Toimintakertomus 2015

Transkriptio

1 kertomus 2015

2 Sivu 1 1. Johdon katsaus Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut Cultura-säätiö on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää taiteen ja kulttuurin keinoin Suomen venäjänkielisen väestönosan kotoutumista sekä venäjänkielisten ja muiden väestöryhmien välistä kanssakäymistä ja kannustaa venäjänkielisiä oman identiteettinsä säilyttämiseen. Säätiön hallinnoiman juhlarahaston (Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto) tavoitteena on lisätä suomalaisten innostusta venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun. Vuosi 2015 oli Cultura-säätiön kolmas toimintavuosi. Se käynnistyi uuden strategian mukaisella toimintatavalla, mikä on näkynyt aiempaa suunnitelmallisemmassa arkityön valmistelussa ja toteutuksessa. Strategia ja sen toiminnalliset päälinjat ovat selkiyttäneet henkilöstön vastuualueita, tavoitteita ja työtehtäviä. Strategiaan kirjatut tehtävät tavoiteaikatauluineen ovat antaneet ryhtiä ajankäyttöön ja työkalenterin suunnitteluun. Toiminnassaan säätiö keskittyi vuoropuheluun ja verkostoitumiseen sekä kansainvälisten yhteyksien rakentamiseen vahvistaakseen oman alansa asiantuntijuutta ja kumppanuutta. Säätiölle laadittiin kansainvälisen toiminnan ohjelma, vaikuttamissuunnitelma ja varainhankintaohjelma. Kohtaamispaikan ohjelmassa huomioitiin monipuolisen ja laadukkaan ohjelman tarjoamisen lisäksi valtakunnallinen ulottuvuus, veimme ohjelmaa kaupunkeihin, joissa on suuri venäjänkielinen vähemmistö. Tämä oli myös osa kohtaamispaikan verkostomaista toimintatavan kehittämistä.

3 Sivu 2 Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä säätiön rahoittama, vuoden 2014 alussa alkanut Osaava-hanke saatettiin päätökseen elokuussa. Venäjänkielisten osallisuutta edistävä toimintamalli sai aikaan myönteisiä tuloksia kuntien virkamiesten ja maahanmuuttajien välisessä vuoropuhelussa. Hankekokemukset auttoivat säätiötä toimintansa kehittämisessä sekä verkostoitumisessa. Vuoden 2015 kärkihankkeita olivat Osaava-hankkeen loppuseminaari, juhlarahaston julkistamistilaisuus ja apurahajuhla sekä osallistuminen Helsingin Kirjamessuille, jonka teemamaana oli Venäjä. Säätiön arvoiksi on kirjattu vastuullisuus, vaikuttavuus, yhteisöllisyys ja avoimuus sekä rohkeus. Säätiön visiona on vaikuttaa moninaisen yhteiskunnan kehittymiseen olemalla tavoiteltu ja luotettava yhteistyökumppani, innostamalla suomalaisia venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun ja edistämällä taiteen ja kulttuurin keinoin kotoutumista, vuorovaikutusta ja monialaista yhteistyötä. Säätiön toimintaa ohjaavat säätiön ja juhlarahaston säännöt, toimintasääntö, toimintasuunnitelma, hallituksen työjärjestys ja muut sisäiset ohjeet. Säätiö ei harjoita liiketoimintaa. Venäjän kieli ja kulttuuri Juhlarahasto Osaava ja verkostoitunut toimija Mitä? Kohtaamispaikka Kasi Tapahtumayhteistyö Hankkeet Valtakunnallisuus Miksi? Kotoutumisen tuki taiteen ja kulttuurin keinoin Mitä? Apurahaa venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun Eduskunnan perustama Miksi? Lisää opiskelijamääriä Parantaa oppimistuloksia Mitä? Kumppanuudet, verkostot, yhteistyö Alotteellinen viestintä Valtakunnallisuus, kansainväliset yhteydet Hyvät käytännöt Miksi? Vaikuttavuus, vuoropuhelu Asiantuntijarooli Täydentävä rahoitus

4 Sivu 3 2. Hallinto 2.1. Hallitus ja juhlarahaston johtokunta Hallituksessa on kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Joensuun kaupungin tilaajajohtaja Janna Puumalainen ja varapuheenjohtajana oikeustieteen kandidaatti Erkki Norbäck. Muut jäsenet ovat: päätoimittaja Eilina Gusatinsky/ Spektr-lehti, yhteysjohtaja Mikko Lohikoski /Turun kaupunki, monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky/Väestöliitto, lehtori Miikka Pyykkönen/Jyväskylän yliopisto, kääntäjä Anna Sidorova/Adelfa Agency Oy sekä Kannel- ja Malmitalojen johtaja Antti Manninen/Helsingin kaupunki. Hallitus kokoontui kalenterivuonna seitsemän (7) kertaa, ja sen vuosikokous järjestettiin Säätiön ensimmäisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2016 vuosikokoukseen. Juhlarahaston (Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston) johtokunnassa on viisi (5) jäsentä. Lisäksi rahastolla on kolmijäseninen raha-asiain hoitokunta. Juhlarahaston johtokunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Maria Guzenina. Muut jäsenet ovat pääsihteeri Merja Hannus/Suomi-Venäjä seura, professori Tomi Huttunen/Helsingin yliopisto, professori Matti Turtiainen/ Itä-Suomen yliopisto ja kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin/Opetus- ja kulttuuri-ministeriö. Raha-asiain hoitokunnan jäsenet ovat professori Matti Turtiainen, OTK Markku Savikko ja professori Minna Martikainen. Juhlarahaston asiamiehenä toimii säätiön johtaja Anna-Maria Liukko. Juhlarahaston johtokunta kokoontui kalenterivuonna viisi (5) kertaa. Sekä juhlarahaston että raha-asiain hoitokunnan toimikausi on

5 Sivu 4 2. Hallinto 2.2. Lähipiiri Uudistettu säätiölaki astui voimaan Lain käyttöönotossa on kolmen (3) vuoden siirtymäaika. Säätiön hallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi uuden lain ja sen vaikutukset sekä muutokset säätiökenttään. Cultura-säätiön on perustanut Suomen valtio/opetus- ja kulttuuriministeriö. Muina perustajatahoina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Lappeenrannan ja Joensuun kaupungit sekä Suomi-Venäjä-seura ry ja Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto ry. Säätiön peruspääoma on , johon opetus- ja kulttuuriministeriö luovutti , edellä mainitut kaupungit ja Suomi-Venäjä-seura sekä Suomen Venäjänkielisten yhdistysten liitto kukin Hallitukselle ja johtokunnalle, ml. raha-asiain hoitokunta, maksettiin kokouspalkkiot opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien palkkioperusteiden mukaisesti: puheenjohtajalle 110 ja hallituksen jäsenille 70 /kokous. Säätiön hallitus ja juhlarahaston johtokunta sekä asiamies eivät ole saaneet ylimääräistä tai vastikkeetonta taloudellista etua. Säätiön perustajana on Suomen valtio, joten lähipiirin yksityiskohtia ei ole mahdollista selvittää. Suomi-Venäjä-Seura ry:lle myönnettiin juhlarahaston ensimmäisessä apurahahaussa apurahaa yhteensä seuraaviin käyttötarkoituksiin: Venäjän kielen iltapäiväkerhot Esite venäjän kielen opiskelun edistämiseen Venäjän kielen kannustusstipendit 1 600

6 Sivu 5 2. Hallinto 2.3. Säätiön toimitilat Säätiö muutti uusiin toimitiloihin loppuvuodesta; ensin toimisto lokakuun ja kohtaamispaikka Kasi marraskuun lopussa. Tilat sijaitsevat KEVAn hallinnoimissa tiloissa osoitteessa Lintulahdenkatu 10, 3. krs. Toimiston ja kohtaamispaikan yhteisten tilojen kokonaispinta-ala on 244,5 m2. Lintulahdenkulma-kiinteistö on KEVAn ns. järjestötalo, talossa toimivat yhdistykset ja järjestöt sekä lähistöllä sijaitsevat monikulttuuriset organisaatiot mahdollistavat yhteistyön erilaisten verkostojen kesken. Suvilahden ja Teurastamon tapahtuma- ja kulttuurikeskittymä tarjoaa alustan yhteistuotannoille. Lintulahdenkulman saavutettavuus on erinomainen, kävelymatkan päässä ovat niin raitiovaunu- kuin bussipysäkit sekä Sörnäisten metroasema.

7 Sivu 6 3. Talous Säätiö saa perusrahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovaroista. Säätiön yleisavustus toimintavuonna oli , summa oli edellisvuoden tasoa. Lisäksi säätiö hakee rahoitusta eri lähteistä monialaisiin kotoutumis- ja kulttuurihankkeisiin. Vuoden 2015 kustannukset olivat edellisvuotta hieman suuremmat. Kustannuksia kasvatti säätiön muutto ja Juhlarahaston markkinointikustannukset. Säätiön suurimpaan kuluerään, palkkoihin, tuli pienet yleisja indeksikorotukset. Vuokrakustannukset laskivat loppuvuodesta säätiön muutettua uusiin, edullisempiin toimitiloihin Lintulahdenkadulle. Rahoituspohja Osaava-hanke päättyi vuonna OKM:n hankkeelle myöntämästä erityisavustuksesta käytettiin kolmen vuoden aikana ja loput palautettiin OK- M:lle. Säätiön käytettävissä olevat yhteisvarat olivat toimintavuonna ( yleisavustus, Osaava-hankkeen erityisavustus, erityisavustus Juhlarahaston toimintaan ja Juhlarahaston Yleisavustus (88 %) Osaava (6 %) Erityisavustus juhlarahastolle (2 %) Juhlarahaston hallintokulukorvaus 4 %) Yhteensä (100 %) Muu rahoitus yhteensä 12 %

8 Sivu 7 3. Talous hallintokulukorvaus). Kokonaismenot olivat Sekä yleisavustus että erityisavustus käytettiin täysimääräisesti. Palkat maksettiin toimintavuonna 8,6 henkilötyövuoden mukaan: vakituisia 6,8 htv, määräaikaisia 1,6 htv, harjoittelijoita 0,2 htv. Palkkakustannukset ml. palkkiot muodostivat sivukuluineen 58 % kokonaismenoista ( ). Vuokrat olivat 10 % kokonaismenoista ( ). Palkat ja vuokrat muodostivat yhdessä 68 % säätiön kokonaismenoista ( ). Muut varsinaisen toiminnan kulut olivat 14 % kokonaismenoista. menot yhteensä Säätiön taloushallintopalveluista vastasi Aallon Tilitoimisto Oy. Tilintarkastajana toimi Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Nenonen. Säätiön peruspääoman salkunhoidosta vastaa Pohjola Varainhoito Oy Palkat (58 %) Vuokrat (10 %) Muut vakituiset kulut (18 %) (14%) Yhteensä (100 %)

9 Sivu 8 4. Henkilöstö ml. henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Säätiössä työskenteli seitsemän vakituista ja kaksi määräaikaista henkilöä. Säätiön henkilökunta toimintavuonna 2015 oli seuraava: johtaja Anna-Maria Liukko, kehitysjohtaja Kirsti Sutinen, projektipäälliköt Anneli Ojala ja Irma Kettunen, hallintopäällikkö Jaakko Holmalahti, tiedottaja Hanni Hyvärinen, tekninen asiantuntija Alex Karpinsky, koordinaattori Elisaveta Nesterova, projektikoordinaattori Tuire Sirviö , Tuija Korpela ja Merja Pikkarainen Irina Rekolan määräaikainen työsuhde päättyi Lisäksi Anastasia Voutilainen oli säätiössä työkokeilussa Säätiön henkilöstö kokoontui viikkopalavereihin kahden viikon välein maanantaisin. Uuden strategian mukaisen toimintatavan jalkauttamisen yhteydessä säätiön henkilöstön kanssa keskusteltiin useaan otteeseen jokaisen vastuutehtävistä ja strategian vaikutuksesta niihin, tästä syystä varsinaista kehitys- ja tavoitekeskustelukierrosta ei järjestetty. Säätiön henkilöstö osallistui oman vastuualueensa koulutuksiin, valmennuksiin ja apuraha- sekä hankeinfoihin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämiin vuosittaisiin hallinnonalan tapaamisiin ja seminaareihin. Henkilöstön virkistyspäivä pidettiin 9.6. tutustumalla Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin, ja pikkujoulua juhlistettiin musiikkiteatteri Kapsäkin esityksellä. Työterveyshuoltopalveluista vastasi Diacor terveyspalvelut Oy. Sairauspoissaoloja oli 8,63 pv/htv. Säätiön työsuojeluvaltuutettuna toimi ensin Irma Kettunen seuraajanaan Hanni Hyvärinen. Säätiössä panostettiin ergonomisiin työpistekokonaisuuksiin, jotka mahdollistavat valinnaisen työasennon.

10 Sivu Venäjän kieli ja kulttuuri ml. kotoutumisen tuki taiteen ja kulttuurin keinoin Kohtaamipaikka Kasi Kohtaamispaikka Kasi sijaitsi marraskuun 2015 loppuun katutasossa Helsingin Kaisaniemessä osoitteessa Vuorikatu 8. Kasin aukioloajat Vuorikadulla olivat ti-pe klo sekä joka toinen lauantai klo Muuton myötä Kasin aukioloaikoja muutettiin: Kasi on auki keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14 19, muina päivinä normaaleina toimistoaikoina. Kasin toimintaa ryhdyttiin kehittämään verkostomaisemmaksi tavoitteena järjestää yhä enemmän toimintaa omien tilojen ulkopuolella ja kumppanien tapahtumien yhteydessä, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

11 5. Sivu Kohtaamispaikka Kasi Kasissa järjestettiin monipuolista, eri-ikäisille suunnattua ohjelmaa 2-5 kertaa viikossa. Vakiintuneita tapahtumia olivat kaksikielinen keskustelukerho, lukupiiri, musiikki- kirjallisuus- ja runoillat, venäläinen laulukerho sekä taiteilija- ja yhteiskuntavaikuttajien tapaamiset. Ohjelmassa huomioitiin niin suomalaiset kuin venäläiset juhla- ja perinnepäivät sekä kaupunkitapahtumat ja teemavuodet kuten uusi vuosi (uudenvuodenjuhla näyttelykeskus WeeGeessä), naisten päivä (romanssikonsertti), Helsingin juhlaviikot ja Taiteiden yö (Tšaikovski-ilta), Design Week (Ebru-työpaja ja näyttely), Sibeliuksen 150. juhlavuosi (opastettu retki Ainolaan, konsertti Hakasalmen huvilassa) ja Kirjan vuosi 2015 (kirjallisuustapahtumia). Musikantit ry:n kanssa toteutettiin lastenteatterinäytös. Syksyllä säätiö tuki R.E.A.D. lukudraamafestivaalin venäläiseen nykydraamaan pohjautuvaa esitystä. Nukketeatteri Taiga-Matto toteutti yhteistyössä säätiön kanssa Lumityttö-näytelmän esitykset Itä-Suomen koulun Lappeenrannan ja Imatran toimipisteissä. Lisäksi Kasissa toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksen kanssa luentosarja, joka esitteli suomalais-venäläisiä kulttuurisuhteita historiallisessa perspektiivissä. Kävijät 2015 Kasi: 2400 Tapahtumat yhteensä: 3900 Tapahtumat 2015: Tapahtumat Kasi: 128 Ulkopuoliset tapahtumat: 14 Tapahtumat yhteensä: 142 Tapahtumaerittely/kpl (Kasin omat ja ulkopuoliset): Näyttelyt: 10 Lukupiirit: 18 Laulukerho venäläisiä lauluja: 15 Suomalais-venäläinen keskustelupiiri: 14 Kirjallisuustapahtumat: 10 Luennot: 11 Lasten tapahtumat: 14 Työpajat: 12 Musiikki-illat: 8 Seminaarit ja yhteistyötapaamiset: 35 Opastukset: 5 Tapahtumakieli/kpl suomi-venäjä: 54 venäjä: 36 suomi: 32 monikieliset (englanti, ruotsi yms.): 8

12 5. Sivu Kohtaamispaikka Kasi Lauantait olivat pääsääntöisesti perhepäiviä, jolloin ohjelmassa oli työpajoja sekä teatteri- ja musiikkiesityksiä. Säätiö järjesti opastuksia pääkaupunkiseudun kulttuurikohteisiin myös lauantaisin. Syksyllä Kasissa alkoi venäjänkielisille vanhemmille suunnattu keskusteluryhmä, jossa käsiteltiin suomalaisen ja venäläisen koululaitoksen ja kasvatusmenetelmien eroja sekä yhtäläisyyksiä ja lastensuojelullisia kysymyksiä. Lisäksi Kasi tarjosi käsityö-, valokuva- ja maalaustaiteisiin keskittyvää ohjelmaa. Ohjelmaa tuotettiin yhteistyössä mm. Lastenmuseo Hevosenkengän (Miška ja minä, Aarteita Neuvostoliitosta -lelunäyttely) ja Lastenkulttuurikeskus Musikanttien (Sadun taikaa -näyttely) sekä yksityisten taidealan toimijoiden kanssa. Säätiö teki yhteistyötä Helenan vanhainkodin RAY-rahoitteisessa Tsaikka-hankkeessa tuottamalla hankkeeseen kulttuuri- ja virkistysohjelmaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat venäjänkieliset. Kasin tiloissa kokoontuivat mm. Venäjänkielen opettajat ry, Venäläisen kirjallisuuden seura, Tusovka ry, Suomi-Venäjä-seura.

13 Sivu Tapahtumayhteistyö, tilaisuudet

14 5. Sivu Tapahtumayhteistyö, tilaisuudet Säätiö osallistui Helsingin kirjamessuille yhteisosastolla Suomi-Venäjä Seuran ja Sellon venäjänkielisen kirjaston kanssa. Säätiön venäläiset vieraat olivat kirjailijat Viktor Jerofejev ja Stanislav Vostokov sekä kääntäjä Ivan Prilezaev, muita vieraita olivat suomentaja Tuukka Sandström, kääntäjät Anna Sidorova, Anni Lappela ja Jukka Mallinen. Säätiö osallistui Kassandra ry:n järjestämään InterkultFESTiin järjestämällä graffitityöpajan Suomalais-venäläisellä koululla. Tapahtumayhteistyötä tehtiin Harasoo!, Autonomian aika ja Russian Nights tapahtumien kanssa. Urheiluseura Dynamon kanssa tehtiin markkinointiyhteistyötä. Säätiö osallistui Suomalais-venäläisen koulun 60-vuotisjuhlaan sekä Monikulttuuriseen itsenäisyyspäiväjuhlaan tuottamalla niihin ohjelmaa. Muu tapahtumayhteistyö: tapahtumat: 6 osallistujat: 95 Säätiön jouluinen sidosryhmätilaisuus järjestettiin Kansallisteatterin Lavaklubilla , jossa esitettiin Pentti Saaritsan runoihin ja käännöksiin perustuva P.S.-teatteriesitys. Tämä säätiön tukema näytös kantaesitettiin Kajaanin runoviikoilla 2015.

15 5. Sivu Venäjän kielen opiskelun tuki juhlarahasto Cultura-säätiö hallinnoi eduskunnan perustamaa Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahastoa, jonka tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelun suosiota ja parantaa oppimistuloksia sekä venäläisen kulttuurin tuntemusta Suomessa. Rahaston pääoma on kymmenen (10) miljoonaa euroa. Juhlarahaston johtokunta hyväksyy raha-asiain hoitokunnan esityksen vuotuisen tuoton käyttämisestä. Säätiön hallitus vahvistaa esityksen. Juhlarahaston ensimmäiseksi varsinaiseksi toimintavuodeksi katsotaan vuosi Juhlarahaston sääntöjen kirjauksen mukaisesti Cultura-säätiölle voidaan maksaa hallintokuluina enintään viisi (5) prosenttia rahaston vuotuisesta tuotosta, ensimmäisenä varsinaisena toimintavuonna hallintokulut voivat poikkeuksellisesti olla enintään kymmenen (10) prosenttia vuotuisesta tuotosta. Hallintokuluja seurataan erikseen säätiön kirjanpidossa ja ne korvataan toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen. Säätiön hallitus ja juhlarahaston johtokunta ovat hyväksyneet hallintokulujen seuranta- ja kirjausperiaatteet. Säätiö toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle puolivuosittain juhlarahaston erillisen talousseurannan ja toiminnan kuvauksen. Juhlarahaston strategisia tavoitteita ja käytännön toimia linjaa rahastolle vuosille laadittu ohjelma. Apurahahaun käytännön toimintaohjeena toimii Apurahaohjesääntö. Juhlarahastolle laadittiin Hyvä hallintotapa. Juhlarahaston strategiseksi tavoitteeksi vuonna 2018 on kirjattu: Juhlarahasto on tunnettu ja tehokkaasti toimiva venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua tukeva rahoituskanava. Tähän tavoitteeseen päästään mm. käytännön ja hallinnon läpinäkyvyydellä ja selkeillä varainjakoperusteilla.

16 5. Sivu Keskeiset toimet Juhlarahaston keskeisiä toimia vuonna 2015 olivat hallinto- ja hakuprosessin suunnittelu, juhlarahaston julkistamistilaisuuden järjestäminen, kysely juhlarahastosta jaettavien varojen tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi sekä ensimmäisen haun teemoiksi ja ensimmäisen apurahahaun valmistelu. Säätiö edisti juhlarahaston tunnettuutta yhdenmukaisella ja kokonaisvaltaisella viestinnällä eri viestintäkanavissa. Pyrkimyksenä oli saada tunnettuutta juhlarahastosta myönnettäville apurahoille ja tavoittaa venäjän kielestä ja venäläisestä kulttuurista kiinnostuneet. Säätiö osallistui erilaisiin venäjän kielen opiskelua ja opetusta markkinoiviin tilaisuuksiin Suomalais-venäläisen koulun ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa. Säätiöllä oli edustaja Suomi-Venäjä-seuran venäjän kielen työryhmässä Kartoitukset ja ensimmäisen apurahahaun valmistelu Ensimmäisen apurahakierroksen käynnistämistä varten säätiö vertaili muiden opiskelua ja tutkimusta tukevien rahastojen toimintatapoja. Myös keskustelut venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen asiantuntijoiden kanssa auttoivat hahmottamaan niitä kohteita, joihin apurahaa tulisi kohdentaa. Säätiö suunnitteli oppilasvaihtoa järjestävien, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten kanssa, kuten American Fields Service ja Youth for Understanding, yhteistyön käynnistämistä nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi oppilasvaihtoon Venäjällä. Säätiö teki helmikuussa verkkokyselyn venäjän kielen opiskelun ja opetuksen tilanteesta Suomessa. Kyselyyn vastasi 446 henkilöä, lähinnä opettajia ja opis-

17 5. Sivu Kartoitukset ja ensimmäisen apurahahaun valmistelu kelijoita. Kyselyyn vastanneet antoivat konkreettisia ehdotuksia siitä, kuinka venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi edistää. Vastaajien mielestä juhlarahastosta myönnettävälle tuelle on kysyntää ja rahastoa pidetään tärkeänä venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun rahoittavana kanavana. Säätiö keräsi opetushallitukselta, korkeakouluilta ja ammattiopistojen Venäjä-verkostoilta tilastotietoa venäjän kielen opiskelusta ja opiskelijamääristä vuonna Koostetta päivitettiin elo-syyskuussa julkaistuilla tiedoilla peruskoululaisten venäjän opiskelusta vuonna Aspicore Oy:ltä hankittu sähköinen apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä räätälöitiin juhlarahaston apurahajakotarpeisiin.

18 5. Sivu Apurahahaku Juhlarahaston julkistamistilaisuus pidettiin Finlandiatalolla. Samalla avautui päättynyt ensimmäinen apurahahaku.

19 Apurahahaku Ensimmäisellä apurahakierroksella myönnetty tuki kohdentui erityisesti venäjän kielen ja kulttuurin opintoihin Venäjällä, venäjänkieliseen kerhotoimintaan sekä erilaisiin Suomessa järjestettäviin venäjän kielen kursseihin. Määrällisesti eniten tuettiin oppimateriaalin tuottamista ja verkko-opiskelumahdollisuuksien kehittämistä. Hakemukset Hakemusta Sai apurahan (19 %) Apurahojen jakautuminen Sivu 18 Juhlarahaston ensimmäinen apurahajuhla järjestettiin ravintola Savoyssa Kielen ja kulttuurin opetus Kielen opiskelu Kulttuurin opiskelu Pääoma Sijoitusten tuottokertymä ,27 Maantieteellinen jakauma Myönnetty apurahoja Hyväksytyt hallintokulut ,00 Sijoitusten prosentuaalinen tuotto 4,60 % 3 1. Uusimaa Länsi-Suomi 7 2. Itä-Suomi Pohjois-Suomi 2 4. Venäjä 2 2

20 5. Sivu Varainhoito Rahaston pääoman sijoittamista ja käyttämistä varten juhlarahastolla on rahoitus- ja sijoitustoiminnan asiantuntijoista koostuva kolmihenkinen raha-asiain hoitokunta, joka vastaa varojen sijoittamisesta sekä käyttämisestä ja valvoo sijoitusohjeen noudattamista. Juhlarahaston 10 miljoonan euron pääoman varainhoito on jaettu tasaisesti Evli Pankki Oyj:n, Pohjola Varainhoito Oy:n, Seligson & Co Oyj:n kesken kesällä 2014 toteutetun tarjouskilpailun perusteella. Sijoitukset on tehty vain eettisesti kestäviin sijoituskohteisiin ja varainhoidossa käytetään YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamiseen sitoutuneita varainhoitajia.

21 5. Sivu Hankkeet ja valmennukset Ulkopuolinen rahoitus ja hankehakemukset Säätiö jätti kesäkuun alussa erityisavustushakemuksen ( ) opetus- ja kulttuuriministeriölle kansainvälisen, Euroopan venäjänkielisiä yhteisöjä käsittelevän konferenssin järjestämiseksi Helsingissä syksyllä Säätiö jätti 4.9. hakemuksen Kohtaamisia kotikulmillasi ( ) Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF-rahasto) hakukierrokselle yhdessä Tampereen kesäyliopiston, Vantaan kaupungin ja joidenkin kansalaisjärjestöjen kanssa. Haettu EU-rahoitusosuus oli ,88. Rahoituspäätöstä ei saatu vuoden 2015 aikana. Hankehakemus Minä ja sinä - yhdessä kohti yhteisöllisyyttä ( ) jätettiin Suomi100-ohjelmaan. Taiteen edistämiskeskukselle jätettiin kaksi hakemusta: Pääkaupunkiseudun venäjänkielisille järjestöille kohdennetun Työkaluja mediakriittisyyteen ja vastuulliseen viestintään sosiaalisessa mediassa hankkeen tarkoituksena on edistää suomen- ja venäjänkielisten välistä vuoropuhelua, ehkäistä venäjänkielisten segregaatiota ja kannustaa Suomen venäjänkielisten järjestöjä löytämään omaan profiiliinsa sopiva tapa hyödyntää sosiaalista mediaa (4 250 ). Venäläinen Helsinki-suomalainen Pietari -kirjallisuushankkeen ( ) kumppaneina ovat Suomen PEN, kirjailijayhdistys Taivas ry, Pietarin kirjailijaliitto ja Suomen Pietarin instituutti, hanke sisältää kirjailijatapaamisia Suomessa sekä Pietarissa, yleisötilaisuuden Suomessa ja kaksikielisen kokoelman julkaisemisen.

22 5. Sivu Ulkopuolinen rahoitus ja hankehakemukset Cultura-säätiö on mukana Vantaan kaupungin paikallisena yhteistyötahona Local and Urban Development-verkostoon kuuluvien kaupunkien hankkeessa Arrival Cities, jonka päätoteuttaja on Portugalissa sijaitseva Amadoran kaupunki. Hanke on saanut rahoituksen URBACT III ohjelmasta. Varsinainen hanke alkaa vuonna 2016, suunnittelukokouksia pidettiin jo toimintavuonna. Osallistuminen ei aiheuta rahoitusvelvoitetta säätiölle. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien 2,5 vuotta kestävä hanke Töissä Suomessa sai toimintavuonna rahoituksen valtakunnallisesta Kotona Suomessa ESR-hankekokonaisuudesta. Cultura-säätiö on mukana koulutusmäärärahaosuudessa, josta rahoitetaan hankkeen tapahtumia ( ) yhdessä Vantaan kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hankevalmistelut alkoivat vuonna 2015, varsinainen hanke alkaa Otavan kirjasäätiö ei myöntänyt rahoitusta (4 300 ) Pietarissa järjestettävälle suomalaisen nykykirjallisuustapahtumalle eikä Nordic Culture Point Crossroads of Rhymes and Tales hankkeelle ( ). Pohjoismaisen ministerineuvoston Pietarin toimiston rahoittama Cultural Diversity -hanke petroskoilaisen kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen kanssa (Karelian Resource Center of NGO s) jäädytettiin.

23 5. Sivu Toteutuneet hankkeet Osaava Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka tukee venäjänkielisten maahanmuuttajien osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kehittää viranomaisten, järjestöjen ja eri ryhmiä edustavien venäjänkielisten maahanmuuttajien vuoropuhelua. Tarkoituksena oli myös kehittää yhteistyötä kulttuuri- ja taidelaitosten, viranomaistahojen, järjestöjen ja venäjänkielisten kesken sekä vahvistaa venäjänkielisten roolia kulttuurin tuottajina ja kulttuuripalveluiden käyttäjinä.

24 5. Sivu Osaava Hankesuunnitelman mukaiset yhdistystoimintakurssit järjestettiin alkuvuoden aikana Tampereella, Vantaalla ja Lappeenrannassa. Syksyllä 2015 Helsingissä järjestettiin kolme työpajaa. Hankkeeseen sisältyi mentorointitoimintaa. Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen tutkijakoulutettava Merja Pikkaraisen laatima hankkeen selvitystyö Euroopan unionin venäjänkieliset yhteisöt julkaistiin hankkeen loppuseminaarissa Osaava-hanke tapahtumat: 10 osallistujat: Kirjallisuustapahtuma Pietarissa Cultura-säätiö järjesti yhdessä Suomen Pietarin instituutin, Taivas ry:n ja Pietarin Kirjailijatalon kanssa kirjallisuustapahtuman Pietarin historian teemat suomalaisessa nykykirjallisuudessa Suomen Pietari-instituutin ja Kirjailijatalon tiloissa. Kirjailijat Sirpa Kähkönen ja J-P Koskinen kertoivat Pietarin historiaan liittyvistä romaaneistaan.

25 5. Sivu Viestintä Viestinnän tavoitteita olivat tiedotusmateriaalien ja verkkosivujen päivittäminen, toimittajaverkoston kasvattaminen, viestintäsuunnitelman laatiminen, säännöllinen uutiskirje sekä näkyvyys ja asiantuntijakuvan rakentaminen. Säätiön perusviestintä on kaksikielistä, pääkielinä suomi ja venäjä. Säätiölle kirjoitettiin viestintäohjelma ja viestintäsuunnitelma PPT-esityspohja ja esitteet uudistettiin keväällä Lopullisen muotonsa saanut strategia käännettiin venäjäksi. Säätiö tuotti esittelyvideon toiminnastaan, videoita hyödynnettiin myös juhlarahastoviestinnässä. Toimittajaverkoston kasvattamisessa, tiedotteiden kohdentamisessa sekä uutisseurannassa käytettiin apuna Meltwaterin mediaseuranta-, pressi- ja vaikuttajatyökaluja. Verkkosivuille rakennettiin uutissyöte, jolle päivitetään säätiön toimialaa koskevia artikkeleita. Blogi aloitettiin huhtikuussa. Sivujen perustekstit ja kieliversiot päivitettiin, Infokulma-osioon kerättiin taustatietoa Suomen sekä EU-alueen venäjänkielisistä. Facebook-sivua ja Youtube-kanavaa aktivoitiin. Sähköpostiviestien allekirjoitus yhtenäistettiin ja yhteinen sähköinen tapahtumakalenteri otettiin käyttöön. Juhlarahastolla on säätiön verkkosivuilla oma alasivustonsa. Verkkosivujen kävijät: Uutiskirjeen tilaajat: 772 FB-tykkäykset: 1070 Jutut mediassa: 13

26 Viestintä Cultura-säätiö näkyi mediassa kärkitapahtumien kautta. Valtakunnallisesti kiinnostavin hanke oli juhlarahaston julkistamistilaisuus, joka pääsi YLEn iltauutisiin, venäjänkielisiin uutisiin sekä verkkosivuille. Säätiön joulutervehdys julkaistiin Spektrissä ja Mosaiikki-lehdessä. Säätiön saama julkisuus oli sävyltään positiivista tai neutraalia. Osaava-hankkeen yhdistystoimintakoulutus: Juhlarahasto: YLE:n uutiset klo (yle po-russki), klo 18 ja klo Юле по-русски: «Начался прием заявок на гранты Юбилейного фонда» yle.fi/uutiset/nachalsya_priem_zayavok_ na_granty_yubilyeinogo_fonda/ Venäjän valtion uutistoimisto Tass: tass.ru/obschestvo/ Fontanka.fi: «Политика - политикой, а русский учить надо» articles/22656/ Sivu 25 Huhtikuussa koordinaattori Elisaveta Nesterova osallistui Ylen venäjänkielisen toimituksen järjestämään chattiin, jossa yleisö sai kysyä asiantuntijoilta venäjänkielisistä kulttuuripalveluista Suomessa. Mukana oli myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet po russki-palvelun Katja Shkljar: pervyi_chat_ne_komom_v_stolichnom_regione_mnozhestvo_vozmozhnostyei_provesti_ dosug_kulturno/ Vuoden kuluessa Spektr-lehti julkaisi artikkelit Osaava-hankkeen loppuseminaarista (4/2015), Osaava-hankkeen selvitystyöstä Euroopan unionin venäjänkieliset yhteisöt (3/2015) sekä ilmoituksen Kasin muutosta uuteen osoitteeseen (11/2015). Idäntutkimus-lehti 2/2015 julkaisi Anna-Maria Liukon ja Irma Kettusen kolumnin Venäjän kieli tulevaisuuden avaintaitona. Suomen kieltenopettajien yhdistyksen Tempus-lehti 4/2015 julkaisi Irma Kettusen ja Hanni Hyvärisen kirjoituksen Tutustu venäjän kieleen ja kulttuuriin. Cultura-säätiön, Monihelin ry:n, Yhteismaa ry:n, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto ry:n, Suomen somalialaisten liitto ry:n ja Kurdiliitto ry:n yhteinen mielipidekirjoitus Helsingin sanomissa fi/mielipide/a

27 5. Sivu Osaava ja verkostoitunut toimija Cultura-säätiön vaikuttamistyötä ohjaa vaikuttamissuunnitelma Vaikuttamistyötä tukevat myös viestintäsuunnitelma, kansainvälisen toiminnan ohjelma ja varainhankintaohjelma. Vaikuttamistyön tavoitteena oli vahvistaa säätiön mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon erityisesti Suomen venäjänkielisten näkökulma ja erityispiirteet huomioiden. Verkostoitumalla ja vuoropuhelulla säätiö vahvisti asiantuntijarooliaan ja pyrki aktiivisesti kommunikoimaan monikulttuurisessa toimijayhteisössä. Vaikuttamistyöllä säätiö myös vastasi keskeisen rahoittajatahonsa ja keskeisten yhteistyötahojensa tavoitteisiin tuoda Suomen venäjänkielisten perspektiivi yhteiseen keskusteluun ja juhlarahasto venäjän kielen ja kulttuurin opiskelusta kiinnostuneiden suomalaisten tietoisuuteen. Alueellisesti säätiö keskitti vaikuttamistyötään perustajakaupunkeihinsa. Lisäksi erilaiset keinot kuten ajantasainen viestintä ml. sosiaalisen median aktiivinen käyttö, esiintymiset ja tapaamiset ja muut viestintätilanteet loivat hedelmällistä pohjaa säätiön arkivaikuttamiseen. Säätiö rakensi kansainvälistä yhteistyöverkostoaan erityisesti lähialueilla maissa, joissa on suuri venäjänkielinen vähemmistö. Kansainvälisen verkostoitumisen tavoitteena oli erityisesti löytää kumppanuuksia ja kartoittaa kiinnostusta hankeyhteistyölle ja näin edistää kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen saamista säätiölle. Kansainväliset verkostot loivat myös arvokasta vertailupohjaa ja lisäsivät säätiön osaamista sen perustehtävään, venäjänkielisten kotoutumisen tukemiseksi keinoina taide ja kulttuuri. Keskeisenä valtakunnallisena toimijana säätiö pyrki välittämään kotoutumisen tukitoimien hyviä käytäntöjä muille kotoutumiskysymysten parissa työskenteleville ja alueiden monikulttuurisuuskeskuksille. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli kotouttamisen kumppanuusohjelmaa, johon se kokosi kotoutumista edistäviä lupauksia ja aloitteita. Säätiö jätti kampanjaan oman lupauksensa ja käynnisti TEM-kampanjan myötä yhteistyötään Suomen monikulttuurikeskukset ry:n kanssa. Säätiö osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön selvityspyyntöön hallinnonalan selvitys- ja tutkimussuunnitelmatietoja 2015 koskien.

28 5. Sivu Osaava ja verkostoitunut toimija Cultura-tapaamiset: 5 osallistujat: 43 Tärkeänä vuoropuhelukanavana toimivat Cultura-verkoston tapaamiset, jotka käynnistettiin maaliskuussa. vuoden aikana johtajan vetämiä tapaamisia järjestettiin viisi (5). Tapaamisten teemoina olivat kansainvälispoliittisen tilanteen vaikutukset suomenvenäläisten mielialoihin ja Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön, kulttuurisesti moninaisen Suomen haasteet ja näkymät, käytännön yhteistyömahdollisuudet sekä perehtyminen monikulttuurisuuskysymysten parissa toimivan kolmannen sektorin toimintaan. Tapaamisiin osallistuvat edustivat mm. Venäjä-tutkimusta, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Venäjä-matkailua, venäjänkielistä väestönosaa ja monikulttuurista toimijayhteisöä.

29 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6.1. Määrälliset toiminnan mittarit Sivu 28 Mittarin kuvauss TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tilaisuuksien lkm/kävijä Tilaisuuksien lkm/kävijä Asiakaspalvelukontataktit 150/ Kasin tilaisuudet/osallistujat 39/ / /800 Säätiön tilaisuudet/osallistujat 8/340 9/247 6/95 9/100 Yhteistyötapahtumat/osallistujat 3/72 9/796 11/520 20/2000 Osaava-hankkeen tapahtumat 10/169 Yhteensä 50/ / / /2 900 Osanottajien jakauma (%): pääkaupunkiseutu/muu maa/ kansainväliset osallistujat 60/30/10

30 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6.1. Määrälliset toiminnan mittarit Sivu 29 Juhlarahasto TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutetut apurahahaut ja hakijamäärä 1/191 1/200 Ulkopuolisen rahoituksen määrä 0 Juhlarahaston julkistamistilaisuus 1/53 Muut tilaisuudet 4/111 Tilaisuudet yhteensä 5/164 Verkkosivustosisällöt ja verkkokyselyt (rahastosta jaettavien varojen tarkoituksenmukainen 8 kohdentaminen ja ensimmäisen apurahahaun teemat)

31 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6.1. Määrälliset toiminnan mittarit Sivu 30 Verkkosivut, -kyselyt ja julkisuus TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutetut verkkokyselyt 5 2 Uutiskirjeen tilaajat Facebook-tykkäykset Verkkosivujen kävijät Lehtiartikkelit 6 TV-raportit 2 Verkkoartikkelit 5 Asiakaspalautekyselyt TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Osaava 5/4,52 Yhdistystoimintakoulutus, juhlarahastopalaute ja muut 3/4,37 4 /4,4 tilaisuudet Tapahtumapalaute 4/4,5 Asiakaspalaute yhteensä 4,47

32 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6.1. Määrälliset toiminnan mittarit Sivu 31 Toiminnallinen tehokkuus TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Valtionavustusten määrä Osaavahanke Osaava Osaava Muu ulkopuolinen rahoitus 0 JR hall.korv Hankehakemuksia tehty/ toteutunut 3/1 2/ 1 8 tehty Henkisten voimavarojen hallinta TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Henkilötyövuodet, htv 7 htv 8,5 8,6 8,5 Henkilöstömenot, Sairauspoissaolot, pv/htv Koulutus, /htv

33 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6.2. Laadulliset mittarit Kohtaamispaikka Kohtaamispaikka Kasi on edistänyt kotoutumista taiteen ja kulttuurin keinoin tarjoamalla venäjänkielisille kulttuurialan toimijoille esiintymis- ja verkostoitumismahdollisuuksia sekä Suomen venäjänkielisille omakielistä kulttuuritoimintaa. Kohtaamispaikan kehyksessä saatu palaute auttaa säätiötä kehittämään toimintatapojaan ja kohtaamispaikan ohjelmaa Tapahtumayhteistyö Sivu 32 Tapahtumayhteistyöllä säätiö on lisännyt yhteistyöverkostoja ja uusia kumppanuuksia sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti. Yhteistyö uusien yhteistyökumppanien kanssa on mahdollistanut säätiön tapahtumien yleisöpohjan laajentamisen, säätiölle on saatu näkyvyyttä ja tunnettuutta venäjänkielisten ja kulttuurialan työntekijöiden keskuudessa eri alueilla Suomessa.

34 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit Sivu Juhlarahasto Juhlarahaston vaikuttamistyön tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelijamääriä ja opiskelijavaihtoa Suomen ja Venäjän välillä. Rahaston vaikuttamiskeinoina ovat apurahan kohdentaminen oppimateriaalien kehittämiseen, opintomatkoihin ja opiskelijoiden sekä koululaisten liikkuvuuteen Suomen ja Venäjän välillä. Juhlarahasto tuki vuonna 2015 erityisesti opetusmateriaalien kehittämistä Hankkeet ja valmennukset Osaava-hanke lisäsi kohderyhmän tietoisuutta osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa ja yhdistystoiminnan käytännöistä sekä tavoitteista. Hankkeeseen osallistuneet kehittivät uusia yhteyksiä ja toimintansa kannalta relevantteja verkostoja. Hanke on vahvistanut Cultura-säätiön monialaista yhteistyötä ja verkostoja Vantaan, Lappeenrannan ja Tampereen venäjänkielisten yhdistysten ja maahanmuuton sekä monikulttuurisuuden asiantuntijoiden kanssa.

35 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit Sivu Viestintä Oikea-aikaisuuteen on pyritty suunnitelmallisuudella. Kärkitapahtumien työkaluksi tehty juoksutuslista tehtävineen, vastuineen ja päivämäärineen sisältää myös viestinnän. Tapahtumissa oli osanottajia ennakoitu määrä, viesti etenkin juhlarahastosta levisi tehokkaasti kohderyhmälle. Avoimuuteen on pyritty monipuolisella ja aloitteellisella tiedottamisella. Säätiön toiminnasta on kerrottu verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa tekstein ja valokuvin, raportoimalla kärkitapahtumista ja tekemällä kooste vuoden toiminnasta. Säätiö esittelyvideoaineistoa kuvattiin erilaisissa tilaisuuksissa. Juhlarahasto-tiedottaminen eteni suunnitelman mukaisesti. Luotettavuuteen on pyritty faktapohjaisella ja ennakoivalla tiedottamisella. Juhlarahaston stipendihausta ryhdyttiin tiedottamaan kuukautta ennen hakua, haun jälkeen sekä ennen ja jälkeen apurahajakotilaisuuden. Kysymyksiin vastattiin asiallisesti ja nopeasti. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Uusi, merkittävä sidosryhmä säätiön kehyksessä olivat juhlarahastosta kiinnostuneet juhlarahaston perustanut eduskunta sekä venäjän kielen ja kulttuurin opiskelusta kiinnostuneet suomalaiset. Juhlarahaston julkistamistilaisuudesta kerrottiin sanoma- ja verkkolehdissä sekä televisiossa. Myös Osaava-hankkeen loppuseminaarin puhujaa haastateltiin radiossa ja seminaarista julkaistiin artikkeli Spektr-lehdessä. Cultura-sää-

36 6. Raportointi: toiminnan vaikuttavuus ja mittarit Sivu Viestintä tiön, Sellon kirjaston ja Suomi-Venäjä-Seuran yhteisosastosta Helsingin kirjamessuilla kirjoitettiin blogeissa ja verkkolehdissä. Säätiö osallistui elokuussa 2015 Helsingin Sanomissa julkaistulla mielipidekirjoituksella yhteiskunnalliseen keskusteluun monikulttuurisuudesta Osaava ja verkostoitunut toimija Säätiön verkostoitumistyön tavoitteena oli saada säätiölle, ml. säätiön hallinnoima juhlarahasto, tunnettuisuutta ja näkyvyyttä aloitteellisena ja helposti lähestyttävänä kumppanina sekä aktiivisena, kantaa ottavana keskustelijana. Verkostoyhteistyö auttoi säätiötä tunnistamaan potentiaalisia hankekumppaneita. Verkostoitumisen keinoina olivat tapaamiset ja tilaisuudet ja esiintymiset niissä, uudet kumppanuudet ja kansainväliset yhteydet. Cultura-verkoston rooli viestinviejänä säätiölle tärkeissä kysymyksissä oli tärkeä sidosryhmien kanssa aloitteellisesti käynnistetyn vuoropuhelun lisäksi. Teemoittaiset verkostotapaamiset saivat saman pöydän ääreen varsin monipuolisen kulttuurin ja kotoutumisen alan asiantuntijoiden joukon yhteiskuntavaikuttajien lisäksi.