Toimintakertomus Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK-Kaakkois-Suomi

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2015 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK-Kaakkois-Suomi

2 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2. MTK-Kaakkois-Suomi 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus 2.2 Tietoja toimialueesta 2.3 Maatalouden rakenne Kaakkois-Suomessa 2.4 Maatilojen rahavirrat Kaakkois-Suomessa 3. MTK-Kaakkois-Suomen jäsenet ja hallinto 3.1 Jäsenet 3.2 Kunniajäsenet 3.3 MTK-yhdistykset ja jäsenmäärät 3.4 Liiton hallinto, toimihenkilöt ja tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Johtokunta Eteläisten MTK- liittojen valiokunnat Kaakkois-Suomen maaseutunuorten valiokunta Tilin- ja toiminnantarkastajat Toimitilat Toimihenkilöt Edustajat MTK:ssa MTK:n valiokunnat Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 4. Vuoden 2015 toiminta 4.1 Edunvalvonta 4.2 Koulutukset ja tapahtumat 4.3 Kuluttajatyö 4.4 Hanketyö 4.5 Kannanotot 4.6 Liiton kokoukset 4.7 Johtokunnan toiminta 4.8 Edustus toimielimissä ja hankkeissa 5. Maaseutunuoret 6. Sektorikohtaiset katsaukset 6.1 Maaseutuyrittäjyys 6.2 Vilja 6.3 Maito 6.4 Liha 6.5 Luomu 6.6 Ympäristö- ja maapolitiikka 6.7 Sosiaalipolitiikka 7. Liiton talous 8. Jäsenedut 9. Liiton johtokunnan 2016 yhteystiedot

3 1. Puheenjohtajan katsaus Kylvökautta viime vuonna leimasi poikkeuksellisen myöhään tehdyt kylvöt. Myöhään menneistä kylvöistä huolimatta sadosta saatiin kohtuullinen niin määrältään kuin laadultaan. Tuottajahinnoista maito ja liha laskivat useita prosentteja vuoteen 2014 verrattuna, kasvituotteet nousivat hieman vuoden 2014 rajun pudotuksen jälkeen. Tuottajahinnat ovat suhteessa panoksiin alhaisella tasolla ja pitkällä tähtäimellä asiaan on pakko saada muutosta. Lähialueiden epävakaan tilanteen on elintarvikekauppa osannut käyttää paremmin hyväkseen kuin tuottajat ja elintarviketeollisuus, mikä on ajanut etenkin viljelijät ahtaalle. Uusi maaseutuohjelma alkoi uusien tukiehtojen opettelulla ja sopivan paketin valitsemisella. Uusi ohjelma ei helpottanut byrokratiaa tiloilla, vaan monimutkaisen ympäristökorvaustuen mukana lisäsi sitä. Kaiken lisäksi sähköinen palvelu, johon viljelijät on pakotettu, ei avautunut luvattuna aikana. Viljelijöillä on täysi oikeus vaatia joustoa ja kohtuullisuutta mahdollisista virheistä johtuvissa sanktioissa. MTK:n järjestöuudistuksen kautta on liiton alueella aloittanut toimintansa metsävaliokunta. Valiokunta on ottanut moniin yhteisiin maa- ja metsätalousasioihin kantaa. Teiden korjausvelan pienentämiseen on valtio luvannut rahaa ja kohteiden esittämisessä on valiokunta ollut aktiivinen. Myös yksityisteille on luvassa lisää rahaa, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Hallituksen kärkihanke Biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä REKO-lähiruokarengas ovat positiivisia tulevaisuuden asioita maa- ja metsätaloudelle. Facebookin kautta toimiva REKO osoittaa uutta ajatustapaa ja luovuutta, millä tavalla lähiruokaa voi markkinoida ja myydä suoraan kuluttajille. MTK-Kaakkois-Suomen liitto on viime vuoden aikana vaikuttanut useisiin eri tahoihin: kuluttajiin, teollisuuteen, virkamiehiin ja kansanedustajiin. Viime keväänä oli Kouvolassa kuluttajatempaus, missä luovutettiin kaupan edustajille vaatimus parantaa kotimaisen ruoan asemaa kaupoissa. Olemme tehneet maa- ja metsätalousyrittäjän edunvalvontaa hyvässä yhteistyössä yhteistyökumppanien, jäsenten, yhdistysten ja toimihenkilöiden kanssa. Kiitos kaikille hyvästä toiminnasta vuonna 2015 ja suuntaamme katseemme haastavaan juhlavuoden aattoon vuoteen Kari Niemi

4 2. MTK-Kaakkois-Suomi 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus Liiton toiminnan arvot Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK-Kaakkois-Suomi ry, toimii alueellaan jäsentensä, maa- ja metsätaloustuottajien sekä maaseutuyrittäjien etujen valvojana ja puolenpitäjänä. Liiton toiminnalle on hyväksytty seuraavat arvot: Maahenki Asiantuntevuus Tulevaisuushakuisuus Sisäinen tasa-arvo Liiton toiminta-ajatus MTK-Kaakkois-Suomen tehtävänä on turvata jäsentensä taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset oikeudet sekä kehittää niitä. Liitto vaikuttaa alueellisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kunta-, maakuntaja valtakunnan tasolla tehtäviin päätöksiin. Liiton tavoitteena on taata jäsenille tasavertaiset toimintamahdollisuudet. 2.2 Tietoja toimialueesta Liiton toimialue kattaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Tämän lisäksi liiton toimialueeseen kuuluu myös osia Etelä-Savon ja Uudenmaan maakunnista. Kymenlaakson maakunnan maapinta-ala on km², asukasluku n ja asukastiheys n. 35 asukasta neliökilometrillä (lähde: Tilastokeskus). Kymenlaakson maakunnassa on kolme kaupunkia: Kouvola, Kotka ja Hamina. Etelä-Karjalan maakunnan maapinta-ala on km². Asukasluku Etelä-Karjalassa on n ja asukastiheys n. 25 asukasta neliökilometrillä (lähde: Tilastokeskus). Vertailun vuoksi todettakoon, että koko Suomen asukastiheys on n. 18 asukasta neliökilometrillä. Etelä-Karjalassa on kaksi kaupunkia: Lappeenranta ja Imatra. MTK-Kaakkois-Suomen toiminta-alue käsittää yhteensä 18 kuntaa: Kouvola, Iitti, Pyhtää, Loviisa, Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä, Luumäki, Lemi, Savitaipale, Mikkeli, Lappeenranta, Taipalsaari, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala.

5 2.3 Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tuotantosuunnittain maakunnittain vuonna 2015 Kymenlaakso Etelä-Karjala yhteensä Viljanviljely Muu kasvinviljely Kasvihuonetuotanto Avomaantuotanto Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Muu laidunkarja Sekamuotoinen tuotanto Lähde: LUKE 2.4 Maatilojen rahavirrat Kaakkois-Suomessa Maatilojen tulot (brutto, ei sis. ALVia) vuonna 2014 % milj. Maatalouden myyntitulot Maito 53 46,50 Naudanliha 9 8,15 Sianliha 7 6,41 Muu liha 0,3 0,14 Kananmuna 0,7 0,42 Viljat 19 16,41 Muut kasvit 11 9,84 Maatalouden myyntitulot yhteensä 26 87,87 Maatalouden tulotuet 28 94,67 Metsätulot (maanviljelijät) 16 54,95 Sivuansiotulot ,10 Yhteensä ,59 (-2 %) Osuus koko maan maatilojen tuloista 5 % Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto

6 3. MTK-Kaakkois-Suomen jäsenet ja hallinto 3.1 Jäsenet Kertomusvuoden ajan liiton jäsenenä on ollut 18 maataloustuottajain yhdistystä. Lisäksi Etelä-Karjalan Osuuspankki, LähiTapiola, Lihakunta, LSO-osuuskunta, ProAgria Etelä-Suomi, Tuottajain Maito, Kymenlaakson Lihanautakerho, Kymenlaakson Sikatalouskerho, Kymenlaakson kasvinviljelijät sekä Kaakon ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistykset ovat liiton yhteisöjäseniä. 3.2 Kunniajäsenet Liiton kunniapuheenjohtaja on talousneuvos Valio Sopanen ja kunniajäseniä seuraavat henkilöt: maanviljelijä Viljo Mattinen maanviljelijä Ossi Illukka maanviljelijä Pentti Kallela 3.3 MTK-yhdistykset ja jäsenmäärät MTK-yhdistysten jäsenmäärä on toimintavuotena pienentynyt keskimäärin vajaalla neljällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Seuraavassa taulukossa näkyy yhdistyskohtainen jäsenkehitys. Yhdistys Jäseniä 2015/2014 Yhdistys Jäseniä 2015/2014 Anjalankoski 861/908 Parikkalan 573/587 seutu Elimäki 603/624 Iitti 454/478 Ruotsinpyhtää 138/151 Jaala- 329/338 Savitaipale 346/356 Kuusankoski Joutseno 434/458 Suomenniemi 70/73 Lappee 785/832 Taipalsaari 242/243 Lappeenranta 53/53 Valkeala 648/654 Lemi 232/234 Vuoksi 542/580 Luumäki 324/335 Kaakko 1351/1409 KymiPyhtää 356/362 Yhteensä 8341/8675 (-3,85 %) 3.4 Liiton hallinto, toimihenkilöt ja tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit

7 3.4.1 Johtokunta Toimintavuoden liiton johtokunnan jäsenet ja heidän yhteystietonsa olivat seuraavat: Kari Niemi puheenjohtaja Helena Pesonen varapuheenjohtaja, maaseutunuorten edustaja Pekka Helkala jäsen Janne Kainulainen jäsen Aleksi Kivelä jäsen Timo Neuvonen jäsen Juha Sajomaa maaseutuyrittäjävastaava Matti Seitsonen kuluttajavastaava Antti Särkkä jäsen Riitta Torikka jäsen Jouni Muukka MTK:n valtuuskunnan jäsen Matti Ahvonen MTK:n valtuuskunnan jäsen Eteläisten MTK-liittojen valiokunnat MTK-Kaakkois-Suomi oli toimintavuonna mukana MTK-Hämeen, MTK-Uusimaan sekä NSP:n (Nylands Svenska Producentförbund) kanssa yhteisissä valiokunnissa seuraavasti: Lihavaliokunta: Janne Kainulainen Ville Savolainen Luomuvaliokunta: Mika Ala-Outinen Matti Seitsonen Maitovaliokunta: Timo Neuvonen Riitta Torikka Sosiaalivaliokunta: Helena Pesonen Riitta Torikka Verovaliokunta: Pekka Vihtonen Matti Ahvonen Viljavaliokunta: Parikkala Iitti Savitaipale Anjalankoski Parikkala Valkeala Vuoksi Valkeala Lappee Joutseno

8 Juhani Laihia Vuoksi Arto Vuorela KymiPyhtää -toimivat myös viljakaupan tarkkailijoina Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta: Antti Suonio Lemi Aleksi Kivelä MTK-Kaakko Maaseutuyrittäjävaliokunta: Juha Sajomaa Jarmo Rautio Alueellinen metsävaliokunta: Tuottajayhdistysten edustajat Kimmo Eloranta Juha Metso Kari Niemi Antti Särkkä Metsänhoitoyhdistysten edustajat Eero Kivistö Sari Lantta Timo Partinen Sirkka Savukari Annukka Kimmo Elimäki Vuoksi Ruotsinpyhtää Parikkala Valkeala Suomenniemi MHY-Kymenlaakso MHY-Mänty Saimaa MHY-Etelä-Karjala MHY-Kaakko MTK:n metsäjohtokunnan jäsen Kaakkois-Suomen maaseutunuorten valiokunta Toimintavuonna 2015 nuorten valiokunnan jäsenet olivat tuottajayhdistyksittäin seuraavat: Yhdistys varsinainen edustaja varaedustaja Anjalankoski Henna Pekala Anni Villikka Elimäki Mia Ylä-Outinen Eija Hannula Iitti Veli-Matti Tuomala Tero Ampuja Jaala-Kuusankoski Heli Mesiäinen Janne Rouhiainen KymiPyhtää Olli Marttila Tuomas Mattila KymiPyhtää Juha Muuronen Ville Simola Valkeala Tommi Hasu Heini Peräkylä MTK-Kaakko Juha Kivelä, Aleksi Kivelä Tuomas Kivelä Joutseno Heikki Pukero Risto Sepponen Lappee Pekka Helkala Aki Autio

9 Lemi Susanna Suonio Henri Tuuliainen Luumäki Anni Simola Timo Töyrylä Parikkala Aki Makkonen Janne Kainulainen Savitaipale Katri Jurvanen Janne Jukkara Taipalsaari Harri Kontunen Simo Vitikainen Vuoksi Helena Pesonen Elina Honkanen Tilin- ja toiminnantarkastajat Liiton tilintarkastajana toimi vuonna 2015 Jarmo Kuntonen (HTM) ja varatilintarkastajana Pasi Waris (KHT). Toiminnantarkastajana on toiminut Risto Talonpoika ja varatoiminnantarkastajana Janne Kinttu Toimitilat MTK-Kaakkois-Suomella on toimistot Kouvolassa Maa- ja Metsätalossa osoitteessa Hovioikeudenkatu 16 sekä Lappeenrannassa Viljelystalossa osoitteessa Pormestarinkatu 6. Toimistotiloja ovat käyttäneet viljelijäasiakaskäynteihin Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA:n asiamiehet sekä Lappeenrannassa että Kouvolassa Toimihenkilöt Liiton toimihenkilöt vuonna 2015 olivat: Toiminnanjohtaja Tuula Dahlman Kenttäpäällikkö Eeva Saarikorpi Kenttäpäällikkö Marjut Henttonen Edustajat MTK:ssa Toimintavuonna 2015 liitolla oli seuraavat edustajat MTK:n valtuuskunnassa: Kari Niemi, liiton puheenjohtaja, Valkeala Matti Ahvonen, Joutseno Jouni Muukka, Savitaipale Matti Seitsonen, Anjalankoski MTK:n valiokunnat Toimintavuonna 2015 liitolla oli seuraavat edustajat MTK:n valiokunnissa: Tuotantotalousvaliokunta Vesa Lapatto, Savitaipale

10 Verovaliokunta Pekka Vihtonen, Lappee Lihavaliokunnan nautajaosto Juha Kärpänen, Parikkala Lihavaliokunnan sikajaosto Ville Savelainen, Iitti Hyvinvointivaliokunta Helena Pesonen, Vuoksi Energiavaliokunta Kimmo Jokiranta, Elimäki Aluekehitysvaliokunta Matti Ahvonen, Joutseno Tuula Dahlman, asiantuntijajäsen, toiminnanjohtaja Maitovaliokunta Reino Parkko, Elimäki Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Tuottajayhdistysten hallinnossa ovat toimineet yhdistyksittäin seuraavat henkilöt: Anjalankoski Lasse Siukkola, pj. Elimäki Tuulikki Pakkanen, pj. Iitti Minna Pitkänen, pj. Jaala-Kuusankoski Leena Väärälä-Vesa, pj. Joutseno Pasi Parvinen, pj. Sanna Seitsonen, siht. Raija Mettälä, siht. Anu Soikkeli, siht. Tapani Mikkola, siht. Kari Pettinen, siht. Kymi-Pyhtää

11 Arto Vuorela, pj. Lappee Risto Talonpoika, pj. Lappeenranta Jari Makkonen, pj. Lemi Esa Kiiski, pj. Luumäki Anni Simola, pj. Kaakko Aleksi Kivelä, pj. Parikkalan seutu Vesa Parvinen, pj. Ruotsinpyhtää Jukka Penttilä, pj. Savitaipale Jouni Muukka, pj. Suomenniemi Jussi Karhula, pj. Taipalsaari Ilpo Kolhonen, pj. Valkeala Kari Niemi, pj. Vuoksi Heikki Liukkonen, pj. Timo Vanhala, siht. Hanna Puolakka, siht. Eeva Saarikorpi, siht. Kati Noppa, siht. Jarmo Strandman, siht. Pirjo Seppälä, siht. Päivi Peltola, varasiht. Päivi Kosonen, siht. Sakari Salmela, siht. Kati Noppa, siht. Pekka Halinen, siht. Sari Kantonen, siht. Matti Kousa, siht. Minna Nikko, siht. 4. Liiton 2015 toiminta

12 Toimintavuonna järjestettiin aktiivisesti jäsenkoulutuksia ja muita tapahtumia. Yhteistyötä tehtiin mm. jäsenyhdistysten, muiden MTK-liittojen, MTK:n ja sidosryhmien kanssa. Metsäpuolen käytännön yhteistyö voimistui, kun uusi MTK-Kaakkois-Suomen metsävaliokunta aloitti toimintansa. 4.1 Edunvalvonta Aktiivista edunvalvontaa ja siihen liittyviä päättäjätapaamisia jatkettiin edellisvuosien tapaan. Vuosi 2015 ei tällä kertaa ollut järjestössä mikään erityinen teemavuosi. Sen sijaan maassamme pidettiin eduskuntavaalit, jotka huomioitiin liiton toiminnassa. Seuraavassa on poimintoja edunvalvonnallisista tapahtumista toimintavuodelta. MTK-Kaakkois-Suomen metsävaliokunta aloitti Toimintavuonna aloitti työnsä uusi MTK-Kaakkois-Suomen metsävaliokunta. Valiokunnan jäsenet edustavat paikallisia MTK- ja metsänhoitoyhdistyksiä ja mukana oli myös MTK:n metsäjohtokunnan toinen puheenjohtaja Annukka Kimmo. Jo ensimmäisenä toimintavuotenaan MTK-Kaakkois-Suomen metsävaliokunta otti aktiivisesti kantaa mm. kaavoitusasioihin, esimerkiksi Lappeenrannan ja Kouvolan osayleiskaavaehdotuksiin ja Kymenlaakson luonnonvarastrategiaan. Metsävaliokunta teki yhteistyötä lukuisten sidosryhmien, mm. maakuntaliittojen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja riistakeskuksen kanssa. Metsävaliokunnan edustajat tapasivat myös kuntapäättäjiä sekä kansanedustajia. Liiton edunvalvonnan tavoitteet tutuiksi kansanedustajaehdokkaille Alkuvuonna MTK-Kaakkois-Suomi järjesti yhdessä alueen metsänhoitoyhdistysten kanssa kansanedustajaehdokkaille vaalipaneelit sekä Lappeenrannassa että Kouvolassa. Tilaisuuksiin osallistui ehdokkaita kaikista suurista puolueista; edustettuina olivat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit ja vihreät. Paneelikeskustelut saivat myös medianäkyvyyttä. Liiton edustajien puheenvuoroissa esillä olivat mm. seuraavat asiat: maatalouden kannattavuus, Venäjän tilanne, tukimaksatusten aikataulu, julkiset hankinnat ja maataloutta rasittava byrokratia. Keväällä Juha Sipilä vieraili liiton ja maaseutunuorten ulkoilutapahtumassa Lappeenrannassa. Sipilä kertoi antavansa täyden tukensa maa- ja metsätaloudelle sekä byrokratian purkutalkoille. Asiat kirjattiinkin myöhemmin vaalien jälkeen tehtyyn hallitusohjelmaan. Kummitila tietoa maatilan arjesta eduskuntaan

13 Kesällä liitto kutsui kaikki vaalipiirin uudet kansanedustajat tilavierailulle Etelä-Karjalaan Rautjärvelle. Kohteena oli uusi Kaakkois-Suomen maaseutunuorten kummitila, Helena Pesosen maitotila, ja kutsuun myöntävästi vastasivat Anneli Kiljunen (SDP), Suna Kymäläinen (SDP), Jukka Kopra (kokoomus) sekä Jani Mäkelä (perussuomalaiset). Liiton pääviesti sopivasti budjettineuvotteluiden alla toteutuneessa tapahtumassa oli, että tilojen kannattavuutta ei saa enää budjetin lisäsäästöillä heikentää kansallisesti. Keskusteluissa sivuttiin mm. lomitusta, sianlihan-, kasvin- ja maidontuotannon kannattavuutta, tukimaksatusten aikaistamista sekä Venäjän pakotteita. Paikalla oli myös toimittajia, sillä ajankohtaiset aiheet kiinnostivat mediaa. Kymenlaakson kummitilaksi nimettiin Tommi Hasun luomukasvinviljelytila Valkealasta. Ministeritapaamisia Syyskuussa liiton edustajat kävivät eduskunnassa tapaamassa uutta maatalous- ja ympäristöministeriä, Kimmo Tiilikaista (MTK-Vuoksi). Kimmo Tiilikaisen lisäksi tavattiin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä. Esillä oli mm. kannattavuuskriisi ja byrokratian purku. Ministeri Tiilikainen oli vieraana loppusyksyllä Lappeenrannassa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa liitto muisti edellisenä vuonna sukupolvenvaihdoksen tehneitä nuoria maatalousyrittäjiä. Liiton kutsuun vastasi kolmisenkymmentä uutta tuottajaa. Maatalouden rajusti heikentynyt kannattavuus, hanhituhot alueellamme, villisiat ja afrikkalainen sikarutto, kaupan vahva asema, Suomen tiukka lainsäädäntö ja liiallinen byrokratia nousivat keskusteluissa esiin. Loppuvuodesta järjestettiin tapaaminen alueemme toisen ministerin, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin kanssa. Tapaaminen toteutui tammikuussa 2016 ja aiheina siinä olivat mm. tuotantorakennusten saaminen kotirauhan piiriin, maanomistajan oikeusturvan parantaminen ja tuottajaorganisaatioiden perustamisen mahdollistaminen kaikille maataloustuotteille. Piispantarkastus Liitto oli mukana piispantarkastuksessa lokakuussa. Liiton edustaja kertoi tilaisuudessa alueen maa- ja metsätalousyrittäjien kuulumiset piispa Seppo Häkkiselle. Keskustelua herättivät erityisesti hallinnollinen taakka, tiukka taloudellinen tilanne ja näihin läheisesti liittyvä jaksaminen. Missä menee EU - tuhansien viljelijöiden traktorimarssi Brysselissä

14 MTK-Kaakkois-Suomen edustaja oli mukana Brysselissä maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi järjestetyssä yhteisessä mielenilmauksessa syyskuun alussa. Traktorimarssi saikin runsaasti huomiota liiton toiminta-alueen medioissa. Paikalla oli tuhansia EU-maiden maanviljelijöitä traktoreineen. MTK:n terveiset olivat, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on irtautunut kauas alkuperäisestä ajatuksestaan. Viljelijöiden rooliksi on jäänyt lähinnä vain kustannusten kantaminen, ja EU:n maatalousja ruokamarkkinat toimivat keskittyneen ja alati vahvistuvan kaupan ehdoilla. Osuustoiminta onko aate unohtunut Edellä mainittujen edunvalvonnallisten teemojen lisäksi otettiin toimintavuonna näkyvästi kantaa mm. osuustoiminnallisen liikkeen alkuperäiseen tarkoitukseen ja toisaalta aatteen merkitykseen tänä päivänä. Asia nousi esille, kun alueella toimivan sikalan sopimus teurastamon kanssa irtisanottiin toimintavuoden kesällä. MTK-Kaakkois- Suomen ja MTK-Etelä-Savon yhteisessä kirjelmässä todettiin, että liitot eivät hyväksy lihatalon toimintatapaa Parikkalan emakkosikalan tuotantosopimuksen irtisanomisen osalta. Lisäksi liiton edustaja yhdessä kaakkoissuomalaisten ja eteläsavolaisten sikatilallisten kanssa tapasi aiheen tiimoilta lihatalon johtoa. Osuustoiminnasta virisi laajempi keskustelu ja siitä tehtiin myös juttu Mainio-jäsenlehden loppuvuoden numeroon. Alueellisen koulutuksen ja maatalouden kehityksen puolesta Toimintavuonna leijui edelleen synkkiä pilviä koulutuksen jatkumisen yllä. Uhka Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) luonnonvara-alan yksikön lopettamisesta oli jatkunut jo pitempään. Liiton pääviesti oli, kuten jo edellisvuonna tehdyssä kirjelmässä, että viljelijän ammatillista koulutusta Kaakkois-Suomessa ei saa ajaa alas. Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti monen väännön jälkeen joulukuussa, että luonnonvara-alan koulutus KSAO:ssa jatkuu. Toinen Kaakkois-Suomen alueellekin heijastuva, koulutukseen liittyvä lakkauttamisuhka oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) suunnitelma Mikkelin toimipaikan sulkemisesta. Luken Mikkelin toimipiste on maamme johtava luomutuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen keskittynyt yksikkö. Se on myös laajemmin tärkeä niin Etelä-Savon kuin Kaakkois-Suomen maa- ja elintarviketalouden kehittämisessä. Liitto oli mukana kirjelmöimässä sekä tiedottamassa asiasta kansanedustajille, ja tulokseksi saavutettiin Luonnonvarakeskuksen kaavailujen peruuntuminen ja toiminnan jatkuminen Mikkelissä. Edunvalvontaa maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa

15 MTK-Kaakkois-Suomi on mukana maakuntaliiton yhteistyöryhmässä niin Kymenlaakson kuin Etelä-Karjalan puolella. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on muun muassa hyväksyä ja tarkastaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Tehtävät perustuvat aluekehitys- ja rakennerahastolainsäädäntöön. Maakunnan yhteistyöryhmä antaa myös sitovan lausunnon alueelliseen suunnitelmaan sisältyvästä maakunnan kehittämisen kannalta merkittävästä hankehakemuksesta. Muita yhteistyöryhmässä vaikuttavia tahoja ovat mm. yrittäjät, kauppakamari, metsäkeskus, ELY-keskus, ammattiliitot ja kunnat. Viestintä edunvalvonnan osana ja tukena MTK-Kaakkois-Suomi on ollut aktiivisesti esillä mediassa vuonna Tiedotusvälineissä käsiteltyjä aiheita ovat olleet mm. elintarvikkeiden halpuutus, tuottajien asema ruokaketjussa, lähiruoka, tilojen kannattavuus, Venäjän pakotteet, peruna, tattari, EU-kauden mukanaan tuomat muutokset, lomitus, ruoan hinta ja tuottajahinnat sekä maatalouskoulutus alueella. Liiton kotisivuille on kerätty kaikki näkyvyys tiedotusvälineissä. Tiedotteet sekä lehti-, radio- ja tv-jutut löytyvät internet-sivuilta: Ulkoinen viestintä on tärkeää liiton edunvalvonnassa, mutta myöskään sisäisen viestinnän merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Toimintavuonna liitto oli säännöllisesti yhteydessä jäsenistöön. Jäsentiedote postitettiin kaksi kertaa vuoden aikana. Siinä kerrottiin ajankohtaisista asioista ja tiedotettiin tulevista koulutuksista ja muista tapahtumista. Perinteisen paperitiedotteen rinnalle otettiin sähköiset tiedotteet, joiden etuna on nopeus, ajantasaisuus ja edullisuus. Sähköpostiosoitteiden päivitys jäsenrekisteriin jatkui, sillä tiedottaminen jäsenistölle painottuu entistä enemmän sähköiseen muotoon. Jotta jäsenten tasapuolinen kohtelu toteutuu tässäkin suhteessa eikä osa jäsenkunnasta jää sisäisestä tiedotuksesta paitsi, on tärkeää, että jäsenet ilmoittavat ajantasaiset sähköpostiosoitteet rekisteriin. Myös Facebookin käyttö reaaliaikaisessa tiedottamisessa lisääntyi. Jäsenlehti Mainion toimintavuoden liittoliitteeseen tehtiin aiempien vuosien tapaan juttu alueen päättäjästä. Tällä kertaa liittoliitteeseen saatiin uuden maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen haastattelu. Kimmo Tiilikainen vastasi mm. kysymykseen siitä, miten maataloustuottajia eniten rassaava hallinnon taakka ja alati lisääntynyt byrokratia voisi helpottua hänen ministerikaudellaan. Aiheina olivat myös maatalouden heikko kannattavuus ja tuottajien pienenevä osuus elintarvikeketjun rahavirroista. Haastattelussa Tiilikainen muistutti, että uuden maakunta-avustajan Anni

16 Kekin (MTK-Joutseno) kautta tieto ja alueelliset kuulumiset välittyvät puolin ja toisin sujuvasti. Muita Kaakkois-Suomen alueen tehtyjä juttuja vuoden 2015 Mainio-lehdessä olivat mm. seuraavat: sukupolvenvaihdoksen myötä tilan isännäksi siirtynyt joutsenolainen Heikki Pukero, uudenlaisia tuotteita tekevä Saparokuja Oy Luumäeltä, järjestöuudistusta kommentoinut Terhi Tuominen metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksosta sekä Peräkylän tila ja tilalla pidettävät avoimet ovet Valkealassa. 4.2 Koulutukset ja tapahtumat Toimintavuonna järjestettiin lukuisia jäsenkoulutuspäiviä ja tapahtumia: Verokoulutus Kouvola Verokoulutus Lappeenranta 3.2. Varhaisen välittämisen treffit Kouvola 5.2. Viljelijän liikenneinfo Luumäki 7.3. Myllymäen ulkoilupäivä Joutseno EU-avustajien koulutus Kouvola EU-avustajien koulutus Lappeenranta 9.4. Luottamushenkilöiden neuvottelukunta Lappeenranta Liiton kevätkokous Virolahti Orastaa! retki Parikkala Valtakunnallinen järjestökampanjapäivä Kouvola 1.6. Nitraattiasetuskoulutus Luumäki Kesätapaaminen Tykkimäellä Kouvola 5.8. Metsäiltamat Kouvola Metsäiltamat Parikkala Herkkujen Suomi Helsinki Metsäiltamat Lemi Lähiruokapäivä Lappeenranta Kansanedustajatapaaminen Rautjärvi 6.9. Maaseutumarkkinat Lappeenranta Lähiruokamessut Elimäki Maaseutumarkkinat Imatra Kuluttajavastaavien koulutus Hankasalmi MTK2 Työkaluja vaikuttamiseen Lappeenranta Luottamushenkilöiden neuvottelukunta Lappeenranta Valtakunnallinen maaseutunuorten syysparlamentti Kuopio Viljelijän työhyvinvointipäivä Kouvola Viljelijän työhyvinvointipäivä Imatra Sähköturvallisuuspäivä Luumäki SPV-tilaisuus v.2014 tilakaupan tehneille Lappeenranta Liiton syyskokous Lappeenranta 4.3. Kuluttajatyö

17 Kuluttajatyötä MTK-Kaakkois-Suomi teki vuonna 2015 muun muassa osallistumalla ruoka-aiheisiin tapahtumiin ja erilaisille markkinoille. Isompi kuluttajatempaus järjestettiin Kouvolan kävelykatu Manskilla, jossa myimme pyttipannua reiluun hintaan. Tapahtuma oli osa laajempaa MTK:n valtakunnallista kuluttajatempausta. Paikalle tuli runsaasti kuluttajia ja ruoka-annoksia meni 360 kpl ja keskihinnaksi annokselle tuli 0,77 euroa. Pyttipannun tapahtumaan valmisti Karjalan keittiömestarit ja osa raaka-aineista hankittiin läheltä. Tuottajia oli paikalla jakamassa pyttipannuannoksia ja kertomassa raaka-aineiden alkuperästä sekä ruuan hinnan jakautumisesta tuottajien, teollisuuden ja kaupan kesken. Lappeenrannan tavaratalo Isokristiinassa järjestettiin Lähiruokapäivä 22.8., jossa olimme mukana Karjalan keittiömestareiden, Maa- ja kotitalousnaisten sekä Marttojen kanssa. Mukana oli myös paikallinen elintarvikealan yrittäjä sekä alueellamme REKO-toimintaa ylläpitävät yrittäjät. Päivän aikana kuluttajat pääsivät tutustumaan alueen ruokakulttuuriin ja tuotantoon. Olimme mukana maaseutunuorten voimin Lappeenrannan maaseutumarkkinoilla syyskuun alussa, jossa tarjottiin uutispuuroa vapaaehtoiseen maksuun perustuen. Puuroannoksia meni noin 500 ja jonoa muodostui kymmeniä metrejä. Maaseutunuoret ja MTK-Kaakkois-Suomi olivat mukana myös Elimäen lähiruokamessuilla sekä Imatran maaseutumarkkinoilla. Elimäen lähiruokamessuilla tarjottiin maaseutunuorten böndepannua, joka teki hyvin kauppansa. Elokuussa liitto oli mukana metsänhoitoyhdistysten järjestämissä metsäiltamissa, jossa tuotiin esille alueen maatalouden merkitystä rennon tietokilpailun kautta. Lisäksi osallistuttiin joulukuussa Kouvolan raviradalla järjestettävään Eläinten joulu - tapahtumaan, jonne saimme arvottavaksi suomalaisen joulukinkun lähialueen K- kaupasta. Parikkalan maaseutunuoret tarjosivat junamatkalaisille Parikkalan asemalla joulun alla kinkkua, glögiä ja pikkupurtavaa. Lisäksi maaseutunuoret toivottivat kuluttajille hyvää joulua Joulutulien yhteydessä. Tämän lisäksi Kaakkois-Suomen alueella yhdistykset tekevät monipuolisesti kuluttajatyötä: koululais- ja päiväkotivierailut tiloille ja osallistumalla tai järjestämällä mm. paikallisia maaseutumarkkinoita. Koulutusta kuluttajatyöhön tarjottiin mm. kuluttajavastaavien koulutuksella Hankasalmella sekä MTK 2 kurssin merkeissä Lappeenrannassa. 4.4 Hanketyö Kaakkois-Suomen Tukitietohankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä viljelijäkoulutusten järjestämisessä. Useimmat MTK-Kaakkois-Suomen tuottajayhdistykset pitivät

18 tukitietokoulutuksen yhteydessä kevätkokouksensa. Liiton toimihenkilöt kävivät pitämässä puheenvuoron työhyvinvoinnin merkityksestä. 4.5 Liiton kannanotot ja tiedotteet otsikoittain: Liiton kannanotot, lausunnot ja tiedotteet löytyvät kaikki kokonaisuudessaan netistä liiton kotisivuilta Lomakivi on Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys Lausunto Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavasta Maataloustuottajat koolla Joutsenon Myllymäessä Muistutus Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan tarkistetusta ehdotuksesta Kommentti Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuosiksi Lausunto Vuoksen ja Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueiden ehdotuksesta vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille MTK:n Lunttila Virolahdella: Mittanauhamainen sääntely ahdistaa MTK-Kaakkois-Suomi haastaa lisäämään kotimaisen ruuan käyttöä Eteläisten liittojen maitovaliokunnan kannanotto Selänpään pohjavedenottohanke MTK metsänomistajat ja MTK-Kaakkois-Suomen kommentit Kymenlaakson luonnonvarastrategia seurantaraportti luonnokseen Kouvolan kaupunki Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaluonnos Huomautus / Kannanotto Kirkonkylän taajaman yleiskaavan perustieto- ja tavoitevaiheeseen Lausunto Hyväristönmäen osayleiskaavaluonnoksesta Alueen maatilojen taloudelliset menetykset yli 20 miljoonan euroa halutaanko Kaakkois-Suomessa ylipäänsä säilyttää elinvoimainen maaseutu? MTK:n otettava kantaa HK Scanin toimintaan Luottamus lihaketjun sopimuksiin palautettava Avoin kirje LSO osuuskunnan hallintoneuvostolle ja hallitukselle Kouvolan kaupunki, Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaluonnos Lausuntomme Kouvolan kaupungin keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaehdotuksesta MTK:n eteläisten liittojen yhteinen maitovaliokunta MTK-LIITTOJEN PUHEENJOHTAJAT ANTOIVAT YHTEISKUNTALUPAUKSEN MTK-Kaakkois-Suomen lausunto MTK:n valiokuntauudistuksesta Lausunto maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluluista annetun lain muuttamisesta sekä lomituspalvelujen toimeenpanojärjestelmän uudistamisesta MTK-Kaakkois-Suomi tervehtii ilolla K-kaupan uutta, tuottajia tukevaa kampanjaa MTK-Kaakkois-Suomi peräänkuuluttaa haja-asutusalueiden asukkaiden tasapuolista

19 kohtelua LAUSUNTO LAKIEHDOTUKSESTA MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUSPALVELULAIN MUUTTAMISESTA Kymenlaakson maakuntakaavan päivitys LUONNONVARAKESKUKSEN MIKKELIN TOIMIPAIKAN LAKKAUTTAMINEN PERUTTAVA Tuotantosuunnan muutos: Kotkamills Oy Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Kotka 4.6 Liiton kokoukset Liiton kevätkokous pidettiin Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella. Kokoukseen osallistui 61 henkilöä, kokousesitelmän piti MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila. Liiton syyskokous pidettiin Etelä-Karjalan Osuuspankin auditoriossa Lappeenrannassa. Kokoukseen osallistui 93 henkilöä, kokousesitelmän piti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. 4.7 Johtokunnan toiminta Liiton johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Johtokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin 2015: Kari Niemi x x x x x x Helena Pesonen x x x x Pekka Helkala x x x x Janne Kainulainen x x x x x Aleksi Kivelä x x x x Timo Neuvonen x x x x x x Juha Sajomaa x x x Matti Seitsonen x x x x x x Antti Särkkä x x x x x x Riitta Torikka x x x x x x Jouni Muukka x x x (valtuuskunta) Matti Ahvonen (valtuuskunta) x x x x x x

20 4.8 Edustus toimielimissä ja hankkeissa Maakunnalliset yhteistyöryhmät Kymenlaakson liiton yhteistyöryhmä MYR Etelä-Karjalan liiton yhteistyöryhmä MYR Kymenlaakson liiton ympäristöpoliittinen neuvottelukunta ELY-keskuksen viljelijäraati Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta Kaakkois-Suomen maaseutujaosto Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Kouvolan lomitushallinnon yhteistoimintaryhmä Parikkalan seudun lomitushallinnon yhteistyöryhmä Savitaipaleen lomitushallinnon yhteistyöryhmä Kouvolan seudun ammattiopiston luonnonvarajaos Saimaan ammattiopisto Sampon neuvottelukunta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta Kaakkois-Suomen metsäneuvosto Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n maatalouden yhteistyöryhmä, sisältää myös Imatran ja Parikkalan alueet Kymijoen Työterveyshuollon yhteistyöryhmä Kouvolan Lääkärikeskuksen maatalouden työterveyshuollon yhteistyöryhmä Maaseutujärjestöjen yhteistyöryhmä Etelä-Karjalan maaseudun kehittäjät ProAgria Etelä-Suomi Kymenlaakson sikatalouskerho Kymenlaakson lihanautakerho Kymenlaakson Kasvinviljelijät Hankkeet Kaakkois-Suomen Tukitietohanke Etelä-Karjalan ruokakulttuuriryhmä Muut Maanomistajien Arviointikeskus Oy Myllykosken tilitoimisto ProTalous Oy Kouvolan Maatalo Oy Viljelystalo Oy Harjun Oppimiskeskus

21 Lappeen keskusravirata Raisio Oyj Metsä-Board Oyj (M-Real) Neoindustrial Oyj Fortum Oyj Neste Oil Oy 5. Maaseutunuoret Maaseutunuorten valiokunta piti kevätkokouksen AholaFarmilla Ennen kokousta maaseutunuorille puhui keskustan kansanedustajaehdokas Antti Pakkanen Haminasta. Ahola Farm oli tunnelmaan hieno paikka ja ruoka maistuvaa. Kevätkokous valitsi kahdeksan valiokunnan jäsentä työvaliokuntaan, joka piti oman järjestäytymiskokouksensa heti valiokunnan kokouksen jälkeen. Työvaliokunnan puheenjohtajaksi ja MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuorten puheenjohtajaksi valittiin Mia Ylä-Outinen Elimäeltä ja varapuheenjohtajaksi Anni Villikka Anjalankoskelta. Työvaliokunta kokoontui vuoden 2015 aika kolme kertaa (31.1., ja 5.8.). Maaseutunuorten valtakunnallinen kevätparlamentti järjestettiin Helsingissä Mukana kevätparlamentissa olivat Kaakkois-Suomesta Marjut Henttonen ja Anni Villikka. Myllymäen perinteinen ulkoilupäivä järjestettiin Mukana oli alueen kansanedustajaehdokkaita ja paikalla vieraili myös Juha Sipilä. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa olivat LähiTapiola, Valtra, Tuottajain Maito, HKScan ja Agricenter. Paikalla oli noin 200 MTK-Kaakkois-Suomen jäsentä. Orastaa! retki järjestettiin Parikkalaan ja osallistujia retkellä oli reilu 20. Matkakohteina oli Kollaa -museo Rautjärvellä, Iloisen Pässin maalaispuoti, Biisonitila Uukuniemellä ja Janne Kainulaisen yhdistelmäsikatila. Kesätapaamista Päivä Tykkimäellä vietettiin Osallistujia oli noin 60, josta puolet oli lapsia. Päivä Tykkimäellä vetää mukaan perheellisiä maaseutunuoria. Reissu Neste Oil Rallyyn järjestettiin ensimmäistä kertaa. Osallistujia retkellä oli yhdeksän ja reissu oli onnistunut. Toiveena on, että Neste Oil Rallyyn tehtäisiin retki joka vuosi, tai ainakin aina vuosi kerrallaan, eli seuraavan kerran loppukesästä Kansanedustajien kummitilatoiminta alkoi elokuussa Helena Pesosen maitotilalla Rautjärvellä. Paikalla oli Jukka Kopra (kok), Jani Mäkelä (ps), Suna Kymäläinen sekä Anneli Kiljunen (sdp). Vuonna 2016 on tarkoitus laajentaa kummitilatoimintaa Kymenlaakson puolelle.

22 Kuluttajatyötä maaseutunuoret tekivät Lappeenrannan maaseutumarkkinoilla jakamalla uutispuuroa. Annoksia meni reilu 500. Toinen tärkeä kuluttajatapahtuma oli Elimäen lähiruokamessut, jossa myytiin suosittua böndepannua. Valtakunnallinen syysparlamentti oli Kuopiossa MTK-Kaakkois-Suomesta oli hienosti edustusta paikalla: seitsemän maaseutunuorta ja toimihenkilö. Valiokunnan syyskokous pidettiin Lappeenrannan Kasinolla. Kokouksen jälkeen pidettiin iltatilaisuus vuonna 2014 sukupolvelnvaihdoksen tehneille ja juhlapuheen tilaisuudessa piti ministeri Kimmo Tiilikainen. Iltatilaisuuteen osallistui lähemmäs 50 MTK-Kaakkois-Suomen jäsentä. Joulutulet sytytettiin Kaakkois-Suomessa seuraavilla paikkakunnilla: Parikkala, Lemi/Lappeenranta, Anjalankoski ja Elimäki. 6. Sektorikohtaiset katsaukset 6.1 Maaseutuyrittäjyys Liiton toimintapiiriin kuuluvat maa- ja metsätaloutta harjoittavien yritysten lisäksi muut maaseudun pienyritykset Kaakkois-Suomessa. MTK-Kaakkois-Suomen johtokunta nimesi 2015 keskuudestaan liiton yrittäjyysvastaavaksi Juha Sajomaan (MTK-Elimäki). Sajomaa oli jäsen myös eteläisten tuottajaliittojen yhteisessä maaseutuyrittäjävaliokunnassa, joka osaltaan edistää alueellista yrittäjyyteen liittyvää edunvalvontaa. Toisena yrittäjävaliokunnan jäsenenä alueelta oli Jarmo Rautio (MTK-Vuoksi). Maaseutuyrittäjävaliokuntaan kuuluvat MTK-Kaakkois-Suomen lisäksi edustajat MTK- Hämeestä, MTK-Uusimaasta ja Nylands Svenska Producentförbundista (NSP). Puheenjohtajana oli toimintavuonna maaseutuyrittäjä Arto Laine (MTK-Häme) ja sihteerinä Bjarne Westerlund (NSP). Valiokunta kokoontui vuoden kaksi kertaa. Keväällä yrittäjävaliokunnan kokouksen aikaan oli juuri hallitusneuvottelut käynnissä. Valiokunta otti kantaa mm. logistiikkaan (teiden kunnossapitoon ja ylläpitoon sekä toimiviin nettiyhteyksiin), energiatalouteen (varsinkin biotalous nostaa maatalouden edellytyksiä) sekä byrokratian vähentämiseen. Lisäksi yrittäjävaliokunta haluaa helpottaa sukupolvenvaihdoksia (maatalous, metsä ja muu maaseutuyrittäjyys). Kokouksessa oltiin yhtä mieltä siitä, että yrittäjävaliokunta käy läpi paljon hyvää asiaa. Lähitulevaisuuden tavoitteena onkin, että yrittäjävaliokunnan ääni saataisiin paremmin esille MTK:n valiokuntauudistuksen myötä. Marraskuun kokouksessa oli puhumassa ajankohtaisista asioista MTK:n yrittäjyyslinjan johtaja Timo Sipilä. Hän toi esille mm. maahanmuuttajien työllistämistä (valtiovalta oli syksyllä yhteydessä edunvalvontajärjestöihin asian tiimoilta) ja verotusasioita (mm. yrittäjävähennys). Lisäksi keskusteltiin valiokuntauudistuksesta ja siitä, miten se

23 vaikuttaa esimerkiksi yrittäjävaliokunnan toimintaan. Kokouksen asialistalla oli myös byrokratian helpottaminen sekä yritys- ja hanketuet. Yrittäjävaliokunta teki lausunnon loppuvuodesta, jossa muistutettiin, että valiokunta edellyttää järjestöltä entistä vahvempaa edunvalvontaa. Osaavien ja sitoutuneiden valiokuntalaisten löytäminen tähän työhön on äärimmäisen tärkeä liittotason tehtävä. Yrittäjyys on luonteva ja usein ainoa tapa työllistyä maaseudulla. Eteläisten tuottajaliittojen alueella maatilojen tuloista tulee sivuansioista ja liitännäiselinkeinoista lähemmäs 40 prosenttia ja tämän monitoimisen yrittäjäjoukon osalta järjestöjäsenyyden side on ohut ja jatko riippuu pitkälti siitä, miten MTK profiloituu maaseutuyrittäjyyden kehittäjänä ja edunvalvojana. Kaakkois-Suomen liitto teki maaseutuyrittäjille kyselyn vuonna Kyselyn tulosten purku tapahtui vuonna Vastauksia tuli 43 ja kysely lähetettiin 140 maaseutuyritykselle. Painopisteet, mitä yrittäjät halusivat kyselyn perusteella, että MTK tekee seuraavan viiden vuoden aikana, olivat: toimialan kannattavuuden vahvistaminen, yrittäjien työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen, metsänomistajien tulevaisuus, kaikkien tuotantosuuntien huomioiminen tasapuolisesti, lainsäädäntöön vaikuttaminen, byrokratian vähentäminen, tiedottaminen palveluista ja toiminnasta jäsenille ja sidosryhmille ja kuluttajille sekä toimintaympäristöön vaikuttaminen. 6.2 Vilja Kevät 2015 oli jälleen haasteellinen sateiden vuoksi ja kylvöt viivästyivät pitkälle kesäkuuhun. Näistä huolimatta kylvöt onnistuivat kohtalaisen hyvin. Myöhäinen kylvö ja lämpösumman hidas kertyminen siirsivät puinnit pitkälle syys- ja lokakuulle. Luke (Luonnonvarakeskus) ennusti elokuussa 2015, että viljasadosta on tulossa pienin viiteen vuoteen. Viljaa kylvettiin myös 5 % pienemmälle alalle kuin vuonna Öljykasvisadoista odotettiin aiempaa vuotta parempia satoja. Myös rukiista odotettiin ennätyssatoa ja sitä korjattiin ensimmäistä kertaa vuosiin kotimaisen kysynnän täyttävä määrä. Viljat saatiin pääosin puitua, mutta viljan laatu kärsi sääolosuhteista ja elintarvikekäyttöön suunnitellut viljat päätyivät rehuksi. Kaakkois-Suomen alueella oli paljon paikallista vaihtelua sadon määrässä ja laadussa. Pääsääntöisesti kuitenkin sadot saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa ja varsinkin syysviljoista saatiin hyvät sadot. Viljan maailmanmarkkinahintaa painoi alas vuoden 2014 huippusato, jota on varastoissa vielä runsaasti.

24 6.3 Maito Maidontuotanto on markkina-arvoltaan suurin maatalouden tuotannonala Kaakkois- Suomessa, vastaten lähes puolta maatilojen myyntituloista. Taloudellisesti vuosi oli erittäin vaikea. Ensimmäinen vuosi maitokiintiöiden lakkauttamisen jälkeen osoitti todeksi pelätyt uhkakuvat markkinoiden romahtamisesta. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen EU:n kauppapakotteiden seurauksena vei osoitteen reilulta 20 %:lta Suomen maidontuotannosta. Samanaikaisesti Euroopan maidontuotanto jatkoi rajua yli 3 % kasvua, kiintiöiden lakkauttamisen johdosta. Myös Suomessa tuotanto on jatkanut kasvuaan runsaasta (6 %) luopumisesta huolimatta. Maidontuotanto ylsi korkeimmilleen 13 vuoteen, ollen 2 324,6 milj. litraa, jossa oli kasvua lähes 2 % edelliseen vuoteen. Kotimaan markkinoilla taloudellinen taantuma on vauhdittanut kuluttajien suuntautumista halvemman hintaluokan valikoimiin ja kaupan merkkien valloitukseen hyllypaikoista. Nämä ovat osaltaan heikentäneet tuottajahintaa. MTK-Kaakkois-Suomi vaikuttaa eteläisten tuottajaliittojen yhteisessä maitovaliokunnassa, toimien puheenjohtajana sekä sihteerinä. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Kokouksissa käsiteltiin tukimaksatusten myöhentymisen ongelmia, inhimillisten virheiden kohtuuttomia sanktioita ja Venäjän kauppapakotteiden vaikutusten korvaamista. 6.4 Liha Vuonna 2015 lihantuotantomäärät kasvoivat valtakunnallisesti verrattuna edellisvuoteen. Naudanlihan tuotanto kasvoi 4 prosenttia Sianlihantuotanto kasvoi 3 prosenttia Siipikarjanlihan tuotanto kasvoi 3 prosenttia Lampaanlihan tuotanto kasvoi 13 prosenttia Lähde: LUKE Tuottajahinnat keskimäärin (verrattuna edellisvuoteen) Naudanlihan tuottajahinta 2,891 /kg (-5 %) Sianlihan tuottajahinta 1,483 /kg(-10 %) Kananmunien tuottajahinta 1,02 /kg (+3 %) Lähde: LUKE

25 Kaakkois-Suomen lihantuotannon kehitys noudattelee naudan ja lampaan osalta kutakuinkin valtakunnallista linjaa. Sianlihantuotannon kohdalla suunta on päinvastainen, sikatilat lopettavat ja tuotanto vähenee. Kaakkois-Suomessa sikatilojen määrä laski, sikojen lukumäärä oli kpl vuoden 2015 keväällä. Kaakkois-Suomen sikatilojen sopimuskumppaneina toimivat Atria ja HK Scan. Jalostava teollisuus on kiristänyt vaatimuksiaan vuoden aikana eri tavoin. HK Scan sanoi irti sopimuksen parikkalalaisen porsitussikalan kanssa. Atria puolestaan vaatii sianlihantuottajilta sopimususkollisuutta, vaatimuksena kaikkien tilalta tulevien teuraiden toimittamista Atrian teurastamoon. Sianlihantuotannon uhkana väijyy myös afrikkalaisen sikaruton lähestyminen. Virossa tautia on todettu, Suomessa ei ole vielä yhtään tautitapausta varmistettu. Taudin leviämisen estämisen tärkeydestä on tiedotettu sikatilallisia ja metsästäjiä. Naudanlihan tuotanto lisääntyi hieman, tuottajahinta pysytteli alhaalla ja lihanautatilojen lukumäärä laski vuoden aikana. Nautojen lukumäärä Kaakkois- Suomessa oli kpl vuoden 2015 keväällä. Vuonna 2014 alkanut vasikkaruuhka helpottui vuoden aikana, edelleen oli kuitenkin hetkiä, jolloin välitysvasikat joutuivat odottamaan lähtötilalla turhan kauan välitystä jatkokasvatukseen. Kaakkois-Suomessa lammastalous kasvaa samaan tahtiin kuin koko valtakunnassa, lampaiden lukumäärä vuoden 2015 keväällä oli kpl. Lammastalous onkin tulevaisuuden tuotannonala. Kaakkois-Suomen alueella ei ole siipikarjanlihantuottajia, kananmunantuottajia on 4 kpl. Suuri osuus näiden tilojen tuotannosta markkinoidaan joko suoraan kuluttajalle tai lähikauppoihin. Kananmunien tuotanto kasvoi toimintavuonna, Kaakkois-Suomen alueella yllettiin 0,68milj. kiloon. Lähde: LUKE Sekä naudan- että sianlihantuotannossa on havaittavissa uusia markkinointikeinoja, suoramyynnin yleistyminen kasvattaa suosiotaan mm. Reko-renkaiden avulla. Elintarvikkeiden kuluttajahinnan lasku näkyy myös lihantuottajan tilipussissa. Lihan tuottajahinnat ovat laskeneet vuoden aikana. Halpuuttaminen on käynyt tutuksi kuluttajille, tuottajille ja kauppiaille. Tuottajalle maksettavaan kilohintaan on varsin vaikea vaikuttaa. Vuoden lopulla MTK ja Kesko kampanjoivat yhdessä tuottajille tilitettävän tuottajahinnan puolesta. K-ruokakauppojen asiakkaat pystyivät ostamaan marras- ja joulukuussa jouluostosten yhteydessä yhden euron maksavan Tuottajalle kiitos -possukortin. K-ryhmä lupasi tuplata myyntituoton ja tilittää summan suomalaisille sianlihantuottajille MTK:n ja lihatalojen avustuksella. Kortteja myytiin noin kappaletta, ja tuplaamisen sijasta K-ryhmä yli kolminkertaisti tuottajille tilitettävän summan euroon.

26 6.5 Luomu Luomutuotanto jatkoi Kaakkois-Suomessa hienoista kasvua. Luomuvalvottuja tiloja oli vuonna 2015 Kaakkois-Suomessa n. 220 kappaletta (6,8 % kaikista tiloista) ja peltoa oli luomuvalvonnassa n hehtaaria (9,4 % Kaakkois-Suomen peltoalasta). Vuonna 2014 luomutiloista luomukotieläintiloja oli 26 kappaletta ja lisäksi 2 mehiläistarhaa. Luomukotieläintilat on lähes kaikki nautatiloja (maito ja emo), yksi kanala ja sikatiloja ei ole yhtään. Luomutuotteiden markkinatilanne oli kaiken muun maataloustuotemarkkinan kanssa samalla tavalla haastavassa tilanteessa. Tuottajahintojen lasku edellisestä vuodesta tasaantui. Loppuvuodesta näkyi jo merkkejä tuottajahintojen noususta joissain tuotteissa. Edelleen osa luomu-tuotetuista tuotteista markkinoidaan tavanomaisena, suurimpana maito. Tiloilla kiinnostus luomutuotantoa kohtaan on edelleen kasvussa. Koulutukset ovat kysyttyjä ja kurssit täynnä. Yksi kiinnostusta lisäävä asia on muutaman vuoden toiminut Kymen Luomu-osuuskunta, mikä helpottaa tuotteiden markkinointia. Osuuskunnan kautta pieniäkin eriä on helpompi markkinoida. Luomun satotilanne oli kohtuullinen. Luomuviljan keskisato oli kg/ha (2 000 kg/ha), härkäpavulla keskisato oli kg/ha (2 600 kg/ha). Säilörehusato oli 18 tn/ha (19 tn/ha). Suluissa on edellisen vuoden keskiarvot. 6.6 Ympäristö- ja maapolitiikka MTK:n eteläisten liittojen maa- ja ympäristöpoliittinen valiokunta on kokoontunut toimintavuoden aikana kerran. Kokouksessa käsiteltiin yleisesti valiokunnan tehtäviä ja alueellisesti meneillään olevia asioita. Kaakkois-Suomessa on vuoden 2015 aikana laadittu useita maankäyttöön ja ympäristöön vaikuttavia kaavoja, mm. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava ja Lappeenrannan kaupunkialueella on vireillä useita kaavaehdotuksia, joihin on annettu lausuntoja yhteistyössä MTK Metsänomistajat kanssa. Em. kaavasuunnitelmat vaikuttavat oleellisesti alueen maankäyttöön ja mukana on myös yksityisomistuksessa olevaa viljely- ja metsämaata. Tuottajaliiton lausunnoissa painotetaan maanomistajanäkökulmaa ja pyritään ehkäisemään maanomistajan toimintaa haittaavat kaavamääräykset. Keväällä 2015 astui voimaan uudistettu nitraattiasetus, joka vaikuttaa peltoviljelyn käytäntöihin ja lannan varastointiin tilatasolla. Nitraattiasetuksen täytäntöönpanosta järjestettiin koulutusta keväällä, koulutukseen osallistui 30 viljelijää ja useita viranhaltijoita.

27 Uusi ohjelmakausi toi mukanaan uuden ympäristökorvausjärjestelmän, jonka sisällöstä järjestettiin koulutusta tukitietohankkeen toimesta. Keväällä 2015 valmistuivat vesienhoitosuunnitelmat Kymijoen-Suomenlahden ja Vuoksen vesienhoitoalueille. Tuottajaliiton edustajat osallistuivat ko. suunnitelmien laatimiseen laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Alueen koilliskulmalla, erityisesti Parikkalassa, oli keväällä lintujen muuton aikaan liikkeellä harvinaisen suuria hanhilaumoja. Hanhet laskeutuivat parikkalalaisille pelloille levähtämään tuhoten samalla suuren alan nurmea ja viljaa. Asiasta käytiin keskustelua lehtien palstoilla ja ongelmasta tiedotettiin myös ympäristöministeriöön ja alueen kuntiin. Tuhoja kärsineille viljelyksille haettiin vahingonkorvausta ELY-keskuksesta noin 200 ha:n alalta. 6.7 Sosiaalipolitiikka MTK-Kaakkois-Suomen johtokunnan linjauksen mukaan toimintavuoden teemana oli viljelijän työhyvinvointi ja työssäjaksaminen. MTK:n eteläisten liittojen sosiaalivaliokunta kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden aikana, valiokunta käsitteli kokouksissaan lomituslainsäädännön uudistusta ja työterveyshuollon asioita. Työhyvinvointi oli keskeisenä aiheena keskusteluissa. Valiokunta antoi kannanottonsa STM:lle syksyllä koskien lomituspalvelulakiin kaavailtuja muutoksia. Valiokunnan kokouksessa vierailijoina olivat koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkosta ja lakimies Maire Lumiaho MTK:sta. Vierailijat kertoivat ajankohtaisia asioita lomituksesta ja Tukihenkilöverkon toiminnasta. Tuottajaliiton edustajat osallistuivat aktiivisesti alueen lomitusyhteistyöryhmien kokouksiin ja niissäkin pääpuheenaiheena oli lomituspalvelulain muutos. Tuottajaliitto yhdessä alueensa lomitushallintojen kanssa antoi STM:lle kannanoton liittyen lakiuudistukseen. MTK-Kaakkois-Suomi järjesti vuoden aikana useita työhyvinvointia edistäviä tapahtumia järjestettiin yhteistyössä Melan ja Työterveyslaitoksen kanssa Varhaisen välittämisen treffit, kohderyhmänä oli maataloustuottajien parissa toimivat viranhaltijat ja muut yhteistyökumppanit. Tilaisuudessa keskusteltiin tuottajien ja viranhaltijoiden välisistä kohtaamisista ja pohdittiin keinoja havaita työuupumus ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tilaisuudessa esittäytyi myös Maaseudun Tukihenkilöverkon uusi koordinaattori Maija Mielonen, joka kertoi Tukihenkilöverkon toiminnasta. Työhyvinvointi oli teemana myös järjestetyssä puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelukunnassa.

28 Viljelijän työhyvinvointipäiviä järjestettiin Melan ja paikallisten työterveyshuoltojen kanssa yhteistyössä kaksi, Kouvolassa ja Imatralla. Osallistujia oli 60 henkilöä ja päivien palaute oli positiivista. Päivien esiintyjinä olivat ProAgrian edustaja, talousneuvoja Anna Turunen ja kirjailija, psykoterapeutti Katriina Järvelä. LähiTapiolan edustajat kävivät esittelemässä hyvinvointiin liittyviä tuotteitaan päivän aikana. MTK-Kaakkois-Suomi toimi hakijana TYK-kurssille, joka alkoi Kurssille hakeuduttiin työterveyshuollon kautta ja kurssin toteuttaa Avire Siuntiossa. Tuottajaliiton tilaisuuksissa jaettiin tietoa työterveyshuollosta ja ennen kaikkea viljelijöille suunnatuista kuntoutuksista ja kuntoremonteista, joita on ollut tarjolla ympäri vuoden. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki muuttui vuoden 2016 alusta, lakimuutoksesta tiedotettiin syksyn kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. Tuottajaliiton edustajat ovat osallistuneet työterveyshuoltojen yhteistyöryhmiin. Osa yhteistyöryhmistä toimii aktiivisesti, osa kokoontuu kerran vuodessa. Kokouksissa käsitellään työterveyshuoltoon liittyviä asioita ja keskustellaan työterveyshuollon toimivuudesta alueella. MTK-Kaakkois-Suomen alueella työterveyshuoltoon liittyneitä tiloja on 36 % kaikista tiloista, Kymenlaaksossa 36,1 % ja Etelä-Karjalassa 35,8 %. Korkeimmat liittymisprosentit ovat Haminassa (46 %) ja Savitaipaleella (51,6 %). Lähde: Mela 7. Liiton talous Dokumentit ovat toimintakertomuksen liitteenä. 8. Jäsenedut Lisätietoa sekä liiton toimihenkilöiltä että internet-sivuilta: