Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2617 (Möysä, Jaakonkatu 7)

Transkriptio

1 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2617 (Möysä, Jaakonkatu 7) kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Sijaintikartta

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2617 (Jaakonkatu 7) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos koskee: Möysän (16.) kaupunginosan korttelin 533 tonttia 11. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Möysän (16.) kaupunginosan kortteli 533 tontti 11. Asemakaavamuutoksen yhteydessä ei tehdä tonttijakoa. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde 12). 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Möysän kaupunginosassa, n. 1,5 km päässä kauppatorista itään. Alue rajautuu idässä Jaakonkatuun, etelässä Harjulankatuun, lännessä ja pohjoisessa naapuriasuintontteihin. Tontin pinta-ala on 1466 m KAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on lisätä tontin asuinkerrostalorakennusoikeutta. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti kaavalla kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyydessä.

3 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö... 6 Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet... 12

4 SELOSTUS A D/3782/ / Prosessin aikana syntyneet tavoitteet KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A havainneaineisto 3. rakentamistapaohje

5 SELOSTUS A D/3782/ / TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu Kiinteistö Oy Jaakonkatu 7:n hakemuksesta. Vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle OAS lähetettiin Hämeen Ely:een tiedoksi Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Yleisötilaisuus on pidetty Paikalla oli 6 osallista. 2.2 ASEMAKAAVA Suunnittelualueen pinta-ala on m2. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti tontille voi rakentaa III kerroksisen asuinkerrostalon (AK), jonka rakennusoikeus on 840 kem2 + maanpäällisen kellarikerroksen (jota ei ennen vuotta 2000 laadituissa asemakaavoissa lasketa kerrosalaan) + ullakon sekä 120 kem2 suuruisen autotallirakennuksen (yhteensä n kem2 tämän hetken laskentatavan mukaan). Autopaikkanormi on 1ap/95kem2. Asemakaavamuutosehdotuksessa tontin rakennusoikeudeksi ehdotetaan 1490 kem2. Ehdotus mahdollistaa ½rIV kerroksisen hissillisen asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Autopaikkoja tulee toteuttaa tontille 18 kpl, joka vastaa 1ap/80kem2:iin, joka on Lahden keskustan yleisen autopaikkanormin mukainen. Polkupyörien säilytyspaikkoja tulee rakentaa 2paikkaa/asunto. Asuintalojen korttelialue (AK) Pinta-ala m2 Kerrosluku ½rIV Rakennusoikeus k-m2 Tehokkuudeksi tulee e=1,0 Autopaikat 18ap Polkupyöräpaikat 2paikkaa/asunto n. 36 Asuntoja n. 18 kpl Asukkaita n. 35 (laskettuna 1,9 asuk/asunto) Julkisivukaavio Harjulankadulle Julkisivukaavio Jaakonkadulle 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa yksityinen maanomistaja.

6 SELOSTUS A D/3782/ / LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Möysän kaupunginosassa, n. 1,5 km päässä kauppatorista itään. Alue rajautuu idässä Jaakonkatuun, etelässä Harjulankatuun, lännessä ja pohjoisessa naapuriasuintontteihin. Tontin pinta-ala on 1466 m Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue sijoittuu I Salpausselän harjumuodostelman pohjoisrinteen alaosaan. Maastonmuodot, maaperä Suunnittelualueen maasto laskee Harjulankadulta n pohjoiseen naapuritontin rajalle noin 3,3 m. Alue kuuluu Salpausselän harjualueeseen. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue on pohjaveden muodostumisen alueella. Kasvillisuus Tontilla kaksi, osin huonokuntoista omenapuuta Harjulankadun varressa ja vanhaa pihakasvillisuutta. Nykyisen asuinrakennuksen pohjoispuolella on koivuja Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueella asuu 2 asukasta. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen korttelin kerrostalot ovat pääosin luvulla rakennettuja rapattuja, vaaleanruskeita, auma- tai harjakattoisia asuinkerrostaloja. Lounaispuolella on Harjula Setlementin keskus ja uudempia punatiilisiä asuinkerrostaloja. Itään päin asuinkerrostalot ovat myöhemmin rakennettuja vaaleita betoni tai tiiliasuinkerrostaloja. Tontilla oleva asuinrakennus on rakennettu vuonna Palvelut Tontin lähistöllä Möysän alueella on päiväkoti, ala- ja yläkoulu sekä Tiirismaan ja Kannaksen lukiot. Aluetta palvelee keskustan sekä itäisen Lahden terveyspalvelut. Möysän ostoskeskuksessa on lähikauppa viereisessä korttelissa. Harjulankadulle valmistuu myös palveluasumisen keskus vuonna Joutjärvellä on uimaranta, Karjalankadun pohjoispuolella Alle 300 m etäisyydellä sijaitsee Töyrypuistossa leikki- ja pelikenttä oleskelualueineen sekä ulkoilureittejä mm. Lotilanharjulla ja Mustankallionmäellä. Möysän uimaranta on alle 500 m etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Tontilla ei ole työpaikkoja.

7 SELOSTUS A D/3782/ / Virkistys Lähivirkistysalueet (vihreä ympyrä )ovat m etäisyydellä Lotilanharjulla, Möysän uimarannalla ja Karjalankadun pohjoispuolella Mustankallion ja Töyrypuiston puistossa peli- ja leikkikenttineen. Liittyminen tiealueisiin Kaava-alue ei liity tiealueisiin. Lähivirkistys (vihreä), polkupyöräreitit (sininen), bussireitit (punainen) Joukkoliikenne Alue kuuluu jalankulkuvyöhykkeeseen sekä intensiiviseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Kaava-alue ei liity yleisiin tiealueisiin. Pääkokoojaväylä on Karjalankatu, joka haarautuu Möysän liikenneympyrässä Ahtialantieksi ja Viipurin valtatieksi. Liittymät tonteille Liittymä tontille on Jaakonkadun kautta. Harjulankadulla on tontin kohdalla liittymäkielto. Pysäköintiä varten on rakennettava 18 ap, joka vastaa 1ap/80 kem2. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti (RKY), maakunnallisesti (MARY), eikä paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi luokiteltuja kohteita, eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Alueella on kaukolämpö. Erityistoiminnat Ei ole. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rataliikenne aiheuttaa Harjulankadun alueelle tärinää. Melu Kaavaan ei ole tarvetta lisätä määräystä rakenteellisesta meluntorjunnasta. Isp-Paavolankadun ja Karjalankadun liikennemelumäärät selviävät alla olevista kartoista, EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus. Melutason ohjearvot: Ulkona päivällä vanhoilla asuinalueilla on alle 55 dba (tumma vihreä). Sisällä päivällä vanhoilla asuinalueilla on alle 35 dba asuinhuone, muut tilat ja keittiö alle 40 dba. Ulkona yöllä melutason ohjearvo vanhoilla asuinalueilla alle 50 dba (vaalean vihreä). Sisällä yöllä ohjearvo on alle 30 dba, muut tilat ja keittiö yöllä alle 35 dba.

8 SELOSTUS A D/3782/ / Selvityksen perusteella melutaso jää AK-tontilla päivällä sekä ulkona että sisällä normaalilla seinärakenteella alle ohjearvon. Yöllä ulkona ja sisällä melutaso jää alle ohjearvon. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba, jolloin sisällä melutaso jää vähintään alle 30 dba yöllä. Sosiaalinen ympäristö Alue on sosiaalisena ympäristönä turvallinen ja homogeeninen asuinalue palvelujen lähellä. Julkinen liikenne palvelee varsin hyvin eri väestöryhmiä. Rakennus- tai kulttuurihistorialliset kohteet Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kohteita. Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa (valkoinen) Vihreä on kaupungin omistuksessa, sininen on kaupungin vuokraama alue. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Alueen eteläpuolelta on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Alue kuuluu keskustan kehittämisen kohdealueeseen (vaalean punainen viiva). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006.

9 SELOSTUS A D/3782/ / Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, on saanut lainvoiman ja kaupunginhallitus määräsi MRL 201 nojalla yleiskaavan tulemaan voimaan muilta osin, kuin mihin valitukset kohdistuvat. Yleiskaava on näiltä osin oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta A-1 (Paavola, Möysä, Mustankallionmäki). Ote Lahden yleiskaavasta ASUINALUE Alue varataan pääasiassa asumiselle. Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen. Indeksi + alueen nimi: A-1 Paavola, Möysä, Mustankallionmäki Alueen nykytilan kuvaus: Alueella on eri vuosikymmeninä rakentuneita pientaloalueita ja kerrostaloalueita. Alueen asunnoista 80% on kerrostaloissa. Alueella on toteutumatonta rakennusoikeutta. Asukkaita on n Alueella on julkisia palveluita (päiväkoti, koulu). Alueella on kaupallisia palveluita (päivittäistavarakauppa, Tonttilan lähiön ostoskeskus, vähittäiskaupan suuryksikkö). Alueella on arvokkaita luontokohteita (LUMO). Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (MARY, LaRY). Suunnitteluohje: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueen täydennysrakennusmahdollisuuksia tutkitaan. Lähiöostoskeskukseen saa sijoittaa 6000 kem2 kaupan tiloja. Asemakaava Voimassaoleva asemakaava, muutosalueen raja punaisella. Korttelin 522 tonttia 11 koskeva asemakaava, A-493, on hyväksytty AK Asuinkerrostalojen korttelialue. III Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 840 Rakennusoikeus kerrosalaneluiömetreinä. Auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 1ap/95m2 Merkintä osoittaa kuinka monta asuinkerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Harjulankadun puolelle on merkitty liittymäkielto. Katualueiden puolelle on merkitty istutettavia alueen osia. Kaavamuutostontin käyttötarkoitusmerkintä on AK, asuinkerrostalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on III ja rakennusoikeus on 840 kem2. Kaava on laadittu ennen vuotta 2000 vanhan Rakl:n aikana, joka sallii rakentaa maanpäällisen kellarikerroksen kaavassa

10 SELOSTUS A D/3782/ / sallitun kerrosluvun lisäksi, jolloin rakennusoikeuden määräksi muodostuu 1120 kem2 + auton säilytyspaikan rakennusoikeus 120kem2, yhteensä 1240 kem2. Harjulankadun puolella on liittymäkielto. Autopaikkoja on rakennettava 1ap/95 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Tontille voi rakentaa autotallin, jonka suurin sallittu rakennusoikeus on 120 kem2. Tontin länsipuolella olevissa Harjulankadun varren tonteilla on voimassa vuoden 1955 asemakaava. Kaavahistoriaa 1. Vuoden 1955 asemakaavassa Harjulankadun varteen on kaavoitettu kolme asuinliikekerrostaloa (AL). Rakennusalalle sai rakentaa korkeintaan 280m2 suuruisen (tarkoittaa kerroksen alaa), 3 asuinkerrosta käsittävän asuin- ja liikerakennuksen, jonka räystäslistakorkeus saa olla kadunpuoleisesta sokkelirajasta laskettuna 10,5 m. Ullakolle saa rakentaa B- paloluokkaa olevia sauna-, pesutupa-, mankeli-, askartelu- yms. tiloja enintään ½ ullakon pinta-alasta. Tämä asemakaavamääräys on edelleen voimassa Harjulankatu 8-12 tonteilla. Suunnittelualueen, Jaakonkatu 7:n, tontin rakennusalalle sai rakentaa I-kerroksisen asuinja liikerakennuksen, jonka ullakon pinta-alasta 3/4 saa sisustaa asuinhuoneeksi. Lisäksi tontille sai rakentaa 40 m2:n suuruisen talousrakennuksen. Kaava-alue on liittynyt etelä- ja itäpuolen pientaloalueeseen /A hyv /A hyv A-493 hyv Tauno Niemioja Paul G. Roth Sulo Järvinen 2. Vuoden 1960 asemakaavassa Jaakonkatu 7:n tontin asemakaava on muutettu yhdenmukaiseksi länsipuolen kerrostalotonttien kanssa. Rakennusalalle sallittiin rakentaa vähintään 200 m2, enintään 280 m2 (kerroksen ala) suuruinen asuin- ja liikerakennus, jonka kerrosluku on III. Rakennuksen pohjoisosaan maanpinnan tasoon sijoitettuja autotallitiloja ei lueta kerrokseksi, jos niiden yhteinen pinta-ala ei ole suurempi kuin puolet rakennusalasta ja alla olevaa tilaa ei käytetä. Autotallitilojen korkeus ei saa olla suurempi kuin 230cm. Ympäristö, entinen Lounaan kartano, Harjulankadun pohjoispuolella kaavoitettiin tässä yhteydessä III kerroksisten julkisten rakennusten tontiksi, jonka tehokkuusluku on e=0,9. Itäpuoli muutettiin pientaloalueesta asuinliiketalojen alueeksi, joiden kerrosluku vaihteli II-VI. Nykyisestä Möysän liikenneympyrästä varattiin kaavassa pääkatuyhteys eteläpuoliselle harjulle, jota ei ole toteutettu sellaisenaan. 3. Voimassa oleva asemakaavassa vuodelta 1986 tontin itäpuolella olevan puistokaistan paikalle on kaavoitettu Jaakonkatu. Rakennusalaa on suurennettu ja tontin pohjoisosaan on lisätty 120 kem2:n suuruiselle autotallille rakennusala. Sen ajan asemakaava salli maanpäällisen kellarikerroksen rakentamisen III asuinkerroksen lisäksi. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan

11 SELOSTUS A D/3782/ / Olemassa olevat selvitykset - EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus - Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto Kaavatyön aikana laaditut selvitykset - ei ole tarpeen tehdä 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tullut vireille Kiinteistö Oy Jaakonkatu 7:n hakemuksesta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin kaavoituskatsauksen julkaisemisen yhteydessä yksityisestä hakemuksesta Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä tehdään maankäyttösopimus yksityisen maanomistajan kanssa Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta tarkistetaan ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy/lämpö, Le- Sähköverkko Oy/siirtoverkko, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Itella Oy, DNA Oy, TeliaSonera Oyj, Elisa Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa (kohde 12).

12 SELOSTUS A D/3782/ / Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, OAS ja muu valmisteluaineisto. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin Yleisötilaisuus pidettiin Harjula-keskuksessa. Paikalla oli 6 osallista. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä ja kirjastossa. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä mielipiteen jätti 7 tahoa. Alla on tiivistettynä mielipiteiden keskeinen sisältö. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan listatekstin liitteenä. Lähiasukkailta on tullut seuraavia mielipiteitä, joiden keskeinen sisältö on tiivistetysti: esitetään tontin muuttamista viheralueeksi etenkin vanhusten, lasten ja alueen nykyasukkaiden käyttöön, puut tärkeitä uudisrakennus varjostaisi Harjulankatu 12:n asuntoa ja peittäisi näkymiä itään ehdotetaan matalampaa taloa, II krs taloja, puutalon purkamista pidetään hyvänä, toivotaan uuden tyyppistä rakentamista vastustetaan kaavamuutosta, perusteina vapaan näkymän peittyminen Harjulankatu 12:n asunnosta itään ja viheralueen/vehreyden väheneminen esitetyn uudisrakennuksen tyyliä ja muotoa pidetään ympäristöön sopivana, ehdotetaan, että väritys mukailee korttelin viereisiä rakennuksia Liekki ry: yhdistys esittää tontin kaavoittamista niin, että se mahdollistaa puutalon säilymisen tontilla, perusteluina esitetään rakennuksen kulttuuristoriallista arvoa ja merkitystä osana alueen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Tontin osittamista puistoksi ei ole pidetty perusteltuna, koska kaupunki ei omista maaaluetta ja tontti on ollut kaavoitettu asuinkäyttöön jo asemakaavoituksen alkuajoilta lähtien ja liittyy olennaisesti viereisiin korttelin tontteihin rakenteeltaan. Puutaloa ei ole merkitty säilytettäväksi huonokuntoisuuden ja sijainnin takia. Puutalo on merkitty rakennusalan ulkopuolelle jo vuoden 1960 asemakaavasta lähtien ja tontille on osoitettu asuinkerrostalo. Museo ei ole esittänyt rakennuksen suojelua. Mielipiteet on käsitelty kaavaehdotuksen laadinnassa. Kaavamääräyksiä on tarkistettu kattokaltevuuden, korkeuden, värityksen, puuston osalta. Kaavaan on liitetty rakentamistapaohje Viranomaisyhteistyö OAS lähetettiin Hämeen Ely:yyn tiedoksi Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Lausunnot ovat listatekstin liitteenä. Viranomaisilla ei ole ollut huomautettavaa luonnoksesta. Kaavaan on lisätty hulevesien käsittelynmääräys Aquan lausunnon perusteella Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteissa on asumisen lisääminen olemassa olevan yhdyskuntarakennetta täydennysrakentamalla. Asumisen lisäämistä alle 2km:n säteelle keskustasta keskustan elinvoiman lisäämiseksi. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten lisääminen kaupungin tavoitteissa ei ole muodostaa yksityisessä omistuksessa olevalle tontille puistoa.

13 SELOSTUS A D/3782/ / Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet hakija esittää rakennusoikeuden lisäämistä vähäisessä määrin hissillisen asuinkerrostalon toteuttamista varten. naapuriasukkaat tavoittelevat tontille viheraluetta ja/tai matalampaa rakentamista kaupungin tavoite on lisätä asuntoja keskustan ääreen 5 KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Suunnittelualueen pinta-ala on m2. Asemakaavaehdotuksessa lisätään tontin rakennusoikeutta 1490 kem2:iin. Kerrosluku ½rIV mahdollistaa Harjulankadulle päin III kerroksisen ja Karjalankadun suuntaan IV kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Autopaikoja tulee toteuttaa tontille 18 kpl, joka on Lahden keskustan yleisen autopaikkanormin, 1ap/80kem2, mukainen. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa 2 paikka/asunto. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti tontille voi rakentaa 840 kem2 + maanpäällisen kellarikerroksen (jota ei ennen vuotta 2000 laadituissa asemakaavoissa lasketa kerrosalaan) ja ullakon sekä 120 kem2 suuruisen autotallirakennuksen. Tällöin rakennusoikeuden todellinen lisäys on kem Mitoitus ja aluevaraukset Asuintalojen korttelialue (AK) Pinta-ala m2 Kerrosluku ½rIV Rakennusoikeus k-m2 Tehokkuudeksi tulee e=1,0 Autopaikkoja 18 ap Polkupyöräpaikkoja polkupyöräpaikkoja 2 kpl/asunto Asuntoja n. 18 kpl, laskettuna 1as/80kem2 Asukkaita n. 35, laskettuna 1,9 asukasta/asunto Palvelut Kortteli tukeutuu Möysän ja keskustan palveluihin. vrt kohta YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ympäristön yhdyskuntarakenteeseen sopivalla tavalla 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET

14 SELOSTUS A D/3782/ / Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön täydentää asuinalueen yhdyskuntarakenteeseen, lisää palveluiden ja joukkoliikenteen asukaspohjaa Asemakaavassa on määräyksiä hulevesien käsittelystä, mahdollisen tärinän ottamisesta huomioon Vaikutukset kaupunkikuvaan eheyttää korttelin rakennetta ympäristöön sopivalla tavalla kaavamääräyksissä on korttelin muuhun rakennuskantaan sopeuttavia määräyksiä mm. värityksen ja kattomuodon suhteen Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ei merkittävää vaikutusta Vaikutukset liikenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ei merkittävää vaikutusta Vaikutukset pohjaveteen on pohjaveden muodostumisen alueella, kaavassa on määräys hulevesien käsittelystä Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin lisää asukaspohjaa n. 35 asukkaalla Sosiaaliset vaikutukset lisää palvelujen käyttäjiä, tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuo uutta elinvoimaa alueelle Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen hyödyntää olemassa olevaa katu-, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoa Vaikutukset yritystoimintaan ei merkittävää vaikutusta, mutta tukee Möysän asukaspohjaa palveluiden käyttäjinä 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Tavarajunaliikenne aiheuttaa tärinää Harjulankadun alueelle. Mahdollinen tärinä tulee selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä ja ottaa tarvittaessa rakenteissa huomioon. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavassa on määräyksiä mm. hulevesien käsittelystä, tärinästä, julkisivu- ja kattomääräyksiä, räystään ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korosta, istutuksista, polkupyörille varatuista paikoista.

15 SELOSTUS A D/3782/ / ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Havainnollistava aineisto 1:500 ja rakentamistapaohje. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaava on toteutettavissa, kun se on saanut lainvoiman. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan rakennuslupamenettelyn kautta. Mahdollinen tärinä tulee selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä ja ottaa tarvittaessa rakenteissa huomioon. Hulevesisuunnitelma tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella ennen rakennusluvan myöntämistä. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio 8 SEURANTALOMAKE

16 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: MÖYSÄN (16.) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi KORTTELIN 533 TONTTIA 11. Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2617 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1466 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1466 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,02 0, A yhteensä 0, , ,02 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,02 0, A yhteensä 0, , ,02 0, AK 0, , ,02 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä