Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf.

Transkriptio

1 SKAL SUORITEALAT RY:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. Yhdistys voi käyttää tarvittaessa epävirallista englanninkielistä nimeä International Road Carriers of Finland - Association of Contract Operators in Finland Association of Tank Operators in Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kansainvälistä ja kotimaista liikennettä harjoittavien kuljetusyrittäjien ja kuljetusliikkeiden aatteellisena yrittäjäjärjestönä, kehittää jäsentensä ja koko alan yhteisiä ammatillisia ja sivistyksellisiä etuja, edistää maanteitse tapahtuvan liikenteen taloudellisesti terveen kehityksen yleisiä edellytyksiä sekä edistää alan tuntemusta yleisön ja kuljetusasiakkaiden keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen yritystoimintaan liittyvää koulutusta, tiedotusta kirjoitusten, jäsenkirjeiden, julkaisujen, sähköisten viestinten, kurssien, kokousten ja esitelmätilaisuuksien muodossa sekä tekemällä aloitteita ja antamalla asiantuntijalausuntoja sellaisissa kysymyksissä, joissa lausunnon antaminen katsotaan aiheelliseksi. Yhdistys pyrkii lisäksi: 1. vaikuttamaan siihen, että sen jäsenten edut otetaan huomioon valtakunnallisessa ja kunnallisessa liikennepolitiikassa, 2. kehittämään ja ylläpitämään hyviä suhteita asiakasryhmittymien taloudellisiin ja aatteellisiin etujärjestöihin, 3. tekemään edustamaansa kuljetustoimintaa tunnetuksi luvanvaraisen kuljetustoiminnan yhtenä toimintamuotona, 4. edustamaan ja olemaan mukana logistiikkaa edustavissa yhteisöissä Yhdistys kuuluu jäsenyhdistyksenä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:hyn, jota näissä säännöissä nimitetään liitoksi.

2 2 3 Jäsenet Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia sekä testamentteja sekä omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä yhdistyksen toimialalla kuljetustoimintaa harjoittava kotimainen luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Tullessaan yhdistyksen jäseneksi luvanvaraista tavaraliikennettä harjoittava henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö tulee samalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäseneksi. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen veteraanijäseneksi henkilön, joka on ollut liikenteenharjoittajana jäsenenä, muka joka ei enää harjoita luvanvaraista tavaraliikennettä, tai häneen rinnastettavan henkilön, joka on toiminut jäsenenä olleen kuljetusliikkeen palveluksessa. Hallitus määrää veteraanijäsenen jäsenmaksun. Veteraanijäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin, jossa hänellä ei ole esityksenteko- eikä äänioikeutta. Yhdistyksen yhteistyöjäseneksi yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä kuljetuksia tai liikennettä palvelevia luonnollisia henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä tai tällaisten tahojen oikeuskelpoisia yhteenliittymiä. Yhdistyksen hallitus voi tarvittaessa hyväksyä yhdistykselle kunniapuheenjohtajia tai kunniajäseniä henkilöistä, jotka ovat olleet erityisesti edistämässä yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista. 4 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Erottuaan kaikista Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenyhdistyksistä ja näiden jäsenyhdistyksistä jäsenen tulee erota myös liitosta. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka laiminlyö jäsenmaksunsa tai jättää täyttämättä muut jäsenvelvoitteensa tai menettelee vastoin lain vaatimuksia tai ei noudata yhdistyksen tai 2 :ssä tarkoitettujen järjestöjen, joihin yhdistys jäsenenä kuuluu, sääntöjä tai laillisessa järjestyksessä syntyneitä päätöksiä tai muutoin toiminnallaan vahingoittaa yhdistyksen edustaman yrittäjäkunnan arvoa.

3 3 Jäsenellä on ennen erottamista koskevaa päätöksen tekemistä varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottaminen tulee voimaan välittömästi hallituksen tehtyä asiaa koskevan päätöksen, mutta erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksut ennen erottamishetkeä alkaneilta vuosineljänneksiltä olematta kuitenkaan oikeutettu saamaan jo maksamiaan jäsenmaksuja yhdistykseltä takaisin. Kaikista Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry jäsenyhdistyksistä ja näiden jäsenyhdistyksistä erotettu jäsen erotetaan myös liitosta. Vastaavasti jäsenen tultua erotetuksi liitosta, jäsen erotetaan myös tästä yhdistyksestä. 5 Liittymis- ja jäsenmaksut Yhdistyksen varsinaisten jäsenten on maksettava yhdistyksen varsinaisen kokouksen määräämät jäsenmaksut. Jäsenmaksu koostuu perusjäsenmaksusta ja varsinaisen kokouksen erikseen tekemän päätöksen mukaan määräytyvästä automaksusta. Perusjäsenmaksu voi olla erisuuruinen niille varsinaisille jäsenille, joilla on luvanvaraisessa liikenteessä yksi ajoneuvo ja niille varsinaisille jäsenille, joilla on luvanvaraisessa liikenteessä useampi ajoneuvo. Mikäli yhdistyksen varsinainen kokous niin päättää, on varsinaisten jäsenten maksettava perusjäsenmaksun lisäksi jäsenten automäärään perustuvia automaksuja. Varsinaisina jäseninä olevien yhteisöjen perusjäsenmaksu ja automaksu voi olla lisäksi alempi niille yhteisöille, joilla on sama omistaja kuin toisella tai useammalla varsinaisena jäsenenä olevalla yhteisöllä. Yhdistyksen kokous voi lisäksi päättää varsinaisten jäsenten liittymismaksun ja/tai uudelleenliittymisjäsenmaksun keräämisestä. Mahdolliset liittymismaksut maksetaan yhdistykseen liityttäessä. Uudelleenliittymismaksu maksetaan liityttäessä, jos yhdistyksestä erotettu jäsen liittyy takaisin yhdistykseen alle kolmen vuoden kuluessa erottamisesta. Yhdistyksen hallitus määrää jäsenmaksun ja mahdollisten automaksujen erääntymisajankohdan. Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenvuotenaan jäsenmaksut vain niiltä vuosineljänneksiltä, joina tällainen jäsen on kuulunut yhdistykseen.

4 4 Yhdistyksen kokous, myös ylimääräinen, voi määrätä varsinaisten jäsenten maksettavaksi ylimääräisen jäsenmaksun, joka ei saa olla määräämisvuodelle muutoin vahvistettua perusjäsenmaksua ja siihen mahdollisesti liittynyttä automaksua korkeampi. Yhteistyöjäsenten on maksettava yhdistyksen hallituksen vahvistama yhteistyöjäsenmaksu. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat eivät ole jäsenmaksuvelvollisia. 6 Hallitus ja työvaliokunta Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, ja enintään 3 varapuheenjohtajaa ja vähintään 8 ja enintään 12 varsinaista jäsentä. Kullekin varsinaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että vuosittain joku heistä on erovuorossa, aluksi arvan, myöhemmin vuoron mukaan. Mikäli joku varapuheenjohtajista valitaan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi tai joku varapuheenjohtajista valitaan yhdistyksen varsinaiseksi puheenjohtajaksi, suoritetaan varapuheenjohtajan jäljellä olevaa toimikautta koskeva täydennysvaali. Tällainen täydennysvaali suoritetaan myös silloin, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat eroavat tai erotetaan tehtävistään. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa. Eroava jäsen voidaan valita uudelleen, mikäli hän ei ole toiminut kolmea hallituksen jäsenen toimikautta peräkkäin hallituksen varsinaisena jäsenenä. Puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja hallituksen jäsenet on pyrittävä valitsemaan tasapuolisesti siten, että valinnassa otetaan tasapuolisesti huomioon yhdistyksen toimialaa koskevien määräysten ohella myös valtakunnan eri osien tasapuolinen edustus. Yhdistyksen kokous voi nimetä hallituksen toimintaan osallistumaan myös asiantuntijajäseniä, joilla on oikeus osallistua hallituksen kokoukseen käyttämättä siellä kuitenkaan äänivaltaa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, mikäli

5 5 paikalla ovat puheenjohtajan tai jonkun varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Yhdistyksen hallitus päättää yhdistyksen toimihenkilöiden työsuhteista ja laatii näille tarvittaessa ohjesäännöt. Hallituksen alaisena työvaliokuntana toimii yhdistyksen puheenjohtajisto. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen käsittelyyn tulevat asiat sekä päättää itsenäisesti ne asiat, jotka hallitus on antanut työvaliokunnan päätettäväksi. Työvaliokunta voi täydentää kokoonpanoaan enintään kolmella hallituksen jäsenellä. Työvaliokunnan sihteerinä toimii työvaliokunnan nimeämä yhdistyksen toimihenkilö. Hallitus voi nimetä tarvittaessa asiantuntijajäseniä työvaliokuntaan. 7 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista, kukin yksin. Yhdistyksen hallitus voi lisäksi antaa määräämälleen yhdistyksen toimihenkilölle henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden, jolloin toimihenkilöllä on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi yksin. 8 Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastuksen toimittamista varten yhdistyksen tilintarkastajalle maaliskuun 1. päivään mennessä. Tilintarkastajan tulee vähintään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta antaa hallitukselle edellä 1. momentissa mainittujen asiakirjojen haltuun saamisen jälkeen yhdistyksen varsinaiselle kokoukselle osoitettu kertomus siitä tarkastuksesta, jonka hän on yhdistyksen hallinnosta ja tileistä tehnyt. 9 Yhdistyksen varsinainen kokous Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään vuosittain hallituksen määräämässä paikassa maalis - toukokuussa. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka. Yhdistyksen varsinaisen

6 6 kokouksen kokouskutsu tulee lähettää kuukautta ennen kokousta postitse tai sähköisesti. Varsinaisessa kokouksen tulee kokouksen avauksen jälkeen: 1. valita kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä äänten laskijat, 2. todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3. hyväksyä kokouksen työjärjestys, 4. esittää kokoukselle hallituksen hyväksymä vuosikertomus, tilinpäätös sekä yhdistyksen tilintarkastajien lausunto 5. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta 6. päättää toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarvioista sekä perus-, liittymis- ja automaksuista 7. päättää puheenjohtajien sekä hallituksen jäsenten palkkioista sekä tilintarkastajien palkkioiden perusteista 8. suorittaa kunakin vuonna valittavan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan vaali 9. määrätä hallituksen varsinaisten jäsenten lukumäärä seuraavalle toimintakaudelle, 10. valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä valita hallituksen jäsenille henkilökohtaiset varamiehet 11. valita ehdokkaat liiton kokouksiin 12. valita tilintarkastaja ja hänelle varamies 13. käsitellä ja antaa lausuntonsa yhdistyksen jäsenten tekemistä aloitteista sekä 14. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Päätökset yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa. Sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista taikka yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa yhdistyksen päätökseksi tulee kuitenkin se mielipide, jota

7 7 on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Jokaisella varsinaisella yhdistyksen jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni. Yhdistyksen jäsen voi edustaa valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa korkeintaan kolmea jäsentä. Valtakirjaa ei tarvita niiden yhteisöjen kohdalla, joissa edustajalla on yrityksen toimitusjohtajana tai hallituksen puheenjohtajana lakiin perustuva edustusoikeus. Yhdistyksen jäsenellä on oikeus saattaa asia yhdistyksen varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä hallitukselle tai sen puheenjohtajalle vähintään kolmea viikkoa ennen varsinaisen kokouksen pitämistä. Yhdistyksen puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että kokouksella on ennen asian käsittelyä tiedossaan hallituksen jäsenaloitteesta antama lausunto. 10 Yhdistyksen ylimääräinen kokous Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen varsinainen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta, taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Ylimääräinen kokous on tällaisessa tapauksessa pidettävä neljän viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. 11 Yhdistyksen varojen käyttäminen toiminnan loppumisen yhteydessä Jos yhdistys päättää purkautua tai se lakkautetaan, jätetään yhdistyksen jäljelle jääneet varat yhdistyksen viimeisen kokouksen määräämällä tavalla käytettäväksi yhdistyksen tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen. 12 Yhdistyslain noudattaminen Muutoin noudatetaan kulloinkin voimassaolevan yhdistyslain säännöksiä.