Mun talous -oppimateriaali yhdeksännen luokan kotitaloustunneille

Transkriptio

1 1 Opettajan materiaali Taustaa Mun talous -verkosto pilotoi Puhu rahasta -teemaviikon koulujen 9. luokkalaisille. Tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä oman talouden hallinnasta sekä viestiä, että raha-asioista on hyvä puhua avoimesti lähipiirin kanssa. Teemaviikolla edistetään talousosaamisen opetusta kouluissa tarjoamalla opettajille luotettavaa, helposti saatavilla olevaa ja nuoria innostavaa materiaalia oman talouden hallinnasta. Yhdeksäsluokkalainen on jo aktiivinen kuluttaja. Valtaosa nuorista asuu vielä vanhempiensa tai huoltajiensa kanssa ja saa heiltä rahaa. Osa nuorista hankkii taskurahaa tai käy kesätöissä. Yhdeksäsluokkalaisen kulutus keskittyy lähinnä pienempiin hankintoihin, kuten kosmetiikkaan ja vaatteisiin. Koulupäivän aikana sekä vapaa-ajallaan nuoret käyttävät rahaa myös välipaloihin. Ostoksien kertasumma voi olla pieni, mutta mikäli ostoksia kertyy viikon aikana useampia, voi niihin kulua yllättävän paljon rahaa. Välipaloihin liittyy lisäksi terveellisyysnäkökulma, sillä kaupasta ostettua karkkipussia ja energiajuomaa ei voi pitää hyvänä välipalana. Mun talous -hanke on suunnitellut teemaviikolle neljä pääteemaa: kuluttaminen, asuminen ja itsenäistyminen, säästäminen sekä avun pyytäminen ja talousasioista puhuminen. Suunniteltaessa oppimateriaalia pilotteina toimiville yhdeksäsluokkalaisille on syytä miettiä, kuinka pääteemoja voisi käsitellä huomioiden kohderyhmän tarpeet. Tässä oppimateriaalissa keskitytään pääteemoista kuluttamiseen. Materiaali on tarkoitettu kotitaloustunneille, joilla aihetta voi käsitellä käytännönläheisesti. Nuoret pääsevät itse harjoittelemaan ja tekemään asioita käytännössä, jolloin tunneilla opituilla toimintamalleilla on mahdollisesti siirtovaikutusta nuorten elämään. Mun talous -oppimateriaali yhdeksännen luokan kotitaloustunneille Oppimateriaalissa on kaksi kotitaloustunneille tarkoitettua aihekokonaisuutta. Materiaali sisältää tunnin rakenteena toimivan Powerpoint-esityksen, oppilaiden tehtävät sekä opettajan materiaalin. Ensimmäisenä aihekokonaisuutena ovat välipalat. Aihetta lähestytään keskustellen välipalan laadusta ja siihen käytetystä rahasta. Nuoret pääsevät myös itse valmistamaan ryhmissä välipaloja. Kokonaisuus on suunniteltu 90 minuutin oppitunnille. Toisessa aihekokonaisuudessa keskitytään kuluttamiseen vaatteiden kautta. Tavoitteena on kannustaa nuoria harkitsemaan ja välttämään turhia hankintoja sekä pohtimaan vaateteollisuutta ympäristön näkökulmasta. Lisäksi tunnin myötä nuoria halutaan kannustaa vaatehuoltoon. Tunnin ohjepituus on 45 minuuttia, mutta siitä pystyy rakentamaan pidemmänkin lisäämällä oppilaiden tehtävien määrää. Aihekokonaisuudet on esitelty yksityiskohtaisemmin seuraavaksi. Powerpoint-esityksen diojen sisältö on selitetty tarkemmin. Lisäksi opettajan tueksi on annettu ohjeellinen tuntisuunnitelma aikatauluineen. Tunnin runko sekä aikataulutus ovat ohjeellisia, joten niihin voi tehdä muutoksia painotusten mukaan.

2 2 Mitä välipalaksi? -aihekokonaisuus (90 minuuttia) Tällä aihekokonaisuudella halutaan kannustaa nuoria pohtimaan omia välipalatottumuksiaan. Tavoitteena on myös antaa tietoa siitä, kuinka hyvän välipalan voi rakentaa itse. Toiminnallisessa osiossa nuoret pääsevät itse harjoittelemaan edullisten, helppojen ja terveellisten välipalojen valmistamissa. Välipalojen valmistamiseen kuuluu lisäksi annoshintojen laskeminen. Tarvittavat valmistelut: Datatykki tai vastaava esityksen näyttämiseen Paperia ryhmille Laskimia ryhmille Sauvasekoittimia ja tehosekoittimia Välipalojen raaka-aineet ohjeiden pohjalta Välipalapäiväkirja-moniste Diat 1 ja 2: Tavoitteet (5 minuuttia) Ensimmäisellä dialla tavoitteet esitellään oppilaille. Tavoitteisiin voi halutessaan palata vielä kokoavasti tunnin lopuksi. Seuraavalla dialla on kaksi kysymystä, joista oppilaiden on tarkoitus keskustella ryhmissä. On tarkoitus, että keskustelu on avointa ja että oppilaat vastaavat mahdollisimman totuudenmukaisesti. Lopuksi muutama halukas voi kertoa omista tottumuksistaan. Dia 3 (10 minuuttia) Tässä kohtaa on tarkoitus pysähtyä miettimään hyvän välipalan kriteereitä. Ravitsemusnäkökulmaa on varmasti ollut esillä jo aikaisemmilla tunneilla esimerkiksi ateriasuunnittelun yhteydessä, joten oppilailla on jo jonkin verran pohjatietoa. Oppilaita voi kehottaa pohtimaan asiaa myös laajemmin. Apuna saa käyttää oppikirjaa ja muuta luokassa olevaa materiaalia. Oppilaiden ajatukset on tarkoitus lopuksi käydä yhdessä läpi, ja opettaja voi kirjata niitä ylös. Diat 4 ja 5 (10 minuuttia) Dialla neljä käsitellään välipaloja kustannusnäkökulmasta. Tarkoituksena on jälleen antaa oppilaiden keskustella aiheesta hetken. Tehtäväksi voi antaa myös arvioida summaa, jonka on käyttänyt kuluneen viikon aikana (ostettuihin) välipaloihin. Dialla viisi on muutamia esimerkkejä siitä, mitä välipalojen ostaminen tulee maksamaan. Tässä yhteydessä on tarkoitus myös pysähtyä miettimään ostettujen välipalojen terveellisyyttä, etenkin niiden sokeripitoisuutta. Dialla on hyperlinkki hauskaan videoon, jolla mies valmistaa itse kaupan energiajuomaa vastaavan energiajuoman. Videossa tulee humoristisella mutta samalla havainnollisella tavalla esille energiajuomien valtava sokerin määrä.

3 3

4 4 Dia 6 (5 minuuttia) Dialla kuusi käydään läpi valmistettavia ja kaupasta ostettavia pikavälipaloja. Johdatuksena katsotaan martat.tv:n banaani-mustaherukkasmoothie. Smoothie on nimetty energiajuomaksi siitä syystä, että siitä saa hyvää energiaa verrattuna aikaisemmin puheena olleeseen energiajuomaan. Muut ohjeet ovat erillisellä liitteellä, josta on sekä oppilaan että opettajan versio. Kotona tehtävien välipalojen lisäksi erityisesti liikuntapäivinä voi olla tarpeellista syödä pieniä pikavälipaloja. Tässä yhteydessä tavoitteena on painottaa, että hedelmät, kasvikset ja pähkinät ovat kaupan energiajuomaa, karkkipussia tai sipsejä parempi vaihtoehto. Eikä pidä unohtaa veden juonnin tärkeyttä osana päivän ateriarytmiä. Dia 7 ja 8 (35 minuuttia) Dialla seitsemän on ohjeistettu välipalojen valmistaminen. Välipalojen valmistusohjeet löytyvät erilliseltä liitteeltä. Tarkoituksena on, että ryhmät saavat itse valita välipalat ja että he itse sopisivat työnjaon ryhmissä. Välipalan valmistuksen lisäksi tehtävä on laskea annoshinnat. Oppilaan ohjepaperissa on annettu valmiiksi tarvittavat kilohinnat, ja opettajan paperista löytyvät vastaukset. Dian kahdeksan voi laittaa näkyviin, kun oppilaat ovat ryhmittäin nauttimassa välipaloja. Tarkoituksena on, että oppilaat keskustelevat välipalan mausta, ravitsemuksellisuudesta sekä miettivät, millaisiin tilanteisiin välipalat sopivat. Lopuksi kerrataan vielä yhdessä välipalan roolia päivän ateriarytmissä sekä liikunnan ja levon tärkeyttä. Dia 9 Dialla yhdeksän käydään yhdessä läpi välipaloja ympäristönäkökulmasta. Asia on varmasti oppilaille tuttua, mutta sitä on syytä kerrata, kun miettii esimerkiksi roskauksen määrää kaupunkien keskustoissa. Dia 10 Dialla kymmenen on esitelty kotitehtävä seuraavalle kerralle. Oppilaiden on tarkoitus pitää viikon ajan välipalapäiväkirjaa, johon he merkitsevät syödyt välipalat sekä välipalojen hinnat. Päiväkirjaa voi pitää myös kännykällä. Paperiversion pohja on erillisenä liitteenä. Tehtävä on tarkoitus purkaa seuraavan tunnin aluksi.

5 5 Kestävä vaatekulutus -aihekokonaisuus (45 minuuttia) Tässä aihekokonaisuudessa lähestytään kuluttamista vaatteiden kautta. Näkökulmaksi on valittu kestävä kulutus, jossa tavoitteena on vastuun ottaminen omasta kulutuksesta päivittäisten valintojen kautta. Kokonaisuuden tavoitteena on kolme H:ta. Ensimmäinen, harkitse, viittaa siihen, että ennen ostopäätöstä tulisi aina harkita ja miettiä ostoksen tarpeellisuutta. Toisena on huolla, joka viittaa jo hankittujen vaatteiden huoltamisen tärkeyteen. Kolmas tavoite on hyödynnä. Tämä viittaa ajatusmalliin, jossa vaatteita lainataan, vaihdetaan ja kierrätetään uuden ostamisen asemesta. Edelliseltä tunnilla: Pyydä oppilaita tuomaan kotoa jokin seuraavista: - vaate, jossa pinttynyt tahra - kengät, jotka kaipaavat hoitoa - vaate, josta nappi on irronnut ja siihen uusi nappi Tarvittavat valmistelut: Datatykki tai vastaava esityksen näyttämiseen Testaa tietämyksesi monisteet oppilaille Napin ompeluopas (erillisenä liitteenä) Työpiste 1: Tarvikkeita tahranpoistoon (astianpesuainetta, nestemäistä pyykinpesuainetta, sappisaippuaa, etikkaa, soodaa, puuvillatilkkuja) Työpiste 2: Tarvikkeita kenkien hoitoon (harja, lankkia, saippuaa, pieniä astioita vedelle, kenkävahaa, sanomalehteä, puuvillatilkkuja) Työpiste 3: Tarvikkeita napin ompelemiseen (neuloja, saksia, erivärisiä lankoja (oppilaat tuovat napit itse!)) Diat 1 ja 2 (5 minuuttia) Tunti aloitetaan ryhmäporinalla. Dialla yksi on keskustelua ohjaavia kysymyksiä. Keskustelu orientoi oppilaita tunnin aiheisiin. Seuraavaksi oppilaat tekevät ryhmissä pienen testin (Testaa tietämyksesi) liittyen vaateteollisuuden ympäristövaikutuksiin. Aikaa testin tekemiseen on kaksi minuuttia. Tämän jälkeen vastaukset käydään yhdessä läpi. Vastaukset on kirjattu Powerpointesitykseen valmiiksi. Oikea rivi on myös tässä: 1) B, 2) D, 3) D, 4) A, 5) D, 6) B, 7) C, 8) Piilovesi on vaatteen tuotannossa käytetty vesi, joka ei näy konkreettisesti valmiissa tuotteessa ja joka on pois esimerkiksi juomavedestä. Yhden puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 1000 litraa puhdasta vettä!

6 6 Diat 3 6 (10 minuuttia) Tunnin tavoitteet käydään läpi. Tavoitteet rakentuvat kolmen H:n ympärille: harkitse, huolla ja hyödynnä. Nämä periaatteet käydään läpi dioilla neljä, viisi ja kuusi. Harkitse: Vaatekaapin läpikäyntiä. Tehdään lista jo olemassa olevista vaatteista. Tehdään lista myös tarvittavista vaatteista ja verrataan sitä aikaisempaan listaan. Yleensä tässä vaiheessa huomaa, että vaatteita onkin jo tarpeeksi. Tavoitteena on myös kannustaa oppilaita pitämään vaatekaappi siistinä ja järjestyksessä. Huolla: Vaatteiden oikeanlaisella pesulla säästää vaatteita ja ympäristöä. On syytä välttää turhaa pesua. Joskus pelkkä tuuletus riittää. Pesulämpötilaksi ei ole aina välttämätöntä valita hoito-ohjeen mukaista korkeaa lämpötilaa. Pesuainetta riittää usein hyvin pieni määrä. Tätä voi havainnollistaa vaikka desimitalla. Pesussa ei myöskään ole välttämätöntä käyttää huuhteluainetta. Vaatteita tulee myös pitää kunnossa. Kun jalkineita hoitaa, ne pysyvät pidempään kauniina ja käyttökelpoisina. Lisäksi perusompelutaidot, kuten napin ompelu, kuuluvat jokaisen taitovarastoon. Hyödynnä: Vaatteita kannattaa lainata, vaihtaa ja kierrättää. Harvoin tarvittavia vaatteita, kuten juhlavaatteita, voi aivan hyvin lainata tai vuokrata. Vaatteita voi myös vaihtaa kaverin kanssa. Ne vaatteet, joita ei enää käytä eivät kuulu roskikseen vaan ne voi kierrättää viemällä ne kierrätyskeskukseen tai myymällä ne kirpputorilla. Lisäksi kannattaa oppia hyödyntämään jo olemassa olevat vaatteet. Vaatteita voi yhdistellä uusilla tavoilla ja niihin saa uutta ilmettä asusteilla. Ympäristöystävällisin vaate löytyy kaapistasi! Dia 7 (15 20 minuuttia) Oppilaat ovat tuoneet mukanaan joko tahraisen vaatteen, hoidettavat kengät tai vaatteen ja siihen ommeltavan napin. Oppilaat menevät työpisteille sen mukaan, mitä he ovat tuoneet. Työpiste 1: Tahranpoisto Työpiste 2: Kenkien hoito Työpiste 3: Napin ompelu Tahranpoistossa ja kenkien hoidossa käytetään marttojen ohjeita, jotka ovat Powerpointesityksessä hyperlinkkinä. Linkit löytyvät myös yläpuolelta työpisteiden kohdalta. Työpisteillä tarvittavat välineet on lueteltu tämän kokonaisuuden alussa. Napin ompelemisessa ohjeena on erillisenä liitteenä oleva marttojen korjausopas. Tahranpoistossa ei välttämättä luokassa saada kaikkia tahroja pois, sillä usein vaate pitää myös pestä. On kuitenkin tärkeää, etteivät oppilaat jätä tahraantunutta vaatetta käyttämättä vaan oppivat poistamaan tahran ja omaksuvat tämän ajatusmallin. Vinkkinä voi myös sanoa, että moniväriset kuosit ovat tahraystävällisempiä kuin yksiväriset, sillä tahrat eivät näy niissä yhtä helposti. Itsepintaisen tahran päälle voi myös ommella jonkin hauskan merkin tai kankaan palan, jolloin vaate on taas käyttökelpoinen. Kenkien hoidossa tulee varmasti iloisia yllätyksiä, kun vanhat kengät saavat uuden loiston. Tarkoituksena on, että oppilaat ymmärtävät säännöllisen kenkien hoidon merkityksen ja oppivat

7 7 itse hoitamaan kenkiänsä. Kenkien hoitaminenhan on lopulta varsin helppoa eikä vaadi kummoisia välineitä. Napin ompelu on yksi jokaisen perustaidoista. Se on lisäksi hauskaa. Napeilla voi myös tuunata vaatteita. Työpistetyöskentelyn lopuksi oppilaat voivat esitellä toisilleen aikaansaannoksiaan. Tämän jälkeen he siivoavat työpisteet. Jos tuntia halutaan jatkaa toiselle tunnille, voi työpistetyöskentelyyn käytettävää aikaa lisätä. Dia 8 (5 minuuttia) Kotitehtävänä oppilailla on käydä läpi vaatekaappinsa. Järjestellä vaatekaappi ja siistiä hyllyt (imurointi ja pyyhkiminen) Pinota vaatteet, joita ei ole aikoihin käyttänyt ja käyttää näitä vaatteita eri tavoin seuraavan viikon ajan. Tarkoituksena on oppia hyödyntämään jo olemassa olevia vaatteita. Huoltaa rikkinäisiä ja puhdistaa tahraisia vaatteita. Lisätehtävä on arvioida vaatekaapin vaatteiden arvo euroina ja miettiä, millaisiin ekologisiin elämyksiin (elokuvat, huvipuisto, hieroja, parturi, teatteri, festarit, keikat) rahat olisi voinut käyttää.