V U O S I K E R T O M U S

Transkriptio

1 V U O S I K E R T O M U S TAITO YLÄ-SAVO RY

2 TAITO YLÄ-SAVO RY Savonkatu Iisalmi puh toiminnanjohtaja Eija Rasanen talouspäällikkö /toimisto Anne neuvontapäällikkö Paula Toivainen AnnaQ puh Käsityökeskukset Iisalmi Savonkatu 19 puh SISÄLTÖ 1 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 3 3 ORGANISAATIO 4 4 TULOSALUEET Taitokulttuuri Näyttelyt ja kilpailut Kurssitoiminta Taitopajat Taiteen perusopetus Käsityöelinkeino 7 5 MUU TOIMINTA Koulutus ja muut osallistumiset Tiedotus Yhteistyö 7 6 HALLINTO JA TALOUS Kokoukset Jäsenistö Johtokunta ja henkilöstö Talous Tulevaisuuden näkymiä 9 Kiuruvesi Kirkkokatu 14 kasityokeskus.kiuruvesi@taitoylasavo.fi puh Lapinlahti Juhani Ahontie 6 annaq@taitoylasavo.fi puh Pielavesi Toritie 6 kasityokeskus.pielavesi@taitoylasavo.fi puh

3 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2015 Taito Ylä-Savo ry on valtakunnallisen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 2015 oli yhdistyksen 42. toimintavuosi. Käsityökeskukset Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tarjoavat harrastajille ja ammattilaisille monipuoliset mahdollisuudet kehittää taitojaan ja tutustua käsityöperinteeseen. Asiakkaan toiveiden mukaiset tilaustyöt ja koulutus- ja kurssipalvelut ovat osa käsityökeskusten palvelua. Yli neljä vuosikymmentä ovat pirrat paukkuneet ja sukkulat lentäneet yhdistyksemme seinien sisäpuolella. Yhdistyksemme elää kypsää keskiikää paljon kokeneena konkarina, mutta henkisesti valppaana ja eteenpäin katsovana. Kyky uudistua ja ajan hermoilla eläminen ovat tänä päivänä minkä tahansa yhdistyksen elinehto. Mietin työssäni paljon sitä, uudistummeko riittävästi. Uudistammeko palveluja aidosti positiiviseen suuntaan? Luommeko tarpeeksi uutta? Olemmeko tarpeeksi kiinnostavia? Näkevätkö asiakkaamme sen, että uusia oivalluksia ja ideoita on muutettu osaksi arkeamme? Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan oman toiminnan tuotoilla, valtionavustuksella ja kuntien toiminta-avustuksilla. Vuonna 2015 toimintamme kokonaisrahoitus oli euroa. Valtion osuus kokonaisrahoituksesta oli 21,6 % ja kuntien 8,7 %. Omarahoitusosuus on haasteellisen suuri 69,7 %. Resurssien jatkuva pieneneminen asettaa luovuutemme kovalle koetukselle. Välillä juoksemme kilpaa kalenterin kanssa ja kun on hiljaisempaa, on aika löysätä lakisääteisille vapaille. Asiakasvirtojen turvaaminen ympäri vuoden on haasteellista. Vuoden tärkein tapahtuma on Lähikäsityömessut, joka järjestettiin Iisalmessa. Messuilla kävi n 1800 käsitöiden ystävää, mikä on n. 500 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Käsitöiden teko kiinnostaa ihmisiä ja yhdistyksemme voi omilla palveluillaan vaikuttaa alueen hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Kiitän lämpimästi jäseniä, asiakkaita, johtokuntaa, Taitoliittoa, Opetus- ja kulttuuriministeriötä, eri säätiöitä, yhteistyökumppaneitamme ja henkilöstöämme vuonna 2015 yhdistyksemme eteen tehdystä hyvästä työstä. Eija Rasanen toiminnanjohtaja 2. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Perustettu vuonna STRATEGIA Käsi- ja taideteollisuusliiton tavoiteohjelma Kulttuuri elää käsityössä Kansalaisilla on oikeus käsityöhön kulttuurina, taitona ja taidekasvatuksena. Visio Toiminta-ajatus Arvot Taito Ylä-Savo ry / TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Käsityö elämässä, tuotteissa ja palveluissa Taito Ylä-Savo ry on alueella yleisesti tunnettu ja vaikuttava toimija, joka lisää käsityön merkitystä näkyvänä osana suomalaista ja alueellista kulttuuria elinikäisenä oppimisena taito- taidekasvatuksessa elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä elinkeinona Käsityön edistäminen taitona, kulttuurina ja elinkeinona Luovuus Taito Yrittäjyys toiminta rakentuu luovuudelle käsityön tekeminen edellyttää ja kehittää taitoa käsityöyrittäjyys työllistää ja tuo käsityön kuluttajille yläsavolaisuus, esteettisyys, elämyksellisyys ja asiakaslähtöisyys 3

4 3 ORGANISAATIO NÄYTTELYT JA KILPAILUT Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset 20 kpl Taito Ylä-Savo ry Käsi- ja taideteollisuuskeskus Savonkatu 19 yhdistyksen toimisto Iisalmen käsityökeskus Alliina Kiuruveden käsityökeskus Lapinlahden käsityökeskus AnnaQ Pielaveden käsityökeskus Pumpuliina 4 TULOSALUEET Taito Ylä-Savo ry:n varsinaisen toiminnan avaintulosalueet ovat taitokulttuuri ja käsityöelinkeino TAITOKULTTUURI Taito Ylä-Savolla on merkittävä rooli käsityökulttuurin säilyttämisessä omalla alueellaan. Yhdistys tekee käsityötä tunnetuksi eri tavoin, mm. järjestämällä kurssitoimintaa, näyttelyjä, kilpailuja ja muita tapahtumia. Vuonna 2015 yhdistys järjesti järjestyksessään 3. kädentaitomessut, Lähikäsityömessut, Olvihallissa Iisalmessa. Messuilla kävi n ihmistä. Messut tarjoavat mukavaa yhdessätekemistä ja lisäävät yhdistyksen tunnettavuutta. Molempina messupäivinä oli inspiroivaa ohjelmaa sekä noin 60 pohjoissavolaista näytteilleasettajaa. Suositut käsityömatkat ja -retket suuntautuivat Jyväskylän kädentaitomessuille Talliinnaan ja Pärnuun Virossa. Valtakunnallisen Taidon ja käsityön viikon teemana huhtikuussa oli pitsit ja heijastinpitsin nypläys. Tulostavoitteiden saavuttamisessa panostettiin palvelujen oikea-aikaisuuteen, luotettavuuteen ja laatuun. Kiuruveden käsityökeskuksen kesänäyttely oli nimeltään Käsitöitä karjalaisittain ennen ja nyt. Samaan aikaan pihapiiriin oli pystytetty pariksi viikoksi eri tahojen valmistamia hauskoja variksenpelättimiä, joista näyttelyvierailla oli mahdollisuus äänestää. Kiuruveden kesänäyttelyt koottiin yhteistyössä marttojen ja maa-ja kotitalousnaisten kanssa. Yhdistyksen muita näyttelyjä olivat mm. Pitsit ja pitsiliinat kaappien kätköistä, Mummoraidasta taalainsidokseen, Metsästä käsin näyteikkunanäyttely sekä käsityökoulujen kevätnäyttelyt. Lokakuussa Ylä-Savon Ammattiopisto asetti näytteille käsityökeskus Alliinaan yläsavolaisen käsityöopetuksen aitoja mallitöitä ja opetusmateriaalia vuosikymmenten takaa. Näyttelyllä kunnioitettiin alueella yli 100 vuotta kestänyttä käsityönopetusta, jonka alasajo oli alkanut keväällä Näyttely oli menestys. Lähikäsityömessujen Kuka on paras näytteilleasettaja? kilpailussa yleisö äänesti voittajaksi Elvi Hukan Pielavedeltä. 4

5 OMAT NÄYTTELYT Vuosi näyttelypäivien atp Kävijät määrä Tulosten arviointia: Omien näyttelyiden kävijämäärä oli edellisvuotta pienempi, mutta syynä on se, että edellisenä vuonna oli yksi käsityökeskus enemmän. Kilpailun järjestäminen messujen yhteydessä on luontevaa, sillä kiinnostus aiempien vuosien esim. tekstiilisuunnittelukilpailuihin on ollut vähäistä. Lasten kesäkurssi- ja päiväleiritoimintaan osallistui 49 lasta enemmän kuin vuonna 2014, mutta tuntimäärä ja asiakastyöpäivät pysyivät lähes samana. Lasten kesäkurssien hinnoittelu tarkistetaan seuraavana vuonna. Kevät- ja syysesitteet ovat tärkeitä kanavia kertoa asiakkaille kurssitarjonnastamme. Käytäntöä ei kannata muuttaa, mutta haastetta asiakkaiden saamiseksi ohjattuun toimintaan silti riittää TAITOPAJAT Taitopajojen asiakkaat ovat suurelta osin kudontapalvelujen käyttäjiä. Jäsenille kudontapajat ovat edelleen ilmaisia KURSSITOIMINTA Kurssitoiminta sisältää kurssit, lasten kurssit ja ulos myydyt kurssit esim. kansalaisopistolle. Lyhytkurssien teemat olivat ajankohtaisia ja yleisten käsityötrendien mukaisia; mm. pitsibetoni, himmelit, tontut, mosaiikki. Kansalaisopistoille myytiin kursseja, joiden teemoina oli kudonta, pajutyöt ja ikäihmisten viriketoiminta. Valtakunnallisen Tekemisen Iloa -malliston suosikkituote oli makramee seinävaate Käsityöpiiri maahanmuuttajille ja heidän tukihenkilöilleen Iisalmessa jatkui. Kurssi sai OKopintokeskuksen myöntämää opintosetelitukea. Kudonnan päiväleiritoimintaan yhdistys sai rahoitusta ely-keskukselta. Lisäksi Iisalmen käsityökeskuksen Metsästä käsin päiväleiriä tuki Pekka Sirviön säätiö. KURSSITOIMINTA Vuosi kurssitunnit (h) as.määrä atp Toiminnan arviointia: Kurssituntien määrässä tapahtui pienehkö nousu, mutta asiakasmäärä oli laskenut. Sen mukaan kurssikokonaisuutemme ovat hieman pidentyneet tai asiakkaat ovat sitoutuneet käymään kursseillamme entistä aktiivisemmin. Ulos myytyjä ns. räätälöityjä kursseja on myyty aikaisempaa enemmän. Tilastot kertovat, että Lapinlahden ja Pielaveden käsityökeskuksissa oli kutojia edellisvuotta enemmän. Iisalmen ja Kiuruveden luvut pysyivät entisellä tasollaan. TAITOPAJAT Vuosi as.määrä atp Toiminnan arviointia: Taitopajojen määrän aleneminen osittain selittyy sillä, että edellisenä vuonna tilastoja oli kartuttamassa yksi käsityökeskus enemmän. Taitopajojen asiakasmäärät ovat vähentyneet vuosien myötä, koska taitopajojen yksilöohjauksesta on siirrytty kannattavampaan, OK-opintokeskuksen tukemaan kurssitoimintaan. Kangaspuilla kudottiin eniten marraskuussa. 5

6 TAITEENPERUSOPETUS Taito Ylä-Savo ry järjestää virallista käsityön taiteenperusopetusta Savon Taito käsityökoulussa kaikissa neljässä käsityökeskuksessaan. Taiteenperusopetus on tavoitteellista, vuodesta toiseen etenevää laadukasta opetusta, joissa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Savon Taito käsityökoulussa toimitaan yhdessä Taito Itä- Suomen kanssa. Käsityökoulussa opetetaan käsityön eri vaiheita suunnittelusta toteutukseen. Opiskelussa on keskeistä käsillä tekeminen ja kokemisen ilo, halu ja uteliaisuus sekä rohkeus tulkita käsityötaidetta persoonallisesti. Vuonna 2015 käsityökoululaisten käyttämiä tekniikoita olivat mm. huovutus, virkkaus, paperilaminointi, mosaiikki. TAITEENPERUSOPETUS Vuosi tuntimäärä asiakas- atp ryhmiä määrä Toiminnan arviointia: Vuoden 2014 tilastot sisältävät myös lakkautetun Sonkajärven käsityökeskuksen luvut. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on kovaa. Käsityökoulujen tunnettavuuden eteen on panostettava yhä enemmän. Kouluille on keväisin tarjottu retkipäivämahdollisuutta tutustua käsityökoulu-toimintaamme, mutta ne eivät ole tuottanut toivottua tulosta. Lapsille suunnatut tekemisenpajat muiden tapahtumien sisältönä ovat kiinnostaneet niin lapsia kuin vanhempia. Niiden aikana on voinut innostaa lapsia uuden harrastuksen pariin KÄSITYÖELINKEINO Savon Taito- käsityökoululla on Opetusministeriöltä taiteenperusopetuksen virallinen järjestämislupa ja oikeus valtionosuuteen opetustuntien laskennallisen määrän mukaan. Vuonna 2015 Taito Ylä-Savo ry sai valtion tukea 893 tunnille. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa syys-joulukuussa ja tammitoukokuussa, lukuun ottamatta syys- ja talvilomaviikkoja. Keväällä 2015 käsityökoulussamme toimi 9 ryhmää ja syksyllä 11 ryhmää. Savon Taito käsityökoulun kevätlukukauden teemana oli Pohjoismaat ja Viro, jolloin tutustuttiin vieraisiin kulttuuriin ja niiden väreihin, muotoihin, tapoihin ja luontoon. Syksyllä 2015 käsityökoulut siirtyivät Sirkus kiertää Eurooppaa teemaan. Alueen käsityöelinkeinoja tuetaan ostamalla käsityöläisten tuotteita jälleenmyyntiin ja järjestämällä myyntinäyttelyjä ja messuja sekä osallistumalla muiden järjestämiin tapahtumiin omalla osastollamme. Lokakuussa 2015 Lähikäsityömessut kokosivat jälleen kahdeksi päiväksi saman katon alle maakunnan käsityömestarit, uudet nuoret käsityömuotoilijat ja muut käsityöalan toimijat. Lisäksi messuilla oli koulutusluentoja. Tampereen Kädentaitomessuille 2015 osallistuttiin AnnaQ osastolla, joka oli muiden taitoyhdistysten kanssa ns. Taitokadulla. Yhdistys vuokraa käsityökeskusten näyttelytilojaan käsityöalan yrittäjille ja edesauttaa omalta osaltaan heidän näyttelyjensä markkinointia mm. tiedottamalla. AnnaQ Myös AnnaQ:n tuotteiden myynti kirjataan käsityöelinkeinoihin. 6

7 Taito Ylä-Savo ry:n tuotemerkki AnnaQ valmistaa, markkinoi ja myy taidemattoja ja ryijyjä Anna Halosen mattokutomon alkuperäisluonnoksista ja tämän päivän tekstiilisuunnittelijoiden malleista. Yhdistys välittää myös ryijymateriaalipaketteja. MYYNTINÄYTTELYT Vuosi Päivät kävijät Toiminnan arviointia Lähikäsityömessut-tapahtuma lisää käsityöyrittäjien verkostoitumista, tuotteiden tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Messut järjestettiin 3. kerran. Neuvoja Merja Puustelli on aloittanut uuden AnnaQ ryijymallin työstämisen yhdessä graafikko Marja-Liisa Tikkasen kanssa. Ryijyn palaaminen suomalaiseen moderniin kotiin on sisustuslehtien mukaan alkanut, joten ryijymallistoamme tulee tehdä yhä näkyvämmäksi mm. sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. 5.2 TIEDOTUS Ulkoinen viestintä jokaisella käsityökeskuksella omat fb-sivut TJ blogi / toiminnanjohtaja Instagram käsityökeskusten kevät- ja syysesitteet, joissa julkaistaan kauden toiminta kotisivut Sisäinen viestintä kohdentuu omaan henkilöstöön ja johtokunnan jäseniin. Viestinnässä pyritään selkeyteen ja oikea-aikaisuuteen. Sen keskeisenä tavoitteena on työskentelyedellytysten luominen, työntekijöiden sitouttaminen sekä avoimen, keskustelevan ja arvioivan ilmapiirin luominen YHTEISTYÖ Kunnat ja kaupungit ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Käsityökeskukset toteuttavat omalta osaltaan kuntansa hyvinvointistrategiaa. Tampereen Kädentaitomessuilla olleen AnnaQ osaston hyvä myynti rohkaisee osallistumaan samoille messuille myös MUU TOIMINTA 5.1 KOULUTUS JA MUUT OSALLISTUMISET Yhdistyksen henkilöstö kokoontui koulutuksiin ja sisäisiin palavereihin tarpeen ja ajankohdan mukaan. Vuonna 2015 henkilöstö kokoontui yhteisiin palavereihin neljä kertaa. Lähikäsityömessut olivat jälleen osana Iisalmen kaupungin koordinoimaa Kekriviikonloppua lokakuussa. Kursseja järjestetään yhteistyössä Sonkajärven ja Pielaveden kansalaisopistojen kanssa. 7

8 Alueellista yhteistyötä taiteenperusopetuksen järjestämisessä jatkettiin Taito Itä-Suomen kanssa. Lisäksi yhdistys teki yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa mm. antamalla opiskelijoille harjoittelu- ja työssäoppimismahdollisuuksia. 6. HALLINTO JA TALOUS 6.1 KOKOUKSET Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Iisalmessa (9 hlöä) ja syyskokous Kiuruvedellä (10 henkilöä). Johtokunta kokoontui kuluneella kaudella viisi kertaa. Mirja Hyvönen, neuvoja Kiuruveden käsityökeskus Helena Turunen, vastaava neuvoja Silja Ruotsalainen, neuvoja Lapinlahden käsityökeskus Merja Puustelli, vastaava neuvoja Pielaveden käsityökeskus Pumpuliina Paula Toivainen, vastaava neuvoja 80% / neuvontapäällikkö 20%. Vakituisen henkilöstön lisäksi kuluneella kaudella on toimipisteissä ollut useita harjoittelijoita ja työssäoppijoita. Yhdistyksen syyskokous päätti sääntömuutoksesta, jonka mukaan johtokunta muutetaan hallitukseksi ja hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi väh. 4 ja enintään 6 Ylä- Savon kunnista valittua varsinaista jäsentä sekä ensimmäinen ja toinen varajäsen. 6.2 JÄSENISTÖ Yhdistyksen jäsenistön muodostavat yksityiset henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Jäsenmaksu on voimassa vuoden maksupäivästä lukien, eikä siis ole sidottu kalenterivuoteen. Vuonna 2015 yhdistyksellä oli yhteensä 249 henkilöjäsentä. 6.3 JOHTOKUNTA JA HENKILÖSTÖ Johtokunta 2015 Saharinen Vuokko, pj Kurkinen Helena, varapj Heiskanen Raili Mähönen Heli Nissinen Merja Pölkki Anitta Paldanius Kalevi Pitkänen Eero Winberg Riitta Kiuruvesi Iisalmi Vieremä Pielavesi Iisalmi Kiuruvesi Lapinlahti Iisalmi Lapinlahti Jokaisella johtokunnan jäsenellä oli lisäksi henkilökohtainen varajäsen. Kiuruveden käsityökeskuksella on lisäksi paikallistoimikunta, jonka tehtävänä on mm. markkinoida omissa sidosryhmissään käsityökeskusten palveluja ja auttaa tapahtumien käytännön järjestelyissä. Henkilöstö Toimisto, Iisalmi Eija Rasanen, toiminnanjohtaja Anne Luosola, talouspäällikkö Iisalmen käsityökeskus Alliina Liisa Mähönen, vastaava neuvoja 6.4 TALOUS Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan oman toiminnan tuotoilla, valtionavustuksella ja kuntien toiminta-avustuksilla ja muulla julkisella rahoituksella mm. projektirahoituksella. Toiminnan kokonaisrahoitus v oli (vuonna 2014, ). Valtion osuus kokonaisrahoituksesta oli 21,6 % (21 %) ja kuntien osuudet 8,7 % (9,4 %). Omarahoitusosuus oli 69,7 % (69,6 %). Kuntien avustukset olivat vuonna 2015 seuraavat: 8

9 Iisalmi eur, Kiuruvesi eur, Lapinlahti eur, Pielavesi eur. Myös seuraavat tahot tukivat toimintaamme vuonna 2015: Olvi-säätiö (5000 e, aluellisen käsityökulttuurin edistäminen), Pekka Sirviön säätiö (400 e, lasten Metsästä käsin -päiväleiri), Kansan sivistysrahasto (500 e, maahanmuuttajanaisten käsityöpiiri), Pohjois- Savon kotiseutuyhdistysten liitto ry (450 e, Anna neidin ryijypäivät) ja Taiteen edistämiskeskus (1000 e, Lähikäsityömessut). 2. AnnaQ tuotantomme pohjautuu vahvasti Halosen taiteilijasuvun kulttuuriperintöön. Taideryijyt syntyvä tilauksesta paikkakunnalla, josta Halosen taiteellinen talonpoikaissuku on lähtöisin Lapinlahdella. Ryijyt elävät uutta nousukauttaan, minkä uskomme näkyvän pian myös AnnaQ ryijytuotannon tilauksissa. Uskomme siihen, että käsitöiden teko kiinnostaa ihmisiä ja se luo alueellemme hyvinvointia. Me tarjoamme paljon erilaisia aktiviteetteja kuntalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille. Vuoden 2016 aikana pysähdymme miettimään strategisia painopistealueita uudelleen. Vanhoja totuttuja prosesseja on rohjettava uudistaa ja kehittää. Toiminnan kannattavuus, taloudelliset resurssit ja asiakaslähtöisyys mielessämme uudistamme palveluja positiiviseen suuntaan ja luomme myös uutta. Käsityöt ovat kovin visuaalinen harrastus. Silmänruoka on tärkeä osa käsityön nautintoa! Käsillä tekeminen antaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja kun se tehdään mukavassa seurassa, puhutaan hyvinvointivaikutuksista. Hyvää Käsityön vuotta 2016! 6.5 TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Toiminnanjohtajaa pyydettiin syyskuussa listaamaan kaksi parasta asiaa koskien yhdistystämme tässä ajassa. Yhdistyksellä on toiminnanjohtajan mielestä vaikka kuinka monta asiaa, jotka voisi laittaa kategoriaan parasta tässä ajassa. Esimerkiksi vaikka se, että yhdistyksemme toiminta perustuu osaavien ihmisten työhön. Listaan tuli kuitenkin kirjoitettua seuraavat asiat: 1. tapahtumien tuottaminen ja 2. ryijyntekotaito, sillä 1. Tapahtumat ovat luontevia tapoja osallistua toimintaamme, vaikkei käsitöitä itse osaisi/haluaisi/ehtisi tehdä ollenkaan. 9

10 TAITO YLÄ-SAVO RY Savonkatu 19, Iisalmi Puh