Leena Normia-Ahlsten ja Nanna Miettunen

Transkriptio

1 Sosiaalihuollon ja perhetyön porrasteisuus Työryhmien ja THL:n ehdotuksia keskustelun avaukseksi Socialvårdens och familjearbetets klassifisiering & Familjecenter - Sosiaalihuollon ja perhehetyön porrasteisuus & Perhekeskus Vaasa Leena Normia-Ahlsten ja Nanna Miettunen

2 Taustaa Sosiaalihuoltolain rakennetta muutettiin siten, että sosiaalipalvelujen järjestämisen lähtökohdaksi määriteltiin asiakkaan tuen tarpeet Sosiaalihuollon toteuttamisen tueksi säädettiin uusia velvoitteita muun muassa palvelutarpeen arviointi ja omatyöntekijän nimeäminen. Varhaisen tuen ja perustason vahvistamisesta on puhuttu pitkään, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin tulisi edelleen panostaa. Lain toimeenpanoa on arvioitu vähän: tilastotietojen avulla voidaan tehdä joitakin päätelmiä. Esimerkiksi koti- tai lastenhoitopalveluiden saaneiden perheiden määrä on kääntynyt nousuun sekä määrällisesti (9 645 vuonna 2015 ja vuonna 2018) että prosentuaalisesti (1.7 % vuonna 2015 ja 2.3 % vuonna 2018) (Sotkanet/THL). Perheitä sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä oli vuonna (3,1 %), kun vastaava määrä vuonna 2015 oli (1,9 %). Leena Normia-Ahlsten

3 Lape-työskentelyn aikana huomioituja sosiaalihuoltolain tulkintaan ja toimeenpanoon liittyviä ongelmia Ylimitoitettu ja kankea palvelutarpeen arviointi on saattanut tehdä palveluun pääsyn toisinaan tarpeettoman monimutkaiseksi ja kankeaksi Palvelun aloittaminen viivästynyt Tarpeettoman laaja-alaisesti toteutettu palvelutarpeen arviointi saattaa nostaa perheiden kynnystä hakea ja ottaa vastaan tukea Erityisen tuen tarpeen ja suojelun tarpeen raja Erotuksena suojelun tarpeen määrittelyssä verrattuna erityiseen tukeen on lähinnä se, että lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia (LSL 27 ) jotta sosiaalihuoltolain mukaisen tuen riittämättömyyttä voidaan käyttää lastensuojelutarpeen perusteena, tulisi kyetä erittelemään, mitä ovat keskeiset sisällölliset erot sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisten palveluiden välillä Nanna Miettunen

4 Perhetyön porrasteisuusryhmän tavoitteet ja ryhmän jäsenet jäsentää perhetyötä tuottaa ehdotus yhtenäiseksi tavaksi kuvata perhetyötä selkiyttää sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä kunnissa tehtyjä tulkintoja mm. hallintopäätöksen ja palvelutarpeen arvioinnin osalta kartoittaa, miten perhetyön muotoja ja perhetyötä kuvaavia käsitteitä sekä perhetyön porrasteisuutta on eri puolilla maata jäsennetty kuvata perhetyön keskeisiä sisältöjä eri tasoilla: tavoitteita, työmenetelmiä, keskeistä osaamista sekä perhetyön yhteensovittamista muiden palveluiden kanssa. Natalia Kettunen, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, Sastamala Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Pirjo Pölkki, emeritaprofessori, Itä- Suomen yliopisto Arja Ruponen, neuvotteleva virkamies, STM Outi Koskenvalta, varhaiskasvatuspäällikkö, Kurikka Eeva Reijonen, perhetukikeskuksen esimies, Eksote Riikka Mauno, palveluvastaava, Kouvola Leena Normia-Ahlsten

5 Sosiaalihuollon porrasteisuus työryhmän tavoitteet ja ryhmän kokoonpano Kartoittaa käytössä olevia tapoja ryhmitellä asiakastarpeita sekä tehdä ehdotus kansallisesti yhtenäiseksi tavaksi kuvata asiakastarpeita ja -ryhmiä Selkiyttää sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen määrittelyä ja suhdetta lapsen suojelun tarpeeseen Jäsentää sosiaalihuollon porrasteisuutta lasten, nuorten ja perheiden kokemusten ja osallisuuden näkökulmasta Selkeyttää omatyöntekijän tehtäviä ja roolia ja periaatteita, joiden mukaan lapselle ja perheenjäsenille määritellään omatyöntekijä silloin kun lapsilla ja perheenjäsenillä on asiakkuus useissa eri palveluissa, muun muassa sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa Liittää porrasteisuutta koskeva työ perhekeskukseen liittyvään kehittämistyöhön, monialaiseen arviointiin liittyvään kehittämistyöhön, lastensuojelun systeemisen mallin tuomiin muutoksiin sekä osaamis- ja tukikeskuskehittämiseen liittyvään kehittämistyöhön Nanna Miettunen, projektikoordinaattori, Pikassos oy, Pirkanmaan Lape-hanke Marjo Alatalo, kehittämissuunnittelija, Helsingin kaupunki, Pääkaupunkiseudun Lapehanke Eeva Liukko, erityisasiantuntija, THL Sanna-Riitta Junnonen, palvelupäällikkö, Kouvola Noora Aarnio, hanketyöntekijä, LAPE, Etelä- Pohjanmaa Pia Kalkkinen, johtava psykologi, Mäntsälä Taina Huurre, vastaava kuraattori, Vantaa Anita Vataja, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Espoo Pauliina Lampinen, toiminnan johtaja, Valmalas Virpi Hagström, johtava sosiaalityöntekijä, Vaasa Nanna Miettunen

6 Työryhmien yhteinen raportti parhaillaan viimeisteltävänä Tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja jatkokehittämistyössä huomioon otettaviksi Tavoitteena: o käsitteiden selkiyttäminen ja yhtenäistäminen o sosiaalihuollon palveluiden selkeämpi porrastaminen o yhteensovittaviin työkäytäntöihin panostamisen o asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen: lapsen, nuoren ja perheen oman tiedon ja toiveiden huomioiminen palveluiden lähtökohtana o tuen kokonaisuuden ja sen koordinoinnin selkiyttäminen Nanna Miettunen

7 Sosiaalihuollon porrasteisuus lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuudessa LUONNOS

8 Sosiaalihuollon porrasteisuus tuen tarpeiden mukaisesti Lapsen ja perheen yleiset tuen tarpeet (shl palveluiden tarve) Lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvä tuen tarve Vanhemmuuden haasteisiin liittyvä tuen tarve Erityisen tuen tarve henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisenvamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Lapsen suojelun tarve lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Nanna Miettunen

9 Miten erityisen tuen tarpeen ja lastensuojelun rajapintaa voisi selkeyttää? Tuomalla nykyistä yksilöidymmin esille lastensuojeluun sisältyvä viranomaisen vallankäyttö ja kontrollin mahdollisuus? Kompleksisuus sosiaalihuollon vaativuuden jäsentäjänä asiakkaan tilanteen monimutkaisuus muuttuvat tilanteet ja palvelutarpeet paljon yhtäaikaista palveluntarvetta: palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja moniammatillisen yhteistyön haasteet Vaikea hahmottaa syy ja seuraussuhteita Vaatii räätälöintiä ja jatkuvaa uudelleenarviointia Nanna Miettunen

10 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin järjestäminen tiedon ja tuen jatkumollisuutta tukevalla tavalla Hyödynnetään muissa palveluissa aiemmin tehtyä arviointityötä Monitoimijaisuus palvelutarpeen arvioinnissa Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen palvelutarpeen arviointiin Palvelutarpeen arviointi ei ole pelkkää sopivan palvelun löytämiseen pyrkivää tilannekartoitusta, vaan se on samalla asiakkaan toimijuutta ja toimintakykyä vahvistavaa sosiaalipalvelua Nanna Miettunen

11 Arviointi pienimmillään - ensiarviointi Ensikontaktin tai ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä tehtävä arviointi Ohjausta ja neuvontaa ei edellytä asiakkuutta Tieto voisi kuitenkin olla perusteltua kirjata ohjauksena ja neuvontana arvioinnin ja työskentelyn jatkuvuus Sisällöltään selkeästi rajattu: Kun ensiarvioinnin yhteydessä syntyy käsitys palvelutarpeen arvioinnin tarpeellisuudesta, ei työskentelyä ja siihen perustuvaa dokumentointia tule jatkaa ensiarviointina. Asiakkaille sähköisiä itsearviointi- tai esitietolomakkeita Vaativaa, nopeatempoista työtä, jonka toteuttaminen edellyttää työtä tukevan kehittämistyön lisäksi vahvaa, laaja-alaista ammattitaitoa Nanna Miettunen

12 Kevyt palvelutarpeen arviointi Tavoitteena tunnistaa tarve ja aloittaa tuki mahdollisimman nopeasti Selkeä käsitys kohdennetusta tai tilapäisestä palvelutarpeesta Perheellä muutoin riittävästi tarpeenmukaisia ja yhteen toimivia palveluita Tarkoittaa pienimmillään asiakkaan itse ilmaisemaa ja määrittelemää ymmärrystä palveluntarpeestaan Kevyinkin arvio on tärkeää kirjata, jotta palvelun saannin perustelut ovat asiakkaalle mahdollisimman läpinäkyvät Toimii hyvin esim. silloin kun tarjolla olevien palveluiden sisältö on kuvattu ja palvelut on koottu selkeän palveluvalikon muotoon esim. uniohjaus Sujuvimmillaan palvelutarpeen arvioija tarjoaa itse myös palvelun Jos arvioinnin tai sen perusteella aloitetun palvelun aikana nousee esiin lapsen, nuoren ja perheen mahdollinen erityisen tuen tai lastensuojelun tarve, perhe ohjataan saattaen sosiaalityöntekijän koordinoimaan laajaan palvelutarpeen arviointiin Nanna Miettunen

13 Laaja palvelutarpeen arviointi Perheellä on samanaikaisesti monia eri palveluita tai niiden tarvetta, mutta kokonaisuus ei ole selkeästi koordinoitu ja yhteen toimiva Perhe ei ole kyennyt hyödyntämään tarjottuja palveluita tai matalan kynnyksen palvelut eivät ole olleet riittäviä Yhteydenotosta tai ilmoituksesta käy ilmi, että lapsen kasvuolosuhteet mahdollisesti vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä, hyvinvointia tai kehitystä tai että lapsi itse käyttäytymisellään mahdollisesti vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Tilanne epäselvä sekä perheelle että heitä auttamaan pyrkiville ammattilaisille Laajassa palvelutarpeen arvioinnissa korostuu tarve jatkumollisuutta ja monitoimijaisuutta edistäviin työn organisoimisen tapoihin: hyödynnetään kaikkea aiemmin esille tullutta tietoa lapsen ja perheen tilanteesta. Nanna Miettunen

14 Koordinoinnista vastuussa oleva työntekijä Perheen tilanteen ja tuen tarpeen arvioimisen ja yhteistyön koordinointia tulisi vahvistaa jo kaikille suunnatuissa peruspalveluissa Keino välttää perheiden kiertäminen luukulta toiselle, kertomassa toistuvasti tuen tarpeestaan vaihtuville ja heikosti yhteistyötä tekeville ammattilaisille Nanna Miettunen

15 Lähityöntekijä/vastuutyöntekijä muissa kuin shl-palveluissa Nimetään huomioiden perheen oma toive ( luottamus paras työskentelyn lähtökohta) Koordinoi yhteistyötä ja toimii yhdyshenkilönä Konsultoi tarvittaessa toista ammattilaista matalalla kynnyksellä Osallistuu tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin, yhteisen suunnitelman tekemiseen ja sovittujen tavoitteiden mukaiseen työskentelemiseen Jatkaa perheen kanssa työskentelyä sitten, kun sosiaalihuollon palveluiden jakso päättyy Vahvistaisi perheiden kokemusta suhdeperustaisesta, yksilöllisestä tuesta ja palveluiden eheydestä Kokoaisi palvelut perheen ympärille toimivaksi kokonaisuudeksi jo ennen shl-palveluja Nanna Miettunen

16 Omatyöntekijä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa Nimetään tarvittaessa lapselle ja/tai perheelle (voidaan jättää nimeämättä esim. silloin jos asiakkuus on todennäköisesti hyvin lyhytaikaista tai asiakkaalla on muu tärkeä tukihenkilö) Mikäli perheellä on useita työntekijöitä eri palveluissa, ammattilaisten vastuulla on sopia, kuka on koordinoiva työntekijä Hyvä käytäntö on, että omatyöntekijä nimetään perheen toiveen mukaisesti. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ratkaisu tulee perustella perheelle ymmärrettävästi Nanna Miettunen

17 Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen ollessa lastensuojelun asiakkaana Huolehtii lapsen osallisuudesta ja lapsen edun toteutumisesta Vastaa lastensuojeluprosessista ja siihen liittyvien selvitysten ja päätösten tekemisestä Toimii monitoimijaisen yhteistyön koordinoijana sovittamalla yhteen eri tuet ja palvelut, ohjata kokonaisuutta ja prosessin toimivuutta sekä vastata näiden prosessien vaikuttavuudesta ja sen kehittämisestä. Systeemisessä lastensuojelun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän rinnalla ja tukena toimii monialainen tiimi Nanna Miettunen

18 Perhetyön porrasteisuus Leena Normia-Ahlsten

19 SHL 18 : Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Leena Normia-Ahlsten

20 Perhetyötä varhaisessa vaiheessa ei tunnisteta. Perhetyöllä, jota tarjotaan varhaisessa vaiheessa ymmärretään esim. järjestöjen tekemän sekä vaikka neuvolassa annettavan yleisen ohjauksen. Prosessien selkeyttämistä kaivataan niin palvelun myöntämiseen ja työmenetelmiin. Toisaalta sellaiset kunnat, joissa on perhetyötä jäsennetty porrasteisesti, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä koska ovat voineet saada perhetyötä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Osassa kunnista sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö mielletään kaikille lapsiperheille suunnatuksi ehkäiseväksi palveluksi. Tarve perhetyölle myös muiden kuin erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta on kunnissa tunnistettu ja sitä tarjotaan sosiaalihuollon, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon toimesta, osassa kuntia myös koulun toimesta Leena Normia-Ahlsten

21 SHL 18 muotoilu on voinut osaltaan tuottaa epäyhtenäisyyttä sosiaalihuoltolain perusteella tarjottavien palvelujen nimeämiseen: tuen tarpeessa olevien lasten palveluita on voitu nimetä vaikkapa sosiaaliohjaukseksi, vaikka työ olisi sisällöltään perhetyötä. Joissakin kunnissa on esimerkiksi voitu jäsentää perhetyötä sen intensiivisyyden mukaan. Intensiivinen työskentely on tällaisessa tapauksessa voinut johtaa perheen lastensuojelun asiakkuuteen, koska intensiivijaksot on mielletty pääasiassa tehostetun perhetyön sisällöiksi. Rajaus on voinut osaltaan hidastaa perhetyön kehittämistyötä, joka tähtää perhetyön tarjoamiseen myös ehkäisevänä tai varhaisen tuen palveluna. Lainsäädännöllisen pohjan puuttuminen muulle kuin erityisen tuen perhetyölle on voinut saada aikaan innovatiivisiakin toimintamalleja. Tästä huolimatta nykyisen lainsäädännön ohjaamana ei eri kunnissa ole kyetty tarpeeksi kattavasti varmistamaan palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta eikä muovaamaan palveluista sisällöltään yhtenäistä ja porrasteisesti toisiaan täydentävää kokonaisuutta. Perhetyön palvelujen nimitykset ja sisällöt ovat epäyhtenäisiä - saman niminen palvelu voi eri kunnissa olla sisällöltään erilaista Leena Normia-Ahlsten

22 Erityisen tuen tarpeen ja suojelun tarpeen ero mitä esimerkiksi sosiaalihuoltolakiin (SHL 18 ) perustuva perhetyö on sisällöltään ja millä tavalla lastensuojelulakiin perustuva tehostettu perhetyö siitä eroaa? vaihtelua on ollut myös sen suhteen, millä tavalla sosiaalihuoltolain perusteella tarjottuja palveluita ja lastensuojelun tukitoimia yhdistellään tilanteessa, jossa erityistä tukea tarvitseva lapsi siirtyy lastensuojelun asiakkaaksi. Leena Normia-Ahlsten

23 Varhaisen tuen perhetyötä voidaan kunnan peruspalveluiden yhteydessä nykyisin järjestää joko a. sosiaalihuollon toimesta tai b. kunnan muun peruspalvelun toimesta kuten neuvolasta tai varhaiskasvatuksesta Riskinä on, että varhainen tuki ei toteudu ja tässä muodossa ei pystytä takaamaan yhdenvertaista palvelua kaikille lapsiperheille Leena Normia-Ahlsten

24 Työryhmän ehdotukset Leena Normia-Ahlsten

25 Varhaisen tuen perhetyö Vastataan sekä tilapäiseen että pitempiaikaiseen lapsen ja perheen tuen tarpeeseen Sosiaalityöntekijän mukanaolo ei ole välttämätön, vastuu asiakasprosessista ja päätöksistä on perhetyöntekijällä tai muulla soveltuvalla työntekijällä, joka toteaa ja kirjaa palvelutarpeen asiakkaan kanssa yhteisesti todetun palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Alkaa heti ja ensiarvio tehdään työskentelyn edetessä, tarvittaessa tehdään palvelutarpeen arviointi Liittyy mm. vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn Antaa apua ja tukea ongelmien varhaisessa vaiheessa lapsen ikätasosta riippumatta. Varhaisen tuen perhetyötä tulisi olla tarjolla kaikille lapsiperheille mukaan lukien nuoret ja heidän vanhempansa, jotka tarvitsevat perhetyötä tilapäiseen tai tapauskohtaisen harkinnan perusteella pidempikestoiseenkin palveluntarpeeseen. Palvelun saamisen ei tulisi edellyttää välillistä asiakasohjausta, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä suoraan perhetyöntekijään palvelun aloittamiseksi. Leena Normia-Ahlsten

26 Erityisen tuen perhetyö Perheen tilanteen kompleksisuuden lisääntyminen edellyttää perhetyön kytkemistä osaksi lapsen ja perheen muuta palvelukokonaisuutta. Tästä syystä perhetyön saaminen edellyttää sosiaalityöntekijän johdolla tehtyä laajempaa palvelutarpeenarviointia ja päätöstä erityisen tuen perhetyöstä. Erityisen tuen perhetyötä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sillä tulisi voida vastata myös perheiden kriisiytyneistä tilanteista johtuviin tuen tarpeisiin ja erityisen tuen perhetyötä tulee voida tehdä riittävän intensiivisesti. Varhaisen tuen perhetyö voi syventyä erityisen tuen perhetyöksi esimerkiksi silloin, jos kunnassa on määritelty työnkuvat siten, että samat työntekijät tarjoavat perhetyön palvelua eri tuen tasoilla. Erityisen tuen perhetyön yhdyspinnat varhaisen tuen perhetyöhön ja toisaalta tehostettuun perhetyöhön ovat liukuvia. Koska erityisen tuen perhetyö on lähempänä tehostetun kuin varhaisen tuen perhetyön yhdyspintaa, se voi sisältää myös korjaavaa työskentelyä. Verrattuna varhaisen tuen perhetyön palveluun työskentelyssä korostuu perheiden tilanteiden syvempi kompleksisuus ja siinä on/voi olla kuntouttava tai korjaava ote. Lapsen ja perheen tilanne on monimutkainen tai vaikeaselkoinen. Leena Normia-Ahlsten

27 Tehostettu perhetyö Edellyttää lastensuojelun asiakkuutta. Keskeisenä läpileikkaavana periaatteena on lapsen suojelu ja koko perheen kuntoutus. Perheellä on usein suuria vuorovaikutusongelmia ja ristiriitoja perheen jäsenten välillä. Lapsen ja perheen tilanne on vaikeaselkoinen (tai kaoottinen.) Toimijoita perheen ympärillä on usein paljon ja perheen tuen tarve on laaja-alaista. Yleensä tehostetun perhetyön jälkeen on pidempiaikaista jatkotyöskentelyn tarvetta. Perheessä on lapsen hyvinvoinnin kannalta vakavia riskejä. Perhetyön tavoitteena voi olla pyrkimys turvata lapsen kotona asuminen siten, että lasta ei tarvitsisi sijoittaa kodin ulkopuolelle. Varhaisen ja erityisen tuen perhetyön roolina on vahvistaa perheen sisäisiä lasta suojaavia tekijöitä, kun taas tehostetussa perhetyössä perhetyö on osa lapsen suojelua niiltä osin mihin vanhemmuus ei yksin riitä. Tästä johtuen tehostettu perhetyö voi olla määrällisesti huomattavan runsasta. Työ lapsen ja perheen kanssa on muutosorientoitunutta, kannattelevaa ja korjaavaa. Leena Normia-Ahlsten

28 Perhekuntoutus Tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen termien käyttö on tällä hetkellä epäselvää. Koko perheen sijoittaminen ja perhekuntoutus sekoitetaan käsitteinä keskenään tai niitä käytetään synonyymeina. Sosiaalityöntekijälle, perheelle ja palveluntuottajalle tulisi olla selvää onko kyse arvioinnista vai kuntoutuksesta. Perhekuntoutuksen kesto on useita kuukausia ja siihen sisältyy intensiivistä työskentelyä perheenjäsenten kanssa ja erilaisia työmenetelmiä. Kuten tehostetussa perhetyössä, myös perhekuntoutuksessa olisi tärkeää, että sosiaalityöntekijä ja perhekuntoutuksen työntekijät yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelee kuntoutuksen sisällön, keston ja reagoi mahdollisiin suunnitelman muutoksiin yhdessä. Tällainen käytäntö on yhteensopiva lastensuojelun systeemisen toiminta- ja ajattelutavan kanssa. Kotiin vietäväksi perhekuntoutukseksi ja tehostettu perhetyö eivät sisällöiltään juurikaan eroa. Avomuotoisen perhekuntoutuksen sisällöt ovat monin tavoin yhteneväisiä tehostetun perhetyön kanssa niin menetelmien kuin työskentelyn tiiviyden ja tuntimäärienkin suhteen. Leena Normia-Ahlsten

29 Leena Normia-Ahlsten

30 Leena Normia-Ahlsten

31 Perhetyöntekijän osaaminen, koulutus ja nimike Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ei sisällä erillistä määritelmää perhetyöntekijästä vaan se sijoittuu 11 :n muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät. Perhetyöntekijöinä toimii tällä hetkellä eritasoisen koulutuksen saaneita ammattihenkilöitä. > Vähimmäisvaatimuksena on lähihoitajan tutkinto, mutta useimmiten tutkintovaatimuksena on sosionomin tutkinto (AMK). Perhetyöntekijän osaamisvaatimukset kentällä ovat hyvin laajat, sosiaalisten taitojen lisäksi menetelmäosaaminen ja erityisosaaminen esim. päihde-ja mielenterveysasioissa sekä muiden palveluiden ajantasainen tuntemus Tehostetussa perhetyössä tarvitaan lisäksi systeemistä perheterapeuttista orientaatiota, hoidollista orientaatiota sekä suojeluorientaatiota. Perhekuntoutuksessa tarvitaan perhekuntoutuksen ammattilaista, jolla on terapia- ja menetelmäosaamista sekä tietoa systeemiteoreettisesta lähestymistavasta perheen ja kuntoutuksen alalta. Varsinaista koulutusta perhetyöntekijäksi ei ole > Koulutusten kirjavuus on osaltaan saattanut vaikuttaa perhetyössä käytössä oleviin tehtävänimikkeisiin. Täydennys- ja lisäkoulutusten tarjonta vaihtelee hyvin paljon Leena Normia-Ahlsten

32 Leena Normia-Ahlsten

33 Perhetyö, kotipalvelu ja sosiaaliohjaus Perhetyö ja kotipalvelu sekoittuvat tällä hetkellä käsitteellisesti ja sisällöllisesti ja kuntien välillä on suuria eroja. Tarjolla on esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua, joka ei sisällä siivousta tai lastenhoitoa, vaan ainoastaan ohjausta ja keskustelua. Tarjolla on myös kotipalvelun perhetyötä, joka ei kuitenkaan sisällä lain mukaan määriteltyä kotipalvelua ja perhetyön osuus on myös rajoitettu. Kuten edellä on esitetty, perhetyö voi asiakkaan tarpeen mukaisesti sisältää myös konkreettista apua ja arkeen osallistumista ja vastaavasti kotipalvelussa erityisesti lastensuojelun asiakasperheissä voi olla myös ohjauksellisen työotteen piirteitä. Työryhmä vastaanotti työskentelyssään palautetta myös pienistä kunnista, joissa saman työntekijän työnkuvaan voi liittyä molempia palveluita. Tämä ei poista vaatimusta siitä, että kunnasta riippumatta molempien palveluiden palvelukuvaukset ovat selkeitä, lakiin perustuvia ja sellaisia, että niissä selkeästi näkyy molempien palveluiden perustehtävä. Näin voidaan varmistaa palveluiden tasavertainen saatavuus ja laatu valtakunnallisesti organisaatiosta riippumatta. Laki mahdollistaa laajan tulkinnan sosiaaliohjauksen ja perhetyön kesken. Osassa kuntia sosiaaliohjaus on varhaisen tuen perhetyötä. Sosiaaliohjaus voidaan kuitenkin mieltää myös yhdeksi työmuodoksi perhetyön sisälle. Perhetyö taas pitää sisällään myös muita sisältöelementtejä kuin ohjaus. Asiakkailta saadun palautteen mukaan perhetyöltä odotetaan keskustelua konkreettisempaa apua ja perhetyö on tilanteen niin vaatiessa hyvin osallistuvaa ja aktiivista työskentelyä. Tällöin pelkkä keskusteluun nojaava ohjaus ei ole riittävää. Etunimi Sukunimi

34 Etunimi Sukunimi

35 Kiitos! Leena Normia-Ahlsten