Nyt kuudennen kerran järjestetty vuotuinen ElP-foorumi käsitteli aluekehitystä, joka on pankin ensisijainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt kuudennen kerran järjestetty vuotuinen ElP-foorumi käsitteli aluekehitystä, joka on pankin ensisijainen"

Transkriptio

1 Euroopan investointi pankki Ν 106 ISSN Sisältö Aluekehitys EIP:n toiminnan keskipis- \:V EIP-Foorumi 2000: Aluekehitys - TaloudellJset resurssit käyttöön tuloksellisesti 6 EIP isännöi TENkonferenssia: "Euroopan laajuiset iiikenneverkot: nykytilanne ja kehitysnäkymät 11 Kaksi uutta varapääjohtajaa V. Uusiin tehtäviin 1! EIR - ElP-ryhmän pääomasijoitusyksikkö EIP rahojttaa Balkanin H FORUM Bli1n»E"«ElP-foWumi 2000 ^ Aluekehitys Taloudelliset resurssit icäyttöön tulol<sellisesti Saksan valtiovarainministeri oli yksi foorumin puhujista Innovaatio ohjelma pähkinäkuoressa Nyt kuudennen kerran järjestetty vuotuinen ElP-foorumi käsitteli aluekehitystä, joka on pankin ensisijainen tehtävä. Tilaisuus keräsi yhteen noin 300 ammattilaista, jotka edustivat valtionhallintoa ja politiikkaa, EU:n toimielimiä, eri hallinnonaloja, teollisuutta ja pankkeja. He pohtivat menestystekijöitä ja vajavaisuuksia, jotka ovat johtaneet eri alueiden erilaiseen kehitykseen. ElP:n pääjohtaja Philippe Maystadt perusteli aiheen valintaa seuraavasti: - On tärkeää vaihtaa kokemuksia, jotta voimme jatkuvasti parantaa lainanantoamme tehostamaan rahoitustoimien hyötysuhdetta. Pidämme tätä velvollisuutenamme ElP:n omistajia ja EU:n kansalaisia kohtaan. Varojen sijoittarriinen huonoihin hankkeisiin olisi pääoman tuhlausta. Se myös merkitsisi koko Euroopan taloudelle koituvien kasvuimpulssien pilaamista ja vähemmän työpaikkoja. Tassa EIP- Tiedotteen numerossa käsitellään myös rakennerahastoimdistuksen vaikutuksia aluekehitykseen ja siihen liittyvää EIP:n toimintaa. Liseä ElP-foorumista sivuilla 6-io

2 Noin 90 % εΐρ:η rahoittamista sairaailoista ja kouluista sijaitsevat heikommassa asemassa olevilla alueilta Aluekehitys EIP:n toiminnan keskipisteessä Amsterdamin sopimuksen mukaan yksi yhteisön politiikan päätavoitteista on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja unionin eri alueiden tasapainoista kehitystä Tasapainoisen kehityksen tavoite kirjattiin jo Rooman sopimukseen vuonna Siina myös EIP:n tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin sellaisten hankkeiden tukeminen, jotka edistävät multa heikommassa asemassa olevien alueiden kehitystä. Vaikka pankin toimiala on unionin politiikan monipuolistumisen ja uusien jäsenvaltioiden myötä laajentunut, se ei ole heikentänyt tämän päätehtävän merkitystä eikä aluekehityksen erityisasemaa. Aluekehityksen tärkeyttä korostaa myös pankin toimintasuunnitelma vuosille Siinä aluekehitys ja unionin yhtenäisyys määritellään kaikkein tärkeimpien tavoitteiden joukkoon Agenda ohjelman toimeenpanossa. Vuoden 1989 rakennerahastouudistuksen jälkeen EIP on myöntänyt aluekehitystä tukevien hankkeiden rahoittamiseen noin 133 miljardia euroa. Rahoituksesta 104 miljardia annettiin yksittäisinä lainoina ja 29 miljardia globaalilainoista myönnettyinä luottoina pieniin ja keskisuuriin infrastruktuurihankkeisiin ja pk-yrityksille. Sivu 1 I EIP TIEDOTE

3 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Aluekehitys EIP:n toiminnan keskipisteessä Kokonaisrahoitus 1994^1999: 86 miljardia euroa Toisella rakennerahastokaudella aluekehitykseen myönnetyt yksittäiset lainat olivat 66,5 miljardia euroa. Se on 70 prosenttia unionin alueelle myönnetyistä yksittäisistä lainoista. Toimialakohtainen erittely osoittaa, että EIP on vaikuttanut myönteisesti investointeihin, jotka ovat ehtona tuotannon ja palvelujen syntyyn ja kehitykseen. Alueiden tasapainoisen kehityksen välttämättömänä edellytyksenä ovat infrastruktuurit, jotka saivat 84 prosenttia rahoituksesta. Siitä valtaosa (55 %) käytettiin liikenne- ja televiestintäverkkoihin, sekä investointeihin, joita näihin verkkoihin pääsy edellyttää. Rahoitetut liikennehankkeet koskivat ennen kaikkea suuria, koko Euroopan kannalta merkittäviä moottoritie- ja rautatieverkkoja. Televiestinnän investoinnit puolestaan koskivat sekä kansainvälisiä että kansallisia verkkoja ja palveluita. prosenttia myönnetyistä lainoista eli 31 miljardia. Näillä alueilla pankin tuki suunnataan ennen kaikkea liikenteen, energiahuollon ja televiestinnän infrastruktuurien vahvistamiseen, millä pyritään auttamaan näitä alueita selviytymään syrjäisestä sijainnista aiheutuvista haitoista. Huomattava osa rahoituksesta suuntautui koheesiomaihin eli Espanjaan, Irlantiin, Kreikkaan ja Portugaliin. Rahoituskaudella kyseiset maat saivat yli kolmanneksen yksittäisinä lainoina myönnetyistä aluekehityslainoista. Taloudellisesta rakennemuutoksesta kärsiville alueille (tavoitteet 2 ja 5b) myönnettiin 23,3 miljardia eli 35 prosenttia aluekehitysrahoituksesta. Tämän toiminnan lisäksi aluekehitystä tuettiin globaalilainollla, joita myönnettiin pk-yritysten ja paikallishallinnon pienille ja keskisuurille hankkeille (pienet parannushankkeet kaupungeissa, vesihuolto, tiestö ja muut paikalliset infrastruktuurit ym.). Globaalilainoina vuosittain käytetty tukisumma kasvoi yli kaksinkertaiseksi, kun yksittäiset lainat lisääntyivät samaan aikaan vain Suurten hankkeiden rahoituksessa käytettävät yksittäiset lainat ja pieniin investointeihin myönnettävät globaalilainat toimivat toistensa täydentäjinä, mikä on ollut tärkeä tehokkuustekijä pankin rahoitustarjonnassa aluekehityshankkeille. Pankin toiminnan vaikutus kohdealueiden talouskehitykseen oli merkittävä: rahoitettujen hankkeiden kokonaisarvo oll vuosittain noin 8 prosenttia Euroopan investoinneista kiinteän pääoman bruttomuodostuksella arvioituna. Lisäksi voidaan laskea, että pankin kehitysalueilla rahoittamilla suurilla infrastruktuurihankkeilla tuettiin joka vuosi suunnilleen työpaikan syntymistä. Globaalilainollla osaksi rahoitettujen pkyritysten kokonaisinvestoinneilla vaikutettiin pysyvän työpaikan syntymiseen tal vanhan säilymiseen. Valtaosa ElP.n aluekehitysrahoituksesta suuntautui liikenne- ja televiestintäverkkoihin Nopeasti kasvava rahoitusalue oll inhimillisen pääoman investoinnit, joihin myönnettiin rahoituskauden aikana 1,7 miljardia. Kohdentamalla rahoitusta sairaaloille, laboratorioille, yliopistoille ja kouluille, joista 91 prosenttia sijoittui heikoimmassa asemassa oleville alueille, EIP oll omalta osaltaan edistämässä kaikkien EU-kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia alan uusinta kehitystä edustaviin palveluihin. hieman yli neljänneksellä. Globaalilainoina myönnetyt aluekehityslainat kasvoivat noin 1,9 miljardista 4,6 miljardiin vuosina Lainasumma nousi yhteensä 19,5 miljardiin. Se on 51 prosenttia EU:hun myönnetyistä globaalilainoista. Globaalilainoista myönnettyjä luottoja annettiin enimmäkseen taloudellisesti edistyneimmille kehitysalueille, joiden investointitarpeet ovat suuret. Tavoitteiden mukainen jakauma osoittaa, että tavoite 1 -alueiden (unionin heikoimmin kehittyneet alueet) ja tavoite 6 -alueiden (pohjoiset, harvaan asutut alueet) investointien osuus oli hallitseva: 46 Globaalilainatoiminnalla EIP osallistui etupäässä pk-yritysten tuotannollisen toiminnan rahoitukseen. Pk-yritykset ovat oleellisessa asemassa vahvistettaessa edellytyksiä EU:n kasvulle ja työllisyydelle. EIP:n toiminnan kehityssuunnat EIP:n alueellista kehittämistoimintaa lähivuosille tarkistettiin samalla kun määriteltiin kolmas EIP TIEDOTE 3-2OOO I Sivu }

4 Euroopan unionin rakennetoimet Maaliskuun 24. ja 25. päivänä 1999 kokoontunut Berliinin Eurooppa-neuvosto pääsi lopulliseen ratkaisuun Agenda kokonaispaketista, joka sisälsi muun muassa asetusluonnoksen rakennetuesta vuosille Rakennerahastojen kokonaiskehykseksi määrättiin 195 miljardia euroa. Uudistuksessa tavoitteiden määrä putosi seitsemästä kolmeen, joista kaksi on erityisen tärkeitä EIP:lle: Tavoite 1: kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen ja rakennepoliittinen mukauttaminen (tukisumma 135,9 miljardia). Ykköstukea saavat: - alueet, joiden bruttokansantuote asukasta kohti on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta - erittäin syrjäiset alueet sekä entiset tavoite 6 -alueet (pohjoiset, harvaan asutut alueet). Lucitelo tavoite 1 -tukialueista julkaistiin 1. heinäkuuta Tavoite 2: rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakennemuutoksen tukeminen (tukisumma 22,5 miljardia). Kakkostukea saavat: - taantuvat maaseutualueet - rakennemuutoksesta kärsivät, tiheästi asutut kaupunkialueet - kalataloudesta riippuvaiset alueet - vakavista rakenteellisista ongelmista tai korkeasta työttömyydestä kärsivät alueet. Luettelo tavoite 2 -tukialueista lyötiin lukkoon vasta toukokuussa edellisten lisäksi rakennerahastotukea voivat saada siirtymäkausien tukena myös eräät muut alueet. Näitä ovat entiset tavoite 1 -alueet sekä entiset tavoite 2- ja 5b -alueet. Siirtymäkausien tukea maksetaan ajanjaksolla tai Tavoite 1 ^1 tavoite 1 I Siirtymäkauden tuki. ^J Erityisohjelma Tavoite 2 ^ B Tavoite 2 ^ H Tavoite 2 (osittaln) Sivu 4 I EIP TIEDOTE 3-2OOO

5 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Aluekehitys EIP:n toiminnan keskipisteessä rakennerahasto-ohjelma vuosille Aluepoliittista toimintaa toteutetaan unionin rakenne- ja koheesiopoliittisen toiminnan pohjalta. EIP toimii tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, mutta samalla komission tukea täydentävästi. Se toimii jatkossakin sellaisilla maantieteellisillä alueilla ja toimialoilla, joilta tuet on poistettu tai poistetaan. Aluekehitystoiminnan tehostaminen on täysin linjassa Innovaatio ohjelman kanssa. Se on konkreettinen tavoiteohjelma, jonka päämääränä on innovaation sekä tietojen ja taitojen Euroopan rakentaminen. Pankin tarkoituksena on erityisesti lisätä toimintaa seuraavilla painoaloilla: rahoittaa perusinfrastruktuureja, jotka ovat välttämättömiä tuotan- Kesici- ja Itä-Euroopan hal<ijamaille varattu tuki Laajentumista edeltävällä rakennepoliittisella ISPA-tuella myötävaikutetaan liittymiskumppanuusohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen rahoittamalla hakijamaiden liikenneja ympäristöinfrastruktuurin parannuksia. ISPA-tukeen on varattu rahoituskaudella yhteensä 7,28 miljardia euroa. EIP on luonnollisesti tiiviisti mukana hakijamaiden jäsenyyden valmistelussa. Se on lisännyt suoraa rahoitusta samansuuntaisesti kuin jäsenvaltioissa ja avustaa yhteisön toimielimiä määrittelemään kaikkein tärkeimmät, kiireisimmät ja taloudellisesti perustelluimmat hankkeet yhteisön budjettituelle. EIP on ollut vuodesta 1990 asti suurin kansainvälinen rahoituslähde Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Se on lainannut näihin maihin 11 miljardia euroa. Kolmen viime vuoden aikana vuotuinen lainasumma on ollut keskimäärin 2 miljardia. noilisen toiminnan sijoittumiselle alikehittyneille alueille tehostaa tukea innovatiivisille yrityksille ja etenkin pk-yrityksille globaalilainasopimuksia lisäämällä kehittää tietoyhteiskunnan infrastruktuureja ja palveluita, erityisesti rakentamalla tiedonlevityksessä tarvittavaa verkkoinfrastruktuuria sekä verkkopalveluita edistää kaupunkiympäristön parantamista ja ympäristönsuojelua yleensä tukea opetus- ja ammattikoulutustoimintaa sekä turvata koko väestölle mahdollisuudet terveydenhuoltopalveluihin; näin lisätään pätevän työvoiman määrää edistää alikehittyneiden ja syrjäisten alueiden yhdentymistä parantamalla Euroopan laajuisia verkkoja ja pääsyä niihin. Jacqueline RALET Tiedotus- ja viestintäosasto Puh. : (+352) S-posti j. ralet eib. org Uusien jäsenmaiden rahoituksen määrä tulee lähivuosina kasvamaan. Lainoilla tuetaan ensisijaisesti: Euroopan laajuisia liikenne-, viestintä- ja energiaverkkoja ja niiden liittämistä yhteisön verkkoihin ympäristönsuojeluun liittyviä investointeja teollisuuden toimintaa ja pk-yritystoimintaa, millä edistetään työllisyyttä ja vaikutetaan myönteisesti kohdealueiden talouskehitykseen. EIP toimii jatkossakin tiiviissä yhteistyössä komission kanssa. Tavoitteena on maksimoida unionin rahoitusvälineiden avalla saatavat synergiaedut sekä tehostaa mahdollisimman suuressa määrin niiden vaikutusta. Jo nyt useimmat pankin lainoittamista Euroopan laajuisista verkkohankkeista on toteutettu EIP:n ja komission yhteistoimin. EIP TIEDOTE I SivU 5

6 EIP foorumi 2000 (Sivulta V ElP-foorumi 2000 aiheena lokakuun lopulla oli alueellinen kehitys ja rahoitusresurssien tehokas käyttö. Oheisena muutamia otteita Foorumissa pidetyistä esityksistä, täydelliset versiot saatavilla Forum 2000 Philippe Maystadt, E IP: η pääjohtaja Laajentuminen suuhmpana haasteena Aluekehitykseen käytettävä rahasumma on huomattava. Euroopan unionin aluekehitysrahastosta sekä rakenne- ja koheesiorahastoista maksettiin noin 34 miljardia euroa yksistään viime vuonna. Tähän on lisäksi yhdistettävä merkittävät kansalliset tuet ja verohelpotukset, joiden määrää on vaikea arvioida edes suunnilleen. Näihin on viela lisättävä Euroopan investointipankin EU:n tukialueiden hankkeisiin myöntämät lainat, kaikkiaan noin 17 miljardia euroa Vaikka aluekehityksen edistämiseen käytettävät taloudelliset resurssit ovat huomattavat, tuloksiin ei vielä voida olla tyytyväisiä. Alueellisilla eroilla on ilmeisesti syvemmät juuret, kuin mitä oletimme. Erot EUmaiden talouskehityksessä ovat kyllä kiistatta pienentymässä. Toisaalta vaikka jäsenmaa on menestynyt, alueiden väliset kehityskuilut maan sisällä eivät välttämättä ole kaventuneet. Euroopan aluepolitiikan suurin haaste tulevina vuosina on EU:n laajentuminen. Erityisesti Keski- ja Itä- Euroopan maiden liittyminen unioniin nostaa EU:n alueelliset erot uudenlaiselle tasolle. Silloin on myös pohdittava, missä määrin alueellista eriarvoisuutta unioni voi laajentumisen jälkeen sietää taloudellisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden vaarantumatta. Itse epäilen, että uusille jäsenmaille jaettava tukimäärä ei voi jatkossa pysyä samalla tasolla kuin nykyisille koheesiomaille on annettu, ja annetaan edelleen. Agenda 2000, joka määrittelee rahoituskehyksen EU:n budjetille vuoteen 2006 asti, ei sisällä merkittäviä korotuksia aluekehityksen rahoitukseen. Tämä merkitsee sita, että Jos aluepolitiikassa halutaan lähivuosina päästä parempiin tuloksiin, nykyisiä taloudellisia resursseja on käytettävä entistä tehokkaammin. Hans Eichel, Saksan va It io varainministeri Politiikan on muututtava Nykymuotoinen EU-politiikka tulee monessa suhteessa muuttumaan itälaajentumisen jälkeen. On esimerkiksi vaikea kuvitella, että unionin maatalouspolitiikkaa sovellettaisiin sellaisenaan Itä-Euroopan maihin. Sama koskee koheesiopolitiikkaa. Käytettävissä olevat rahavarat ovat rajallisia kaikilla politiikan osa-alueilla. Jäsenvaltioiden talouksiensa vakauttamiseen tähtäävä toiminta sitoo myös koko unionia: budjettikattoja ei pidä ylittää. Saksassa on käynnissä tulonjakojärjestelyjen uudistus keskushallinnon ja osavaltioiden vallila. Uudistuksen periaatteita voisi ehkä harkita sovellettavaksi myös Euroopan aluepolitiikkaan. Ennen kaikkea pidämme tärkeänä yhteisvastuullisuutta: vahvat auttavat heikompia. Periaatteen siirtäminen unionin tasolle merkitsee myös sita, että vahvojen jäsenvaltioiden on ratkaistava sisäiset aluekehitysongelmansa itse. Italaajentuminen kuitenkin vaatii tällaisia rajoituksia Euroopan aluepolitiikkaan. On tärkeää virittää vilkasta keskustelua siitä, miten yhteisön rakennepolitiikan kustannuksissa voidaan saavuttaa säästöjä. Yksi mahdollisuus olisi keskittyä eniten apua tarvitseviin jasenvaltioihin ja nulle aloille, jotka ovat yhteisen edun kannalta olennaisen tärkeitä. Tällaisia aloja voisivat olla liikenne ja ympäristö. Ölen myös sita mieltä, että tukitasojen leikkaaminen olisi järkevää. Mielestäni riittävä taso on 50 prosenttia EU-rahoitusta. Uusien rahoitusvälineiden, kuten lainojen ja takausten käyttö avustusten sijasta karsisi kustannuksia ja tehostaisi samalla varainkäyttöä. Sivu 6 I EIP TIEDOTE

7 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ElP-foorumi 2000 Myös rahoitusvarojen kohdentaminen vääriin tarkoituksiin tulisi siten vaikeammaksi. Politiikan yleistä hyväksyntää edistävät yksinkertaiset säännöt ja avoimuus. Nämä periaatteet ovat tärkeitä myös Euroopan aluepolitiikassa. Euroopan investointipankin ja Euroopan komission tiiviillä yhteistyöllä on vältetty kehitystukitoimien päällekkäisyyttä. Lisäksi yhteistyö en maiden pankkien kanssa on parantanut niiden kilpailukykyä ja auttanut niitä auttamaan itseään. Kummastakin saavutuksesta haluan kiittää Euroopan investointipankkia. Jaroslaw Baue, Puolan va Itiο varainministeri Aluekehityksen ensivaiheet Puolan itäosat ovat yleisesti ottaen paljon köyhempiä kuin muu Puola. Tähän ovat syynä tehoton maatalous sekä alikehittynyt palvelusektori ja teollisuus. Tänä päivänä olemme vasta käynnistämässä järjestel mal lista aluekehitystoimintaa. Uudistukset ovat toistaiseksi keskittyneet pääasiallisesti makrotaloudelliseen vakauteen ja toimivan markkinatalouden kehittämiseen; aluekysymyksiin on kiinnitetty vain vähän huomiota. Työmarkkinoiden jähmeyttä pitää vähentää, että päästään tasapainoisempaan aluekehitykseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraavanlaisiin tekijöihin, joilla työmarkkinoihin saadaan lisää joustoa ja työvoiman liikkuvuutta paranetaan: asuntopolitiikka, koulutus- ja ammattikoulutustoiminta, sosiaaliturvajärjestelmä ja liikenteen infrastruktuurit. Muihin toimenpiteisiin kuuluvat niiden teollisuudenalojen uudelleenjärjestelyt, joiden kyky sietää ulkopuolelta tulevia kilpailupaineita on heikoin. Tällaisia ovat esimerkiksi hüll- ja terästeollisuus sekä puolustusteollisuus. Monika Wulf-Mathies, Saksan lattokansleri Gerhard Schröderin Eurooppa-polüttinen neuvonantaja, EU:n entinen aluekomissaari ElP.Hä on tärkeä tehtävä hankkeiden laadun parantamisessa Euroopan aluepolitiikassa on vielä paljon kirittävää. Edelleen melkein 20 prosenttia EU:n väestöstä asuu alueilla, joiden BKT asukasta kohti on alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta. Yhdysvaltain väestöstä tällaisessa tilanteessa on vain vajaat 2 prosenttia, ja keskimääräiset erot USA:n eri osavaltioiden vallila ovat yli puolta pienemmät kuin erot EU:n vastaavilla alueilla. Tulevaisuudessa aluepolitiikan haasteita lisää myös Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä Kyproksen ja Maltan liittyminen jäseniksi. EIP harjoittaa alueellista kehittämistoimintaa tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa ja sen toimintaa täydentäen. Tämä on ollut unionin toimielinten johtajien poliittinen tahto, joka kirjattiin komission ja pankin vallila tammikuussa 2000 allekirjoitettuun yhteistyösopimukseen. Yhteistyön lujittaminen merkitsee pankin osallistumista rakennetoimien valmistelu- ja neuvotteluvaiheisiin, toimielinten välisiä yhteisrahoitusta koskevia neuvotteluja sekä pankin komissiolle antamia asiantuntijapalveluita (hankkeiden arviointi). EIP:n toiminta neuvojapankkina ja sen tarjoamat asiantuntijapalvelut voivat tukea säästöjen syntymistä niukkojen julkisten varojen käytössä ja parantaa rahoitettavien hankkeiden laatua. EIP TIEDOTE 3-2OOO I SivU J

8 Irlannin talouden viimeaikainen kehitys, johon on ehditty lyödä Charlie McCreevy, Irlannin valtio varainministeri "talousihmeen" leima, ei tapahtunut yhdessä yössä. Se on tulosta pitkällisestä ja usein myös raskaasta työstä, jolla luotiin kestävän kehityksen edellytykset. Talouden menestys edellyttää yhtenäisiä ja johdonmukaisia toimintalinjoja, joita sovelletaan pitkäkestoisesti, synnyttämään kestävää talouskasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Ensinnäkin resurssit on luotava, ennen kuin niitä voidaan jakaa. Vaurautta tuottavasta politiikasta pitäisi valuta yksimielisyys. Irlannin kokemusten mukaan siihen päästään paremmin silloin, kun kaikki ovat ensin yhtä mieltä siitä, miten syntyvän vaurauden tulisi jakautua. Opetuksia "talousihmeestä" ulospäin suuntautuvaa ja yritysystävällistä. Sen on rakennuttava vapaan kilpailun periaatteen pohjalle, ja toimeenpanon on oltava tasapuolista ja avointa. Samaa politiikkaa on noudatettava johdonmukaisesti pitkäjänteisesti. Näin taloudelliset toimijat voivat rauhassa suunnitella tulevaisuutta luottaen siihen, ettei politiikassa tapahdu äkillisiä tai mielivaltaisia muutoksia, jotka voisivat vaarantaa suunnittelun pohjana pidetyt oletukset. Kolmanneksi inhimillisten voimavarojen kehittäminen on tärkeä osa talouden ja yhteiskunnan kestävää kehitystä. Siihen sisältyvät paitsi uuden tietoyhteiskunnan edellyttämät tiedot ja taidot, myös hyvä peruskoulutus sekä perinteisemmät ammatit ja toimialat, joiden osaajia edelleen tarvitaan. resurssien runsas käyttö opetustoimintaan kohtaa vastustusta. Kun tarjolla ei ole tarpeeksi koulutusta vastaavia työpaikkoja kotiseudulla, monet pitkälle koulutetut muuttavat helposti ulkomaille. Tasta nimenomaan Irlannilla on kokemusta jo monen sukupolven ajalta. Tilanne oli erityisen vaikea luvulla ja 1990-luvun alussa, kun kalliisti koulutetun nuorison parhaimmisto lähti työn perässä ulkomaille. Tämä muuttoaalto on kuitenkin myöhemmin kääntynyt voitoksemme, siila monet pois muuttaneista ovat nyt palanneet ja tuoneet mukanaan ulkomailla hankkimansa kokemuksen. Koska ministeri oli estynyt osallistumasta foorumiin, puheenvuoron esitti Irlannin Saksan suurlähettiläs Noel Fahey. Toiseksi resurssien luomiseen On ymmärrettävää että, alikehitkäytettävän politiikan on oltava tyneessä taloudessa vähäisten Günter Grass Vuoden 1999 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittanut Ciiinter Grass käsitteli illallispuheessaan pankin roolia myös yhteiskunnallisten tavoitteiden tukijana. Hän vertasi ElPitä Monte dei Paschi di Siena -luottolaitokseen, joka perustettiin 1400-luvun lopulla Toscanassa. Viitatessaan tähän laitokseen, joka nykyään toimii osin pankkina ja osin julkisoikeudellisena säätiönä keskittyen tieteen, koulutuksen, terveydenhuollon ja taiteiden edistämiseen, Grass toivoi myös ElP:n laajentavan toimintaansa "inhimillisen pääoman" hyväksi. Pankin toiminnalla on muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen ja toiminta on pitkäjänteistä. Se sijoittaa pääomia sinne, missä tarve on suurin. Tämän päivän Eurooppa, jossa rikkaidcn ja köyhien välinen elintasokuilti on vallava, tarjoaa rotta totisesti monia mahdollisuuksia alikehitt}'neiden alueiden tukemiseen. Grass nosti puhecssaan esiin myös Euroopan suurimman vähemmistön, romaanit, ja heidän kielensä, romaanin kielen. Hän kehotti EIP:tä rahoittamaan kotilutusohjclmia, jütta tämän eri puolilla Eurooppaa elävän vähemmistökansan kieli säilyisi känössä myös kirjoitettuna. - Kansakunta on olemassa vain, kun se kirjoittaa, Grass kiteytti. Sivu 8 I EIP TIEDOTE 3-2OOO

9 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ElP-foorumi 2000 Noel Fahey puolestaan korosti Irlannin esimerkkiä käyttäen, että kaikille alueille on tärkeää toimiva mutta joustava hallinto, joka ottaa huomioon elinkeinoelämän tarpeet ja jonka päätökset ovat ennustettavissa. Eli nykytermein, "hyvä hallinnointitapa" tekee hyvää alueille. Pierre Mayet Johtopäätökset Wolfgang Roth, ElP.n varapääjohtaja Koordinaatiota tarvitaan eniten Menestykseen tarvitaan aina selva päämäärä ja tehokas organisaatio. Sama pätee myös onnistuneeseen aluekehitystoimintaan; toiminnan on oltava organisoitua. Pierre Mayet havainnollisti onnistuneen hankkeen edellytyksiä esimerkkinään Sofia Antipolisin tiedepuisto. Sen rakentamiseen tarvittiin selkeä visio, strategia sen toteuttamiseksi, kaikki käytettävissä olevat voimavarat edellisen palvelukseen sekä kaikkien osapuolten tarkoituksenmukaista yhteistoimintaa. Koordinaatiota tarvitaan eniten. Aluekehityshankkeen taakse on saatava kaikki paikalliset toimijat, jotka voivat edistää onnistumista. Heidän on vedettävä yhtä köyttä, kuten Sofia Antipolisin toteutuksessa selvästi tapahtui. Kaikki alueet eivät kuitenkaan voi jäljitellä Sofia Antipolista. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämä tuli esiin myös Alfred Steinherrin puheenvuorossa: kaikilla alueilla ei esimerkiksi tarvita samoja infrastruktuureja. Georg Milbradt selvensi asiaa kuvaamalla Saksin tilannetta. Kaikkien Saksan uusien osavaltioiden perusinfrastruktuurit ovat jo erinomaisessa kunnossa, ja onnistuminen edellyttää nyt tietotaidon houkuttelemista alueelle. Osaamisen tasoa alueella on jatkuvasti kehitettävä ja laajennettava, mutta ennen kaikkea tietotaito - eli ammattitaitoiset työntekijät - on saatava pysymään alueella. Alueiden olisi myös unohdettava byrokraattiset hallintomallit ja toimittava enemmänkin yritysten tavoin eli osaajia pitää aktiivisesti kosiskella. Koordinaatiota tarvitaan myös alueiden ja keskushallinnon vallila. Kansallisten edustajien on lähestyttävä Brysseliä ryhmänä, ja Bryssel tarvitsee keskustelukumppanin. Ricardo Segura selvitti, miten tällainen koordinaatio on järjestetty Espanjassa. Colin Imrie osoitti Skotlannin esimerkillä, että itsehallinto-oikeuksien myöntäminen (vallan siirto keskushallinnolta aluehallinnolle) on avannut Skotlannille uusia mahdollisuuksia ja lisännyt skotlantilaisten poliitikkojen vastuuntuntoa. Vastuun lisääminen on selvästi tehostanut aluepolitiikkaa juuri siksi, että vastuuseen liittyy myös tilivelvollisuus äänestäjille. Jean-Charles Leygues puoltaa vahvaa ja tehokasta aluehallintoa, koska se tolsi Brysselille lisävarmuutta siitä, että rakennerahastojen tukia käytetään vastuuntuntoisesti. Alfred Steinherr Ewald Nowotny, Georg Milbradt Ricardo Segura Colin Imrle Jean-Charles Leygues Jacques Guerber Ingrid Matthäus-Maier Péter Medgyessy Ari Tolppanen EIP TIEDOTE 3-2OOO 1 SivU 9

10 Foorumin ohjelma FOORUMIN AVAUS Philippe Maystadt, EIP:n pääjohtaja FORUM Β R E M C Ν ISTUNTO I : "Aluekehityspoiitiikka - menestystekijät" Puheenjohtaja Chairman: Ewald Nowotny, EIP:n varapääjohtaja Georg Milbradt, Saksin osavaltion valtiovarainministeri, Saksa Noel Fahey, Irlannin Saksan suurlähettiläs Jaroslaw Baue, valtiovarainministeri, Puola Colin Imrie, Rakennerahasto-osaston päällikkö, Skotlannin maakuntahallitus Monika Wulf-Mathies, Saksan liittokanslerin Eurooppapolüttinen neuvonantaja ILLALLINEN, jolla puhujavieraana Günter Grass, vuoden 1999 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittaja ISTUNTO II : "Kokemuksia aluepolitiikasta ja aluekehitysrahoituksesta " Alustus: Alfred Steinherr, EIP:n pääekonomisti A\HΈ^. Aluepolitiikan antamia kokemuksia ', : Rudolf Schicker, Wienin kaupunginvaltuuston jäsen, Itävalta Pierre Mayet, ministeriöiden välisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, Sofia Antipolis, Ranska Pawel Samecki, ministeri, Euroopan integraation i; komiteatoimisto, Puola Jean-Charles Leygues, Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston johtaja Ricardo Segura, ympäristöministeriön neuvonantaja, Espanja AIHE 2 : Aluekehityksen rahoitus Jacques Guerber, johtokunnan puheenjohtaja, Dexia - Public Finance Bank, Ranska Ingrid Matthäus-Maier, johtokunnan jäsen, Kreditanstalt für Wiederaufbau, Saksa Péter Medgyessy, hallituksen puheenjohtaja, Inter-Europa Bank, Unkari Ari Tolppanen, toimitusjohtaja ja partneri, CapMan Oyj, Suomi; Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (EVCA) puheenjohtaja JOHTOPÄÄTÖKSET Wolfgang Roth, EIP:n varapääjohtaja FOORUMIN PÄÄTTÄMINEN Hans Eichel, Saksan valtiovarainministeri ja EIP:n valtuuston jäsen Tähän kohtaan haluaisin esittää Oman kommenttini: tehokkaan aluehallinnon vaatimus voidaan tulkita Brysselin puuttumiseksi maan sisäisiin asioihin ja valtion sisäiseen vallan tasapainoon. Toisaalta tiedämme, että jonkinasteinen hallinnollinen itsemääräämisoikeus lisää tehokasta toimintaa -ja nimenomaan tehokkuutta tarvitaan, jotta aluekehityksen suuret rahamäärät tulevat vastuuntuntoisesti käytetyiksi. Aluekehityksen lainarahoituksessa ei nykyisissä jäsenvaltioissa enää ole pahoja pullonkauloja. Kuten Jacques Guerber mainitsi, hidasteita kohdataan pikemminkin investointihankkeissa. Me EIP:ssä olemme samaa mieltä. Mahdolliset rahoitusvaikeudet voidaan ratkaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnalla. Hankkeen toteutusvauhdin määrää tietenkin hitain osapuoli, joten tässäkin suhteessa onnistuminen riippuu paljolti hallinnon tehokkuudesta. Näkemykseni mukaan Keski- ja Itä-Euroopan maissa on tärkeää parantaa huomattavasti pienten ja keskisuurten yritysten pääoman saantia, kuten Ingrid Mätthaus-Maier ja Péter Medgyessy arvioivat. Pkyritysten tukeminen on tarpeen myös siksi, että tällaiset yritykset muodostavat yhteiskuntaan uuden kerroksen, jolla on myönteinen vaikutus maiden poliittiseen vakauteen. Ari Tolppanen selitti, miksi kasvualojen yrityksiä (Internet, teknologia, viestintä) kannattaa rahoittaa pääomasijoitusrahastoista myös Itä-Euroopassa. Tällä tavalla paikallinen osaaminen voidaan muuttaa suoraan tuotteiksi, ja näin ollen edistetään uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Tästä syystä myös EIP on päättänyt ulottaa pääomarahoituksensa Euroopan investointirahaston kautta Keski- ja Itä-Euroopan maihin. EIP:n perustajat uskoivat, että lainat ovat suoria avustuksia parempi valine aluekehityksen tukemisessa. Lainoille juoksee korko ja ne on maksettava takaisin. Tämä voi olla voimakas kannuste resurssien tehokkaaseen käyttöön ja läheisen yhteistyön edistämiseen aluepolitiikan eri osapuolten kesken. Pääjohtaja Maystadt sanoi epäilevänsä, ettei Keski- ja Itä- Euroopan uusille jäsenmaille jaettava tukimäärä voi jatkossa pysyä samalla tasolla kuin nykyisille koheesiomaille on annettu, ja annetaan edelleen. Ministeri Eichel totesi varsin selvästi, ettei se olekaan mahdollista. Tämä merkitsee kuitenkin vain sita, että EIP:n on unionin lainarahoittajana otettava entistä keskeisempi rooli aluekehityksessä. Lisätietoja ElP-foorumlsta 2000 saa pankin Internet-sivuilta 2000, tai ottamalla yhteyttä EIP:n tiedotus-ja viestintäosastolle: Yvonne Berghorst, puh. (+352) , s-posti Vuoden 2001 ElP-foorumi pidetään Italian Sorrentossa lokakuun lopulla. Sen aiheena on Välimeren alueen yhteistyö. Sivu 10 I EIP TIEDOTE

11 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP isännöi TEN-konferenssia EIP on yksi suurimmista Euroopan laajuisten liikenneverkostojen rahoittajista. Sen tähden se haluaa viedä omalta osaltaan keskustelua eteenpäin liikennealan uusista kehityslinjoista kutsumalla kokoon Euroopan laajuisia verkkoja (TEN) käsittelevän konferenssin, joka pidetään Strasbourg issa 14. helmikuuta Euroopan komissio ja jäsenmaat laativat parhaillaan suunnitelmia uusista tärkeimmistä liikennehankkeista. Nykyisistä TEN-hankkeista sovittiin Essenin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 1994 nopeuttamaan Euroopan laajuisten verkkojen rakentamista. EU:n liikennepolitiikan suuntaviivoja tarkistetaan seuraavan kerran vuonna Euroopan komissio on valmistautunut tähän perusteelliseen uudistukseen käynnistämällä tutkimushankkeen, jolla selvitetään liikennealan kehitystarpeita vuoteen 2020 asti. Liikenneinvestointeja tarvitaan lisää, jotta voidaan poistaa unionin liikennettä tällä hetkellä haittaavat pullonkaulat, vastata kuljetustarpeiden kasvavaan kysyntään ja energian hintakehityksen synnyttämiin haasteisiin. Lisäksi halutaan parantaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden yhteyksiä sisämarkkinoille. Tehokkaan eri kuljetusmuotoihin perustuvan Euroopan laajuisen verkon rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää unionin ja lähialueen maiden taloudelliselle yhdentymiselle sekä unionin multa heikommassa asemassa olevien alueiden kehitykselle. Myös kuljetusalan hintapolitiikka kaipaa tarkistusta. Erityisen tärkeää olisi tukea tavaran rautatiekuljetuksia maantiekuljetusten sijasta. Pitemmällä aikavälillä tarvitaan myös investointeja uudentyyppisiin infrastruktuureihin. EIP TIEDOTE I Sivu II

12 EIP:n TEN-konferenssissa käsitellään alan keskeisiä kysymyksiä, kuten: Mitä tähän mennessä on saatu aikaan ja mitä ongelmia on tullut vastaan? Mihin asioihin tulevaisuudessa on tärkeintä keskittyä? Mitä talouspoliittisia muutoksia tarvitaan investointien rohkaisemiseksi vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin? Mitä uusien investointihankkeiden nopea toteutus edellyttää? Tilaisuudessa on puhujina Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja EIP:n edustajia sekä liikenneviranomaisten edustajia EU:sta ja EU:n ulkopuolisista maista. Lisäksi kuullaan kuljetusyrityksiä ja rahoittajia. Konferenssiin odotetaan nom 200 osallistujaa. He edustavat unionin ja kansallisen tason liikenneviranomaisia, hankkeiden toteuttajia, suuria rakennusliikkeitä, liikennepolitiikan tutkijoita, liikennehankkeisiin erikoistuneita rahoittajia, europarlamenttia, valtionhallintoa sekä kansalaisjärjestöjä. EIP:n TEN-konferenssiin Strasbourgissa 14. helmikuuta 2001 voivat osallistua vain kutsun saaneet. Lisätietoja tilaisuudesta saa sähköpostitse: Uusi TEN-yhteys avattu liikenteelle EIP oli Jutitinrauman siltahankkeen tärkeä rahoittaja. Juutinrauman projektilla rakennettiin Malmön ja Kööpenhaminan välinen kiinteä maantie- ja rautatieyhteys, joka liittää Ruotsin ja Tanskan toisiinsa. Pankki rahoitti tämän vuoden heinäkuu.ssa liikenteelle avattua siltaa yhteensä noin 1,2 miljardilla eurolla. Juutinrauman liittymä on paitsi TEN-hanke, myös esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeesta. EIP onkin voimakkaasti tukenut tällaista yhteistoimintaa kaikissa Euroopan liikenneja viestintäinlrastruktuuriin liittyvissä hankkeissa. EIP:n vuosien varrella hankkima kokemus on siile lisäansio erityisesti liikenteen alalia. HU:n liikennepoliittisena päätavoitteena on yhdistää jäsenmaat entistä tiiviimmin toisiinsa ja parantaa yhteyksiä EUm ulkopuolisiin maihin, erityisesti hakijamaihin. Muita merkittäviä ElP-rahoitteisia yhteistoimintahankkeita ovat olleet mm. Atecnan lentokenttä, Lontoon ja Kanaalin tunnclin välinen suurnopeusjunayhteys, Elbe-joen alittava tunneli Hampurissa, El 8-moottoritie Norjassa sekä useat moottoritieosuudet Isossa-Britanniassa ja Portugalissa. iìiiiihiifniiiii^^ahi^ Sivu 12 I EIP TIEDOTE

13 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP isännöi TEN-konferenssia ElP-.n rahoitus Euroopan laajuiset verkot : 41 miljardia (miljoonaa euroa) Liikenne Tietoliikenne Energia Komission jäsen Christophersenin johtaman korkean tason asiantuntijaryhmän antamien suositusten ja Essenin Eurooppaneuvoston 1994 verkkojen määrittelyä koskevan päätöksen perusteella EIP:n rahoitusta on lisätty vuodesta 1993 alkaen Euroopan laajuisille liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkoille ja niiden laajentamiseksi lähialueille, erityisesti jäsenyyttä hakeneisiin maihin. EIP on hyväksynyt unionin alueelle ja ulkopuolelle 65 miljardin lainat vuodesta 1993 lähtien TENverkkojen rakentamiseen. Hankkeiden kokonaiskustannuksiksi voidaan arvioida suunnilleen 206 miljardia. I Uusi näkökulma TENverkkoihin "Going trans-european. Planning and financing transport networks for Europe", Pergamon, Elsevier Science, Oxford 1999 (374 sivua) on EIP:n hankkeet-osaston talousasiantuntija Mateu Turrón kirjoittama kirja. Se on ensimmäinen teos, joka antaa hyvän yleiskuvan Euroopan liikenteen infrastruktuuripolitiikasta. Nyt kun TEN-suuntaviivoja pian tarkistetaan ia verkkoja on laajennettava hakijamaihin, on Turrón mielestä sopiva tilaisuus määritellä uudelleen koko Euroopan laajuinen liikennepolitiikka. Hän ehdottaa kirjassaan toimenpiteitä, joilla eri toimielimct voisivat edistää tehokkaamman, eri liikennemuotoihin perustuvan TEN-verkon rakentamista unionin eri alueiden vallile ja naapurimaihin. Turró korostaa uutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla eri kuljetusmuodoissa ja eri tasoilla (kansallisella, alueellisella ja paikallisella) toteutettavat toimet sovitettaisiin yhteen. Eri liikennemuotoihin perustuvan TEN-verkon arvioidaan vaativan noin Ö miljardin euron investoinnit seuraavien 20 vuoden aikana. Ainoa TEN-verkoille erityisesti myönnettävä EU:n rahallinen apu on talousarvioon sisältyvä TEN-määräraha, jonka otaksutaan olevan 4,6 miljardia euroa vuosina Selvästi enemmän EUrahaa on käytettävissä koheesiorahastosta ja aluekehitysrahastosta - vain tietyille alueille - ja EIP:ltä yleisesti unioniin myönnettävinä lainoina. Mateu Turrón mukaan TEN-politiikan vauhdittaminen vaatii nykyistä selvästi enemmän rahoitusta, joka tulisi antaa erityisesti avustuksina. Useimmat liikenneinfrastruktuurit ovat vielä julkisrahoitteista. Rahoitusolot tosin muuttuvat nopeasti, kun globaalistuminen edellyttää valtion roolin vähentämistä ja markkinavoimien tehostunutta käyttöä. Mateu Turrón kirjassa pohditaan eri liikennemuotoihin perustuvan TEN-verkon rahoitushaasteita sekä liikenneinfrastruktuurien yksityisrahoituksen esteitä ja mahdollisuuksia. Turró on Barcelonassa sijaitsevan Katalonian teknillisen korkeakoulun (Universität Politècnica de Catalunya) liikennetalouden professori. Lisäksi hänellä on käytännön kokemusta EIP:stä, missä hän on työskennellyt vuodesta EIP myös tuki Turrón kirjahanketta myöntämällä hänelle vierailustipendin St. Anthony Collegeen Oxfordiin. Kirja on siiti tekijänsä yksiryinen teos ja kuvastaa hänen omia mielipiteitään. ElP pitää kirjaa kuitenkin oivallisena lähdeteoksena, kun pohditaan Euroopan liikenneinfrastruktuuripolitiikan rulevaa kehitystä. Lisätietoja saa Internet-sivulta: EIP TIEDOTE 3-2OOO I Sivu I3

14 Kaksi uutta jäsentä EIP:n hallitukseen lsabel Martin Castella Isabel Martin Castella on kutsuttu EIP:n hallituksen jäseneksi syyskuusta alkaen. Hänen vastuualueeseensa varapääjohtajana kuuluvat strukturoidun rahoituksen koordinointi ja uusien rahoituspalvelujen kehittäminen, Iakiasiainosaston operaatiot sekä rahoitus Espanjassa, Portugalissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa sekä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hän vastaa myös EIP:n suhteista Latinalaisen Amerikan kehityspankkiin ja Aasian kehityspankkiin. Isabel Martin Castella on Tecnico Comercial y Economista dei Estadosta, joka on yksi Espanjan valtionhallinnon erikoistuneista korkean tason päätöksentekoelimistä. Hän tuo siiti mukanaan mittavan kokemuksen myös pankkialalta, jolla hänellä on takanaan 16 vuoden työura. Martin Castella tuli 1987 Banco Hispanoamericanon palvelukseen kansainvälisen rahoitusosaston apulaisjohtajaksi, jossa asemassa hän toimi myöhemmin Banco Central Hispanossa (BCH) ja Banco Santander Central Hispanossa (BSCH) näiden rahoituslaitosten yhdistyttyä. Tassa ominaisuudessa hän osallistui aktiivisesti moniin kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisiin tapahtumiin sekä yksityistämistoimiin, joita toteutettiin varsinkin Latinalaisessa Amerikassa. Saatuaan päätökseen taloustieteen opinnot Madridin Complutenseyliopistossa Martin Castella toimi useissa eri tehtävissä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Hän siirtyi Espanjan kansalliseen teollisuusinstituuttiin (Instituto Nacional de Industria - INI) 1985, missä hän vastasi suhteista Euroopan yhtei- Irlantilainen Michael G. Tutty aloitti EIP:n hallituksessa varapääjohtajana lokakuussa. EIP:ssä Tutty vastaa rahoituksen valvonnasta Irlannin ja Tanskan sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (Cotonoun sopimukseen perustuva rahoitus) osalta. Hänen toimialaansa kuuiuu myös aluekehitys sekä hankearviointi ja rahoitettujen hankkeiden jälkiarviointi. söön. Martin Castella oli julkisen sektorin edustaja Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomiteassa Hänellä on lisäksi ollut monia hallituspaikkoja INI-konsernin teollisuusyrityksissa sekä Compania Espanola de Financiación del Desarrollossa (COFIDES) ja Compania Espanola de Seguro de Crédito a la Exportaciónissa (CESCE). Ennen EIP:n tehtäväänsä Tutty toimi valtiovarainministeriön budjetti- ja talousosaston päällikkönä Dublinissa vuodesta 1994 alkaen. Hän vastasi yleisestä budjettistrategiasta ja talousarvion koordinoinnista, veropolitiikasta, talouspolitiikasta ja talousennusteista. Hän oli lisäksi Euroopan unionin veropolitiikkaryhmän, yritysverotukseen sovellettavia menettelysääntöjä käsittelevän työryhmän sekä talous- ja rahoituskomitean jäsen. Tutty suoritti kauppatieteen kandidaatin (Bachelor) ja taloustieteen maisterin (Master) tutkinnot Dublinin University Collegessa. Myöhemmin hän suoritti vielä ylemmän korkeakoulututkinnon julkisen sektorin strategisesta hallinnosta Dublinin yliopiston Trinity Collegessa. Hän tuli Irlannin valtiovarainministeriön hallinto-osastolle 1968, missä hän nousi jaostopäälliköksi Hän siirtyi ministeriön budjettiosastolle 1981, missä hänen vastuullaan oli budjetin koordinointi sekä ALV- ja valmistevero- SivU 14 I EIP TIEDOTE

15 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Kaksi Uutta Jäsentä EIP:n Hallitukseen politiikka. Vuonna 1985 Tutty siirtyi rahoitusosastolle hoitamaan kansainvälisiä rahoituspo lütt isla kysymyksiä. Tehtävä sisälsi valuuttakurssipolitiikan, pääomanliikkeiden vapauttamisen sekä IMF:ään ja Maailmanpankkiin liittyvät asiat. Myöhemmin Tutty nimitettiin ministeriön rahoitusosaston apulaispäälliköksi, jossa tehtävässä hän toimi Hänen vastuualueinaan olivat EU-asioiden koordinointi (mm. Ecofin, EU:n budjetti ja EU:n sopimusneuvottelut, kuten Maastrichtin sopimuksen Emu-asiat), aluepolitiikka (mm. rakennerahastot, Irlannin kansallisten kehityssuunnitelmien valmistelu ja yhteisön tukiohjelmaneuvottelut), vaiuuttakurssipolitiikka, pankkilainsäädäntö, rahoituslaitosten valvontaa koskevat toimenpiteet sekä ministeriön tiliosasto. Lisäksi hän oli EU:n rahaasiain komitean varajäsen ja varajäsenten puheenjohtaja ( ). Uusiin tehtävin Antonio PUGLIESE on nimitetty Välimeren ja Balkanin maiden maajohtajaksi, unionin ulkopuolisen rahoituksen yksikköön lainanantotoiminnon johto -osastolle. Hän siirtyi tähän tehtävään Roomassa vietetyn välivaiheen jälkeen, jonka aikana hän koordinoi pankin Kreikan lainasalkun siirtoa Italian, Kreikan, Maltan ja Kyproksen yksikköön. Pugliese tuli pankin palvelukseen 1977 ekonomistiksi. Aluksi hän vastasi energia-ja teollisuushankkeista. Vuonna 1982 hän siirtyi luottovirkailijaksi pankin Italian yksikköön Roomaan. Hän palasi Luxemburgiin 1990 vastaamaan luotonannosta Espanjan autonomisille alueille. Pugliese nimitettiin jaostopäälliköksi Kreikan ja Suomen jaostoon 1995, ja edelleen Italian yksikön infrastruktuurijaoston päälliköksi. Vuonna 1999 hänet nimitettiin pankin ylimpään johtoon Kreikan, Suomen, Tanskan ja Ruotsin yksikön johtajaksi. Pier Luigi GILIBERT on nimitetty ylijohtajaksi pankin luottoriskit-yksikköön. Gilibert tuli pankin rahoitustutkimusosastolle Hän on työskennellyt luottoriskit-yksikössä vuodesta 1996 alkaen. Hänellä on taloustieteen tutkinnot Torinon (Italia) ja Rochesterin (N.Y., USA) yliopistoista. Gilibert on työskennellyt aiemmin Milanossa Banca Commerciale Italianan tutkimusosastolla ja kansainvälisellä osastolla. Per JEDEFORS on nimitetty luottoriskit-yksikön operaatioista vastaavaksi johtajaksi. Per Jedefors tuli EIP:n palvelukseen tämän vuoden maaliskuussa. Sita ennen hän veti Maailmanpankin Korean ohjelmatoimintaa Washingtonissa. Jedefors sai siirron Maailmanpankkiin Skandinaviska Enskilda Bankenista (SEB), missä hän toimi Emu-ryhmän päällikkönä, luottopäällikkönä, asiakassuhdepäällikkönä sekä talouspäällikkönä ja controllerina. Lisäksi hän toimi SEB:n Singaporen, Hong Kongin, Tokion, Sydneyn ja Luxemburgin sivukonttorien ja tytärpankkien hallitusten puheenjohtajana. Ennen SEB:iin tuloaan hän oli Skandinavian Senior Engagement Manager McKinsey & Companyssa ja työskenteli yksityisyrityksessä New Yorkissa. Alfonso QUEREJETA on nimitetty Espanjan ja Portugalin maajohtajaksi Länsi-Euroopan yksikköön lainanantotoiminnon johto -osastolle. Juristin koulutuksen saanut Querejeta on oikeustieteen tohtori Bolognan yliopistosta. Hän on toiminut pankin lakiasiainosastolla eri tehtävissä vuodesta 1986 alkaen. Querejeta siirtyi uuteen tehtäväänsä lakiasiainosastolta Espanjan ja Portugalin operaatioista vastaavan jaostopäällikön paikalta. Alfonso Querejeta Francisco de Paula COELHO on nimitetty toimintojen suunnittelu ja toimeenpano -yksikön johtajaksi pankin rahoitus ja varainhoito -osastolle. Francisco de Paula Coelho Francisco de Paula Coelho tuli EIP:n palvelukseen 1987 esittelijäksi AKT-maiden osastolle. Hän työskenteli varainhallintayksikön salkunhoitoryhmässä Hän on ollut jaostopäällikkönä lainanannon Backofficessa toimintojen suunnittelu ja toimeenpano -yksikössä vuodesta 1996 alkaen. De Paula Coelho on työskennellyt aiemmin Maailmanpankissa Washingtonissa. Joachim LINK on nimitetty Saksan ja Itävallan maajohtajaksi Keski-Euroopan yksikköön lainanantotoiminnon johto -osastolle. Joachim Link oll kehittämässä Euroopan unioniin suuntautuvaa EIP:n rahoitusta vuodesta 1982 alkaen. Ensin hänen toimialueenaan oll Ranska, Sitten Saksa ja Tanska. Vuonna 1990 Linkin vastuulle tulivat Saksan itäiset osavaltiot (entinen Itä-Saksa) ja myöhemmin ehdokasmaista erityisesti Itävalta, Norja ja Ruotsi näiden valmistautuessa EU-jäsenyyteen. Vuonna 1994 hänestä tuli jaostopäällikkö uuteen Saksan (eteläiset osavaltiot) ja Itävallan jaostoon. EIP TIEDOTE 3-2OOO I SivU I5

16 ElP-ryhmä panosti uuteen teknologiaan ja innovatioihin myöntämällä riskipääomaa ja pitkäaikaiset lainat EIR - ElP-ryhmän pääomasijoitusyksikkö Amsterdamin Eurooppa-neuvosto antoi 1997 pankin tehtäväksi paneutua riskipääomamarkkinoiden kehittämiseen laajentaakseen toimivalikoimaa Euroopan kasvun ja työllisyyden tueksi. Lissabonin Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän tehtävän maaliskuussa Se esitti EIP:lle vaatimuksen erityisestä panostuksesta uusien tekniikoiden ja innovatiivisen toiminnan hyväksi, joka tulisi toteuttaa riskipääomina ja pitkäaikaisina lainoina. Näin toimitaan riskipääomamarkkinoilla: Loppuvuodesta 1997 lähtien ryhmä on sijoittanut pääomia yli sataan rahastoon yhteensä 1,2 miljardia euroa. Kyseiset rahastot toimiviat yleisesti EU-maissa. Ryhmän sijoitustoiminnassa korostuvat monipuoliset ratkaisut ja toimintamuodot: sijoituksia tehdään pääsääntöisest! teknorahastoihin ja yleisrahastoihin, mutta valikoidusti myös rahastojen rahastoihin, kuten Ranskassa ja Britanniassa. Sijoittajat voivat olla joko julkisia tai yksityisiä. Muotoseikat ovat vähemmän tärkeitä kuin tavoitteet ja toimialat. Valinnan kannalta oleellisinta on salkunhoitajien pätevyys. Ryhmässä on pantu painoa yleiseurooppalaisille rahastoille, joissa se on merkittävä sijoittaja. Hyviä esimerkkejä ovat mm. Merlin (biotekniikka), Gilde Agrifoods (elintarviketeollisuus) ja Barings European (moniala), jotka ovat Oman alansa markkinajohtajia. EIR-uudistus kesäkuussa 2000 EIP on tehostanut ja parantanut rahoitusorganisaatiotaan, jotta siila olisi mahdollisimman hyvät edellytykset vastata Eurooppa-neuvostolta saamaansa käskyyn toimintansa lisäämiseksi pääomasijoittamisen alalia. Aikaisemmin sekä EIP että Euroopan investointirahasto EIR osallistuivat pääomasijoituksiin. EIR hoiti osaa EIP:n sijoitettavista varoista (Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmä ETF) sekä yhteisön varoja teknologiayritysten käynnistysrahoitusohjelman (ETF- Start-up) puitteissa. Kesäkuussa 2000 EIR:stä tuli ElP-ryhmän tytäryhtiö. Rahaston kolmikantayhteistyö säilyy - sen omistajina ovat Euroopan komissio, joukko liikepankkeja ja EIP. EIR:n tehtävänä on toteuttaa kaikki vastikään perustetun ryhmän pääomasijoitukset. Uudistus oli tervetullut, jolla toi- Sivu 16 I EIP TIEDOTE 3-2OOO

17 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIR - ElP-ryhmän pääomasijoitusyksikkö mintaa virtaviivaistettiin ja jota myös markkinatoimijat erittäin hyvänä. pitivät Rahasto pitää toimintapoliittisena ohjenuoranaan Euroopan pääomasijoitusmarkkinoilla seuraavaa: eelliset rahastot, jotka ovat pääasiallisia keinoja levittää innovaatioita koko talouden alalia. Tästä käytetään termiä "e-migraatio". Uudistuksesta oll seurauksena rahoitusvarojen siirto, joka toteutettiin kahdella tasolla. Yhtäältä EIP:n koko pääomasijoitussalkku siirrettiin vuosilta eli ajanjaksolta, jolloin se itse vastasi sijoitustoiminnasta. Toisaalta siirto koski miljardin euron lisäsummaa, jonka EIP:n valtuusto eil EU-maiden valtiovarainministerit, kehottivat pankkia viime kesäkuussa irrottamaan sen omista varauksista takaamaan EIR:n vuoden 2003 loppuun mennessä tekemiä uusia pääomasijoituksia niihin liittyvien riskien varalta. Näihin varoihin on vielä lisättävä Euroopan komission budjettivaroista osoittamat riskipääomat, joiden hoidosta vastaa EIR. Kyseisillä rahoitusvaroilla EIR on Euroopan pääomasljoitusmarkkinoiden oleellinen toimija. Vuonna 1999 riskipääomamarkkinoiden arvo Euroopassa oli 25 miljardia euroa, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli 45 miljardia. Pääomasijoitustoiminnan volyymi pelkästään Kalifornian Silicon Valleyssä oli yhtä suuri kuin 15 EU-maan markkinat yhteensä. Rahaston ennustetaan tekevän 3 miljardin euron sijoitukset vuoteen 2003 mennessä. EIR:n toiminnan puitteet, rooli ja lisäarvo EIR on edelleen kevytrakenteinen, oma-aloitteinen ja jatkuvassa kosketuksessa yksityissijoittajiin ja markkinoiden kehitykseen. Se on myöskin rahoituslaitos, jonka tavoitteet ovat yhdenmukaiset unionin tavoitteiden kanssa: yrityksistä etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen, innovatiivisen toiminnan ja teknologian edistäminen, kasvun ja parempien työpaikkojen luominen, tasapainoinen aluekehitys. Rahaston yhteistyö Euroopan komission ja jäsenvaltioiden kanssa on siten luonnollista ja jatkuvaa. Koska EIR on julkinen sijoittaja, se pyrkii toimimaan katalysaattorina lisäämällä oman rahoituksen vaikutuksella muiden sijoittajien luottamusta siten, että se tekee sijoituksia rahastoihin ja toimialoille, jotka ilman sen osallistumista eivät olisi voineet käynnistyä yhtä nopeasti, samassa mittakaavassa tai yhtä menestyksekkäästi. Se myös pyrkii jouduttamaan markkinoiden kehitystä. Sen tavoitteena on toimia alueilla, joilla Oman pääoman puuttuminen on esteenä toimivien ja yhtenäisten eurooppalaisten pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymiselle. Pääomien niukkuus voi ilmetä sijoitusten koossa, niiden sijoittumisessa tal toimi aloissa. Tässä suhteessa muutokset ovat nopeita. Tällä hetkellä tarjontaa onkin ylenpalttisesti "nettotalouden" puolella eli business-to-consumer-toiminnassa sekä business-to-businesstoiminnassa. Rahaston tulee siten suuntautua teknologian muille lohkoille, joita voivat olla mm. televiestintä, biotekniikka, elintarviketeollisuus, sisältötuotanto, kestävä kehitys ja nanoteknologia eli äärimmäisen pienikokoiset tuotteet ja prosessit. Nämä sektorit tarjoavat varsin huomattavia kasvunäkymiä ja ovat samalla uuden talouden avainaloja. EIR on ottanut tähtäimeensä myös kehitysvaiheen pääoman ja alu Tämän ohella EIR korostaa painopisteinä tutkimuksen, innovaatioiden levittämisen ja yritysten perustamisen välisen vuorovaikutuksen kehittämistä sekä yhteyttä yliopistojen ja uusien yritysten vallila. Pyrkimyksenä on tukea yrityshautomoiden ja tiedekeskusten tyyppisiä rakenteita. Lisäksi pyritään kehittämään yleiseurooppalaisia rahastoja, joilla on edellytykset toimia moottorina koko mantereen tasolla. Rahaston koko on todellakin määräävä pääomasijoitustoimialan muuttujista. Tässä suhteessa on pakko todeta, että amerikkalaisilla salkunhoitajilla on käytössään usein huomattavasti suurempi sijoitussäkki kuin Euroopassa. EIR:n toiminta ei rajoitu ainoastaan Euroopan unionin jasenvaltioihin. Kesäkuusta 2000 lähtien siila on ollut mahdollisuudet toimia 13:ssa jäsenyyttä hakeneessa maassa. Tämän perusteella siila on näiden maiden rahoitussektoreiden kannalta puhtaan sijoitustoiminnan lisäksi myös erittäin kiintoisa rooli asiantuntemuksen tuojana ja käynnistävänä voimana paikallisilla markkinoilla, jotka ovat vasta kehittymässä. Marc SCHUBLIN, EIR Puh. : (+352) S-posti : Lisätietoja Sivu 17

18 EIP rahoittaa Balkanin maita *EIP:n valtuutuksesta neuvotellaan EIP on varautunut rahoittamaan kohteita Jugoslavian liittotasavallassa Euroopan investointipankki on valmis aloittamaan toiminnan Jugoslavian liittotasavallassa Euroopan unionin antaman hyväksynnän jälkeen. ElP:n toiminta Länsi-Balkanilla kasvaa huomattavasti lähitulevaisuudessa. Viimeaikaiset demokraattiset muutokset Jugoslavian liittotasavallassa ja opposition nousu valtaan V. Kostunican valinnalla liittovaltion presidentiksi ovat saaneet Euroopan unionin ratkaisevalla tavalla tarkistamaan suhtautumisensa Jugoslaviaan. Ministerineuvoston kokouksessa (yleisten asiain neuvosto) viime lokakuun 9. päivänä ministerit päättivät luopua Jugoslaviaa koskeneista pakotteista ja liittää maa niin sanottuun "vakauttamis- ja yhdentymisprosessiin". Samalla päätettiin, että Jugoslavia tulee saamaan apua CARDS-avustusohjelmasta, mikä tulee olemaan lisänä nulle humanitaarisille avustusohjelmille, joita on sovellettu viime vuosina Jugoslaviasta kotoisin oleviin ihmisiin. Kaksi alueellista hanketta, jotka sisältyvät Balkanin alueen sodanjälkeistä jälleenrakentamistyötä varten perustettuun niin sanottuun Quick-Start-pakettiin, liittyvät Jugoslavian liittotasavaltaan: Tonavan avaaminen liikenteelle siirtämällä pois kolme keväällä 1999 tuhottua siltaa Novi Sadissa, kokonaiskustannuksiltaan 24 miljoonaa euroa; ja alueellinen liikenneinlrastruktuuriselvitys, jolla pyritään kartoittamaan ensisijaiset liikenneinvestoinnit Kaakkois-Euroopassa, noin 2,3 miljoonaa euroa. EIP:llä on hyvät lähtökohdat infrastruktuuriinvestointien rahoittamiseen Jugoslavian liittotasavallassa, koska pankilla on pitkä ja menestyksekäs kokemus lainanannosta tähän maahan. Pankki aloitti tärkeidcn liikenne- ja energiahankkeiden rahoittamisen entisessä Jugoslavian sosialistisessa liittotasavallassa 1977 EU:n ja Jugoslavian yhteistyötä koskevan "Belgradin julistuksen" jälkeen. EIP:n Jugoslavian rahoitusta vuosina kertyi 760 miljoonaa euroa. Lainasummasta 668 miljoonalla eurolla rahoitettiin pääasiassa Jugoslavian poikki kulkevaa moottoriticta ja rautatietä, jotka yhdistävät Slovenian, Kroatian, Vojvodinan autonomisen alueen, Serbian ja Makedonian sekä naapurimaat Itävallan, Italian ja Kreikan. Yhteensä 92 miljoonaa euroa käytettiin sähköverkon parantamiseen ja rakentamiseen liittyviin hankkeisiin.sekä voimaverkon liittämiseen Kreikkaan ja Italiaan. Suurin osa rahoituksesta järjestettiin kolnien rahoituspöytäkirjan puitteissa (yhteensä enintään 1 miljardi euroa), jotka perustuvat EU:n ja Jugoslavian yhteistyösopimukseen. lama sopimus vahvisti EU:n ja Jugoslavian aikomuksen lujittaa taloudellisia ja kauppasuhteita osana laajempaa EU:n ja kolmansien maiden yhteistyöpolitiikkaa Välimeren alueella. Jugoslavian hajoamisen jälkeen EIP käynnisti rahoituksen uudelleen alueella entiseen Jugoslavian tasavaltaan kuuluneessa Makedoniassa 1998 ja Bosnia-Hertsegovinassa Pankki lähtee piakkoin liikkeelle myös Kroatiassa sekä Jugoslavian liittotasavallassa kohdentamalla toimintansa liikenne- ja energiasektorille. Sivu l8 I EIP TIEDOTE 3-2OOO

19 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP rahoittaa Balkanin maita Korostaakseen sitoutumistaan Balkanin alueen sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen EIP oli mukana luomassa Kaakkois-Euroopan vakaussopimusta Kölnissä kokoontuneessa ministeritason kokouksessa kesäkuussa Välittömänä vastauksena jälleenrakentamista ohjaavan korkean tason työryhmän ja vakaussopimuksen pankille antamaan johtavaan asemaan alueen infrastruktuurin investo!ntiohjelmien suunnittelussa ja koordinoinnissa EIP perusti Balkanin työryhmän arvioimaan investointitarpeita ja kartoittamaan ensisijaisia kohteita sodanjälkeisessä Kaakkois-Euroopassa. Alue käsittää Albanian, Bosnia-Hertsegovinan, Kroatian Jugoslavian liittotasavallan (käsittäen Serbian ja Montenegron), Makedonian sekä Bulgarian ja Romanian. Syyskuussa 1999 EIP julkisti ensimmäisen raporttinsa jälleenrakennustarpeista yhteistyössä Euroopan komission ja muiden monenkeskisten rahoituslaitosten kanssa. maaliskuuhun 2001 mennessä ja Near-Term-paketin investointeihin, jotka näyttävät ensi näkemältä taloudellisesti perustelluilta eivätkä aiheuta suurempia sektori- tai projektikohtaisia kysymyksiä. Listalla on kaikkiaan 85 hanketta, yhteismäärältään noin 4 miljardia euroa. Näistä 35 on Quick-Starthankkeita, arvoltaan 1,1 miljardia euroa. EIP:llä on johtava asema 14 hankkeessa, joiden kustannukset ovat noin 800 miljoonaa euroa. Se on 72 prosenttia kokonaismäärästä. Muiden 50:n Near-Term-hankkeen yhteenlaskettu arvo on noin 3 miljardia euroa. EIP on mahdollisesti mukana 18 hankkeessa, joiden määrä on noin 1 miljardi euroa eli 33 prosenttia kokonaismäärästä. Ne 14 Quick-Start-hanketta, joissa EIP on johtajana, ovat edenneet merkittävästi. EIP:n pitkäaikaisia lainoja, yhteismäärältään 548 miljoonaa euroa (69 % EIP:n johtamista Quick-Start-hankkeista), on allekirjoitettu 5 liikennehankkeeseen, yksi Bosnia-Hertsegovinassa (tieliikenne/väylä V, 57 milj. euroa), kaksi Makedoniassa (Skopjen ohitustie ja rajanylitys Kreikkaan Gevgelijan kautta, 70 milj. euroa) sekä Bulgariassa (Sofian lentokentän kehittämishanke, 150 milj. maahan ja kolmeen Balkanin maahan, joilla ei vielä ole jäsenehdokasasemaa. Maat ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia. Nykyiset lainavaltuudet ulotetaan pian koskemaan myös Kroatiaa sekä Jugoslavian liittotasavaltaa (käsittäen Serbian ja Montenegron). Bulgariassa ja Romaniassa näiden lainavaltuuksien lisäksi rahoitusta myönnetään EIP:n valtuuston päättämän toisen jäsenyyteen valmistavan rahoitusjärjestelmän puitteissa. Tämä mahdollistaa ElP-rahoituksen antamisen 8,5 miljardiin euroon asti Keski- ja Itä-Euroopan jäsenyyttä hakeneille maille sekä Kyprokselle ja Malfalle vuosina EIP:n lainananto Länsi-Balkanille nousee 323 miljoonaan euroon. Albanialle on myönnetty 68 miljoonaa euroa liikenne- ja energiahankkeita sekä pk-yrityksiä varten vuodesta 1995, Bosnia-Hertsegovinalle 125 miljoonaa euroa liikenne- ja energiahankkeita varten vuodesta 1999 ja Makedonialle 130 miljoonaa euroa liikennehankkeita varten vuodesta 1998 lähtien. ElP;n lainananto toteutetaan läheisessä yhteistyössä EU:n komission ja muiden monenkeskisten rahoituslaitosten kanssa. Hankkeet on ryhmitelty pääomainvestointien Quick-Start-pakettiin, jonka toimeenpano on ajoitettu alkavaksi tai tarjoukset annettavaksi euroa) ja Romaniassa (tieosuus Bukarest-Cernavoda, 270 milj. euroa). Jälleenrakennusohjelman lisäksi EIP rahoittaa hankkeita Balkanilla alueen normaalin antolainaustoiminnan puitteissa. Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Makedoniassa pankki toimii ministerineuvoston vuosia koskevien Keski- ja Itä- EIP:n toiminta Länsi-Balkanilla tulee lähiaikoina kasvamaan huomattavasti, kun hankkeiden valmisteluun saadaan lisää vauhtia juridisten, hallinnollisten ja teknisten menettelyjen virtaviivaistamisesta. EIP:n lainananto tapahtuu myös tällä kertaa läheisessä yhteistyössä Euroopan komission ja muiden monenkeskisten rahoituslaitosten kanssa ja keskittyy erityisesti liikenne-ja energia-alalie. I Euroopan maiden lainavaltuuksien puitteissa. Valtuudet antavat mah Helen Kavvadia dollisuudet EIP:n lainanantoon 8,7 Tiedotus-ja viestintäosasto miljardiin euroon asti kymmeneen Puhelin (+352) unionin jäsenyyttä hakeneeseen S-posti EIP TIEDOTE I Sivu 19

20 EIP Tiedote on Euroopan investointipankin toiniiittama kausijulkai- SU, joka ilmestyy samanai- 'kalsesti11:lläerieu-kielellä. Ttmän julkaisun aineisto on vapaasti käytettävissä. Lähde on lainattaessa mainittava ja artikkelileike toimitettava julkaisijalle. vuroopan 'Investointipankki 100, bd Konrad Adenauer L Luxembourg Puhelin (+352) Telekopio (+352) H320 Videoneuvottelu Internet S-postI: InfoOeib.org Italian osaste Via Sardegna, 38 I Rooma Puhelin (+39) Telekopio (+39) H320 Videoneuvottelu Ateenan konttori 364, Kifissias Ave & 1, Delfon GR Halandri/Ateena Puhelin (+30) Telekopio (+30) Berliinin konttori Lennéstrasse, 17 D Bernini Puhelin (+351) tai (+351) Telekopio (+351) Lissabonin konttori Avenida da Liberdade, , 8 Ρ Lissabon Puhelin (+351) tai Telekopio (+351) tontoon konttori 68, Pall Mall GB-LontooSWIYSES Puhelin (+44) (0) Telekopio (+44) (0) Madridin konttori Calle José Ortega y Gasset, 29 E Madrid Puhelin (+34) Telekopio (+34) Brysselin edustusto Rue de la Loi 227 Β-1040 Bryssel Puhelin (+32) Telekopio (+32) H320 Videoneuvottelu Lay-out: EIB graphic workshop, Sabine Tissot Vak>kuvat EIB Photographic library. Stone, Telefonica Espana, CE, Matthias Krause, Isopress, Bremer Touristik Zentrale GmbH, La Vie du Rail (Recoura), Pantherix Ltd. Painettu Arctic Silk-paperille ("Nordic Swan") Buck, Luxembourg OH-AA-OO-003-FI-C Innovaatio ohjelma pähkinänkuoressa EIP:n valtuusto, toisin sanoen EUmaiden valtiovarainministerit, hyväksyivät kesäkuussa pidetyssä vuosikokouksessa pankin Innovaatio aloitteen. Tällä tavoiteohjelmalla halutaan tukea investointeja, jotka edistävät tietoyhteiskunnan kehittymistä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, innovaatioita, kilpailukykyä sekä inhimillisen pääoman kartuttamista. Näitä toiminta-alueita tuetaan erityisellä lainaohjelmalla, johon on varattu kolmeksi seuraavaksi vuodeksi miljardia euroa. Innovaatio ohjelma ei niinkään kasvata ElP-rahoituksen kokonaismäärää, vaan merkitsee uutta suuntaa pankin perinteisissä rahoitustoimissa. Keskeistä Innovaatio ohjelmassa on EIP:n toiminnan laajentaminen pk-yritysten riskipääomarahoituksen edistämiseksi. EIP sai myös mahdollisuudet kaksinkertaistaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävät pääomasijoitukset 2 miljardiin euroon. Lisäksi Euroopan investointirahastosta (EIR) on tullut EIP- Uusi esittelyvideo EIP:stä Uusi kymmenminuuttinen EIP:n toimintaa esittelevä videofilmi on nyt saatavilla. Video on hyödyllinen apuväline kuvaamaan EIP:n toimintaa Euroopan unionin rahoituslaitoksena ja sita voivat erityisesti hyödyntää pankit ja muut rahoituslaitokset, kauppakamarit, EU:n toimielimet ja edustustot, ammatilliset yhdistykset, yliopistot, koulut ja TV-asemat. Video keskittyy erityisesti EIP on taas julkistanut kilpailun joka toinen vuosi myönnettävästä ElP-palkinnosta. Palkittavien töiden on oltava lyhyitä esseitä, jotka käsittelevät Euroopan talouteen ja rahoitukseen liittyviä aiheita. Palkinnot ovat: euroa (1. palkinto) euroa (2. palkinto) euroa (3. palkinto) Alle 30-vuotiaiden töille tarkastelemaan pääomamarkkina- ja treasury-toimintoja sekä investointeja. Se kuvaa EIP:n asemaa rahoitusmaailmassa ja sen merkitystä talouskehitykselle ja elämänlaadulle niin nykyisissä kuin uusissa EU-maissa ja muualla maailmassa. Videossa käsitellään lyhyesti myös pankin pääomasijoitustoimintaa, jota hoitaa sen tytäryhtiö Euroopan investointirahasto EIR. ElP-palkinto 2001 Videota on saatavilla englannin, ranskan- ja saksankielisenä. VHS-kasetteja (tai Betacam- jaetaan lisäksi kolme euron suuruista palkintoa. Kilpailuun tarkoitettujen töiden on oltava perillä viimeistään Kilpailu on avoin kaikille EU- ja EFTA-maiden (Norja, Sveitsi, Islanti ja Liechtenstein) kansalaisille sekä unionin kanssa assosiaatiosopimuksen tehneiden Euroopan maiden kansalaisille ^ Sì ryhmän pääomasijoitusyksikkö. Vaikka rahaston kolmikantayhteistyö säilyy (EIP, Euroopan komissio ja liikepankit omistavat rahaston), EIP:stä tuli rahaston pääomistaja, joka myös vastaa sen toiminnasta. EIP on laatinut 16-sivuisen esitteen, jossa kerrotaan pankin toiminnasta tietopohjaisen talouden edistämiseksi. Esite on englanninja ranskankielisenä EIP:n Internetsivuilla, joiden osoite on Initiative. M ve rsi ο i ta TV-asemia varten) voi tilata maksutta EIP:n tiedotus- ja viest i ntäosastolta: Sophie Decelle, 100 bd Konrad Adenauer L-2950 Luxembourg Puh.: (+352) Faksi: (+352) sposti: I (Kypros, Malta, Turkki, Bulgaria, Tsekin tasavalta. Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakian tasavalta ja Slovenia). Arvosteltaviksi valitut esseet tarkastaa riippumaton palkintolautakunta. Palkinnot ja kunniakirjat jaetaan voittajille syyskuussa Lisätietoja saa Internetosoitteesta: EIB Prize M

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

1999 Vuosikertomus. Euroopan investointipankki

1999 Vuosikertomus. Euroopan investointipankki 1999 Vuosikertomus Euroopan investointipankki EIP numeroin (miljoonaa euroa) 1999 1998 Allekirjoitetut sopimukset 31 800 29 526 Euroopan unionin alueelle 27 765 25 116 Euroopan unionin ulkopuolelle 4 035

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD ,3 Bryssel 14. tammikuuta 2003.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD -lvhqydowlrlghq RQ YDXKGLWHWWDYD SRQQLVWHOXLWDDQ XXGLVWXVWHQ WRWHXWWDPLVHNVL MRWWD

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA FA/TR/EU/HR/fi 1 FA/TR/EU/HR/fi 2 I PÄÄTÖSASIAKIRJAN TEKSTI 1. Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002 EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002 Tunnusluvut EIP-ryhmä Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2002 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset Euroopan unioni Hakijamaat Kumppanuusmaat Hyväksytyt

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI BEI PUBLICATIONS OPERATIONS UE FINLANDE INVEST OINTIPANKKI FIT FONDS BEI SOUS-FONDS : PUBLICATIONS SERIES : EVENEMENTIELLES SOUS-SERIES OPERATIONS UE DOSSIERS : FINLANDE PIECES INVESTOINTIPANKKI DATES

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Takuuvaraukseen perustuvien lainojen ja lainatakuiden viitteelliset määrät. 9 prosentin rahoitusaste

Takuuvaraukseen perustuvien lainojen ja lainatakuiden viitteelliset määrät. 9 prosentin rahoitusaste Takuuvaraukseen perustuvien lainojen ja lainatakuiden viitteelliset määrät LIITE 1 (miljoonaa euroa) 9 prosentin rahoitusaste Vuosi 2001 2002 2003 2004 odotettu odotettu odotettu odotettu odotettu odotettu

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot