Elinvoimaa suomalaisille! Taustamateriaali eduskuntavaaleja 2011 varten

Transkriptio

1 Elinvoimaa suomalaisille! SLU-yhteisö sportin puolesta Taustamateriaali eduskuntavaaleja 2011 varten 1

2 Elinvoimaa suomalaisille! SLU-yhteisö sportin puolesta Taustamateriaali eduskuntavaaleja 2011 varten SLU-julkaisusarja 5/2010 Taitto: Pirta Mikkola Kuvat: Antero Aaltonen, Laura Andersson Paino: Sporttipaino Oy ISSN ISBN

3 Sisällysluettelo Esipuhe 7 1. Veikkauksen koko tuotto tarvitaan suomalaisten elämänlaadun parantamiseksi Jakosuhdelain säilyttäminen tärkeää Liikunta ja urheilu kumppanina elämänkulun kaikissa vaiheissa Vanhemmat kannustavat lapsiaan liikunnalliseen elämäntapaan Liikunta ja urheilu ovat luonteva osa nuoren aikuisen elämää Aikuisten liikunta-aktiivisuudessa meneillään olevan jyrkän kahtiajaon poistuttava Ikääntyneiden liikkuminen on elintärkeää Elinvoimaiset urheiluseurat tuottavat hyvinvointia Liikuntapaikkojen on oltava kaikkien saavutettavissa Huippu-urheilu yhdistää kansakuntaa

4 Esipuhe Liikunnalla ja urheilulla on itseisarvoa tuomaan elämään iloa ja virkistystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä sisältöä. Sportilla on myös yhteiskunnallista välinearvoa. Kansanterveyden edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy liikunnan ja urheilun avulla lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia. Muun muassa työurien pidentämisestä käytyyn keskusteluun on helppo osallistua liikuntapoliittisin viestein. Liikunta ja urheilu kuuluu päätöksenteon raskaaseen sarjaan. Elinvoimaa suomalaisille! SLU-yhteisö sportin puolesta on eduskuntavaaleja 2011 varten koottu tausta-aineisto. Se antaa puolueille ja eduskuntavaaliehdokkaille ideoita liikuntapoliittisiin valintoihin ja linjauksiin, jotka liittyvät liikuntapolitiikan lisäksi ihmisen koko elämänkulkuun ja elinvoimaan. Aineisto antaa jäsenjärjestöille työkaluja omaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Myös kansalaisjärjestöt, media ja muut yhteiskunnassa vaikuttavat tahot voivat löytää tekstistä aineksia laajempaan hyvinvointipoliittiseen ajatteluun. Teksti on julkaistu myös SLU.fi -sivuston liikuntapolitiikkaosiossa. 6 7

5 1. Veikkauksen koko tuotto tarvitaan suomalaisten elämänlaadun parantamiseksi Liikunnalla ja urheilulla on itseisarvoa tuomaan elämään iloa ja virkistystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä sisältöä. Liikunnalla ja urheilulla on myös yhteiskunnallista välinearvoa. Kansanterveyden edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki eivät kuitenkaan voi hyvin. Syitä on monia. Yksi lääkkeistä voi olla liikunta, joka auttaa moneen ongelmaan. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry pitää välttämättömänä, että kansalaisten hyvinvointia edistetään nykyistä voimakkaammin toimenpitein. SLU ehdottaa kirjattavaksi seuraavaan hallitusohjelmaan, että käynnistetään veikkausvoittovaroilla rahoitettava Liikunnasta ja Urheilusta Elinvoimaa -ohjelma. Ohjelman avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi tässä taustamateriaalissa listattuja ehdotuksia. Liikunnasta ja Urheilusta Elinvoimaa -ohjelma parantaa kaikenikäisten suomalaisten liikuntaedellytyksiä auttaa luomaan laadukasta seuratoimintaa turvaa elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa vähentää eriarvoisuutta ja luo tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia kannustaa rakentamaan ja peruskorjaamaan liikuntapaikkoja auttaa osaltaan huippu-urheilun menestyspyrkimyksiä ei rasita valtiontaloutta, koska se katetaan veikkausvoittovaroilla. 8 9

6 Veikkauksen hyvän tuottokehityksen takia jakamattomien voittovarojen rahastoon on kertynyt runsaasti rahaa. Se tuloutetaan edunsaajille viimeistään viisi vuotta talletuksen jälkeen. Rahastoa purkamalla saadaan aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kaikkien suomalaisten hyvinvointiin. SLU ry esittää, että Liikunnasta ja Urheilusta Elinvoimaa -ohjelmaa varten tuloutetaan Veikkauksen rahastosta 40 miljoonaa euroa. Rahamäärää päätettäessä otetaan huomioon jakosuhdelain prosenttiosuudet ja rahaston senhetkinen koko. Tuotonjako- eli ns. jakosuhdelaki määrää, missä suhteessa Veikkauksen tuotto jaetaan edunsaajille: tiede 17,5 prosenttia, taide 38,5 prosenttia, liikunta 25 prosenttia ja nuorisotyö 9 prosenttia. Jäljelle jäävä 10 prosenttia jaetaan yleensä jakosuhteiden mukaisesti. Jakamatta jääneet varat säilytetään rahastossa, josta niitä voidaan käyttää laissa määrättyihin tarkoituksiin Jakosuhdelain säilyttäminen tärkeää Kansallinen rahapelijärjestelmä ja jakosuhdelaki ovat loistavia keksintöjä. Ei ole toista näin edullista tapaa tuottaa hyvinvointia suomalaisille. Kaikki Veikkauksen edunsaajat tiede, taide, liikunta ja nuorisotyö tuottavat sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia ja auttavat suomalaisia jaksamaan arjessa. Vastuulliset kotimaiset peliyhtiöt huolehtivat myös pelaamisesta johtuvien haittojen minimoimisesta ja torjumisesta. Tuetaan kansallisten rahapelijärjestelmien säilyttämistä Suomessa ja Euroopan unionissa. Pidetään edunsaajien määrä enintään nykyisellään. Huolehditaan, että Veikkaus Oy:n tuoton käyttö toteutuu jatkossakin jakosuhdelain mukaisesti

7 2. Liikunta ja urheilu kumppanina elämänkulun kaikissa vaiheissa Liikunta ja urheilu ovat suomalaisille rakkaita asioita. Tapoja olla mukana on monia: omakohtainen liikunta ja urheilu eri tasoilla (hyöty- ja kuntoliikunnasta kilpa- ja huippu-urheiluun), urheiluseurassa vapaaehtoisena toimiminen, urheilutapahtumien seuraaminen joko paikan päällä tai median välityksellä, omien lasten liikuntaharrastusten tukeminen, suosikkiurheilijan edesottamusten seuraaminen, vanhusten kävelykaverina toimiminen ja opiskelu tai työskentely liikunta-alalla. Liikkuva ihminen kuluttaa vähemmän sairaanhoidon palveluita kuin liikkumaton ja jaksaa työuralla pitempään. Kansakunnan tulevaisuuden vuoksi on tärkeää, että terveitä työ- ja elinvuosia lisätään ja fyysisiä sekä psyykkisiä sairauksia ennaltaehkäistään tarjoamalla jokaiselle suomalaiselle mahdollisuus huolehtia hyvinvoinnistaan liikunnan avulla elämäntilanteestaan ja varallisuudestaan riippumatta. Liikuntataidot ovat kansalaistaitoja: liikunnallisesta osaamisesta on hyötyä läpi elämän. Liikunta voi tuoda kaikille elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Liikunta auttaa luomaan sosiaalisia suhteita, jotka osaltaan tuottavat henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Liikunta ja urheilu antaa elämyksiä tuottaa hyvinvointia opettaa yhteisöllisyyttä edistää oppimisprosessia kohentaa itsetuntoa ehkäisee syrjäytymistä Liikunta ja urheilu auttaa jaksamaan työelämässä helpottaa työurien pidentämistä synnyttää palveluja ja yrittäjyyttä 12 13

8 luo työpaikkoja lisää henkistä kapasiteettia parantaa ikääntyneiden toimintakykyä Liikunta ja urheilu vähentää sairaanhoidon palveluiden tarvetta vahvistaa lihaksia ja luustoa parantaa unen laatua ehkäisee lihavuutta helpottaa masennus- ja ahdistusoireita vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskitekijöihin vähentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja useisiin syöpiin Vanhemmat kannustavat lapsiaan liikunnalliseen elämäntapaan Monet lapset ja nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Samaan aikaan urheiluseuroissa liikkuvien lasten ja nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Harjoitukset kerran pari viikossa eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan enemmän liikuntaa, tarvitaan monipuolista liikuntaa. Aikuisilla on suuri rooli esimerkin näyttäjänä ja lajien kokeilun mahdollistajana. Liikunnan pitäisi olla luonteva, olennainen ja päivittäinen osa hyvää lapsuutta ja nuoruutta. Koululiikunta on paljon enemmän kuin oppiaine. Se auttaa jaksamaan ja edistää myös muuta oppimista. Siksi liikunnan pitää olla osa jokaista koulupäivää kouluruokailun tavoin. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2010) mukaan lasta ja nuorta haluaisi harrastaa urheiluseurassa. Lasten ja nuorten päivittäinen liikkuminen on saatava suositusten mukaiselle tasolle päivähoidossa ja koulussa. Tavoitteen saavuttamiseksi olosuhteiden (pihat, sisätilat ja välineet) on oltava kunnossa, aikuisten asenteen ja osaamisen on oltava liikuntaa tukevaa, liikuntatuntien määrää koulussa on lisättävä ja koulupäivän rakennetta uudistettava (esimerkiksi pitkät välitunnit). Koulureittien turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta pienikin lapsi voi kävellä tai pyöräillä koulumatkan. Koululiikunnan roolia ja arvostelutapaa on tarkasteltava. Myös erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus olla fyysisesti aktiivinen koulupäivän aikana. Kaikilla lapsilla on oltava oikeus osallistua liikunnanopetukseen. Vanhempien tietoisuutta liikunnan merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle on vahvistettava jo neuvolassa. Äitiyspakkausta on kehitettävä nykyistä liikunnallisemmaksi. Kouluikäisten lasten vanhemmille on annettava tietoa liikkumisen merkityksestä ja ennen kaikkea innostavia esimerkkejä ja malleja liikkumisen mahdollistamisesta. Jokaiselle halukkaalle tytölle ja pojalle on tarjottava mahdollisuutta innostavaan ja kehittävään liikuntaharrastukseen. Lasten ja nuorten omatoimisessa liikkumisessa lähiliikuntapaikat ovat avainasemassa. Niitä lisää! Koulujen kerhotoimintaan on panostettava nykyistä enemmän. Urheiluseurojen tarjoamaa toimintaa voidaan kehittää ja samalla tukea seurojen mahdollisuuksia työllistää liikuntatoiminnan ohjaajia ja vapaaehtoistoiminnan organisoijia. Liikunnan toimijoita on kannustettava perheliikunnan tarjonnan lisäämiseen Liikunta ja urheilu ovat luonteva osa nuoren aikuisen elämää Liikunta edistää oppimisprosessia ja antaa opiskelulle vastapainoa. Kun liikunta on osa opiskelijan viikkorytmiä, se todennäköisemmin pysyy mukana myöhemmissäkin elämänvaiheissa. Korkeakoulut kantavat osan nuorten aikuisten liikuttamisen vastuusta. Viimeistään varusmiesaika on oivallinen saumakohta luoda perusta liikunnalliselle aikuiselämälle

9 Voimakkaasti teoriapainotteinen koulujärjestelmä tarvitsee vastapainokseen nykyistä enemmän liikuntaa. Tämä heijastuu myönteisesti myös työssä jaksamiseen sekä terveyden ja suorituskyvyn ylläpitämiseen koko elämänkulun ajan. Nuorten aikuisten syrjäytymiskierteen pysäyttämisessä, yhteiskuntaan sitouttamisessa ja osallistamisessa liikunnalla voi olla ratkaiseva merkitys. YTHS:n terveystutkimuksen (2008) mukaan 40 prosenttia korkeakouluopiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Nuorille on tarjottava heidän omien motiiviensa mukaista liikunta- ja urheilutoimintaa. Ns. drop-out -ilmiö vähenee, kun jokainen voi harrastaa tai kilpailla sillä tasolla, millä itse haluaa ja mihin kyvyt riittävät. Toisen asteen oppilaitoksissa on lisättävä pakollisten liikuntakurssien määrää samalla kun opiskelijoiden omaehtoista liikuntaa on tuettava. Ammattikouluihin on saatava vähintään sama liikuntakurssimäärä kuin lukiossa eli kaksi pakollista kurssia. Valinnaisliikunta on hajautettava eri jaksoille. Myös yli 18-vuotiaiden ammattikoululaisten opintoihin on sisällytettävä liikuntaa ja terveystietoa pakollisena aineena. Korkeakoululiikunta on määriteltävä korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi ja resursoitava asianmukaisesti. Korkeakoulut on vastuutettava huolehtimaan osaltaan nuorten aikuisten hyvinvoinnista järjestämällä mahdollisuuden edulliseen, monipuoliseen ja innostavaan matalan kynnyksen liikuntatoimintaan. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus käyttää opiskelupaikkakunnan kunnallisia liikuntapalveluita Aikuisten liikunta-aktiivisuudessa meneillään olevan jyrkän kahtiajaon poistuttava Työikäisten liikkumisen polarisoituminen on ratkaistavissa oleva haaste. Osa väestöstä ymmärtää liikunnan ja urheilun merkityksen osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monella heistä on myös rahaa käytettävissä tähän harrastukseen. Osa ei ole sisäistänyt terveiden elintapojen tärkeyttä eikä kaikilla heistä myöskään ole mahdollisuutta investoida omaan tai lastensa liikuntaharrastukseen. Tämä kahtiajako voimistaa hyvinvoinnin epätasaista jakautumista. Liikuntajärjestöjen on saatava ihmiset oivaltamaan liikkuvan elämäntavan tärkeys ja turvattava kaikkien tasa-arvoinen mahdollisuus laadukkaaseen liikuntaan. Välineitä kahtiajaon poistamiseen on olemassa. Työssä jaksaminen ja työteho paranevat liikunnan avulla. Omasta kunnosta huolehtiminen tukee henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä aktiivisuutta. Työttömille työnhakijoille liikunta ja sen parissa tehtävä vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan. Myös yhteiskunnasta syrjäytyneet ja syrjäytymisriskin alla elävät voivat saada uutta puhtia elämäänsä liikunnasta. Maahanmuuttajille liikunta ja muu harrastustoiminta tarjoaa mahdollisuuden verkottua ja tutustua uusiin ihmisiin. Nuorelle ihmiselle liikunta tarjoaa syrjäytymistä estävän harrastuksen ja ystävyyssuhteita. Urheiluyhteisö voi myös toimia yhtenä lapsen ja nuoren kasvattajista. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -selvityksen mukaan ennenaikaisten eläkkeiden aiheuttamaksi kokonaiskustannukseksi on laskettu 21 mrd e/v. Tähän summaan sisältyvät maksetut eläkkeet ja ennenaikaisena eläköitymisenä aiheutuva kansantalouden menetys. Guy Ahosen tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin sijoitettu investointi tuottaa kolminkertaisen tuotoksen. Sairauspoissaoloista ja työtapaturmista kertyy lisäksi 4 mrd euron haittakustannus vuodessa. Työurien pidentämispyrkimyksessä on hyödynnettävä nykyistä paremmin liikuntaa myönteisenä ja mielihyvää lisäävänä keinona

10 Jatketaan ja kehitetään liikunnan veroedun hyödyntämistä ja muita toimenpiteitä, jotka osaltaan auttavat edistämään työhyvinvointia liikunnan avulla. Terveyttä edistävä liikunta sisältyy jo laajasti työyhteisöjen henkilöstölle suunnattaviin palveluihin. Erityisesti on kannustettava liikunnallisesti passiivisia henkilöitä. Liikunta on nivottava luontevaksi osaksi kuntien elinkeinopolitiikkaa. Kuntia on kannustettava pikemminkin lisäämään liikuntamahdollisuuksia kuin vähentämään niitä. Liikunta on otettava osaksi sosiaalitoimen tukitoimenpiteitä sekä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyvien työllistämis- ja kuntouttamissuunnitelmia. Ikääntyneet tarvitsevat ensisijaisesti turvallisia kävelyreittejä (taukopaikat huomioitava!), luotettavia kävelykumppaneita sekä helposti saavutettavia liikuntapaikkoja. Arkiliikunnan avulla vireys pysyy yllä. Kotihoidon työntekijät on koulutettava liikuntaan kannustaviksi ja kokonaisvaltaisen hoidon varmistamiseksi heille on annettava mahdollisuus viettää nykyistä pitempi aika asiakkaan luona. Ikääntyneiden liikuntaryhmien on oltava suhteellisen pieniä ja liikkumiskyvyn suhteen yhdenmukaisia, jotta ryhmän toiminta voidaan organisoida järkevästi. Ryhmien vetäjille on annettava koulutusta ikääntyneiden erityisistä, myös psykososiaalisista, tarpeista. Kuntien liikunta-, sosiaali- ja terveys- sekä teknisen toimen yhteistyötä on tiivistettävä ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi. Yhteistyö järjestöjen kanssa tukee tätä tavoitetta. Liikunta ja urheilu voi olla jatkossa mukana sairauksia ennalta ehkäisevänä ja terveyttä edistävänä toimintana Pohjoisen ulottuvuuden hankkeissa tai lähialueyhteistyössä Ikääntyneiden liikkuminen on elintärkeää Ikääntyneiden liikuntaharrastukset ja -edellytykset ovat tärkeitä toimintakyvyn ylläpitämisen vuoksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi. Liikunnallisuuden polarisoituminen on entistä dramaattisempaa myöhemmällä iällä. Yhteiskunnan näkökulmasta katsoen merkittävää on myös se, että sosiaali- ja terveydenhoidon kustannukset pienenevät ihmisten pysyessä pitempään terveenä ja toimintakykyisenä. Liikunta lisää terveitä elinvuosia ja parantaa elämänlaatua. Liikuntaharrastuksella on positiivinen vaikutus elossapysymiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen erityisesti niillä iäkkäillä henkilöillä, joiden liikkumiskyky on heikentynyt. (Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto, 2001.) 18 19

11 3. Elinvoimaiset urheiluseurat tuottavat hyvinvointia Noin 80 prosenttia suomalaisista kuuluu jossain elämänsä vaiheessa urheiluseuraan. Suomalainen liikuntakulttuuri perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisten määrä on kasvussa, mutta heidän sitoutumisensa on lyhytaikaisempaa kuin ennen. Vapaaehtoisuus tuo hyvinvointia ja henkistä pääomaa. Liikunnan ja urheilun parissa toimivien vapaaehtoisten rinnalla toimii myös tärkeä ja kasvava ammattilaisten joukko. Liikkuvan kansalaisen kannalta on hyvä asia, että monenlaiset toimijat tarjoavat liikunta- ja urheilumahdollisuuksia. Tasa-arvoisten liikuntamahdollisuuksien takaamiseksi on tärkeää, että palvelut ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia tai maksuttomia. Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan virallisen yhteiskuntarakenteen lisäksi. Aktiivinen kansalaisuus on hyväksi koko yhteiskunnalle. Urheiluseuroissa tehtävä työ on ensiarvoisen tärkeää suomalaisten hyvinvoinnille. Sillä on myös kasvatuksellinen rooli. Liikunta on peruspalvelu. Valtion on tuettava kuntien toimintaa jatkossakin rahallisesti, jotta ne pystyvät hoitamaan liikuntalain mukaan niille kuuluvat tehtävät. Valtion tukea liikunnalle ei pidä vaarantaa. Sopimus Euroopan unionista antaa urheilulle oikeusperustan unionissa. Unionilla on toimivalta jäsenvaltioiden urheilun toimien tukemiseen ja täydentämiseen. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan liikunta- ja urheiluseuroissa on mukana 1,5 miljoonaa suomalaista. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa. Vuonna 2011 vietetään Euroopassa Vapaaehtoistoiminnan teemavuotta

12 Seuratoiminnan elinvoimaisuus on elinehto vapaaehtoistoiminnan ylläpitämiseksi. Monimuotoista seuratoimintaa kannattaa edistää lainsäädännön avulla. Verotuksessa on otettava huomioon vapaaehtoistoiminnan erityispiirteet. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta käsitelleen työryhmän muistiossa esitetään tulkintaohjeita yleishyödyllisen ja elinkeinotoiminnan rajanvetoihin. Työryhmän esittämät tulkintaohjeet tulisi toteuttaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen sekä niiden tuloverolain 23 :ssä mainittujen tulojen verovapaus on taattava myös tulevaisuudessa. Liikunnan ja urheilun sekä niiden kansalaistoiminnan tukemiseen annetuille lahjoituksille on myönnettävä verovähennysoikeus lahjoittajan verotuksessa. Kuntien liikunnan valtionosuudet on sidottava indeksiin ja selvitettävä mahdollisuutta kattaa ne jatkossa muiden valtionosuuksien tavoin verovaroista. Liikunnan ja urheilun EU-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia on parannettava horisontaalisesti mm. kansallisissa rakennerahastoissa ja EU-rahoitusohjelmissa. Urheilun EU-kannanmuodostus kansallisissa parlamenteissa tulee lisääntymään. Urheilun ja sen kansalaistoiminnan erityispiirteet on huomioitava kansallisesti ja EU-tasolla. Urheilun sääntöjen ja rakenteiden erityisluonne, kuten vapaaehtoinen kansalaistoiminta ja urheilun pyramidirakenne ruohonjuuritasolta huippu-urheiluun, tulee tunnustaa Euroopan unionissa. Verotuksen yksinkertaistamiseksi kaikkia elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettuja liikuntapalveluja on verotettava arvonlisäverotuksessa alemman (9 %) verokannan mukaisesti. Tämä lisäisi ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Se helpottaisi myös liikuntaalan yrittäjyyttä ja tukisi arvonlisäverollisen toiminnan veroneutraalisuutta. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) työtä on jatkettava. Seurat on otettava nykyistä paremmin huomioon liikuntapalveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä. Kunnat ja järjestöt tarvitsevat konsultointia, koulutusta ja muuta tukea löytääkseen toisensa esimerkiksi koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Urheiluseurojen toiminnan esteitä, kuten ammattitaitoisten ohjaajien ja tarkoituksenmukaisten tilojen vähyys sekä jatkuvasti kasvava byrokratian määrä, on poistettava vapaaehtoisuuden tukemiseksi. Seuratoiminnan kehittäminen pitää saada vastaamaan harrastajien, uusien kohderyhmien ja yhteiskunnan tarpeita. Seuratoimijoiden osaamista, innostusta ja jaksamista on tuettava. Seurojen toiminnan tukemiseksi käynnistetään ohjelma, jossa pyritään löytämään parhaat mahdolliset tavat tukea urheiluseuroja ruohonjuuritasolla

13 4. Liikuntapaikkojen on oltava kaikkien saavutettavissa arkiympäristön tuettava fyysistä aktiivisuutta Mitä helpommin saavutettavissa liikuntapaikat ovat, sitä todennäköisempää on liikuntaharrastuksen aloittaminen tai ylläpito. Kevyen liikenteen väylät on Suomen yleisin liikuntapaikka. Arkiliikunnan lisäämisen ja tapaturmien ehkäisyn kannalta erityisen tärkeää että väylät ja lähiliikuntapaikat ovat turvallisia sekä hyvässä kunnossa. Luonnon virkistyskäytöllä on suuri merkitys kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä luontosuhteen kehittymiselle. Liikunnallista elämäntapaa tukeva arkiympäristö ja yhdyskuntarakenne tukevat myös ilmastopoliittisia tavoitteita. Monipuoliset ja laadukkaat harjoitteluolosuhteet ovat tärkeitä eri lajeille. Suomen noin liikuntapaikalla on yli 300 miljoonaa käyntiä vuodessa (Liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirja). Liikuntavaikutusten arviointi on lisättävä kuntien kaavoitusprosessiin. Elinympäristön liikuntamahdollisuudet on huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa nykyistä paremmin, mikä tukee myös kestävän kehityksen toteutumista. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää arkiliikuntaa tukevaksi mm. kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Vapaa-ajan liikenne muodostaa yli neljänneksen keskimääräisestä matkasuoritteesta. Vapaa-ajan liikennettä ja yksityisautoilun osuutta siitä tulee vähentää edellyttämällä liikuntapaikkojen sijoittamista lähelle käyttäjiä ja kehittämällä julkista liikennettä sekä kevyen liikenteen väyliä

14 Merkittävä osa Suomen liikuntapaikoista on peruskorjausiässä. Peruskorjaus ja uudisrakentaminen on tehtävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuuksia (esimerkiksi kirjastojen yhteydessä) on lisättävä. Valtakunnallisia liikuntajärjestöjä on kuultava kansallisesti merkittävien rakentamishankkeiden avustuspäätösten valmistelussa. Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet on turvattava. Kansallisella avustuspolitiikalla edistetään kestävää kehitystä ja ympäristöasioiden huomioimista liikuntapaikkojen rakentamisessa ja ylläpidossa sekä toiminnan ja tapahtumien järjestämisessä

15 5. Huippu-urheilu yhdistää kansakuntaa Huippu-urheilun ytimessä on yksilön omien rajojen määrätietoinen ja innostava etsiminen. Se on tärkeä osa terveelle pohjalle rakentuvaa kansallista identiteettiä. Se yhdistää kaikenikäisiä ja kertoo kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tavoitteellisesta, lahjakkuutta ja osaamista tukevasta kansakunnasta. Huippu-urheilijoiden suoritukset innostavat kaikenikäisiä. Erityisesti lapsille ja nuorille urheilijat ovat tavoitteellisuuteen ja liikunnalliseen elämäntapaan innostavia esimerkkejä. Huippu-urheilu tarjoaa ihmisten kaipaamia elämyksiä. Huippu-urheilussa otetaan huomioon urheilijan kokonaisvaltainen kehitys ihmisenä ja urheilijana. Urheilujärjestelmä kannustaa, mahdollistaa ja tukee urheilijaa ammattiin valmistautumisessa urheilu-uran aikana ja sen jälkeen tekemällä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja opetushallinnon kanssa. Arvokisojen järjestämisestä syntyy merkittäviä alueellisia ja valtakunnallisia elinkeinopoliittisia yhteiskuntavaikutuksia. Unelma suomalaisista 2020-luvun talviolympiakisoista elää edelleen. Yleisurheilun MM-kisoja (Helsinki 2005) varten tehtyjen investointien, kisojen järjestämisen ja kisaturistien rahavirtojen aikaansaama arvonlisäys oli koko maan tasolla noin 80 milj euroa. Vaikutus työllisyyteen oli noin henkilötyövuotta. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän, eettisen ja yhteiskuntavastuullisen huippu-urheilun edellytyksiä on tuettava jatkossakin. Talviolympialaisten hakemisen mahdollisuuksia on selvitettävä ja tälle selvitystyölle on annettava resurssit. Olympiastadion on kattavasti modernisoitava olosuhteiden ollessa kunnossa on erilaisten arvokisojen saaminen todennäköisempää

16 Valtakunnallisten liikuntapaikkojen avustamisen tulee tukea kansallista suurtapahtumastrategiaa. Urheilijalle on mahdollistettava joustavat opiskelujärjestelyt sekä opiskelun/työnteon ja urheilun suunnitelmallinen vuorottelu. Huippuurheilijoiden ja huipulle tähtäävien nuorten urheilijoiden elämänuraa ja elämänhallintaa tukevia toimenpiteitä tulee edelleen kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keväällä 2010 valmistuneen työryhmäraportin esittämälle huippuurheilun kehittämistyölle on taattava riittävä yhteiskunnallinen tuki

17 32