hyvä fiilis hampaista tulee s. 8 1/13 Varusmiesten hampaat hunningolla terveydessä parantamisen varaa S. 16 Terveystietoa yläkoululaisille S. 12 S.

Transkriptio

1 1/13 w w w. k u lta h a m m a s. f i Ota mukaan ilmaiseksi Varusmiesten hampaat hunningolla S. 12 Suun terveydessä parantamisen varaa S. 16 Terveystietoa yläkoululaisille S. 22 Robin: Puhtaista hampaista tulee hyvä fiilis s. 8 Irtoproteesista implanttiin s. 19 Ella testaa AAMIAISEN s.23 Yliopistomuseon aarteita s.25

2

3 Pääkirjoitus Hampaiden harjaus kunniaan! Kultahammas on riippumaton lehti, joka antaa lukijoille monipuolista tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla, vastaanotoilla sekä julkisissa hammashoitoloissa. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2013 Julkaisija: Magnolia Media Oy Päätoimittaja: Eija Öhrnberg Puh Toimitus: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema Helsinki Internet: Taitto: Kirma visual Kannen kuva: Universal Music Oy Miksi me suomalaiset olemme niin laiskoja hoitamaan suun terveyttä? Tiedämme kaikki, että puhtaat hampaat eivät reikiinny ja että terveelliset elämäntavat vaikuttavat hampaiden kuntoon kuten hampaiden kunto vaikuttaa myös kokonaisterveyteemme. Hampaiden säännöllisellä harjaamisella ehkäistäisiin monta ongelmaa. Kuitenkin Terveys tutkimuksen mukaan vain 45 prosenttia miehistä ja 76 prosenttia naisista harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Täysin plakittomia hampaita on vain joka kolmannella miehellä ja joka toisella naisella. Eivätkä nuorison hampaidenhoitotottumukset ole sen paremmalla tolalla. Parasta omahoitoa on hampaiden harjaaminen säännöllisesti. Harjaamisen tärkeys tulee opettaa lapsille jo vauvaiästä alkaen ja sen ottaminen osaksi arjen rutiineja on meidän aikuisten vastuulla. Nyt etsimme keinoja muistuttaa asiasta positiivisella tavalla. Koulut tekevät arvokasta työtä hammasterveyden edistämiseksi eri yhteistyökumppanien tuella. Nuoria aktivoidaan tänä keväänä ottamaan takaisin paikka Euroopan kärjessä hampaiden hoitajina. Tehokkaita harjaushetkiä toivottaen, Painos: kpl Paino: Forssan Kirjapaino Paperi: Kansi MultiArt Gloss 130 g Sisäsivut Novapress Silk 90 g Eija Öhrnberg päätoimittaja ISSN Ilmoitusmyynti: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema Helsinki Puh , eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi Haluatko tietää, miten lapsen hampaita hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun pitämiseksi raikkaana? Tai kenties hintatietoja hampaiden valkaisusta? Kerro meille juttuvinkki. Ota yhteyttä: toimitus@magnoliamedia.fi Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen Painotuote Kultahammas suu puhtaaksi 3

4 Suu puhtaaksi 1/ Odotushuoneessa Hammashoidon uutisia ja uutuuksia Robinin hyvät fiilarit tulevat perusjutuista Teini-idolin arkea Varusmiesten hampaat tutkittu Lähes joka toisella hoidettavaa. 8 Robin nousi julkisuuteen vuonna 2012 julkaistulla singellään Frontside Ollie. 16 Professori Heikki Murtomaa patistaa harjaamaan hampaita Suunterveydessä parantamisen varaa Professorin vinkit. 19 Kun hammas puuttuu Implantti korvaa proteesin. 20 Hammashoidon historiaa Välineita vuosien takaa. 21 Kulut hammasremontin kynnyksenä Apu löytyy rahoitusyhtiöstä. 23 Ella ja Sini testaavat Pohdinnassa terveellinen aamiainen Reikiä nolla Ravinto ja hampaat Kotimatkalla Apteekkipalvelujen laatu tutkittiin. Asiakkaat tyyytyväisä ja uskollisia. Hammasasiat kiinnostavat Kruununhaan yläkoulussa Hopeinen hammasharja ja muita Hammasmuseon aarteita 4

5 Odotushuoneessa Nauti auringosta kohtuudella Hyvästi hammasraudat! Hampaita voidaan nyt oikoa myös ilman näkyviä laitteita. Invisalign on ilman kiinteitä kojeita toteutettava hoitomuoto, jossa hampaiden päälle laitetaan irroitettavat, läpinäkyvät oikomiskalvot. Hoito on lähes huomaamaton ja miellyttävän tuntuinen. Oikomiskalvot voi itse poistaa suusta ja asettaa esimerkiksi ruokailun jälkeen takaisin paikoilleen. Oikomiskalvojen käytön yhteydessä hampaiden omahoito ja puhdistus on helpompaa kuin perinteisin keinoin toteutettavissa oikomishoidoissa. Ilmatieteen laitoksen antamia UV-säteilyvaroituksia kannattaa kuunnella. Varoitus annetaan, jos ennustettu UV-säteily on voimakasta. Ihon ja silmien suojautumistarve alkaa, kun UV-indeksi on kolme tai enemmän. Ihon jatkuva altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa ihosyövän. Paras suoja iholle on vaatetus. Aurinkovoiteet estävät ihon palamisen, mutta suojan teho riippuu suojakertoimen lisäksi iholle levitettävän voiteen määrästä. Ja kun rasva kuluu pois, on sitä muistettava lisätä. Sekä aikuisien että lapsien silmien sopivin suoja on aurinkolasit. Myös sivuilta suojaavat aurinkolasit on paras valinta. Laatutuotteita apteekin hyllyltä Laatu on Apteq-tuoteperheen avainsana; Apteq-konsepti yhdistää korkealaatuiset tuotteet ja palvelun. Apteq-sarjaa myydään vain hyvästä palvelustaan tunnetuissa apteekeissa ja tuotteita jatkokehitetään asiakaspalautteen ja tutkimustietojen perusteella kokonaislaadun ylläpitämiseksi. Apteq Plus -suunhoitovesi on uusi, Käypä hoito -suositusten mukainen vaihtoehto suun päivittäiseen hygieniaan. Suunhoitoveden tehon epäpuhtauksien irrottajana voi nähdä omin silmin; heti purskuttelun jälkeen suusta ja hampaista irronneet haitalliset aineet näkyvät lavuaarissa. Suunhoitovesi lupaa vähentää hammaskiven muodostumista ja pitää ikenet terveinä, suojata hampaita ja torjua reikiintymistä sekä pitää hengityksen raikkaana jopa 18 tuntia. Apteq-plus -tuotteet: Hammasharja Hammaslanka Hammasväliharja Suunhoitovesi Suuhygieniapurukumi 5

6 Odotushuoneessa Lapsilla ja nuorilla eroosioriski Hampaiden eroosio on nykyään varsin yleinen vaiva lapsilla ja nuorilla. Kaksitoistavuotiaista nuorista jopa joka neljännellä esiintyy eroosiota. Sitä aiheuttavat happamat juomat ja hedelmä, joita käytetään nykyään noin kolme kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. Hampaat altistuvat hammaseroosiolle kun juomia nautitaan pitkin päivää koulumatkoilla, välitunneilla, harrastuksissa ja kotona. Ongelman varhainen tunnistaminen on hoidon onnistumisen kannalta tärkeää. Kun ongelma havaitaan alkuvaiheessa, voidaan eroosio pysäyttää. Kun se on edennyt pitkälle, joudutaan turvautumaan pitkällisiin ja kalliisiin hoitratkaisuihin. Tiesitkö että Ihmisen kieltä voi harjoittaa ja kasvattaa kuten ihmisruumiin muitakin lihaksia. Fazerilta hyvää hampaille ja Itämerelle Muun muassa täysksylitolituotteistaan tunnettu Fazer tekee jatkossa hyvää paitsi hampaille myös Itämerelle. Fazer sitoutuu kehittämään tuotantoaan, toimintatapojaan ja valikoimaansa siten, että ne edistävät Itämeren ekologista tasapainoa. Sitoumus tehtiin Baltic Sea Action Group -säätiölle, joka kokoaa yritykset, valtiot ja järjestöt tekemään konkreettisia asioita Itämeren pelastamiseksi. Itämeri yhdistää markkina-alueitamme ja fazerilaisia. Merkittävä markkina-asemamme ja sijaintimme Itämeren ympärillä tekevät meren suojelusta Fazerille tärkeän, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Karsten Slotte. Fazerin sitoumuksen edistymistä voi seurata osoitteessa 6

7 Odotushuoneessa Tiesitkö että Stevia-kasvin lehdet ovat yli 100 kertaa kidesokeria makeampia mutta ne eivät sisällä juurikaan energiaa. 10 vaikutusta yhdessä hammastahnassa Kahdeksan vuoden kehitystyön tuloksena syntyi Pepsodent Ultra Complete hammastahnasarja, josta löytyy perustuote Originalin lisäksi hampaita valkaiseva White sekä pidempään hengitystä raikkaana pitävä Fresh. Kaikilla näillä tuotteilla on reikiintymiseltä, kiilteen eroosiolta ja ienongelmilta suojaava vaikutus. Tahna suojaa plakilta käytön jälkeen 18 tunnin ajan ja hidastaa suun bakteerien lisääntymistä ja hammaskiven muodostumista. Pehmeät microgranule-hiukkaset puhdistavat harjatessa hammasvälejä ja hammastahnan käyttö vähentää myös hampaiden vihlontaa. Lopputuloksena luvataan luonnollisen valkoiset hampaat ja raikas hengitys. Ksylitoliviikko hammasterveyden puolesta jo 11. kerran Useissa hammashoitoloissa ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla vietettin ksylitoliviikkoa tänä vuonna jo 11. kertaa. Viikolla 6 järjestetyn ksylitoliviikon teemana olivat suun terveys, ravitsemus ja ksylitoli ja tavoitteena on nostaa Suomen nuoret hampaiden hoitajina takaisin Euroopan kärkeen. Erityisesti nuorille tarkoitettu Project Jenkki -kampanja starttasi ja projektin verkko- ja pelisivut avautuivat tällöin. Nuorten lisäksi myös varttuneempaa väestöä haluttiin muistuttaa ksylitolin käytön eduista. Ksylitoli auttaa neutraloimaan suun happohyökkäyksen ruokailun jälkeen. Tämän lisäksi ksylitolipastillien käyttö lievittää kuivan suun oireita. Vähentynyt syljeneritys voi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä ja kariesbakteerien lisääntymistä, joka kasvattaa hampaiden reikiintymisriskiä. Tarjolla oli Jenkki ja Läkerol Dents -maistiaisia sekä ksylitolitietoutta esitteiden ja julisteiden muodossa. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry, Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ry yhteistyössä Leaf Suomi Oy:n kanssa vastasivat viikon aihe-kokonaisuudesta

8 Laulaja Robin: Hyvät fiilarit tulee aika perusjutuista Teini-idoli pitää jalkansa maassa perusasioihin keskittymällä. Koulun ja päivittäisten musajuttujen ohella Robin ehtii huolehtia hyvinvoinnistaan säännöllisellä liikunnalla ja muutenkin terveellisillä elämäntavoilla. Hammasharjakin kulkee aina keikoilla mukana. T e k s t i R o b i n, R i i k k a M ä k i n e n K u v at K a r i M ä k i n e n, U n i v e r s a l M u s i c O y Millainen on teini-idolin arki? Me ollaan yritetty pitää tiukasti kiinni periaatteesta, että kaikki tehdään koulun ehdoilla. Keikkoja tehdään enemmän kesällä, semmoset neljä keikkaa kuukaudessa enimmillään ja kouluaikana vähemmän. Keikat tehdään yleensä viikonloppuisin, jotta ne ei haittaisi koulunkäyntiä. Viime vuonna mulla taisi olla joku 70 erilaista esiintymistä ja keikoilla kävi semmoset katsojaa yhteensä. Ollaankin yritetty tehdä pienten keikkojen sijaan enemmän isompia keikkoja, joihin mahtuu enemmän ihmisiä. Asun Turussa ja kaikki musajutut ja mediahommat tapahtuu Helsingissä, joten jatkuva reissaaminen on välillä hieman rasittavaa. Mutta ei niitä niin paljoa ole, että se hirveesti arkea haittaisi. Mulla on niin hyvä taustaporukka, ne ymmärtää myös vapaa-ajan merkityksen. Vapaa-ajalla olen kavereiden kanssa laskettelemassa tai ihan vaan chillaillaan muuten vaan. Parasta arjessa on ehkä se, kun saa tehdä semmosia juttuja, mistä pitää ja on perhe ja kaverit ympärillä. Hyvät fiilarit tulee mulle aika perusjutuista. Lempiaineesi koulussa? Liikunta ja tekninen työ. Miten koulukaverit suhtautuvat sinuun? Varmaankin ihan hyvin, koska en ole ainakaan huomannut suhtautumisessa mitään muutosta. Oon ollut samalla luokalla ekasta asti, ja meillä on aika tiivis jengi. Kaikki on tiennyt tän mun lauluharrastuksen jo pitkään, joten niille olen ihan sama Robin kun ennenkin. Ja se on kiva. 8

9 Miten osaat pitää jalat maassa teinihysterian keskellä? Olemalla ihan normi vaan ja tajuamalla, että mun pitää vaan tehä hyvää musaa ja hyviä levyjä. Täytyy muistaa, että mä olen vasta ihan alussa tässä musajutussa ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Eikä sitä hysteriaa sitä paitsi ole kuin keikoilla ja semmosissa tapahtumissa, missä on mun ikäistä porukkaa. Muuten saan olla ihan normi-robinina. Mitä harrastat? En ole voinut ottaa tän musasirkuksen takia mitään vakinaista, aikaan sidottua harrastusta. Joukkuelajit on täysin poissuljettu, kun nämä mun aikataulut muuttuvat koko ajan. Jouduin lopettamaan taekwondon ja uinninkin osittain musajuttujen vuoksi, mutta joka päivä urheilen jotain. Käyn lenkillä, laskettelen, hiihdän ja kesällä purjehdin sekä lisäksi käyn sirkuskoulussa kerran viikossa pomppimassa. Musajuttuja teen lähes joka päivä: harjoittelen uusia biisejä, kirjoittelen laulujen tekstejä ja säveltelen. Mulla on paljon säveltäjiä ja sanoittajia, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, joten sitä hommaa on tosi paljon. Lisäksi on tietysti bänditreenejä, ja kerran viikossa käyn pianotunneilla. Teen musajuttuja lähes joka päivä. Keikoilla on aina hyvä fiilis. Miten rentoudut? Kotona tai kaverilla esimerkiksi leffaa katsomalla. Tykkään paljon olla ihan vaan kotona. Lempiartistisi ja miksi? Käytiin just katsomassa Adam Lambert, ja sillä on ihan tajuttoman hyvä ääni. Mun musavaikutteet on kyllä vähän sieltä sun täältä. Tykkään R&B musasta, räpistä, dubstepistä ja rockmusasta, ja näiden kaikkien yhdistelmistä. Sellaisesta peruskonepopista en ihan sellaisenaan tykkää. Mistä omasta kappaleestasi tykkäät eniten? Tällä hetkellä Frontside Ollie on kyllä niin tajuttoman hauska vetää livenä, kun kaikki osaa sen parhaiten ja on ihan fiiliksellä mukana. Varmaan siksikin se on mulle tärkee, kun siitä kaikki tää sai tavallaan alkunsa. Enkä ole itsekään vielä edes kyllästynyt siihen biisiin. Onko jokin asia elämässäsi jäänyt vähemmälle tähteyden myötä? Viime vuosi oli aika tapahtumarikas, mutta en mä ole jäänyt mistään paitsi, päinvastoin tämä on nyt mun nykyinen elämäni ja oon siihen tyytyväinen. Mikä on parasta, mitä tähteys on tuonut mukanaan? Ehdottomasti se, että on päässyt näkemään niin paljon kaikenlaisia juttuja, Suomen kärkiesiintyjiä ja artisteja. Jotenkin siistiä olla tässä ryhmässä mukana, ja kaikki on ottaneet mut sillai mukavasti mukaan. Ehkä ilman tätä kaikkea en olisi päässyt tekemään Rasmuksen Lauri Ylösen kanssa biisiä yhdessä ja moikkaamaan Vesamatti Loiria ja niin edelleen. Eikä pidä unohtaa omia keikkoja, joissa on aina hyvä fiilis monestakin syystä. Tää on sitä mitä haluan tehdä, ja on hienoo, kun porukat osaa laulaa mun biisejä mukana. Robin Syntyi Asuu Turussa. Nousi julkisuuteen vuonna 2012 julkaistulla singlellään Frontside Ollie. Frontside Ollie -musiikkivideota on katsottu YouTubessa reilusti yli kymmenen miljoonaa kertaa. Julkaisi esikoisalbuminsa Koodin helmikuussa vuonna 2012 ja toisen albuminsa Chillaa lokakuussa On kaikkien aikojen nuorin yli albumia myynyt artisti Suomessa. Myi viime vuonna yli albumia. Voitti vuoden biisin, vuoden tulokkaan ja vuoden popalbumin Emmat vuonna 2013.!

10 Koulun jälkeen olisi kiinnostusta lähteä maailmalle. Miten huolehdit terveydestäsi ja ulkonäöstäsi? Ulkonäöstä nyt en tiedä, mutta liikun paljon ja yritän syödä terveellisesti. En syö hirveesti karkkeja, en juo paljoa limsoja, enkä lainkaan energiajuomia. Lisäksi yritän mennä säännöllisesti riittävän ajoissa nukkumaan. MontaKO kertaa päivässä peset hampaasi? Laulaja on siitä erikoisessa asemassa, että naama saattaa yhtäkkiä olla tosi isona ihmisten telkkariruudussa. Mä en ainakaan haluaisi, että mulla näkyisi lähikuvissa likaset hampaat. Tästä syystä pesenkin aina hampaat ennen keikkaa tai TV-esiintymistä. Muuten pesen hampaat aamuin ja illoin. Tärkeimmät asiat elämässäsi? Terveys, perhe, ystävät ja musa. Tulevaisuuden unelmasi? Kun koulut on käyty Suomessa, olisi mulla kiinnostusta lähteä maailmalle tekemään tätä työtä. Mutta jo nyt Suomessakin on ihan riittävästi hommeleita, että mennään nyt vielä näin. Robinin Hartwall Arenalla kuvattu live-dvd julkaistiin maaliskuussa. Tsekkaa Robinin tulevat keikat osoitteesta Robin on kaikkien aikojen nuorin yli albumia myynyt artisti Suomessa. 10

11 Nalle puh Kansallisteatterin näyttämöllä. Poistaa tehokkaasti bakteereita ja plakkia Näet tulokset heti lavuaarissa! Maistuu hyvälle, Ei kirvele, Ei sisällä alkoholia Uuden alkoholittoman Apteq plus suunhoitoveden erotat kilpailijoista siitä, että heti purskuttelun jälkeen näet hampaista ja suuontelosta irronneet bakteerit ja plakin lavuaarissa. Apteq plus suunhoitoveden ainutlaatuisuus perustuu kaksifaasiteknologiaan, jossa valmisteen vesi- ja öljykerrokset sekoitetaan ravistamalla pulloa. Syntyvä aktiivinen yhdiste vetää tehokkaasti puoleensa bakteereita ja ruoantähteitä, jotka voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä, plakkia sekä iensairauksia. 1. Aktivoi ravistamalla 2. Purskuttele 3. Näe tulokset lavuaarissa! Pitää hengityksen raikkaana jopa 18 tuntia Vähentää hammaskiven muodostusta Pitää ikenet terveinä Sisältää fluoria Suojaa hampaita ja torjuu reikiintymiseltä Ylläpitää suun kosteutta apteq.fi 11 Licensed from Blistex Inc. Saatavilla apteekeista.

12 Varusmiesikäisten hampaat hunningolla Vuosikymmeniä kestänyt hampaiden kunnon paraneminen nuorilla aikuisilla on hidastunut, ellei jopa pysähtynyt. Lähes joka toisen varusmiehen suusta löytyy reikiä. T e k s t i R i i k k a M ä k i n e n K u v at i s t o c k p h o t o, A n t t i K ä m p i n a r k i s t o Varusmiehiltä löytyy keskimäärin 1,5 karieksen vaurioittamaa hammasta, selviää puolustusvoimien ja Oulun yliopiston vuonna 2011 tekemästä Varusmiesten suun terveys -tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkistettiin yli :n vuosina syntyneen varusmiehen hampaiden kunto ympäri Suomea. Tuloksia verrattiin vuosina 1999 ja 1979 tehtyihin tutkimuksiin. Hampaiden kunnon parantuminen on voimakkaasti hidastunut tai jopa pysähtynyt. Noin puolella tutkituista varusmiehistä oli karieshoidon tarvetta, hammaslääkäri ja tutkija Antti Kämppi toteaa. Tutkittua perustelua tälle kehityssuunnalle ei vielä ole. Hampaiden kunnon huonontumiseen ovat saattaneet vaikuttaa ruokailukulttuurin muutokset, kuten jatkuva napostelu ja virvoitusjuomien lipittely sekä laiska hampaiden harjaus. Tutkimusten mukaan alle puolet suomalaisista nuorista miehistä harjaa hampaansa suositusten mukaisesti kahdesti päivässä. Kämppi heittää ilmaan myös kysymyksen siitä, ovatko tutkitut nuoret 1990-luvun alun julkisen terveydenhuollon supistusten uhreja. Tutkitut varusmiehet ovat syntyneet lama-aikana, Tutkija Antti Kämppi. jota seurasi ennaltaehkäisevän hammashoidon alasajo. Tällä hetkellä voimme vain arvailla syitä tilanteelle, mutta tästä on tulossa lisää tutkimustietoa parin vuoden sisään, Kämppi lupaa. ISOT ONGELMAT PIENELLÄ RYHMÄLLÄ Tutkimuksen mukaan reilulla puolella varusmiehistä oli täysin puhdas suu, kun taas heikoimmalla viidenneksellä oli suussaan vähintään kolme reikiintynyttä hammasta. Vakavat hammasongelmat keskittyivät pienelle osalle varusmiehiä. Pienellä ryhmällä on paljon reikiä. Noin 30 prosentilla varusmiehistä oli 90 prosenttia kaikista rei istä, Kämppi valottaa. Tutkimuksesta käy ilmi, että varusmiesten hampaiden kunnossa on suuria alueellisia eroja. Terveimmät hampaat olivat länsirannikolta ja Etelä-Suomesta kotoisin olevilla varusmiehillä. Huonoimmassa kunnossa hampaat olivat Kainuussa sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Yksinkertaisesti sanottuna pohjoissuomalaisten hampaat eivät voi hyvin, Kämppi toteaa. 12

13 Kaupungissa asuvilla kariesta esiintyy selkeästi vähemmän kuin maaseudulla. KANSANTERVEYDELLINEN HAASTE Ruotsinkielisillä alueilla sekä kaupungeissa asuvilla hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin maassa keskimäärin. Myös asuinpaikan juomaveden fluorilla on suojaava vaikutus karieksen esiintymiseen. Tutkimus osoitti, että kotikunnan ruotsinkielisyys on suojaava tekijä karieksen muodostumiselle. Emme tiedä syytä, mutta mahdollisesti se liittyy sosioekonomisiin tekijöihin. Myös kaupunki-maaseutu-asetelma on mielenkiintoinen. Kaupungissa asuvilla karieksen esiintyvyys on selkeästi vähäisempää kuin maaseudulla. Hammaslääkärikäyntien tiheydellä ei ole tähän asiaan merkitystä, tekijä on jokin muu. Onko palveluiden saatavuus kaupungissa helpompaa, vaikuttavatko etäisyydet vai ollaanko kaupungissa mahdollisesti aktiivisempia hampaiden hoidossa? Tämä on kaikki vielä puhdasta spekulaatiota, Kämppi pohdiskelee. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa paneudutaankin siihen, millainen yhteys varusmiesten taustalla on hampaiden kuntoon ja miten tutkimuksessa käytetyllä seulontamenetelmällä pystytään ennustamaan todellista hoidon tarvetta. Kansanterveydellisesti olemme haasteen edessä. Miten hoitaa varusmiesten suun terveydenhuollon järjestäminen niin, että saisimme nämä ongelmallisimmat suut eli noin 30 prosenttia varusmiesikäisistä hoidon piiriin, Kämppi summaa. Lähteenä käytetty myös puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patisen tutkimusta koskevaa artikkelia Sotilaslääketieteen aikakauslehdestä 1/2013. Varusmiesten suun terveys -tutkimus pähkinänkuoressa Karies-tilanteen paraneminen on nuorilla aikuisilla hidastunut. Varusmiehillä on keskimäärin 1,5 karieksen vaurioittamaa hammasta suussaan. Karies on edelleen polarisoitunut: pienellä ryhmällä on paljon reikiä hampaissaan. Hampaiden kunnossa on suuria maantieteellisiä eroja. Huonoimmassa kunnossa hampaat ovat Kainuussa, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Kaupungissa sekä ruotsinkielisessä asuinkunnassa asuminen vaikuttavat suojaavasti karieksen esiintyvyyteen. Myös riittävä juomaveden fluori vaikuttaa ehkäisevästi hampaiden reikiintymiseen. Puolustusvoimien ja Oulun yliopiston yhdessä tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin vuosina syntyneiden varusmiesten hampaiden kuntoa. Tutkimukseen osallistui miestä ja 255 naista. 13

14 Ilmoitus Jenni KÄHÄRI ja Mauri Numminen valmistelevat potilasta hoitoa varten. Täsmähoitoa erityisryhmille Masalan terveysasemalla Kirkkonummella pystytetään Aiderixin nukutusyksikköä päivän pieniä potilaita varten. Anestesiaerikoislääkäri Mauri Nummisen johdolla ja kahden anestesiahoitajan avustuksella tänään huolehditaan neljän lapsipotilaan nukutuksesta. T e k s t i e i j a ö h r n b e r g K u v at j o h a n a h l r o t h Kevätaurinko paistaa kodikkaaseen leikkinurkkaan. 12-vuotias Joni vanhemmat saattajinaan on valmis nukutushoitoon. Vastaanotolla on lapsiystävällinen ilmapiiri, hammaslääkäriin on näin helpompi tulla. Täällä hoidetaan potilaita kahden hammaslääkärin voimin ja nukutushoitoja tehdään keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Lapsipotilaan hammaslääkäripelkoa yritetään purkaa ensin keskustelemalla sekä kuuntelemalla lapsen ja vanhempien toiveita. Jos tämä ei auta, käytetään nukutushoitoa. Kirkkonummen tapa toimia on ohjata alle kouluikäinen lapsi nukutushoitoon, jos hoidon tarpeen arvioidaan olevan niin suuri, että hoitojakson aikana päädytään kuitenkin nukutushoitoon. Nukutushoitoa ennen on yleensä jo yritetty hoitaa pientä potilasta lääkerentoutuksella ja muilla tekniikoilla. Erityislapset potilaina Aiderix on erikoistunut erityishuomiota vaativien potilaiden hoitoon. Päivän ensimmäinen potilas Joni on downlapsi, siis tyypillinen nukutuspotilas. Erityislasten kohdalla nukutus on usein ainoa hoitovaihtoehto. Nukutettavan lapsen tulee olla perusterve. Joni on hyvässä kunnossa kestämään nukutuksen. Erityispotilaiden kunto ja lääkitykset arvioidaan aina yksilökohtaisesti haastattelussa ennen toimenpidettä, 14

15 Ilmoitus kertoo vastaava anestesiasairaanhoitaja Minna Lehmusvirta. Hammaslääkäri tutkii nukutetun Jonin suun tilanteen ja tekee hoitosuunnitelman. Potilaalle päätetään tehdä muutaman maitohampaan poisto, paikkauksia ja pinnoituksia. Hoidon arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan reilut pari tuntia. Joni on nukahtanut ja herää turvallisesti isän ja äidin seurassa, ja vanhemmat saavat hoitohenkilökunnalta ohjeet kotihoitoa varten. Yhteistyö suuhygienistin kanssa on jatkossa tärkeää, jotta Jonin suun terveys pysyy hyvänä. Vanhempien vastuu korostuu Lasten hampaiden terveydellä on suuri vaikutus yleisterveyteen. Erityislasten kohdalla vanhempien vastuu korostuu, kun lapsi ei itse pysty huolehtimaan hampaistaan. Aikuisen hammaslääkäripelko voi myös siirtyä lapselle; ennen hoitoon menoa ei aikuisen kannata vakuutella lapselle että se ei satu yhtään. Vastuu lapsen hampaiden kunnosta ja suun terveydestä on meillä vanhemmilla. Panostaminen lapsen hammasterveyteen on kansantaloudellisestikin ajatellen tärkeää, summaa Minna Lehmusvirta. Saumatonta tiimityötä Aiderixin kehittämä liikkuva anestesiapalvelu on kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen. Aiderix-tiimi tulee Toiminnassamme kohtaavat terveyskeskus- ja sairaalamaailma. tarvittaessa minne tahansa kunnalliselle tai yksityiselle hammaslääkäriasemalle Suomessa. Pitkään yhdessä työskennelleet tiimit kommunikoivat saumatta sekä ennen nukutusta että hoitotilanteessa, ja suun terveyden ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan tehtäväänsä sillä aikaa kun Aiderixin ammattitaitoinen henkilökunta huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderixin vastaanottotilaan rakentamassa turvallisessa toimintaympäristössä hammaslääkäri voi suunnata voimavaransa täysin omaan työhönsä. Toiminnassamme kohtaavat terveyskeskus- ja sairaalamaailma. Me olemme mukauttaneet toimintamme terveyskeskus-ympäristöön, sanoo Minna Lehmusvirta. Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä, ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden. Aiderix rakentaa vastaanottotilaan toimivan toimintaympäristön. Palveluksessanne! Aiderixin hoitotiimi koostuu viidestä anestesialääkäristä ja kymmenestä anestesiahoitajasta. Aiderix Oy on perustettu 1998 Tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun hammashoidon anestesiapalvelun järjestämiseksi Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille ja kuntien hammashuollolle Toimintakonseptilla hoidetaan noin 2700 potilasta vuodessa Koko maan kattavan yhteistyöhammas-lääkäriasemaverkoston avulla potilas voidaan hoitaa missä Suomen kolkassa tahansa. Päivystyspuhelin Joni herää turvallisesti vanhempiensa seurassa. Mauri Numminen Anestesiaerikoislääkäri, puh Ota rohkeasti yhteyttä! 15

16 Suomalainen suunterveys parantamisen varaa on! Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta vastaa Kultahammas-lehden kysymyksiin suomalaisen suunterveyden tämänhetkisestä tilasta. T e k s t i h e i k k i m u r t o m a a K u v at J o h a n A h l r o t h Suomalaisten suun terveydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Näin todetaan viime syksynä julkistetussa Terveys tutkimusraportissa. Missä kunnossa Suomalaisten hampaat nyt oikein ovat? Positiivista kehitystä on todella tapahtunut, mutta suomalaisten suiden terveys vaihtelee suuresti ja selvimmin iän perusteella. Valtaosa lapsista voi tällä hetkellä nauttia terveistä hampaista tai hoidetuista suista. Haasteeksi muodostuu kuitenkin hammasongelmien kasaantuminen pienelle osalle lapsista. Nämä lapset työllistävät niin hammaslääkäreitä kuin muitakin terveydenhuollon ammattilaisia. Hammasongelmat yleistyvät maksuttoman hammashoidon päättymisen jälkeen varsinkin niillä nuorilla jotka eivät sen jälkeen hakeudu säännöllisesti hoitoon. Aikuisväestön kariesta sairastavien osuus on selvästi vähentynyt, joskin hoidontarve on miehillä noin kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla. Iensairauksien yleisyys on edelleen suuri haaste suun terveydenhuollolle: näitä sairauksia tavataan yli puolella väestöstä. Miehillä nämä sairaudet ovat huomattavasti yleisempiä kuin naisilla. Erityinen huolenaihe on iensairauksien runsas esiintyminen miehillä jo varhaisessa keski-iässä. Aikuisväestön osalta on ilahduttavaa, että hampaattomuuden yleisyys on selvästi vähentynyt ja tällä hetkellä vain joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla ei ole lainkaan omia hampaita. Hampaattomuuden ongelma ilmenee ymmärrettävästi selvimmin eläkeikäisillä, sillä alle 55-vuotiaista vain alle yksi prosentti on hampaattomia. Suomalaiset tuppaavat jatkuvasti jäämään hännille pohjoismaisissa vertailuissa, joissa selvitetään suun terveyden tilaa. Miten ja milloin voimme saada naapurit kiinni? Parantamisen varaa on. Muut pohjoismaat ovat saaneet nauttia pitempään järjestelmällisen suun terveydenhuollon hedelmistä kuin me suomalaiset. Ero ei kuitenkaan ole toivoton. Ottamalla terveyden edistämisen kaikki keinot käyttöön ero on kurottavissa kiinni. Tämä tarkoittaa omahoidon tehostamista ja ehkäisevien toimenpiteiden oikeata kohdistamista. Hampaiden harjaus tuntuu olevan vaikeaa erityisesti miehille. Terveys tutkimuksen mukaan vain vähän yli puolet miehistä harjaa hampaansa kahdesti päivässä tai useammin. Naisista sentään 80 prosenttia tarttuu harjaan vähintään vaaditut kaksi kertaa päivässä. Naiset tunnetusti huolehtivat hygieniastaan, mutta onneksi miesten osalta on kehitystä tapahtunut, vaikkakin hitaasti. Oman väitöskirja-aineistoni mukaan 1970-luvun alussa vain kolmasosa miehistä ilmoitti harjaavansa hampaat kahdesti päivässä. Nyt vastaava prosenttiluku sentään ylittää 60 prosenttia varhaisessa keski-iässä olevilla miehillä, mutta putoaa 50 prosentin tuntumaan sitä vanhemmilla. Jos ihmiset haluaisivat ottaa vastuuta terveydestään sekä arvostaisivat riittävästi omahoitoa ja sen mahdollisuuksia suun terveyden ylläpitämisessä, saattaisi hampaiden harjaaminenkin yleistyä. Nämä tavat osana yleistä hygieniakasvatusta tulee kuitenkin omaksua jo lapsena. Nuorilla aikuisilla sekä hoidettujen että hoitamattomien hampaiden määrä lisääntyy. Miksi hampaiden harjaus on tärkeää? Hampaiden harjauksella on kaksi tehtävää. Ensinnäkin huolellisella ja riittävällä harjaamisella voidaan poistaa hampaiden pinnoille muodostuva bakteerifilmi. Tässä onnistuminen on karieksen ja iensairauksien ehkäisemisen perusta. Toiseksi harjaamalla voidaan annostella hammastahnassa olevaa fluoria. Tällä puolestaan vahvistetaan hampaan kiillekerrosta kestämään paremmin suun bakteerien aiheuttamat happohyökkäykset ja niiden myötä alkava hampaan reikiintyminen. Hampaiden harjaamisessa on syytä muistaa, että riittävän hyvään tulokseen pääsemiseksi tarvitaan aikaa. Hosuminen ei hampaiden puhdistuksessa palvele niiden terveyttä. Toinen tärkeä asia on harjaamisen säännöllisyys. Vaikka harjaisit tänään 10 minuuttia, se ei edistä suun terveyttä huomenna. Suuontelon bakteerit tarttuvat pian jokaisen harjaamiskerran jälkeen hampaiden pinnoille joten ne täytyy poistaa yhä uudelleen ja uudelleen! Miten lapset saadaan hoitamaan hampaitaan niin, että tapa jäisi päälle koko elämän ajaksi? Tutkimusten mukaan juuri varhaislapsuudessa opitut tavat juurtuvat parhaiten aikuisiän toimintamalleiksi. Tämän takia on vanhempien ja holhoojien rooli hampaiden hoidon aakkosten oppimisessa korvaamaton. Tarvitaan esimerkkejä ja mallisuorituksia sekä kannustusta että valvontaa. Omien lapsieni osalta, joilla nyt aikuisenakin on terveet hampaat, viimeistelin iltaisin heidän omat harjauksensa. Lapsen käden motoriikka on harvoin ennen kouluikää riittävä aikaansaamaan harjaamalla puhtaat hampaat. 16

17 Taloudellisten reunaehtojen kiristyessä ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys, arvostus ja mahdollisuudet kasvavat. 17

18 Suunsairauksien hoitomahdollisuudet kehittyvät koko ajan. Hampaiden lisäksi suussa on myös ikenet, joiden sairaudet ovat huolestuttavan yleisiä. Mitä pitäisi tehdä, että ikenet pysyisivät terveinä? Ientulehdus on lähes poikkeuksetta ehkäistävissä hyvällä omahoidolla. Hyvä hampaiden puhdistus on paras lääke ientulehdukseen. Harvoin pelkkä harjaaminen kuitenkaan riittää vaan myös hammasvälit tulee puhdistaa erikseen. Hammasvälien puhdistuksen tarve on yksilöllinen. Onneksi siihen tarkoitukseen on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, joskin kolmikulmaisten hammastikkujen käyttäminen lienee se tavallisin tapa. Ikenien terveenä pitämiseksi erityistä huomiota tulee kiinnittää puhdistuksen laatuun, sillä jo pienikin bakteerimassa ienrajassa tai hampaan välissä riittää pahimmillaan laukaisemaan sairauden kehittymisen. Sairauden syntyminen ei johdu pelkästään bakteerien määrästä vaan myös niiden vihaisuudesta sekä kudoksen vastustuskyvystä. Veren vuoto ikenistä on selvin ientulehduksen merkki, mutta tilanne on tuolloin vielä palautettavissa normaaliksi tehostetulla omahoidolla. Pitkälle kehittynyt ientulehdus on puolestaan alkuvaiheessa usein oireeton mutta johtaa hoitamattomana hampaan irtoamiseen. Tällaisten sairaustilojen hoitamisessa tarvitaan aina suun terveydenhuollon ammattilaisen apua. Aikuisten suun terveys on parantunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Uhkaako rahapula positiivisen kehityksen jatkumista? Mitkä ovat suomalaisten suun terveyden suurimmat uhat lähivuosina? Ymmärrettävästi yleinen yhteiskunnallinen kehitys heijastuu suun terveydenhuollon toteutusmahdollisuuksiin ja -malleihin. Tällä hetkellä suomalainen terveydenhuolto suun terveydenhuolto sen mukana elää murroskautta ja tulevaisuuden ennustaminen on entistäkin vaikeampaa. Toisaalta me tunnemme riittävästi suun valtasairauksien karieksen ja iensairauksien - syyt ja riskitekijät. Tämä antaa erinomaiset lähtökohdat näiden sairauksien ehkäisyyn. Tätä potentiaalia ei ole vielä riittävästi hyödynnetty. Minusta tuntuu, että taloudellisten reunaehtojen kiristyessä ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys, arvostus ja mahdollisuudet kasvavat. Vanhojen toimintamallien uudelleenarviointi on välttämätöntä samalla kun joudutaan puntaroimaan suun terveydenhuollon ammattilaisten rooleja ja toimintoja. Päästäänkö karieksesta ja muista hammassairauksista joskus kokonaan eroon? Entä miten hampaiden korjaaminen ja esteettinen hoito kehittyy lähivuosina? Suusairaudet koskettavat edelleen valtaosaa kehittyneiden maiden väestöstä ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat kehittyvissä maissa kasvussa. Karies-rokotetta on kehitetty jo kauan siinä kuitenkaan vielä onnistumatta. Geeni-tutkimuksille asetetaan myös näiden sairauksien torjumiseksi ja hoitamiseksi paljon odotuksia. Toisaalta sairauksien aiheuttamien muutosten korjaamisen mahdollisuudet kehittyvät alati. Hightech, digitaalisuus ja 3D ovat tulevaisuuden yhdistelmä hammashoidossakin. Materiaalien bioominaisuudet ja esteettisyys jatkavat kehittymistään. Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Mitä haasteita se tuo mukanaan suun terveydenhuollolle? Väestön ikääntyminen tuo suuria haasteita koko suomalaiselle yhteiskunnalle eikä pelkästään suun terveydenhuollolle. Hammashoitoa tarvitsee yhä useampi hampaallinen monisairas ja monilääkitty vanhus. Tarvittavia hoitotoimenpiteitä tulee voida tehdä näiden vanhusten kotona ja hoitolaitoksissa, mikä edellyttää hoitohenkilökunnan ja hoitolaitteitten liikkuvuutta. Suuhygienian tulee olla osa vanhuksen yleistä hygieniaa, josta silloin kun hän ei siihen itse pysty, jonkun muun on huolehdittava siitä. Riittääkö Suomessa hammaslääkäreitä, suuhygienisteja ja muita alan ammattilaisia myös tulevaisuudessa? Onko koulutuspakkoja riittävästi ja hakeutuuko alalle riittävästi opiskelijoita? Eurooppalaiseen tilanteeseen verrattuna Suomessa on erittäin hyvä hammaslääkäri-väestö suhde. Lisäksi meillä koulutetaan suuhygienistejä, mikä on harvinaista Euroopassa. En ole sinänsä huolissani suun terveydenhuollon ammattilaisten riittävyydestä kohtaamaan väestön hoitotarpeet. Enemmän olen huolissani näiden ryhmien yhteistyömahdollisuuksista ja koulutuksen sisällöstä tulevaisuuden tarpeita varten. Mikäli se ehkäisypotentiaali, jonka tiedetään toimivan suun valtasairauksien kurissapitämiseksi ja järkevä hoitoryhmätyö otettaisiin käyttöön, kenenkään ei tarvitsisi olla huolissaan oman suunsa terveyden säilymisestä tai mahdollisuudesta tarvittaessa päästä ammattilaisen asianmukaiseen hoitoon ei nyt eikä tulevaisuudessa Professorin vinkit: Huolehdi ainakin näistä asioista, jos haluat pitää hampaasi kunnossa Harjaa hampaasi huolellisesti vähintään kaksi kertaa päivässä. Käytä säännöllisesti fluoripitoista hammastahnaa. Puhdista myös hammasvälit säännöllisesti. Älä käytä liian kovaa harjaa äläkä jynssää liian voimakkaasti. Älä harjaa hampaitasi heti nautittuasi happamia juomia kuten mehuja. Huuhtele suusi vedellä syömisen jälkeen ja käytä vettä janojuomana. Ksylitolipurukumin pureskelu on hyvä tapa. Syö terveellisesti. Vältä makeisia ja sokerisia juomia. Lopeta tupakointi. Käy sovitusti tarkistuttamassa hampaasi omalla hammaslääkärilläsi tai suuhygienistillä. 18

19 T e k s t i E i j a Ö h r n b e r g K u va j o h a n a l h r o t h Kuinka korvaan puuttuvan hampaan? Implantti keksittiin jo 60-luvulla, mutta se on yleistynyt vasta vuosituhannen vaihteesta. Enemmistö haluaa nykyään eroon irtoproteeseista. Suukirurgi Pekka Asikainen on nähnyt hammas-hoidon teknologian kehittymisen aitiopaikalta vuosikymmenien ajan. Irtoproteeseista pääsee helposti eroon. Nykyään niitä käytetään lähinnä edullisuutensa takia ja väliaikaisina ratkaisuina korvaamaan puuttuvia hampaita, kertoo Asikainen. Suurten ikäluokkien hampaat vaativat välittömiä toimenpiteitä. 60-vuotiaat ovat implanttipotilaiden enemmistöä. Hampaiden hoidon laiminlyönti näkyy suussa ja asiakastilastoissa. Yksittäisten hampaiden korvaaminen implanteilla on nykyään arkipäivää. Äärimmäisenä toimenpiteenä voidaan huonot hampaat poistaa kokonaan ja korvata koko pysyvä hampaisto implanteilla. Kuinka implantti sitten tehdään? Kaikki alkaa konsultaatiosta hammaslääkärin kanssa. Asiakkaan hoidon tarve kartoitetaan, kustannukset arvioidaan ja yhdessä suunnitellaan hoidon aikataulu. Itse keinojuuren asennus voi tapahtua joko paikallispuudutuksessa tai kevytnukutuksessa eli sedaatiossa. Pelko kivusta ei ole nykyään syy jättää hampaita hoitamatta. Suosittelen kevytnukutuksen käyttöä erityisesti kun pelko on hoidon esteenä, Suomen Keinojuuriklinikalla työskentelevä Asikainen neuvoo. Yleisin implanttipotilas on Asikaisen mukaan noin kuusikymppinen nainen, jolta puuttuu yksi hammas strategisesti tärkeästä paikasta. Hampaan puuttuminen haittaa purentaa ja esimerkiksi etuhampaan puuttumisella on myös esteettinen vaikutus. Vain neljäsosa implanttiasiakkaista on miehiä, miehet kun hoitavat hampaitaan laiskemmin kuin naiset. Usein kuitenkin puolison onnistunut hoitokokemus saa toisenkin osapuolen hammaslääkäriin, kertoo Asikainen. Kasvavassa iässä oleville ei keinojuuria voida vielä asentaa. Kun nuoren kasvu pysähtyy parinkymmenen ikävuoden paikkeilla, voidaan implanttihoito toteuttaa. Markkinoilla on tarjolla monenlaisia implantteja. Mistä asiakas sitten tietää, että hänelle on asennettu aito ja laadukas implantti eikä halpatuote? Vain hammaslääkäri tietää, onko ostetulla raaka-aineella tai tuotteella takuu. Jos implantin osat eivät istu keskenään, on syytä epäillä halpatuotteen käyttöä. Kaikenlaiset komplikaatiot ovat hälytysmerkki. Alennustuotteet eivät ole sama asia kuin aito implantti, varoittaa Asiakainen. Varmin tapa välttää implantin asennukseen liittyvät riskit on käyttää alan erikoislääkärin palveluja. Alennusimplantin aiheuttamat ongelmat ja mahdolliset vauriot korjaa useimmiten erikoislääkäri, ja hän asentaa niin ikään myös uuden implantin. Halpatuote voi lopulta tulla kalliiksi, kun se joudutaan korvaamaan aidolla implantilla. Suukirurgi Pekka Asikainen. Puuttuvan hampaan saa parilla tuhannella eurolla. Koko leuan kiinteä implanttiratkaisu maksaa kymmenestä tuhannesta eurosta ylöspäin. 19

20 T e k s t i j a K u vat M a g n o l i a M e d i a Hampaidenhoitovälineitä vuosien takaa. Matti Äyräpään potilastuoli. Kyläsepän pihdit ja hopeinen hammasharja Hammaslääketieteen museossa nykyihminen voi kokea olevansa onnekas. Jos haluaa tuntumaa siitä millaista hampaiden hoito oli takavuosina, kannattaa vierailla Helsingin yliopistomuseon hammaslääketieteen osastolla. Näyttelyssä voi ihmetellä vaikkapa kyläseppien takomia hampaidenpoistopihtejä, joiden avulla kiskottiin hampaita särkypotilaiden leuoista 200 vuotta sitten Kuhmalahdella. Roisin näköisiä välineitä katsellessaan näyttelyvieras voi vain onnitella itseään, että hän pääsee hammasongelmien ilmaantuessa nauttimaan nykyaikaisen hammashoidon kaikista hienouksista. Museossa saa hyvän kuvan siitä miten hampaiden hoito on kehittynyt vuosikymmenien varrella. Näytteillä on monipuolista esineistöä ja laitteistoa, kuten muun muassa suomalaisen hammaslääketieteen isäksi tituleeratun professori Matti Äyräpään vastaanoton punainen plyyshinen potilastuoli, joka ei täyttäisi tämän päivän hygieniavaatimuksia ainakaan hankalasti puhdistettavan materiaalinsa puolesta. Museoamanuenssi Henna Sinisalo avaa yhden vitriineistä ja noukkii sieltä vanhojen hammasharjojen joukosta erikoisuuden. Tämä hopeavartinen hammasharja on yksi aarteistamme. Hammasharjat olivat vielä 1800-luvun puolivälissä kallisarvoisia esineitä, joiden katoamisesta saatettiin panna ilmoitus sanomalehteen. Tämä hopeavartinen kaiverruksilla varustettu harja oli tuohon aikaan varsinainen ylellisyysesine, hän kertoo. Suurin osa esineistöstä on peräisin yksityisiltä lahjoittajilta sekä Helsingin Yliopiston hammasklinikalta, joissa on opetettu hammaslääketiedettä vuodesta 1892 lähtien. Kokoelmissa on yli esinettä, joista vain pieni osa on kerrallan näytteillä Snellmaninkadun näyttelytiloissa. Meillä käy vuosittain noin vierasta. Hammaslääketieteen museo kiinnostaa, sillä kaikilla kävijöillä on omakohtaisia kokemuksia hammaslääkärin vastaanotolta, Sinisalo kertoo. Monet iäkkäämmät kävijät muistelevat omia käyntejään vastaanotoilla, joissa käytettiin näyttelyssä esillä olevaa vanhaa vastaanottolaitteistoa jalkaporineen ja sylkykuppeineen. Nuoremmat taas saavat nähdä kuinka paljon laitteisto on kehittynyt vuosien varrella. Kävijöiden joukossa on paljon opiskelijoita, jotka ottavat museossa tuntumaa oman tulevan ammattinsa historiaan. Hammaslääketieteen lisäksi voi Helsingin yliopistomuseon näyttelyissä tutustua myös yleislääketieteen sekä opetuksen, tutkimuksen ja opiskelun historiaan lähes 400 vuoden ajalta. Helsingin yliopistomuseo, Snellmaninkatu 3, Helsinki Avoinna: ti-pe 11 17, la-su Ilmainen sisäänpääsy. Henna Sinisalo ja hopeinen hammasharja. 20