-Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä.
|
|
- Eeva-Kaarina Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 -Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Yleensäkin langattomat t sovellukset valtaavat t alaa joka puolella. ll -Kurssi keskittyy digitaalisiin järjestelmiin ja ratkaisuihin. -Keskustelua ryhmissä: Mieti Oulun seudulla toimivia yrityksiä, jotka toimivat matkaviestinalalla Mitä nämä yritykset tuottavat? Millaisia työtehtäviä näissä yrityksissä on (erityisesti sellaisia, joissa tarvitaan matkapuhelintekniikan osaamista)? 2
3 Opettajan oma materiaali on pdf-muodossa Tietoliikennelaboratorion kotisivulla. Materiaalissa on kolme osaa ja sen avaamiseen tarvitaan opiskelijan oma käyttäjätunnus ja salasana. Luentomateriaalia täydennetään luennoilla. Penttisen kirja on hyvä taustamateriaali, kirjastossa sitä on useita kymmeniä kappaleita. (Penttinen Jyrki, GSM-tekniikka, Helsinki WSOY 2001 (myös vanhempi painos käy)) Mediaseuranta: ryhmä valitsee viikon jolloin tekee seurantaa seurataan viikon ajan matkapuhelinverkkoihin liittyvää uutisointia tv:ssä, radiossa, lehdissä, internetissä yms. seuraavan viikon tunneilla ryhmä esittää koosteen valitsemistaan uutisista. Kooste sisältää myös analyysia ja kritiikkiä tapahtumista Esitys n min Mediaseurantaan osallistuneet saavat enintään 2 lisäpistettä kokeiden yhteispisteisiin. Lisäpisteet saa vain osallistumalla sekä seurantaan että siitä pidettävään esitykseen. Jaetut 10 tuntia: Tietoliikenneluokkalaiset (suorittaneet kurssin T760703): tehdään suunnitteluharjoitus kurssin loppupuolella Muut (eivät ole suorittaneet kurssia T760703): opiskellaan matkapuhelinverkkojen yleisiä perusteita kurssin alkupuolella Jaetut osat suoritetaan erikseen tehtävillä, eli tentit koskevat yhteistä osuutta 3
4 Osa 1: Verkkojen yleiset perusteet Yleistä matkapuhelinverkoista Matkapuhelinverkkojen historiaa Muita matkaviestinverkkoja Osa 2: GSM-verkko GSM-verkon kehitys ja levinneisyys GSM-verkon osat Päätelaitteet Radiorajapinta Siirtojärjestelmä Verkon palvelut l Radiokanavat ja merkinanto Puhepalvelu Datapalvelut Järjestelmän numerointi Valmiustila ja puhelutila Turvallisuus GSM:n jatkokehitys Osa 3: 3G(UMTS), USA:n verkot, 4G Johdanto Evoluutio GSM:stä UMTS:iin UMTS:n radiorajapinta UMTS radioverkko (UTRAN) UMTS-runkoverkko UMTS-päätelaitteet Palvelut UMTS-ympäristössä Turvallisuus UMTS-ympäristössä Verkkosuunnittelu USA:n matkapuhelinverkot k t 4G 4
5 Verkkojen yleiset perusteet Yleistä matkapuhelinverkoista Sukupolvet Solukkoverkko Tilaajamäärien kasvu Matkapuhelinverkkojen historiaa Alkuvaiheen verkot ARP-verkko NMT-verkko GSM-verkko UMTS-verkko Muita matkaviestinverkkoja NMT-verkot 5
6 Yleisten matkaviestinverkkojen (Public Land Mobile Network, PLMN) palvelut ovat kaikkien saatavilla. Tunnetuimpia i PLMN-verkkoja Euroopassa ovat GSM- ja UMTSverkot. Kiinteässä puhelinverkossa (PSTN) päätelaitteiden hallinta ja puheluiden muodostus on helppoa, koska päätelaitteet on yhdistetty kiinteillä johdoilla verkkoon. Matkaviestinverkossa yhteyksien muodostaminen on huomattavasti mutkikkaampi tapahtuma, koska päätelaitteet voivat liikkua vapaasti koko verkon alueella. Alueeseen kuuluvat myös muiden operaattoreiden verkot, joihin on mahdollista vaeltaa tilaajaksi. Tätä kutsutaan roamingiksi. Tämän vuoksi on tilaajan liikkuvuuden hallinta eräs tärkeimmistä matkapuhelinverkon tehtävistä. Yhteyden muodostamisessa tarvitaan tietoa tilaajan sijainnista. Tietoa vaihdetaan kotiverkon ja palvelevan verkon välillä yhteiskanavamerkinantoa käyttäen. 6
7 1947 Bellin laboratoriot Yhdysvalloissa kehittivät soluihin perustuvan radiotekniikan. Taajuuksien uudelleenkäyttö Liikkuva puhelin voi säilyttää saman yhteyden siirtyessään yhdestä solusta toiseen. Kapasiteetin lisäys tapahtuu solukokoa pienentämällä Solukkoverkko tarkoittaa matkaviestinverkkoa, jonka verkkorakenne muodostuu soluista. Solu on yhden tukiaseman peittoalue. Solujen koot ja muodot vaihtelevat ympäristön ja liikennetarpeiden mukaan Solukkoverkko on aina häiriörajoitteinen eli solun peittoalue määräytyy samakanavahäiriön perusteella. Kaikki nykyaikaiset matkapuhelinverkot ovat solukkoverkkoja. Samakanavahäiriö= Matkapuhelinverkoissa on yleensä aina taajuusalueista pulaa. Taajuuksia on pakko säästää ja siksi niitä käytetään useaan kertaan. Solukokoa pienentämällä voidaan kasvattaa kapasiteettia => tukiasemaverkko tihenee ja saadaan enemmän kanavia käyttöön samalle alueelle. Tukiasemaverkon k tihentäminen i nostaa verkon rakentamiskustannuksia. k k i Tämän vuoksi verkon suunnittelussa joudutaan optimoimaan ja tekemään päätöksiä tukiasematiheydestä ja solujen koosta. 7
8 Analogisissa järjestelmissä (esim. NMT) käytetään yleensä modulointimenetelmänä FM-modulointia, jolloin häiriöt iöt vaikuttavat t suoraan signaaliin. Signaalin laatu heikkenee vähitellen. Digitaalisissa järjestelmissä (esim. GSM) käytetään signaalin siirrossa radiotiellä digitaalisia modulointimenetelmiä, kuten esim. GMSK ja PSK. Silloin signaalin laatu pysyy hyvänä niin kauan kun loogiset 0 ja 1 pystytään erottamaan toisistaan. Kun tämä raja ylittyy, laatu romahtaa huomattavasti. 8
9 Analogiset järjestelmät edustavat matkapuhelinverkkojen ensimmäistä sukupolvea. Vielä aikaisempaa is tekniikkaa edustavat t käsivälitteiset älitt is t verkot, kuten esim. suomalainen ARP-verkko (0:s sukupolvi). Digitaaliset järjestelmät luetaan kuuluviksi matkaviestinverkkojen toiseen sukupolveen. Kolmannen sukupolven järjestelmiä ovat laajakaistaiset monipalveluverkot, kuten UMTS. Niistä käytetään nimitystä 3G (eli 3. Generation) Neljännen sukupolven verkot otetaan käyttöön 2010-luvulla. UMTS:n seuraaja tässä sukupolvessa on LTE+. Nopeudet kasvavat yhä. 9
10 Yo. kuvassa tilastot ovat muutaman vuoden ikäisiä, mutta niistä näkyy hyvin suhteellinen kasvu eri teknologioiden id ja alueiden välillä! GSM-verkko on levinnyt lähes koko maailmaan, käytössä on yli 670 verkkoa 200:ssa maassa. Tammikuussa 2011 maailmassa on n. 4,8 mrd GSM- ja 3GSM-käyttäjää. Käyttäjien osuus kaikista käyttäjistä on yli 80%. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvu on jo rauhoittunut. Teollisuusmaissa matkapuhelintiheys tih lähentelee l jo sataa prosenttia. Suurimmat kasvupotentiaalit ti ovat Aasiassa ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa. Varsinkin Kiinassa tilaajamäärä kasvaa miljoonia tilaajia kuukaudessa. Mielenkiintoisia tilastoja: 10
11 Matkapuhelinliittymiä oli Suomessa vuoden 2009 lopulla yhteensä noin 7,7 miljoonaa. Niistä 78 prosenttia oli kotitalouksien käytössä. Suomalaisista vuotiaista 99 prosentilla oli käytössään matkapuhelin. Valtaosalla heistä, noin 74 prosentilla, oli käytössään yksi liittymä. Suomessa toimii kolme GSM/3G-verkkoa. Markkinaosuuden kehitys näkyy seuraavalla sivulla. TeliaSonera 39% (markkinaosuus 12/2007) Elisa 38% DNA 20% Prepaid-liittymien osuus kaikista liittymistä oli noin kymmenen prosenttia. Lisäksi toimivat ainakin seuraavat palveluoperaattorit, jotka toimivat em. verkoissa: Saunalahti, Telefinland ja Kolumbus Maailmanlaajuinen telealan murros on viime vuosina koskettanut myös Suomea. Yleinen epävarmuus on lisääntynyt tietoliikennealalla. Myös työvoimaa on vähennetty viime vuosina. Operaattorien välinen koventunut kilpailu on alentanut hintoja ja siten myös pienentänyt alan kannattavuutta. Erilaisin tekniikoin toteutettuja laajakaistaliittymiä oli vuoden 2009 lopulla noin 2,5 miljoonaa. Niistä noin 76 prosenttia oli kotitalouksien käytössä. Suomalaiset internetkotitaloudet ovat lähes yksinomaan laajakaistan käyttäjiä. (Viestintävirasto ja Tilastokeskus). 11
12 Suomen matkapuhelinliittymätiheys oli pitkään maailman korkein. Suomi ja Pohjoismaat ovat matkaviestinnän alueella edelläkävijöitä koko maailmassa. Myös teollisuus tällä alalla on Pohjoismaissa pitkälle kehittynyttä. Suomessa on matkapuhelinliittymien määrä ylittänyt kiinteiden liittymien määrän vuonna Kasvu on ollut voimakasta ja alkaa hiljalleen taittua. 12
13 SMS:ien osuus kasvaa koko ajan. MMS:ien käyttö lisää myös SMS:ien käyttöä. Jokainen suomalainen lähetti vuonna 2003 keskimäärin yhden SMS:n päivässä Käytetyimmät palvelut: hyötypalvelut: numerotiedustelu ja saldokyselyt viihdepalvelut: soittoäänet ja logot Matkapuhelinnumeron siirrettävyys: Heinäkuussa 2003 tuli mahdolliseksi säilyttää vanha matkapuhelinliittymänumero operaattoria vaihdettaessa. Tämä aiheutti valtavaa liikehdintää tilaajien keskuudessa: Huhtikuussa 2004 lähes tilaajaa oli vaihtanut operaattoria Vanhimmat ja suurimmat eli TeliaSonera ja Radiolinja menettivät eniten asiakkaita Uusimmat ja pienimmät operaattorit hyötyivät eniten tilaajien vaihtohalukkuudesta 13
14 Tässä esityksessä keskitytään kehitykseen Suomessa. Muualla maailmassa kehitys on ollut hyvin samansuuntaista. s Eräs ensimmäisistä mobiiliverkoista oli meri-vhf -verkko, joka rakennettiin merellä liikkuvien laivojen viestintäverkoksi. Maa-asemien avulla rakennettin merialueille radioyhteyksiä, joita käytetiin laivoissa olevilla isokokoisilla radiopuhelimilla. 14
15 Ensimmäinen yleinen radiopuhelinverkko oli HPY:n käsivälitteinen alueellinen verkko, joka otettiin ttii käyttöön Se kattoi i lähinnä ä Helsingin i alueen. Vielä 1960-luvulla pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien yritysten ainoa mahdollisuus liikkuvan kaluston tavoittamiseen oli rakentaa oma suljettu radioverkko (Private Mobile radio, PMR), jonka haittapuolia olivat: suppea toiminta-alue kanavapulasta johtuva ruuhkaisuus, yleensä käytössä oli vain yksi kanava sidonnaisuus i yhteen laitevalmistajaan, l i t mikä nosti hintoja ja vaikeutti laitehankintoja liikennöinti yleiseen puhelinverkkoon oli ongelmallista Tarve koko maan verkkoon kasvoi ja suunnittelu käynnistyi VR:n veturiradiojärjestelmän pohjalta. Uuden verkon nimeksi tuli ARP (Autoradiopuhelin). 15
16 ARP-verkko otettiin käyttöön 1971, automatisoitiin 1992 koko maan kattava peitto pienellä tukiasemamäärällä käsivälitteinen, myös automatisoinnin jälkeen taajuusalue 150 MHz (VHF), mikä takaa hyvän peiton toiminta loppui 1999 (Lapissa 2000) käytettävissä oleva kanavamäärä pieni (n. 80 kanavaa) puhelu katkeaa aina toisen tukiaseman alueelle siirryttäessä kohinarajoitteinen verkko (solukkoverkot häiriörajoitteisia) jokaisella asemalla erillinen kutsukanava, josta siirryttiin puhumaan puhekanavalle Telen/Soneran operoima ARP-verkon liitännäisiä: Erämaa- ja saaristopuhelimet Kiinteitä asennuksia Yrityskohtainen radioverkkopalvelu YRP ARP-verkkoon liitetty yrityskohtainen erillisverkko Seuranta- ja viestijärjestelmä SEVI Kuljetusten seuranta, esim arvopostikuljetukset 16
17 NMT-verkot: NMT-450 käynnistyi Suomessa 1982 NMT900 käynnistyi Suomessa 1987 Valtion omistaman Telen (Sonera) monopoli NMT-verkot ovat analogisia vain radiotien osalta, keskukset ja siirtotiet ovat digitaalisia. Myös radioyhteyden signalointi on digitaalista. Suomessa NMT900 lakkautettiin 2000, NMT
18 Suomessa GSM oli ensimmäinen kilpailtu verkko, aluksi kaksi operaattoria; Sonera ja Radiolinja (nykyään Elisa). Molemmat ovat rakentaneet t maanlaajuisen verkon. Myöhemmin toimiluvan GSM900-verkon rakentamiseen ovat saaneet myös Telia ja Finnet-yhtiöt (dna). Telia ei käytännössä rakentanut verkkoa 900 MHz:n alueelle. GSM-1800 (DCS1800, PCN) perustuu täysin GSM:n tekniikkaan, vain taajuusalue korkeampi Soneran, Elisan ja DNA:n verkot toimivat dual-bandina osana GSM:ää. Käyttäjä ei huomaa onko puhelin 900:n vai 1800 MHz:n taajuudella. Operaattorit käyttävät 1800 MHz:n taajuusaluetta ruuhkapaikoissa kapasiteettitäydennyksenä. Telian verkko myytiin v Finnet-yhtiöille Markkinoilla on myös monta palveluoperaattoria, jotka ostavat puheaikaa verkkooperaattorilta ja myyvät sitä edelleen omille asiakkailleen 18
19 UMTS-verkko Kolmannen sukupolven standardeista laajimmalle näyttää leviävän ETSI:n alkuunsaattama UMTS-teknologia Koko maailmassa on tällä hetkellä (1/2011) käytössä 373 UMTS-verkkoa, joissa on yhteensä n. 620 milj. käyttäjää Suomessa on käynnissä kolme verkkoa, operaattoreina TeliaSonera, Elisa ja DNA. Peittoalue laajenee koko ajan. 19
20 Autonet: toimi trunking-tekniikalla, mikä tarkoittaa automaattisesti tapahtuvaa radiokanavien kapasiteetin jakoa monien käyttäjien kesken. Noudattaa englantilaista MPT 1327 standardia käyttäjälle päin toimii kuten erillisradioverkko, voidaan mm. räätälöidä omia haluttuja palveluita kuten ryhmäkutsut yms. puhelinyhtiöiden operoima, käytössä vuodesta Tällä hetkellä toiminta lopetettu. toimii ii 440 MHz:n taajuusalueella. ll Suunniteltu etupäässä puheensiirtoon, vain toissijaisesti datansiirtoon. Mobitex Soneran operoima, 150 MHz:n taajuudella toimiva, ensisijaisesti datansiirtoon suunniteltu verkko taajuusalue mahdollistaa laajan peittoalueen otettiin käyttöön 1987, poistumassa käytöstä Meriradiopalvelut Viestintää laivoille käytössä monia eri järjestelmiä uusinta tekniikka edustaa INMARSAT-järjestelmä, joka välittää maa- asemien ja laivojen välistä puhelin-, telex, telefax- ja dataliikennettä ttä satelliittiteitse. Järjestelmä kattaa kaikki valtameret. 20
21 Hakuverkot Kehitys lähti liikkeelle puhelinvaihteisiin liitetyistä langattomista hakujärjestelmistä, joiden kantomatka oli yleensä 1-3 km HPY:n/Finnetin Hakunet (450MHz) alueellinen verkko 1978 Soneran KAUHA (150MHz) koko maan kattava järjestelmä 1985, lakkautettiin vuoden 2001 lopussa yhteiseurooppalainen ERMES käynnistyi 1992 (169 MHz). Yksisuuntaista viestintää tukiasemalta hakuvastaanottimeen, tehokasta radiokanavan käyttöä. Käytössä on vain yksi kanava koko maassa. Kaikki tukiasemat lähettävät haun yhtäaikaa, sijainnin seurantaa ei tarvita. Verkko on hyvin yksinkertainen. Matkapuhelimien yleistyessä käyttö jäänyt vähäiseksi, tilaajamäärä oli lopussa muutamia kymmeniätuhansia. 21
22 Yleiset televerkot tai tavalliset erillisradioverkot eivät sovellu viranomaiskäyttöön, koska ne on yleensä suunniteltu kahden pisteen välisiä yhteyksiä varten. Viranomaiset is tarvitsevat lisäksi mm. ryhmäkytkentöjä, salausta, tilaajien priorisointimahdollisuuksia, erikoisia päätelaitteita sekä parempaa peittoaluetta ja varmuutta kapasiteetin riittävyydestä. Näistä syistä on eri viranomaisilla (poliisi, tulli, rajavartio- laitos, VR, ilmailulaitos, puolustusvoimat, pelastuslaitokset) ollut omat erillisverkkonsa luvulla alkoivat verkot vanhentua ja niiden uusiminen olisi tullut kalliiksi. Myös tarve eri viranomaisten väliseen viestintään kasvoi. Päätettiin rakentaa yhteinen viranomaisverkko VIRVE. Samat tarpeet huomattiin myös muissa maissa ja yhteiseurooppalainen viranomaisverkkostandardi TETRA saatiin aikaan vuonna VIRVE perustuu TETRA-standardiin, joka toimii trunking-periaatteella. Käyttäjät näkevät verkon virtuaalisena erillisverkkona, joka tarpeen tullen voidaan ottaa kaikkien yhteiskäyttöön. Verkko on digitaalinen ja soveltuu myös datansiirtoon. VIRVE:n rakentaminen alkoi vuonna 1998 etelästä ja eteni vuoden 2003 loppuun mennessä koko Suomen kattavaksi. Taajuusalue on 400 MHz ja taajuuskaista 20 MHz Verkko on mitoitettu n käyttäjälle, käyttäjämäärä on kuitenkin jäänyt n tasolle. 22
23 Laajojen erämaiden ja muiden matkaviestinnän piiriin kuulumattomien alueiden peittämiseksi on kehitetty tt satelliitin välityksellä llä toimivia i matkapuhelinjärjestelmiä. j lmiä Tunnetuin Motorolan Iridium, muita Globalstar ja ICO. Kaupallinen menestys on ollut kehnoa, Puhelimet olleet isoja ja painavia, mutta pienentyneet viime vuosina lähes kännykän kokoon Trendi kulkee kohti dual-mode -puhelimia, jotka sisältävät sekä PLMN:n puhelimen että satelliittipuhelimen tekniikan. Normaalin kuuluvuusalueen loppuessa tällainen puhelin toimii satelliitin kautta. Satelliittijärjestelmät eivät koskaan voi kokonaan korvata maanpäällisiä järjestelmiä. Miksi? UMTS-järjestelmään on speksattu myös satelliittitukiasemia Iridium: Iridium on henkilökohtaisiin satelliittipuhelimiin ja hakulaitteisiin palvelua tuottava järjestelmä. Sen välityksellä voidaan siirtää puhetta, hakuja, dataa ja telefax-liikennettä mihin tahansa mihin normaalit maanpäälliset verkot eivät ulotu. Sen pääasiallinen käyttäjäkunta koostuu kehitysalueiden asukkaista, matkailijoista, katastrofialueiden auttajista yms. Dual-mode puhelimet toimivat GSM-verkossa siellä missä palvelua on tarjolla ja kuuluvuusalueen ulkopuolella satelliittien välityksellä. Verkko aloitti toimintansa Taloudellisten vaikeuksien vuoksi sen toiminta lopetettiin vuonna Palvelu saatiin kuitenkin uudelleen käynnistettyä y vuonna Toimii LEO-satelliittien avulla. Satelliitteja on 66 kappaletta ja niitä maanpäällisiin verkkoihin yhdistäviä maa-asemia (gateway) 12 kpl. Nämä 66 kpl 780 km korkeudessa toimivaa satelliittia saavat aikaan 100% peiton maapallolla. 23
24 NMT 1981 otettiin käyttöön ensimmäinen tukiasema Ruotsissa (Suomessa aloitettiin 1982). Verkon toiminta lopetettiin v lopussa Suomessa. Alussa mukana olivat Ruotsi, Suomi, Norja ja Tanska. Ajan mittaan mukaan tuli useita muitakin maita, esim. Hollanti, Itävalta, Turkki ja Puola. NMT450-verkon ruuhkauduttua laajennettiin toimintaa 1986 NMT900-verkolla, joka otti tilapäisesti käyttöönsä ä GSM:lle varattuja taajuuksia. Verkon toiminta i t lakkautettiin Suomessa vuoden 2000 lopussa. NMT450-verkko oli lähes maanlaajuinen peitoltaan alhaisen taajuusalueensa ansiosta. NMT900-verkossa oli muutamia parannuksia verrattuna NMT450-verkkoon: kompandoinnilla parannettiin äänen laatua enemmän kapasiteettia paremmat turvallisuusominaisuudet (tilaajan tunnistus) pienet käsipuhelimet 24
25 Verkon osat Autopuhelinkeskus MTX (Mobile Telephone Exchange): sovittaa matkapuhelinverkon ja kiinteän puhelinverkon toisiinsa hoitaa tukiasemien ohjauksen, puhelimien ohjauksen, laskutuksen, sijainninseurannan, tukiaseman vaihdon puhelun aikana, lähetystehon ja paristonsäästön ohjauksen Tukiasema BS (Base Station) tukiasemat on jaettu kutsualueisiin Taajuusalueet: NMT450: DL ,5 MHz, UL ,5 MHz NMT900: DL MHz, UL MHz kanavaväli 25 khz duplexväli NMT450: 10 MHz, NMT900: 45 MHz Puheen modulointi tapahtuu FM-moduloinnilla Autopuhelin MS (Mobile Station) sisältää RX/TX, audiovahvistimen, modeemin ja logiikkaosan. NMT-verkot ovat analogisia vain radiotien puheensiirron osalta. Keskukset, siirtotiet ja radiotien signalointi toimivat digitaalisesti. 25
26 NMT-verkko on rakenteeltaan häiriörajoitteinen solukkoverkko Puheyhteyden laadun valvonta: käytetään valvontasignaalia (fii-signaalia) S/N-suhteen mittaamiseen Tukiaseman vaihto puhelun aikana: puhelin mittaa naapuri-tukiasemien kentänvoimakkuuden MTX:n käskystä ja sen perusteella tehdään päätös siitä, mihin soluun puhelu vaihdetaan. Puhelimen sijainnin seuranta: puhelin kuuntelee kutsukanavaa. Jos se huomaa kutsualueen tunnuksen vaihtuneen, se lähettää tiedon uudesta kutsualueesta keskukseen. Kutsut lähetetään kutsualueen kaikkien tukiasemien kautta Tieto puhelimen kutsualueesta säilytetään keskuksessa. NMT-järjestelmän suojaus: Radiotiellä siirrettävää varsinaista puhetta tai dataliikennettä ei ole suojattu tai koodattu mitenkään. Sitä voidaan kuunnella FM-radiovastaanottimella NMT-puhelimissa tilaajanumero on ohjelmoitu puhelimen muistiin. Alkuvaiheessa tilaajanumeroa ei ollut suojattu, mutta myöhemmin tuli käyttöön salasana (NMT900), jota säilytetään sekä puhelimessa että MTX:ssä. Salasana ei näy käyttäjälle. Lisäturvaa saatiin SIS-toiminteella, joka tuli käyttöön myös NMT450-verkkoon. Puhelimen SIS-prosessori laskee keskuksen lähettämästä satunnaisluvusta ja omasta salaisesta SAK-tunnusluvustaan luvun, jonka se lähettää MTX:lle. MTX vertaa itse laskemaansa lukuun ja jos luku täsmää, puhelu kytketään. 26
27 Signalointi: radiotien merkinannossa käytetään digitaalista FFSK-signalointia: 1-bittiä vastaa 1200 Hz taajuus ja 0-bittiä 1800 Hz siirtonopeus 1200 bit/s, kehyksen pituus 166 bittiä signalointi lähetetään liikennekanavalla, jolta puhe katkaistaan signaloinnin ajaksi liikennekanavalla lähetetään siis sekä puhetta, fii-signaalia ja signalointia Muita toiminteita: Paristonsäästötoiminne parantaa akkujen kestoaikaa. Puhelin ohjataan lepotilaan ja lepotilan aikana tulevat kutsut varastoidaan keskukseen. Kun puhelin herää, kutsu lähetetään. Keskus tietää milloin tietyt numerot nukkuvat. Äänen laadun parantamiseen kehitetty kaksi keinoa: Esikorostuksen avulla korostetaan puheen korkeita taajuuksia, jotka yleensä esiintyvät pienellä amplitudilla. Jälkikorjauksen avulla palautetaan ääni vastaanottopäässä ennalleen. Kompandoinnin avulla korostetaan pieniä amplitudeja eli pieniä äänenvoimakkuuksia. Ekspandoinnin avulla korjataan ääni vastaanotossa. 27
Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotLangaton tiedonsiirto
Langaton tiedonsiirto Sisältö: 1. Matkaviestinjärjestelmät 2. Radio- ja TV-tekniikka 3. Satelliittitiedonsiirto 4. Langattomat tietoverkot 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / RR 1 Sisältö: 1. Matkaviestinjärjestelmät:
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotTelevisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.
HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet
LisätiedotTiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
LisätiedotTAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT
Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen
LisätiedotKuka ratkaisee kuuluvuusongelmat - miten saadaan kokonaisuus hallintaan? Entä mitä tuo 5G?
Kuka ratkaisee kuuluvuusongelmat - miten saadaan kokonaisuus hallintaan? Entä mitä tuo 5G? Heidi Himmanen 16.5.2019, Jyväskylä Kuuluuko Kankaalla? - miniseminaari 1 Kolme + kolme vinkkiä Kolme vinkkiä
LisätiedotSOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2 SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön.
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotTIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008
TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin
Lisätiedot@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy
@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014
Lisätiedot800 MHz LTE-verkkojen
800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto ja tvvastaanoton varmistaminen Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 29.10.2015 Esityksen sisältö 800 MHz operaattoreiden velvoitteet ja
LisätiedotPuhepalveluiden kehittäminen
m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen
LisätiedotLangattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu
Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:
LisätiedotTELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin
TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin Tuulivoimalan vaikutukset radioaaltoihin Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille Heijastukset voimaloiden rungoista
LisätiedotAsukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014
Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden
Lisätiedot2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden
2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa
LisätiedotTekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008
Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti
LisätiedotDNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012
DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta
LisätiedotTelevision ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko
Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp
LisätiedotVapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen
Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi
LisätiedotWelhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010
Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle
LisätiedotTyön nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN)
Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn tekijä: Tuomo Rostela Valvoja:Professori Raimo Kantola Ohjaaja:DI Pekka Nieminen Työn tavoitteena oli selvittää NGN-verkkojen
LisätiedotSisäverkkopalvelut. Kiinteistöjen sisäverkot varmistavat mobiilikuuluvuuden myös tulevaisuudessa.
Sisäverkkopalvelut Kiinteistöjen sisäverkot varmistavat mobiilikuuluvuuden myös tulevaisuudessa. Rakennusten sisäkuuluvuushaasteet Matkapuhelimen ja mobiililaitteiden käyttö on kaikille meille arkipäivää.
LisätiedotMobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki
Mobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki Joulukuu 2018 1. Tiivistelmä... 3 2. Johdanto... 4 3. Tulokset... 5 4. Menetelmä... 9 1. Tiivistelmä Syksyllä 2018 suoritetussa tutkimuksessa selvitettiin LTE-verkkojen
LisätiedotRADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin
RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin Tuulivoimapuistot ja suunnitelmat Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Radiotaajuuspäivä 2014, Heidi Himmanen 20.11.2014 2 Tuulivoimalan
LisätiedotAntennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340
Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista
Luonnos 25.5.2005 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21
LisätiedotLähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => =>
305 306 Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle 2G+ ja 2½G perustuivat GSM-verkon kehittämiseen seuraavin ratkaisuin: (High Speed Circuit Switched Data) eli nopea piirikytkentäinen datasiirto (2G+). GPRS (General
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELM A
POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELM A 1986 Nro 56 Nro 56 Kiertokirje matkapuhelinmaksuista Posti- ja telehallituksen vahvistamat matkapuhelinmaksut Posti- ja telehallitus on puhelinmaksuista annetun
LisätiedotPOSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 27 Kiertokirje matkapuhelinmaksuista
POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 27 Nro 27 Kiertokirje matkapuhelinmaksuista Posti- ja telehallituksen vahvistamat m atkapuhelinm aksut Posti- ja telehallitus on puhelinmaksuista
LisätiedotMobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku
Mobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku Marraskuu 2018 1. Tiivistelmä... 3 2. Johdanto... 4 3. Tulokset... 5 3.1. Kaupunkikohtaiset tulokset, Tampere... 5 3.1. Kaupunkikohtaiset tulokset,
LisätiedotIARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus
IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotPalvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi
Palvelukuvaus 1 LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Puhepalvelu... 3 2.1.1 Puhepalvelun rajoitukset... 4 2.2 Puhelinnumerot... 5 2.3 Lankapuhelinsovitin
LisätiedotLaajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009
Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat
LisätiedotMatkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali
Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä
LisätiedotTeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012
TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.
Lisätiedot5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015
5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot
LisätiedotYhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset. 2.12.2014 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj
Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj 1 Taustaa Matkaviestinyhteydet ovat keskeisessä asemassa kuluttajien ja yritysten
LisätiedotTeleviestintäkysely 2008
Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus
LisätiedotPIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650
PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
LisätiedotMääräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA.
1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on
LisätiedotICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013
Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus
LisätiedotVerkkosuunnittelu: Suunnittelutyön osa-alueet: Peittoaluesuunnittelu Kapasiteettisuunnittelu Taajuussuunnittelu Parametrisuunnittelu
1 Verkkosuunnittelu: Suunnittelutyön osa-alueet: Peittoaluesuunnittelu Kapasiteettisuunnittelu Taajuussuunnittelu Parametrisuunnittelu Erityyppiset etenemisympäristöt: maaseutu (metsä, pelto, vuoristo,
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat
LisätiedotYhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset
1 28.10.2014 versio 1.0 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 Taustaa Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset
Lisätiedot1(5) Lisätietoja toimiluvista ja hakumenettelystä on nähtävillä valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa xxx.
1(5) ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVAKSI Verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan taajuusalueilla 880 915 megahertsiä ja 925 960 megahertsiä (900 megahertsin taajuusalue), 1 710 1 785 megahertsiä
Lisätiedot1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu
LisätiedotSISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi
LisätiedotTapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003
Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio
LisätiedotElisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet
Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Oma Elisa -palvelu Vaihderatkaisun hallinta Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin. Sovelluksessa saattaa olla toiminteita
LisätiedotMobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015
Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut
LisätiedotDigitaaliset verkot tukivat digivallankumousta
Digitaaliset verkot tukivat digivallankumousta Viestintäverkkojen digitalisointi eteni Suomessa ensimmäisten joukossa maailmassa. Verkkojen nopea kehitys piti osaltaan maan pitkään maailman merkittävimpänä
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
LisätiedotTaajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4T) 15.12.2015
1 (199) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050
LisätiedotTUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ÅBO YRKESHÖGSKOLA Markus Kuusimäki TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tammikuu 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Bioalat
LisätiedotMikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen
Mikä muuttuu 2015? WRC2015 Pasi Toivonen World Radiocommunication Conference 2015 WRC15 kokoontuu 2-27.11.2015, International Telecommunication Union (ITU), Geneve, Sveitsi Asialistalla lähes 30 kohtaa,
LisätiedotYleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa
EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921
LisätiedotTaajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R) 30.12.2014
1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050
LisätiedotAntennitelevision näkyvyyden turvaaminen. Keskustelutilaisuudet Ähtärissä ja Lehtimäellä alueiden tv-vastaanoton ongelmista
Antennitelevision näkyvyyden turvaaminen Keskustelutilaisuudet Ähtärissä ja Lehtimäellä 30.5.2017 alueiden tv-vastaanoton ongelmista Tilaisuuden ohjelma 1. Miten varmistetaan hyvä tv-vastaanotto» Hyvä
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotTiedote tuulivoimapuiston rakentajille
Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia
LisätiedotTeleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet
Teleoperaattorin näkökulma ja yhteistyön haasteet Tomi Heikkilä TeliaSonera, Radio Network Planning Finland Sisäkuuluvuushaasteet Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset ovat tuoneet matkapuhelinverkossa
LisätiedotUkkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015.
Ukkoverkot Oy 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015 Saarijärvi Ukkonet 4G LTE Band 38, 2.6GHz Tukiasemapaikat ja peittoennusteet 2 Selvityksen kohteet 3 Keskustaajaman ulkopuolella, asukasluvun perusteella
LisätiedotTeleWell GPRS-modeemin ohjekirja
TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,
LisätiedotMonioperaattoriverkot sairaalassa, lähitulevaisuuden haasteet
Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä 2019 Monioperaattoriverkot sairaalassa, lähitulevaisuuden haasteet Tero Lepistö Browacom Oy Esityksen sisältö 1. Monioperaattoriverkon rakenne Esimerkki monioperaattoriverkosta
LisätiedotSisällys. Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014
Sisällys Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 2 Q2 2014 keskeiset tapahtumat Tulos kasvoi Kireästä kilpailusta
LisätiedotSuurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj
Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj 2 Suurhäiriöön varautuminen Häiriöt maailmalla Häiriöt Suomessa
LisätiedotRev 2.0. GSM-Line Käsikirja
Fin Rev 2.0 Käsikirja Sisältö Sisältö Johdanto 1 LED-diodit 2 SIM-kortti 3 Ongelmanratkaisu 4 Häiriöt 5 Yksikön liittäminen 5 Tekniset tiedot 5 Hisselektronik AB Antennvägen 10, 135 48 TYRESÖ, Sweden.
Lisätiedot4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014
4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi
LisätiedotTeleverkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Televerkko, GSM-verkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Televerkko (PSTN) 2. Matkapuhelinverkko GSM, EDGE, UMTS Kalvot perustuvat
LisätiedotTaajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015
1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050
LisätiedotMääräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä
1 (13) 14.1.2015 Määräyksen 15 AG/2014 M perustelut ja soveltaminen Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä MPS 15 AG/2014 M MPS 15 AG/2014 M 2 (13) Sisällys A OSA Pykäläkohtaiset
LisätiedotMobiiliverkot. Kirja sivut 533-572
Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)
LisätiedotKUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?
KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940
LisätiedotSafeLine GL1. Käsikirja. GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. (GSM-Line)
SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja safeline.eu Sisältö Safety and general information Käyttöönotto 4 LED-Diodit 4 Häiriö/huono
LisätiedotSisällys. Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014
Sisällys Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 2 Q1 2014 keskeiset tapahtumat Liikevaihto ja tulos kasvoivat Kilpailu oli
LisätiedotPelastustoimen langattoman tiedonsiirron tarpeet ja toteuttamismahdollisuudet tulevaisuudessa PELTI
Pelastustoimen langattoman tiedonsiirron tarpeet ja toteuttamismahdollisuudet tulevaisuudessa PELTI Kari Junttila, DI, Erikoistutkija Markku Rantama, DI, Tutkija Informaatioteknologia Operatiiviset Tietojärjestelmät
LisätiedotTeräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy
Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas
LisätiedotLTE-teknologia laajenee koko Suomeen. Mobiiliverkot kehittyy
LTE-teknologia laajenee koko Suomeen Mobiiliverkot kehittyy Elisa 4G lyhyesti: Lisätietoja: www.elisa.fi/4g 4G eli ns. neljännen sukupolven mobiilitekniikka on jatkoa jo laajasti käytössä olevalle 3G-tekniikalle.
LisätiedotTeliaSonera Utsjoen matkaviestinverkot
TeliaSonera Utsjoen matkaviestinverkot 13.2.2014, Karigasniemi Antti Lehto Ville Lahti Timo Saxen Hannu Heikka Timo Hietalahti Prosessit ja verkkoviat Vakiohyvitykset Hoidamme asiakashyvitykset normaalin
LisätiedotViestintävirastolle toimitettavat matkaviestinverkon saatavuustiedot
Muistio TIKU-SL-A 1 (6) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat matkaviestinverkon saatavuustiedot 1 Lähtökohdat 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio on laadittu osana keväällä
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotViestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin. Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto
Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto Kuuluvuusongelmien tausta Nykyään kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että
LisätiedotKatsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin
Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotElisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet
Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Oma Elisa -palvelu Vaihderatkaisun hallinta Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin. Sovelluksessa saattaa olla toiminteita
LisätiedotPUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S
15.2.2008 PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ n suosituksia 314/2008 S Suositus 314/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät Pekka Sillanmäki KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä
Lisätiedot800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto
800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014, Hyvinkää Mitä on Taajuusvalvonta? 1. Taajuuksien käytön valvonta» Radiohäiriöiden selvittäminen
Lisätiedot700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue
VEO/ Laitinen Kaisa Muistio 17.6.2016 LIITE 2 1(6) 700 MHZ taajuusalueen huutokauppa 1. 700 MHz taajuusalue Taajuusalue (703-733 ja 758-788 MHz) on Suomessa osoitettu vuoden 2017 alusta lähtien langattoman
LisätiedotDNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0
DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...
Lisätiedot1. Palvelun yleiskuvaus... 2. 2. Edut asiakkaille... 2. 3. Palvelun tilaaminen, käyttö ja soveltuvat päätelaitteet... 3. 3.1 Tilaus...
1 (6) DNA MOBIILI TV - PALVELUKUVAUS SISÄLTÖ 1. Palvelun yleiskuvaus... 2 2. Edut asiakkaille... 2 3. Palvelun tilaaminen, käyttö ja soveltuvat päätelaitteet... 3 3.1 Tilaus... 3 3.2 Tilauksen lopetus...
LisätiedotMotorola Phone Tools. Pikaopas
Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...
LisätiedotTIKU-tietopyynnön vastausohje
TIKU-tietopyynnön vastausohje SISÄLLYSLUETTELO 1. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan kiinteän verkon saatavuusalue 2. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1.2006 31.3.2006 1 Elisan Q1 2006 Q1 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen Näkymät vuodelle 2006 2 Q1 2006
Lisätiedot