RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3733 PITÄJÄNMÄEN ASEMA Helsinki

Transkriptio

1 RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3733 PITÄJÄNMÄEN ASEMA Helsinki RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy

2 00370 Helsinki 2/17 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KOHTEEN TIEDOT Kohteen tiedot Aineisto HAVAINNOT Yleistä Rakennusrunko Vesikatto Julkisivut Ikkunat ja ovet Märkätilat Muita havaintoja... 16

3 00370 Helsinki 3/17 1 JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty kiinteistössä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella. Sen tarkoituksena on esitellä kohteen rakennustekniset pääpiirteet ja rakennusten rakenneosien yleinen kunto. Raportissa ei oteta kantaa korjausvaihtoehtoihin, aikatauluihin tai kustannuksiin. Toimeksiantaja: Osoite: Senaattikiinteistöt Pitäjänmäentie 40, Helsinki 2 KOHTEEN TIEDOT 2.1 Kohteen tiedot Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Rakennustekniikka DI Inari Weijo Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy DI Simo-Pekka Valtonen Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy Kohde Pitäjänmäen vanha asemarakennus Osoite Pitäjänmäentie 40 Postinumero- ja toimipaikka Helsinki Rakennustyyppi Vanha, puurakenteinen asemarakennus Arkkitehti Bruno Granholm Valmistumisvuosi 1902, laajennettu Aineisto Tilaajalta saatiin käyttöön lyhyt selostus kohteesta, joka on laadittu kesällä 2012 tehdyn kohdekäynnin perusteella. Selostuksessa on muutama valokuva, lyhyt kuvaus kohteessa olevista tiloista sekä listaus havaituista/käyttäjien ilmoittamista puutteista sekä käyttäjien yhteystiedot. Tilaajalla ei ole piirustusaineistoa kohteesta. Kohteesta oli löydettävissä Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta pääpiirustuksia vuoden 1998 peruskorjauksesta. Kiinteistöstä löydettiin asemapiirustus, paikkansa pitävä, puhtaaksi piirretty pohjapiirustus nykyisistä toimitiloista, IV-piirustuksia (1. kerros ja ullakko) sekä katon tasopiirustus. Lisäksi löytyi pohjoisjulkisivusta piirustus julkisivun muutosta koskien. Peruskorjauksessa kiinteistön tiloja on muutettu vanhasta asema- ja asuinrakennuskäytöstä toimistokäyttöön. Tiloissa on tällä hetkellä kaksi erillistä toimitilaa, joista toinen on vuokralla Taideterapia- ja hyvinvointikeskus Indicolla. Kiinteistön pinta-alasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta suurusluokaltaan kokonaispinta-ala on noin 250 m 2 arkkitehtipiirustuksissa ilmoitettujen neliömäärien perusteella. Historiatietoja on saatu myös kirjasta Radan varrella, jossa on kerrottu lyhyesti Suomen rautateiden ja rautatierakennusten historiaa.

4 00370 Helsinki 4/17 3. HAVAINNOT 3.1 Yleistä Alkuperäinen asemarakennus on rakennettu 1902 ja sitä on laajennettu vuonna Laajennuksessa kohteeseen rakennettiin 4 huonetta ja keittiö asuntolakäyttöön. Ilmeisesti tämän aikainen rakennuksen koko ja muoto on säilynyt melko hyvin nykyhetkeen. Rautatietoiminta rakennuksessa lopetettiin 1987 ja sen jälkeen rakennus on ollut vuokrakäytössä juhlatilana ja yritysten toimitiloina. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Kuva 1 Yleiskuvaa asemarakennuksesta Kuva 2 Rakennuksen pohjapiirustus

5 00370 Helsinki 5/ Rakennusrunko Rakennusrunkoa ei ole sisä- tai ulkopuolelta näkyvissä. Rakennusrunko on todennäköisesti kokonaan hirsirakenteinen ullakon ulkoseinälinjan yläreunoissa havaittujen hirsien perusteella. Ullakolle johtavan portaikon ja sisäänvedetyn kuistin kohdalla seinät ovat kevytrakenteisia. Kuva 3 Ullakolta kuvattuna runkorakenteita Rakennuksessa on tuulettuva alapohjatila, johon ei ollut pääsyä. Alapohja tuulettuu rakennuksen sokkeleissa olevista, avonaisista tuuletusluukuista. Luukusta on havaittavissa vanhat, kantavat lattiapalkit. Alapohja vaikutti luukusta käsin tarkasteltuna kuivalta. Sokkeli on luonnonkiveä. Kuva 4 Rakennusleikkauspiirustus

6 00370 Helsinki 6/17 Kuva 5 Alapohjan tuuletusluukku Rakennuksen ala-, väli- ja yläpohja ovat puurakenteisia. Alapohjan eristemateriaalista ei ole tietoa. Todennäköisesti eristeitä ei ole vaihdettu. Tyypillisesti rakennusaikainen alapohjan lämmöneriste on orgaanista materiaalia (pellava, puru, sammal) ja mahdollisesti hiekkaa tai savea. Yläpohjan täyttö on pääosin purua, paikoitellen ilmanvaihtoasennusten alueella eristeeksi on vaihdettu/lisätty selluvillaa (Ekovilla Oy). Eristeen päällä on laudoitus. Kuva 6 Laudoituksen raoista on havaittavissa vanha yläpohjan purueriste.

7 00370 Helsinki 7/ Vesikatto Kuva 7 Rakennuksen vesikattomuotoja Rakennuksen vesikatto on monimuotoinen harjakatto, jossa on maalattu ja konesaumattu peltikate. Toisessa pohjoissiivessä päädyssä on auma ja vesikatolla on muutamia kattolyhtyjä. Katteen alla on ullakon puolella aluslaudoituksen raoista havaittavissa vanha bitumihuopa. Ullakolle päin on näkyvissä umpinainen ponttilaudoitus. Katon kantavat rakenteet on puuta. Kuva 8 Tasopiirustus vesikatosta Kolmen sisäänkäynnin päällä on katokset. Vanhojen pääsisäänkäyntiovien päällä oleva katos jatkuu vesikaton lappeena. Radan puolella oleva toinen katos vaikuttaa rakenteiltaan uudemmalta. Sisäpihan puolella oleva katos on teräsrakenteinen.

8 00370 Helsinki 8/17 Kuva 9 Sisäänkäyntien katoksia Piiput ja ilmanvaihdon läpivienti on pellitetty yläreunaan asti ja toisessa piipussa on peltinen hattu. Katolle johtaa kattotikkaat sisäpihalta ja katolla on lapetikkaat sekä kattosilta toiselle piipulle. Vesikatteen kunnosta ei ole tietoa. Vesikate on ilmeisesti maalattu Ullakkotilassa oli havaittavissa alkuperäisen ja laajennusosan rajapinta, jossa alkuperäisen rakenteen vesikattopintaa oli vielä jäljellä. Alkuperäisen rakennuksen vesikatto on ollut kermipintainen kolmiorimakate. Kuva 10 Alkuperäisen rakennusosan vesikattoa ullakolla. Räystään kannattajat muodostuvat puurakenteisen vesikaton yläpaarteesta ja räystäslaudoitus katon aluslaudoituksesta. Katon vedenpoisto tapahtuu räystäällä oleviin räystäskouruihin ja niistä syöksytorvilla maantasolle. Sisäpihan ja radan puolella on erilaisia räystäskouruja, osa on puolipyöreitä ja osa kantikkaita.

9 00370 Helsinki 9/17 Kuva 11 Kourujen ja torvien vaurioita. Räystäskouruissa oli havaittavissa maantasolta tarkasteltuna yleisesti maalipinnan hilseilyä ja maalipinnan alta näkyy ruostunut peltipinta. Yksittäinen räystäskouru (itäpääty) on ruostunut puhki. Myös syöksytorvissa oli havaittavissa kiinnikkeiden vaurioita ja putken sauma on vääntynyt auki. Todennäköisesti vedenpoistot ovat olleet niin täynnä roskaa ja lehtiä, että torvet ovat tukkeutuneet ja jäätyneet halki. Tarkasteluhetkellä kohteella oli niin paljon lunta, että mahdollista kaivoista tai loiskekupeista ei ole havaintoa. Kohteella on käyttäjän mukaan ollut edellisenä talvena ( ) sisäpihan puolella räystään jäätymisongelmia, joiden seurauksena räystäältä on tippunut iso jääpala alla olevasta ikkunasta sisään. Tällä kohtaa räystäslaudoitus on vääntynyt ja maata käsin arvioiden täysin lahonnut. Kuva 12 Jäätynyt räystäsalue sisäpihan puolella.

10 00370 Helsinki 10/17 Ullakon puolella em. jäävaurioalueella on asennettu laudoituksen alapintaan kermikaista, jonka tarkoitus on ilmeisesti ohjata vesikaton vuotovedet ulkoseinän ulkopuolelle. Alueella oli runsaasti vuotojälkiä, mutta mahdollista tämän hetkistä vuotoa ei voitu arvioida tarkasteluhetkellä kovan pakkasen vuoksi. Kuva 13 Jäävauriokohta ullakolla. Ullakolla on myös radan puoleisella sivulla havaittavissa yksittäisen sisäjiirin kohdalla laajemmalla alueella vuotojälkiä ja aluslaudoituksessa ja kannattajan yläpinnassa oli havaittavissa lahovaurioita. Ullakolla on yleisesti havaittavissa pienempiä, yksittäisiä vuotojälkiä räystäsalueilla. Lisäksi on havaittavissa vuoto kattoläpiviennin vieressä tyhjän toimitilan kohdalla. Ilmanvaihtokoneen vesikaton läpäisevän kanavan kohdalla on kanavan ja suojapellityksen välissä havaittavissa lunta, joka ilmeisesti pääsee rakenteeseen tuulen vaikutuksesta. Kuva 14 Lahovaurio ullakolla Ullakolla on yleisesti lintujen jätöksiä, mutta selkeää reittiä linnuille ei ollut havaittavissa. Ilmeisesti räystäiltä tai kattoikkunoista on pääsy ullakkotilaan.

11 00370 Helsinki 11/ Julkisivut Rakennuksen julkisivut muodostuvat vaakasuuntaisesti julkisivupaneloinnista, joka vaikuttaa alkuperäiseltä. Julkisivujen alareunoissa on kerros- ja koristelistoitukset, joiden alapuolella/takana ei ole havaittavissa tuuletusraotuksia. Julkisivupanelointi on tehty ajalle tyypilliseen tapaan suoraan hirsirungon päälle ilman erillistä tuuletustilaa. Ullakon puolella seinälinjoilla oli havaittavissa tervapaperi, joka todennäköisesti on asennettu kauttaaltaan paneloinnin alle. Rakennuksen räystäiden ja päätykolmioiden puurakenteet ovat rakennusajalle ja asema-arkkitehtuurille tyypilliseen tapaan hyvin koristeelliset. Rakennuksen julkisivut on maalattu kesällä Maalaus on ollut huoltomaalaustyyppinen, maalaus on tehty vanhan maalin päälle. Rakennusvalvonnasta löytyi ainoastaan pohjoisjulkisivun (muutokset tällä sivulla 1998) piirustus. Uusi julkisivuväritys poikkeaa alkuperäisestä, vanhaa/alkuperäistä väritystä on näkyvissä ullakolla. Kuva 15 Julkisivupiirustus Julkisivulaudoituksessa paneelien päissä ja paikoitellen nurkka- ja ikkunalautojen reunoissa on havaittavissa puupinnan halkeilua ja pieniä, paikallisia lahovaurioita. Myös säärasitukselle alttiilla alueella havaitaan paneloinnin halkeilevan.

12 00370 Helsinki 12/17 Kuva 16 Vasemmalla halkeillutta julkisivupaneelia, oikealla koristeellinen räystäs Sisäpihan puolella julkisivussa ei näy merkkejä em. räystään vuodoista. Maalaus on tehty viime kesänä, joten mahdolliset jäljet ovat peittyneet. Tässä kohtaa olevassa huonetilassa havaitaan laajalla alueella vuotojälkiä ulkoseinän tapeteissa ja levytyksissä sekä alakatossa ulkoseinän vieressä. Myös ikkuna on kastunut. Samassa tilassa on jääkappaleen putoamisen takia uusittu ikkuna. Kuva 17 Kastumisjäljet sisäpuolella. Radan puolella sisäänkäyntien edessä on betonirakenteiset portaikot, joissa on maalatut teräskaiteet. Betoni on pinnoittamatonta ja paikoin pinta on rapautunut ja reunoilla on teräskorroosiosta johtuvia lohkeamia. Sisäpihan puolella vuonna 1998 rakennetun sisäänkäynnin edessä oleva portaikko ja kaide ovat puurakenteisia.

13 00370 Helsinki 13/17 Länsipäädyn sisäänkäynnin teräskaide vaikuttaa alkuperäiseltä ja on muita kaiteita koristeellisempi. Kaide on maalattua terästä ja siinä esiintyy paikoitellen läpiruostuneita kohtia. Sisäänkäynnin portaikko on betonirakenteinen. Kuva 18 Länsipäädyn sisäänkäynnin kaide. Sisäpihan puolella on rakennuksen julkisivusta sisäänvedetty kuisti, johon on kulku vain toisesta toimitilasta sisäkautta. Kuva 19 Kuisti 3.5 Ikkunat ja ovet Rakennuksen ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä, kaksinkertaisia ja sisään-ulosaukeavia puuikkunoita. Ikkunoiden vuorilaudoitukset ovat rakennusajalle ja arkkitehtuurille tyypilliseen tapaan koristeelliset. Muutamia ikkunoita avattiin tarkastuksen yhteydessä ja niiden käynti ja toimivuus todettiin pääosin hyväksi. Ikkunoiden ulkopuoliset ovat on maalattu 2012 huoltomaalauksen yhteydessä. Ikkunoiden ulko-osien kittauksia on muutamissa,

14 00370 Helsinki 14/17 yksittäisissä kohdissa uusittu, mutta pääasiassa ikkunoissa on vanhat kitit, jotka ovat osittain irronneet ja kauttaaltaan kovettuneet ja halkeilleet. Osa ulkopuitteista on hyvin halkeillut ja ulkopuitteen alakappaleessa / tippanokassa maalin alla vaikuttaa olevan lahoja puuosia. Kuva 20 Ikkuna ulkoapäin kuvattuna. Ikkunapuitteiden välitilassa esiintyy yleisesti maalipinnan lohkeilua puitteiden ja karmin alakappaleiden kohdalla erityisesti aurinkoisilla puolilla julkisivua. Suojaisemmilla osilla maalipinnat ovat paremmassa kunnossa. Sisäpinnoiltaan ikkunat ovat pääsääntöisesti siistit. Aiemmin mainitun räystäsvuodon alueella ikkuna on myös sisäosiltaan huonokuntoiset. Ikkunapuitteiden maalipinta lohkeilee ja puitteet ovat turvonneet. Ilmeisesti vuoden 1998 korjauksen yhteydessä sisäpuitteiden ikkunaheloja on paikoitellen vaihdettu. Käytössä olevassa toimitilassa ja ulkopuitteiden ja toissijaisesti käytettyjen tilojen ikkunoissa helat ovat alkuperäisiä. Kuva 21 Ikkuna sisältäpäin kuvattuna. Ikkunoissa ei ole erillistä vesipeltiä, ulkopuitteiden alareunoissa on puiset tippanokat.

15 00370 Helsinki 15/17 Suurin osa ulko-ovista vaikuttaa alkuperäisiltä puuovilta, mutta heloja on vaihdettu. Vanhan pääsisäänkäynnin ovi on koristeellisempi puu-lasiovi ja muut ovet pelkistetympiä paneeliovia. Sisäpihan puolella on yksittäinen uusi ovi vanhan ikkunaaukon paikalla. Muutos on toteutettu vuoden 1998 korjauksissa. Ovi on tehty radan puoleisen pääsisäänkäynnin oven mallilla. Kuva 22 Kohteen ulko-ovia, oikealla uusi ovi 3.6 Märkätilat Rakennuksessa ei ole varsinaisia pesutiloja. Molemmissa toimitiloissa on wc-tiloja, jotka on peruskorjattu Vesikalusteet on uusittu. Lattiat ja seinien alaosat on laatoitettu. Vedeneristeestä ei ole tietoa. Märkätilojen lattioissa on sähkötoiminen lattialämmitys. Kuva 23 Rakennuksen wc-tiloja

16 00370 Helsinki 16/ Muita havaintoja Peruskorjauksessa on uusittu myös molempien toimitilojen keittiönurkkaukset. Näillä osin vesikalusteet ja viemärit ovat uusia. Muuten vesi- ja viemäriputkien iästä tai kunnosta ei ole tietoa. Kuva 24 Tyhjän toimitilan keittiönurkkaus. Patteriverkosto vaikuttaa uusitulta. Rakennus on liitetty kaukolämpöön. Kaukolämmön jakohuoneeseen ei ollut pääsyä tarkasteluhetkellä. Uudet sähköasennukset on tehty pinta-asennuksena ja sähköt on pääsääntöisesti uusittu. Toimitiloissa on uusitut jakokeskukset. Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, jonka koneet sijaitsevat toisessa toimitilassa. Myös ilmanvaihdon käyttö tapahtuu tästä tilasta. Ilmanvaihto ei ilmeisesti ole käytössä, eivätkä käyttäjät osaa käyttää laitteistoa. Kuva 25 Tulo-poisto ilmanvaihtokone Rakennuksesta on purettu kaikki vanhat tulisijat. Yksittäisiä, vanhoja väliovia on säilynyt. Pääosin kohteella on uusia laakaovia. Vuoden 1998 peruskorjauksessa on tehty huonetilamuutoksia, joiden vuoksi oviaukkoja on muutettu.

17 00370 Helsinki 17/17 Toimitiloissa seinissä on levytys ja seinät on tapetoitu. Tyhjässä toimitilassa lattioissa on linoleum-matto. Käytössä olevassa toimitilassa Linoleum-matto tai vanha, maalattu puulattia. Mattopinnat ovat pääsääntöisesti melko hyväkuntoisia. Puulattioissa maalipinta hieman lehteilee. Tiloissa on pääosin alkuperäiset, maalatut paneelikatot. Tyhjän toimitilan eteisessä katosta lehteilee maalit. Muuten katot ovat silmämääräisesti siistit ja hyväkuntoiset.