PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 mom. kohta 11 a)

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA 2007 Y ASIA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee eläinsuojan laajentamista ja olemassa olevan karjasuojan toimintaa Juvan kunnassa. LUVAN HAKIJA Tapio ja Päivi Kääriäinen Hirsipajantie Hatsola LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 mom. kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti 1) kohta ja 34 Ympäristönsuojeluasetus 6 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille ympäristökeskuksessa AIKAISEMMAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä karjasuojalla on Juvan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Tilakeskus sijaitsee Jukajärven yleiskaava alueella. Kaavamerkintä ko. kohdassa on M alue. Jääkärinkatu Mikkeli Puh Faksi kirjaamo.esa@ymparisto.fi Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland Tfn Fax kirjaamo.esa@ymparisto.fi

2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2/16 Eläinsuoja sijaitsee Juvan kunnan Ollikkalan kylässä Haukilampi RN:o 3:108 tilalla. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin metrin etäisyydellä eläinsuojasta itään ja lounaaseen. Muutoin eläinsuojan välittömässä läheisyydessä ei ole naapureita. Talouskeskusta ympäröi laajahko peltoalue, joka rajoittuu etelässä Haukilampeen. Eläinsuojan etäisyys Haukilammesta on noin 200 m. Eläinsuojasta noin 300 m luoteeseen sijaitsee Murtosen järvi, jonka vettä käytetään tekopohjavedeksi Hatsolan I luokan pohjavesialueella. Hatsolan pohjavesialueelta saadaan Juvan vesilaitoksen vedentarpeesta saadaan noin %. Eläinsuojan etäisyys pohjaveden muodostumisalueen rajasta on lyhimmillään noin 700 m. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkoston kohteita, eikä muita luonnonsuojelualueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Haukilammen tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Toimintaa ollaan laajentamassa lisäämällä eläinten määrää ja uusimalla tuotantorakennuksia. Rakentaminen toteutetaan siten, että lehmille rakennetaan uusi halli ja vanha karjasuoja kunnostetaan nuorkarjalle. Tilan pelloilla tuotetaan karkearehua ja viljaa karjan tarpeisiin. Peltoalalla saavutetaan 80 % omavaraisuus karjan rehustuksessa. Puuttuva osa rehusta ostetaan naapureilta ja rehutehtailta. Lanta käsitellään lietteenä, joka levitetään mullokselle ja nurmille pintaan. Tila on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. Toiminnan laajennus Nykyinen toiminta muodostuu 44 lypsylehmästä, 30 hiehosta ja nuorkarjan määrä on 15 kpl. Toimintaa on tarkoitus laajentaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen laajennusvaiheen jälkeen lypsylehmien määrä on 75 kpl, hieho

3 3/16 jen määrä 50 kpl ja nuorkarjan määrä 25 kpl. Laajennuksen toisen vaiheen jälkeen eläinmäärä on seuraava: lypsylehmä 150 kpl, kk nuorkarja 46 kpl, 6 15 kk nuorkarja 42 kpl, 2 6 kk nuorkarja 19 kpl ja alle 2 kk nuorkarja 16 kpl. Eläinsuojan laajennus tapahtuu myös kahdessa vaiheessa siten, että uuteen pihattoon tulee yksi robottiyksikkö ja varaus toiselle. Muutaman vuoden kuluttua eläinsuojaa laajennetaan jälleen, jonka jälkeen toiminnassa on kaksi robottiyksikköä ja lopullinen eläinmäärä. Lannan ja virtsan käsittely Eläinten lanta käsitellään kokonaisuudessaan lietelantana. Nykyisten lietesäiliöiden tilavuus on m 3 ja ensimmäisessä laajennusvaiheessa uutta säiliötilavuutta tulee m 3 :ä lisää. Toisessa laajennusvaiheessa lietesäiliötilavuutta lisätään siten, että lopullisella eläinmäärällä säiliötilavuus on yhteensä m 3. Säiliöiden rakennusmateriaali on betoni. Säiliöt eivät ole katettuja ja osa täytetään alta päin. Lietekuilujen toimintaperiaate on valutus. Maitohuoneessa muodostuu jätevettä 140 m 3 ja ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan muut pesuvedet, 30 m 3 /a, sekä wc vedet johdetaan myös lietesäiliöön. Laiduntaminen ja jaloittelu Eläimiä laidunnetaan lähinnä terapiamielessä eläinsuojan läheisyydessä ja niiden ruokinta ja juotto tapahtuu eläinsuojassa. Laidunala on 2 ha ja eläimiä laidunnetaan 3 kk vuodessa. Lehmiä ulkoilutetaan satunnaisesti pelloilla talviaikaan sorkkaterveyden kannalta. Säilörehun varastointi Esikuivattua säilörehua valmistetaan t vuodessa. Säilörehu varastoidaan torniin, josta puristeneste johdetaan erilliseen umpikaivoon ja pumpataan sieltä edelleen lietesäiliöön. Pyöröpaaleihin säilörehua valmistetaan 180 t/a.

4 4/16 Lannan, virtsan, puristenesteen ym. levitys pelloille Levitykseen käytettävää peltoa tilalla on yhteensä 130 ha. Lantamäärästä levitetään 65 % viikoilla 17 24, 25 % viikoilla ja 20 % viikoilla Syyslevitystä tehdään ainoastaan poikkeustilanteissa. Lannan levityspeltoa sijaitsee pohjavesialueella 0,1 ha. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä kemikaalit Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat l ja l. Suurempi säiliö on varustettu suoja altaalla ja katoksella sekä lapon estolaitteella. Pienempi säiliö säilytetään normaalisti kuivurin lähellä ulkona. AIV hapot toimitetaan tilalle irtotavarana ja varastoidaan konehallissa 200 litran tynnyreissä. Tynnyrit uusitaan muutaman vuoden välein. Eläinsuojan pesuaineet varastoidaan maitohuoneessa 200 litran tynnyrissä. Torjuntaaineita hankitaan keväällä tarpeen mukaan ja niitä ei varsinaisesti varastoida. Lannoitteet käsitellään suursäkeissä ja niiden siirto tehdään traktorin etukuormaajalla sekä peräkärryllä. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Hakijan mukaan maatalous pitää yllä avointa maaseutumaisemaa. Hyvin hoidettu tilakeskus on komea palanen Etelä Savon kulttuurimaisemaa. Maatilan pelloista noin 40 ha on talouskeskuksen lähellä. Kauimmaiset vuokrapellot, 17 ha, ovat noin 15 km etäisyydellä ja sopimuspelloille tulee matkaa 2 km. Tämän pohjalta voidaan todeta, että tila on tilusrakenteeltaan hyvä. Tilusrakenne mahdollistaa viljelykierron ja kohtuullisen liikennöinnin, jotka ovat hyviä asioita ympäristön kannalta. Hajuhaitat eläinsuojasta ja lantavarastoista ovat hallittavissa. Etäisyydet naapureihin ovat melko pitkät. Hajuhaitat lannan levityksessä ovat väistämättömiä. Niitä voidaan lieventää tulevaisuudessa, jos lannan käsittelytekniikka kehittyy ja ratkaisut ovat taloudellisesti mahdollisia. Ravinnepäästöt vesistöön pidetään kurissa riittävien varastotilojen, tarkennetun lannoituksen ja laadukkaan levitystyön avulla.

5 5/16 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Lietteen pintalevitys ja rankkasateen yhteensattuma: Huomioidaan säätiedot. Ilmoitetaan vaikutuspiirin ihmisille ja kuntaan, jos ko. tapahtuma kuitenkin tulee. Suuret koneet liikenteessä: Pidetään koneet kunnossa ja huolehditaan kuormien kiinnityksistä. Tulipalo suuressa navetassa: Vanhan osan sähköt melko uudet. Eläimet tottuneet kulkemaan laitumelle. Selvitetään hälytysjärjestelmän käyttöönotto investoinnin yhteydessä. Eläinten karkaaminen: Terapialaidun tehdään hyvillä aitausratkaisuilla. Lietekuorman kaatuminen: Pidetään koneet kunnossa ja vältetään väsyneenä ajamista. Tiedot syntyvistä jätteistä: Jätteen nimi Määrä(t/a) Käsittely tai hyödyntäminen Kuolleet eläimet 0,5 Honkajoki Muovit 0,2 Kaatopaikka/kierrätys Jäteöljy 0,2 Kunnan varikko/kierrätys Pilaantuneet rehut 20 Komposti/lannoitteeksi Metalliromut 1 Kuusakoski/kierrätys Loisteputket Kunnan varikko/kierrätys Akut 2 kpl Kunnan varikko/kierrätys Arvion parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Selvitetään lannan separoinnin mahdollisuus nurmien pintalevityksen tehostamiseksi ja separoidun lietteen kattaminen kelluvalla katteella.

6 6/16 Tilan vedenhankinta Tilalla on oma porakaivo. Veden riittävyys selvitetään ennen toiminnan laajentamista. Liikennejärjestelyt Suuret tuotantomassat ajetaan traktorikalustolla omasta tai urakoitsijan toimesta. Säilörehu ajetaan 35 m 3 :n konteilla talouskeskukseen. Liete ajetaan m 3 :n vaunulla itse tai urakoitsijan toimesta. Viljat ajetaan 20 m 3 :n perävaunulla. Omaa tietä on 500 m ja tiekunnan tietä 2 km. Pellot ovat valtion tien varrella. Maidon keräilee maitoauto joka toinen päivä. Teuraat hakee osuuskunnan keräilyauto keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. Sonnivasikat noutaa yksityinen kasvattaja kevyellä kalustolla. Hapot, lannoitteet, siemenet yms. tuodaan tilalle myyjän kalustolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä Savon ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilläolosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Juvan kunnan ilmoitustaululla. Kuulutuksesta on lisäksi ilmoitettu Juvan kunnallislehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille ja pyydetty viranomaislausunnot. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Etelä Savon ympäristökeskuksessa ja Juvan kunnassa. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Juvan kunnan kunnanhallitukselta ja Juvan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Etelä Savon TEkeskukselta. Kunnanhallituksen lausunto: Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

7 7/16 Ympäristölautakunnan lausunto: Kääriäisen maatilatoiminnan laajennushanke on tänä päivänä melko tyypillinen tilanpitoa tosimielessä jatkavilla. Eläinmäärä kasvaa huomattavasti aikaisemmasta. Karjasuojat, lantavarastot sekä muut tilat ja rakenteet saatetaan ajanmukaiselle tasolle mm. työteknisten olojen ja tehokkuuden parantamiseksi. Viljely ei enää tapahdu tilakeskuksessa ja sen lähipelloilla. Etelä Savon luonnonolojen takia peltoalat ovat pienissä paloissa, joten tilat joutuvat hankkimaan peltoa varsin kaukaakin, jotta suuret lantamäärät saadaan asianmukaisesti levitettyä. Tästä aiheutuu jossain määrin traktoriliikenteen lisääntymistä muun liikenteen seassa etenkin keväisin. Kääriäisillä pääosa pelloista on kuitenkin varsin kohtuullisen matkan päässä tilalta. Tilan alapuolinen Murtonen on tärkeässä roolissa kunnan vedenhankinnan kannalta. Järvi on Hatsolan pohjavesialueen raakavesivarasto ja järven vettä pumpataan tekopohjavedeksi. Kunnan vesihuoltopäällikön mukaan Hatsolan pohjavesialueelta pumpataan jatkuvasti vettä vesilaitoksen käyttöön. Hatsolan pohjaveden osuus on % vesilaitoksen tarpeesta. Murtonen on matala ja paikoin rehevärantainen. Järven vesi varsin kirkasta, mutta ravinnepitoisuudet ovat jonkin verran koholla. Aika ajoin vedessä esiintyy uimakäyttöä rajoittavia sinileväesiintymiä. Murtosen alueen kalastuskunnat, asukkaat ja loma asukkaat ovat yhteisesti ponnistelleet järven tilan puolesta. Vuonna 2000 valmistui Murtosenjärven, Hauki ja Puikonlammen hoito ja kunnostussuunnitelma. Kalastuskunnat ja asukkaat ovat voimavarojensa puitteissa tehneet erilaisia järven tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä kuten, koe ja tehokalastuksia, vesikasvien niittoa sekä pienialaisia ruoppauksia. Haukilammen ja Murtosen lähipelloilla on kiinnitettävä huomiota lannoituksen oikeaan määrään ja asianmukaisten suojakaistojen ja vyöhykkeiden jättämiseen ojien ja vesistöjen varsille, jotta pelloilta ei pääsisi huuhtoutumaan ravinteita vesistöön.

8 8/16 Lietesäiliötilavuuksien osalta hakemuksen tekstiosa ja piirustusten taulukkotiedot poikkeavat toisistaan. Hakemustekstistä poiketen tilakeskus ei ole haja alueella, vaan alueella on voimassa Jukajärven yleiskaava. Kaavamerkintä ko. kohdassa on M alue. TE keskuksen kalatalousyksikön lausunto: Kalatalousyksikkö tarkastelee asiaa ainoastaan yleisen kalatalousedun näkökulmasta, jättäen muut asiaan vaikuttavat tekijät luvan myöntäjän harkintaan. Etelä Savon ympäristöohjelman mukaan maatalous vastaa yksin kahdesta kolmannesosasta maakunnan vesistöjä rehevöittävästä kokonaisfosfori ja typpikuormituksesta. Vesistöjen rehevöityminen, maaperän ja pohjavesien pilaantuminen koetaan maakunnassa suurimpana ympäristöongelmana ja maatalous on keskeinen ravinteiden tuottaja. Edellä esitetyn perusteella suurten karjatilojen lannan käsittely ja levitys ovat ympäristöongelma. Hakemuksen mukaan tilan lanta tullaan käsittelemään kokonaan lietelantana. Hakemuksessa on tunnistettu sadejaksot riskitekijänä ja myös lietteen kuljetukseen liittyvät riskit, mikä kuvaa hakijan paneutumista ympäristönsuojeluun. Lannan levityspellot sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä lannan tuottajasta. Tämä vähentää kuljetusriskejä ja lannan leviämistä teiden varsille. Lannan levitys on suunniteltu toteutettavaksi kevät ja kesäpainotteiseksi, jolloin ravinteet tulevat tehokkaasti kasvillisuuden käyttöön eivätkä jää maaperään talvikaudeksi. Rakennettava karjasuoja sijaitsee suhteellisen lähellä Murtosenjärveä ja osa levityspelloista sijaitsee järven välittömässä läheisyydessä. Alueen maasto on kumpuilevaa, joten ravinteiden huuhtoutumisriski avo ojien kautta vesistöihin on olemassa. Oman riskinsä muodostaa karjan jaloittelualue. Sen sijainti ei ilmene hakemuksesta, mutta tila sijaitsee mäellä josta ravinteet huuhtoutuvat helposti sadevesien mukana. Murtosenjärvi ja alueen järvet ovat vesistöalueen latvajärviä, missä vähäinenkin ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymiskehitystä. Murtosenjärvellä on lisäksi meijerin aiheuttama kuormitushistoria. Valuma alueilla tehtävät toimenpiteet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa vesiensuojelutyötä, jo

9 9/16 ten niihin on syytä varautua ympäristölupia myönnettäessä. Edellä esitetyn perusteella luvan myöntäjän tulee harkita suojakaistojen määräämistä lannan levityspeltojen ojien pientareilla. Myös karjan jaloittelualueilla tulee huolehtia siitä, ettei alueilta synny ravinnehuuhtoumia. Hakijan vastine Hakijalle varattiin tilaisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Vastine on saapunut ympäristökeskukseen Vastineessaan hakija toteaa, että Haukilammen tila ei sijaitse mäellä vaan alue on suhteellisen tasaista. Tilan pellot on kaikki salaojitettu ja reunaojien varteen jätetään asianmukaiset suojakaistat minne lantaa/lannoitteita ei levitetä, joten ravinteiden huuhtoutuminen ojiin on minimaalista. Lietteen levityspelloista noin 4 ha sijaitsee järvien välittömässä läheisyydessä. Kyseisillä alueilla on kuitenkin tarvittavat suojakaistat. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus myöntää Tapio ja Päivi Kääriäisen eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa ja toiminnan laajentamista. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 150 lypsylehmää, 46 emolehmää, 42 hiehoa ja 35 nuorkarjayksilöä. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteenlaskettua lannantuottoa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisena seuraavilla lupamääräyksillä: Lupamääräykset 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lietelantaa, virtsaa, säilörehun puristenestettä, eläinsuojan pesuissa syntyviä jätevesiä tai muita jätevesiä pinta tai pohjavesiin. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti.

10 10/16 Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietesäiliöiden ja lietekuilujen sekä puristenestekaivojen on oltava vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lantavarastojen kuormauspaikkojen on oltava tiivispohjaisia. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suojarakenteella. (YSL 8, 43, 103, JL 6 ) 2. Lannan levitykseen on oltava vuosittain käytössä vähintään 130 ha peltoalaa. Tässä pinta alassa eivät ole mukana vesistöjen rannoilla ja valtaojien varsilla olevien peltojen vähintään 10 metrin levyiset suojakaistat, joille lantaa ja torjunta aineita ei saa levittää. Levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Suoraan vesistöön rajoittuvilla pelloilla lanta on levitettävä multaimella tai välittömästi levityksen jälkeen mullattava. Murtonenjärveen tai Vihottu järveen rajoittuvilla pelloilla on jätettävä vesistön suuntaan vähintään 30 m suojakaista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojaetäisyyksiin sekä kuljetuskaluston kuntoon ja puhtauteen liikuttaessa yksityisillä ja yleisillä teillä. Levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Levitystä on vältettävä myös erityisen sateisina ajankohtina. (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi, lannan käsittely ja varastointi sekä kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. (YSL 43 ) 4. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, paristot ja jäteöljyt, käytetyt ruiskut ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen vähintään vuosittain. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa ja niitä ei pääse leviämään ympäristöön. Hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli, lasi ja muovijätteet on

11 kerättävä erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. (YSL 43, JL 6 ) 11/16 5. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt on varustettava tiiviillä suoja altailla ja säiliöt on sijoitettava katettuun tilaan. Tiiviillä suoja altaillla varustettujen säiliöiden sijasta voidaan käyttää myös kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Säiliöt on varustettava lapon estolaitteilla. Öljyvuotojen talteenottoon on varauduttava varaamalla säiliöiden läheisyyteen riittävästi imeytysmateriaalia. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 6. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on toimitettava välittömästi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka ja ruhot tulee varastoinnin ajaksi peittää. Jos kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. (YSL 43 ) 7. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. (YSL 43, 62 ) 8. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6 ) 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle on toimitettava tiedot eläinmääristä sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittely

12 12/16 paikka, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista sekä levitysaloista ja paikoista. Ilmoituksen voi tehdä niin halutessaan sähköisesti ympäristöhallinnon TYVI palvelun välityksellä. (YSL 46, JL 51, 52 ) 10. Ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa on sen valmistumisesta tehtävä ilmoitus Etelä Savon ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. (YSL 43 ) LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Jos eläinsuojaa aiotaan käyttää vielä vuoden 2018 jälkeen, on luvan ehtojen tarkistamiseksi tehtävä hakemus vuoden 2017 loppuun mennessä. (YSL 55, 57, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN TE keskuksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot Murtonen järveen rajoittuvilla lähipelloilla vaadittu asianmukaisten suojakaistojen ja vyöhykkeiden jättäminen vesistön varrelle on huomioitu lupamääräyksessä n:o 2. Suojavyöhykkeen leveydeksi on määrätty suositusleveyden 10 metriä sijaan 30 metriä. RATKAISUN PERUSTELUT Etelä Savon ympäristökeskus katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti karjasuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutus

13 alueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. 13/16 Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lietelannan varastointi ja lietesäiliön täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin jos toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Riittävillä varastotilavuuksilla pyritään varmistamaan se, että liete voidaan levittää ympäristönsuojelun ja kasvien ravinnontarpeen kannalta edullisimpana ajankohtana. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain perusteella ehdottomasti kielletty. Lietesäiliön säännöllisellä tarkastuksilla (väh. 1 kerta/vuosi) varmistetaan säiliöiden tiiveys myös toiminnan aikana. (Määräys 1) Lannan käsittelyä ohjataan lähinnä valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta sekä ympäristöministeriön ohjeella kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. Tavoitteena on lähinnä suojella pintavesiä, mutta myös levitysalueella olevia talousveden ottopaikkoja ( kaivot, lähteet). Murtonen ja Vihottu järviin rajoittuville pelloille määrätty leveämpi suojavyöhyke on tarpeen vedenhankinnan sekä luokitellun pohjavesialueen suojelemiseksi. Vihottu järvi on tässä yhteydessä mainittu siltä varalta, että sen rannalle ulottuvia peltoja eläinsuojalla joskus olisi käytettävissään. (Määräys 2) Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Hajua syntyy erityisesti lietelannan käsittelystä ja varastoinnista avoimissa tiloissa, mistä syystä näihin toimintoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. (Määräys 3) Syntyvät jätteet on kerättävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, maiseman rumentumista tai vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kohtuullista. (Määräys 4)

14 14/16 Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (Määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Määräys 6) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 7) Toiminnanharjoittaja on vastuussa kiinteistön ympäristövaikutuksista myös toiminnan loputtua. Tästä syystä on tarpeen suunnitella toiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet etukäteen ja toimittaa suunnitelma valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Määräys 8) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 9) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet. (Määräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu tai laajenee oleellisesti, on haettava uutta lupaa. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään

15 nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) 15/16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 28, 35, 38, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 96, 100, 103 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 1 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään euroa käsittelymaksua. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006). LUPAPÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Päätös Tapio ja Päivi Kääriäinen (lasku mukana) Jäljennös päätöksestä Juvan kunnanhallitus Juvan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä Savon TE keskus/maaseutuosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Valvoja Ilmoitus päätöksestä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

16 16/16 Ilmoitus kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Juvan kunnan ilmoitustaululla ja laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ) Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus Asiakaskysely

17

18 VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen DIAARINUMERO ESA 2007 Y Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy kello Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Jääkärinkatu Mikkeli Puh Faksi kirjaamo.esa@ymparisto.fi Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland Tfn Fax kirjaamo.esa@ymparisto.fi