V U O S I K E R T O M U S

Transkriptio

1 2015 V U O S I K E R T O M U S Taito Pohjois-Karjala ry 1

2 SISÄLTÖ TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS JOHDANTO TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT YHDISTYKSEN MISSIO, VISIO JA STRATEGISET TOIMINTALINJAUKSET KÄSITYÖALAN YHTEISTYÖKEHITTÄMISHANKE TAITOKORTTELI ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT TULOSALUEET TAITOKULTTUURI Taitopajat, -kurssit ja tuokiot Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset Näyttelytoiminta Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet KÄSITYÖELINKEINO Nykytila MUU TOIMINTA HENKILÖSTÖKOULUTUS VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT HALLINTO JA TALOUS KOKOUKSET JÄSENISTÖ JOHTAMINEN TALOUS LIITTEET

3 Toiminnanjohtaja lasten käsityökarnevaalit tapahtumassa TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Tapahtumarikas vuosi vierähti taas nopeasti. Miten sananlasku menikään; vierivä kivi ei sammaloidu. Lankamme neuleissa, virkkuissa ja kangaspuiden kudonnaisissa ovat olleetkin liikkeessä ammattitaitoisten käsityöneuvojiemme opastuksella. Kiitos innokkaiden käsityönharrastajien, on valmistettu sukkia, lapasia, seinätekstiilejä, valaisimia, mattoja ja paljon, paljon muuta kaunista sekä käytännöllistä. Taito Pohjois-Karjalan käsityöneuvontatyö huomattiin aina isolla kirkolla asti. Taitobussin käsityöneuvojamme Päivi Lemmetyinen sai kutsun Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämä oli hieno hetki ja upea kiitos tekemästämme työstä Pohjois-Karjalassa ja tunnustus Taito järjestölle Suomessa. Taitobussimme sai myös Käsi- ja taideteollisuuden edistämissäätiön myöntämän Taito-kulttuuriteko palkinnon. Palkinnon saajan valitsi kirjailija Rosa Liksom. Hän perusteli valintaansa mm. Taitobussin avulla autioituvissa kylissä asuvat saavat tasavertaisen mahdollisuuden harrastaa, ylläpitää ja kehittää erilaisia kädentaitoja ja oppia uusia ja vanhoja käsityötaitoja. Kontiolahdella pidetyt Biathlon-kisat toivat meillekin mainetta. Varustimme palkintojen jakajat karjalaisin vaattein. Karjala-aiheiset neulepaidat, pipot ja lapaset sekä käsinkudotut hameet toivat paikallisen ripauksen kansainvälisiin ampumahiihtokisoihin. Kauppaneuvoksen kahvilamme Taitokorttelissa tarjosi upean makunautinnon luomallaan Biathlonleivoksella tuoreen kahvin kera. Kahvilan osaamista toi myös Sibeliuksen juhlavuodeksi kehitelty Sibelius-leivos, josta Sibeliuksen perikunta totesi; Sibelius herkkusuuna olisi varmasti pitänyt aidon konjakin, vadelman ja tumman suklaan yhdistelmästä. Kesä 2015 jatkoi Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa kolmivuotista yhteistyöhanketta. Toinen toimintavuosi toi esille pohjoiskarjalaisia käsityöntaitajia näyttelyissä Karjalasta Kajahtaa Iloa Elämään, joita oli kaikissa yhdistyksemme toimipaikoissa. Jokaisella kylällä ja kunnalla on omat kädentaitajansa, joita haluamme esitellä. Työnäytöksissä paneuduttiin perinteisiin sekä nykyaikaisiin käsityötapoihin ja menetelmiin, jakaen myös materiaalitietoutta. Hankkeen toinen tuotekehitysyhteistyö loi Karjala-mallistoomme kaksi riipusta. Tuotekehitykseen osallistui paikallinen yritys Samas Group, Kontiolahden Selkieltä. Teräksestä 3 D tulosteena valmistettiin kukkilintu ja elämänpuu riipukset. Yhdistyksemme on eittämättä edelläkävijä monella saralla. Yhteistyöhanke kehittää lisävalmiuksia käsityön arvostamiseksi ja säilyttämiseksi sekä edelleen kehittämiseksi. Yhdistyksemme talous on vakaa, vaikka ajat ovat arvaamattomia. Uskon kuitenkin tulevaisuuteen, tekeminen, omien ideoiden toteuttaminen sekä kodin sisustaminen on tärkeää. Yhdistyksemme tarjoaa jatkossakin kudontaa, kursseja sekä ammattitaitoista kädentaitojen ohjausta koko Pohjois-Karjalan alueella. Lämmin kiitos jäsenille ja asiakkaille, Taitoliitolle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmillemme sekä yhdistyksen johtokunnalle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle avoimesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Tuija Tekin Toiminnanjohtaja 5

4 1 JOHDANTO Taito Pohjois-Karjala ry:n toiminta-ajatus on käsityön edistäminen ja vahvistaminen elinkeinona, kulttuurina ja taitona. Ydinasiat ovat vuosikymmenten kuluessa säilyneet, mutta toimintatapojen muuttaminen, muokkaaminen ja kehittäminen olivat edelleen kuluneena vuonna tärkeitä. Yhdistyksen tehtävänä on olla linkki menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistys säilyttää vanhoja työtapoja ja perinteitä sellaisenaan, mutta myös kehittää uutta, vahvaa 2010-luvun käsityöperinnettä sen rinnalla! Yhdistyksessä jatkettiin yhdistyksen perustehtävän tukemista liiketoiminnalla. Liiketoimintaa ovat kahvilatoiminta sekä Taito Shop myymälätoiminta. Vuoden 2015 aikana muutettiin Lieksassa uusiin toimitiloihin Lieksan S-marketin kiinteistöön. Uutta oli myös kahvilan avaaminen Taitokeskus Lieksan tiloihin. Kahvila Kauppaneuvoksen Käly palvelee Taitokeskuksen aukioloaikojen mukaisesti maanantaista lauantaihin. Vuoden 2015 lopussa yhdistyksellä oli toimipisteet neljällä paikkakunnalla Pohjois-Karjalassa: Ilomantsissa, Joensuussa,, Lieksassa ja Tohmajärvellä, sivutoimipiste Värtsilässä sekä kaksi Taitobussia kiertävänä käsityöneuvontapalveluna. Nurmeksessa siirryttiin syksyn aikana joustavampaan ja liikkuvampaan toimintamalliin. Kiinteästä toimipisteestä luovuttiin ja Taitobussi-toimintaa lisättiin. Syksystä saakka yhdistyksen palvelut ovat olleet Pielisen Karjalassa saatavilla entistä laajemmalla alueella. Vuoden aikana yhdistys jatkoi pohjoiskarjalaisen käsityökulttuurin säilyttämiseen ja esittelemiseen painottuvaa hanketta. Hankkeen rahoittajana ja yhteistyökumppanina on Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Hanke on kolmivuotinen ( ) Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Käsi- ja taideteollisuusliitto myöntää Taitokulttuuritekopalkinnon joka toinen vuosi tunnustuksena merkittävästä käsityö- ja taitokulttuuria edistävästä teosta tai toiminnasta. Vuonna 2015 Taito-kulttuuriteoksi valittiin Taito Pohjois-Karjala ry:n Taitobussi. Taitoliitto kutsuu kulttuuriteon valitsijan, vuonna 2015 valinnan teki kirjailija Rosa Liksom. Kulttuuriteko palkinto huomioitiin myös valtakunnallisesti. Taitobussin työntekijä, käsityöneuvoja Päivi Lemmetyinen, kutsuttiin Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, jos hän edusti yhdistystä upeasti. 7

5 Kahvila Kauppaneuvoksen Käly, taitokeskus Lieksa. Näyttelytyöt Kirsikodin taiteilijoiden. Taitokeskus Lieksan uudet tilat ovat valoisat ja raikkaat. 8

6 Taitobussin käsityöneuvoja Päivi Lemmetyinen ja Jukka Lemmetyinen presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa (kuvakaappaus yle TV 1). Päivi Lemmetyinen ja Jari Sillanpää itsenäisyyspäivän vastaanotolla. 9

7 2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu käsi- ja taideteollisuusjärjestöön, joka on valtakunnallinen kaksikielinen käsi- ja taideteollisuusalan palvelujärjestö Taito Group. Taito Groupin muodostavat valtakunnallisella tasolla keskusliitto, aluetasolla käsi- ja taideteollisuusyhdistykset, käsi- ja taideteollisuuskeskukset ja -liikkeet sekä paikallistasolla käsityökeskukset sivupisteineen. Käsi- ja taideteollisuusjärjestön strategian mukaan järjestön arvot ovat luovuus, taito, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Järjestön visiona on, että Taito Group on tunnettu ja vaikuttava käsityön kehittäjä. Strategiassa on huomioitu keskeisiä toimintaympäristömuutoksia: ikääntyminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin kunta- ja palvelurakenteen muutos julkisen rahoituksen väheneminen kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta globalisaation ja monikulttuurisuuden vahvistuminen verkkoteknologia oppimisen ja viestinnän välineenä elinkeinorakenteen muutos kohti palveluja luovia-aloja arvo- ja kulttuurimuutoksia: kiinnostus itse tekemiseen ja itseilmaisuun ympäristövastuun voimistuminen hyvinvoinnin ja terveysvaikutusten korostuminen yksilöllisyys ja yhteisöllisyys käsityön tekemisessä sosiaalinen media käsityön jakamisessa ja näkymisessä käsityö osana luovia aloja 2.1 Yhdistyksen missio, visio ja strategiset toimintalinjaukset Taito Pohjois-Karjala ry toimii itsenäisenä yhdistyksenä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella koko järjestön toiminta-ajatuksen pohjalta ja pyrkii omalta osaltaan tukemaan järjestön vision toteutumista omien edellytyksiensä mukaisesti. Yhdistyksen missiona on olla edelläkävijä, suunnannäyttäjä, osaaja ja ohjaaja kädentaitoja kulttuuriperintöalueella ja samalla varmistaa toimeentuloa elinkeinonharjoittajille. Yhdistys haluaa myös vahvistaa paikallista kulttuuriperinnettä ja toimia linkkinä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistyksen visiona olla vahva pohjoiskarjalainen kulttuuritoimija, joka tekee työtä käsityön ja käsityöyrittäjyyden profiilin ja imagon nostamiseksi. Yhdistyksen strategiset toimintalinjaukset vuosille ovat: yhdistys on vahva toimija käsityöalan kurssitoiminnassa ja käsityön taiteen perusopetuksessa. Yhdistys kehittää käsityön näkyvyyttä, saatavuutta ja kannattavuutta taitokeskuksia eläviksi ja aktiivisiksi toimipaikoiksi kiertävää käsityöneuvontaa käsityöneuvontaa ja nostaa kudonnan megatrendiksi liiketoimintaa niin, että sen avulla kyetään ylläpitämään kulttuuri- ja ohjaustoimintaa käsityöyrittäjyyttä ja työllisyyttä jäsentoimintaa Taitokortteli konseptia Homecrafts konseptia Yhdistys on vastuullinen työnantaja palkkaa vastuullisiin tehtäviin alansa osaajia tarjoaa työskentelymahdollisuuksia työssäoppijoille, työharjoittelijoille, työelämään tutustujille ja oppisopimusopiskelijoille. 10

8 2.2 Käsityöalan yhteistyökehittämishanke Taito Pohjois-Karjala ry teki yhteistyösopimuksen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa vuonna Yhteistyösopimuksen sisältönä on pohjoiskarjalaisen käsityökulttuurin säilyttäminen ja esilletuominen. Taito Pohjois-Karjala ry:n ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön yhteistyön avulla saadaan nostetta maakunnan yrittäjyyteen, elinvoimaisuuteen ja perinteiden säilyttämiseen. Samalla lisätään maaseudun toimeentulomahdollisuuksia ja lisätään pohjoiskarjalaisten käsityönä tehtyjen tuotteiden tunnettavuutta ja kysyntää paikallisesti ja valtakunnallisesti. Toimenpiteinä ovat näyttelytoiminta Taito Pohjois-Karjalan toimipisteissä sekä työnäytökset ja tuotekehitys. Hankkeen toteutusaika on Hankkeessa järjestetään näyttelyjä ja työnäytöksiä Taito Pohjois-Karjala ry:n taitokeskuksissa, sekä ohjausta käsityöyrittäjille tuotekehitystyössä. Yrittäjien esilletuominen näyttelytoiminnan avulla luo tuotteille taustan. Esimerkiksi yrittäjän kertomus tuotteen syntyperästä, tuotteen tekemisestä sekä yrittäjästä itsestään luovat tuotteelle tarinan, kasvot. Jokaisella kylällä ja kunnalla on omat kädentaitajansa. Tämän hankkeen aikana potentiaaliset kädentaitajat nostetaan esille ja tuodaan paikallisten asukkaiden tietoisuuteen sekä samalla myös maakunnalliseen, kuin jopa valtakunnalliseenkin tietoisuuteen. Taitavien kädentaitajien nykyisiä tai uusia tuotteita kehitetään hankkeen aikana. Vuoden aikana Taito Pohjois-Karjala ry suunnitteli ja toteutti uuden tuotteen osaksi yhdistyksen Karjala-mallistoa, Kukkilintu ja elämänpuu -riipukset. Korut toteutettiin yhteistyössä kontiolahtelaisen yrityksen, Samas Oy:n, kanssa. Samas Oy on yritys, joka tarjoaa muovi- ja metallituotteiden tuotekehitys- ja mallinnuspalveluja sekä laadukkaita 3D-tulostettuja pikamalleja. Kukkilintu- ja elämänpuu -teräsriipukset ovat kooltaan n. 4*5 cm. Pohjoiskarjalainen käsityö on kuin oma murre ja puhetapa. Karjala ja karjalaisuus näkyvät ja kuuluvat edelleen. Riipuksen yhteen kasvaneet linnut symboloivat talvipäivän seisausta sitä epävarmaa hetkeä, jolloin aurinko viipyy alaisessa maailmassa. Silloin paikalle lehahtaa riikinkukko, auringon ja ylösnousemuksen, uudistumisen symboli. Ihmiset kääntyvät toistensa puoleen varmana elämän jatkumisesta. Auringon paluu takaa keskellä olevan elämänpuun kukoistuksen: ihmiskunnan ja tiedon kuolemattomuuden. Se, että linnut ovat sijoittuneet elämänpuun kahta puolta, on merkki rakkaudesta ja hyvästä onnesta. Elämänpuu ja Kukkilintu teräsriipukset, valmistustekniikkana 3D-tulostus. 11

9 2.3 Taitokortteli Vuonna 2006 avattu käsityö-, kulttuuri- ja matkailukohde Taitokortteli Joensuun ydinkeskustassa on osa yhdistyksen markkinointi- ja toimintastrategiaa. Taitokortteli on kokonaisuus, jossa yhdistyvät taito ja taide sekä pohjoiskarjalaisuus. Taitokortteli koostuu pienistä käsityö- ja lahjatavaratuotteita myyvistä puodeista, erilaisista palvelualojen yrityksistä, yhdistyksen taitokeskuksesta, Taito Shopista, ja Kauppaneuvoksen kahvilasta sekä Perheen talosta. Taitokorttelin kohderyhmiä ovat joensuulaiset, lähikuntien asukkaat sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat. Vuoden 2015 aikana Taitokorttelin kävijämäärä oli n Taitokorttelissa järjestettiin vuoden 2015 aikana seitsemän tapahtumaa ja 25 näyttelyä. Lisäksi Taitokorttelissa järjestettiin useampia pienempiä kulttuuritapahtumia ympäri vuoden, kuten muun muassa kahvikonsertteja Kauppaneuvoksen kahvilassa. Taitokorttelissa juhlittiin vuoden aikana useita tapahtumia sekä juhlavuosia. Keväällä 2015 Kontiolahdella (Joensuun naapurikunnassa) järjestettiin ampumahiihdon MM-kisat, Biathlon-kisat. Kisojen aikaan Taitokortteli oli somistettu mm. vanhoilla puusuksilla ja Biathlonmarkkinointimateriaalilla. Putiikeissa oli esillä suomalaisia sekä paikallisia matkamuistoja ja kahvilan henkilökunta suunnitteli ja valmisti kisojen teemaan sopivan Biathlon-leivoksen, joka sai erittäin paljon positiivista julkisuutta. OK-Opintokeskuksen koulutussuunnittelija Lea Lihavainen esitti keväällä Taito Pohjois-Karjala ry:lle ideaa Sibelius-leivoksesta ja Kauppaneuvoksen kahvilan henkilökunta innostui ideasta. Lea Lihavainen oli yhteydessä Sibeliuksen perikuntaan ja perikunnan edustaja Aino Porra kertoi viestissään, luvan myöntäessään; Sibeliushan oli aikamoinen herkkusuu. Hän olisi varmaan mielellään syönyt montakin leivosta. Sibelius-leivoksen synty alkoi keittiön henkilökunnan perehtymisellä Sibeliuksen makumieltymyksiin ja löytämällä näistä aineksista juuri ne leivokseen sopivimmat. Yksi tärkeimmistä ainesosista on konjakki, ei brandy tai konjakkiesanssi, vaan aito oikea konjakki. Leivos on kuin musiikkiteos; se vaatii valmistuakseen monta työvaihetta sekä säveltäjän, sanoittajan kuin myös sovittajan. Juuri näiden työvaiheiden sekä monien tekijöiden jälkeen syntyi herkullinen, suussa sulava, hienostuneen jälkimaun antava Kauppaneuvoksen Sibelius-leivos. Taitokorttelin jo perinteeksi muodostuneessa Wanhan kaupungin päivä -tapahtumassa kunnioitettiin Sibeliuksen 150 v-juhlavuotta Runon ystävien ja OK-opintokeskuksen Aino ja Jean Sibeliuksen elämää ja arkea -esityksellä. Esitys koostui Ainon ja Jeanin välisestä kirjeenvaihdosta. Lisäksi Joensuun Kalevalaiset naiset esittelivät kansallispukuja sekä kertoivat niiden historiasta suomalaisen kansallispuvun 130 v- juhlavuoden kunniaksi. Perheen talo Perheentalo on Pelastakaa Lapset ry:n perustamana yhteisötalo ja kohtaamispaikka lapsille sekä lapsiperheille. Perheentalo sijaitsee Taitokorttelin Parviaisen talossa. Pelastakaa Lapset ry:n vetämiin RAY:n ja EAKR-hankkeiden tukemaan Perheentaloon on sitoutunut noin 20 järjestöä, oppilaitoksia, Joensuun kaupunki, seurakunta sekä lukuisia eri alojen yrityksiä. Perheentalossa on lasten hyvinvointia vahvistavaa toimintaa, leikkitiloja, lapsiparkki, yökylätoimintaa sekä vertaistuki-ryhmiä ja olohuonetoimintaa. 12

10 Taitokorttelissa järjestetyt tapahtumat vuonna 2015 Tapahtuma Pvm Yhteistyökumppani Laulu ja piano -konsertti 6.5. Leena Pyylampi Lasten käsityökarnevaalit ja Mahdollisuuksien tori 9.5. Paikalliset yhdistykset ja järjestöt, Kepa ry Taitokorttelin kesänavaus Taitokorttelin yrittäjät ja toimijat Korttelijuhla Urbaani Joensuu ry Karjalan Karaoke klubi esiintyy 26.6., Karjalan Karaoke Klubi ja LEIA-duo LEIA-duo Sulosointuja saksofonilla MSQ Hevoslauluja, Suonna Kononen Kirsti Hassinen ja Suonna Kononen Wanhan kaupungin päivä 8.8. Joensuun kaupunki Joen yö; Luomu-yö markkinatori Joensuun kaupunki, Suomalainen Hyväntekijä Osuuskunta Sibelius 150 v. -kahvikonsertti OK-opintokeskus Joulukylä Joensuun kaupunki Lisäksi vuoden aikana Taitokorttelissa järjestettiin 27 eri näyttelyä. 13

11 Ampumahiihdon MM-kisat inspiroivat erilaisia tuotteita, kuvassa Pikku Puttiikin metallilankatöitä. Suursuosion saanutta Biathlon-leivosta myytiin maaliskuun aikana reilut kappaletta. Sibelius-leivos, kahvikonsertti Kauppaneuvoksen kahvilassa, jonka yhteydessä leivos esiteltiin. 14

12 Kesän avaus tapahtuma järjestettiin Kuvissa Hyväntekijä ja Sarustiikka yritysten työnäytökset. 15

13 Perinteinen Wanhan kaupungin päivä tapahtuma järjestettiin

14 3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu valtakunnalliseen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:een. Taito Pohjois-Karjala ry:llä on kiinteät toimipisteet vuoden lopussa neljällä paikkakunnalla. Lisäksi yhdistyksellä on kiertävä käsityöneuvontapalvelu, Taitobussi, joka mahdollistaa yhdistyksen palveluiden tarjoamisen ympäri maakunnan. Taitokeskukset ovat avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo Joensuussa ja Lieksassa Taitokeskus on avoinna myös lauantaisin ympäri vuoden. Kesäaikaan Taitokeskus Ilomantsi palvelee myös lauantaisin. Toimipisteet vuoden lopussa: Ilomantsi, taitokeskus Piirolan piha Joensuu, Taitokortteli (taitokeskus, Taito Shop, Kauppaneuvoksen kahvila) Lieksa, taitokeskus, kahvila Tohmajärvi, taitokeskus Värtsilä, kudonnan sivutoimipiste Taitobussi, kiertävä käsityöneuvontapalvelu, kaksi Taitobussi-autoa. Kuvio 1. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n organisaatiokaavio (Käsi- ja taideteollisuusliitto ry 2014) Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2015 lopussa 15 (liite 1). Oppisopimusopiskelijoita oli vuoden lopussa yksi, työllistämistuella palkattuja oli yksi. Harjoittelijoita, työssäoppijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita oli vuoden aikana yhteensä 83 henkilöä, joiden lisäksi yhdistyksellä oli myös 16 kesä- ja tuntityöntekijää. 17

15 Kuvio 2. Taito Pohjois-Karjala ry:n organisaatiokaavio 18

16 Sidosryhmät Yhdistyksen tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat mm. kunnat ja kaupungit, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Tekniikka ja kulttuuri, Karelia Ammattikorkeakoulu, OK-opintokeskus, Pro- Agria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Martat, 4 H-liitto, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pohjois-Karjalan Ely, Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, oma jäsenistö sekä tiedotusvälineet Valtakunnallisella tasolla sidosryhminä toimivat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ympäri maata. Taitokortteli on kokonaisuus jossa yhdistyvät kaupunkikeskustan parhaat puolet, Joensuun kaupungin historia, vanhat puurakennukset sekä kävelykeskustan rauhallisuus. Kauppaneuvoksen kahvilan kesäterassi onkin kesäisin suosittu levähdyspaikka. 19

17 4 TULOSALUEET Järjestön tulosalueet ovat taitokulttuuri ja käsityöelinkeino. 4.1 Taitokulttuuri Järjestön taitokulttuurin palveluita ovat: mm. taitopajat, -kurssit, -tuokiot ja -näytökset taiteen perusopetuksen Taito-käsityökoulut koulutus, konsultointi, oppimateriaalit kehittämishankkeita, kulttuurituotantoja, - tekoja, -tapahtumia ja -julkaisuja, hankkeita ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja mm. ympäristövastuu taito.fi, Taitolehti Taitopajat, -kurssit ja tuokiot Yhdistyksen taito- ja käsityökeskukset tukevat toiminnallaan valtakunnallisen käsi- ja taideteollisuusjärjestön Taito -brandia. Yhdistyksen toimipisteet toimivat paikkakunnillaan myös ns. kulttuurimatkailukohteina, kulttuurin, käsityön, koulutuksen ja elämyksiä tarjoavan matkailun kohtaamispisteinä. Kaikissa taitokeskuksissa palvellaan ilolla, innolla ja motivoituneena. Taitokeskus on tulevaisuuteen orientoitunut, jonka henkilökunta tuntee trendit ja perinteet ja tukee paikallista käsityöyrittäjyyttä. Viime vuosina tehdyt muutot uusiin toimitiloihin keskeisemmille liikepaikoille varmistavat toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Hankkeen toimenpiteitä olivat mm. - Tekemisen Iloa malliston kehittäminen - Roosa Nauha kampanja - Taidon ja käsityön viikon sisällön kehittäminen - Aineettoman kulttuuriperinnön tuominen tähän aikaan DIY (do it yourself) - Taito Isku sisustuskurssit - Käsityö elämässä - Taito-katu Tampereen kädentaitomessut - Luova tila Taito Pohjois-Karjalan osasto Taito-kadulla, Suomen kädentaitomessuilla, Tampereella. 20

18 Taulukko 1. Käsityökulttuurin avaintulosalueet AVAINTULOSALUE Koulutus (atp) Koulutus (alv 0%) Taiteen perusopetus (atp) Taiteen perusopetus (alv 0%) Työpajat (atp) tulos 2012 tulos 2013 tulos 2014 tulosarvio 2015 Tulos sis.kud.symp Työpajat (alv 0%) Asiantuntijapalvelut (eur, alv 0%) Kulttuurin näyttelyt (hlöä) Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset Koulutus Yhdistyksen käsityökulttuurin koulutustoimintaa ovat erilaiset yhdistyksen omat ns. lyhytkurssit, työyhteisöille tarjottavat työhyvinvointikurssit, yrityksille ja ryhmille myydyt kädentaitokurssit sekä kansalaisopistojen kanssa yhteistyössä järjestettävät kurssit. Kansalaisopistoyhteistyötä yhdistyksellä oli kolmella paikkakunnalla, Ilomantsissa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä. Näillä paikkakunnilla yhdistyksen omien kurssien määrä on melko pieni. Joensuussa omat kurssit toteutuivat kuluneena keväänä hieman heikommin, syksyllä sen sijaan erinomaisesti. Aikuisten kädentaitokurssien lisäksi yhdistys järjesti lasten kädentaitokerhotoimintaa Tuupovaarassa, Lieksan Vuoniskylissä sekä Juuassa. Lasten kädentaitokerhot ovat osa Taitobussien kurssitoimintaa. Kuluneen vuoden suosituin kurssi oli uutuuskurssi Taito-Isku. Kurssi järjestettiin syksyllä yhteistyössä Isku-huonekalumyymälän kanssa. Kurssi koostui kolmesta sisustussuunnittelun perusteisiin liittyvistä luennoista, jotka pidettiin Isku-myymälässä. Luennoitsijoina olivat sisustussuunnittelijat. Luentojen lisäksi kurssilaiset saivat valita kolme kädentaitokurssia yhdistyksen syksyn kurssivalikoimasta. Koulutuksen atp:t nousivat n. 1% edellisvuodesta. Nousuun vaikutti erityisesti Taito-Isku kurssikokonaisuus. Tekemisen Iloa -malliston kurssit olivat myös suosittuja, erityisesti makramee-tekniikka kiinnosti asiakkaitamme. Taiteen perusopetus Yhdistyksellä on käsityön taiteen perusopetusta (TPO) jokaisessa toimipisteessään, yhdistyksen käsityökoulu on nimeltään Kässä-käsityökoulu. Käsityökouluryhmiä on 1-3 ryhmää/toimipiste. TPO:n asiakastyöpäivien määrä oli 95 % edellisvuodesta. 21

19 Työpajat Työpajat pitävät sisällään kudontapäivien asiakastyöpäivät sekä Kesä Käsillä -koululaisten käsityöleirien asiakastyöpäivät. Kuluneena vuonna kutojien määrä väheni Ilomantsissa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Kutojien määrä heijastelee muutoksia yhdistyksen toiminnassa. Lieksassa muutto uusiin tiloihin näkyy aluksi kutojien määrän vähenemisenä. Aiempien vuosien perusteella on kuitenkin nähty, että kutojien määrä nousee pikkuhiljaa lähes entiselleen, kunhan asiakkaat tottuvat muutokseen ja uusiin tiloihin. Nurmeksen Taitokeskustoiminnan muuttumisen myötä, yhdistyksen kutomotoiminta loppui. Yhdistys toimii yhteistyössä Ylä-Karjalan kansalaisopiston kanssa ja kudonnan neuvonta on siirtynyt osaksi kansalaisopiston kurssitoimintaa. Kudonnan asiakastyöpäivien määrä oli n. 90% edellisvuodesta. Asiantuntijapalvelut Yhdistyksen käsityötaitojen asiantuntijapalveluihin kuuluvat asiakkaille luodut loimet, kotikäynnit sekä asiakkaille suunnitellut ja kudotut tuotteet. Asiantuntijapalveluiden osalta tuloksessa näkyy suurempien tilaustöiden puuttuminen. Taitobussi-hanke päättyi vuoden 2013 lopussa, mutta toiminta jatkui ja pyörät pyörivät edelleen. Vakiintuneet Taitopajat toimivat edelleen Kylätaloilla. Lasten Kädentaitokerhoihin on tullut uusia osallistujia mukaan joukkoon. Taitobussin toiminta kiinnostaa edelleen myös mediaa. Maaseudun tulevaisuus -lehti teki jutun toiminnastamme keväällä Keväällä 2016 on aloitettu yhteistyötä maahanmuuttajien ja vastaanottokeskusten kanssa. Taito-kulttuuriteko 2015 on Taito Pohjois- Karjalan Taitobussi Taitoliitto määrittelee Taito-kulttuuriteon ominaisuuksiksi, että se elää tässä päivässä, on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, esimerkki hyvästä ja vaikuttavasta toiminnasta, joka edistää käsityökulttuuria ja on valtakunnallisesti kiinnostava. Taito-kulttuuriteko myönnetään joka toinen vuosi tunnustuksena merkittävästä käsityö- ja taitokulttuuria edistävästä teosta tai toiminnasta. Taitoliitto kutsuu kulttuuriteon valitsijan. Käsi- ja taideteollisuuden edistämissäätiö myöntää kulttuuriteosta palkitulle yhdistykselle euron stipendin Taito-kulttuuriteko valinnan teki kirjailija Rosa Liksom ja hän perusteli valintansa seuraavasti: Taitobussi vie käsityöneuvojat maaseutualueille ja harvaan asutuille seuduille neuvomaan ja tekemään yhdessä käsitöitä. Näin autioituvissa kylissä asuvat saavat tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa, ylläpitää ja kehittää erilaisia kädentaitoja ja oppia uusia ja vanhoja käsityötaitoja. Taitobussi vie taitokeskusten käsityöneuvojat kyliin, joissa voidaan pitää lyhyitä tai pitempiä kursseja kylätaloilla ja kahviloissa. Kokoontumalla tällaisissa paikoissa säästetään jatkuvasti kohoavissa toiminta- ja ylläpitokustannuksissa. Kokoontumisia voi olla kerran viikossa tai harvemmin. Tarpeesta riippuen. Käsityötoiminnan ohjauksen lisäksi Taitobussi toimii myymäläautona. Syrjäkylien asukkaat voivat ostaa autosta käsityömateriaaleja ja työvälineitä, joiden hankkiminen edellyttäisi matkaa kaukaiseen kaupunkiin. Pitsikuviolla merkattu Taitobussi tuo myös sosiaalista kanssakäymistä maaseudulle ja luo kokoontumisillaan pohjaa uudelle yhteisöllisyydelle. Vuoden 2015 lopussa Taito-kulttuuriteko huomioitiin myös valtakunnallisella tasolla, kun Taitobussin työntekijä Päivi Lemmetyinen sai kutsun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 22

20 Kuva ylhäällä: Karjala-malliston lapasia myydään kaikissa yhdistyksen taitokeskuksissa. Kuva alhaalla: Kässä-käsityöleirillä kehyskudonta tekniikalla valmistettuja pehmohahmoja. 23

21 4.1.3 Näyttelytoiminta Yhdistyksellä on näyttelytoimintaa jokaisessa toimipisteessä ympäri vuoden. Isojen näyttelyiden osalta näyttelytoiminta painottuu kesäaikaan. Ilomantsin ja Joensuun toimipisteissä on kesäisin käytössä piha-aittoja, jotka toimivat upeina näyttelytiloina. Ilomantsissa Piirolan Pihan pihapiirin vanhan kauppamakasiinin yläkerran kolme aittaa ovat jo vuosia kesäisin olleet näyttelykäytössä. Alakerran aitoissa oleva Kotirintamanäyttely on pysyvä näyttely. Joensuussa näyttelytiloina toimivat Taitokorttelin Käytävägalleria, Kauppaneuvoksen kahvilan tilat sekä piha-aitat. Lieksassa uudet valoisat ja korkeat tilat mahdollistavat suurienkin töiden esille laiton. Nurmeksessa ja Tohmajärvellä näyttelytilana toimi tunnelmallinen vinttitila. Näyttelytoiminnan lisäksi yhdistys on mukana toimintapaikkakuntiensa erilaisissa kulttuuritapahtumissa, kuten Lieksassa Vaskiviikoilla, Tohmajärven Potsipäivillä ja Joensuussa yhdistys mm. vastaa Wanhan kaupungin päivä -tapahtuman järjestämisestä ja koordinoinnista Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Näyttelytoiminta on tärkeää niin ammattilaisyleisölle kuin harrastelijoille käsityö- ja muotoilualan nykytilan havainnollistamiseksi ja kulttuurin edelleen kehittämiseksi. Lisäksi näyttelytoiminnassa nostetaan harrastajia ja harrastajien töitä esille kannustaen heitä edelleen käsityöharrastuksensa parissa. Myös valtakunnallisten ja kansainvälisten alan toimijoiden näyttelyitä tuotetaan. Kesällä 2015 taitokeskukset (Ilomantsi, Lieksa, Nurmes ja Tohmajärvi) sekä Taitokorttelin (Joensuu) kesänäyttelyt esittelivät pohjoiskarjalaisten käsityöläisten ja taiteilijoiden taidetta ja tuotteita. Ilomantsin taitokeskuksessa tuotiin esille paikallisten sekä maakunnan taiteilijoiden ja kesäasukkaiden maalauksia, valokuvia sekä taidetekstiilejä. Lieksan kesänäyttelyssä esillä olivat lieksalaisen kehitysvammaisten taiteilijayhteisön, Kirsikodin, taiteilijoiden tekstiilejä ja tuotteita. Nurmeksen taitokeskuksen vintillä esillä olivat joensuulaisen Taidetakomo Tulikiilan taotut tuotteet sekä ilomantsilaisen Sirkka Pirtosen Käspaikat. Tohmajärven taitokeskuksessa esillä oli tohmajärveläisen Värepilkin kalastusvälineitä sekä Tuomas Sopasen taideryijyjä. Taitokorttelin Piha-aitassa esillä oli joensuulaisen Maria Iltolan lasiteoksia, Anneli Kokon taidetekstiilejä, Niina Mantsisen graffitiryijy ja liperiläisen Erikoispuu Parkkisen sauna. Mustosen talon Käytävägalleriassa esillä oli Rääkkylästä kotoisin olevan, Merit Enckelin, valokuvaamia kuvia kunnailta Karjalan. Yhteensä vuoden aikana näyttelyitä oli 75, joista 37 järjestettiin Joensuussa ja 20 Ilomantsissa. Muissa maakunnan toimipisteissä näyttelyitä oli vuoden aikana 3-9 näyttelyä/paikkakunta. Mukulamuhvi-kampanja Taito Pohjois-Karjala ry haastoi syksyllä 2015 maakunnan käsityöharrastajat tekemään Mukulamuhveja erityislasten hyväksi. Muhvin tarkoituksena on auttaa, kun jännittää tai ei jaksa keskittyä. Silloin muhvin silittely, nypeltäminen ja hypistely auttaa ja rauhoittaa pientä myllertävää mieltä. Mukulamuhvit esiteltiin Taikasormet kädentaitomessuilla ( ), jonka jälkeen ne lahjoitettiin Me olemme me työpajalle. Työpaja jakoi muhvit erityislapsille mm. koulujen erityisluokille, sairaalakouluun ja lasten neurologian poliklinikalle Pohjois-Karjalaan. 24

22 Karjalasta kajahtaa 2015 näyttely, ylhäällä Niina Mantsisen graffitiryijy, alhaalla Anneli Kokon tekstiiliteos. 25

23 Karjalasta kajahtaa 2015, Maria Iltolan lasitöitä. 26

24 Karjalasta kajahtaa 2015, ylhäällä Erikoispuu Parkkisen saunan lauteet, alla Merit Enckelin valokuvia. 27

25 Karjalasta kajahtaa 2015 ylhäällä Sirkka Pirtosen käspaikkoja, alla Taidetakomo Tulikiilan taottuja tuotteita. 28

26 4.2 Käsityöelinkeino Järjestön käsityöelinkeinon palveluita ovat: koulutus, konsultointi, työpajat, oppimateriaali kehittämishankkeet markkinointiverkostopalvelut: myymäläverkosto, näyttelyt, messut, vienti taitoverkko.fi, taito.fi, Taito-lehti taitopalvelut hyvinvointi- ja matkailupalvelut työllistymistä tukevat palvelut. Yhdistyksen rooli alueen käsityöyrittäjyyden edistämisorganisaationa on vahvistunut ja yhdistyksen imago ja uskottavuus ovat kehittyneet edelleen. Yhteistyötä alueen käsityöyrittäjien kanssa kehitetään ja laajennetaan. Yhdistys markkinoi käsityöyrittäjien tuotteita taitokeskuksien sekä Taito Shop -myymälän kautta. Yhteistyössä järjestetään erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja näyttelyitä. Hyvän vastaanoton yrittäjiltä on saanut myös vuosittain pidetyt Taikasormet kädentaitomessut Joensuussa. Taito Group järjesti Roosa nauha hyväntekeväisyyskampanjan myös syksyllä Roosa nauha -neulelangat ja ohjevihkot ovat Taitojärjestön erikoistuotteita, joilla kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Vuoden 2015 syksynä lankavalikoima kasvoi konepestävän sukkalangan lisäksi myös paksumpaan 100 % villalankaan. Ohjekuvastossa on malleja lapasiin, sukkiin ja myös vauvaneuleisiin, peittoihin ja perinteiseen kypärämyssyyn. Lisäksi myynnissä on värikkäitä sukkapuikkoja ja vaaleanpunainen Kerä-heijastin. Kaikkien tuotteiden myynnistä osa lahjoitettiin Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Syksyn 2015 Roosa nauha -hyväntekeväisyyskampanjassa Taitojärjestö keräsi yhteensä euroa Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Vuoden aikana järjestettiin jokaisessa toimipisteessä asiakasilta-tapahtumat. Illan ohjelma koostuu tuote-esittelyistä, kädentaitopajoista sekä pienestä purtavasta. Asiakasillat ovat olleet erityisen suosittuja Joensuussa, jossa syksyn tapahtumassa kävi illan aikana n. 80 henkilöä Nykytila Yhdistyksen käsityöelinkeinotoimintaa on käsityöyrittäjien tuotteiden markkinointi ja jälleenmyynti. Myyntipisteitä yhdistyksellä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä viisi: Taito shop Joensuu sekä taitokeskusten myymälät (4 kpl). Kaikkien myyntipisteiden tuotevalikoima koostuu pääasiassa suomalaisten tekijöiden tuotteista, valikoimasta n. puolet on paikallisten tekijöiden tuotteita ja puolet tulee muualta Suomesta. Yhdistys on tehnyt jo useita vuosia töitä oman malliston ja oman tuotannon kehittämisen eteen. Olemassa olevia mallistoja ovat Karjala-, Homecrafts- ja Taitokorttelimallistot. 29

27 Taulukko 2. Käsityöelinkeinon avaintulosalueet AVAINTULOSALUE Tuoteostot käsityöyrittäjiltä (eur) Ostot kotimaisilta materiaalintoimittajilta Koulutus (atp) Asiantuntijapalvelut (eur) Myyntinäyttelyt (atp) tulos 2012 tulos 2013 tulos 2014 Tulosarvio 2015 Tulos Arja Korpelaisen myyntinäyttely Himmelit olivat Taitokorttelin käytävägalleriassa marras-joulukuussa. Oheinen himmeli valmistettu virsikirjan sivuista tehdyistä paperipilleistä. 30

28 Ylhäällä perinteiset olkihimmelit, alla modernit himmelit muoviputkesta ja valosarjasta. 31

29 Joulukylä-tapahtuma on joulukuussa kolmena viikonloppuna ennen joulua. 32

30 Tiernapojat esitys on osa Joulukylä-tapahtumaa 33

31 5 MUU TOIMINTA 5.1 Henkilöstökoulutus Yhdistyksen tavoitteena on tarjota työntekijöilleen vuosittain mahdollisuuksia lisäkoulutukseen. Lisäkoulutusten tavoitteena on lisätä koko henkilökunnan osaamista. Koulutuksen käynyt työntekijä siirtää osaamistaan kollegoilleen omassa työpisteessään sekä yhteisissä koulutuspäivissä. Vuoden 2015 koulutuspäivät Pvm Koulutuksen nimi osall.lkm Kestävää työtä ja kasvua seminaari Uudistuva naisjohtajuus-kehittämistyöpaja Oman työn kehittäminen, 3 vertaisohjaus Y-aamu, jälleenmyyntisopimukset Palkkatuen hakeminen ja ehdot Pienen yrityksen myynti ja 1 markkinointi Tiiminvetäjän tehokoulutus Tekemisen Iloa mallistokoulutus Hygieniapassi Henkilöstöpäivä, markkinointi 18 ja uudet käsityötekniikat Tapahtumafoorumi, P-K:n 1 matkailun kasvuohjelma Julkiset hankinnat TPO-suunnitelupäivä Visma Nova 9.1 version muutokset Taito-tuottajat koulutuspäivät Enemmän kauppaa nettisivuilta, 1 tarttis tehdä jotakin 4.9. Henkilöstöpäivä, talous ja 15 toiminnan suunnittelu Kirjanpitolain muutokset ja 1 tilinpäätös Slap markkinointiseminaari Culture Finland Matkailualan turvallisuuspassi koulutus 1 Koulutuksia oli vuoden aikana yhteensä 21. Koulutuksia oli useilta eri aloilta, mm. tiiminvetäjän tehokoulutus esimiestehtäviä hoitavalle käsityöneuvojalle, myynti- ja markkinointikoulutusta myymälävastaavalle sekä erilaisia matkailuun liittyviä koulutuksia Taitokorttelin tapahtumista vastaavalle henkilölle. Keskimäärin koulutuspäiviä oli 2/työntekijä (koulutuspäivän pituudeksi on laskettu normaali työpäivän pituus). 5.2 Viestintä Sisäinen viestintä Sisäistä viestintää yhdistyksessä hoidetaan pääasiassa sähköpostin välityksellä. Sähköpostin lisäksi sisäisen viestinnän välineinä ovat puhelin ja henkilökohtaiset keskustelut. Henkilöstömäärän kasvun myötä sisäisen viestinnän merkitys on lisääntynyt. Edellisinä vuosina käyttöön otettu kuukausitiedote on osoittautunut hyväksi sisäisen tiedottamisen välineiksi. Koko henkilöstö on mukana kuukausitiedotteen tietojen välittäjinä, toimistosihteeri kokoaa asiat yhteen ja tekee kuukausitiedotteen. Tiedote lähetään sähköpostitse kaikille työntekijöille. Sisäisen viestinnän välineenä yhdistyksessä on ollut sisäinen Facebook-ryhmä. Ryhmässä jaetaan työhön liittyviä ideoita (kuvin, tekstein, videoin) sekä käydään vapaamuotoista keskustelua. Ryhmässä jaetut ideat toimivat myös ideapankkina myöhempää käyttöä varten Ulkoinen viestintä Ulkoisesta viestinnästä koko yhdistyksen osalta vastaa pääasiassa yhdistyksen toiminnanjohtaja. Paikkakuntakohtaisesta viestinnästä ovat vastuussa vastaavat neuvojat. Yhdistyksen tapahtumista tiedotetaan mediaa säännöllisesti, juttuja paikallis- ja maakuntalehdessä (Karjalainen) sekä mm. paikallisradioissa oli vuoden aikana n. 73 kpl. Julkisuuskynnys ylitettiinkin jälleen erittäin hyvin. Markkinointibud- 34

32 jetin puuttumisen vuoksi yhdistys ostaa maksullisia ilmoituksia harvakseltaan. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan markkinointikeinona on pääasiassa sosiaalinen media (Facebook) sekä yhdistyksen painettu palveluesite, joka julkaistaan kahdesti vuodessa. Lisäksi käytetään ns. täsmämarkkinointia, esim. asiakasiltoja, jäsentarjouksia, erilaisia kampanjoita ym. Taitokeskuksissa vierailee säännöllisesti erilaisia ryhmiä ja sidosryhmien edustajia, joille toimintaa esitellään henkilökohtaisilla esittelyja tutustumiskierroksilla. Taitokorttelin tapahtumia mainostettiin tarpeen mukaan mm. Karjalaisessa. Home Crafts-mallistolla on omat www-sivut ja Facebook-sivu. Työntekijöiden pukeutuminen on myös osa ulkoista viestintää. Neuvojilla on käytössään tunikat sekä lyhyt- että pitkähihaisia karjalaaiheisia työpaitoja ja collegehuppareita. Myös kahvilan ja myymälöiden työntekijöillä on yhtenäiset työasut käytettävissään Asiantuntijatehtävät Yhdistyksen rooli alansa asiantuntijana ja käsityöelinkeinon edistäjänä on omalla alueellaan vahva. Taitobussin tiedottaminen painottui sosiaaliseen mediaan. Taitobussilla on oma sivunsa yhdistyksen www-sivujen yhteydessä, Facebook-sivu ja sähköinen Google-kalenteri. 35

33 6 HALLINTO JA TALOUS 6.1 Kokoukset Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin ja syyskokous Johtokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. 6.2 Jäsenistö Henkilöjäseniä yhdistyksessä oli vuoden 2015 lopussa 470 henkilöä, joka oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana jäsenille lähetettiin 2 kirjettä, kirjeen mukana jäsenet saivat myös yhdistyksen palveluesitteen, Taitobussin esitteen sekä jäsenetukuponkeja. Etukupongeilla jäsenet saivat etuja tuote- ja materiaaliostoista, Kauppaneuvoksen kahvilan palveluista sekä kurssimaksuista Johtaminen Yhdistyksen strategisesta johtamisesta vastaa johtokunta (liite 2) ja operatiivisesta johtamisesta toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajana toimi Tuija Tekin (tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusalan ammatin opettaja). Työvuorojen ja tuntikirjanpitoa varten edellisinä vuosina kehitettyjä työkaluja käytettiin ja kehitettiin eteenpäin. Talouden seurantaan kehitetyt tuloerittely- sekä myyntiseurantalomakkeet ovat myös vakiintuneet käyttöön. Lomakkeiden avulla kukin toimipiste saa kuukausittain tiedon siitä, kuinka toiminta on eurojen näkökulmasta kehittynyt. Tuloseurannan lisäksi kukin toimipiste saa kuukausittain oman tuloslaskelman käyttöönsä. Taloushallinnon sähköistämistä jatkettiin. Lähes kaikki ostolaskut tulevat verkkolaskuina ja myyntilaskut lähetetään sähköisinä. Palkkalaskelmien tulostamisesta paperille on luovuttu, ne lähetetään työntekijöille sähköisesti Talous Yhdistyksen kokonaistuotot vuonna 2015 olivat 1,21 milj. euroa. Siitä oman toiminnan tuottojen bruttomäärä oli euroa (76 %). Valtion osuus oli euroa (14 %), kuntien osuus euroa (5 %). Yhdistyksen hallinnoiman Taito-liiton erillishankkeen osuus oli euroa (3 % koko toiminnan rahoituksesta). Yhdistyksen selkeästi suurin kuluerä olivat palkat, sivukuluineen euroa. Taseen loppusumma oli euroa. Oma pääoma oli tilikauden lopussa euroa ja omavaraisuusaste siis 38,45 %, mikä luokitellaan hyväksi. Kuvio 3, tuottojen jakautuminen vuonna

34 LIITTEET Liite 1 Vakituiset työntekijät vuoden 2015 lopussa (15 henkilöä): Sukunimi Holopainen Etunimi Tehtävä Hannele käsityöneuvoja Kaasalainen-Palvianen Nina Kapanen Kirsi käsityöneuvoja käsityöneuvoja, TPO- koordinaattori Kokkonen Mervi myyjä Laamanen Anna käsityöneuvoja Lappalainen Anne kahvilatyöntekijä Lemmetyinen Päivi käsityöneuvoja Leppänen Marita kahvilatyöntekijä Martiskainen Mirja käsityöneuvoja Parkkinen Henna kahvilatyöntekijä Puukko Tarja talouspäällikkö Sutinen Laura toimistosihteeri Tekin Tuija toiminnanjohtaja Turtiainen Päivi kahvilatyöntekijä Väätäinen Aija käsityöneuvoja 37

35 Liite 2 Johtokunta vuonna 2015 Puheenjohtaja Räsänen Anna-Kaisa Johtokunnan jäsenet Kivelä Juha Kolehmainen Katja Lemmetyinen Minna Sulopuisto Sirpa Tahvanainen Tapio Turunen Riitta 38

36 Liite 3 Lehtiartikkeleita vuodelta 2015 Maaseudun tulevaisuus

37 Karjalainen

38 Karjalainen Karjalan Heili

39 Lieksan Lehti

40 Lieksan Lehti Karjalainen Karjalan Heili

41 Kotiseutu Uutiset

42 Karjalainen

43 Karjalainen Koti-Karjala

44 Kotiliesi 12/

45 Ylä-Karjala Karjalan Heili Karjalainen

46 Matkaan 8/2015 Koti-Karjala

47 Verkkokarjalainen

48 Karjalainen

49 Karjalan Heili Karjalainen

50 Joensuu Uutiset 4/2015 Karjalan Heili

51 TAITO POHJOIS-KARJALA RY Koskikatu Joensuu Puh (013)