Eduskunnan puhemiehelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2003 vp Matkaoppaiden työehtosopimukset ja sosiaaliturva Eduskunnan puhemiehelle Eri matkanjärjestäjien palveluksessa olevien suomalaisten matkaoppaiden ongelmia työnantajan puolelta ei ole saatettu kuntoon, vaikka esimerkiksi EU:n ja Suomenkin laissa on määritelty mm. työssäoloajasta, pyhätyöstä, varallaolokorvauksista jne. Toistuvista yrityksistä huolimatta matkanjärjestäjät eivät ole suostuneet solmimaan työehtosopimusta. Ongelmia on ollut myös matkaoppaiden eläkekertymissä ja sosiaalietuuksissa. Yleiset valmismatkaehdotkin lupaavat asiakkaalle matkanjärjestäjältä tulevan avunantovelvollisuuden: Jos matkustaja matkan aikana sairastuu, joutuu onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi taikka kärsii muuten vahingon, on matkanjärjestäjän avustettava häntä sairaanhoidon tai ennenaikaisen paluukuljetuksen järjestämisessä, rikoksen tai vahingon selvittelyssä tai muissa tarpeellisissa toimenpiteissä. Matkanjärjestäjän edustaja, ulkomaan matkaopas, on aina vastuussa kohteessa olevista suomalaisista matkailijoista. Vielä vuonna Suomessa rekisteröity matkanjärjestäjä teetättää matkaoppailla työtä kuusi, jopa seitsemän päivää viikossa. Palvelualojen ammattiliiton tekemän tutkimuksen mukaan matkaoppaiden keskimääräinen työtuntimäärä on 55 tuntia viikossa. Töitä on virallisesti kuusi päivää viikossa, minkä lisäksi on varallaoloaika. Tämän takia aina joku oppaista päivystää ympäri vuorokauden hätätapauksien vuoksi. Pyhälisiä ei makseta, ylityökorvauksia ei tunneta minkäänlaisia palkanlisiä ei ole. Mikäli kohteessa on vain yksi matkaopas, hän on töissä normaalin kauden aikana (kesä- tai talvikausi, 2 7 kk, normaalisti 6 kk) joka päivä 24 h/vrk seitsemän päivää viikossa. Yksi tällainen työnantaja on Suomen valtion omistama Finnairin alainen Aurinkomatkat Oy. Fritidsresor eli Finnmatkat jätti maksamatta osalle matkaoppaita palkanlisiä vuonna PAM-liiton avustuksella palkkasaatavat on nyt osalle oppaista maksettu puolentoista vuoden tappelun jälkeen. Osalla suomalaisista matkaoppaista, mm. Finnmatkoilla, kuukausipalkka on alle peruspäivärahan. Finnmatkat on ulkomaalaisomistuksessa oleva, mutta Suomessa rekisteröity yritys. Keväällä 2000 Finnair myi Finnmatkat Fritidsresorille, joka lupasi ottaa Finnmatkojen matkaoppaat vanhoina työntekijöinä ja entisin eduin yritykseen. Kaupan jälkeen etuja on kovalla kädellä kuitenkin karsittu. SAK on myös tehnyt tutkimuspyynnön opasasiassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että eri matkanjärjestäjien palveluksessa olevien suomalaisten matkaoppaiden ongelmat, jotka liittyvät mm. työssäoloaikoihin, pyhätöihin, varallaolokor- Versio 2.0

2 vauksiin, eläkekertymään ja sosiaalietuuksiin, saadaan kuntoon ja miten tehostetaan valvontaa niin, että kaikki matkanjärjestäjät noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä? Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2003 Marja Tiura /kok Saara Karhu /sd Pia Viitanen /sd Irja Tulonen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 110/2003 vp Marja Tiura /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 110/2003 vp: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että eri matkanjärjestäjien palveluksessa olevien suomalaisten matkaoppaiden ongelmat, jotka liittyvät mm. työssäoloaikoihin, pyhätöihin, varallaolokorvauksiin, eläkekertymään ja sosiaalietuuksiin, saadaan kuntoon ja miten tehostetaan valvontaa niin, että kaikki matkanjärjestäjät noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Matkaoppaiden työsuhteissa on aina liittymiä useampaan maahan, vaikka sopimusosapuolet olisivatkin suomalaisia, koska työnteko tapahtuu eri matkakohteissa Suomen ulkopuolella. Näissä tilanteissa voi työntekoon tulla sovellettavaksi samanaikaisesti sekä kansalliset että kansainväliset vähimmäisnormit. Ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden työehdoissa on otettava huomioon myös kohdemaan työlainsäädännön vähimmäisehdot, mikäli kyse on ns. lähetetystä työntekijästä. Jos työntekoa koskevalla sopimuksella on liittymä useampaan kuin yhteen valtioon, voivat osapuolet sopia työsopimukseen otettavasta lakiviittauksesta Rooman yleissopimuksen määräysten mukaan. Sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevalla yleissopimuksella (SopS 30/1999, ns. Rooman yleissopimus) vahvistetaan sopimusvelvoitteisiin sovellettavan lain valintaa koskevat yhdenmukaiset säännöt. Yleissopimuksen peruslähtökohtana sovellettavan lain valinnalle on sopimusvapauden periaate. Sopimukseen sovelletaan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan sen valtion lakia, josta sopimusosapuolet ovat sopineet lakiviittauksella. Yleissopimuksen 6 artiklassa määrätään erityisistä työsopimuksia koskevista lainvalintasäännöistä, joilla lakiviittauksen vaikutuksia rajoitetaan työntekijän suojelemiseksi. Artiklan 1 kohdan mukaan työsopimukseen otettu lakiviittaus ei saa johtaa siihen, että työntekijä menettäisi sen lain pakottavin säännöksin hänelle annetun suojan, jota lakiviittauksen puuttuessa sovellettaisiin 6 artiklan 2 kohdan nojalla. Jos työsopimuksen osapuolet eivät ole tehneet lakiviittausta, työsopimukseen sovellettava laki määräytyy yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen mukaan työsopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi, vaikka hänet on väliaikaisesti lähetetty työhön toiseen valtioon. Jos hän ei tavallisesti työskentele ainoastaan yhdessä valtiossa, sovelletaan sen toimipaikan sijaintivaltion lakia, joka on ottanut työntekijän työhön. Näistä säännöistä kuitenkin poiketaan tilanteissa, joissa kaikista olosuhteista ilmenee, että työsopimus liittyy läheisemmin johonkin toiseen valtioon, jolloin sovelletaan tuon valtion lakia. Kysymyksessä pyydetään selvitystä siitä, miten suomalaisen tai ulkomaisen matkanjärjestäjän palkkaamien suomalaisten matkaoppaiden työsuhteissa sovellettavat työehdot voidaan sopia järjestettäväksi muun muassa työaikojen, pyhätöiden ja varallaolokorvausten osalta. Lisäksi 3

4 Ministerin vastaus kysytään matkaoppaiden eläke- ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisemisista ja voimassa olevan lainsäädännön valvonnasta. Suomalaisiin matkaoppaisiin sovellettavat normit riippuvat muun muassa siitä, kuka oppaat palkkaa ja mistä. Suomalaisen työnantajan kotimaastaan palkkaamiin oppaisiin tulee sovellettavaksi Suomen työlainsäädäntö eli työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännökset sekä muun työlainsäädännön vähimmäisehdot, ellei muusta ole sovittu. Matkaoppaita koskevia työehtosopimuksia ei ole tehty. Työaikalaissa on säännökset säännöllisestä työajasta ja sen sijoittelusta, työntekijälle annettavista päivittäisistä ja viikoittaisista lepoajoista, varallaolosta ja siitä sopimisesta, sunnuntaityöstä, hätätyöstä ja maksettavista korvauksista. Nämä säännökset rajoittavat matkanjärjestäjän mahdollisuuksia järjestellä työaikoja. Mikäli suomalainen matkaopas palkataan ulkomailta ulkomaisen matkanjärjestäjän palvelukseen, tulee häneen sovellettavaksi kohdemaan lainsäädäntö. Suuret suomalaiset matkanjärjestäjät palkkaavat yleensä matkaoppaat pääasiallisesti Suomesta, ja heihin sovelletaan käytännössä Suomen työlainsäädäntöä. Työsopimukset tehdään aluksi olemaan voimassa määräajan, koska samaan kohteeseen ei pääsääntöisesti järjestetä ympärivuotisesti matkoja. Tämän vuoksi matkaoppaat voivat työskennellä vuoden aikana kahdessa tai kolmessa matkakohteessa. Pienemmät matkatoimistot palkkaavat matkaoppaita, jotka voivat olla sekä ulkomaalaisia että suomalaisia, myös suoraan matkakohteesta. Työsuojeluviranomaisten toimivalta kohdistuu ainoastaan Suomessa tehtävään työhön. Tämän vuoksi työsuojeluviranomaisella ei ole mahdollisuutta valvoa matkaoppaiden työsuhteessa sovellettavien vähimmäisehtojen noudattamista ulkomailla. Sosiaaliturvan osalta kyse voi olla monenlaisesta tilanteesta. Jos matkaopas työskentelee yhdessä tai useassa EU:n jäsenmaassa, sovelletaan yhteisön lainsäädäntöä (asetus (ETY) N:o 1408/71). Tällöin suomalaisen matkanjärjestäjän palveluksessa olevat matkaoppaat voivat pysyä Suomen sosiaaliturvan alaisuudessa joko lähetettyinä työntekijöinä tai suoraan asetuksen kahden tai useamman jäsenvaltion alueella tavallisesti työskentelevään henkilöön sovellettavien säännösten perusteella taikka enintään viisi vuotta ns. poikkeusluvan perusteella. Paikalta palkatut oppaat kuuluvat työskentelymaansa sosiaaliturvaan. Siinä tapauksessa, että suomalaisen oppaan työnantajana on yritys, jonka kotipaikka on toisessa jäsenmaassa, kuuluu opas useimmiten työnantajan kotipaikan mukaan määräytyvän valtion sosiaaliturvan piiriin. Käytännössä kyse on usein toisesta pohjoismaasta. Jos työskentely tapahtuu sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, voi matkaopas kuulua lähettynä työntekijänä tai poikkeusluvan perusteella yleensä viisi vuotta Suomen sosiaaliturvaan. Jos kohdemaa on muu kuin sosiaaliturvasopimusmaa tai EU-maa, suomalaisen työnantajan on järjestettävä lähettämälleen työntekijälle työeläketurva työeläkelainsäädännön perusteella. Matkaoppaan kuuluessa Suomen sosiaaliturvaan yhteisön lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella Eläketurvakeskus antaa pyynnöstä siitä todistuksen, joka toimitetaan tiedoksi asianomaiselle työeläkelaitokselle ja Kansaneläkelaitokselle, joka antaa viran puolesta työntekijälle päätöksen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Työeläkelaitos valvoo, että eläkevakuutus on voimassa ulkomaan työskentelyn ajan. Työeläkelaitos valvoo eläkevakuutuksen voimassaoloa myös muissa ulkomaan työskentelyn tilanteissa, joissa vakuuttaminen perustuu työeläkelainsäädäntöön. Työeläkelait mahdollistavat lisäksi ns. pakkovakuuttamisen työnantajan kustannuksella, jos työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää eläketurva työntekijöilleen. Tällaiset tilanteet tulevat useimmiten esille silloin, kun työntekijä itse selvittää eläkevakuuttamista ja siinä havaitaan puute. Jos työskentely suomalaisen työnantajan palveluksessa tapahtuu muualla kuin sopimusmaassa tai EU-maassa, Kansaneläkelaitos antaa hakemuksesta päätöksen asumisperusteisten sosiaali- 4

5 Ministerin vastaus KK 110/2003 vp Marja Tiura /kok ym. turvaetuuksien piirissä pysymisestä, jos työskentely kestää yli vuoden. Jos työskentely kestää alle vuoden ajan, työntekijä pysyy asumiseen perustuvan sosiaaliturvan piirissä pelkästään ilmoittamalla Kansaneläkelaitokselle aikomuksestaan oleskella tuon ajan ulkomailla. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa työnantajan ei tarvitse olla suomalainen. Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2003 Työministeri Tarja Filatov 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Marja Tiura /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 110/2003 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att råda bot på de problem som finländska guider som är anställda hos olika researrangörer har bl.a. när det gäller arbetstider, söndagsarbete, ersättningar för beredskap, pensionstillväxt och sociala trygghetsförmåner, och hur kommer övervakningen att effektiveras så, att alla researrangörer följer den gällande lagstiftningen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Guiders anställningsförhållanden har alltid anknytningar till flera länder även i de fall där avtalsparterna är finländska, eftersom arbetet utförs på olika resmål utanför Finland. I sådana fall kan det uppstå situationer där samtidigt både nationella och internationella miniminormer skall tillämpas på arbetet. I fråga om till utlandet sända arbetstagares anställningsvillkor måste man också beakta de minimivillkor som stationeringslandets arbetslagstiftning ställer, om det är frågan om s.k. utstationerade arbetstagare. Om ett arbetsavtal har anknytningar till flera än ett land, kan parterna komma överens om att i arbetsavtalet införa en hänvisning till tillämplig lag enligt bestämmelserna i Romkonventionen. Genom konventionen om tillämplig lag för avtalsförpliktelser (FördrS 30/1999 den s.k. Romkonventionen) konsolideras enhetliga regler för val av den för avtalsförpliktelser tillämpliga lagen. Den grundläggande utgångspunkten för valet av tillämplig lag enligt konventionen är principen om avtalsfrihet. På avtalet tillämpas enligt artikel 3.1 i konventionen lagen i det land, som avtalsparterna har kommit överens om med hänvisning till tillämplig lag. I artikel 6 i konventionen finns särskilda bestämmelser gällande lagval i arbetsavtal, genom vilka lagvalets inverkan på skyddet av arbetstagare begränsas. Enligt artikel 6.1 skall lagvalet i arbetsavtalet inte medföra att den anställde berövas det skydd som tillförsäkras honom enligt tvingande regler i den lag som enligt 6.2 skulle tillämpas om inget lagval gjorts. Om parterna i arbetsavtalet inte gjort något lagval, bestäms den tillämpliga lagen enligt artikel 6.2. Enligt den skall anställningsavtalet vara underkastat lagen i det land där den anställde vanligtvis utför sitt arbete, även om han tillfälligt är sysselsatt i ett annat land. Om den anställde utför sitt arbete i ett och samma land, tillämpas lagen i det land där det verksamhetsställe genom vilket han anställdes är beläget. Undantag från dessa regler görs dock i situationer där det av samlade omständigheter framgår att avtalet har närmare anknytningar till ett annat land, varvid lagen i det landet skall tillämpas. I spörsmålet begärs en utredning om hur anställningsvillkoren för finländska guider som är anställda hos finländska eller utländska researrangörer kan överenskommas bland annat när det gäller arbetstider, söndagsarbete och ersättningar för beredskap. Dessutom frågas det om problem i samband med guidernas pensions- och socialskyddsförmåner och hur dessa skall lösas och om övervakning av den gällande lagstiftningen. 6

7 Ministerns svar KK 110/2003 vp Marja Tiura /kok ym. De normer som tillämpas på finländska guider beror bland annat på av vem och var guiderna är anställda. På de guider som finländska arbetsgivare anställer från hemlandet skall Finlands arbetslagstiftning tillämpas, dvs. arbetsavtalslagen, arbetstidslagen och semesterlagen samt minimivillkor för den övriga arbetslagstiftningen, om inte annat har överenskommits. Särskilda kollektivavtal för guider har inte ingåtts. I arbetstidslagen finns bestämmelser om ordinarie arbetstid och förläggningen av den, om dagliga vilotider och veckovila som skall ges arbetstagare, om beredskap och hur man kommer överens om den, om söndagsarbete, nödarbete och ersättningar som skall betalas. Dessa bestämmelser begränsar researrangörens möjligheter att ordna arbetstider. Om en finländsk guide avlönas utomlands till tjänst hos en utländsk researrangör, skall arbetslandets lagstiftning tillämpas på honom eller henne. De stora finländska researrangörerna anställer vanligen sina guider från Finland och på dem tilllämpas i praktiken den finländska arbetslagstiftningen. Arbetsavtalen ingås i början att gälla för viss tid, eftersom till samma resmål i regel inte ordnas resor året om. Av denna anledning kan guider under ett år arbeta på två eller tre resmål. Mindre resebyråer anställer guider, som kan vara finländska eller utländska, också direkt från resmålet. Arbetarskyddsmyndigheternas behörighet omfattar endast arbete som utförs i Finland. Därför har arbetarskyddsmyndigheterna ingen möjlighet att övervaka hur man utomlands följer minimivillkoren i guidernas anställningsavtal. Vad social trygghet beträffar kan det vara fråga om olika slags situationer. Om en guide arbetar i ett eller flera av EU:s medlemsländer, tillämpas gemenskapslagstiftning (förordning (EEG) nr 1408/71). Då kan guider som är anställda av finländska researrangörer bevara sin rätt till den finländska sociala tryggheten, antingen som utstationerade arbetstagare eller direkt på basis av förordningens bestämmelser gällande personer som vanligtvis utför arbete i två eller flera länder, eller högst fem år med stöd av s.k. undantagslov. Guider som anställts på stationeringsorten omfattas av den sociala tryggheten i det landet. Ifall att den finländska guidens arbetsgivare är ett företag, vars hemort finns i ett annat medlemsland, hör guiden oftast till den sociala tryggheten i det land som bestäms enligt arbetsgivarens hemort. I praktiken är det ofta fråga om ett annat nordiskt land. Om arbetet utförs i ett sådant land med vilket Finland har ingått överenskommelse om social trygghet, kan guiden i regel såsom utstationerad arbetstagare eller med stöd av undantagslov i fem år omfattas av den finländska sociala tryggheten. Om stationeringslandet är ett annat land än sådant med vilket ingåtts en trygghetskonvention eller ett EU-land, måste den finländska arbetsgivaren ordna den utstationerade arbetstagarens pensionsskydd på basis av arbetspensionslagstiftningen. Ifall en guide omfattas av det finländska socialskyddet på basis av antingen gemenskapslagstiftningen eller en överenskommelse om social trygghet, ger pensionsskyddscentralen på begäran ett intyg som sänds för kännedom till respektive arbetspensionsanstalt och till Folkpensionsanstalten, som å tjänstens vägnar ger arbetstagaren ett beslut om tillhörighet till den finländska bosättningsbaserade sociala tryggheten. Arbetspensionsanstalten övervakar att pensionsförsäkringen gäller för den tid som arbetet utomlands varar. Arbetspensionsanstalten övervakar pensionsförsäkringens giltighet också i andra sådana fall av arbete utomlands där försäkringen baserar sig på arbetspensionslagstiftningen. Arbetspensionslagarna möjliggör dessutom s.k. tvångsförsäkring på arbetsgivarens bekostnad, om arbetsgivaren har försummat sin förpliktelse att ordna pensionsskyddet för sina arbetstagare. Sådana fall kommer oftast fram, när arbetstagaren själv utreder sin pensionsförsäkring och i den konstateras brister. Om arbetet i tjänst hos en finländsk arbetsgivare utförs i annat land än ett trygghetskonventionsland eller ett EU-land, ger Folkpensionsanstalten på ansökan ett beslut om bibehållen rätt till bosättningsbaserade sociala trygghetsförmåner, om arbetet varar mer än ett år. Om arbetet 7

8 Ministerns svar varar mindre än ett år, bibehåller arbetstagaren sin rätt till den bosättningsbaserade sociala tryggheten genom att endast underrätta Folkpensionsanstalten om sin avsikt att vistas utomlands den tid arbetet varar. I det sistnämnda fallet behöver arbetsgivaren inte vara finländsk. Helsingfors den 1 juli 2003 Arbetsminister Tarja Filatov 8

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 269/2005 vp Oppaiden työsuhteet Eduskunnan puhemiehelle Valtio omistaa Finnairista enemmistön ja Finnair kokonaan Aurinkomatkat, joten valtiollakin on osavastuu Aurinkomatkojen toiminnasta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 63/2003 vp Vuosilomapalkan maksatus sairausloman aikana Eduskunnan puhemiehelle Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy:n palkkalistoilla oleva työntekijä, joka on pitkäaikaisella sairauslomalla,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 526/2002 vp Viagran korvattavuus Parkinsonin tautia sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Viagra-lääkkeestä saavat Kelan korvausta tietyin lääketieteellisin kriteerein määritellyt henkilöt,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2009 vp Eläkkeen karttuminen työsuhteen päättävän tukipaketin aikana Eduskunnan puhemiehelle Monissa yrityksissä tarjotaan YT-neuvotteluissa työsuhteensa päättäville työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 313/2011 vp Vähittäiskaupan aukiolon poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vähittäiskaupat joutuvat hakemaan vuosittain poikkeuslupaa alueensa aluehallintovirastolta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2009 vp Palomiesten eläkeiän vaikutukset kuntatalouteen ja kansalliseen turvallisuuteen Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen pelastustoimi on nykyisen hallitusohjelman alusta alkaen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1026/2010 vp Matkailuautojen hiilidioksidipäästöihin perustuva todistus Eduskunnan puhemiehelle Ajoneuvovero jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ajoneuvoveron perusvero muuttuu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2004 vp Ulkomailla asuvan adoptiolupa Eduskunnan puhemiehelle Lakia lapseksiottamisesta muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan Haagin yleissopimus lasten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot