ELINTARVIKKEISTA JA LUONNOSTA ELINVOIMAA KOILLISMAALLE A Villiruokahanke LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ELINTARVIKKEISTA JA LUONNOSTA ELINVOIMAA KOILLISMAALLE A70184 Villiruokahanke LOPPURAPORTTI uva: Jarmo Pitkänen

2 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1 HANKKEEN PERUSTIEDOT TUENSAAJAN PERUSTIEDOT TIIVISTELMÄ Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä Summary of the operation and results of the project HANKKEEN TARVE, TOTEUTUS JA TULOKSET Miten hanke onnistui vastaamaan kehittämistarpeeseen ja kuinka hankkeen tavoitteet toteutuivat? Mitä välittömiä tuloksia hankkeella saatiin aikaan? Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Toteutuiko hanke aiotulla maantieteellisellä alueella tai kuinka alue mahdollisesti muuttui? Saavutettiinko suunniteltu kohderyhmä vai tuliko siihen muutoksia? Oliko muita toteutukseen liittyviä muutoksia? SEURANTATIEDOT Päästiinkö toteutuksessa hakemuksessa esitettyihin numeerisiin tavoitteisiin? Mistä mahdolliset erot johtuvat? Miten asetetut numeeriset tavoitteet palvelivat hankkeen toteutusta? Mitkä indikaattorit olisivat tukeneet paremmin toteutusta? Mitä mahdollisia omia seurantatietoja tai indikaattoreita toteutuksessa hyödynnettiin? HAKIJAN OSAAMINEN, HANKKEEN RISKIARVIOINTI JA OHJAUSRYHMÄ Miten hanke kartutti tuensaajan hanketyöosaamista ja hankkeen sisällön mukaista osaamista? Toteutuiko hankkeen aikana ennakoituja tai muita riskejä ja kuinka niihin reagoitiin? Miten ohjausryhmä tuki hankkeen toteutusta? Miten ohjausryhmä luonnehti hankkeen onnistumista? Yhteenveto ohjausryhmän kirjallisesta palautteesta: Miten kohderyhmä koki hankkeen? Millaista palautetta kohderyhmältä on saatu? HORISONTAALISET TAVOITTEET Sukupuolten tasa-arvo... 17

3 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Kestävä kehitys JULKISUUS, TIEDOTTAMINEN JA YHTEYDET MUIHIN HANKKEISIIN Miten hanke näkyi julkisuudessa? Miten hankkeesta tiedotettiin? Mihin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hanke toiminnallisesti tai muuten liittyi ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit) AINEISTON SÄILYTYS Missä hankkeen aineisto säilytetään tai arkistoidaan? Yhteyshenkilön yhteystiedot LIITTEET JA ALLEKIRJOITUS... 19

4 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI HANKKEEN PERUSTIEDOT Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle Toimintalinja Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Diaarinumero EURA 2014/593/ /2014/PPL Hakemusnumero Hankekoodi A70184 Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2 TUENSAAJAN PERUSTIEDOT Hakijan virallinen nimi Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Seudullinen kehittämisyhtiö Y-tunnus Jakeluosoite Nuottatie 6 A, puhelinnumero , Postinumero Postitoimipaikka Kuusamo Tilinumero (IBAN) FI , BIC DABAFIHH WWW-osoite Yhteyshenkilön nimi Kangasaho Elisa Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Projektipäällikkö Yhteyshenkilön sähköpostiosoite elisa.kangasaho@naturpolis.fi Yhteyshenkilön puhelinnumero: Hankkeen julkinen nimi Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle

5 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI TIIVISTELMÄ 3.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanketta on alueella sekä yritykset että paikalliset alkaneet kutsua villiruokahankkeeksi. Jatkossa tässä raportissa Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanketta kutsutaan villiruokahankkeeksi. Hankkeen yhteistyökumppanit on lueteltu liitteessä 2, dia 4. Villiruokahanke valokuvin. Hankkeen talous Rahoituspäätöksen mukaan villiruokahanke aloitettiin Käytännössä hanke käynnistyi Villiruokahanke on toiminut Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Tästä kuntarahoituksen osuus on eur, yksityinen rahoitus eur ja EAKR eur. Budjetti jakaantui palkkoihin, eur, ostopalveluihin eur ja flatrate eur. Hankkeen hyväksytyt kustannukset olivat ,74 eur. Hanke jäi alle budjetoidun ,26 eur. Palkkakuluja jäi käyttämättä 4 307,43 eur ja ostopalveluja 623,07 eur. Yksityinen rahoitus jäi vajaaksi 941,09 eur. Kustannuslaji Budjetti Toteuma Palkat ,50 Ostopalvelut ,93 Flat rate 24 % ,21 Yhteensä ,67 Rahoitus Budjetti Toteuma EAKR:n ja valtion rahoitus ,03 Kuntien rahoitus: ,22 tuensaajan omarahoitus Yksityinen rahoitus: ,42 ulkopuolinen rahoitus Yhteensä ,67 Toiminnan ja tulosten tiivistelmä Hankkeen toiminnan aikana yritysten yhteistyö on vahvistunut. Yrityksillä on ollut yhteisiä messumatkoja, opintomatkoja ym. esiintymisiä, jotka ovat lisänneet yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan ansiosta paikallinen ostaminen on kasvanut yritysten välillä. Hankkeen aikana on perustettu villiruokaosuuskunta, jossa yritysten yhteistyö entisestään tiivistyy. Myyntityötä on kehitetty sekä messuilla että muissa yhteisesiintymisissä. Myyntityötä on tukenut myös järjestetyt some-kampanjat. Instagram-kilpailu, facebook-kilpailu katuruokamarkkinoiden yhteydessä. Taivalkoskella kuvatun Hevi reissu -elokuvan julkistamisen yhteydessä järjestettiin facebookissa Taivalkosken kesä- ja ruokamatkailukampanja. Wildfoodkuusamolapland.com -sivuilta ( on ohjaus yritysten omille nettisivuille. Sähköisen viestinnän kampanjaseurannat ovat liitteinä nro 3 ja 4. Ammattitaidon lisäämiseksi on järjestetty villiruokakursseja sekä aloitteleville keittiömestareille että ammattilaisille. Näihin on kuulunut tuotteistamisia paikallisista raaka-aineista. Kansainvälisyyttä on tuettu järjestämällä ranskalaisten keittiömestareiden vierailun yhteyteen tuotteistamista ravintola

6 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Tundrassa sekä järjestämällä yrityksille mahdollisuus esitellä ja maistattaa tuotteitaan Oivangin lomakartanon villiruokaillallisen yhteydessä. Kansainvälisyyttä edistettiin myös esiintymismatkalla Murmanskissa pidettyyn Islannin suurlähetystön järjestämään Arctic cuisine -seminaariin. Keittiömestari Jarmo Pitkänen ja projektipäällikkö Elisa Kangasaho esittivät puheenvuorot seminaarissa. Osallistujia oli yhteensä noin 100 henkilöä sekä Venäjältä että Islannista. Jarmo Pitkänen piti myös alan opiskelijoille Master class -tilaisuuden, jota kuvattiin Murmanskin televisioon. Suurin hankkeen järjestämä tapahtuma oli Kuusamon katuruokamarkkinat elokuussa Markkinoilla kävi kahden päivän aikana noin 3000 kävijää. Myyjiä oli noin 50 ja ohjelmaesityksiä noin 30. Ohjelman esittäjiä oli noin 100. Hankkeen loppuseminaarissa kerättiin palautetta ja tulevaisuuden näkymiä yrityksiltä. Elintarvikesektorin tulevaisuuden kasvuun ja vientiin toi uusia näkökulmia Esa Wrang Food from Finlandista sekä tutkija Lotta Heikkilä LUKE:sta (Luonnonvarakeskus). Yrityksiltä on kerätty palautetta koko hankkeen toiminnan ajan. Yrityksiltä saatu sanallinen palaute on ohjannut hankkeen toimintaa hankesuunnitelman puitteissa. Loppuseminaarin yhteydessä yritysten puheenvuoroissaan esittämä palaute oli myönteistä. Kirjallisten kyselyjen palaute on lukumäärältään vähäistä ja sillä on ainoastaan suuntaa-antava merkitys. Kirjallista palautetta on kerätty aina maksatuksien yhteydessä ja hankkeen päätyttyä lähettämällä hankkeessa mukana olleille yrityksille sähköinen kysely. Koillismaan alueella on hyvät mahdollisuudet menestyä sekä ruokamatkailussa että elintarvikeviennissä. Meidän vahvuutemme ovat: Olemme jo nyt globaalien ruokatrendien huipulla. Suomessa on tutkitusti maailman puhtain vesi, puhdas maaperä ja puhdas ilma. Tämä korostuu erityisesti Koillismaalla, jossa voit kalastaa, meloa, uida tai juoda paikallisten vesistöjen vettä. Maantieteellinen sijainti. Kova talvi tapaa pöpöt, eksoottisuus, arktinen luonto, metsä ja villit tuotteet. Innovatiivinen tuotekehitystyö Ei tarttuvia eläintauteja, ei salmonellaa, hyvin alhainen antibioottien käyttö. Hyvin korkea ruokaturvallisuuden taso Luomusertifioidut metsät (Lapin 4H) (vrt. Food from Finland) Näitä viestejä vahvistamalla menestymme myös tulevaisuudessa Summary of the operation and results of the project Vitality for Koillismaa from food services and nature (Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle) -project is called wild food -project by the locals and companies. In this report will the project be called Wild Food -project. The economic situation of the project The project started as decided on , but in practise it started on Wild food -project was active during The total cost estimate of the project is euros of which the municipality finance accounts for euros, private funding euros and EAKR euros. Budget was divided into wages, euros, purchase services euros and flat rate euros. The actual costs of the project were ,09 euros. The project was less than budgeted ,912 euros. Private funding was less than budgeted ,57 euros.

7 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI The claim consists mainly of the unpaid private funding of the Kuusamo Golf bankrupt estate. The claim is supervised.

8 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A LOPPURAPORTTI 8 Summary of the operation and results During this project the cooperation between the companies has increased. The companies have been for example together presenting in expos. These actions have increased collaboration. In addition the local purchases have increased between companies. During this project a wild food cooperative was founded. Sales skills have been developed in all expos and other places together. There has been social media campaigns during this project. Competitions in Instagram and Facebook during street food market and Taivalkoski movie premiere has been organized. Wildfoodkuusamolapland.com page is a base to redirect to every companies own webpages. The project has organized wild food cooking classes for both junior and professional chefs in order to increase professional skills. It included productization of new products from local ingredients. International dimension has shown when French chefs visited Kuusamo to promote local restaurants and ingredients in Studio restaurant Tundra and Oivangin Lomakartano. We promoted our area and products internationally when Chef Jarmo Pitkänen and Project Manager Elisa Kangasaho attended Arctic Cuisine seminar in Murmansk. There were 100 persons attending from Iceland and Russia. Chef Jarmo Pitkänen also gave a lecture for Master Class which was filmed by local TV. The greatest event for the project was Street Food Market on summer During two days there were 3000 visitors, 50 local sellers and 30 performances and 100 performers. In the final seminar for the project, we collected feedback and future visions from companies. Insights for the growth in the food sector and export gave lecturer Esa Wrang from Food from Finland and researcher Lotta Heikkilä from LUKE (Natural Resources Institute Finland). Feedback has been collected during the project. Mutual feedback has given us the direction for the project. In the final seminar companies gave positive feedback. We received very small amount of written feedback, so it has only a guiding meaning. Written feedback has been collected in connection with payments and at the end of the project. Kuusamo Lapland Wild Food strengths: We are at the top of global food trends It s proven that Finland has world s cleanest water, soil and air. Especially in North-East Finland (Koillismaa) you can fish, canoe, swim or even drink water from the lakes. Geographical location: Hard winter kills bugs, exotic, arctic nature, forest and wild products Innovative product development No infectious animal diseases, no salmonella, very low use of antibiotics. Very high level of food safety Global food trends Organic certified forests (Lapland 4H) (cf Food from Finland) Kuva: Jarmo Pitkänen

9 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI HANKKEEN TARVE, TOTEUTUS JA TULOKSET 4.1 Miten hanke onnistui vastaamaan kehittämistarpeeseen ja kuinka hankkeen tavoitteet toteutuivat? Hankesuunnitelman mukaan hankkeessa pyritään sekä luomaan puitteita laajemmalle elintarviketuotannolle että vaikuttaa alueen ruokamatkailun vetovoimaisuuteen. Luontoon kehitettävät matkailutuotteet sekä luonnosta saatavien tuotteiden hyödyntäminen lisäävät matkailun kysyntää. Keinoina käytetään lisäksi sekä sähköisen että henkilökohtaisen myyntityön kehittämistä yhteistyössä elintarvike-, matkailu- ja kaupan toimialojen kanssa. Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen Villiruokahankkeen tavoitteet ovat hankesuunnitelman mukaan: ammattitaidon lisääminen, tuotteistaminen, tunnettuuden lisääminen, myyntityön kehittäminen sekä sähköisesti että henkilökohtaisesti ja kansainvälisyyden lisääminen. (Liite 1, jossa tilaisuuden nimi, pvm ja osallistujamäärät, Liite 2 hanke valokuvina.) Hanke on tehnyt tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä seuraavasti: Ammattitaidon lisäys/tuotteistaminen/myyntityö Ammattitaidon lisäämiseen ja tuotteistamiseen liitetään aina myyntityö. Yrityksen jokainen työntekijä on myyjä. Jos osaat tehdä jotakin, sinun pitää myös osata kertoa potentiaaliselle ostajalle, mikä hyöty hänelle on ostaessaan tämän tuotteen tai palvelun. Tämä on erittäin tärkeä osa myyntityötä. Siksi loppuraportin jokaiseen tavoitekohtaan on lisätty myyntityö. Ammattitaitoa lisääviä koulutuksia ja tuotteistamisia hankkeessa on tehty 13 kpl. Näissä on ollut mukana 182 henkilöä ja 45 yritystä. Ammattitaitoa ovat lisänneet myös opintomatkat. Opintomatkoilta haettiin sekä uusia ideoita että toimintamalleja yrityksen nykyisen toiminnan kehittämiseksi. Opintomatkoja tehtiin yhteensä 8 kpl, joissa oli osallistujia 73 henkilöä yhteensä 31 yrityksestä. Bjarmia on tuotteistanut yhteistyössä yritysten kanssa omaan tuotemerkkiinsä puolukka- ja lakkavaahtokarkit sekä kuusenkerkkäjuoman. Kasvisravintola Karpalossa on myynnissä heidän itse tuotteistamiaan villiyrttiteesekoituksia. Petäjälammen Herkun myymälässä on muiden leipomotuotteiden lisäksi myynnissä paikallista rieskaa. Petäjälammen Herkku on itse tuotteistanut pakasterieskan ja muita villiruokatuotteita. Kuusamon Kalajaloste on tehnyt yhteistyössä keittiömestari Jarmo Pitkäsen kanssa kalakebabin, jota myydään esim. Kuusamon kaupungin julkisiin elintarvikehankintoihin. Koillismaan luonnonkala ja Kitkan Herkku ovat tuotteistaneet hauki- ja särkikalamassan, jota myydään ravintoloille sekä Kuusamon kaupungille. Käylän kahvilaan tuotteistettiin luontokuvausryhmiä yhteistyössä luontokuvaaja Olli Lamminsalon kanssa. Erityisesti koskikaran kuvausta toteutettiin jo tänä keväänä, tästä esimerkki liite 2, sivu 12. Kuusamon Golfin kanssa tehtiin yhteistyötä ruokakuvauksien ja golfin yhdistämisessä. Valitettavasti yhtiö teki konkurssin ja tuotteistaminen jäi kesken. Hankkeen alkuvaiheessa työryhmät kokoontuivat sekä vuosisuunnittelun että brändin suunnittelun puitteissa. Myöhemmin työpajat kohdistuivat villiruoan tuotteistamiseen. Tunnettuus / brändin vahvistaminen / myyntityö

10 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Villiruokabrändin vahvistamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi hankkeessa on tehty paljon erilaisia toimenpiteitä. Näistä myös yksityiskohdat raportin liitteenä (Liite 1, Hanke valokuvina Liite 2). Villiruoan tunnettuutta lisääviä seminaareja ja tapahtumia on hankkeen aikana järjestetty yhteensä 27 kpl, joissa osallistujia on ollut noin 6700 henkilöä. Hanke oli myös mukana Matkamessujen ruokamatkailuosastolla tammikuussa Eniten kävijöitä oli Kuusamon katuruokamarkkinoilla elokuussa Kahden päivän aikana noin 50 yritystä myi tuotteitaan, lavalla oli 30 ohjelmanumeroa ja noin 100 esiintyjää. Yhteensä kävijöitä oli noin Tämä arvio on laskettu myyjien keräämien palautteiden mukaan. Myyjät maistattivat ensimmäisenä päivänä noin 1000 kuusenkerkkäjuomaa, joka loppui kesken. Kuusamon Peruna myi lapinukonkeittoa noin 1000 henkilölle sekä lauantaina että sunnuntaina. Keitto loppui kesken lauantaina jo klo 12 ja sunnuntaina klo 13. Hanke oli mukana villiruokateemalla Hossan kansallispuiston avajaisissa kesällä Kuusamon Kalajaloste myi ja maistatti loimukirjolohta, Karpalo myi yrttiteetä, Hopunlopun Rane Säkkinen yrttikylpyjä ja pakuria sekä Saijan Lomakartano metsäsonnin lihasta tehtyjä hampurilaisia. Lisäksi Taivalkosken kunta esittäytyi matkailukuntana viereisellä osastolla. Alueella kävi avajaisissa yhteensä noin 2000 vierasta. FIS Ruka Nordicissa olimme vuonna 2015 mukana maistattamassa koillismaalaisia herkkuja. Tapahtumaan osallistui seitsemän hankeyritystä. Maistatimme kahden päivän aikana noin 200 maisteluannosta Ravintola Sudenpesässä. Vuoden 2018 tammikuussa olimme mukana Matkamessuilla ruokamatkailuosastolla, jossa meillä oli oma villiruokaständi. Mukana olivat rieskalla Petäjälammen Herkku, kalasäilykkeillä Kuusamon Kalajaloste ja Kitkan Herkku ja pakuriteellä ja villiyrteillä Hopun Loppu Rane Säkkinen. Lisäksi maistatettiin Kuusamon Juuston juustoja. Osastolla oli esillä myös paikalliset matkailutuotteet videoiden, powerpoint-esityksen sekä esitteiden muodossa. Osastolla vieraili noin 3000 kävijää. Tunnettuutta ja myyntityötä on edistetty lukuisilla villiruokaständeillä. Kuusamon Prismassa on villiruokahyllykkö, jossa on myynnissä paikalliset elintarvikkeet. Kuusamon lentoasemalla on villiruokaständi ja Bjarmian tiloissa on erikseen villiruokanurkkaus. Tunnettuutta on lisännyt myös projektipäällikön villiruokaesitykset, joita on pidetty yhteensä 43 kpl pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla. Näistä tarkemmin liitteessä 1. Brändin tunnettuutta on vahvistettu brändin johtoryhmän kokouksilla. Brändiä hallinnoi ainakin tämän vuoden Naturpolis Oy. Tätä hallinnointia tukee brändin johtoryhmä. Brändiasiakirjat liitteenä (Liite 3). Tunnettuutta lisäävät sekä suomen, englannin, ranskan ja venäjän kielillä painetut esitteet. Useilla yrityksillä on wildfood-logo mm. ruokalistoissa ja omilla nettisivuillaan. Kyrö Distillery piti Kyrö-akatemian heinäkuussa 2016 Kuusamossa. Päivien aikana kansainväliset baarimestarit kokeilivat kuusamolaisten yrttien tislaamista Kyrö Distilleryn giniin. Järjestettiin myös kilpailu, jonka voitti yhdistelmä piharatamo, männynkerkkää. Tuotetta tuli myyntiin Alkon tilausvalikoimaan 2000 pulloa. Yhteistyö mahdollisesti jatkuu tulevaisuudessa. Kansainvälistyminen / myyntityö Hankeajan tärkein kansainvälistymistä edistävä toimenpide oli ranskalaisten keittiömestareiden vierailu Kuusamoon Keittiömestarit olivat ranskalaisista Michelin-ravintoloista ja näistä kaksi keittiömestaria oli saanut Ranskan presidentin myöntämän MOF-arvonimen (Meilleur Ouvrier de France -arvonimi, joka myönnetään alansa parhaille käsityöläisammattilaisille, jotka ovat menestyneet nimeä kantavassa kilpailussa). Keittiömestarit tekivät tuotteistamista ravintola Tundrassa paikallisista kaloista, riistasta ja marjoista. Kuusamon elintarvikeyritykset esittelivät heille tuotteitaan

11 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Oivangin lomakartanossa ja lisäksi oli villiruokaillallinen. Vierailussa saadun kontaktin perusteella Petäjälammen Herkku lähti suomalaisten elintarvikeyritysten esittelyyn Pariisiin ja sai paikallisen tukun listoille Kuusamon rieskan ja yhden ravintolan tuotteisiin mukaan kuusamolaiset marjat. Vienti on vielä pientä, mutta toivottavasti kasvaa pikkuhiljaa. Hankkeen kuva-arkisto, Ranskalaiset keittiömestarit Kuusamossa Italialainen kulttuurimatkaryhmä kävi Kuusamossa v He kävivät talviverkoilla ja jäälle vietiin kalakeittopohja valmiiksi odottamaan saalista. Vieraille tehtiin järven jäällä kalakeitto ja illalla heille esiteltiin paikallisia villiruokatuotteita. Tammikuussa 2016 Kuusamossa vieraili italialaisia lääkäreitä ja he haluaisivat erityisesti kuusamolaista pakuria Italiaan. Tästäkin on neuvottelut aloitettu. Villiyrttijalkakylpypussit ovat olleet myös suosittuja. Naturpolis Oy:n hallinnoima Gateway to Kuusamo Lapland -hanke on antanut mm. Kaukoidän tutustumisryhmille lahjoiksi jalkakylpyjä. Gateway to Kuusamo Lapland ja Flavours of Kuusamo Lapland -hankkeet ovat järjestäneet kulttuuriperehdytyksiä erityisesti kiinalaiseen ruokakulttuuriin. Villiruokahankkeen yritykset ovat olleet näissä mukana. Kävimme neuvotteluja keittiömestari Sara La Fountainin kanssa Fox-kanavalle kuvattavasta ruokamatkailusarjasta. Valitettavasti emme päässeet tässä vaiheessa sopimukseen. Tätäkään asiaa ei ole unohdettu, joten siihen saatetaan palata myöhemmin. Saksalaiset toimittajat olivat syyskuussa 2016 tuotteistamassa kuusamolaisia villiyrttejä ravintola Tundrassa. Loppuraportin kappaleessa kohdassa Tunnettuus esiteltiin Kyrö Distilleryn kansainvälinen Kuusamossa järjestetty baarimestareiden Kyrö-akatemia. Projektipäällikkö kävi keittiömestari Jarmo Pitkäsen kanssa marraskuussa 2016 Islannin suurlähetystön järjestämässä Arctic cuisine -seminaarissa Murmanskissa. Villiruokaesityksiämme kuunteli noin 100 henkilöä Venäjältä ja Islannista, ja ruokamatkailuosastollamme kävi runsas joukko kansainvälisiä vierailijoita. Eestin televisio teki lyhyen uutiskoosteen osastostamme. Kansainvälisyyttä on lisännyt wildfoodkuusamolapland Internet-sivujen englanninkielinen versio sekä Instagramprofiili ja Instagram-kilpailu, jonka voittaja oli Yhdysvalloista saakka. Sähköinen viestintä Wildfoodkuusamolapland Internet-sivuja päivitetään jatkuvasti, ja sivuilta on suorat linkit hankeyritysten omille sivuille. Näin on pyritty tekemään ostaminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Hankkeella on facebook ja instagram -profiilit. Instagrammissa oli v kilpailu, johon saatiin noin 200 vastausta.

12 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Nettisivujen avainluvut : istuntojen määrä 2034 (noin 300 istuntoa/kk) yksittäisiä käyttäjiä 1620 kpl uusia käyttäjiä 78 %, palaavia käyttäjiä 22 % istunnon keskimääräinen kesto 1 min 20 sek sivut/istunto 2,09 Yleisötietoja: 85 % liikenteestä tullut Suomesta noin puolet Suomen liikenteestä tullut pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta noin 7 % Suomen liikenteestä tullut Kuusamosta suurin osa ulkomaiden liikenteestä tulee Yhdysvalloista noin puolet käyttää mobiililaitetta Yleistä: istuntojen määrä sama kuin aikaisemmin 40 % liikenteestä tullut kumppaneiden sivuilta, 24% suorina saapumisina, 22% hakukoneen kautta ja loput somesta eniten liikennettä saaneet sivut katuruokamarkkinat 34% (tästä erillinen välilehti) etusivu 27 % mistä villiruokaa saa 4 % tee-se-itse sivu 3,5 % ihmiset villiruoan takana 3 % liikennettä saatu eniten Kuusamon katuruokamarkkinoiden 2017 aikana Katuruokamarkkinoilla on oma facebook-sivu. Katuruokamarkkinoita ennen pidettiin kilpailu facebookissa. Sivulla oli 728 tykkääjää, 241 osallistui kilpailuun ja päivityksen näki henkilöä. Raportti liitteenä (Liite 3). Hevi reissu -elokuvan lanseerauksen yhteydessä 2018 tehtiin kilpailu Taivalkoskesta kesäruokamatkailu -kohteena. Tähän saatiin sosiaalisessa mediassa 409 vastausta. Vastaajien kesken arvottiin majoitusta ja ruokailua Taivalkoskella sekä Jalavan kaupan lahjakortti. Hankkeen sivuille saatiin kampanjan ansiosta 300 uutta seuraajaa. Kampanjan tulokset liitteessä (Liite 4). 4.2 Mitä välittömiä tuloksia hankkeella saatiin aikaan? Mitä vaikutuksia tuloksilla on? Hankkeen yritysten yhteistyö tiivistyi. Paikallisten tuotteiden kysyntä kasvoi ja monipuolistui. Villiyrtti- ja sienikoulutukset ja informaatiotilaisuudet varmistavat raaka-aineiden saatavuutta sekä ravintoloille että elintarvikealan yrityksille. Raaka-aineiden saatavuus parani. Wild Food Kuusamo Lapland osuuskunta perustettiin. Markkinoille syntyi organisoitunut ostaja- ja myyjäverkosto. Liitteessä on kuvattu osuuskunnan toiminta suomeksi ja englanniksi (Liite 5). Petäjälammen Herkun tuotteiden viennissä Ranskaan avustettiin. Hanke toteutti ja maksoi paikallisten tuotteiden esittelyn ja tuotteistamiskokeilut ranskalaisille keittiömestareille. Tästä alkoi Petäjälammen Herkun tuotteiden matka Ranskan markkinoille. Kuusamon ja Taivalkosken metsissä tehtiin luomusertifiointi Lapin 4H:n johdolla. Kuusamon metsistä 99 % ja Taivalkosken metsistä 97 % on luomua. Kuusamon villiruokahanke palkittiin ELO-

13 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI säätiön, (Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö) Lentävällä lautasella lokakuussa Samassa yhteydessä palkittiin myös Kyrö Distillery. Tästä tilaisuudesta alkoi yhteistyömme. Kuusamon katuruokamarkkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2017 elokuussa. Markkinoilla oli yli 3000 kävijää ja 50 myyjää. Markkinoiden aikana esitettiin 30 ohjelmanumeroa ja esittäjiä oli yli 100. Katuruokamarkkinat järjestetään myös vuonna 2018, jolloin pääjärjestäjänä toimii Kuusamon Nuorkauppakamari. Hankkeen kuva-arkisto, Katuruokamarkkinat Kuusamossa Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Kuusamo Lapland Wild Food ja Taivalkoski Wild Food tavaramerkit on rekisteröity. Brändeille on muodostettu johtoryhmä valvomaan tavaramerkkien käyttöä. Tavaramerkeillä tehdään aluetta tunnetuksi ruokamatkailukohteena. Tavaramerkit ovat myös laadun tae, jota brändin johtoryhmä valvoo. Brändien hallinnointi on tässä vaiheessa Naturpolis Oy:ssä. Brändin johtoryhmän päätökset vahvistetaan Naturpoliksen hallituksessa. Naturpolis Oy laskuttaa vuosimaksut tavaramerkkien käyttäjiltä (liitteet 6 ja 7). Wild Food Kuusamo Lapland web-sivuja ja facebookia päivitetään Naturpoliksessa. Kuusamon katuruokamarkkinat järjestetään myös vuonna Pääjärjestäjänä toimii Kuusamon Nuorkauppakamari. Yritysten yhteistyö jatkuu villiruoan lisääntyvällä käytöllä. Petäjälammen Herkku jatkaa vientiponnistuksia Ranskaan ja pakurin tekijät Italiaan. Kansainvälistä materiaalia hyödynnetään matkailussa. Loppuseminaarin yhteydessä käsiteltiin elintarvikesektorin tulevaisuutta Koillismaalla. ja työstämistä jatkettiin seuraavana päivänä pidetyssä työpajassa. Tavaramerkkien ja niiden puitteissa yhteistyön jatkamista joko organisaationa tai Naturpoliksen hallinnoimana pidettiin tärkeänä. Samoin tavaramerkkien laadun varmistaminen on tärkeää (liite 8). 4.4 Toteutuiko hanke aiotulla maantieteellisellä alueella tai kuinka alue mahdollisesti muuttui? Saavutettiinko suunniteltu kohderyhmä vai tuliko siihen muutoksia? Oliko muita toteutukseen liittyviä muutoksia? Hanke toteutettiin aiotulla maantieteellisellä alueella. Yhteistyökumppaneiden lukumäärä kasvoi hankeaikana viidellä yrityksellä.

14 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI SEURANTATIEDOT 5.1 Päästiinkö toteutuksessa hakemuksessa esitettyihin numeerisiin tavoitteisiin? Mistä mahdolliset erot johtuvat? Hankehakemuksen numeeriset tavoitteet: Pk-yritykset, joissa keskeinen tavoite yrityksen kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta Pk-yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä joihin työllistyvät naiset Vähähiilisyyttä edistävät yritykset 25 kpl 5 kpl 5 kpl 20 kpl 10 kpl 10 kpl TOTEUTUNUT: Pk-yritykset, joissa keskeinen tavoite yrityksen kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta 40 Pk-yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle 13 Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys 13 Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä 42,5 joihin työllistyvät naiset 29,5 Vähähiilisyyttä edistävät yritykset 16 Vastaukset on koottu projektipäällikön sanallisista pk-yritysten haastatteluista sekä maksatusten yhteydessä kootuista indikaattoritiedoista. Vastauksia on tarkennettu edelleen syyskuussa 2018 sähköpostilla ja puhelimitse. Pk-yrityksiä, joissa keskeinen tavoite on yrityksen kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta on yhteensä 40 (tavoite 25). Pk-yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueella on yhteensä 13 (tavoite 5). Pk-yritykset, joissa on merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys on yhteensä 13 (tavoite 5). Uusia tuella aikaansaatuja työpaikkoja on yhteensä 42,5 (tavoite 20) joihin on työllistynyt 29,5 naista (tavoite 10). Vähähiilisyyttä edistäviä yrityksiä on yhteensä 16 (tavoite 10). Hankkeen numeeriset tavoitteet ovat ylittyneet. Yksi selittävä tekijä hankkeen hyviin tuloksiin on samaan aikaan Naturpolis Oy:ssä toteutetut muut hankkeet, joissa etenkin matkailuhankkeissa on ollut yhteisenä teemana villiruoka ja ruokamatkailu. (Liite 9 ja 10) 5.2 Miten asetetut numeeriset tavoitteet palvelivat hankkeen toteutusta? Mitkä indikaattorit olisivat tukeneet paremmin toteutusta? Mitä mahdollisia omia seurantatietoja tai indikaattoreita toteutuksessa hyödynnettiin? Hankkeen suoria vaikutuksia yrityksen toimintaan on todella vaikea arvioida. Niihin vaikuttaa yrityksen taloustilanne, Suomen taloudellinen tilanne, yrityksen oma markkinointi, yrityksen omat koulutukset, yrityskaupat ja muiden hankkeiden vaikutukset. Tärkein seurantatieto on yrityksiltä saatava suullinen palaute. Hankkeessa pyrittiin toimimaan sanallisen palautteen ja hankesuunnitelman puitteissa. Jos järjestettyyn koulutukseen tai työpajaan ei tule osallistujia, on hankkeen toiminta hyödytöntä.

15 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI HAKIJAN OSAAMINEN, HANKKEEN RISKIARVIOINTI JA OHJAUS- RYHMÄ 6.1 Miten hanke kartutti tuensaajan hanketyöosaamista ja hankkeen sisällön mukaista osaamista? Hanketyöosaamisen tärkein tekijä oli tiedottamisen laajentunut funktio. Projektipäällikkö kirjoitti hankeaikana noin 30 lehdistötiedotta, joista suurin osa julkaistiin. Kerran viikossa lähetettiin sähköpostitiedote hankkeen yhteistyökumppaneille ja pari kertaa kuukaudessa kaikille hankkeen sähköpostia haluaville, joita oli yhteensä 217 kpl. Villiruoasta julkaistiin yhteensä yli 200 artikkelia sekä paikallislehdissä että valtakunnallisesti. Lisäksi tulevat haastattelut Oulun radioon ja hankeyrityksien haastattelut Pohjois-Suomen uutisiin mm. pottupäivästä, kuusenkerkkien keräämisestä ja ranskalaisista huippukokeista. Näistä oli myös artikkelit YLE:n netissä. Artikkeliluettelo Liite Toteutuiko hankkeen aikana ennakoituja tai muita riskejä ja kuinka niihin reagoitiin? Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, samoin hankkeen yhteistyökumppaneiden yritystoimintaan. Eräs hankkeessa mukana ollut yritys teki konkurssin marraskuussa 2017, hankkeen saatavat valvottiin. Konkurssimenettely on hankkeen päättyessä kesken. Muutamilla yrityksillä on ollut maksuhitautta, mutta ne ovat yleensä pienellä viipymällä poistuneet. 6.3 Miten ohjausryhmä tuki hankkeen toteutusta? Miten ohjausryhmä luonnehti hankkeen onnistumista? Hankkeen ohjausryhmä on ollut projektipäällikön mukaan erittäin aktiivinen. Ohjausryhmältä on tullut toimenpide-ehdotuksia ja ohjausryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana kokouksissa ja hankkeen järjestämissä tapahtumissa ja opintomatkoissa. Ohjausryhmä kokoontui hankeaikana 18 kertaa. Luettelo ohjausryhmän jäsenistä raportin liitteenä (Liite 12). Yhteenveto ohjausryhmän kirjallisesta palautteesta: Osaatteko mainita kolme asiaa, joissa hankkeen toiminta onnistui hyvin? Villiruoan näkyvyyden lisääntyminen ja samalla arvostuksen kasvaminen erityisesti Kuusamossa Katuruokamarkkinat oli ihan uskomaton ja erittäin onnistunut tapahtuma. Toivottavasti tapahtuman luonne säilyy jatkossakin samantyyppisenä Verkostoituminen lähi- ja villiruoan tuottajien ja ravintoloiden kanssa Villiruoan käytön edistäminen Kuusamo esimerkillisenä alueena yleensä villiruoan käytölle

16 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Koulutukset, tiedotukset kaikki!!! Hanke onnistui luomaan Villiruoka brändin, jolla on hyvä maine ja sen alla on hyvä työskennellä. Meillä on alueella loistavia villiruokaravintoloita ja upeita uusia villiruokatuotteita. Koulutukset ja erilaiset hankkeen järjestämät tilaisuudet innostivat käyttämään puhtaan luonnon tarjoamia raaka-aineita monipuolisemmin. Koulutukset ja tilaisuudet on kohdistettu eri ikäluokkiin, mikä on hyvä asia, jotta tietoa luonnontuotteista on jaettu melkein vauvasta vaariin. Hanke auttoi profiloitumaan, nostamaan Koillismaan uudelle tasolle ruokatarjonnan suhteen, olemme villiruoka-alue, joka tarjoaa monipuolisesti, maistuvia ja puhtaita luonnon tuotteita ja raaka-aineita. Voimme olla ylpeitä koillismaalaisesta ruokaosaamisesta. Mainitkaa kolme kehittämiskohdetta hankkeen toiminnassa Tiedottaminen selkeämmäksi ja jäsennellymmäksi. Paljon asioita tapahtui projektipäällikön omana toimintana ja tuli tietoon vasta jälkeenpäin Ei turhia/liian isoja lupauksia! Asioilla pitää olla faktapohjaa realististen tavoitteiden asettamiseksi (aito sitoutuminen). Hanke oli yleishyödyllinen hanke, johon oli monella helppo osallistua. Toivottavasti erilaisista koulutuksista on ollut hyötyä osallistujille ja jatkossakin voisivat hyödyntää tätä tietoa ja uusia taitoja. Toivottavasti esimerkiksi villiyrttikerääjäkorttien omaavat henkilöt jatkaisivat villiyrttien keräämistä, sama asia koskien sienien keräämisen kohdalla. Näiden tuotteiden keräämisellä voidaan saavuttaa myös taloudellista hyötyä. Muuta sanallista palautetta, ihan mitä vaan Oli hieno juttu, että Luonnollisesti läheltä -hanke sai jatkoa tämän hankkeen muodossa. Isoja asioita on tehty (brändi, katuruokamarkkinat) ja tämä teema kaipaisi vielä kolmatta hanketta, joka veisi asioita vielä pidemmälle. Yhteisten tuotanto/myyntitilojen kehitteleminen olisi jotenkin looginen jatkumo. Uusia, innovatiivisia avauksia ja jämäkkää, jäsenneltyä eteenpäinviemistä Toivottavasti tämä hanke on tartuttanut kipinän myös uusiin henkilöihin, jotka jatkaisivat luonnosta saatavien raaka-aineiden käyttöä mahdollisimman monipuolisesti. Alueella on opittu jo keräämään enemmän luonnon villejä raaka-aineita, mutta raaka-aineiden jalostaminen valmiiksi myytäviksi tuotteiksi on vielä lapsen kengissä. Kaunis kiitos projektipäällikölle Elisa Kangasaholle sinnikkäästä, loistavasta työstä. Villiruokamarkkinat oli hieno saavutus, joka kokosi yllättävän huikean määrän osallistujia. Toivottavasti tämä hieno tapahtuma jatkuu tulevaisuudessakin. 6.4 Miten kohderyhmä koki hankkeen? Millaista palautetta kohderyhmältä on saatu? Kohderyhmältä on pyydetty sähköisesti palautetta jokaisen maksatuksen yhteydessä. Valitettavasti vastausten lukumäärät ovat jääneet 5-7 kappaleeseen. Hankkeen lopuksi pyydettiin myös palautetta, jossa vastausprosentti jäi valitettavasti tässäkin 18 %:iin, 9 vastaajaa. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia eikä niistä voi tehdä tilastollisesti merkitseviä analyysejä. Palautteet ovat tämän raportin liitteenä (Liite 13 palaute). Projektipäällikkö on kerännyt koko ajan sanallista palautetta

17 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI käydessään yrityksissä. Palaute on ollut positiivista. Samoin loppuseminaarin yhteydessä yritysten palautteet olivat hankkeen toiminnalle myönteisiä. Hankkeen kuva-arkisto: Luksusseminaari Rukalla Ei me oltaisi ilman Elisaa osattu edes ajatella lähteä Ranskaan. Tärkein muutos meille kalastajille on ollut kysynnän rakenteen muuttuminen. Nykyään pyydämme särkeä toiseksi eniten heti muikun jälkeen. Villiruokatoimintaa on tuettu monipuolisella julkisuudella ja tuotteistamisilla. Villiruokakurssit ovat antaneet uuden näkökulman koko ruoanlaittoon ravintolassamme. Me ollaan oltu tällä villiruoalla ja toivottavasti pysymme trendien huipulla. 7 HORISONTAALISET TAVOITTEET 7.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa tehtiin toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Sukupuolinäkökulma huomioitiin hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) Hankkeen päätavoite oli sukupuolten tasaarvon edistäminen Kyllä Ei Perustelu x On tehty aikaisemmin. x x Hankkeen koulutuksiin ja opintomatkoille osallistui aina naisia yli 50 %. Uudet työpaikat tulivat hankeaikana pääasiassa naisille. 7.2 Kestävä kehitys Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Perustelu Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5 Lähiruoan käyttö lyhensi hiilijalanjälkeä. Ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien Hiilijalanjäljen lyheneminen. 5 5 vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pienempi lannoitteiden käyttö. 5 5 Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma 5 5 Ei tullut muutoksia.

18 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI (ja kasvihuonekaasut) Natura ohjelman kohteet 0 0 En osaa sanoa. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 5 5 Yhä enemmän otetaan huomioon jätteiden lajittelu yrityksissä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5 Ei tullut muutoksia. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä Pysynyt samana. 5 5 kehittäminen Aineettomien tuotteiden ja palvelujen Pysynyt samana. 5 5 kehittäminen Liikkuminen ja logistiikka 6 6 Kuljetusmatkat lyhentyneet. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvointi 5 5 Pysynyt samana. Tasa-arvon edistäminen 5 5 Pysynyt samana. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Maahanmuuttajat otettu hyvin vastaan. 6 6 Kulttuuriympäristö 6 7 Ruokakulttuuri kehittynyt. Ympäristöosaaminen 6 6 Ympäristöosaaminen on parantunut. Hankkeessa tehtiin pk-yrityksille kestävän kehityksen suunnitelman toimintamalli, Kestävän kehityksen suunnitelma (liite 14). 8 JULKISUUS, TIEDOTTAMINEN JA YHTEYDET MUIHIN HANKKEI- SIIN 8.1 Miten hanke näkyi julkisuudessa? Miten hankkeesta tiedotettiin? Hankkeesta oli näkyvyyttä sekä lehdistössä että sähköisissä viestimissä. Hankkeesta kirjoitettiin yli 200 artikkelia, pääasiassa paikallislehdissä, Koillissanomissa ja Koillismaan uutisissa. Lisäksi aiheesta oli artikkelit mm. Kalevassa, Aidot maut -lehdessä, Maaseudun tulevaisuudessa ja Helsingin sanomissa. Oulun alueen alueradiossa ja Pohjois-Suomen uutisissa oli myös uutisia, mm. ranskalaisten kokkien vierailusta, yleensä villiruoasta, kuusenkerkän keräämisestä sekä pottujen maistatustilaisuudesta ravintola Tundrassa. Ilmoituksia julkaistiin hankkeen aikana 56 kpl. Projektipäällikkö kirjoitti yli 30 lehdistötiedotetta ja lähes kaikki julkaistiin. Hanke teetti myös valokuvat hankeyritysten käyttöön Luova toimisto Rangalla. Artikkeliluettelo on raportin liitteenä (liite 11). 8.2 Mihin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hanke toiminnallisesti tai muuten liittyi ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit) Koillismaan elintarvikealan kasvuohjelma 30/2016; villiyrttikoulutuksien ja informaatiotilaisuuksien järjestäminen Talvisärki -hanke 28608, villikalojen tuotteistaminen, mm. haukimakkarat Matkailuhankkeet: villiruoka yhtenä matkailun vetovoimatekijänä, ruokamatkailu o Slow Adventures In Northern Territories 1.12 o Gateway to Kuusamo Lapland A72000 o Flavours of Kuusamo Lapland 14826

19 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle A70184 LOPPURAPORTTI Tilalle uudistuva yrittäjyys 12879; yhteistyö alkutuotannon kanssa, mm. Pitkäsen maalaisjuustola Hossan kansallispuistoa tukevan matkailuyhteistyön kehittäminen (Hossa+) 41031; Luontokuvauksen tuotteistaminen myös villiruoan vetovoimatekijänä. 9 AINEISTON SÄILYTYS 9.1 Missä hankkeen aineisto säilytetään tai arkistoidaan? Yhteyshenkilön yhteystiedot. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy arkistoi hankkeidensa asiakirjat Kuusamon kaupungin arkistotiloihin, jossa on erilliset hyllytilat Naturpolis Oy:n arkistointimateriaalia varten osoitteessa Keskuskuja 6, Kuusamo. Kirjanpitotositteet arkistoi Naturpolis Oy:n kirjanpidosta vastaava Kuusamon kaupunki / laskentapäällikkö Paula Pohjola, osoite Keskuskuja 6, Kuusamo. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen arkistoinnista LIITTEET Liite 1 Toiminta tavoitteittain Liite 2 Yhteenvetoesitys Liite 3 Katuruokamarkkinaraportti Liite 4 Somekampanjaraportti Liite 5 Osuuskunta lyhyesti Liite 6 Brändisopimus Liite 7 Brändimallipoihjat Liite 8 Villiruokatyöpajan koonti Liite 9 Hankesuunnitelman mukaiset numeeriset tavoitteet Liite 10 Hankkeen yritykset ja liikevaihto, henkilölukumäärät vv Liite 11 Artikkeliluettelo Liite 12 Ohjausryhmän kokoonpano Liite 13 Palautteet Liite 14 Infopaketti kestävän kehityksen suunnitelman laatimiseksi yrityksille

20 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Hankkeen tavoitteet/toiminta vv LOPPURAPORTTI Liite 1 1 (7) TAVOITE Osallistujat Yritykset 1. AMMATTITAIDON LISÄYS/TUOTTEISTAMINEN/MYYNTITYÖ v Päätaloviikot ja lähiruoka Saijassa Villiruokatuotteistaminen Jarmo Pitkänen ja Teppo Törmänen maistelu Villiyrttikurssi Kuusamossa Sienikurssi Kuusamossa 10 4 v Kuusenkerkkäkoulutus Villiyrttikurssi Villiyrttijatkokurssi Tundrassa , Sienikurssi ja eräkokkaus Oulangalla Päätaloviikot Saijassa, Villiruokatuotteistaminen Jarmo Pitkänen ja Markus Maulavirta Pottukurssi Tundrassa Keksijä Asko Myntin luento epäsuorasta valosta 12 4 energianlähteenä. Tutustuminen Pesiölän puutarha. v Luontokuvaustuotteistamiskokeilu Käylässä. 8 3 Yhdistetty ruokamatkailu. v Villiruokatuotteistaminen Saijassa Markus Maulavirta 12 5 maistelut Koulutukset ja tuotteistaminen yhteensä 13 kpl. Osallistujia 182 henkilöä. Yrityksiä 45 kpl. Koulutuksissa mukana myös samoja yrityksiä ja samoja osallistujia. Opintomatkat v Opintomatka Saijaan Päätaloviikot Opintomatka Finnspring Oy, Karpalonkasvatus ja Yrttiaika Siikamarkkinat Hailuoto Treehotel Boden Swe 10 4 Arctic light hotel ja Metsäkyly R:niemi Saijan makkaramaistattelut 8 3 v Hankeyritysten opintomatka 12 6 Kyrö distellery, Sybimar, Uudenkaupungin panimo v Tutustuminen Kemijärven luonnonvaratuottajien tiloihin Yhteistyöneuvottelu Pentik/Timisjärvi Opintomatkoja yhteensä 8 kpl. Osallistujia 73 kpl. Yrityksiä 31 kpl. Lukumäärissä mukana myös samoja yrityksiä ja samoja osallistujia.

21 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Hankkeen tavoitteet/toiminta vv LOPPURAPORTTI Liite 1 2 (7) TAVOITE Osallistujat Yritykset 2. TUNNETTUUS/MYYNTITYÖ v Kalastuksenpäivä Kuusamon koululaisille 120 v "Mustikka Oskari" villiruokaesityksiä Kuusamon koululaisille Kyrö distillery company esitteli liikeideaa ja toimintaa ravintola Kuksassa Kalastuksenpäivä Kuusamon koululaisille 180 v Kalastuksen päivä Kelan ranta Hossan avajaiset/villiruoka esittäytyy Tunnettuus/mukana messuilla v Herkkujen Suomi Rautatientorilla 1 Mukana Riipisen riistaherkut Venetsialaiset torilla Villiruoka mukana esitteissä ja Hotkussa Taivalkosken elomarkkinat Villiruoka mukana esitteissä Tunnettuus/isot tapahtumat/hankkeen järjestelyt/järjestelyissä mukana: v Villiruokatapahtuma Kuusamossa Sami Garam esitys KAO ja Kuusamon ateriapalveluille Villiruokamarkkinat Hotkussa Seminaari Rukan kokouskeskus villiruokatapahtuma Valtakunn.luonnonvaratuottajaseminaari Luksustuoteseminaari Rukalla Seutukaupunkipilotti Hotkussa RukaNordic/maistatukset Sudenpesässä Tyrnävän elintarvikeyritysten vierailu ja seminaari Rukalla 12 v Hiihtosuunnistuksen SM-kisat Kolmen kalan kalakeiton maistatus Oivangin nuorisokeskuksessa Hyvinvointipäivä Koillismaan maataloustuottajille 50 Villiruoan ständillä proj.pääll Oulangan luontofestivaali, 60v Villiruoan maistatus Keroharjun saunalla/proj.pääll Eräkokkaus/Wild food mukana 15

22 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Hankkeen tavoitteet/toiminta vv LOPPURAPORTTI Liite 1 3 (7) TAVOITE Osallistujat Yritykset Kyrö Distillery akatemia Kuusamossa/Wild Food mukana Villiruokamarkkinat torilla/elonkorjuumarkkinat Villikylätapahtuma Palosaaren porotilalla Osta tilalta päivä Pitkäsen maalaisjuustolassa Maaseutumatkailuseminaarin työryhmän kokoukset v Katuruokamarkkinat v Matkamessut ruokamatkailuosasto Villiruoka Hankkeen loppuseminaari Hankkeen loppuseminaarin työpaja Katuruokamarkkinoiden jatkotyöstäminen 7 nuorkauppakamarin kanssa Villiruoan tunnettuutta lisääviä tapahtumia/seminaareja/tilaisuuksia, jotka hanke on kokonaan järjestänyt tai ollut järjestelyissä mukana, 27 kpl. Osallistujia n Lisäksi matkamessujen ruokamatkailuosaston kävijämäärät. Erittelin n kpl Kuusamon Juuston maistelujuustoviipaleita. Yrityksiä mukana yhteensä tilaisuuksissa n. 70 kpl. Tunnettuus/projektipäällikön villiruokaesitykset: v Saijan tupaantuliaiset PPL/maakuntavaltuusto/hall Rotarien kokous Hotku Valtakunn.luonnonvaratuottajaseminaari Sastamalan ateriapalvelut Kuusamon vieraana Taivalkosken elinvoimatilaisuus Luksustuoteseminaari Seutukaupunkipilotille seminaari Hotkussa 10 v Tyrnävällä villiruokaesitys "Mustikka Oskari" Kuusamon koululaisille 250 Villiruokaesitykset Sodankylän lokaosuuskunta ja ateriapalvelut vierailulla PPL:n ateriapalvelujen esimiesten kehittämisryhmä Päijät-Hämeen ruokamatkailutoimijat Kuusamossa Villiruokaesitys ELO-säätiön vieraille ravintola Tundra Hankkeen esittely PPL:n seminaarissa Hankkeen esittely kehittämistyöryhmässä Villiruokaesitys Tyrnävän vierailulla Rukalla Villiruokaesitys Islannin suurlähetystön järjestämässä Arctic cuisine seminaarissa Murmanskissa 70

23 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Hankkeen tavoitteet/toiminta vv LOPPURAPORTTI Liite 1 4 (7) TAVOITE Osallistujat Yritykset Esitys villiruoka kuntajohtajaseminaarissa 30 v Luonnonvaratuottajat päivä/hankkeen esittely Tyrnävän brändin suunnittelu Tyrnävällä Rotaryt/Street esittely/pp Kuusamon kylät/street esittely/pp SPR/Street esittly/pp Street esittely/kauppakuusamo/pp Iijoen neuvottelukunta/hanke-esittely Sodankylän julk.elintarv.vierailu Street esittely/keh.työryhmä/pp Street market useita esityksiä Kansanparannuspäivät. Proj.pääll.mukana paneelissa ruoka ja kulttuuri Mustikkapiirakkakilpailun palkintojen jako 20 PPL:n kylät tapahtumassa v Villiruokaesitys Nilon koulu yrittäjyysviikko Villiruokaesitys Rotaryt Villiruokaesitys Kuusamon valtuusto Hankkeen loppuseminaari Villiruokaesitys Kuusamon lukiolaisille Villiruokaesitys Pudasjärven elintarvikeseminaarissa 30 Yhteensä 43 kpl villiruokaesityksiä. Osallistujia noin Lisäksi katuruokamarkkinat yhteensä n kävijää/kuuntelijaa jossakin vaiheessa. Projektipäällikkö on osallistunut seuraaviin seminaarit/messut/alan keskustelut v.2015 Ruokamatkailustr.kick off Kulttuurimatkailu Oulussa Kuusamon digimrk Kuusamo PPL:n hankeseminaari Kuusamo Proluomu kärkihanke PPL:n matkailuparlamentti Kalajoella Elo-säätiön gaala palkinnon vastaanottaminen Luonnonvaratuottajat valtakunnallinen seminaari Rukalla Business forum Kuusamossa Lähiruoan tulevaisuuskuva Oulu Luksustuoteseminaari Maatilamatkailu seminaari Maikkula

24 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Hankkeen tavoitteet/toiminta vv LOPPURAPORTTI Liite 1 5 (7) TAVOITE Osallistujat Yritykset v.2016 Pohjois-Pohjanmaan liiton Loppiaisvastaanotto Ylivieskassa Matkamessut TEMin matkailuseminaari Liikkuva teurastamo seminaari Sodankylässä Outdoors-messut Lontoo/seutupilottihanke Ruokapoliittinen kick off MMM Lumoa-keskustelutilaisuus Oulu Gastromessut Sähköista markkinointia nollabudj. Hungry for Finland työpaja Särkiseminaari/John Nurminen säätiö Suomi 100 v.tapahtumassa mukana Oulussa Tekesin seminaarissa Viitasaarella Lapin matkailuparlamentissa Oloksella Luonnonvaratuottajaseminaarissa Joensuussa v.2017 Arktinen tutkimus työpaja Matkamessut Opintomatka Siilinjärvi yms. Opintomatka R:niemi/proj.pääll. Perunat ja juurekset viljelyyn Osuuskunnan suunnittelukokoukset Elintarvikeseminaari Oulu/pp Uusia liikeideoita metsästä seminaari Maaseutumatkailuseminaari Somekoulutus Ruka Arktisuudesta potkua elintarvikevientiin Bisnesss forum Luontokuvausseminaari Saijassa Taiwalkosken panimoon tutustuminen Elintarvikealan vuosiseminaari Säätytalo Hki v.2018 Gastromessut Hki Projektipäällikkö on osallistunut seuraaviin seminaarit/messut/alan keskustelut: Yhteensä 43 kpl.

25 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Hankkeen tavoitteet/toiminta vv LOPPURAPORTTI Liite 1 6 (7) TAVOITE Osallistujat Yritykset 3. KANSAINVÄLISTYMINEN/MYYNTITYÖ Ranskalaiset huippukokit Kuusamossa 30 Tuotteistaminen Tundrasssa. Kuusamon elintarvikejalostajat 7 ständillä Oivangin lomakartanossa. Villiruokaillallinen Oivangin lomakartanossa Kyro Distillery kv-akatemia Kuusamossa/Wild Food mukana 15 2 Villiyrttien testaus giniin uuttamisessa ja tislaamisessa Saksalaiset toimittajat/visit Finland tuotteistaminen 10 Tundrassa Villiruokaesitys Islannin suurlähetystön järjestämässä Arctic cuisine seminaarissa Murmanskissa Ruokamatkailuosasto matkamessuilla. Paljon kv-vierailijoita ja mm. Eestin television haastattelu. TIEDOTUS: Tiedotus/muut paitsi artikkelit (erillinen luettelo) Radio Kajaus/villiruokaviikon tapahtumat Radio Kajaus/proj.pääll. haastattelu Radio Kajaus Lentävä lautanen proj.pääll. haastattelu Luomumetsäkartoitus tiedotus artikkelin kirjoittaminen Koillismaan joululehteen Yhteensä hankkeen aikana villiruoasta kirjoitetut artikkelit noin 200 kpl. Projektipäällikkö kirjoittanut tiedotteita noin 30 kpl. Visuaalinen tiedottaminen tilat ja some jatkuvat päivitykset: v facebook avattu Luonnollisesti läheltä wildfoodkuusamolapland-com avattu instagram avattu Villiruokakampanja ja kilpailu facessa Valokuvaukset hankkeen käyttöön Facebook avattu Välilehti street Street food-kampanja facessa KAO:n opetuskeittiö keruutuottajien käytössä Kesäruokamatkailu Taivalkoskella kampanja facessa Villiruokastädit Prismaan ja lentokentälle Tutkimukset: Kuusamon kouluruokakysely kolme kertaa kalastuksenpäivän yhteydessä VV Palautekysely yrityksille maksatuksien yhteydessä

26 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Hankkeen tavoitteet/toiminta vv LOPPURAPORTTI Liite 1 7 (7) TAVOITE Osallistujat Yritykset Palautekysely hankkeen loppuessa yhteistyökumppaneille Työryhmät mukana hankesuunnittelussa v , 28.5., Brändin johtoryhmä Brändin työryhmät/kuusamo ja Brändin työryhmät/taivalkoski Koillismaan leader/taivalkosken 4H Hankesuunnittelu yritysten kanssa ja Vuosisuunnittelu yritysten kanssa Somesuunnittelu yritysten kanssa 6.8. ja Luomumetsäkartoituksen jalkauttaminen Yhteensä osallistujia 60 10

27 Villiruokakonsepti Katsaus luonnontuotealaan ja alan Elintarvikkeista kehittämistyöhön Koillismaalla ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle Elisa Kangasaho Villiruokahanke valokuvin Elisa Kangasaho Loppuraportti liite 2 EAKR/Pohjois-Pohjanmaan liitto Naturpolis Oy

28 Mikä Villi? VILLIRUOKA ON marjoja, sieniä, riistaa, poroa, villikalaa, - vihanneksia ja -yrttejä Villiruokaa on kaikki luonnossa vapaasti kasvava ruoka, myös riistaeläimet ja poro.

29 Yhdessä tekemisen sateenvarjo

30 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle - yhteistyökumppanit Matkailu/ravintola/majoitus (25) Elintarvike (15) Kauppa (4) ravintola Hotku, Isokenkäisten klubi, Kuusamon Lihatuote, Koillismaan Tundra, Ervastin lomat, Kuusamon tropiikki, Riipisen Riistaherkut Hotel Cumulus Resort Rukahovi, Petäjälammen Herkku, Bjarmia, Rukapalvelu, ravintola Kuksa, Kuusamon kalajaloste, Citymarket, Osuuskauppa (+majoit.), Rukatonttu, Rukan Salonki, Kuusamon peruna, Jalavan kauppa. Ruka Kuusamo matkailuyhdistys, Oivangin Lomakartano, Nuorisokeskus Oivanki, Pohjolan Pirtti, ravintola Talonpöytä, Saijan Lomakartano, Ruka Peak, Royal Ruka, Rukakeskus, Hirvipirtti, Ruka Safaris, Ruka Adventures, kasvisravintola Karpalo, Wild Nature Spirit, Leenan Koskitupa, Käylä. Kitkan Herkku, Kuusamon Juusto Palosaaren poro- ja kalastustila, Koillismaan Luonnonkala, Pitkäsen maalaisjuustola, Aikkilan porotila, Taivalkosken leipomo, Pesiölän puutarha, HopunLoppu, Wild Food Kuusamo Lapland osk. Muut (6): Kainuun ammattiopisto, Kuusamo Golf, Kuusamon Yrittäjät,TaivalkoskenYrittäjät, Kuusamon Eräveikot sekä ELO-säätiö(suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö). Lisäksi yhteistyökumppanina on Oulangan kansallispuisto ja Koillismaan Leader.

31 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet Tunnettuuden lisääminen Ammattitaidon ja tiedon lisääminen Yhteistyön kasvattaminen Tuotteistamisen kehitys Myyntityön kehitys Kansainvälisyyden lisääminen Lasten luistelukentän avajaiset Hossan avajaiset Eräkokkauskurssit Tuotteistamiset Ranskalaiset Michelin keittiömestarit Villiruokaa ravintoloissa Kuusenkerkkäkoulutus Opintomatkat Instagram: #wildfoodkuusamolapland Hanke n eur. Hankeaika EAKR 70%, yritykset ja kunnat 30%. Työpaikkojen määrän kasvutavoite 20 uutta, näistä naisia 10.

32 Opintomatkalla tutustuminen Sybimar Oy:n suljettuun vesikiertoon Uudessakaupungissa ja Kyrö Distellery Isossakyrössä. OPINTOMATKAT

33 TUNNETTUUS JA YHTEISTYÖ Kalastuksenpäivä Kuusamon koululaisille n. 200 osallistujaa. Tapahtuma on järjestetty jo viisi kertaa yhteistyössä ProAgria Oulun kanssa. Hanke teki tapahtumassa paras kouluruoka -kyselyn. 111 vastaajaa. Eniten kannatusta saivat pyttipannu n. 20% ja yhteensä makkarat n. 20%.

34 SEMINAARIT, MARKKINAT, KURSSIT Mustikka Oskari innostamassa Kuusamon koululaisia keräilyyn Kuusenkerkkäkoulutus v Villiyrteistä kesätöitä-esityskouluille Nilonkoulu.

35 SEMINAARIT, MARKKINAT, KURSSIT Ammattilaisten villiyrttikurssi Tundrassa

36 Villiyrttikurssi, kerääminen ja tuotteistaminen ruoka-annoksiksi

37 SEMINAARIT, MARKKINAT, KURSSIT Järjestämme seminaareja ja sieni-, yrtti,yms.kursseja. Sami Garam Villiruokamarkkinoilla Tuotteistamisopetusta. Kuvassa sienimakkara.

38 Luontokuvaus ja ruokamatkailu tuotteistaminen. Koskikara Käylän kahvilasta kuvattuna joulukuussa Kuva Olli Lamminsalo.

39 Tunnettuus, tuotteistaminen. Päivä Pitkäsen maalaisjuustolassa. Potulla on väliä. Hossan avajaiset

40

41 Jarmo Pitkänen, The Chef of Wild Food

42

43 Isokenkäisten Klubi - itärajan helmi

44

45

46

47

48

49

50

51 Bjarmian villiruokahylly ja Bjarmian tuotteet esillä Matkamessuilla 2018.

52 Kasvisravintola Karpalo

53

54 kuusamonkaturuokamarkkinat/ kuusamolapland.com/fi/ tapahtumat/katuruokamarkkinat/

55 Myytäviä tuotteita Katuruokamarkkinoilla elokuussa 2017.

56 Kuusamon katuruokamarkkinat. Mustikkapiirakkakilpailu.

57 Bilebändiä ja kantritanssia Katuruokamarkkinoilla elokuussa 2017.

58 Tervetuloa katuruokamarkkinoille Lisäksi tapahtumia koko viikko Kuusamon kylissä.

59 KANSAINVÄLISTYMINEN Ranskalaiset Michelin-kokit ja MOFit vierailulla Kuusamossa Petäjälammen Herkku esittäytyy Pariisissa.

60 The 17th of November 2016, Seminar Experience of Island and other Northern countries in developing Arctic cuisine (The seminar will be held on the platform Made in Arctic in cooperation with the tourist department of the Murmansk region Government) Location: AzimutHotel (Murmansk, Lenin avenue, 82) Expected participation targeted guests (Local Authorities, representatives of HoReCa; regional fish industry; local travel industry). KANSAINVÄLISTYMINEN Speakers: - Welcome word: Berglind Ásgeirsdóttir, Ambassador of Island in Moscow - Ilona Vasilieva, Trade Representative of Embassy of Iceland in Moscow - Islandic chef Fredric Sigurdsson - Russian speaker - Wildfood like gastronomic attractiveness of the Finish Lapland. Elisa Kristiina Kangasaho, Project Managerof KOILLIS-SUOMEN KEHITTÄMISYHTIÖ NATURPOLIS OY. Pitkänen Jarmo Matias, Chef of RESTAURANT TUNDRA. Kuusamo, Finland - Norwegian speaker Jarmon Master Class Murmanskissa paikallisille ravintola-alan opiskelijoille.

61 KANSAINVÄLISTYMINEN

62 MYYNTITYÖ #wildfoodkuusamolapland, instagram, face 4 TAPAA KOKEA VILLIRUOKA Tee-se-itse Seikkailut & Safarit Ravintolat Matkamuistot

63 Huhti 2015 tammikuu 2018 Noin 200 villiruoka-aiheista artikkelia. Pääasiassa paikallislehdet, alueen matkailulehdet, myös Kaleva, HS, Maaseudun Tulevaisuus, Elintarviketietoa, RuokaSuomi, alueuutiset tv ja radio.sekä netti. ERITYINEN KIITOS AKTIIVISUUDESTA KOILLISSANOMAT JA KOILLISMAAN UUTISET!

64

65

66 Kuusamon kaupungin strategia Kuusamo Lapland Wild Food ja Taivalkoski Wild Food brändityön tavoitteena on, että alue on Suomen merkittävin Ruokamatkailukohde v ja tunnettu myös kansainvälisesti. Lähiruoan osuus v n. 23%.

67 Kuusamon kaupungin elintarvikeostot v Aluetaloudellinen merkitys Eur Paikallinen osto Ostot muualta Yhteensä Tavoite v. 2021/oletus kokonaisostot kasvaa 5%/vuosi. Kasvu kohdistuu paikallisiin ostoihin, samalla ostot prosentuaalisesti muualta vähenee Paikallinen osto Ostot muualta Yhteensä v. 2021/karkea arvio Paikallisten ostojen lisäys v. 2015/v.2021 v v Erotus Helsingin yliopiston Ruraria instituutti euron lisäys elintarvikeyrityksen lv:oon= yksi uusi työpaikka. Välillisesti vaikutus huomioonotettuna yhteensä 2,4. Uudet työpaikat 6,3 Välillisesti 15,12 Elintarvikealan palkkatulo/hlö/vuosi Arviot/2000 eur/kk Verot/karkea arvio 20% 4800 Asuminen 6000 Käytettäväksi kulutukseen alueella Verotuloina alueelle ,20 % Elintarvikealan palkkatulo/6,3 hlöä/vuosi Uudet työpaikat x palkkatulo, 6, Verot/karkea arvio 20% Asuminen x 6, Käytettäväksi kulutukseen alueella Verotuloina alueelle 22982,4 15,20 % Elintarvikealan palkkatulo/15,1 hlöä/vuosi Uudet työpaikat x palkkatulo, 15, Verot/karkea arvio 20% Asuminen Käytettäväksi kulutukseen alueella Verotuloina alueelle 55084,8 15,20 %

68 Matematiikkaa ja ääneen ajattelua Jos taloutta ostaa lähiruokaa 10 eur/viikko lisää aikaisemmasta= eur/kk 2,4 milj.eur/vuosi. Helsingin yliopisto/ruraria Insituutin tutkimus: euron lähiruokaostot tuovat alueelle yhden uuden työpaikan. Lisäksi: Jokainen elintarvikeketjuun työllistynyt uusi työpaikka luo 2,4 työpaikkaa lisää. Vähintään 24 uutta työpaikkaa!!!

69 Kuusamo Lapland Wild Food vahvuudet: Olemme jo nyt globaalien ruokatrendien huipulla Suomessa on tutkitusti maailman puhtain vesi, puhdas maaperä ja puhdas ilma.tämäkorostuu erityisesti Koillismaalla, jossa voit kalastaa, meloa, uida tai juoda paikallisten vesistöjen vettä. Maantieteellinen sijainti.kovatalvi tapaa pöpöt, eksoottisuus,arktinenluonto, metsä ja villit tuotteet Innovatiivinen tuotekehitystyö Ei tarttuvia eläintauteja, ei salmonellaa, hyvin alhainen antibioottien käyttö. Hyvin korkea ruokaturvallisuuden taso Globaalit ruokatrendit Luomusertifioidut metsät (Lapin 4h) (vrt Food from Finland)

70 Mitä ovat luomusertifioidut metsät? 99 % Kuusamon metsistä on luomusertifioituja. Luomusertifioidun metsän täytyy täyttää seuraavat erhdot: Lannoitteita ei käytetä. Alue pitää tarkastaa vuosittain. Uudet kartat keräilijöille. Kuusamo Lapland Wild Food osuuskunta Lisätietoja liitteissä sekä suomeksi että englanniksi

71 Wild Food Restaurant Rukan Kuksa Palosaaren porotila Kuksa tarjoilee jäkälää ja porot syö jäkälää!

72 Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön (ELO) palkinto v. 2015

73 Elisa Kangasaho/Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle, villiruokahanke com Hanke löytyy myös Instagramja face: #kuusamolaplandwildfood samonkaturuokamarkkinat/ pland.com/fi/tapahtumat/katur uokamarkkinat/

74

75

76

77

78

79

80 Liite 4 Taivalkosken Hevi reissu -somekampanja Raportti ranka

81 Kampanjan kulku: Aikataulu: Kanavat: Facebook ja YouTube. Facebook-mainonta levitettiin Wild Food Kuusamo Laplandin Facebook-sivun kautta. Kohderyhmät: Uusimaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan & Pohjois-Pohjanmaan luonto- ja aktiviteettimatkailijat Mediabudjetit kohderyhmittäin: Uusimaa 500, Pirkanmaa 300, Pohjanmaa 300 & Pohjois-Pohjanmaa 400 Materiaalit: - Hevi Reissu -elokuvan lyhytvideot (kalastus ja aktiviteetti), joita levitettiin Facebookissa ja YouTubessa. Kalastusvideo kohdennettiin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjanmaalle. Aktiviteettivideo kohdennettiin Pohjois-Pohjanmaalle. - Kilpailu, joka järjestettiin Wild Food Kuusamo Laplandin FB-sivulla. Palkintona oli majoitukset kahdelle Hotelli Herkossa ja Saijan Lomakartanossa sekä 100 lahjakortti Jalavan Kauppaan. Kilpailuun osallistuminen tapahtui tykkäämällä FB-sivusta ja kommentoimalla, kenen kanssa osallistuja lähtisi reissuun ja mitä siellä haluaisi tehdä. - Kuvabanneri FB-sivulla ja visittaivalkoski.fi-sivulla. Visit Taivalkosken sivustolle lisättiin suora linkitys kilpailuun.

82 Tuloksia Taivalkosken somekampanjan mainonnan tulokset Kanava ja alue Mainosten näyttökerrat, kpl Videosta katsottu 25%, kpl Video katsottu 100%, kpl Linkin klikkaukset, kpl Klikkausprosentti Budjetti, Facebook yhteensä FB: Pohjois- Pohjanmaa ,52 % 1300, ,69 % 300,00 FB: Pohjanmaa ,24 % 265,00 FB: Pirkanmaa ,21 % 265,00 FB: Uusimaa ,28 % 470,00 Youtube yhteensä YT: Pohjois- Pohjanmaa YT: Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjanmaa ,24 % 200, ,28 % 100, ,18 % 100,00 Yhteensä ,46 % 1500,00

83 Esimerkkejä materiaaleista Kilpailujulkaisu Kalastusvideo Aktiviteettivideo

84 Huomioita Kilpailuun osallistumisia saatiin 407 kpl, voittajaksi arvottiin Mika Rapo Pirkanmaalta. Voittaja on kontaktoitu ja hän on ilmoittanut vastaanottavansa palkinnon. Kampanja sai todella hyvän näkyvyyden ympäri Suomea pienehköstä mediabudjetista huolimatta. Tämä on osuvien kohderyhmien, toimivien kanavien, hyvien videosisältöjen sekä kampanjan kärkiviestin sekä palkinnon kiinnostavuuden yhteispelin tulosta. Kohderyhmistä ylivoimaisesti parhaiten toimi Pohjois-Pohjanmaa, mikä oli odotettua alueen läheisen sijainnin vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan mainonta sai lisäksi paljon orgaanista näkyvyyttä monien tykkäysten, kommenttien ja jakamisten ansiosta. Tämän jälkeen eniten näkyvyyttä ja klikkauksia saatiin Uusimaalta. Kampanjan aikana Visit Taivalkosken sivuilla vieraili useita satoja ihmisiä, mikä toivottavasti lisää tulevaisuudessa alueen matkailua. Hankkeen FB-sivulle saatiin kampanjan aikana noin 300 uutta seuraajaa.

85 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 LOPPURAPORTTI Liite 5 1 (2) Wild Food Kuusamo Lapland osuuskunta Koillismaan maaperä on puhdas, kesäajan valo runsas ja luonnonvarat kuten marjat ja sienet korkeatasoisia ja maukkaita. Alue on tunnettu hyvistä raaka-aineista elintarvikejalostuksen tuotteiksi. Villiruoka riista, marjat, sienet ja kalat ovat alueella valmiina, samoin ruokatuote matkailun vetovoimatekijänä. Alueen ainutlaatuisen luonnon hyödyntäminen ja erityisesti luonnossa tuotettavat tai villistä luonnosta saatavat luonnontuotteet sekä luontokuvaus, ovat kasvava trendi. Villiiruoan ja sen suosio on kasvanut ja tämän seurauksen raaka-aineiden kysyntä on lisääntynyt. Osuuskunta on markkinoilla toimija, joka sopii ravintoloiden ja jalostajien kanssa tuotannon/keräämisen volyymit ja laatukriteerit, jalostamiseen liittyvät yksityiskohdat, kokoaa tuottajien volyymit yhteen, järjestää tarvittaessa raaka-aineiden ja puolivalmisteiden varastoinnin ja logistiikan. Villi- ja lähiruoan kerääminen ja tuottaminen, jalostaminen sekä kaupallinen hyödyntäminen sekä luontoon kehitettävät matkailutuotteet muodostaa ekosysteemin, joka tarvitsee toimijan joka yhdistää raaka-aineen tai yksittäisen palvelutuotteen kaupalliseen hyödyntämiseen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi perustettiin Wild Food osuuskunta, joka on voittoa tavoittelematon osuuskunnan jäsenistön omistama ekosysteemiä ohjaava toimija. Wild Food Kuusamo Lapland osuuskunnan tuomat hyödyt Wild Food Kuusamo Lapland osk:n ydintavoitteena on luonnonvaratuotannon toimintaedellytysten parantaminen, tarjoamalla jäsenilleen: tukea jäsenten omien tuotteiden tuottamista tukea jäsenten mahdollisuuksia käyttää luonnontuotteita osana omaa toimintaa apua toiminnan kehittämiseen koulutuksen ja muiden yritysten kehittämispalveluiden avulla kehittämällä Koillismaalle uusia toimintamalleja, joiden avulla jäsenten keräämät ja tuottamat tuotteet ja palvelut saadaan kaupallistettua järjestämällä jäsenten käyttöön heidän toiminnassaan tarvittavia tiloja ja laitteita tukemalla raaka-aineiden käsittelyyn ja tuotteiden valmistukseen liittyvää kehittämistoimintaa tukemalla jäsenten yhteistyön kehittymistä seuraamalla alan kehitystä ja olemalla mukana kehittämishankkeissa myynnin ja markkinoinnin tuki yhteinen brändi Wild Food Kuusamo Lapland osuuskunnan toiminta on vielä alkuvaiheessa. Toiminnalla suunnataan valtakunnallisille markkinoille erityisesti tarjoamalla villiyrttejä tuoreena ja jalostettuna vastaamaan koko ajan lisääntyvää kysyntää. Ks. Yhteyshenkilö Rane Säkkinen, rane@hopunloppu.fi, puhelin

86 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 LOPPURAPORTTI Liite 5 2 (2) Wild Food Kuusamo Lapland Cooperative Clean soil of the area and nightless nights during summer are the base of high quality and good taste for our natural resources like berries and mushroom. This area is known for its raw materials for food industry production. Wild food as wild game, berries, mushrooms and fish are unique interaction factors as food tourism for this area. The popularity for wild food has been risen and the demand of raw materials has increased. Wild Food Kuusamo Cooperative is a partner with restaurants and processors. They will pick quality materials and they meet the criterions. They know the details for production and the Cooperative will organize the needed storage and logistics. Collecting, picking and producing the wild food and local food as well as creating its commercial use need a stabe actor. Wild Food Kuusamo Cooparative was founded to meet these needs, owned by locals. Its core goal is to improve production of raw materials and offering its members: Supporting for producing their own products Supporting for use raw materials as a part of their business Educating and offering help Developing business models for better commercial use Organizing facilities and equipments Helping development of the production Helping cooperation between its members Participating for development projects Creating one strong marketing brand Wild Food Kuusamo Lapland Cooperative has just started. The nation wide marketing is for distributing fresh and produced wild herbs to meet the increasing demand. contact person Rane Säkkinen, rane@hopunloppu.fi, tel

87 Sivu 1 / 3 SOPIMUS TAVARAMERKIN KÄYTTÖOIKEUDEN LUOVUTTAMISESTA 1. Osapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Yritykselle luovutettavat oikeudet 4. Tavaramerkin käyttö Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy ( Naturpolis Oy ) Y-tunnus Nuottatie 6 A Kuusamo Yrityksen nimi, y-tunnus, osoite Naturpolis Oy on rekisteröinyt tavaramerkin Kuusamo Lapland Wild Food. Tällä sopimuksella Naturpolis Oy luovuttaa Yritykselle oikeuden käyttää tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan. Tavaramerkin omistusoikeus säilyy Naturpolis Oy:llä. Oikeus tavaramerkin käyttöön ei ole yksinomainen. Naturpolis Oy luovuttaa oikeuden tavaramerkin käyttöön usealle eri yritykselle. Naturpolis Oy luovuttaa Yritykselle toistaiseksi voimassaolevan oikeuden käyttää tavaramerkkiä Kuusamo Lapland Wild Food Yrityksen elinkeinotoiminnassa, kuten tuotteissa, julkaisussa, markkinoinnissa ja kampanjoissa Brändikäsikirjan sääntöjen mukaisesti. Yrityksellä on oikeus käyttää tavaramerkkiä koko maassa. Tavaramerkin käyttöoikeus koskee kaikkia tavaroita ja palveluita, joille merkki on rekisteröity. Tavaramerkki ja sen käyttö on määritelty tarkemmin liitteenä 1 olevassa Brändikäsikirjassa sekä liitteenä 2 olevassa Graafisissa ohjeissa. Yritys on perehtynyt näihin ja sitoutuu noudattamaan niitä ja niiden myöhempiä versioita. Sopimuksen tuomat oikeudet lakkaavat välittömästi sopimuksen päättyessä. Tätä sopimusta ei saa siirtää kolmannelle. Yrityksellä on oikeus käyttää tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan Brändikäsikirjassa ja Graafisissa ohjeissa määritellyin tavoin. Mikäli Brändikäsikirjaa ja Graafisia ohjeita ei noudateta, muodostaa se sopimuksen purkamisperusteen.

88 Sivu 2 / 3 5. Liittymismaksu ja muut maksut 6. Sopimuksen voimassaolo 7. Tavaramerkin käytön valvonta Liittymismaksut ja muut maksut, maksujen suuruus ja maksupäivä päätetään vuosittain brändin työryhmän esityksestä Naturpolis Oy:n hallituksessa. Liittymisvuodelta ei peritä vuosimaksua, ainoastaan liittymismaksu. Mikäli Yrityksen liikevaihto jää alle euroa vuodessa, peritään puolet liittymismaksusta ja puolet vuosimaksusta. Mikäli maksuja ei suoriteta määräajassa, muodostaa se sopimuksen purkamisperusteen. Sopimus tulee voimaan tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä lukien. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Yrityksen irtisanoessa sopimuksen sopimus katsotaan irtisanotuksi irtisanomisilmoituksen tultua Naturpolis Oy:n tietoon. Naturpolis Oy:llä on oikeus irtisanoa sopimus. Naturpolis Oy:n irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta siitä, kun irtisanomisilmoitus on tullut Yrityksen tietoon. Naturpolis Oy voi purkaa sopimuksen Yrityksen olennaisen sopimusrikkomuksen, maksujen laiminlyöntien tai Brändikäsikirjan noudattamatta jättämisen johdosta kirjallisen purkamisuhkaisen ilmoituksen jälkeen, mikäli Yritys ei oikaise rikkomusta 2 viikon kuluessa ilmoituksen lähettämisestä. Kun Naturpolis Oy on purkanut sopimuksen, Yrityksellä on kuukausi aikaa lopettaa tavaramerkin käyttö kaikessa toiminnassaan. Mikäli sopimus irtisanotaan tai puretaan kesken kalenterivuoden, sen vuoden maksettua vuosimaksua ei palauteta. Sopimuksen päättyessä tavaranmerkin käyttö on lopetettava. Mikäli tavaramerkin käyttöä jatketaan sopimuksen päätyttyä eikä käyttö lopu kahden viikon sisällä kirjallisesta huomautuksesta, Yritys on velvollinen maksamaan sopimussakon, joka on 10 x vuosimaksu. Maksettu sopimussakko ei tuo Yritykselle oikeutta jatkaa tavaramerkin käyttöä. Naturpolis Oy:llä on tavaramerkin omistajana oikeus valvoa tavaramerkin käyttöä ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tavaramerkin luvatonta ja sopimuksen vastaista käyttöä vastaan.

89 Sivu 3 / 3 8. Riitojen ratkaisu Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään välimiesmenettelyssä yhden välimiehen toimesta ja menettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia. Mikäli osapuolet eivät saavuta yhteisymmärrystä välimiehen henkilöstä, välimiehen määrää Suomen Asianajajaliiton Oulun osaston hallitus. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Allekirjoitukset Kuusamossa,. päivänä kuuta 201. Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Liitteet 1. Brändikäsikirja 2. Graafiset ohjeet

90 Sivu 1 / 3 SOPIMUS TAVARAMERKIN KÄYTTÖOIKEUDEN LUOVUTTAMISESTA 1. Osapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Yritykselle luovutettavat oikeudet 4. Tavaramerkin käyttö Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy ( Naturpolis Oy ) Y-tunnus Nuottatie 6 A Kuusamo Yrityksen nimi, y-tunnus, osoite Naturpolis Oy on rekisteröinyt tavaramerkin Taivalkoski Wild Food. Tällä sopimuksella Naturpolis Oy luovuttaa Yritykselle oikeuden käyttää tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan. Tavaramerkin omistusoikeus säilyy Naturpolis Oy:llä. Oikeus tavaramerkin käyttöön ei ole yksinomainen. Naturpolis Oy luovuttaa oikeuden tavaramerkin käyttöön usealle eri yritykselle. Naturpolis Oy luovuttaa Yritykselle toistaiseksi voimassaolevan oikeuden käyttää tavaramerkkiä Taivalkoski Wild Food Yrityksen elinkeinotoiminnassa, kuten tuotteissa, julkaisussa, markkinoinnissa ja kampanjoissa Brändikäsikirjan sääntöjen mukaisesti. Yrityksellä on oikeus käyttää tavaramerkkiä koko maassa. Tavaramerkin käyttöoikeus koskee kaikkia tavaroita ja palveluita, joille merkki on rekisteröity. Tavaramerkki ja sen käyttö on määritelty tarkemmin liitteenä 1 olevassa Brändikäsikirjassa sekä liitteenä 2 olevassa Graafisissa ohjeissa. Yritys on perehtynyt näihin ja sitoutuu noudattamaan niitä ja niiden myöhempiä versioita. Sopimuksen tuomat oikeudet lakkaavat välittömästi sopimuksen päättyessä. Tätä sopimusta ei saa siirtää kolmannelle. Yrityksellä on oikeus käyttää tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan Brändikäsikirjassa ja Graafisissa ohjeissa määritellyin tavoin. Mikäli Brändikäsikirjaa ja Graafisia ohjeita ei noudateta, muodostaa se sopimuksen purkamisperusteen.

91 Sivu 2 / 3 5. Liittymismaksu ja muut maksut 6. Sopimuksen voimassaolo 7. Tavaramerkin käytön valvonta Liittymismaksut ja muut maksut, maksujen suuruus ja maksupäivä päätetään vuosittain brändin työryhmän esityksestä Naturpolis Oy:n hallituksessa. Liittymisvuodelta ei peritä vuosimaksua, ainoastaan liittymismaksu. Mikäli Yrityksen liikevaihto jää alle euroa vuodessa, peritään puolet liittymismaksusta ja puolet vuosimaksusta. Mikäli maksuja ei suoriteta määräajassa, muodostaa se sopimuksen purkamisperusteen. Sopimus tulee voimaan tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä lukien. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Yrityksen irtisanoessa sopimuksen sopimus katsotaan irtisanotuksi irtisanomisilmoituksen tultua Naturpolis Oy:n tietoon. Naturpolis Oy:llä on oikeus irtisanoa sopimus. Naturpolis Oy:n irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta siitä, kun irtisanomisilmoitus on tullut Yrityksen tietoon. Naturpolis Oy voi purkaa sopimuksen Yrityksen olennaisen sopimusrikkomuksen, maksujen laiminlyöntien tai Brändikäsikirjan noudattamatta jättämisen johdosta kirjallisen purkamisuhkaisen ilmoituksen jälkeen, mikäli Yritys ei oikaise rikkomusta 2 viikon kuluessa ilmoituksen lähettämisestä. Kun Naturpolis Oy on purkanut sopimuksen, Yrityksellä on kuukausi aikaa lopettaa tavaramerkin käyttö kaikessa toiminnassaan. Mikäli sopimus irtisanotaan tai puretaan kesken kalenterivuoden, sen vuoden maksettua vuosimaksua ei palauteta. Sopimuksen päättyessä tavaranmerkin käyttö on lopetettava. Mikäli tavaramerkin käyttöä jatketaan sopimuksen päätyttyä eikä käyttö lopu kahden viikon sisällä kirjallisesta huomautuksesta, Yritys on velvollinen maksamaan sopimussakon, joka on 10 x vuosimaksu. Maksettu sopimussakko ei tuo Yritykselle oikeutta jatkaa tavaramerkin käyttöä. Naturpolis Oy:llä on tavaramerkin omistajana oikeus valvoa tavaramerkin käyttöä ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tavaramerkin luvatonta ja sopimuksen vastaista käyttöä vastaan.

92 Sivu 3 / 3 8. Riitojen ratkaisu Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään välimiesmenettelyssä yhden välimiehen toimesta ja menettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia. Mikäli osapuolet eivät saavuta yhteisymmärrystä välimiehen henkilöstä, välimiehen määrää Suomen Asianajajaliiton Oulun osaston hallitus. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Allekirjoitukset Kuusamossa,. päivänä kuuta 201. Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Liitteet 1. Brändikäsikirja 2. Graafiset ohjeet

93 LIITE 7 MALLIPOHJIA WILD FOOD KUUSAMO LAPLAND JA TAIVALKOSKI WILD FOOD TAVARAMERKIT 1 KONKURSSI WILD FOOD KUUSAMO LAPLAND TAVARAMERKIN KÄYTTÖOIKEUDEN PÄÄTTYMINEN YHTIÖNNE ASETTAMINEN KONKURSSIIN X.X.201X Naturpolis Oy:n saaman tiedon mukaan yhtiönne on asetettu konkurssiin. Yhtiöllänne on ollut x.x.201x allekirjoitetun sopimuksen nojalla oikeus käyttää elinkeinotoiminnassanne Naturpolis Oy:n rekisteröimää tavaramerkkiä Wild Food Kuusamo Lapland. Sopimuksen ehtokohdassa 3 kielletään sopimuksen siirtäminen kolmannelle ja konkurssin johdosta tavaramerkin käyttöoikeutta koskeva sopimus on päättänyt välittömin seurauksin konkurssiin asettamispäivänä. 2 MAKSURÄSTIT PURKAMISUHKAINEN MAKSUVAATIMUS NATURPOLIS OY:N ERÄÄNTYNYT LASKUSAATAVA X.X.201X WILD FOOD KUUSAMO LAPLAND TAVARAMERKIN KÄYTTÖOIKEUDEN VUOSIMAKSU TAVARAMERKIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS TE/NATURPOLIS OY X.X.201X MAKSUHUOMATUS X.X.201X Naturpolis Oy ei ole saanut yhtiöltänne otsikossa mainittua laskusaatavaa koskevaa suoritusta lähettämästämme maksukehotuksesta huolimatta. Käyttöoikeussopimuksen ehtokohdan 5 nojalla maksujen suorittamisen laiminlyönti muodostaa sopimuksen purkuperusteen. Naturpolis Oy varaa yhtiöllenne sopimusehtojen 6 kohdan mukaisesti kaksi viikkoa aikaa suorittaa erääntynyt laskusaatava. Mikäli suoritusta ei sanotussa ajassa tehdä, Naturpolis Oy tulee purkamaan tavaramerkin käyttösopimuksen erillisellä purkamiskirjeellä. Mikäli sopimus joudutaan purkamaan, yhtiönne tulee päättää tavaramerkin käyttö kaikessa elinkeinotoiminnassa kuukauden kuluessa sopimuksen purkamisesta.

94 3 SOPIMUSRIKKOMUKSET WILD FOOD KUUSAMO LAPLAND TAVARAMERKIN KÄYTTÖOIKEUS TAVARAMERKIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS TE/NATURPOLIS OY X.X.201X NATURPOLIS OY:N TIETOON TULLUT SOPIMUKSEN VASTAINEN MENETTELYNNE Naturpolis Oy on otsikossa mainitulla sopimuksella luovuttanut yhtiöllenne oikeuden käyttää elinkeinotoiminnassaan Wild Food Kuusamo Lapland tavaramerkkiä. Sopimusehtojen mukaan yhtiönne tulee sopimuksen ohella noudattaa Brändikäsikirjaa. Brändikäsikirjan kohdassa x edellytetään, että käyttöoikeuden haltijan tulee (toimia, menetellä, välttää jollakin tavalla toimimista). Naturpolis Oy:n tietoon on tullut, että yhtiönne on menetellyt sopimusehtojen ja Brändikäsikirjan vastaisesti, koska.. Naturpolis Oy varaa yhtiöllenne x.x.201x saakka mahdollisuuden oikaista sopimuksen vastainen menettelynne. Mikäli yhtiönne jatkaa sopimusehtojen vastaista menettelyä, tulee Naturpolis Oy lähettämään sopimusehtojen mukaisen erillisen purkamisuhkaisen kehotuksen ja tarvittaessa purkamaan käyttöoikeussopimuksen. Mikäli sopimus joudutaan purkamaan, yhtiönne tulee päättää tavaramerkin käyttö kaikessa elinkeinotoiminnassa kuukauden kuluessa sopimuksen purkamisesta. Mikäli yhtiönne katsoo, ettei se ole menetellyt sopimusehtojen vastaisesti, kirjallinen vastine perusteluineen pyydetään toimittamaan Naturpolis Oy:lle x.x.201x mennessä.

95 Koillismaan elintarvikealan kasvu -työpajan koonti Naturpolis Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa-hanke o18 Johdanto Työpaja pidettiin järjestetyn Wildfood -hankkeen loppuseminaarin jälkeen klo Rajoitetusta ajasta johtuen työpajassa keskitettiin aiheet Koillismaan elintarvikealan kasvun hakemiseen. Seminaarissa käsiteltiin, ettei elintarvikemarkkina ei Koillismaalla (tai Suomessa ylipäänsä) kasva itsestään, koska väestönkasvua ei juuri tapahdu. Tällöin kasvua täytyy hakea karkeasti kolmelta suunnalta Enemmän kuluttajia -> matkailun kehittäminen Kasvatetaan elintarvikkeiden kotimaisuusastetta kokonaisuudessaan -> kasvatetaan paikallisten tuotteiden kysyntää paikallisesti Elintarvikevienti -> kansainvälisen elintarvikemyynnin kasvu Tässä dokumentissa ensin puretaan yleisesti käytyä keskustelua ja lopussa on koottuna yhteen mitä toimenpiteitä voitaisiin tehdä työryhmän perusteella. Keskustelu jäsenneltynä Työpajan keskustelu on koottu alla olevan jaottelun mukaan. Tuotteistus Brändi Myynti ja jakelukanavat Missä kunnossa ovat myytävät tuotteet? Miten tuotteistusta pitäisi kehittää jatkossa Hyvä brändi on kaupanteon suuri mahdollistaja. Tunnetaanko Widlfood Kuusamo Laplandia? Tunnetaanko se oikeista syistä? Ovatko myynti ja jakelukanavat kunnossa? Missä tuotteitamme pitäisi myydä ja keille?

96 Tuotteistuksesta Alkutuotanto Jalostus Vaihtelevasti kunnossa. Esim. kalan tuotannossa ei saatavuusongelmia, kun taas yrttien kerääminen käynnistymisvaiheessa. Nähtiin suurimapana kehitettävänä asiana markkinoinnin lisäksi. Miten saadaan alkutuotannosta jalostettua valmiita tuotteita KV-myyntiin, komponentteja valmiskeittiölle yms.? Tarvitaan osaamisen ja rohkeuden lisäämistä markkinoinnissa ja tuotteistuksessa, jotta eritoten KV-markkinoilla pärjätään. Pätee sekä matkailuun että elintarvikevientiin. Tarvitaan lisää yritysten ja julkisen sektorin välistä kommunikaatiota, jotta muodostetaan laajempi yhteisymmärrys eri toimijoiden tarpeista ja tuotteiden kysynnästä. Esille nousseita ideoita tuotteistukseen Muuta Osaamista kasvattavat tuotteet, jotta arvostus ja tietoisuus villiruoasta kasvaisi Esim luokkalaisille valinnaisaineet villiyrteistä Matkailijoille yrtinpoiminta ja -uuttamiskursseja keräilijäkortti Kiertomatkatuotteet eri toimijoiden välillä. Esim. Wildfood Trail Wildfood -laatuluokituksen kautta yrttien tuotteistus esim. extra virgin wild herbs (vrt. oliiviöljyjen laaluokitus) Miten digitaalisuutta hyöydynnetään tuotteistuksesta? Ruoan verkkomyynti ei Suomessa ilmeisimmin toimi, mutta mitä muita mahdollisuuksia kehittyvä teknologia tarjoaa elintarvikealalle?

97 Wildfood Kuusamo Lapland -brändistä Kysynnästä Villiruoan ympärillä on runsaasti kysyntää ja se sopii yhteen monien globaalien megatrendien kanssa (ekologisuus, aitous, puhtaus jne) Millä luodaan lisäkysyntää? Ruokamatkailun FAM -tripit? Kansainvälinen messunäkyvyys? Food from Finland? Paikalliset tapahtumat ja viestintä? Osaamisen kehittäminen osana tätä? Brändin laajentaminen Pitäisikö brändiä kehittää niin, että sen piirissä voidaan myös myydä muita kuin elintarvikkeita? Esim. Wild Products. Pitäisikö brändiä laajentaa maantieteellisesti Lappiin, koska kysyntää sille olisi? Laatusertifiointi Jotta Wildfood Kuusamo Laplandin brändin arvo säilyy hyvänä, täytyy olla keino varmistaa käytännössä koko jakeluketjun laadukkuus alkutuotannosta palveluntuotantoon. Tässä voitaisiin hyödyntää metsien luomusertifiointia, poimijakorttien kautta poimijarekisteriä yms. Tässä voisi olla hyvä paikka hyödyntää digitaalisuutta, jottei laadunvalvonta edellyttäisi liikaa käsityötä eri osapuolilta. Brändin toteuttaminen kautta linja Miten alueella osataan ja eletään villiruoka-ideologian mukaisesti? Miten varmistetaan, että ikiaikainen kulttuuri voidaan osoittaa elävän myös nykypäivänä? Onko alueen yrityksillä ja asukkailla riittävästi osaamista ja tietoa Villiruoasta yleisesti? Tuotteistuksessa ehdotettu tätä varten jo koulutustuotteita. Näin pyrittäisiin. välttämään tilannetta jossa markkinoinnissa korostetaan alueen kulttuuria, joka ei käytännössä toteudu nykypäivänä.

98 Myynti ja jakelukanavat Missä villiruokaa myydään? Alueen sisällä tarvittaisiin näkyvyyttä. Esim. kauppojen paikallistuotenurkkaus, kauppahalli Ravintoloiden ruokalistoilta näkee villiruoan: voidaan ostaa joko villiruoka-annoksia tai annoksia joissa on villiruoka komponentteja Miten yhdistetään osaksi hyvinvointipalveluita esim. villiyrttihoidot Miten päästään elintarvikevientiin käsiksi? Kiinnostusta tämän suhteen ei ole laajemmin, vaan suurin osa yrityksistä on kiinnostunut matkailusta tai kansallisesta elintarvimarkkinasta. Elintarvikevientiin tarvittaisiin veturiyritys. Miten villiruoan saatavuus varmistetaan Koko elintarvikeketju pitäisi saada kuntoon, ja sen sisällä pitäisi pystyä tekemään laadunvalvontaa Alueen sisällä tarvittaisiin näkyvyyttä. Esim. kauppojen paikallistuotenurkkaus, kauppahalli Ravintoloiden ruokalistoilta näkee villiruoan: voidaan ostaa joko villiruoka-annoksia tai annoksia joissa on villiruoka komponentteja Miten yhdistetään osaksi hyvinvointipalveluita esim. villiyrttihoidot Miten päästään elintarvikevientiin k

99 Koottuna ehdotukset Työpajan ja seminaarin yhteistuotoksena ehdotan jäsennystä, jossa toimenpiteet on jaettu kolmeen osaan Koillismaan elintarvikealan kasvuohjelma kattosuunnitelmana Ruokamatkailun kasvuohjelma Kuusamo Lapland Wildfood -brändin johdolla Elintarvikeviennin kasvuohjelma Kuusamo Lapland Wildfood -brändin johdolla Vaikuttamisohjelma paikallistason elintarvikemarkkinaan vaikuttamiseksi 1. Kaikille toimenpiteille yhteiset ehdotukset I. Kuusamo Lapland Wildfood -brändin jatkokehityksestä päättäminen ohjausryhmän toimesta. II. Brändin ohjausryhmä päättää miten hankkeen jälkeen organisoidaan Kuusamo Lapland Wildfoodin käytännön operaatiot joita luetellaan myöhemmin ehdotuksissa. Kuusamo Lapland Wildfoodin laatusertifikaatin muodostaminen takaamaan koko jakeluketjun sitoutuminen laadukkaaseen villiruokatuotantoon. Ko. laatusertifikaatissa alaisena määritellään sertifioitu alkutuotannon raaka-aine, jotta niiden jatkojalostuksessa ja -käytössä voidaan käyttää joko 100% villiruoka-aineksia (Pure Wildfood -ruoka) tai osana muita raaka-aineita (Wildfood -ruokakomponentti). Tällä avataan brändin käyttöä laajemmalle toimijakunnalle uhraamatta laadukkuutta. Osaamisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet Markkinointikompetenssin kehittäminen tarjoamalla tarinallisen tuotteistuksen koulutusta yrityksille markkinaehtoisena. Yleisen villiruokaosaamisen lisääminen tarjoamalla yrittäjille markkinaehtoisesti koulutuksia III. Paikallisen elintarvikeketjun organisoitumiseen liittyvät toimenpiteet Kartoitetaan elintarvikeketjussa mahdolliset olevat puutteet ja tehdään niiden korjaamiseksi erillissuunnitelma 2. Ruokamatkailun kasvuohjelman osa-alueet I. Wildfood Kuusamo Lapland -kärkituotteet KV-matkailuun Tämä voi tarkoittaa yksittäisten yritysten tai yritysten yhteistuotteiden muodostamista

100 II. Tavoite saada aikaan tuotteisto, jonka kautta voidaan muodostaa myyntikatalogi tai -operaatio, jonka kautta kansainvälistä matkailumarkkinointia lähdetään operoimaan. Brändin ohjausryhmä linjaa tehdäänkö KV-myyntioperointi itsenäisesti vai pyritäänkö se tekemään osana esimerkiksi muuta matkailumarkkinointia alueella. 3. Elintarvikeviennin kasvuohjelman osa-alueet I. Kartoitetaan elintarvikevientiin tähtäävät yritykset II. Selvitetään elintarvikeviennin rahoitusmallit, joko yksityis- tai hankerahoituksena, tai näiden yhdistelmänä III. Muodostetaan partneriverkosto, josta valitut yritykset saavat tukea tuotteistukseen ja vientitoimintaan. 4. Paikallisen vaikuttamisohjelman osa-alueet I. Selvitetään mahdollisuudet saada yläkoulun koulutusohjelmaan vähintään valinnaisaineeksi opintokokonaisuus paikallisen villiruoan ympärille. II. Yhteistyön käynnistäminen vähittäiskaupan toimijoiden ja elintarviketuottajien kanssa, jossa selvitetään edellytykset lisätä paikallisten elintarvikkeiden osuuden lisäämistä kauppojen valikoimassa. III. Paikallismarkkinoinnin suunnittelu nostamaan paikallisen ruoan tunnettuutta ja arvostusta.

101 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 LOPPURAPORTTI Liite 9 1 (2) Hankesuunnitelman mukaiset numeeriset tavoitteet Pk-yritykset hankkeessa, joissa keskeinen tavoite yrityksen kasvu ja kansainvälinen toiminta=kk Pk-yritykset hankkeessa, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle=vienti Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys=lvhlö Vähähiilisyyttä edistävät yritykset=vähähiilisyys Luokittelu KK Vienti Lvhlö Vähähiilisyys Aikkilan Porotila x Bjarmia x x x ELO-säätiö Ervastin Lomat x x Holiday Club Resorts x x x Isokenkäisten Klubi (IKK) x x x Jalavan Kauppa Kasvisravintola Karpalo, Kuusamon ETRA ry x x Kainuun ammattiopisto, Kuusamo Kitkan Herkku Oy Koillismaan luonnonkala x x x Koillismaan Osuuskauppa Kuusamon eräveikot Kuusamon Golf Oy/konkurssi Kuusamon Juusto Oy x x x Kuusamon Kalajaloste x x Kuusamon Lihatuote Kuusamon Peruna Kuusamon Yrittäjät ry Nordic Holiday Services Oy x x Nuoriso- luontomatkailukeskus Oivanki x x x x Oivangin Lomakartano x x Oulangan kansallispuisto Palosaaren poro- ja kalastustila x x x Petäjälammen herkku x x x x Rantasipi Rukahovi Ravintola Hotku Oy Riipisen Riistaherkut Oy x x Ruka Adventures/Vihermaa holidays x x Ruka Safaris x x x Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys

102 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 LOPPURAPORTTI Liite 9 2 (2) Rukakeskus Oy x x Rukan Salonki x x x x Rukapalvelu x Saija x x x x Tundra x x x Taivalkosken leipomo Taivalkosken yrittäjät Ruka Gnome/toiminta loppunut Hirvipirtti/toiminta loppunut Citymarket 12.5 milj.,15 hlöä Yhteensä

103 Liite 10 Hankkeen yritykset ja hlökunta vv Aikkila 2 2 Bjarmia 3 4 ELO-säätiö 3 3 Ervastin lomat 2 2 Tropiikki, 5.6 milj. 50 hlöä Hopun loppu 1 1,5 IKK 2 3 Jalava 2 2 KAO 48, 5,5 milj. Karpalo 2 3 Kitkan herkku 5 5 Koillismaan luonnonkala kalastajaa Koillismaan ok,80 milj. Kuusamon eräveikot Kuusamo golf/konkurssi Kuusamon juusto, 21 milj, 85 työnt. Kuusamon kalajaloste 2 4 Kuusamon lihatuote 4 4 Kuusamon peruna 5 2 Kuusamon yrittäjät Pohjolan pirtti 3 4 Oivanki 10 12,5 Oivangin lomakartano 3 4 Palosaari 1 2,5 Pesiölä 3 3 Petäjälammen herkku 4 7 Pitkäsen maalaisjuustola 2 2,5 Rantasipi, 40 hlöä Hotku Riipinen Ruka Safaris Rukakeskus, 16 milj., 100 hlöä Ruka Kuusamon Matkailu Rukan salonki 6 45 Rukapalvelu Saija 9 12 Tundra 1 1,5 Taivalkosken leipomo Taivalkosken yrittäjät Ruka Gnome Hirvipirtti/toiminta loppunut Ruka Adventures 5 6 Jari Olkkola 2 2 Citymarket 12.5 milj.,15 hlöä Yhteensä ,5 31 yritystä max 2,5 milj. finder.fi Lisäksi KOK, Rukakeskus, Citymarket, Juusto, Rantasipi

104 Liite 10 Tropiikki Rukan salonki lisäys 39 hlöä. Henkilökuntamäärän erotus vv ,5 huom. Rukan salonki 6 45

105 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo LIITE11 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 ARTIKKELILUETTELO ILMESTYMISJÄRJESTYKSESSÄ, Hankkeen toimenpiteet ja tiedotus Lehtiartikkelit (192)/ Netti & Instagram (32)/ Ilmoitukset (56)/ Muut julkaisut (38); YHTEENSÄ 318 LEHTIARTIKKELIT Artikkelin nimi Julkaisu Ilmestymispäivä / Voimassa Tapahtuma / Toimittaja Hyvän Olon Messut liite, Pohjan Akat Koillismaan Uutiset Hyvän Olon Messut 2015 Pyyntivälineet tutuksi Koillissanomat Valtakunnallinen kalastuksenpäivä Kuusamon koululaiset kolmannen kerran valtakunnalliseen kalastuspäivään Koillismaan Uutiset Valtakunnallinen kalastuksenpäivä Villiruoka vie Koillismaan gastronomiakartalle Koillissanomat Risto Pikkupeura, toimittaja Marjoille ja sienille luomu-status Koillissanomat pääkirjoitus Kuusamojärvestä nousi lähes 1300 kiloa haukea Koillismaan Uutiset Haukihulinat Yrttien poimijakoulutusta Kuusamossa Koillismaan Uutiset Villiyrttikoulutus Villiruoka tulee Kuusamosta RukaKuusamo NEWS Kesä 2015 lehti, voimassa ajalla Karhujuhlien iltabileet Ravintola Hotkussa Matkailulehti Tunturi Kesä 2015 lehti, voimassa ajalla Halvinta mahdollista maustetta Koillissanomat Villiyrttikoulutus Mehtäsonnit lähiruokaviikon pääosassa Koillissanomat Saijan lähiruokaviikko Kuusamon kansanparannuspäivät -ilmoitus Koillissanomat Kuusamon Kansanparannuspäivät , Rukapalvelu Lähdevedestä, karpalosta ja yrteistä bisnestä? Koillissanomat Opintomatka Villiruuasta uusi matkailuvaltti Suomelle Helsingin Sanomat Pinja Päivänen Kolumni: Taas jonotetaan lähiruokaa Kaleva Pekka Rahko Kuusamon Venetsialaiset ovat tänä vuonna tanssikansan juhlaa Koillismaan Uutiset Venetsialaiset Venetsialaiset & Puintipäivät & Elomarkkinat -juttu Koillissanomat Venetsialaiset , Puutteenkylän puintipäivät , Taivalkosken Elomarkkinat Luonnontuoteala kasvaa pienin askelin Koti-Lappi Katja Palmqvist, Kemijärvi Sami Garam tähdittää villliruokamarkkinoita Matkailulehti Tunturi nro Villiruokamarkkinat Grillaaminen on iloinen asia Matkailulehti Tunturi nro Rukatonttu, Matti Hurttia Viikonvaihde täynnä villiruokaa Koillissanomat Villiruokatapahtumat 2015 Kotipihalta ja lähimetsästä löytyvät parhaat raaka-aineet, Sami Garam Koillismaan Uutiset Villiruokatapahtumat 2015 Omasta ruuasta oltava ylpeitä Koillissanomat Villiruokatapahtumat 2015 Kuusamo saunamatkailun kärjessä Koilliissanomat Sauna Tour Kirja kuin virstanpylväs Koilliissanomat Jarmo Pitkäsen kirja "Makuja ja muotoja" -julkistaminen Jarmo Pitkänen Villiruokamestariksi Koillissanomat ELO-säätiön palkinto ELO-säätiö jakaa Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnot - Kuusamo yksi palkinnon saajista Utajärven Yrittäjät ELO-säätiön palkinto Ruokakultturipalkinnot villiruualle, tislaamolle ja ruokahallille Maaseudun tulevaisuus ELO-säätiön palkinto Hakaniemen hallikauppiaille Lentävä Lautanen Helsingin kaupungin nettisivut ruokakulttuuripalkinto ELO-säätiön palkinto Kuusamo palkittiin villiruokatyöstä Koillissanomat ELO-säätiön palkinto Meille arkinen on muille villiruokaa Koillissanomat, pääkirjoitus ELO-säätiön palkinto Jarmo Pitkänen on villiruokamestari ja Wild Food -hanke sai Koillismaan Uutiset lentävän lautasen ELO-säätiön palkinto Elo-säätiö jakoi lentävät lautaset ruokakulttuuriteoille Turun Sanomat ELO-säätiön palkinto Arkiruoasta tuli megatrendi Kaleva ELO-säätiön palkinto Ginintekijöille ruokakulttuuripalkinto Ilta-Sanomat, Ruokala ELO-säätiön palkinto Kuksa keskittyy villiruokaan Koillissanomat Ravintola Kuksa -juttu

106 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Artikkelin nimi Julkaisu Ilmestymispäivä / Voimassa Tapahtuma / Toimittaja Villiyrtit viedään käsistä, kunhan joku keräisi Koillissanomat Valtakunnalliset luonnontuotepäivät Kuusamo on villiruoan koti Iloista villiruokatekemistä vuoden varrelta Koillismaan Joulu Kuusamo Lions Club ja Tunturi-siskot ja -veljet Pohjoisen luonnontuotteissa on mittavat mahdollisuudet Koillismaan Uutiset Valtakunnalliset luonnontuotepäivät Kuusamo on villin ruuan koti Matkailu kotimaassa.fi Hankkeen tiedotusta Matkailu kotimaassa.fi -julkaisussa; nettilinkki välilehdellä "Nettilinkit" Suomalaisen saunaelämyksen tunnistaa laadusta Koillissanomat Authentic Finnish Sauna Experience -laatusertifikaatin saaminen Saijan Lomakartanolla tuplajuhlat Koillissanomat Saijan Lomakartano 25 vuotta ja uuden juhlasalin avajaiset Saijassa juhlitaan uutta salia ja 25-vuotiasta toimintaa Koillismaan Uutiset Saijan Lomakartano 25 vuotta ja uuden juhlasalin avajaiset Saija neljännesvuosisadan ikään Iijokiseutu Luksus on isoa bisnestä Koillismaan Uutiset Saijan Lomakartano 25 vuotta ja uuden juhlasalin avajaiset Luksustuotteista matkailubisnestä ennakkoartikkeli Koillismaalla pohditaan luonnon metsän ja hiljaisuuden tuotteistamista luksukseksi Koillissanomat Luksustuotteista matkailubisnestä ennakkoartikkeli Hyvin riiputettuna hyvin herkullista RukaKuusamo NEWS Jarmo Pitkänen, Makuja ja muotoja -kirja Kotipihalta ja lähimetsästä löytyvät parhaat raaka-aineet Matkailulehti Tunturi Nro Sami Garam -artikkeli Luksusta myydään aasialaisille Koillissanomat Luksustuotteista matkailubisnestä seminaari Koillismaan metsät ovat luomua Koillismaan Uutiset Luomumetsäkartoitus Lapin 4H "Koko kunnia kuuluu villiruoalle" Koillissanomat Vuoden ulkokuusamolainen valinta Luksuksesta iso bisnes pohjoisen matkailuun Kaleva Luksustuotteista matkailubisnestä seminaari Luistelualue jouluksi keskelle Kuusamoa Koillissanomat Lasten luistelukentän avajaiset luonnonvaratuottajaa valmistui Kuusamossa Koillissanomat Luonnovaratuottajien koulutus KAO Keskustan luistelualue auki Koillissanomat Lasten luistelukentän avajaiset Antti-patsas Helena Karppiselle Koillissanomat Koillissanomien Antti-patsas palkinto Kitkantien varteen jäädytettiin luistelukenttä pienille lapsille Koillismaan Uutiset Lasten luistelukentän avajaiset Kiitokset Bjarmian edessä olevasta luistelualueesta Meille soitettiin -palstalla Suomalaisesta villiruoasta povataan uutta menestystuotetta - Kuusamossa on osattu panostaa tuotteistamiseen (Maria Planting) Koillissanomat Lasten luistelukenttä YLE.fi Ensio Karjalainen

107 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Artikkelin nimi New Ice Skating Rink In Kuusamo Town Centre Ilmestymispäivä / Julkaisu Voimassa Ruka Travel Magazine , nro Entisajan arkiherkuista tuli luksusruokaa Maaseudun tulevaisuus Suvi Niemi Tapahtuma / Toimittaja Suomiruuan vientihitti syntyy lähivuosina Koillissanomat Villiyrtti- ja gini-ilta, Rukan Kuksa Aleksanteri Pikkarainen Verrattomia valintoja uuteen vuoteen E. Ahlström Oy uutiskirje tammikuu Vuoden Ulkokuusamolainen Maria Planting Suomesta rakennetaan kansainvälisen hyvinvointimatkailun kärkikohdemaata Koillismaan Uutiset Finrelax-palkitut Perunarieska hurmasi Pariisissa Koillissanomat Suomi-tuotteiden viikko Pariisi (ProAgria Etelä- Suomi ja Action Finland!) Kalankasvatuksen ravinteet käyttöön Koillissanomat Pääkirjoitus Petri Karjalainen Ihan ite tehtyä villiruokaa Koillismaan Uutiset Rukan Kuksan keittiö A propos de Retour de Finlande TGM Thurie Gastronomie Magazine Juin 2015 (kesäkuu 2015) Ranskalaisten Gourmet-kokkien tutustumismatka Suomeen Koillismaan metsissä runsaasti luomuluonnontuotteita Aitoja makuja 1 / 2016 Luomumetsäkartoitus Lapin 4H Ensimmäiset saunaelämyksen laatusertifikaatit myönnetty Matkailusilmä 01/16 Maalis 2016 Sauna From Finland, Authentic Finnish Sauna Experience - laatusertifikaatit Hyvinvointimatkailu kasvaa eniten Matkailusilmä 01/16 Maalis 2016 Finrelax Top 25 tähtiyritykset Kuusamo on villiruoan koti Elintarvike ja terveys 1/ vsk Maalis 2016 Elisa Kangasaho Tutkija Erkki Vasara Villiruoan kaupallistamismahdollisuudet Erikoistutkija Pirjo Mattila Elintarvike ja terveys 1/ vsk Maalis 2016 Mahdollisuuksia myös eteläisessä Suomessa Erikoistutkija Eila Järvenpää Luonnonvarakeskus Luke Lähiruoka tärkeintä Lapissa asuville Koillissanomat Luken selvitys matkailijoiden suhtautumisesta lähi- ja villiruokaan Levin hiihtokeskuksessa Uusien energiatuotantojen pilottiin tutustumassa Koillissanomat Opintomatka Kuusamon juustot esillä Tanskassa Koillissanomat Kuusamon Juusto Kesätyö marjametsästä Kaleva Mustikka-Oskarin vierailu Nilon koululla Kuusamolaisia innostetaan keräämään kuusenkerkkiä Koillissanomat Mustikka-Oskarin vierailu Nilon koululla Terveiset: Mustikanpoimija Oscar Taipale Kaleva Mustikka-Oskarin vierailu Nilon koululla Kesätyöpaikan voi tehdä myös itse Koillismaan Uutiset Mustikka-Oskarin vierailu Nilon koululla Kuusamon koululaiset kalastivat Kelan rannassa Koillismaan Uutiset Kalastuksen päivä Kelan rannassa "Kaikki karkaa käsistä" (Toukokuu muistuttaa jo kesäkuukautta) Koillissanomat Toini Kumpulaisen osuus mm. Kuusenkerkkäkoulutus ja villiyrttien poiminta Luonto tuo elannon yhä useammalle Kaleva Artikkeli luonnontuotealasta Kuusenkerkkien keräys kiinnosti kuusamolaisia Koillissanomat Kuusenkerkkäkoulutus ja kerääminen Kuusenkerkkien kerääminen alkoi vilkkaasti Kuusamossa Koillismaan Uutiset Kuusenkerkkäkoulutus ja kerääminen Löydä muikut, kuusenkerkkä ja muut villit maut RukaKuusamo NEWS Villiruokaa -artikkeli Kuusenkerkkiä kertyi satoja kiloja Koillissanomat Kuusenkerkkäkoulutus ja kerääminen Kuusenkerkkien kerääminen kannattaa Kaleva Kuusenkerkkäkoulutus ja kerääminen Kuusamo Region uutiskirje kesäkuu 2016 Kuusamo Region uutiskirje Kuusamon Region uutiskirje kesäkuu 2016 Uusi hyvinvointitapahtuma parhaaseen ruskasesonkiin Matkailulehti Tunturi Nro: 2 ( ) Wild Wellbeing Kuusamo Lapland -tapahtuma

108 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Artikkelin nimi Julkaisu Ilmestymispäivä / Voimassa Yrttitisleestä makua giniin Kaleva Tapahtuma / Toimittaja "Ginipojat" -koulutus , yrttien tislaus ja testaus Suomalainen sauna on uusi "Nokia" Koillissanomat Villiruokamestarin kalamenu Metsästys & Kalastus 7/2016 heinäkuu 2016 Keittiömestari Jarmo Pitkänen, villiruokamestari Teksti ja kuvat: Tuomo Pirttimaa Kuusamon Venetsialaiset huipentavat hienon kesän Koillismaan Uutiset Kuusamon Venetsialaiset Sieniretkelle Oulangan kansallispuistoon Koillissanomat Sieniretki ja Eräkokkaus Oulangalla Kumpulainen opastaa sienimetsän saloihin Koillismaan Uutiset Oulangan Eräkokkaus kertaa pottu Paikallisesta perunasta halutaan luksustuote Ruska kutsuu Kuusamoon - tässä ovat komeimmat vaellusreitit ja kivoimmat nähtävyydet Koillissanomat Helsingin Sanomat Potulla on väliä, Studioravintola Tundra potunmaistatus Jarmo Pitkänen, villiruoka Katuruokaa ensi kesänä RukaKuusamo NEWS Katuruokamarkkinat Paikallinen peruna on luksustuote RukaKuusamo NEWS Kuusamoon suunnitellaan pysyvää kaksipäiväistä katuruokatapahtumaa Potulla on väliä, Studioravintola Tundra potunmaistatus Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat mukaan satavuotisjuhliin Koillissanomat Katuruokamarkkinat Kuusamoon suunnitellaan pysyvää kaksipäiväistä katuruokatapahtumaa Ei mitään piiperrystä Villiruuasta on tullut oikea valtti kuusamolaiselle ravintola- ja matkailuelinkeinolle Matkailulehti Tunturi Nro 3, Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Yleistä asiaa villiruoasta Glur Reisen/Germania -vierailu Sara la Fountain ja Ulla Panuma -vierailu La Fountain kuvaa Koillismaalla Koillissanomat Sara la Fountain -vierailu Koillismaan villiruoka esittäytyi Murmanskissa Koillissanomat V Murmansk International Business Week, Developing Arctic cuisine and tourism workshop Valkoisilta hangilta tehokkuutta kasvihuonetuotantoon Koillissanomat Kasvihuonekonsepti Asko Myntti , tilaisuus järjestestään yhdessä ULT-hankkeen kanssa Studioravintola Tundra sai ravintola-alan tavoitellut Rotisseurkilvet Koillissanomat Rotisseur-kilvet, Studioravintola Tundra Rukan ravintoloissa kova pula kokeista Koillissanomat Kokkien koulutuskeskustelu Ei mitään piiperrystä Villiruuasta on tullut oikea valtti kuusamolaiselle ravintola- ja matkailuelinkeinolle Matkailulehti Tunturi Yleistä asiaa villiruoasta Luonnonvaratuotannon kehittämisselvitys -hankkeen Kuusamoon kaivataan paikallisia juuresten ja vihannesten tuottajia Koillismaan Uutiset "Luonnosta villiä lautaselle ja tuotteiksi -työpajapäivä Miltä kuulostaisi kuusamolainen ryvässipuli-kylä? (KAO) Saijalaisia kujeita Koillissanomat Juttu Saijasta, Markus Maulavirta mainittu Kiinalainen on vähän erilainen turisti Kaleva Kiinalainen teemapäivä, asiakaspalvelu Katuruokamarkkinat sulkee pätkän Ouluntaivalta Koillissanomat Street Wild Food katuruokamarkkinat Koillismaan elintarvikealan kasvuohjelma valmistui Koillissanomat Koillismaan elintarvikealan kasvuohjelma Pottupäivässä tietoa viljelystä Koillissanomat Keruutuotteiden kysyntä ja kasvatus Sokos Hotel Kuusamo ja Viljelyistä erikoiskasveista voita leivän päälle KAO Katuruokaa kuusamolaisittain Matkailulehti Tunturi Street Wild Food katuruokamarkkinat

109 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Artikkelin nimi Julkaisu Ilmestymispäivä / Voimassa Kitkan viisas valittiin ruokamatkailun kärkituotteeksi Koillissanomat Tapahtuma / Toimittaja Suomen ruokamatkailun kärkituotteet -valinta, Visit Finland ja Haaga Helia Nyt potun arvostus kunniaan Koillismaan Uutiset Pottupäivä Tundra ja Kitkan viisas lähtevät maailmalle Koillismaan Uutiset Kirjanpitäjä vaihtoi vakituisen työn kokkiopintoihin Koillismaan Uutiset Finland ja Haaga Helia Villi- ja lähiruokakokin tutkinto, monimuoto-opiskeluna alkaen KAO Villiruoka ja sauna vetävät Rukalle Maaseudun Tulevaisuus Rukan Salonki ja Ravintola Kuksa Koillismaa aikoo todelliseksi ruokamatkailukohteeksi Pohjois-Pohjanmaa Yrittäjä-lehti 2/2017 maalis.17 Villiruoka, Wild Food -brändi, Studioravintola Tundra Mahdollista se on_kouluruoka tulee läheltä ja maistuu hyvältä Kaleva Sodankylä, ruokapalvelu, lähiruoka, vuoden lähiruokateko, vuoden keittiöteko Suomi Finland 100 -liite Koillissanomat Löydä oma tapasi viettää juhlavuotta Suomi 100 vuotta -liite, Street Wild Food Market Suomen maaseutumatkailuyrittäjät (SMMY) vuosittainen Maaseutumatkailun yrittäjät ja kehittäjät kokoontuivat Rukalla Koillissanomat tapaaminen, Kiehtova Kuusamo - luova luonnostaan seminaari Rukan kokouskeskus Villiruokaa Kuusamon torilla elokuussa Matkailulehti Ruka Nro Katuruokamarkkinat Villiruokaa voisi myös viljellä Koillissanomat Villiruoan käyttöä estää villiruoan puute Luonnonvaratuotannon kehittämisselvitys -hanke päättyi Kuusamossa Luonnonvaratuotannon kehittämisselvitys -hankkeen loppuraportti Koillismaan Uutiset Luonnonvaratuotannon kehittämisselvitys -hankkeen loppuraportti Katuruokamarkkinoilla ohjelmaa kaikenikäisille Koillissanomat Katuruokamarkkinat Koululaiset tutustuivat kaloihin Kuusamossa Koillissanomat Valtakunnallinen kalastuspäivä 2017 Villiruokaa Kuusamon torilla elokuussa Matkailulehti Ruka 8/ Katuruokamarkkinat Villiyrttibuumi on iskenyt Kuusamoon Kuusamossa kerätään tänä keväänä 2000 kiloa kuusenkerkkää - keruu alkaa kesäkuun lopussa Aarre-lehti Kuusamon alakoululaisten suosituin kouluruoka on pyttipannu Koillismaan Uutiset Mausteet tekevät pyttipannusta parhaan Koillissanomat Luonnontuote osuuskunta, Katuruoka-markkinat Kalastuksen päivä Kelan rannassa ja Kouluruokakysely Kalastuksen päivä Kelan rannassa ja Kouluruokakysely Katuruoka-festivaali kuusamolaisittain Matkailulehti Tunturi Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinoilla ohjelmaa kaikenikäisille RukaKuusamo NEWS Katuruokamarkkinat Kuusamossa kisataan alueen parhaasta mustikkapiirakasta Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Mustikkapiirakkakilpailu katuruokamarkkinoiden yhteydessä Koillissanomat Katuruokamarkkinat Villiruokaa Kuusamo torilla elokuussa Matkailulehti Ruka Kesä Katuruokamarkkinat Maistuva maaseutu - Syödään yhdessä Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Tentti läpi - kortti tuli! Jalkakylpy Kiinassa koillismaalaisista yrteistä Jokijärven Avviisi Maistuva maaseutu -tapahtumat, Suomi 100 juhlavuosi Koillissanomat Villiyrttipoimijakurssi Villiyrtit kannattaa hyödyntää, Pääkirjoitus Koillissanomat Villiyrttipoimijakurssi, Osuuskunta Saijassa Taivalkoskella lähi- ja villiruokaviikot Koillismaan Uutiset Saija lähi- ja villiruokaviikot 2017 Paikalliset keittiömestarit satsaavat nyt villiruokaan Koillissanomat Katuruokamarkkinat Suunnittelu alkoi jo vuosi sitten Koillissanomat Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat tarjoaa kalaa ja muuta eksotiikkaa Koillismaalta Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Nokkoslättyjä ja väinönputkivaahtokarkkeja -"Ruoalla on suuri arvo" Koillissanomat Katuruokamarkkinat Lähiruoka, parasta ruokaa _ Pääkirjoitus Koillissanomat Katuruokamarkkinat Villiruoka maistui kadulla Kaleva Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinoilla riitti yllättävän hyvin väkeä Koillissanomat Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat löysi yleisönsä _ Pääkirjoitus Koillissanomat Katuruokamarkkinat

110 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Artikkelin nimi Julkaisu Ilmestymispäivä / Voimassa Tapahtuma / Toimittaja Katuruokamarkkinat onnistuivat nappiin Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Kiitos Kangasaholle & Meille soitettiin -palsta Koillissanomat Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinoilla maistuvat Kuusamon luonnon parhaat Popikki.fi Asiakastarina artikkeli, Katuruokamarkkinat maut Katuruokamarkkinat nokkoslätyn jälkeen maistuu lipstikkalätty Koillissanomat Katuruokamarkkinat Yllätyshitit ja yksi kestomenestyjä _ Pääkirjoitus Koillissanomat Katuruokamarkkinat Rieska on tekijänsä näköinen Koillissanomat Katuruokamarkkinat Meille soitettiin -palsta: Saisiko sen parhaan mustikkapiirakan ohjeen lehteen? & Vastaus Koillissanomat ja Katuruokamarkkinat , Mustikkapiirakkakilpailu Hungry for Finland kansallinen ruokamatkailukilpailu, Studioravintola Tundran villiruoka yksi parhaimmista Maa- ja metsätalous-ministeriö; Suomen paras Koillissanomat ruokamatkailutuotteista ruokamatkailutuote 2017, kunniamaininta Studioravintola Tundralle Villiyrttiosuuskunta rekisteröitiin elokuussa Koillissanomat Wild Food Kuusamo Lapland -osuuskunta Jogurtti ohittaa päätuotteena leipäjuuston Koillissanomat Pitkäsen Maalaisjuustola Tundran Jarmo Pitkänen on Vuoden yrittäjä Kuusamossa Koillismaan Uutiset Vuoden yrittäjä 2017 Kuusamo Hännisen kylä vastaanotti mustikkapiirakkapalkinnon kylätoimijakoulutuksessa Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat , Mustikkapiirakkakilpailu Wild Food Kuusamo Lapland -osuuskunta vastaa villiruokahaasteeseen Koillismaan Uutiset Wild Food Kuusamo Lapland -osuuskunta Kuusamon paras mustikkapiirakka tehdään Hännisessä Koillissanomat Katuruokamarkkinat , Mustikkapiirakkakilpailu Maailmalta tundraan: "Vieläkin jotkut pitävät kylähulluna" Koillissanomat Kuusamon vuoden yrittäjä palkinto Jarmo Pitkänen on koulutukseltaan sekä keittiömestari että keraamikko ja tarjoilee ruokansa itse tekemistään astioista Helsingin Sanomat Jarmo Pitkänen Määtän perheyritys Rukan Salonki on villiruoan koti MaRa nettiartikkeli Teksti: Irkka Honkakumpu Rukan Salonki, villiruoka, hyvinvointi Kuvat: Timo Niemi Villiyrttiosuuskunta rekisteröitiin elokuussa Koillissanomat Villiruokaosuuskunta Villiruoka-hanke etsii uusia joulureseptejä Koillismaan Uutiset Jouluruokareseptit Katuruokamarkkinat laajenee viikoksi Koillissanomat Kuusamo Gastro Week 2018 Gastro Week Kuusamo 2018 jatkaa katuruokamarkkinoita Koillismaan Uutiset Kuusamo Gastro Week 2018 Wild Food kasvajien joukkoon Koillissanomat Wild Food Kuusamo Lapland -osuuskunta Villiruokahanke päättyy seminaariin Koillismaan Uutiset Hankkeen tiedotusta, loppuseminaari Kuusamon villiyrttiosuuskunta mukaan Maaseudun Kasvupolulle Koillismaan Uutiset Wild Food Kuusamo Lapland -osuuskunta, Maaseudun kasvupolku Villiruokahanke versoo jatkoa lisäajalla Koillissanomat Hankkeen tiedotusta, loppuseminaari ja hankkeen loppuajan toimenpiteet Kasvisruoan suosio kasvaa myös Kuusamossa Koillissanomat Kasvisravintola Karpalo 5 vuotta, Kuusamo yrittää -palsta Wild Food Lapland -osuuskunta vastaa villiruoka-haasteeseen Matkailulehti Tunturi Nro 3/2017, Wild Food Kuusamo Lapland -osuuskunta& uudet & Villiruoka-hanke etsii uusia joulureseptejä joulureseptit Villiruokahanke jatkuu maaliskuulle Koillismaan Uutiset Hankkeen tiedotusta, loppuseminaari ja hankkeen loppuajan toimenpiteet Kuusamon katuruokamarkkinoilla maistellaan enemmän Koillissanomat Kuusamon katuruokamarkkinat 2018 Yrttien keruussa riittää kesätöitä ihan jokaiselle Koillismaan Uutiset Wild Food Kuusamo Lapland -osuuskunta, Nilon yläkoulun yrittäjyyspäivä Elintarvikevienti- ja ruokamatkailuseminaari Kuusamo SEKES uutiskirje kehitysyhtiöille Loppuseminaari "Elintarvikesektorin ja ruokamatkailun tulevaisuuden näkymät", Kuusamotalo Minne mennä -palsta_loppuseminaari Koillissanomat Loppuseminaari "Elintarvikesektorin ja ruokamatkailun tulevaisuuden näkymät", Kuusamotalo

111 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Artikkelin nimi Julkaisu Ilmestymispäivä / Voimassa Tapahtuma / Toimittaja Kuusamolainen rieska lähti Ranskaan Koillissanomat Petäjälammen Herkku perunarieskan vienti Ranskaan, Kuusamo Lapland Wild Food osuuskunta, yhteistyö, Loppuseminaari Kuusamotalo Luonnontuoteala toivoo lisää luomumetsiä Etelä-Suomeen Maaseudun Tulevaisuus Luomumetsät Heittäydy villiksi ja poimi yrtit Alakerta-kirjoitus, Terhi Marjakangas Koillissanomat Loppuseminaari , yrttien kerääminen Oikaisu: Rieska menee Ranskaan, mutta ei juuri Hopeatorniin Koillissanomat Petäjälammen Herkku perunarieskan vienti Ranskaan Kuusamon villiruokahanke jatkuu tutustumismatkoilla Koillismaan Uutiset Tiedotus Talonpöytä katettuna Oulangallakin Talonpöytä aikoo olla kotiruokakeidas keskellä kanjonia Koillissanomat Ravintola Talonpöytä, Koillismaa yrittää Paikalliset erikoisuudet - Katuruokamarkkinat Kuusamossa JA Katuruokamarkkinat ilmoitus RukaKuusamo NEWS Katuruokamarkkinat Yhteensä 192 lehtiartikkelia NETTILINKIT Julkaisun nimi Julkaisu Julkaisupäivä Nettilinkki SAUNATOUR - Luonnosta kumpuavaa hyvinvointia Turisti-info Vaatimattomasta villiruoasta kypsyy gourmeta, kun se tarjoillaan oikein Yle uutiset, kotimaa un_se_tarjoillaan_oikein/ Kuusamo Lapland Wild Food Internetsivut ruka.fi/villiruoka ELO-säätiö jakaa Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnot - Kuusamo yksi palkinnon saajista Utajärven yrittäjät pohjanmaanyrittajat/utajarvi/uutinen/?groupid=5321ccc7-1f7b-4e9f- 96f1-3c37323d491b&announcementId=451c9520-4bc9-42f0-a75ec9257c ELO-säätiö jakaa Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnot - Kuusamo yksi palkinnon saajista Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät FI/pohjoispohjanmaanyrittajat/jarjesto/tiedotteet/tiedote/?groupId=53 21ccc7-1f7b-4e9f-96f1-3c37323d491b&announcementId=451c9520-4bc9-42f0-a75e-c9257c Viinipiru Arto Koskelon blogi Elo-säätiön gaalasta Viinipiru Arto Koskelon blogi ELO-säätiö jakoi Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnot STT ruokakulttuuripalkinnot?releaseid= ELO-säätiö jakoi Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnot ELO-säätiö ELO-säätiö jakaa Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnot - Kuusamo yksi palkinnon saajista Facebook, Kuusamon Ystävät &id= Tervetuloa villiruokaseminaariin ja markkinoille Kuusamo Region -sivusto Naturpoliksen villiruokahankkeelle ELO-säätiön Lentävä lautanen Kuusamo on villin ruuan koti Kuusamo Region -sivusto Matkailu kotimaassa.fi Matleena Ikonen Hankkeen tiedotusta Matkailu kotimaassa.fi -julkaisussa; lehtiartikkeli välilehdellä "Lehtiartikkelit"

112 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Julkaisun nimi Julkaisu Julkaisupäivä Nettilinkki Kuusamo pyrkii ruuan mekaksi luonnonantimien avulla Maaseudun tulevaisuus -nettisivusto Horsmaa kasvatetaan pian kasvihuoneissa ravintolat toivovat tuoreita villiyrttejä ympäri vuoden yle.fi (Pohjois-Savo) Anu Pöntinen ravintolat_toivovat_tuoreita_villiyrtteja_ympari_vuoden/ Instagram-kuvat (113 julkaisua) Instagram #wildfoodkuusamolapland wildfoodkuusamolapland.com -sivusto Wildfoodkuusamolapland.com -sivusto Luonnon superruoat valloittavat ruokapöytiä YLE Pohjois-Suomi Löydä muikut, kuusenkerkkä ja muut villit maut Koillissanomat Ruka News kapoytia/ KuusamoRegion uutiskirje elokuu 2016 Kuusamo Region -sivusto WildWellbeing Venetsialaiset Ei mikään tavallinen pottu - "Saisinko samppanjaperunaa, kiitos" Yle uutiset, kotimaa Ensio Karjalainen saisink o_samppanjaperunaa_kiitos/ Ei mikään tavallinen pottu - "Saisinko samppanjaperunaa, kiitos" (Facebook) Villiruoan hinnoittelu tarvitsee rohkeutta PPL:n elintarvikestrategiaseminaarin yhteydessä YLE alueuutiset haastattelu/elisa Kangasaho Tervankusta leipään, naavaa ruokapöytään - Kokki: "Luova hulluus myönteistä tällä alalla" Туристов в Мурманскую область заманят местной кухней Turistov v Murmanskuju oblast zamanjat mestnoj kuhnej YLE Oulu Facebook -sivusto Ensio Karjalainen YLE nettisivut/arto Veräjänkorva YLE Uutiset, Ensio Karjalainen Telekompania TB Suomi 100 vuotta! -tapahtumat Kuusamossa ruka.fi -sivusto Ruka.fi uutiskirje ruka.fi uutiskirje Kuusamon katuruokamarkkinat , --> > ajankohtaista Ajankohtaista Katuruokamarkkinat löysi yleisönsä - löytyykö uusi pääjärjestäjä ensi kesäksi, kun hanke loppuu Nokkoslättyjä, väinönputkivaahtokarkkeja ja iloisia ilmeitä - katso kuvat katuruokamarkkinoilta Facebook, Katuruokamarkkinat Facebook, Koillissanomat okamarkkinat-loysi-yleisonsa--loytyyko-uusi-paajarjestajaensi-kesaksi-kun-hanke-loppuu fce92 vainonputkivaahtokarkkeja-ja-iloisia-ilmeita-- katso-kuvat-katuruokamarkkinoilta e Katuruokamarkkinoilla maistuvat Kuusamon luonnon parhaat maut Popikki.fi Asiakastarina artikkeli Katuruokamarkkinat Ruokamatkailukilpailun 2017 voittajat selvillä, Hungry for Finland Hungry for Finland Ruokamatkailukilpailut Villiruokahankkeen loppuseminaari , Aito Luonto - nettisivut Yhteensä 32 nettijuttua Aito Luonto -nettisivut voittajat-selvill%C3%A4-ministerit-palkitsivatt%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n

113 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo ILMOITUKSET Ilmoituksen aihe Media Julkaisupäivä Tapahtuma / Muuta tietoa Kiitos-ilmoitus ja uusi hanke alkaa Koillissanomat Kiitos-ilmoitus ja uusi hanke alkaa Koillismaan Uutiset Kuusamon Venetsialaiset takasivu Koillissanomat Kuusamon Venetsialaiset takasivu Koillissanomat Kuusamon Venetsialaiset takasivu Koillissanomat Kuusamon Venetsialaiset Koillismaan Uutiset s Villiruokaseminaari ja -markkinat ilmoitus Koillismaan Uutiset Villiruokaseminaari ja villiruokamarkkinat Villiruokaseminaari ja villiruokamarkkinat ilmoitus Koillissanomat takasivu, 1/2 sivu Villiruokatapahtumat ilmoitus Koillismaan Uutiset takasivu, 1/4 sivu Luksustuotteista matkailubisnestä Koillissanomat sivu 3 Luksustuotteista matkailubisnestä Koillismaan Uutiset Lasten luistelukentän avajaiset Koillissanomat Lasten luistelukentän avajaiset klo Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2016! Koillismaan Uutiset Joulun ja uudenvuoden toivotus Suomalainen, villiyrteillä maustettu Napue gini esittäytyy Rukan Kuksassa Koillissanomat Villiyrtti- ja gini-ilta pe klo 17, Ravintola Kuksa Pakkasgrillauksen MM-kisat Koillissanomat Pakkasgrillauksen MM-kisat Kuusenkerkkäkoulutus Koillismaan Uutiset Kuusenkerkkäkoulutus, Kuusamon lukio Kuusenkerkkää kiitos-ilmoitus Koillissanomat Kuusenkerkkäkoulutus, Kuusamon lukio Kuusamon Venetsialaiset ilmoitus Koillismaan Uutiset Kuusamon Venetsialaiset WildWellbeing , ilmoitus takasivu Koillissanomat WildWellbeing Kuusamo Lapland WildWellbeing , ilmoitus takasivu Koillismaan Uutiset WildWellbeing Kuusamo Lapland Valtakunnallinen Osta tilalta päivä lauantaina Koillissanomat Valtakunnallinen Osta tilalta päivä Katuruokamarkkinat ilmoitus RukaNews Katuruokamarkkinat Tervetuloa kuulemaan alan uusista keksinnöistä klo 10- Kasvihuonekonsepti Asko Myntti , tilaisuus Koillissanomat järjestestään yhdessä ULT-hankkeen kanssa Keruutuotteiden kysyntä ja kasvatus ja Viljelyistä erikoiskasveista voita leivän päälle ilmoitus (takasivu) Kuusamon katuruokamarkkinat ilmoitus (sivu 6) ja s. 7 Katuruokaa kuusamolaisittain Koillissanomat Matkailulehti Tunturi Katuruokamarkkinat ilmoitus lehti nro 7 Matkailulehti Tunturi Open Stage - Avoin lava Koillismaan Uutiset Open Stage - Avoin lava Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat-ilmoitus Koillissanomat Open Stage - Avoin lava Koillismaan Uutiset Keruutuotteiden kysyntä ja kasvatus Sokos Hotel Kuusamo ja Viljelyistä erikoiskasveista voita leivän päälle KAO Street Wild Food katuruokamarkkinat Street Wild Food katuruokamarkkinat Street Wild Food katuruokamarkkinat Street Wild Food katuruokamarkkinat Street Wild Food katuruokamarkkinat Street Wild Food katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus Matkailulehti Ruka 8 / Katuruokamarkkinat Open Stage - Avoin lava Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus(sivu 2) Matkailulehti Tunturi Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus(sivu 3) Matkailulehti Tunturi Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus(sivu 31) RukaKuusamo NEWS Katuruokamarkkinat Yrttipoimijakoulutus+tentti Koillissanomat Yrttipoimijakoulutus+tentti Open Stage - Avoin lava (sivu 15) Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus(sivu 10) Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus(sivu 26) Matkailulehti Ruka Kesä Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat ohjelma -ilmoitus& veteraanien ruokailu - ilmoitus (takasivu) Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat (takasivu), veteraanien ruokailu -ilmoitus Koillissanomat Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat ilmoituskampanja , Radio Kajaus (40 toistoa ja projektipäällikön haastattelut 2 x 15 min 3.8. ja 4.8.) Radio Kajaus Katuruokamarkkinat

114 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Ilmoituksen aihe Media Julkaisupäivä Tapahtuma / Muuta tietoa Katuruokamarkkinat -ilmoitus(takasivu); teemat Koillissanomat Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus(s 18) Uusi Rovaniemi Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -ilmoitus(sivu A6) Kainuun Sanomat Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat ilmoitus (s 79) Suomi Matkailuesite kesä.17 Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat -tapahtuman liite lehdessä Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat Kiitos-ilmoitus (takasivu) Koillissanomat Katuruokamarkkinat Katuruokamarkkinat Kiitos-ilmoitus (takasivu) Koillismaan Uutiset Katuruokamarkkinat Hyvää joulua -ilmoitus Koillissanomat Hyvää joulu ja menestystä vuodelle 2018! Hyvää joulua -ilmoitus Koillismaan Uutiset Hyvää joulu ja menestystä vuodelle 2018! Loppuseminaari-ilmoitus (takasivu) Koillissanomat Loppuseminaari "Elintarvikesektorin ja ruoka-matkailun tulevaisuuden näkymät", Kuusamotalo Loppuseminaari-ilmoitus Koillismaan Uutiset Loppuseminaari "Elintarvikesektorin ja ruoka-matkailun tulevaisuuden näkymät", Kuusamotalo Loppuseminaari-ilmoitus (takasivu) Koillissanomat Loppuseminaari "Elintarvikesektorin ja ruoka-matkailun tulevaisuuden näkymät", Kuusamotalo Loppuseminaari-ilmoitus (takasivu) Koillismaan Uutiset Loppuseminaari "Elintarvikesektorin ja ruoka-matkailun tulevaisuuden näkymät", Kuusamotalo Paikalliset erikoisuudet - Katuruokamarkkinat Kuusamossa JA Katuruokamarkkinat ilmoitus RukaKuusamo NEWS Katuruokamarkkinat Yhteensä 56 ilmoitusta MUUT Julkaisu Julkaisu Julkaisupäivä Muuta Valomainos Kuusamo, Prisman risteys PaKa (varaus Davas Oy:n kautta) kuva ja video Valomainos Kuusamo, Prisman risteys PaKa (varaus Davas Oy:n kautta) kuva ja video Saksalaista possua suomalaisen ruisleivän välissä Maaseudun tulevaisuus, Terhi Pape-Mustonen Juhana Vartiainen KuusamoRuka twitter-tili at KuusamoRuka Twitter twiitti Villiruokaravintola & Huoneistohotelli, Rukan Kuksa Restaurant Koillissanomat Mainos LC Kuusamo -liite Ekokampauksesta apua herkistyneille ja Kemijärven hiusalan ammattikoulutukselle Yle Lappi Ekokampaajien täydennys- ja aikuiskoulutus Tehdään metsästä muotia Gloria marraskuu 2015 Eräkirjat 2015, Kitkan Viisas-kirjan arvostelu Metsästys ja kalastus, Tuomo Pirttimaa Joulukuu 2015, nro 12 Eräkirjat 2015 Suomalaisesta ginistä maailman paras drinkki Iltasanomat heinä.15 Kuoripottu korvaa kumipotun Koillissanomat Salaatit puhdistavat vettä kaloille Uudessakaupungissa Maaseudun tulevaisuus, Hia Sjöblom Saaristomeren Kala Energiaa, ei ihan tavanomaisesti (Sybimar, opintomatka materiaali) Puutarha & kauppa 2/ Uusikaupnki, Sybimar Oy Suomalaisten pientuottajien herkut pääsemässä Ranskan markkinoille ProAgria Etelä-Suomi ry ja Action Finland! (Ranska) Harvinaisia suomalaisherkkuja vientiin mtv.fi Helena Petäistö Suomalainen gourmet-ruoka pääsemässä läpi Ranskassa mtv.fi Helena Petäistö Ilmeisen onnellinen eläin Kaleva Taivalkosen mehtäsonnit n-gourmet-ruoka-lyomassa-lapiranskassa/ #.vrinpn5tkmy.facebook

115 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 Liite 11 Artikkeliluettelo Julkaisu Julkaisu Julkaisupäivä Muuta Rukan Kuksa -ilmoitus (WF-logo) Rukan matkailulehti Nro Wild Food -logo ilmoituksessa Saijan lomakartanon, Saija Oy:n, vuosi huipentui juhliin Jokijärven Avviisi 1_2016 Saijan 25-vuotisjuhlavuosi Aitoja elämyksiä aidossa ympäristössä Matkailusilmä 01/16 Maalis 2016 Luksusmatkailu Rukan Kuksa ilmoitus, Tunturin villeimmät makuelämykset Matkailulehti Ruka Nro Maalis 2016 Rukan Kuksa Tunturin villeimmät makuelämykset Mujkafiske Populaer fisk fra Vittula NORD NR 01/2016 Maalis 2016 Muikun kalastusartikkeli, norjalainen julkaisu Kasvishovi Oy ja Kuusamon Peruna yhdistävät toimintansa Koillissanomat Valtakunnallinen kalastuspäivä 18. toukokuuta Ahven.net Kalastalouden keskusliitto toukokuu Saijan lähiruokaillallinen pe 8.7. ja la 9.7. ilmoitus Koillissanomat Saija 2016 tapahtumaviikko Isokenkäisten Klubi vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys 2016 Uutisjyvät, MTK Pohjois-Suomen jäsenlehti 2/2016 lokakuu 2016 Isokenkäisten Klubi, vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys 2016 palkinto IKK Itärajan helmi -ilmoitus Matkailulehti Ruka Nro takasivu Wild Food tilausravintola Klubi Netissä myyntiin tarvitaan taitoa ja tehoa Koillissanomat Myynti Internetissä -aihe Suomen ruokamatkailuvideot, Hungry for Finland proof taste Youtube-videot (suomi, englanti, italia, saksa) Sodankylän ruokapalveluille Vuoden Keittiöteko - palkinto Oivangin avoimet ovet klo ilmoitus Aromi 10/2016 Lokakuu 2016 Koillissanomat Ilmoituksessa teksti "Ensimmäiselle 100 osallistujalle Wild Foodin tapaan nokkoskeittoa ja jälkiruokakahvit sekä Runebergin torttua" Mars maailmalle suomalainen ruoka Aromi nro 3 / 2017 maalis.17 Grüne Woche, Berliini, Saksa Hungry for Finland -kisassa kaksi kuusamolaista Koillismaan Uutiset Hungry for Finland -urokamatkailukilpailu 2017 Lähiruoka maistuu kuluttajille Lapin Kansa Lähiruoka, Lähiruokatreffit Rovaniemellä Olo Creative Kitchenin klassikkomenu Matka on Suomen paras Hungry for Finland kansallinen ruokamatkailukilpailu, Maa- ja metsätalous-ministeriö Studioravintola Tundralle Suomen paras ruokamatkailutuote 2017, kunniamaininta ruokamatkailukohde 2017 Visit Finlandin kärkituotekilpailun voittajat 2017 hurmaavat metsäkylvyillä, villiruoalla ja heavymusiikilla Cision, Business Finland Visit Finlandin kärkituotekilpailu 2017 voittajat Ruka-Kuusamo Matkailu Uutiskirje Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n uutiskirje Asiana mm. Villiruokahankkeen loppuseminaari aja työpaja Pitkäsen maalaisjuustola Kuusenkerkkäjogurtti-ilmoitus Koillissanomat Kuusamo Lapland Wild Food -logon käytöstä esimerkki Wild food & wellbeing in Kuusamo Finland, wilderness, cooking with fire Blogikirjoitus YHTEENSÄ 38 Letsgoslow.com SAINT, the Northern Periphery and Arctic Programme Slow Adventure

116 LOPPURAPORTTI Liite 12 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 OHJAUSRYHMÄN JÄSENET, VARAJÄSENET JA ASIANTUNTIJAT Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet (suluissa): Leena Mustonen, Naturpolis Oy, vars. jäsen, puheenjohtaja Tuija Heikkinen, Koillismaan Osuuskauppa, vars. jäsen, varapuheenjohtaja (Margo Isokoski) Sirpa Kämäräinen, Kuusamon yrittäjät (IKK), vars. jäsen (Marjo Määttä) Katja Vira, Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys (IKK), vars. jäsen (Liisa Vihermaa) Oiva Pitkänen, Pitkäsen maalaisjuustola, vars. jäsen (Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset) Juha Korhonen, Koillismaan luonnonkala, vars. jäsen (Jorma Käkelä, Kitkan Herkku) Anne Koski-Heikkinen, Kainuun ammattiopisto, vars. jäsen Helena Karppinen, Saija, vars. jäsen (Pekka Vääräniemi, Taivalkosken Yrittäjät) Janne Haapakoski, Petäjälammen Herkku, vars. jäsen (Sanna-Mari Kynkäänniemi) Asiantuntijat: Heikki Laukkanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, rahoittajan edustaja Päivi Koivisto, Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, asiantuntijajäsen Pirjo Jaakkonen, Koillismaan Leader, asiantuntijajäsen Jari Hentilä, Naturpolis Oy, asiantuntijajäsen Kari Sirviö, Naturpolis Oy, asiantuntijajäsen Ari-Matti Toivonen, Naturpolis Oy, asiantuntijajäsen Kirsti Pitkänen, Naturpolis Oy, asiantuntijajäsen Kirsi Kuosku, Naturpolis Oy, asiantuntijajäsen Toini Kumpulainen, asiantuntijajäsen Elisa Kangasaho, Naturpolis Oy, asiantuntijajäsen, ohjausryhmän sihteeri

117 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 LOPPURAPORTTI Liite 13 1 (3) PALAUTTEET Palautekysely on lähetetty joka kerta maksatuksen yhteydessä. Vastausten määrä noin 5 7 kpl/maksatus. Palautekysely kaikille hankkeen yhteistyökumppaneille maaliskuussa Kysely lähetettiin sähköisesti kaikille yhteistyökumppaneille, 50 kpl, maaliskuussa Kyselyn lähetti ja analysoi hanketyöntekijänä Terhi Wendelin. Tällä turvattiin tutkimuksen riippumattomuus. Vastauksia saatiin 9 kpl. Vastausprosentti on 18%. Vastausprosentti on huono, ainoastaan heikosti suuntaaantava. Kysymykset: Toimiala, montako työntekijää yritys työllistää, yrityksen liikevaihto, yrityksen ostot ja ostot lähialueelta v. 2017,arvio paljonko prosentuaalisesti yritys myy Koillismaan alueelle, onko yrityksellesi ollut hyötyä hankkeen toimenpiteisiin osallistumisesta, hankkeen toiminnan vaikutus uusien työpaikkojen syntymiseen yrityksessäsi, hankkeen toiminnan vaikutus uusien tuotteiden/palvelujen kehittämiseen yrityksessäsi, hankkeen toiminnan vaikutus yrityksesi liikevaihdon kehittymiseen, hankkeen toiminnan vaikutus yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen kehittymiseen, hankkeen toiminnan vaikutus osaamisen kehittymiseen, parasta hankkeessa, mitä olisit toivonut lisää, sain hyvin tietoa hankkeen toimenpiteistä, muuta palautetta hankkeesta, kuinka tyytyväinen olet hankkeeseen kokonaisuutena? Tulokset: Yritysten henkilökunta: kpl kpl kpl yli 15 2 kpl Yrityksen liikevaihto alle kpl milj. 2 kpl yli 1 milj. 4 kpl Yrityksen ostot v alle kpl milj. 2 kpl yli milj. 2 kpl Yritysten ostot lähialueelta % 1-10 % 5 kpl mukana ELO-säätiö Hki, 0%. 11%-50% 3 kpl yli 50 % 1 kpl Hyöty hankkeen toimenpiteisiin osallistumisesta: Arvio =ei hyötyä, 5=on erittäin paljon hyötyä arvio 3 3 kpl arvio 4 2 kol arvio 5 4 kpl

118 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 LOPPURAPORTTI Liite 13 2 (3) Hankkeen toiminnan vaikutus uusien työpaikkojen syntymiseen yrityksessäsi asteikko 1-5. Arvio 2 2 kpl Arvio 3 4 kpl Arvio 4 2 kpl Arvio 5 1 kpl Hankkeen toiminnan vaikutus uusien tuotteiden/palvelujen kehittämiseen yrityksessäsi? Arvio 3 3 kpl Arvio 4 4 kpl Arvio 5 2 kpl Hankkeen toiminnan vaikutus yrityksesi liikevaihdon kehittymiseen Arvio 3 6 kpl Arvio 4 2 kpl Arvio 5 1 kpl Hankkeen toiminnan vaikutus yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen kehittymiseen Arvio 3 3 kpl Arvio 4 3 kpl Arvio 5 3 kpl Hankkeen toiminnan vaikutus osaamisen kehittymiseen Arvio 3 2 kpl Arvio 4 4 kpl Arvio 5 2 kpl Parasta hankkeessa? - Yhteistyö ja yhteen kuuluvaisuuden tunne - Opintomatkojen anti - Profiilin korotus yrityskuvassa - Henkilöstön oman työn arvostus - Tuotekehitys yhtiössä - Positiivinen ylpeys ulospäin siitä mitä tehdään - Mielikuvan luominen tuotteista helpottuu Verkostoituminen ja tarpeiden selvittäminen Saadaan meidän puhtaita tuotteita markkinoille Verkoistoitumisen kautta saatu liiketoimintahyöty Villi ruoka teeman esiin nouseminen, oppiminen, tuotekehitys.

119 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanke A70184 LOPPURAPORTTI Liite 13 3 (3) Mitä olisit toivonut lisää? Toivotaan, että hankkeen sisältö jatkaa jossain muodossa Suoria asiakaskontakteja Logistisiin haasteisiin liittyvää keskustelua ja tukea/apua. Kuinka tyytyväinen olet hankkeeseen kokonaisuutena? Arvio 4 6 kpl Arvio 5 3 kpl 33% arvio 5 ja 66 % arvio 4. Keskiarvo (pieni vastausmäärä) 4,3. Näin pienellä vastausprosentilla, 18 %, ei pysty tekemään tilastollisia johtopäätöksiä. Kyselyjä lähetettiin 50 kpl, vastauksia 9 kpl. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Sanalliset kommentit ovat arvokkainta laadullisen tutkimuksen antia. Analyysi edellisestä Elisa Kangasaho. Lisäksi projektipäällikkö on käynyt jatkuvasti yrityksissä ja juttelut hankkeen toiminnasta, toiminnan palautteesta ja toivotuista hankkeen toimenpiteistä. Näiden perusteella hanketta on kehitetty koko ajan yritysten toivomaan suuntaan hankesuunnitelman puitteissa. Tämä on parasta palautetta ohjaamaan hankeen toimintaa. Myös ohjausryhmä on ollut aktiivinen hankkeen toiminnan kehittäjä. Vastaajat: Ruka-Kuusamo Matkailu ry Kuusamon Talonpöytä Oy Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivanki Oy Riipisen Riistaherkut Oy Hopun Loppu Rane Säkkinen ELO-säätiö Koillismaan Osuuskauppa Kuusamon Kalajaloste Tmi Cumulus Resort Rukahovi

120 Infopaketti Kestävän kehityksen suunnitelman laatimiseksi yritykselle

121 2 Terhi Wendelin Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonnonvaratuottaja Kestävällä tavalla toimiminen 2016 Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle hanke Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2016

122 3 Sisältö Mikä tämä opas oikein on?... 4 Miksi tehdä yritykselle kestävän kehityksen suunnitelma?... 6 Kestävän kehityksen osa-alueet... 7 Ekologinen kestävyys... 7 Sosiaalinen kestävyys... 8 Kulttuurinen kestävyys... 9 Taloudellinen kestävyys Kestävän kehityksen suunnitelman laatiminen pääpiirteissään Suomessa yleisimmin käytössä olevat kestävän kehityksen koulutukset, sertifioinnit ja ympäristömerkit Green DQN (Destination Quality Net) Green Key majoitusalan ympäristöohjelma WWF Green Office EMAS (the Eco-Management and Audit Scheme) ISO ympäristöjärjestelmä Laatutonni ja Laatutonni Green Start MSC sertifiointijärjestelmä Suomen luomumatkailuyhdistys ECEAT sertifikaatti Avainlippu EU-kukka EU ympäristömerkki Joutsenmerkki Maakuntien parhaat Sirkkalehtimerkki ETIS (The European Tourism Indicator System) eli Euroopan matkailun indikaattorijärjestelmä23 Kestävyyden kompassi - Maaseutumatkailuyrittäjän käsikirja ja työkirja... 24

123 4 Mikä tämä opas oikein on? Tämä infopaketti on suunnattu sinulle, joka pohdit kestävän kehityksen suunnitelman laatimista yrityksellesi tai yhdistyksellesi. Infopaketin tarkoituksena on tarjota tieto siitä, miten tehdä yritykselle tai yhdistykselle oma kestävän kehityksen suunnitelma ja miten pääset alkuun suunnitelman laatimisessa. Oppaassa esitellään kestävän kehityksen suunnitelman laatimisen pohjaksi tarpeellinen materiaali, avataan kestävän kehityksen käsitettä ja esitellään Suomessa yleisimmät käytössä olevat kestävän kehityksen koulutukset ja sertifikaatit sekä ympäristömerkit. Luettuasi tämän oppaan, sinulla on tieto siitä, mitä yrityksen kestävän kehityksen suunnitelman tekeminen vaatii, mistä sinun kannattaa aloittaa ja miksi sinun kannattaa laatia yrityksellesi kestävän kehityksen suunnitelma. Kestävä kehitys on hyvin laaja käsite ja sen määrittely on vaikeaa. Pääpiirteissään kestävällä kehityksellä tarkoitetaan maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata niin nykyisille kuin tuleville sukupolville yhtä hyvät elämisen mahdollisuudet. Näin ollen ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävä kehitys on siis ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä siten, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Tämä opas on laadittu osana Kainuun ammattiopiston luonnonvaratuottajan opintojani. Koillis- Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n hallinnoimassa Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle- eli Villiruoka-hankkeessa nousi mukana olevien yrittäjien keskuudessa esille tarve selvittää, millä tavalla yrityksen kestävän kehityksen suunnitelma laaditaan. Tämä opas on siten laadittu vastaamaan tuohon tarpeeseen osana Villiruoka-hankkeen toimintaa. Opas soveltuu erinomaisesti myös muiden kuin kyseisessä hankkeessa olevien yritysten ja yhdistysten käyttöön. Villiruoka-hankkeen tavoitteena on lisätä alueen työpaikkoja matkailun, elintarviketuotannon ja - jalostuksen sekä kaupan toimialoilla. Hankkeessa pyritään luomaan puitteita laajemmalle elintarviketuotannolle ja vaikuttamaan alueen ruokamatkailun vetovoimaisuuteen. Kasvun tavoite on erityisesti kansainvälisissä asiakkaissa. Hankkeen toteutusaika on Villiruokahankkeessa on mukana usean eri toimialan yrityksiä ja yhdistyksiä (kuva 1). Monet mukana olevista yrityksistä toimivat usealla eri toimialalla ja lisäksi suurin osa yrityksistä ja yhdistyksistä on joko suoraan tai välillisesti mukana matkailun toimialalla. Kestävän kehityksen suunnitelman laatiminen yritykselle koetaan tänä päivänä erittäin tarpeelliseksi, mutta yrittäjät eivät useinkaan ole varmoja siitä, miten suunnitelma tulisi laatia. Yrittäjien tavoitteet kasvattaa liiketoimintaa kotimaisilla ja myös kansainvälisillä markkinoilla vaativat nykyaikana kestävän kehityksen huomioimisen kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Asiakkaat arvostavat yritystä, jonka toiminta on kestävää. Lähdetään siis katsomaan, miten pääset suunnitelman laatimisessa alkuun. Seuraavassa luvussa avataan sitä, miksi kestävän kehityksen suunnitelma kannattaa tehdä, sen jälkeen tutustutaan kestävän kehityksen ja sen eri osa-alueiden käsitteeseen ja kerrotaan esimerkkejä, miten voit edistää kestävän kehityksen eri osa-alueiden toteutumista yrityksesi tai yhdistyksesi toiminnassa. Tämän jälkeen käydään läpi kestävän

124 5 kehityksen suunnitelman laatiminen pääpiirteissään ja lopuksi esitellään Suomessa yleisimmin käytössä olevat kestävän kehityksen koulutukset ja sertifikaatit sekä ympäristömerkit. Kuva 1. Hankkeessa mukana olevat yritykset ja yhdistykset Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesti luokiteltuna.

125 6 Miksi tehdä yritykselle kestävän kehityksen suunnitelma? Kestävään kehitykseen olennaisesti sisältyvät ekologisuus, ympäristönsuojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö, eettisyys, paikallisuuden suosiminen ja paikallisten kulttuurien säilyttäminen ovat jo itsessään tärkeitä arvoja ja syitä kehittää yrityksen toimintaa kestävämmäksi. Yrittäjällä päällimmäisenä on kuitenkin ajatus, miten tehdä yrityksen toiminnasta tuottavampaa. Kestävällä yritystoiminnalla pystyt vastaamaan kestävän kehityksen haasteeseen, mutta myös kehittämään yrityksen toimintaa ja sitä kautta lisäämään yrityksen kilpailukykyä. Kestävä ja vastuullinen tapa toimia on kaikkien yritysten menestyksen kannalta tärkeää ja kilpailukykyinen toiminta vaatii kestävien valintojen näkymisen myös asiakkaalle. Tänä päivänä matkailualan asiakkaat usein jo odottavat yritykseltä kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Saksalaisista matkailijoista 40 prosentille on tärkeää, että loma on ekologisesti kestävää, ympäristöystävällistä ja resursseja säästävää. Itse matkapäätökseen matkailuyrityksen vastuullinen toiminta vaikuttaa suoraan 22 prosentille kaikista matkailijoista. Matkailijoille tärkeimpiä kestävyyden osoituksia ovat muun muassa vesi- ja energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö, paikallinen työllistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja paikallisen väestön huomioiminen. Yrityksen tuleekin huomioida toiminnan vastuullisuus ja kestävyys niin ympäristöystävällisissä, sosiaalisissa, kulttuurisissa kuin taloudellisissa valinnoissa. Edellä esitetty on peräisin Visit Finlandin tutkimuksista. Visit Finland on valtakunnallinen matkailualan asiantuntija ja toimii aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisessä. Visit Finlandin tehtävänä on tukea alan yrityksiä ja yritysryhmiä kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen matkailupalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Visit Finland on Villiruoka-hankkeen yhteistyökumppani ja siksi Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerit ovat myös yksi tämän oppaan lähtökohdista. Kriteereitä on kymmenen: Asiakaslähtöisyys, Laatu, Markkinatestaus, Kapasiteetti ja verkostot, Saavutettavuus, Saatavuus, Kielitaito, Autenttisuus ja vetovoimaisuus, Turvallisuus sekä Kestävyys. Tämän oppaan tavoitteena on auttaa sinut alkuun nimenomaan oman yritys- tai yhdistystoimintasi kestävyyden kehittämisessä. Pyrkiessäsi kansainvälisille markkinoille, myös muut edellä mainitut kriteerit tulee ottaa huomioon. Nykyaikainen matkailuyritys - tai minkä tahansa alan yritys - ymmärtää, että vastuulliset ja kestävät toimintatavat ovat elinehto omalle elinkeinolle ja ympäristön tulevaisuudelle. Sitä paitsi vesi- ja energiatehokkuutta sekä jätehuoltoa parantamalla säästät ympäristöä ja rahaa, vastuullisella toiminnalla ja paikallisuutta suosimalla yrityksesi työntekijät ja paikallisväestö voivat olla ylpeitä yrityksestäsi, huomioimalla kestävät toimintatavat kaikilla osa-alueilla vähennät riskejä, ja kun kerrot ja näytät tämän kaiken toiminnassasi, saat tyytyväisempiä asiakkaita. Tämä kaikki lisää yrityksesi kilpailukykyä ja tuottavuutta.

126 7 Kestävän kehityksen osa-alueet Kestävä kehitys voidaan ymmärtää monin eri tavoin ja eri toimijoiden näkökulma kestävään kehitykseen voi olla hyvinkin erilainen. Esimerkiksi matkailuun liittyen kestävää kehitystä voidaan tarkastella matkailijan, yrittäjän tai paikallisyhteisön jäsenen näkökulmasta. Usein kestävä kehitys jaetaan ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Nämä ulottuvuudet eivät suinkaan ole toisistaan erillisiä vaan limittyvät monin eri tavoin (kuva 2). Seuraavassa tarkastellaan näitä ulottuvuuksia tarkemmin. Kuva 2. Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet eivät ole toisistaan erillisiä vaan limittyvät ja liittyvät vahvasti toisiinsa. Ekologinen kestävyys Ekologista kestävyyttä voidaan pitää kestävän kehityksen tärkeimpänä ulottuvuutena, koska luonnonvarojen riittävyys ja luonnon järjestelmien eli ekosysteemien toimivuus asettavat rajat kaikelle ihmisen toiminnalle. Ympäristöministeriön mukaan kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn ja maapallon luonnonvaroihin. Luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen hidastaminen ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen ovat ekologisen kestävyyden vaativimpia haasteita.

127 8 Ekologiseen kestävyyteen pyrkivä yrittäjä voi esimerkiksi: uusia lämmitysjärjestelmän energiatehokkaammaksi, uusiutuvilla energiamuodoilla toimivaksi vaihtaa vesikalusteet vettä säästäviksi ottaa käyttöön energiansäästölamput parantaa rakennusten energiatehokkuutta lisätä kierrätystä parantaa jätteiden lajittelua ja jätehuoltoa tehdä kestäviä ja paikallisia valintoja hankinnoissa suosia lähiruokaa käyttää paikallisia raaka-aineita Ekologisesti kestävässä matkailussa luontoa ja ympäristöä pyritään hyödyntämään vahingoittamatta sitä. Matkailualalla houkuttelevien ja kiinnostavien luontokohteiden säilyttäminen on elintärkeää, jotta asiakkaalle voidaan jatkossakin tarjota luontoon liittyviä elämyksiä ja kokemuksia. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tällöin osa matkailuyrittäjän arvoja ja matkailutuotteen sisältöä. Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikille ihmisille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen. Kaikilla tulee olla myös mahdollisuudet tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa omassa maassaan sekä maailmanyhteisössä. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa hyötyjen ja haittojen tasa-arvoista ja oikeudenmukaista jakautumista, osallisuutta yhteiskunnan kehitykseen, yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta. Näiden arvojen ja periaatteiden avulla taataan hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalisesti kestävään toimintaan pyrkivä yrittäjä voi esimerkiksi: tehdä yhteistyötä muiden alueen toimijoiden, kuten muiden yrittäjien kanssa rakentaa itselleen toimivat sidosryhmät ja verkostot käyttää paikallisia palveluita, palveluntuottajia ja raaka-aineita työllistää paikallisia ihmisiä olla mukana järjestämässä yhteisiä paikallisia tapahtumia huomioida yrityksensä esteettömyyden huomioida asiakasryhmiensä, kuten allergisten, liikuntaesteisten tai lapsiperheiden erityistarpeet huomioida yrityksensä helpon saavutettavuuden (esim. yhteystiedot ja opastus ajan tasalla)

128 9 varmistaa oman ja henkilöstön työhyvinvoinnin, osaamisen ja jaksamisen huomioida toiminnan riskit ja turvallisuuden Sosiaalisesti kestävä matkailu pitää sisällään kaikkien matkailualan toimijoiden samanarvoisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden kaikissa matkailuun liittyvissä toimissa. Kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet matkailla ja myös työskennellä matkailualalla. Matkailijat, matkailuviranomaiset ja paikallisväestö toimivat eettisesti oikealla tavalla niin asiakkaisiin, henkilöstöön kuin yhteistyökumppaneihin nähden. Lisäksi matkailijat kohtelevat heitä palvelevia työntekijöitä tasavertaisina eikä alempiarvoisina ihmisinä. Sosiaalisesti kestävä matkailu on myös sellaista, jossa paikallisyhteisö on mukana matkailun harjoittamisessa niin liiketoiminnassa kuin myös päätöksenteossa ja suunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys on yhdessä toimimista alueen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kulttuurinen kestävyys Kulttuurisesti kestävä kehitys edistää ihmisten ja alueiden hyvinvointia sekä mahdollistaa erilaisten kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Kulttuurisen kestävyyden tavoitteena on vahvistaa kulttuuri-identiteettiä sekä lisätä erilaisten kulttuurien tuntemusta ja arvostusta. Alueellisten ominaispiirteiden, kuten kansanperinteen, alkuperäiskansojen kulttuurien, maiseman, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja elinympäristöjen vaaliminen ja säilyttäminen on kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kulttuurin määritelmä on moninainen, sillä siihen kuuluu sekä aineellisia että aineettomia asioita. Kestävä kulttuuri onkin elävä ja se muuttuu vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa, se ei siis ole pysähtynyttä. Kestävään kulttuuriin kuuluu ihmisten erilaisuus, jokaisen oikeuksien ja perustavanlaatuisten vapauksien kunnioittaminen. Kulttuuriseen kestävyyteen pyrkivä yrittäjä voi esimerkiksi: perustaa toimintansa paikallisuuteen ja aitouteen vaalia perinteitä käyttää perinteisiä reseptejä ruokapalveluissa ottaa tarinat osaksi tuotteitaan ja palvelujaan järjestää kädentaitoihin perustuvia ohjelmapalveluja järjestää paikalliseen historiaan pohjautuvia tapahtumia entisöidä ja ylläpitää vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä Kulttuurisesti kestävän matkailuyrityksen toiminta ja tuotekehitys perustuvat paikalliseen kulttuuriin ja historiaan. Aitous ja tarinat ovat tärkeä osa kulttuurisesti kestävää matkailua.

129 10 Matkailussa kulttuurinen kestävyys voi yleisesti ajatellen tarkoittaa kulttuurin säilyttämistä ja edistämistä sen hyödyntämisen kautta. Kulttuurinen kestävyys voidaankin jakaa kahteen näkökulmaan: kulttuurin säilyttämiseen ja suojelemiseen sekä kulttuurin hyödyntämiseen ja tuottamiseen kaikkien käyttöön. Matkailulla on suuri potentiaali esimerkiksi katoavan kulttuuriperinnön suojelemisessa, mutta usein vaarana on niin sanottu kulttuurin kaupallistaminen, joka vääristää paikallista kulttuuria vastaamaan matkailijoiden tarpeisiin. Taloudellinen kestävyys Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman pitkällä aikavälillä tapahtuvaa velkaantumista tai varantojen hävittämistä, sekä toimintaa ympäristön kantokyky ja tulevat sukupolvet huomioiden. Taloudelliseen kestävään kehitykseen kuuluu sekä ekologinen että sosiaalinen vastuullisuus. Talous tulisi rakentaa mahdollisimman ekotehokkaalle luonnonvarojen kulutukselle ja hyvinvoinnin tulisi jakautua tasaisesti. Yhteiskunnan kaikilla toimijoilla, niin yksilöillä, yrityksillä kuin julkisella sektorilla samoin kuin kansainvälisillä toimijoilla on kaikilla oma roolinsa kestävän talouden rakentamisessa. Teollisuusmaissa taloudellinen kestävyys tarkoittaa tuotanto- ja kulutustapojen muutosta ekotehokkaammiksi, kun puolestaan kehitysmaissa köyhyyden poistaminen ja yhteiskunnallinen tasa-arvoisuuden saavuttaminen ovat taloudellisen kestävyyden keskeiset teemat. Maailmanlaajuisesti taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut voidaan valmistaa ja tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen ja käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Taloudellinen kestävyys on yritystoiminnan perusta ja talousnäkökulma liittyy kaikkeen yrityksen toimintaan. Yrityksen toiminnan tulee olla taloudellisesti terveellä pohjalla, muulloin toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen on mahdotonta. Taloudellista kestävyyttä on myös liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Voidaan ajatella, että kun yrityksen toiminta on ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, siitä seuraa myös taloudellisesti kestävä yritys.

130 11 Kestävän kehityksen suunnitelman laatiminen pääpiirteissään Pääpiirteissään kestävän kehityksen suunnitelman laatiminen yritykselle etenee seuraavalla tavalla: 1. Organisoituminen ja tiedotus Tavoitteena on motivoida henkilöstö suunnitelman laatimiseen, sitouttaa eri henkilöstöryhmät sekä määritellä vastuut. Johdon sitoutuminen sekä tarvittavien resurssien myöntäminen on oleellista työn onnistumisen kannalta. 2. Katselmus/Toiminta- ja ympäristökartoitus Tunnistetaan ne asiat yrityksen toiminnassa, jotka vaikuttavat toiminnan laatuun ja ympäristöön joko suoraan tai välillisesti. Katselmus antaa kokonaiskuvan yrityksen todellisesta sen hetkisestä toiminnan tilanteesta heikkouksineen ja vahvuuksineen. 3. Merkittävät toimintanäkökohdat ja parannustarpeet Katselmuksessa kerätyn tiedon pohjalta määritellään merkittävät näkökohdat ja parannustarpeet, ja yhteisesti tärkeinä pidetyistä näkökohdista valitaan 2-5 sisällytettäviksi yrityksen toimintaohjelmaan. 4. Toimintapolitiikka Yritys voi laatia myös toiminta- ja ympäristöpolitiikan, jotka voivat olla erillisiä asiakirjoja tai samassa paketissa. Politiikat ovat yleisluontoisia julistuksia yrityksen toimintaan liittyvistä periaatteista, ja ne ohjaavat yrityksen toimintaa. 5. Toimintaohjelma Toimintaohjelmaan kirjataan konkreettiset päämäärät ja päämääriä tarkentavat tavoitteet. Päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi toimintaohjelmassa sovitaan myös vastuista, aikataulusta, resursseista sekä seurannasta ja arvioinnista. 6. Seuranta ja mittaaminen Tavoitteena on arvioida toimintaohjelman tuloksia, varmistaa merkittävien toiminta- ja ympäristönäkökohtien hallinta, tuottaa tietoa vuosittaisen arvioinnin tueksi, ja seurata asioiden kehitystä pidemmällä aikavälillä. 7. Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö Ohjeita, viestintää, koulutusta ja yhteistyötä tarvitaan toimintaohjelman toteutuksen tueksi. Niiden avulla pyritään sitouttamaan koko työyhteisö yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin sekä varmistamaan, että kaikilla henkilöstöryhmillä on riittävä asiaosaaminen. Henkilöstön lisäksi asioista kerrotaan yrityksen sidosryhmille selkeällä viestinnällä. Suunnitelman ja toimintaohjelman dokumentointi voidaan toteuttaa

131 12 sähköisesti tai esimerkiksi kansiona. Dokumentointi kokoaa yhteen yrityksen asioiden hoitoa koskevat menettelyt, aikataulut, ohjeet, vastuut ja seurannan. 8. Arviointi ja toiminnan kehittäminen Keskeinen periaate yrityksen kestävän kehityksen suunnitelman toteutuksessa on pyrkimys jatkuvaan parantamiseen. Toimintaohjelman toteutumista ja toiminnan tasoa arvioidaan vuosittain henkilöstön ja johdon tekemällä itsearvioinnilla. Käytännössä sinun kannattaa lähteä toteuttamaan kestävän kehityksen suunnitelmaa esimerkiksi oppaan lopussa esiteltävien Kestävyyden kompassi -käsikirjan ja -työkirjan kautta. Näissä kirjoissa tarkastellaan yrityksen toiminnan kestävyyden parantamista liiketoimintasuunnitelman eri osaalueiden kautta. Tämän jälkeen kannattaa pohtia, mikä tässä oppaassa seuraavaksi esiteltävistä ympäristömerkeistä tai sertifioinneista olisi omalle yritykselle tai yhdistykselle sopivin ja hakea sitä. Joihinkin sertifikaatteihin liittyy myös oma koulutus, jonka kautta tehdään yritykselle kestävän kehityksen suunnitelma ja haetaan merkkiä.

132 13 Suomessa yleisimmin käytössä olevat kestävän kehityksen koulutukset, sertifioinnit ja ympäristömerkit Yrittäjänä voit saada yrityksesi tuotteisiin, palveluihin ja toimintoihin kestävyydestä kertovia merkkejä ja sertifiointeja. Osa merkeistä kertoo tuotteiden, palveluiden ja toimintojen kestävyyden tilanteesta ja kehittämisestä, ja osa kertoo siitä, että yritys toimii kestävällä tavalla. Muun muassa Visit Finland suosittelee etenkin kansainvälisillä markkinoilla toimivalle tai sinne tähtäävälle yritykselle jonkin kestävän kehityksen ohjelman noudattamista ja sertifiointia sekä sertifiointilogon käyttämistä viestinnässä. Erilaisia valmennuksia ja sertifikaatteja on useita. Seuraavassa on esitelty lyhyesti yleisimmät Suomessa käytössä olevat kestävän kehityksen sertifioinnit ja koulutukset aakkosjärjestyksessä: Green DQN (Destination Quality Net) Asiakkaat ovat koko ajan kiinnostuneempia matkailukohteiden vastuullisuudesta. Green DQN on ohjelma, jonka avulla matkailukeskus, -yritys tai -alue voi profiloitua vastuullisena kohteena tai yrityksenä. Green DQN on vastuullisen matkailun ja liiketoiminnan kehittämiseen keskittyvä palvelutuote, joka auttaa asiakaskokemuksen syventämisessä ja vastuullisen liiketoiminnan kasvattamisessa. Vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys linkitetään matkailukohteen liiketoiminnan eri osa-alueisiin (tuotteet, palvelut, prosessit, verkostot). Green DQN -ohjelman sisältö räätälöidään asiakaskohtaisesti yrityksen/alueen kumppanien kanssa. Green DQN käynnistyy tarvekartoituksella, jota seuraa asiantuntijan työpajat. Lisätietoja: Petteri Ohtonen, p , Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

133 14 Green Key majoitusalan ympäristöohjelma Green key on maailmanlaajuinen majoitusalan ympäristöohjelma ja kansainvälinen kestävän matkailun ympäristömerkki. Ohjelma on suunniteltu täysin majoitusalalle, joten se huomioi tehokkaasti alan ominaispiirteet ja on toteutukseltaan käytännönläheinen. Merkki perustuu majoitusalalle suunniteltuihin ympäristökriteereihin ja ohjelmaan osallistuja sitoutuu näiden kriteerien noudattamiseen ja seurannan raportointiin. Ohjelma motivoi sekä henkilökuntaa että asiakkaita osallistumaan ympäristötoimenpiteisiin. Green Key -ohjelma on kansainvälisen ympäristökasvatusjärjestön FEE:n (Foundation for Environmental Education) hallinnoima. Suomessa Green Key -merkin myöntää ja sen käyttöä valvoo Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. Lisätietoja ja yhteystiedot: WWF Green Office WWF Green Office on käytännönläheinen ympäristöohjelma toimistoille. Ohjelma ohjaa toimistoa pienentämään ekologista jalanjälkeään ja vähentämään hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä tekemään ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Green Office soveltuu pieniin ja suuriin toimistoihin yrityksistä,

134 15 julkishallintoon ja järjestöihin. Ohjelman avulla osallistetaan henkilöstö arjen ekotekoihin, parannetaan ympäristötietoutta ja saavutetaan kustannussäästöjä. Lisätietoja: EMAS (the Eco-Management and Audit Scheme) EMAS (the Eco-Management and Audit Scheme) on kaikille yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan organisaation ympäristöjohtamisen välinettä, jonka avulla organisaatio tunnistaa toimintansa, tuotteidensa ja palvelujensa ympäristövaikutukset ja toimii suunnitelmallisesti päästöjen, jätteiden, energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Tavoitteellisen toiminnan tuloksena organisaation ympäristövaikutukset vähenevät ja kustannukset pienenevät. EMASorganisaatio sitoutuu ympäristölainsäädännön noudattamiseen, ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen ja julkiseen raportointiin ympäristöasioista. Avoimuus ja organisaation ympäristötietojen raportointi ovat keskeinen osa EMAS-järjestelmää. EMAS-selonteon tiedot ovat aina vahvistettuja, joten niitä on helppo käyttää uskottavassa sidosryhmäviestinnässä. Myös henkilöstön aktiivinen osallistuminen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on tärkeä osa EMASjärjestelmää. EMAS-järjestelmä perustuu EU:n asetukseen (EY) N:o 1221/2009 ja se koostuu kansainvälisen ISO ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ympäristöraportista eli EMAS-selonteosta. Suomessa organisaatioiden rekisteröinnistä EMAS-järjestelmään vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. EMAS-organisaatio saa käyttöönsä EMAS-sertifikaatin ja EMAS-logon, joita se voi käyttää viestinnässään. Lisätietoja ja yhteystiedot:

135 16 FI/Kulutus_ja_tuotanto/Ymparistojarjestelmat_ja_johtaminen/EMASin_toteuttamin en ISO ympäristöjärjestelmä ISO on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka auttaa organisaatioita parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa ja osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa. ISO standardi sopii kaikenkokoisille organisaatioille yksityisellä ja julkisella sektorilla. ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä on myös osa EU:n asetukseen perustuvaa EMAS - järjestelmää. ISO ympäristöjärjestelmä muun muassa yhdistää ympäristöasiat entistä paremmin osaksi johtamista ja toiminnan suunnittelua, lisää kustannustehokkuutta, edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta ja osallistumista, varmistaa ympäristölainsäädännön vaatimusten noudattamisen, edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista tuote- ja palveluketjujen eri vaiheissa, parantaa ympäristöriskien hallintaa, osoittaa sidosryhmille vastuullisuutta ympäristöasioiden hoidossa sekä tukee organisaation ympäristöviestintää, yrityskuvan rakentamista ja markkinointia. ISO ympäristöjärjestelmäsertifikaatteja myöntävät sertifiointialan yritykset. Lisätietoja: ohtaminen

136 17 Laatutonni ja Laatutonni Green Start Laatutonni on matkailualalle räätälöity laatuohjelma, joka pohjautuu kansainvälisiin laatupalkintokriteereihin. Laatutonnin valmennus on käytännönläheistä koulutusta, jossa yrityksen henkilöstöä valmennetaan käyttämään erilaisia laadun kehittämisen työkaluja. Yksi valmennuksen tavoitteista on, että yrityksen henkilöstö oppii itsenäisesti kehittämään tuotteiden, palvelujen ja toiminnan laatua valmennuksen jälkeen. Saadakseen Laatutonni diplomin yrityksen on käytävä valmennus ja otettava käyttöön palautteenkeruujärjestelmä, esimerkiksi LaatuVerkko. Haaga-Perho tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden osallistua joko kolmipäiväiseen Laatutonni -valmennukseen tai nelipäiväiseen Laatutonni Pro-valmennukseen. Nelipäiväinen valmennus sisältää Laatutonni-valmennuksen lisäksi yhden päivän kestävän kehityksen teemalla. Molemmista valmennuksista yritys saa Laatutonni - statuksen ja lisäksi neljän päivän valmennuksesta Green Start-statuksen. Green Start koulutus sisältyy myös Visit Finlandin Laatutonni Exclusive -tason moduleihin. Valmennuksen aikana aloitetaan käytännönläheisen toimintasuunnitelman laatiminen ympäristöasioiden ja vastuullisuuden edistämiseksi. Laatutonni Green Startin etuna on, että se on matkailualalle räätälöity ja kattaa vastuullisuuden kaikki osa-alueet. Sen voi suorittaa Laatutonnista riippumatta. Lisätietoja Laatutonnista ja Laatutonni Green Startista sekä yhteystiedot:

137 18 MSC sertifiointijärjestelmä MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. MSC:n sertifiointi- ja ympäristömerkintäohjelma on ainoa ohjelma, joka vastaa sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) että maailmanlaajuisen kestävyysstandardeja edistävän organisaation ISEALin parhaita käytäntöjä. Luonnonkalan kalastusta varten laaditun MSC:n tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Saadakseen MSCsertifioinnin kalastusyrityksen on täytettävä 28 kestävyyskriteeriä, jotka liittyvät kolmeen eri perusperiaatteeseen: kestävät kalakannat, ympäristövaikutusten minimointi ja tehokas hallinta. Kriteerien täyttyminen varmistetaan arvioinnilla, jonka suorittavat riippumattomat sertifiointilaitokset. Sertifiointi kestää yleensä 9 18 kuukautta. Siihen osallistuvat myös sidosryhmät. MSC-standardin mukaiseksi sertifioitu kalastusyritys tarkastetaan vuosittain, ja kalastusyrityksen on myös kehitettävä toimintaansa. Arviointi suoritetaan uudelleen viiden vuoden välein. MSC-sertifikaattia voi anoa kuka tahansa kalastusoikeuden haltija ja minkä tahansa kalaveden yhteyteen riippumatta alueen koosta tai sijainnista. Kalastusyrityksen pyynnin tulee kohdistua luonnonvaraisiin tai vahvennettuihin kalakantoihin. Lisätietoja: Janne Posti, p , janne.posti@msc.org, Suomen luomumatkailuyhdistys ECEAT sertifikaatti Suomen luomumatkailuyhdistys ECEAT (European Centre for Ecological and Agricultural Tourism) Suomi ry edistää ja kehittää ympäristövastuullista matkailua,

138 19 joka tukee luomuviljelyä, luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää maankäyttöä, kulttuuriperinnön ja -maisemien suojelua, maaseudun ekologisia toimeentulomahdollisuuksia sekä paikallistalouden ja paikallisen yhteistyön tukemista. Ekologiseen ja kulttuuriseen kestävyyteen liittyvien laatuvaatimusten lisäksi ECEAT:in jäsenyritysten on täytettävä tietyt turvallisuuteen ja mukavuuteen liittyvät tekniset laatuvaatimukset. Merkin saaminen perustuu kriteerien täyttymiseen. ECEAT on kansainvälinen matkailualan merkki. Lisätietoja: Seuraavassa on esitelty erilaiset Suomessa yleisimmät tuotteen tai palvelun laadusta ja ympäristöystävällisyydestä kertovat merkit, joita yrittäjä voi hakea tuotteelleen tai palvelulleen: Avainlippu Avainlippu-alkuperämerkin tavoitteena on kertoa tuotteen ja palvelun suomalaisesta alkuperästä sekä suomalaista työtä edistävästä vaikutuksesta. Avainlippu voidaan myöntää tuotteelle, joka on valmistettu tai palvelulle, joka on tuotettu Suomessa. Tuotteen tai palvelun kotimaisuusaste on oltava vähintään 50 prosenttia. Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin yli 80 prosenttia. Kotimaisuusasteella tarkoitetaan suomalaisten kustannusten osuutta tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteeseen tai palvelun tuotantoon kohdistuvat kustannukset. Palveluja tuottavalla yrityksellä on lisäksi oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva yritysjohto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa. Avainlippu-toimikunta myöntää hakemusten perusteella käyttöoikeuden Avainlippu-merkkiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Myöntämisperusteet ja säännöt:

139 20 EU-kukka EU ympäristömerkki EU-ympäristömerkki ohjaa kuluttajia ja yrityksiä tekemään vastuullisia ja ympäristön kannalta parempia ostopäätöksiä. Se kertoo puolueettomasti tuotteen ja palvelun ympäristöystävällisyydestä sekä tuotteen turvallisuudesta ja laadukkuudesta. Merkin avulla yritys voi uskottavalla ja selkeällä tavalla viestiä omasta työstään ympäristön hyväksi. EU-ympäristömerkki tunnetaan koko Euroopassa. Se on kustannustehokas keino saada yrityksen tuotteet erottumaan muista tuotteista. EU-ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteelle tai palvelulle, jonka koko elinkaari täyttää tiukat ympäristö-, turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Vaatimustaso on asetettu sellaiseksi, että vain % tuotteista tuoteryhmän sisällä voi saada EU-ympäristömerkin. EU-ympäristömerkki on ISO standardin mukainen tyypin I ympäristömerkki eli se on vapaaehtoinen, elinkaariarviointiin perustuva, monikriteerinen ja puolueettoman kolmannen osapuolen ylläpitämä järjestelmä. Suomessa merkkiä haetaan Suomessa Motiva Services Oy:n Ympäristömerkintä-yksiköstä. Lisätietoja ja yhteystiedot: Hyvää Suomesta merkki Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkillä varustettu elintarvike on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Liha, kala, muna ja maito ovat kaikissa tuotteissa 100 % suomalaisia ja niin sanotut yhden ainesosan tuotteet ovat kokonaan suomalaisia.

140 21 Suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 %, kun lopputuotteeseen käytetyt eri raaka-aineet lasketaan yhteen. Käytännössä kaikkien tuotteiden raaka-aineiden suomalaisuusasteen keskiarvo on tällä hetkellä noin 95 %. Hyvää Suomesta - merkki on tuotekohtainen ja vapaaehtoinen. Merkin omistaa ja sitä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. Merkin käyttäjät ovat yhdistyksen jäseniä ja toiminnan rahoitus muodostuu jäsenmaksuista. Hyvää Suomesta merkki tunnetaan hyvin ja sitä arvostetaan. Lisätietoja ja hakuohjeet: Joutsenmerkki Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen. Joutsenmerkki on Suomen tunnetuin ympäristömerkki. Kuluttajille ja muille ostajille merkki kertoo tuotteen olevan ympäristön kannalta parhaiden joukossa. Lisäksi merkin avulla valmistajia ja palveluntarjoajia kannustetaan tarjoamaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Joutsenmerkin saamiseksi tuotteiden ja palveluiden on täytettävä tiukat ympäristövaatimukset, jotka perustuvat elinkaariajatteluun. Lisäksi vaatimuksia asetetaan laadulle, terveydelle ja turvallisuudelle. Suomessa Joutsenmerkin myöntää ja sen käyttöä valvoo Ympäristömerkintä Motiva Services Oy. Merkin käyttöoikeus on määräaikainen. Tuotteelle tai palvelulle tulee hakea merkkiä uudestaan aina, kun vaatimuksia tiukennetaan eli tavallisesti 3-5 vuoden välein. Lisätietoja:

141 22 Maakuntien parhaat Maakuntien Parhaat on laatumerkki, jota voi hakea kotimainen matkailupalveluihin, elintarvikkeisiin tai käsitöihin erikoistunut pk-yritys. Maakuntien Parhaat on kotimaisuusmerkki, joka edellyttää korkean kotimaisuusasteen lisäksi hyväksyttyä laatujärjestelmää sekä tuotteiden ja palveluiden hyväksyntää asiantuntijaraadeissa. Ulkopuolinen arvioija käy säännöllisesti yrityksissä todentamassa kriteerien täyttymisen. Maakuntien parhaat ovat siten valvotusti kotimaisia ja niiden kotimaisuusaste pääraaka-aineissa (liha, kala, maito, vilja, marjat, kasvikset) on 100 % sekä koko tuotteen omakustannusarvosta (työ ja raaka-aine) vähintään 80 %. Maakuntien parhaat ovat laatuun ja yritystoiminnan asiakaslähtöiseen kehittämiseen panostavien pienyritysten tuotteita ja palveluja. Merkin myöntää ProAgria Keskusten Liitto. Lisätietoja ja yhteystiedot: Sirkkalehtimerkki Kotimaiset Kasvikset ry:n sirkkalehtimerkki on suomalaisten viljeltyjen puutarhatuotteiden eli vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien sekä taimistotuotteiden, ja ruokaperunan tuotemerkki, joka takaa näiden tuotteiden kotimaisuuden. Tuotteiden laatu on korkea, koska sirkkalehtimerkkiä saa käyttää vain ekstra- tai ykkösluokan tuotteissa. Merkkiä tuotteissaan käyttävät viljelijät ja pakkaamot tekevät sirkkalehtimerkin käyttöoikeudesta sopimuksen Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. Sopimuksessa viljelijät ja pakkaamot sitoutuvat noudattamaan Laatutarha-ohjeistoa, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota