen lapsen hammasterveyteen on kansantaloudellisestikin ajatellen tärkeää, summaa Minna Lehmusvirta. Saumatonta tiimityötä Aiderixin kehittämä liikkuva anestesiapalvelu on kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen. Aiderix-tiimi tulee Toiminnassamme kohtaavat terveyskeskus- ja sairaalamaailma. tarvittaessa minne tahansa kunnalliselle tai yksityiselle hammaslääkäriasemalle Suomessa. Pitkään yhdessä työskennelleet tiimit kommunikoivat saumatta sekä ennen nukutusta että hoitotilanteessa, ja suun terveyden ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan tehtäväänsä sillä aikaa kun Aiderixin ammattitaitoinen henkilökunta huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderixin vastaanottotilaan rakentamassa turvallisessa toimintaympäristössä hammaslääkäri voi suunnata voimavaransa täysin omaan työhönsä. Toiminnassamme kohtaavat terveyskeskus- ja sairaalamaailma. Me olemme mukauttaneet toimintamme terveyskeskus-ympäristöön, sanoo Minna Lehmusvirta. Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä, ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden. Aiderix rakentaa vastaanottotilaan toimivan toimintaympäristön. Palveluksessanne! Aiderixin hoitotiimi koostuu viidestä anestesialääkäristä ja kymmenestä anestesiahoitajasta. Aiderix Oy on perustettu 1998 Tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun hammashoidon anestesiapalvelun järjestämiseksi Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille ja kuntien hammashuollolle Toimintakonseptilla hoidetaan noin 2700 potilasta vuodessa Koko maan kattavan yhteistyöhammas-lääkäriasemaverkoston avulla potilas voidaan hoitaa missä Suomen kolkassa tahansa. Päivystyspuhelin Joni herää turvallisesti vanhempiensa seurassa. Mauri Numminen Anestesiaerikoislääkäri, puh Ota rohkeasti yhteyttä! 15

16 Suomalainen suunterveys parantamisen varaa on! Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta vastaa Kultahammas-lehden kysymyksiin suomalaisen suunterveyden tämänhetkisestä tilasta. T e k s t i h e i k k i m u r t o m a a K u v at J o h a n A h l r o t h Suomalaisten suun terveydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Näin todetaan viime syksynä julkistetussa Terveys tutkimusraportissa. Missä kunnossa Suomalaisten hampaat nyt oikein ovat? Positiivista kehitystä on todella tapahtunut, mutta suomalaisten suiden terveys vaihtelee suuresti ja selvimmin iän perusteella. Valtaosa lapsista voi tällä hetkellä nauttia terveistä hampaista tai hoidetuista suista. Haasteeksi muodostuu kuitenkin hammasongelmien kasaantuminen pienelle osalle lapsista. Nämä lapset työllistävät niin hammaslääkäreitä kuin muitakin terveydenhuollon ammattilaisia. Hammasongelmat yleistyvät maksuttoman hammashoidon päättymisen jälkeen varsinkin niillä nuorilla jotka eivät sen jälkeen hakeudu säännöllisesti hoitoon. Aikuisväestön kariesta sairastavien osuus on selvästi vähentynyt, joskin hoidontarve on miehillä noin kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla. Iensairauksien yleisyys on edelleen suuri haaste suun terveydenhuollolle: näitä sairauksia tavataan yli puolella väestöstä. Miehillä nämä sairaudet ovat huomattavasti yleisempiä kuin naisilla. Erityinen huolenaihe on iensairauksien runsas esiintyminen miehillä jo varhaisessa keski-iässä. Aikuisväestön osalta on ilahduttavaa, että hampaattomuuden yleisyys on selvästi vähentynyt ja tällä hetkellä vain joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla ei ole lainkaan omia hampaita. Hampaattomuuden ongelma ilmenee ymmärrettävästi selvimmin eläkeikäisillä, sillä alle 55-vuotiaista vain alle yksi prosentti on hampaattomia. Suomalaiset tuppaavat jatkuvasti jäämään hännille pohjoismaisissa vertailuissa, joissa selvitetään suun terveyden tilaa. Miten ja milloin voimme saada naapurit kiinni? Parantamisen varaa on. Muut pohjoismaat ovat saaneet nauttia pitempään järjestelmällisen suun terveydenhuollon hedelmistä kuin me suomalaiset. Ero ei kuitenkaan ole toivoton. Ottamalla terveyden edistämisen kaikki keinot käyttöön ero on kurottavissa kiinni. Tämä tarkoittaa omahoidon tehostamista ja ehkäisevien toimenpiteiden oikeata kohdistamista. Hampaiden harjaus tuntuu olevan vaikeaa erityisesti miehille. Terveys tutkimuksen mukaan vain vähän yli puolet miehistä harjaa hampaansa kahdesti päivässä tai useammin. Naisista sentään 80 prosenttia tarttuu harjaan vähintään vaaditut kaksi kertaa päivässä. Naiset tunnetusti huolehtivat hygieniastaan, mutta onneksi miesten osalta on kehitystä tapahtunut, vaikkakin hitaasti. Oman väitöskirja-aineistoni mukaan 1970-luvun alussa vain kolmasosa miehistä ilmoitti harjaavansa hampaat kahdesti päivässä. Nyt vastaava prosenttiluku sentään ylittää 60 prosenttia varhaisessa keski-iässä olevilla miehillä, mutta putoaa 50 prosentin tuntumaan sitä vanhemmilla. Jos ihmiset haluaisivat ottaa vastuuta terveydestään sekä arvostaisivat riittävästi omahoitoa ja sen mahdollisuuksia suun terveyden ylläpitämisessä, saattaisi hampaiden harjaaminenkin yleistyä. Nämä tavat osana yleistä hygieniakasvatusta tulee kuitenkin omaksua jo lapsena. Nuorilla aikuisilla sekä hoidettujen että hoitamattomien hampaiden määrä lisääntyy. Miksi hampaiden harjaus on tärkeää? Hampaiden harjauksella on kaksi tehtävää. Ensinnäkin huolellisella ja riittävällä harjaamisella voidaan poistaa hampaiden pinnoille muodostuva bakteerifilmi. Tässä onnistuminen on karieksen ja iensairauksien ehkäisemisen perusta. Toiseksi harjaamalla voidaan annostella hammastahnassa olevaa fluoria. Tällä puolestaan vahvistetaan hampaan kiillekerrosta kestämään paremmin suun bakteerien aiheuttamat happohyökkäykset ja niiden myötä alkava hampaan reikiintyminen. Hampaiden harjaamisessa on syytä muistaa, että riittävän hyvään tulokseen pääsemiseksi tarvitaan aikaa. Hosuminen ei hampaiden puhdistuksessa palvele niiden terveyttä. Toinen tärkeä asia on harjaamisen säännöllisyys. Vaikka harjaisit tänään 10 minuuttia, se ei edistä suun terveyttä huomenna. Suuontelon bakteerit tarttuvat pian jokaisen harjaamiskerran jälkeen hampaiden pinnoille joten ne täytyy poistaa yhä uudelleen ja uudelleen! Miten lapset saadaan hoitamaan hampaitaan niin, että tapa jäisi päälle koko elämän ajaksi? Tutkimusten mukaan juuri varhaislapsuudessa opitut tavat juurtuvat parhaiten aikuisiän toimintamalleiksi. Tämän takia on vanhempien ja holhoojien rooli hampaiden hoidon aakkosten oppimisessa korvaamaton. Tarvitaan esimerkkejä ja mallisuorituksia sekä kannustusta että valvontaa. Omien lapsieni osalta, joilla nyt aikuisenakin on terveet hampaat, viimeistelin iltaisin heidän omat harjauksensa. Lapsen käden motoriikka on harvoin ennen kouluikää riittävä aikaansaamaan harjaamalla puhtaat hampaat. 16

17 Taloudellisten reunaehtojen kiristyessä ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys, arvostus ja mahdollisuudet kasvavat. 17

18 Suunsairauksien hoitomahdollisuudet kehittyvät koko ajan. Hampaiden lisäksi suussa on myös ikenet, joiden sairaudet ovat huolestuttavan yleisiä. Mitä pitäisi tehdä, että ikenet pysyisivät terveinä? Ientulehdus on lähes poikkeuksetta ehkäistävissä hyvällä omahoidolla. Hyvä hampaiden puhdistus on paras lääke ientulehdukseen. Harvoin pelkkä harjaaminen kuitenkaan riittää vaan myös hammasvälit tulee puhdistaa erikseen. Hammasvälien puhdistuksen tarve on yksilöllinen. Onneksi siihen tarkoitukseen on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, joskin kolmikulmaisten hammastikkujen käyttäminen lienee se tavallisin tapa. Ikenien terveenä pitämiseksi erityistä huomiota tulee kiinnittää puhdistuksen laatuun, sillä jo pienikin bakteerimassa ienrajassa tai hampaan välissä riittää pahimmillaan laukaisemaan sairauden kehittymisen. Sairauden syntyminen ei johdu pelkästään bakteerien määrästä vaan myös niiden vihaisuudesta sekä kudoksen vastustuskyvystä. Veren vuoto ikenistä on selvin ientulehduksen merkki, mutta tilanne on tuolloin vielä palautettavissa normaaliksi tehostetulla omahoidolla. Pitkälle kehittynyt ientulehdus on puolestaan alkuvaiheessa usein oireeton mutta johtaa hoitamattomana hampaan irtoamiseen. Tällaisten sairaustilojen hoitamisessa tarvitaan aina suun terveydenhuollon ammattilaisen apua. Aikuisten suun terveys on parantunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Uhkaako rahapula positiivisen kehityksen jatkumista? Mitkä ovat suomalaisten suun terveyden suurimmat uhat lähivuosina? Ymmärrettävästi yleinen yhteiskunnallinen kehitys heijastuu suun terveydenhuollon toteutusmahdollisuuksiin ja -malleihin. Tällä hetkellä suomalainen terveydenhuolto suun terveydenhuolto sen mukana elää murroskautta ja tulevaisuuden ennustaminen on entistäkin vaikeampaa. Toisaalta me tunnemme riittävästi suun valtasairauksien karieksen ja iensairauksien - syyt ja riskitekijät. Tämä antaa erinomaiset lähtökohdat näiden sairauksien ehkäisyyn. Tätä potentiaalia ei ole vielä riittävästi hyödynnetty. Minusta tuntuu, että taloudellisten reunaehtojen kiristyessä ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys, arvostus ja mahdollisuudet kasvavat. Vanhojen toimintamallien uudelleenarviointi on välttämätöntä samalla kun joudutaan puntaroimaan suun terveydenhuollon ammattilaisten rooleja ja toimintoja. Päästäänkö karieksesta ja muista hammassairauksista joskus kokonaan eroon? Entä miten hampaiden korjaaminen ja esteettinen hoito kehittyy lähivuosina? Suusairaudet koskettavat edelleen valtaosaa kehittyneiden maiden väestöstä ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat kehittyvissä maissa kasvussa. Karies-rokotetta on kehitetty jo kauan siinä kuitenkaan vielä onnistumatta. Geeni-tutkimuksille asetetaan myös näiden sairauksien torjumiseksi ja hoitamiseksi paljon odotuksia. Toisaalta sairauksien aiheuttamien muutosten korjaamisen mahdollisuudet kehittyvät alati. Hightech, digitaalisuus ja 3D ovat tulevaisuuden yhdistelmä hammashoidossakin. Materiaalien bioominaisuudet ja esteettisyys jatkavat kehittymistään. Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Mitä haasteita se tuo mukanaan suun terveydenhuollolle? Väestön ikääntyminen tuo suuria haasteita koko suomalaiselle yhteiskunnalle eikä pelkästään suun terveydenhuollolle. Hammashoitoa tarvitsee yhä useampi hampaallinen monisairas ja monilääkitty vanhus. Tarvittavia hoitotoimenpiteitä tulee voida tehdä näiden vanhusten kotona ja hoitolaitoksissa, mikä edellyttää hoitohenkilökunnan ja hoitolaitteitten liikkuvuutta. Suuhygienian tulee olla osa vanhuksen yleistä hygieniaa, josta silloin kun hän ei siihen itse pysty, jonkun muun on huolehdittava siitä. Riittääkö Suomessa hammaslääkäreitä, suuhygienisteja ja muita alan ammattilaisia myös tulevaisuudessa? Onko koulutuspakkoja riittävästi ja hakeutuuko alalle riittävästi opiskelijoita? Eurooppalaiseen tilanteeseen verrattuna Suomessa on erittäin hyvä hammaslääkäri-väestö suhde. Lisäksi meillä koulutetaan suuhygienistejä, mikä on harvinaista Euroopassa. En ole sinänsä huolissani suun terveydenhuollon ammattilaisten riittävyydestä kohtaamaan väestön hoitotarpeet. Enemmän olen huolissani näiden ryhmien yhteistyömahdollisuuksista ja koulutuksen sisällöstä tulevaisuuden tarpeita varten. Mikäli se ehkäisypotentiaali, jonka tiedetään toimivan suun valtasairauksien kurissapitämiseksi ja järkevä hoitoryhmätyö otettaisiin käyttöön, kenenkään ei tarvitsisi olla huolissaan oman suunsa terveyden säilymisestä tai mahdollisuudesta tarvittaessa päästä ammattilaisen asianmukaiseen hoitoon ei nyt eikä tulevaisuudessa Professorin vinkit: Huolehdi ainakin näistä asioista, jos haluat pitää hampaasi kunnossa Harjaa hampaasi huolellisesti vähintään kaksi kertaa päivässä. Käytä säännöllisesti fluoripitoista hammastahnaa. Puhdista myös hammasvälit säännöllisesti. Älä käytä liian kovaa harjaa äläkä jynssää liian voimakkaasti. Älä harjaa hampaitasi heti nautittuasi happamia juomia kuten mehuja. Huuhtele suusi vedellä syömisen jälkeen ja käytä vettä janojuomana. Ksylitolipurukumin pureskelu on hyvä tapa. Syö terveellisesti. Vältä makeisia ja sokerisia juomia. Lopeta tupakointi. Käy sovitusti tarkistuttamassa hampaasi omalla hammaslääkärilläsi tai suuhygienistillä. 18

19 T e k s t i E i j a Ö h r n b e r g K u va j o h a n a l h r o t h Kuinka korvaan puuttuvan hampaan? Implantti keksittiin jo 60-luvulla, mutta se on yleistynyt vasta vuosituhannen vaihteesta. Enemmistö haluaa nykyään eroon irtoproteeseista. Suukirurgi Pekka Asikainen on nähnyt hammas-hoidon teknologian kehittymisen aitiopaikalta vuosikymmenien ajan. Irtoproteeseista pääsee helposti eroon. Nykyään niitä käytetään lähinnä edullisuutensa takia ja väliaikaisina ratkaisuina korvaamaan puuttuvia hampaita, kertoo Asikainen. Suurten ikäluokkien hampaat vaativat välittömiä toimenpiteitä. 60-vuotiaat ovat implanttipotilaiden enemmistöä. Hampaiden hoidon laiminlyönti näkyy suussa ja asiakastilastoissa. Yksittäisten hampaiden korvaaminen implanteilla on nykyään arkipäivää. Äärimmäisenä toimenpiteenä voidaan huonot hampaat poistaa kokonaan ja korvata koko pysyvä hampaisto implanteilla. Kuinka implantti sitten tehdään? Kaikki alkaa konsultaatiosta hammaslääkärin kanssa. Asiakkaan hoidon tarve kartoitetaan, kustannukset arvioidaan ja yhdessä suunnitellaan hoidon aikataulu. Itse keinojuuren asennus voi tapahtua joko paikallispuudutuksessa tai kevytnukutuksessa eli sedaatiossa. Pelko kivusta ei ole nykyään syy jättää hampaita hoitamatta. Suosittelen kevytnukutuksen käyttöä erityisesti kun pelko on hoidon esteenä, Suomen Keinojuuriklinikalla työskentelevä Asikainen neuvoo. Yleisin implanttipotilas on Asikaisen mukaan noin kuusikymppinen nainen, jolta puuttuu yksi hammas strategisesti tärkeästä paikasta. Hampaan puuttuminen haittaa purentaa ja esimerkiksi etuhampaan puuttumisella on myös esteettinen vaikutus. Vain neljäsosa implanttiasiakkaista on miehiä, miehet kun hoitavat hampaitaan laiskemmin kuin naiset. Usein kuitenkin puolison onnistunut hoitokokemus saa toisenkin osapuolen hammaslääkäriin, kertoo Asikainen. Kasvavassa iässä oleville ei keinojuuria voida vielä asentaa. Kun nuoren kasvu pysähtyy parinkymmenen ikävuoden paikkeilla, voidaan implanttihoito toteuttaa. Markkinoilla on tarjolla monenlaisia implantteja. Mistä asiakas sitten tietää, että hänelle on asennettu aito ja laadukas implantti eikä halpatuote? Vain hammaslääkäri tietää, onko ostetulla raaka-aineella tai tuotteella takuu. Jos implantin osat eivät istu keskenään, on syytä epäillä halpatuotteen käyttöä. Kaikenlaiset komplikaatiot ovat hälytysmerkki. Alennustuotteet eivät ole sama asia kuin aito implantti, varoittaa Asiakainen. Varmin tapa välttää implantin asennukseen liittyvät riskit on käyttää alan erikoislääkärin palveluja. Alennusimplantin aiheuttamat ongelmat ja mahdolliset vauriot korjaa useimmiten erikoislääkäri, ja hän asentaa niin ikään myös uuden implantin. Halpatuote voi lopulta tulla kalliiksi, kun se joudutaan korvaamaan aidolla implantilla. Suukirurgi Pekka Asikainen. Puuttuvan hampaan saa parilla tuhannella eurolla. Koko leuan kiinteä implanttiratkaisu maksaa kymmenestä tuhannesta eurosta ylöspäin. 19

20 T e k s t i j a K u vat M a g n o l i a M e d i a Hampaidenhoitovälineitä vuosien takaa. Matti Äyräpään potilastuoli. Kyläsepän pihdit ja hopeinen hammasharja Hammaslääketieteen museossa nykyihminen voi kokea olevansa onnekas. Jos haluaa tuntumaa siitä millaista hampaiden hoito oli takavuosina, kannattaa vierailla Helsingin yliopistomuseon hammaslääketieteen osastolla. Näyttelyssä voi ihmetellä vaikkapa kyläseppien takomia hampaidenpoistopihtejä, joiden avulla kiskottiin hampaita särkypotilaiden leuoista 200 vuotta sitten Kuhmalahdella. Roisin näköisiä välineitä katsellessaan näyttelyvieras voi vain onnitella itseään, että hän pääsee hammasongelmien ilmaantuessa nauttimaan nykyaikaisen hammashoidon kaikista hienouksista. Museossa saa hyvän kuvan siitä miten hampaiden hoito on kehittynyt vuosikymmenien varrella. Näytteillä on monipuolista esineistöä ja laitteistoa, kuten muun muassa suomalaisen hammaslääketieteen isäksi tituleeratun professori Matti Äyräpään vastaanoton punainen plyyshinen potilastuoli, joka ei täyttäisi tämän päivän hygieniavaatimuksia ainakaan hankalasti puhdistettavan materiaalinsa puolesta. Museoamanuenssi Henna Sinisalo avaa yhden vitriineistä ja noukkii sieltä vanhojen hammasharjojen joukosta erikoisuuden. Tämä hopeavartinen hammasharja on yksi aarteistamme. Hammasharjat olivat vielä 1800-luvun puolivälissä kallisarvoisia esineitä, joiden katoamisesta saatettiin panna ilmoitus sanomalehteen. Tämä hopeavartinen kaiverruksilla varustettu harja oli tuohon aikaan varsinainen ylellisyysesine, hän kertoo. Suurin osa esineistöstä on peräisin yksityisiltä lahjoittajilta sekä Helsingin Yliopiston hammasklinikalta, joissa on opetettu hammaslääketiedettä vuodesta 1892 lähtien. Kokoelmissa on yli esinettä, joista vain pieni osa on kerrallan näytteillä Snellmaninkadun näyttelytiloissa. Meillä käy vuosittain noin vierasta. Hammaslääketieteen museo kiinnostaa, sillä kaikilla kävijöillä on omakohtaisia kokemuksia hammaslääkärin vastaanotolta, Sinisalo kertoo. Monet iäkkäämmät kävijät muistelevat omia käyntejään vastaanotoilla, joissa käytettiin näyttelyssä esillä olevaa vanhaa vastaanottolaitteistoa jalkaporineen ja sylkykuppeineen. Nuoremmat taas saavat nähdä kuinka paljon laitteisto on kehittynyt vuosien varrella. Kävijöiden joukossa on paljon opiskelijoita, jotka ottavat museossa tuntumaa oman tulevan ammattinsa historiaan. Hammaslääketieteen lisäksi voi Helsingin yliopistomuseon näyttelyissä tutustua myös yleislääketieteen sekä opetuksen, tutkimuksen ja opiskelun historiaan lähes 400 vuoden ajalta. Helsingin yliopistomuseo, Snellmaninkatu 3, Helsinki Avoinna: ti-pe 11 17, la-su Ilmainen sisäänpääsy. Henna Sinisalo ja hopeinen hammasharja. 20

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä Hampaat ja hammashoito Oma nimi Työn päivämäärä Sisällys Sisällys... 1 1 Helli hampaitasi hetki päivässä... 2 Nuoret aikuiset välinpitämättömiä... 2 Hammaslanka ikenien ilo... 3 Suu vaahdossa valkoiset

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS 1 Hei opettaja! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014 Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta. Toukokuu 2010

Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta. Toukokuu 2010 Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta Toukokuu 2010 Hampaidenhoitotutkimus Tutkimuksen toteutti toukokuussa 2010 YouGov. Siihen otti osaa noin 3000 18-65 -vuotiasta miestä ja naista Suomesta,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

TerveysInfo. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Hakusanat: hampaidenhoito, Diabeetikon suunhoito Lehtisessä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot