Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.

Transkriptio

1 Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) luovat pohjan opetussuunnitelmalle. Tämä tarkoittaa sitä, että Rauman freinetkoulun opetussuunnitelmassa ei ole esillä valtakunnallisia perusteita, vaan nähtävillä on se, miten perusteita noudatetaan koulussamme. Näitä kahta asiakirjaa käytetään rinnakkaisina. Rauman freinetkoulu pyrkii olemaan koulu, joka seuraa aikaansa ja on valmis ottamaan vastaan haasteita. Koulu pyrkii noudattamaan opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita huolellisesti ja on jatkuvasti valmis tarkistamaan onnistumistaan tässä tehtävässä. Opetussuunnitelmatyö on ollut pitkä ja välillä raskaskin prosessi, mutta olemme saaneet kokea monia onnistumisen kokemuksia ja useita oivalluksia tämän työn aikana. Tätä työtä olemme tehneet tunnollisesti ja olemme sitoutuneet noudattamaan suunnitelman kaikkia periaatteita. Suurin elämys on ollut se, että olemme useasti saaneet todeta, että moni opetussuunnitelman perusteissa esitetty velvoite jo toimii meillä. Olemme olleet pedagogiikkamme ansiosta jo valmiiksi ajan hermossa kiinni. Meidän on helppo toteuttaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Rauman freinetkoulun johtokunta hyväksyi tämän opetussuunnitelman kokouksessaan Suunnitelma otetaan käyttöön Tähän opetussuunnitelmaan tehdään tarvittaessa muutoksia, tarkennuksia, lisäyksiä tai korjauksia. Muutokset hyväksyy johtokunta. Raumalla 22. toukokuuta 2006 Freinetkoulun opettajat

2 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi Rauman freinetkoulun arvopohja Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Koulun toiminta-ajatus Koulun oppimiskäsitys Koulutyön painotukset Oppilaaksi ottaminen Tuntijako Kieliohjelma Koulun oppimisympäristö, toimintakulttuuri Koulun työtavat Koulun esiopetusryhmä Feskari Kodin ja koulun yhteistyö ja muut koulun yhteistyökumppanit Oppilashuolto Opiskelun tuki Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja todistukset Opinnoissa etenemisen periaatteet Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Koulutoiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Feskarin opetussuunnitelma Filttiksen toimintasuunnitelma HOJKS Koulun turvallisuus- ja hyvinvointisuunnitelma (täydennetään myöh.) Kriisisuunnitelma (liitetään myöh.) Kouluterveydenhuollon toimintamalli (täydennetään myöh.) Todistusmallit Tietostrategia (liitetään myöh.) Jârjestyssäännöt

3 1 Rauman freinetkoulun arvopohja 1. RAUMAN FREINETKOULUN ARVOPOHJA Rauman freinetkoulussa noudatetaan freinetpedagogiikkaa. Célestin Freinet ( ) oli ranskalainen pedagogi, jonka kasvatusnäkemyksen perustana oli ajatus positiivisesta yksilöstä, jolla on luontainen innostus kaikkeen tutkimiseen. RAUMAN FREINETKOULUSSA PAINOTTUVIA ARVOJA: Lapsuuden arvostaminen ja vaaliminen opetuksen lapsilähtöisyys lasten oikeudet ja toimiminen Unicef-kouluna leikin arvostaminen yhteiskunnassamme lapsen kehitystä haittaavien psyykkisten ja fyysisten uhkien olemassaolon tiedostaminen ja niihin puuttuminen Hyvinvointi terve itsetunto hyvät elämäntavat turvallisuus Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys toistemme kunnioittaminen vapaus ja oikeudet / vastuu ja velvollisuudet hyvät tavat Vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa osana lähiympäristöä osana yhteistä maailmaa (Unicef-kouluna toimiminen) Suomalainen kulttuuri ja perinteet kansalliset ja paikalliset erityispiirteet oma kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien välinen suvaitsevaisuus taiteen ja käsityön arvostus itseilmaisu Kestävä kehitys monipuolinen luontoon tutustuminen luonnon kunnioittaminen kierrätys Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 1 / 90

4 2 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet 2. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina: elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen oman ja toisen oppimisen ja työn kunnioittaminen Tavoitteena: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen kasvu hyviin tapoihin vastuullisuus ja yhteistyökyky suvaitsevaisuus ja luottamus kestävän kehityksen edistäminen Opetuksen on tarjottava tarpeelliset tiedot ja taidot: esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä mahdollisuuksia kehittää kädentaitoja, luovuutta ja liikunnantaitoja ajattelun ja viestinnäntaitojen kehittymistä laaja yleissivistys sekä aineksia avartaa maailmankuvaa äidinkielen monipuolinen hallinta matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteet tieto- ja viestintätekniikka Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 2 / 90

5 2 Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KOULUSSAMME PERUSTUVAT FREINETPEDAGOGIIKKAAN: oppilas on oman oppimisprosessinsa alkuunpanija ja organisoija sisäinen motivaatio ja sitoutuneisuus ovat tärkeitä tuetaan oppilaan yksilöllisiä kehitysmahdollisuuksia rakennetaan vahvuuksien päälle sekä tuetaan yksilöllisiä tarpeita pyritään tarjoamaan hyvät perustiedot ja -taidot siirtyä jatko-opintoihin ja tulevaisuuden työelämään tavoitteena hyvät yhteistyötaidot, tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen ja itsenäinen elämänhallinta Lapsi haluaa oppia, toimia ja vaikuttaa. Lapsi on koulussamme aktiivinen oppija ja kokeilija, joka passiivisen kuuntelun sijaan saa tutkia, havainnoida, etsiä syitä ja selityksiä, kysellä, erehtyä ja ideoida. Oman työn suunnittelu ja arviointi on olennainen osa oppimisprosessia. Opettajan tehtävänä on ohjaajana, kannustajana ja uusiin asioihin innostajana järjestää mahdollisuus oppilaan opiskeluun. Opettaja on hyvä kuuntelija ja tuntee vastuunsa lasten töiden vastaanottajana. Opettaja huolehtii siitä, että oppilaalla on mahdollisuus saavuttaa eri oppiaineiden tavoitteet, toisin sanoen oppiaineiden sisällöt ovat opettajan vastuulla. Opettajan tehtävänä on myös ohjata oppilaita kohti kasvatuksen yleisten tavoitteiden saavuttamista. Oppiminen on toiminnallista, oman kokemuksen ja elämyksen kautta oppimista. Näiden kautta syntyy sitoutuminen työhön. Työskentelyssä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Opiskella saa yksin ja/tai yhdessä. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 3 / 90

6 3 Koulun toiminta-ajatus 3. KOULUN TOIMINTA-AJATUS FREINET N PEDAGOGISET PERUSAJATUKSET Tanskalainen psykologian professori Erik Håkonsson kiteyttää Freinet n pedagogiset perusajatukset neljään kohtaan: 1. Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä, ja joka on hänestä mielekästä. Opetuksen aiheita haetaan myös lapsen omista kiinnostuksen kohdista ja opiskelu tähtää tuotokseen, jolla on merkitystä sekä lapselle että muille ihmisille. 2. Opiskelu etenee kokeilevan hapuilun kautta. Lapsen on itse, opettajan avulla, kehitettävä omaa tietorakennelmaansa ja osaamistaan. Etenemisreitti ei ole valmiina opettajan mielessä, vaan muotoutuu oppilaan etsintöjen ja kokemusten kautta. 3. Vapaa itseilmaisu, vapaiden tekstien kautta Freinet ohjaa oppilaitaan ilmaisemaan itseään kirjallisesti. Kirjallisille tuotoksille haetaan usein yleisö. Vapaa itseilmaisu toteutuu muillakin alueilla esim. kuvataiteessa, musiikissa ja draamassa. 4. Yhteisöllisyys, oppilaat osallistuvat yhteisvastuullisesti koulutyön suunnitteluun, tekevät yhteistyötä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Rauman freinetkoulun toiminta-ajatus perustuu lapsilähtöiseen näkemykseen. Perustana olevat arvot ja toimintatavat ohjaavat oppimista. Koulussa korostetaan käytännön toimintaa, tekemällä oppimista, yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja opiskellaan toiminnallisesti mielekkäinä kokonaisuuksina. mielekäs oppiminen myönteinen asenne oppimiseen tekemällä oppiminen eheytetyt opintokokonaisuudet työhön sitoutuminen ja työn arvostaminen yhteistyö kotien kanssa yhdessä lasten parhaaksi avoimuus ympäristöön oppimaan oppiminen ajattelu- ja toimintatapojen kehittämisen tukeminen yhteisöllisyys ja tasa-arvo kyky arvioida asioita kriittisesti yleissivistys kulttuuriperinnön siirtäminen elinikäisen oppimisen halun herättäminen Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 4 / 90

7 4 Koulun oppimiskäsitys 4. KOULUN OPPIMISKÄSITYS Koulun toiminta-ajatus pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. Humanistinen ihmiskäsitys: Opettajien suhde lapsiin on läheinen ja henkilökohtainen. Ihmisenä kasvamista ja oppimista tuetaan ja ohjataan. Konstruktiivinen oppimiskäsitys: Oppijan oma tiedonprosessointi ja ajattelu on oppimisen lähtökohta. Oppiminen on aktiivinen prosessi, jossa oppijalla on pääosa. Oppiminen pyritään sijoittamaan todellisiin tilanteisiin. Oppimaan oppimisen taidot korostuvat. Oppiminen on prosessi. Laajat, integroidut oppimiskokonaisuudet edesauttavat oppimisen prosessia. Tavoitteena on luoda pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja ja tutkija. Vastuuta oppimisesta annetaan yhä enenevässä määrin oppijalle itselleen. Iseohjautuvuuteen ohjaaminen on tärkeää. Sisäinen motivaatio ja sitoutuminen ovat tärkeitä. Oppijan omat kiinnostuksen kohteet ovat tärkeitä. Oppilaat ovat mukana töiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Aktivoiva, vuorovaikutteinen oppimisympäristö. Pyritään huolehtimaan siitä, että saadaan aikaan luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on mahdollisuudet sekä yksilölliseen että yhteisölliseen työskentelyyn. Oppimista elävän elämän tilanteissa. Asioita opitaan monella eri tavalla. Tekemällä oppimisen, opintoretkien ja käytännön työtehtävien avulla oppiminen tulee lähelle oppilaan omaa elämää, ja näin hänen on helpompi omaksua asioita. Avoimuus uusille asioille, rohkeutta ja riskejä. Virheitä saa tehdä, niistäkin oppii. Oppiminen on iloinen asia. Uudet ideat ovat tervetulleita. Itsearviointi on tärkeää itsetunnon kehittämisen kannalta. Oman oppimisprosessin seuraaminen on tärkeää. Omien vahvuuksien löytäminen on mahdollista hyvän itsearvioinnin avulla. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 5 / 90

8 5 Koulutyön painotukset 5. KOULUTYÖN PAINOTUKSET Rauman freinetkoulussa freinetpedagogiikka luo pohjan koulun painotukselle. Tämä painotus näkyy opetuksellisina valintoina ja käytännön toimintana koulun työtavoissa. Freinetpedagogiikan lapsilähtöisyys tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi on keskeinen oppimisprosessissa, jossa opettajan rooli on olla ohjaaja, kannustaja ja innoittaja. (ks. kuku 10 Koulun työtavat) Oppimisen ilo, jatkuva oppimisprosessi, itseilmaisu ja keskinäinen kunnioittaminen nousevat tärkeiksi painotusalueiksi koulussamme. Yhteisöllisyys näkyy kaikessa toiminnassa, sillä koulumme toimii yhtenä yhteisönä, johon kuuluvat kaikki esikoululaisista kuudennen luokan oppilaisiin sekä kaikki aikuiset. Koulun arvopohja on kaiken toiminnan perusta. Unicef-kouluna huomioimme opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa lasten oikeudet, kansainvälisen näkökulman, suvaitsevaisuuden ja lasten aktiiviset osallistumismahdollisuudet. (Katso myös luku 1) Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 6 / 90

9 6 Oppilaaksi ottaminen 6. OPPILAAKSI OTTAMINEN Kouluun on jatkuva ilmottautuminen, ja kouluun otetaan oppilaat ilmottautumisjärjestyksessä. Poikkeuksena ovat oman koulun esikoululaiset ja koululaisten sisarukset, joille varataan opiskelupaikka. Tarvittaessa nämä oppilaat ohittavat ilmoittautumisjärjestyksen. Kesken lukukauden kouluun otetaan oppilas, mikäli katsotaan, että hän kykenee siirtymään freinetopetukseen ongelmitta. On oppilaan oman edun mukaista, että vaihtoehtopedagogiaan siirtyminen ei hankaloita opiskelua. Tällöin neuvotellaan ensin sen opettajan kanssa, jonka luokalle oppilas olisi tulossa, ja selvitetään siirtymisen mahdollisuus. Yleensä käytössä on koeaika, jonka lopuksi tehdään suunnitelmia oppilaan etua silmällä pitäen. Jos esteitä oppilaaksi ottamiselle ei ole, ja luokassa on tilaa, oppilas toivotetaan tervetulleeksi. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 7 / 90

10 7 Tuntijako 7. TUNTIJAKO Perusopetuksen tuntijako määrittää opetuksessa käytettävät viikoittaiset vähimmäistuntimäärät. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat seuraavat: vuosiluokilla 1 2 vähintään 19 viikkotuntia vuosiluokilla 3 4 vähintään 23 viikkotuntia vuosiluokilla 5 6 vähintään 24 viikkotuntia Koska koulumme noudattaa freinetpedagogiikkaa, perusopetukselle tavanomaista tuntijakoa ei aina noudateta, vaan asioita voidaan opetella tarpeen mukaan isompina, eheytettyinä kokonaisuuksina. Myös eri vuodenaikojen mukanaan tuomat ajankohtaiset teemat otetaan huomioon viikon töiden suunnittelussa. Oppilaiden mahdollisuus osallistua viikon töiden suunnitteluun voi toteutua, kun opetettavien aineiden viikkotuntijakoa voidaan tarvittaessa muuttaa. Opetuksessa pidetään kuitenkin huolta siitä, että kaikkien aineiden tavoitteet tulevat saavutetuiksi, ja että oppiaineiden sisällöt vastaavat kokonaisuudessa annettuja vaatimuksia, vaikka viikkotuntijakoa joskus muutettaisiinkin. 1-2lk tuntijako Taito- ja taideaineet Äidinkieli ja kirjallisuus Uskonto Ympäristö-ja luonnontieto Matikka Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 8 / 90

11 7 Tuntijako 3-4 lk tuntijako Äidinkieli ja kirjallisuus Taito- ja taideaineet Matikka Uskonto Ympäristö- ja luonnontieto Englanti Taito- ja taideaineet 5-6 lk tuntijako Äidinkieli ja kirjallisuus Matikka Historia Uskonto Fysiikka ja kemia Biologia ja maantieto Englanti Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 9 / 90

12 8 Kieliohjelma 8. KIELIOHJELMA Koulussamme lapset aloittavat A-kielenä englannin opiskelun 3. vuosiluokalla. Äidinkielenään venäjää puhuville on järjestetty venäjänkielen opetusta 2 tuntia viikossa. Valinnaisena (ylimääräisenä kielenä) koulussamme on voinut opiskella saksan kieltä. Tämä opiskelu on mahdollista aloittaa 4. luokalla, mikäli koululla on resursseja siihen ja ryhmäkoko on tarpeeksi suuri. Saksan opiskelu pyritään tuolloin toteuttamaan luokilla. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 10 / 90

13 9 Koulun oppimisympäristö, toimintakulttuuri 9. KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ, TOIMINTAKULTTUURI Rauman freinetkoulu on yksisarjainen sisältäen esikoulun ja luokat 1 6. Koulu sijaitsee keskustan tuntumassa. Kävelymatkan päässä ovat liikuntakentät, luistinradat, jäähalli, uimahalli, kirjasto, museot, kaupunginteatteri ja muu kulttuuritarjonta. Luonto on lähellä, metsä ja meri tarjoavat luonnossa liikkumiselle ja tutkimiselle mukavat puitteet. Opintoretkiä tehdään lähelle kävellen ja pyörillä. Kauemmas kuljetaan linja-autolla ja vanhempien kyydissä. Kirjastoauto käy koululla kerran viikossa. Koulun pihassa on kaistale metsää, kalliota, kenttä, leikkiteline, hiekkalaatikko ja keinuja. Koulun välituntialue saa upean jatkumon kaupungin Viipurin-puistosta, jota käytetään pitkällä välitunnilla, pitkiksellä. Koulun kasvipalsta sijaitsee koulun naapurissa oppilaan kotipihassa. Luokkahuoneiden lisäksi koulussa on esiopetustila, iltapäivähoidon tila, savityöpaja, teknisentyöntila ja kudontahuone. Oppilaat työskentelevät myös käytävillä, jonne on sijoitettu työpöytiä ja sohvia. Koulun oman kirjaston kirjat sijaitsevat käytävien hyllyillä. Koulun kaikkia tiloja pyritäänkin käyttämään joustavasti työskentelyssä. Käytössä on myös liikuntasali ja juhlasali. Jokaisessa luokassa on tietokoneet ja mahdollisuus tietoverkon käyttöön. Viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta oppimisympäristöön on haettu sohvien, kukkien ja mattojen avulla. Lasten töitä on paljon esillä viihtyvyyttä lisäämässä. Koulussa on tavoitteena itsenäinen ja aktiivinen opiskelu, joten työvälineet ja materiaalit ovat helposti oppilaiden käytettävissä. Oppilaat oppivat samalla myös vastuunottoa huolehtimalla työvälineistään. Oppilaat voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan ja ideoillaan työympäristönsä viihtyvyyteen. Oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva ilmapiiri syntyy kaikille yhteisen työpaikan ajatuksesta. Viihtyisä, toimiva ja turvallinen ilmapiiri saadaan kantamalla vastuu omista töistä sekä kunnioittamalla toistemme persoonallisuutta, omaisuutta, työtä ja työrauhaa. Jokaisen koulussa toimivan henkilön, niin lapsen kuin aikuisen, tärkeä tehtävä ja mahdollisuus on vaikuttaa koulun kehittämiseen kiitoksin, moittein ja ehdotuksin. Tämä toteutuu korostamalla avointa ja rohkaisevaa kommunikaatiota sekä sosiaalisten taitojen sekä luovuuden tärkeyttä. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 11 / 90

14 9 Koulun oppimisympäristö, toimintakulttuuri KOULUN TYÖOHJE Vastuu koulumme viihtyisyydestä kuuluu jokaiselle. Yhteisen työpaikkamme toimivuus on mahdollista, kun kaikki huolehtivat työrauhan säilymisestä ja ympäristön siisteydestä. Hyvien tapojen noudattaminen takaa sen, että koulumme on turvallinen ja hyvä paikka opiskella. Koulussamme kaikki kantavat vastuun omista töistään ja sovituista velvollisuuksista. Jos joku ei noudata työohjetta, asiasta keskustellaan. Keskusteluissa voidaan tehdä sopimuksia, joiden toteutumista seurataan. Keskusteluihin ja sovitteluihin otetaan tarpeen vaatiessa oppilaiden vanhemmat mukaan. Sopimusosapuolina voivat olla oppilas-oppilas, oppilas-aikuinen, aikuinen - aikuinen ja koti-koulu. Opettajat tai vanhemmat voivat vievät tarpeen vaatiessa asian yhdessä pohdittavaksi opettajainkokoukseen, rehtorille, oppilashuoltoryhmään ja/tai johtokuntaan. Jokainen luokka sopii lukukauden alussa yhdessä opettajan kanssa tarkemmat luokan säännöt, joita koko luokka sitoutuu noudattamaan. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 12 / 90

15 10 Koulun työtavat 10. KOULUN TYÖTAVAT Koulun kasvatus- ja oppimisnäkemyksen pohjana on käytännön toiminta tekemällä oppiminen. Asiat opiskellaan mahdollisimman toiminnallisesti ja suurina kokonaisuuksina. Käytetään monipuolisia työtapoja ja otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset erot. Oppilaan omat valinnat ja vastuu töistä korostuvat. Sosiaalisten taitojen kehittymistä ja luovuutta eri muodoissa tuetaan. TYÖPÄIVÄN RAKENNE alkuopetuksessa jakotunnit (a- ja b- ryhmät) luokan yhteinen aamukeskustelu omat työt / yhteiset työt / opetustuokiot ruokailu ja ulkoilu (pitkis) omat työt / yhteiset työt / vastuutehtävät opetustuokiot luokan yhteinen loppukeskustelu TYÖVIIKON RAKENNE maanantaisin on koko koulun yhteinen viikonavaus ja tiedotukset työviikon alussa suunnitellaan viikontyöt alemmilla luokilla suunnitteluvastuu on enemmän opettajalla viikontöitä tehdään koulussa ja kotona jokainen tekee vähintään perustehtävät ja kaikki työt tarkastetaan opintokäyntejä ja retkiä on miltei joka viikko ja retkistä raportoidaan viikontöiden valmistuttua saa tehdä valinnaisia tai lisätöitä keskeneräiset työt tehdään kotona valmiiksi viikonloppuna työviikon lopussa esitellään ja hyväksytään työt perjantaisin palautekeskustelu kiitän, moitin ja toivon, ehdotuksia seuraavalle viikolle, esityksiä, luokkalehden jako ja pullat TYÖPAJAT pidetään joka kolmas viikko tai useammin teemojen mukaan vetäjinä toimivat koulun aikuiset, vanhemmat ja muut asiantuntijat oppilas valitsee itse pajansa työpajojen aiheet ovat monipuolisia eri-ikäiset työskentelevät pajoissa yhdessä lisäksi esi- ja alkuopetuksen omat työpajat kerran kuukaudessa Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 13 / 90

16 10 Koulun työtavat OPPILAIDEN VASTUUTEHTÄVÄT Opetussuunnitelmaan kuuluu myös käytännön töitä. Luokat ovat vuorotellen vastuussa koko koulun yhteisistä tehtävistä, joita ovat mm.: keittiöapu palstanhoito lintujen talviruokinta akvaarionhoito kukkien kastelu perjantaipullien leipominen vieraitten opastus naulakoista huolehtiminen Luokilla on lisäksi omat luokkien kiertotehtävät. Kiertotehtävinä ovat esim. taulun ja kukkien hoitoa, luokkalehden tekoa, mattojen tuuletusta, pölyjen pyyhkimistä, paperinkeräyslaatikoiden tyhjennystä ja kuvaamataidonvälineistä huolehtimista. KOULUN VUOTUISIA TAPAHTUMIA JA JUHLIA Koulussa valitaan lukuvuosittain teema, joka eheyttää kouluvuoden opiskelua ja syventää valitun asian oppimista. Teema otetaan huomioon mm. juhlissa, pajoissa ja muissa tapahtumissa. Teeman aihe valitaan joko ajankohtaisuuden, paikallisuuden tai muun opetussuunnitelmassa tärkeäksi todetun asian pohjalta. Vuotuiset juhlat ja tapahtumat ovat oleellinen osa koulun toimintaa. Tapahtumat painottuvat paljolti ilmaisuun ja ovat yksi tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Kukin luokka on vuorollaan järjestelyvastuussa. Vanhemmat saavat halutessaan olla mukana sekä järjestelyissä että vieraina. 1. luokan tervetulojuhla metsäneläinprojekti kummijuhla taidenäyttely Kirjan ja ruusun päivänä kirjailta Unicef-kävely näytelmäprojekti koulun kevätsiivous yhteinen ulkoilupäivä äitien- ja isänpäiväjuhlat lastenoikeuksienpäivä lukuvuoden teeman mukainen kalenteriprojekti Koulussa vietetään kevät- ja joulujuhlat. Myös kirkkovuoden juhlat huomioidaan. Lisäksi eri vuosina on eri teemojen mukaisia juhlia, kuten Kalevala-juhla ja vappukarnevaalit. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 14 / 90

17 10 Koulun työtavat LEIRIKOULUT Jokainen luokka pitää ainakin kerran lukuvuodessa leirikoulun. Oppilaat osallistuvat leirikoulun suunnitteluun ja valmisteluun. Oppilailla on sovitut vastuuryhmät ja työnjako. Leirikoulussa oppilaat huolehtivat omasta vastuualueestaan. opetussisällöt valitaan mm. luonnontiedosta tai luokan omista teemoista/projekteista. tutustuminen luontoon yhteishengen tukeminen yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa OPINTORETKET Opintoretkiä teemme viikoittain lähiympäristöön. Retkiä tehdään mm. lähiluontoon, museoihin, Vanhan Rauman kohteisiin, kirjastoon, vanhempien työpaikoille ja lähellä oleviin yrityksiin. Retkien kohteet valitaan oppisisältöjen ja luokan omien teemojen mukaan. Opintoretkistä tehdään muistiinpanoja ja raportteja. Retket ovat osa koulun arkea ja toiminallista oppimista. LUOKKALEHDET Luokkalehdet ovat osa viestinnän ja mediataitojen opiskelua. Oppilaat toimittavat itse luokkalehteä. Lehdissä on oppilaiden tekemiä raportteja viikon tapahtumista, henkilöhaastatteluja, oppilaiden omia tarinoita ja juttuja sekä kuvitusta. Lehteen liitetään myös opettajan tiedotteet koteihin. Joissakin luokissa lehti ilmestyy joka perjantai, ja joissakin luokissa harvemmin erilaisina teemanumeroina. KUMMITOIMINTA Koulun viidesluokkalaiset toimivat ekaluokkalaisten kummeina. Eskarilaisten kummeina toimivat neljäsluokkalaiset. Lukukauden aikana järjestetään mm. kummijuhlat ja yhteisiä kummitunteja. Kummit auttavat kummilapsiaan viikon töissä ja ovat kavereina mm. pitkiksellä. OPPILASTOIMIKUNTA (OTK) Oppilastoimikunta koostuu lasten valitsemista jäsenistä. Jokaiselta luokalta valitaan yksi jäsen ja hänelle varajäsen. Koollekutsujana toimii kuudennen luokan jäsen (pj). OTK voi vaikuttaa ehdotustensa kautta koulun toimintaan. Kaikki koulun lapset voivat tehdä aloitteita toimikunnalle. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 15 / 90

18 10 Koulun työtavat KOKO KOULUN ESITYSPÄIVÄT Koko koulu kokoontuu muutaman kerran lukukaudessa yhteisen esityspäivän merkeissä. Lapset suunnittelevat itse esityksensä ja luokat vuorollaan hoitavat juontajan tehtävät. Esityspäiväivien ohjelma voi koostua niin musiikista kuin näytelmistä, aivan oppialaiden toiveiden mukaan. KERHOTOIMINTA Koulun oppilaskerhotoiminnasta voivat opettajien lisäksi vastata vanhemmat, koulun muu henkilökunta ja vierailevat ohjaajat. Yhteistyötä tehdään esim. urheiluseurojen kanssa. Kerhot ovat lapsille vapaaehtoisia ja niiden tehtävänä on edistää myönteisten harrastusten viriämistä. Kerhotyötä suunnitellessa otetaan huomioon lasten toiveet, henkilökunnan ja vanhempien erityisosaaminen, taiteilijavieraat sekä koulun fyysiset mahdollisuudet. Kerhot ovat ilmaisia ja usein ennen kerhoa on mahdollisuus ilmaiseen välipalaan. Koulussamme voi toimia mm.: Unicef-kerho Kuvataidekerho Puutyökerho Musiikkikerho Näytelmäkerho Grafiikkakerho Ilmaisutaidon kerho Bändikerho Liikuntakerho Digivideokerho Keramiikkakerho Tarkemmat tiedot kerhoista löytyvät koulun ala-aulan ilmoitustaululta. TOIMIMINEN UNICEF-KOULUNA ( Rauman freinetkoulu on toiminut Unicef-kouluna vuodesta 2000 eli Unicefkoulutoiminnan alusta alkaen. Toiminta tukee ja vahvistaa sekä on osa koulun arvopohjaa ja pedagogiikkaa. Tavoitteena on täyttää Unicef-kouluille asetetut tavoitteet, jotka edellyttävät aktiivista toimintaa. Maailman lasten asioita huomioidaan useiden aineiden opetuksessa sekä koulun muussa toiminnassa ja kasvatuksessa. Tavoitteena on, että oppilaat omalla toiminnallaan auttavat maailman lapsia ja kasvavat suvaitsevuuteen ja muita ihmisiä kunnioittavaan ja myötäelävään elämänasenteeseen. Samalla myös omat oikeudet ja velvollisuudet tulevat tutuiksi. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 16 / 90

19 10 Koulun työtavat Vuosittain koulussa järjestetään Unicef-kävely, jonka tuotto menee maailman huonoosaisten lasten auttamiseen. Lisäksi käsitöissä valmistetaan adoptoitavia Anna- ja Toivo-nukkeja, joiden tuotto menee suoraan Unicefille. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään Unicef-kerhoa, jossa nukkien valmistaminen ja muihin tempauksiin osallistuminen täydentää toimintaa. Myös muita tempauksia, teemapäiviä ja keräyksiä järjestetään (esim. janopäiväkeräys). Yhteisissä viikonavauksissa on usein maailöman lasten asiaa ja koulun tunnuslauluksi on valittu Jukka Salmisen Lapsella on oikeus. Lastenoikeusjulisteet sekä oppilaiden aihetta käsittelevät teokset koristavat koulun seiniä. Unicefin hyväntahdon lähettiläät ovat tervetulleita vieraita kouluun. Koulu valitsee kaksi yhteysopettajaa, jotka tiedottavat muille opettajille tapahtumista, ovat yhteydessä Unicefin koulutoiminnasta vastaaviin henkilöihin sekä verkoston muihin jäseniin. Yhteyshenkilöt pyrkivät ottamaan osaa Unicef-koulujen verkostotapaamisiin, joissa toimintaa ideoidaan ja kehitetään. Joihinkin tapahtumiin on myös oppilailla mahdollisuus osallistua. Koululla on oikeus käyttää Unicef-logoa omissa julkaisuissaan. Rauman freinetkoulu käyttää logoa mm. nettisivuilla, vuosikalentereissa, esitteissä ja todistuksissa. Aktiivisesti toimineelle oppilaalle on koululla mahdollisuus anoa tunnustusta. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 17 / 90

20 11 Koulun esiopetusryhmä Feskari 11. KOULUN ESIOPETUSRYHMÄ FESKARI Koulun tiloissa toimii esiopetusryhmä Feskari Avokas ry:n toimiluvalla. Feskarin opetus perustuu valtakunnalliseen esiopetussuunnitelmaan ja freinetpedagogiikkaan. (Katso Liite 1: Feskarin opetussuunnitelma) Esikoululaiset osallistuvat koulun tapahtumiin ja juhliin. Yhteistyötä tehdään etenkin alkuopetusluokkien kanssa ja kummiluokan kanssa. Esikoululaisilla on mahdollisuus saada erityisopettajan puhe- ja lukiopetusta kouluvalmiuksien oppimiseksi. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 18 / 90

21 12 Kodin ja koulun yhteistyö ja muut koulun yhteistyökumppanit 12. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA MUUT KOULUN YHTEISTYÖKUMPPANIT Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö on oleellinen osa Rauman freinetkoulun toimintaa. Vanhemmat ovat aina tervetulleita osallistumaan koulun arkeen ja juhlaan. Erilaiset auttamistehtävät koulussa, talkoot, leirikoulut, tapahtumien tarjoiluvastuut, opintoretkille osallistumiset, työpaikkavierailut, työpajojen ohjaus ja iltakoulujen vetäminen ovat luonteva tapa yhteistyöhön ja vanhempien asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu. Koulu pyrkii tukemaan vanhempien kasvatustehtävää sekä vastaamaan oppilaiden kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäseninä. Yhteistyötä helpottaa se, että vanhemmat ovat usein valinneet koulun juuri freinetpedagogiikan vuoksi, joten he ovat koulun kasvatusnäkemyksen takana ja motivoituneita yhteistyöhön. Koulussa järjestetään vuoden aikana paljon yhteisiä tapahtumia ja juhlia, joihin perheet kutsutaan mukaan. Näissä tilaisuuksissa on mukavan yhdessäolon lisäksi aina mahdollisuus avoimeen palautekeskusteluun. Vanhempainilloissa on aikaa keskustella luokan ja/ tai oppilaan omista asioista. Perhe- ja arviointikeskusteluissa kirjataan ylös kunkin lapsen onnistumisia, asetetaan yhdessä tavoitteita ja tehdään koulun ja kodin välisiä sopimuksia, joihin molemmat osapuolet sitoutuvat. Vanhemmilta saatava palaute on tärkeä osa koulun kehittämistä. Heidän ideoitaan ja mielipiteitään kysellään mm. kehittämiskyselyin ja mielipidelomakkein, näin saadaan palautetta kaikilta vanhemmilta. Koulun ja kodin yhteistyössä pyritään avoimuuteen. Vanhempia aktivoidaan osallistumaan koulun arkeen ja kaikkeen toimintaan. Tarvittaessa opettaja voi myös pyytää vanhemman seuraamaan lapsen koulutyöskentelyä. Koulun tapahtumista tiedotetaan säännöllisesti koteihin. Lukuvuoden alussa ilmestyy koko koulun yhteinen tiedote koulun tulevista tapahtumista. Viikoittain tiedotetaan seuraavan viikon tapahtumista oppilaiden työvihoissa tai luokkalehdessä. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 19 / 90

22 12 Kodin ja koulun yhteistyö ja muut koulun yhteistyökumppanit Tiedottamista tapahtuu myös monisteitten, puhelimen, sähköpostin ja luokan omien sekä koulun kotisivujen avulla. Huoltajan vastuulla on tarkastaa lapsensa työvihko maanantaisin, kun työt on kirjattu ylös, sekä perjantaisin, kun töistä on annettu merkintä. Perjantaina huoltaja kuittaa työvihon allekirjoituksellaan ja tarkastaa luokkalehdestä seuraavan viikon tapahtumat. Työvihko voi niin ikään toimia reissuvihon tapaan kodin ja koulun viestinviejänä. Myös muut tiedotteet kuitataan saaduiksi. Vähitellen vastuu omien kouluasioiden huolehtimisesta siirtyy yhä enemmän oppilaalle. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄ RAUMAN AVOKAS RY Rauman Avokas ry toimii Rauman freinetkoulun opetuksen järjestäjänä. Avokas ry koostuu hallituksesta, johtokunnasta ja vanhempainyhdistyksestä, ja näiden tehtävät on yksilöity koulun johtosäännössä. Koulun johtosäännössä on määritelty myös rehtorin toimialueet. Vastuualueet jakautuvat seuraavasti: Hallitus vastaa valtionahallinnolle toimitettavista raporteista ja hakee toimintaa varten valtionosuudet ja -avustukset, sekä vastaa valtionosuus- ja avustuspäätösten tarkastamisesta ja maksusuoritusten valvonnasta ja tekee tarvittaessa niitä koskevat oikaisuvaatimukset ja muutokset. Lisäksi hallitus päättää koulun talouteen ja koulukiinteistöön liittyvistä asioista, vastaa työnantajavelvoitteista sekä solmii koulua sitovat sopimukset. Johtokunta vastaa koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä sekä opetus- ja työsuunnitelmien hyväksymisestä. Lisäksi se vastaa koulun toiminnan arvioimisesta ja muista koulutoimintaan liittyvistä asioista. Rehtorin tehtävänä on freinetpedagogisesti johtaa, ohjata ja valvoa koulun opetus- ja kasvatustyötä ja toimia opetushenkilöstön esimiehenä. Lisäksi rehtori valmistelee johtokunnan ja opettajakunnan kokouksissa käsitelvät asiat ja toimii esittelijänä johtokunnassa. Rehtori valmistelee myös esi- ja perusopetuksen työsuunnitelmat ja päättää opetukseen liittyvistä hankinnoista siihen osoitettujen määrärahojen mukaisesti ja kantaa vastuun koulupäivän käytännön asioista. Hallitukseen ja johtokuntaan valitaan jäsenet Rauman Avokas ry:n sääntöjen ja Rauman freinetkoulun johtosäännön mukaan. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 20 / 90

23 12 Kodin ja koulun yhteistyö ja muut koulun yhteistyökumppanit Avokas ry:n alaisuudessa toimiva vanhempaintoimikunta organisoi erilaisia tapahtumia edistääkseen koulun ja kodin yhteistyötä sekä tukeakseen koulun retkiä ja hankintoja. Vanhempaintoimikunta järjestää myös vanhemmille omaa toimintaa, kuten esim. myyjäiset, puutyökerhon ja sadonkorjuujuhlat. Vanhempaintoimikunnan tehtäviin kuuluu virkistys- ja tutustumistoiminan järjestäminen vanhempien, opettajien, muun henkilökunnan sekä oppilaiden kesken. Johtosääntö määrittelee vanhempaintoimikunnan tehtävät Muut yhteistyökumppanit Yhteistyötä on vaihtelevasti läpi lukuvuoden erilaisten tapahtumien yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös erilaisina opintokäynteinä sekä asiantuntijavierailuina opintokokonaisuuksien ja teemojen yhteydessä. Koulumme pyrkii lisäksi aktiivisesti saamaan uusia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Yhteistyötä tehdään erityisesti päiväkotien (esikoulu) ja yläasteiden kanssa oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle. Koulun yhteistyökumppaneita ovat mm. Suomen Unicef ja Hyvän tahdon lähettiläät Päiväkoti Enkkutarha Happy Kids Lastentalo Musikatti Rauman seurakunta Rauman kaupungin kulttuuritoimisto Rauman kaupunginkirjasto ja kirjastoauto Rauman kaupunginteatteri Käsityökeskus Museot: Merimuseo, Taidemuseo, Lönnströmin taidemuseo ja kotimuseo, Marela, Kirsti, Vanha Raatihuone, Kiikartorni, Savenvalajan verstas, Karikatyyri-galleria Art Hauenguanon taide- ja käsityökohteet Taiteilijavierasohjelma Raumars Paikalliset eri alojen taiteilijat Poliisi ja pelastustoimi Muut koulut ja Musiikkiopisto Rauman opettajankoulutuslaitos ja Seminaarin puutarha Satakunnan taidetoimikunta Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 21 / 90

24 12 Kodin ja koulun yhteistyö ja muut koulun yhteistyökumppanit Rauman kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi (liikuntapaikat ja nuorisotalot) Oppilashuollon yhteistyökumppanit Vanhempien työpaikat Enkkutarha Happy Kids sijaitsee rakennuksen alakerrassa ja Lastentalo Musikatti lähistöllä. Yhteistyötä tehdään lähinnä päiväkodin esiopetusryhmien kanssa ja eskarilaisia kutsutaan mukaan esi- ja alkuopetuksen pajoihin. Yhteisiä retkiä ja tapahtumia järjestetään myös. Lähialueelta, kuten Turusta, Porista, Eurajoelta ja Harjavallasta käy tutustumassa paljon sosiaali- ja kasvatusalan opiskelijoita. Koulussamme harjoittelee opiskelijoita edellä mainituista oppilaitoksista sekä Rauman OKL:sta. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 22 / 90

25 13 Oppilashuolto 13. OPPILASHUOLTO Rauman freinetkoulu on lasten ja aikuisten yhteinen työpaikka, jossa jokaisen hyvinvointi on arvokas asia. Pyrkimyksenä on luoda sellainen välittämisen kulttuuri, jossa toisesta huolehtiminen ja toisen hyvä kohtelu on tärkeää. Ongelmien ennaltaehkäiseminen, varhainen havaitseminen ja niihin puuttuminen kuuluu turvallisuuden ja hyvinvoinnin vaalimiseen. Ensisijainen kasvatusvastuu on kodeilla. Koulu tukee vanhempia kasvatustehtävässä ja erilaisilla koulun järjestämillä tukimuodoilla pyritään edistämään oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Moniammatillinen turvaverkko auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Vanhemmille tiedotetaan koulun tukimuodoista ja heillä on mahdollisuus osallistua lapsiaan koskevaan toimintaan ja sen suunnitteluun. Koululla on koko yhteisöä koskeva turvallisuus- ja hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää oppilashuollon lisäksi työsuojeluasiat sekä suojelusuunnitelman. (Katso Liite 4 Koulun turvallisuus- ja hyvinvointisuunnitelma) Fyysinen turvallisuus Koulun kaikki toiminta on valvottua ja koulun säännöt on laadittu erityisesti oppilaiden turvallisuutta silmälläpitäen. Oppilailta edellytetään sääntöjen mukaista käyttäytymistä koulussa, välituntialueella, retkillä ja liikuntatunneilla. Teknisissä töissä turvallisuusohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää. Pyöräillessä ja luistellessa käytetään kypärää. Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat kuuluvat koulun keskeisiin oppisisältöihin. Käytännössä opetus toteutuu sekä luonnontiedossa että koko koulun toimintakulttuurissa Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto noudattaa Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän toimintamallia (Liite 6). Keskeisiä ovat ravintoon, lepoon, liikuntaan ja ulkoiluun, seksuaalisuuteen ja päihdevalistukseen liittyvät sisällöt. Kouluterveydenhoitaja on mukana oppilashuolto- ja kriisiryhmässä sekä opetussuunnitelmatyössä. Hän osallistuu osaltaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 23 / 90

26 13 Oppilashuolto terveyden edistämiseen, koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvomiseen ja edistämiseen. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen sekä osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen kuuluvat myös kouluterveyshuollon tehtäviin. Terveydenhoitaja on koululla säännöllisesti sovittuina aikoina. Sen lisäksi hänet voi tarvittaessa tavoittaa matkapuhelimesta. Hammashuolto noudattaa Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän suunnitelmaa Kouluruokailu Koulussamme tarjotaan päivittäin monipuolinen ja ravitsemuksellisesti hyvä kouluateria, joka tehdään koulun omassa keittiössä. Oppilaiden toiveita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ruuan suunnittelussa. Erilaisia teemapäiviä- ja viikkoja voidaan myös hyödyntää. Koulussamme pyritään laittamaan niin maittavaa ruokaa, että oppilaat söisivät sitä, ja saisivat näin osan päivittäisestä ravinnontarpeestaan. Hyvällä ja terveellisellä ruualla on merkitystä oppilaan hyvinvoinnille. Ruokailun yhteydessä kiinnitetään huomiota hyviin ruokatapoihin. Kasvatusvastuu on yhteinen ja se jaetaan yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa. Ruokalassa auttaminen kuuluu oppilaiden vastuutehtäviin. Ruuan laatua parantamalla (siirryttiin ostoruuasta itse laitettuun ruokaan) ruokajätteen määrä väheni huomattavasti. Kestävä kehitys on otettu huomioon kierrätyksessä (mm oppilaiden vastuutehtävänä on maitotölkkien kierrättäminen). Jos oppilaalla on pitkä koulupäivä (kolmeen asti), hänellä on mahdollisuus ilmaiseen välipalaan. Oppilaita ohjataan (opettaja, terveydenhoitaja, keittiöhenkilökunta) ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan- ja tapojaan. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään, tekemään vastuullisia valintoja sekä käyttäytymään asiallisesti. Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 24 / 90

27 13 Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä Moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opettajat, erityisopettaja (kokoonkutsuja), terveydenhoitaja ja tarvittaessa vanhemmat, koulupsykologi ja sosiaalityöntekijä. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokoonkutsuja kokoaa käsiteltävät asiat ja luokanopettajista ovat paikalla ne, joiden oppilaita käsiteltävät asiat koskevat. Ryhmä suunnittelee ja päättää yhteistyössä oppilaiden opiskelua tai fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koskevista toimenpiteistä ja niiden työjaosta. Ryhmässä noudatetaan tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä Kriisisuunnitelma Kriisisuunnitelma (Liite 5) sisältää toimenpideohjeet kriisitilanteiden varalle. Suunnitelma on kaikissa luokissa, kansliassa ja keittiössä. Toimenpideohjeet annetaan kaikille henkilökunnan jäsenille ja niistä tiedotetaan koteihin. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä tai psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kriisiryhmään valitut henkilöt valitaan vuosittain. Kriisitilanteisiin kuuluvat: Oppilaan, hänen perheenjäsenensä, henkilökuntaan kuuluvan tai hänen perheenjäsenensä kuolema Koulussa tapahtuva itsemurha tai itsemurhan uhka Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus Oppilaan tupakointi tai päihteiden käyttö koulussa Oppilaisiin, henkilökuntaan kuuluviin tai perheenjäseniin kohdistuvat onnettomuudet Suuronnettomuudet Väkivalta tai väkivallan uhka koulussa Mielenterveyskysymykset Kiusaaminen Oppilaan poissaolot Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 25 / 90

28 13 Oppilashuolto Koulumatkakuljetukset ja vakuutukset Koulu edellyttää, että oppilaat käyttävät koulumatkoilla ja koulun retkillä pyöräilykypärää. Oppilailla on vakuutus, joka korvaa koulupäivän aikana, koulumatkoilla tai majoituksessa tapahtuneet vahingot. Koko koulupäivän tai sitä pidemmistä retkistä luokanopettaja laatii retkisuunnitelman, jonka rehtori hyväksyy. Tällöin vakuutus kattaa myös näiden retkien aikana tapahtuneet vahingot. Mikäli retkikuljetuksissa käytetään henkilökunnan tai vanhempien autoja, tarvitaan vanhemmilta lupa lapsen kuljetukseen sekä lakisääteiset turvavälineet autossa. Vakuutuksista tiedotetaan vanhemmille syyslukukauden alussa Aamuhoito ja iltapäiväkerho Filttis Oppilaille on järjestetty koulun tiloissa mahdollisuus turvalliseen aamu- ja iltapäivähoitoon. Aamuhoito on maksuton, ja sinne voi tulla työskentelemään tai leikkimään ennen koulupäivän alkamista. Iltapäivähoito on maksullista ja siihen sisältyy välipala, erilaista toimintaa sekä mahdollisuus viikon töiden tekemiseen. Ulkoilu on tärkeä osa toimintaa. (katso Liite 2 Filttiksen toimintasuunnitelma) Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 26 / 90

29 14 Opiskelun tuki 14. OPISKELUN TUKI Opiskelu Rauman freinetkoulussa on yksilöllistä ja oppilaat etenevät omaan tahtiinsa. Oppilaita ohjataan yksilöllisesti, heidän omat tarpeensa huomioiden. Oppilaan edistymistä seurataan tiiviisti, ja edistymisen esteet pyritään havaitsemaan nopeasti. Varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta tukitoimet voidaan aloittaa välittömästi. Tällaisia toimia ovat: tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja testauksiin ohjaaminen Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin tukea tarvitseville. Tukiopetuksen tehtävä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet huomataan. Tukiopetusta voidaan antaa kaikille oppilaille. Alaluokille (ja tarvittaessa ylemmilläkin) pyritään järjestämään useita jakotunteja, mikä mahdollistaa opetuksen erityttämisen ja samanaikaistukiopetuksen. Tukiopetusta antaa oma opettaja tai opettaja, joka opettaa ainetta, jossa tukiopetusta tarvitaan. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on diagnosoivaa, ennaltaehkäisevää ja oppilaan opiskelua tukevaa erityisopettajan antamaa yksilö- pienryhmä- ja /tai samanaikaisopetusta. Lukukauden alussa kartoitetaan erityisopetusta tarvitsevat oppilaat oppilashuoltoryhmässä ja laaditaan yksilölliset suunnitelmat erityisopetusta varten. Freinetkoulussa osa-aikaista erityisopetusta voivat saada oppilaat, joilla on: kielellisiä vaikeuksia puhe- ja äänivirheitä tai -häiriöitä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia muita oppimisvaikeuksia puutteelliset oppimisvalmiudet tai lieviä sosiaalisia tai emotionaalisia vaikeuksia Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 27 / 90

30 14 Opiskelun tuki Osa-aikainen erityisopetus painottuu alkuopetuksen puhe- ja lukiopetukseen. Osaaikaista erityisopetusta voi saada tukiopetuksen lisäksi. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Erityisopettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta yhteistyössä luokanopettajan, oppilaan, hänen huoltajansa ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Myös esikoululaiset voivat saada osa-aikaista erityisopetusta Tukitoimien suunnittelu Kun oppilaalla havaitaan oppimisen vaikeuksia yhdessä tai useammassa aineessa, luokanopettaja ottaa yhteyttä vanhempiin. Keskustelemalla erityisopettajan kanssa luokanopettaja voi suunnitella tarvittavia tukitoimia (tukiopetus / erityisopetus). Oppimisen ongelmista voidaan käsitellä myös oppilashuollossa, mihin huoltaja voidaan myös kutsua mukaan. Oppilashuollossa tehdään suunnitelmia jatkotoimenpiteitä varten, jos edellä mainitut tukimuodot eivät riitä. Tarvittaessa oppilas voidaan ohjata koulupsykologille oppimisen testauksia varten (myös erityisopettaja voi tehdä erilaisia testauksia). Jos oppilaalla epäillään jostakin muusta kuin oppimisesta johtuvia vaikeuksia, hänet voidaan ohjata neurologisiin tutkimuksiin, psykiatrille jne. Vanhempia informoidaan koko ajan, ja tarvittavista testauksista päättää oppilashuoltoryhmä yhdessä vanhempien kanssa. Testauksissa saatuja tuloksia käytetään oppilaan oppimissuunnitelmaan laadittaessa. Tulokset antavat opettajalle tietoa oppilaan osaamisen tasosta tai muista oppimiseen vaikuttavista seikoista, ja siitä mihin asioihin oppilaan opetuksessa huomio tulee kiinnittää. Jos tuloksissa ilmenee, että oppilas tarvitsee erityistä tukea opiskelulleen, aloitetaan erityisen tuen suunnittelu. Tähän suunnitteluun osallistuvat luokanopettaja ja erityisopettaja yhdessä tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen lisäksi luokan kertaamista voidaan käyttää tukitoimena, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi (katso luku 17 Opinnoissa etenemisen periaatteet). Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 28 / 90

31 15 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 15. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan välttää. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Erityisen tuen tarve selviää yleensä 15.1 Tukimuodot Oppilaan opiskelua tuetaan eri tavoin oppimivaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Tukimuotoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, henkilökohtainen avustaja sekä yhden tai usemman oppiaineen yksilöllistäminen eli mukautus. Oppiaineen yksilöllistäminen tulee kyseeseen silloin, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita. Oppiaineen yksilöllistäminen vaatii siirron erityisopetukseen, jolloin hän noudattaa omaa, juuri hänelle tehtyä oppimissuunnitelmaa. Jos oppilaalle tehdään erityisopetussiirto, pitää samalla miettiä, voiko Freinetkoulu järjestää sellaista opetusta, joka takaa tarvittavat tukitoimet. Jos tukitoimia ei pystytä järjestämään, oppilaalle haetaan henkilökohtaiset tarpeet täyttävä paikka erityisopetuksesta, mikä tapahtuu yhteistyössä huoltajan kanssa Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitseva oppilasta ei siirretä erityisopetukseen, jos hän selviytyy yleisen oppimäärän tavoitteista jonkun tukimuodon, kuten henkilökohtaisen avustajan avulla. Tällöin tehdään tarkka oppimissuunnitelma, johon tukitoimet kirjataan. Tämän suunnitelman pohjana ovat yleensä eri alojen asiantuntijoiden tekemät tutkimukset (psykologi, psykiatri, neurologi, lääkäri). Opettaja käsittelee suunnitelmaa huoltajan kanssa 1 2 kertaa lukuvuodessa, jolloin he tarkastavat tuen kattavuuden ja toimivuuden. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa, ja tähän prosessiin Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 29 / 90

32 15 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus voidaan ottaa mukaan myös asiantuntijoita, kuten erityisopettaja, psykologi jne. Luokanopettajan vastuulla on pitää huolta siitä, että tukitoimet ovat kunnossa Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Kun oppilaalle tehdään oppiaineen tai oppiaineiden yksilöllistäminen, hänet siirretään samalla erityisopetukseen. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus omien edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätoveriensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus pyrkii tukemaan oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetukseen siirretty oppilas noudattaa omaa oppimissuunnitelmaansa, joka on osa HOJKS:ia (henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa). Oppilas työskentelee luokassa omien edellytystensä ja hänelle järjestettyjen tukitoimien mukaan. Hän osallistuu kaikkeen koulun toimintaan, jos osallistumiselle ei ole esteitä. Opettaja suunnittelee sen, miten hän mukauttaa viikon työt oppilaan oppimissuunnitelmaa vastaaviksi. Opettaja myös miettii sen, miten oppilas viikon työt suorittaa, ja miten oppilas saa tarvitsemansa tuen työskentelylleen. Mikäli erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetusta ei voida järjestää muun opetuksen yhteydessä osa-aikaisen erityisopetuksen tukemana tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Tässä tapauksessa oppilaalle haetaan paikka erityisopetuksesta. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimismäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukeen HOJKS Oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), kun hänet on siirretty erityisopetukseen yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Suunnitelmalla on tarkoitus tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. HOJKS:in laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, luokanopettaja, erityisopettaja, tarvittaessa koulun muu henkilökunta sekä muut tarpeelliset asiantuntijat. HOJKS:ia tehtäessä apuna käytetään aiemmin mahdollisesti tehtyjä psy- Rauman freinetkoulun koulukohtainen opetussuunnitelma, päivitetty 05/2006 Sivu 30 / 90