LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 INNOVATIVE VILLAGE KEKSELIÄÄT KYLÄT - kansainvälinen, yleishyödyllinen hanke kylälähtöisten palveluiden kehittämiseksi LOPPURAPORTTI INNOVATIVE-VILLAGE 1

2 1. Yhteenveto hankkeesta Nimi Innovative Village, lyhenne IV, suomenkielinen käyttönimi Kekseliäät kylät Hankkeen numero 17337, dnro 921/ ; Jamk: 2324 Rahoituspäätös numero 26546, täydennyspäätös numero päätös jatkoajasta asti, päätösnro ELY:n ALV-muutospäätös , päätösnro saatiin hankkeelle jatkoaika vuoden 2014 loppuun, päätösnro Toteuttava partneri Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta -yksikkö Rajakatu 36, Jyväskylä Projektipäällikkö Outi Raatikainen, YTM Vastuuhenkilö Tiina Martelius-Louniala, Pääpartneri Partneri Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, Arja-Leena Peiponen, JyväsRiihi ry, Pirjo Ikäheimonen, Toteutusaika Budjetti euroa Rahoitus-% 97 % Ohjelma Toimintalinja Toimenpide Toiminta-alue Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Leader: Maaseudun elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö Viisari ry:n toiminta-alue, erityisesti Pylkönmäki, Konginkangas ja Sumiainen. JyväsRiihi ry:n toiminta-alue, erityisesti Säynätsalo, Vesanka ja Uurainen. Kansainvälisessä hankkeessa Virossa Kuva: Konginkankaan kesäpäivät 2014 Tarton maaseutualueet (Tartumaa Arendusselts TAS) ja Pohjois-Irlannissa Koillis-Irlannin alue (North-East Region NER). Kv-koordinaattori Outi Raatikainen INNOVATIVE-VILLAGE 2

3 Tiivistelmä Innovative Village Kekseliäät kylät on etsinyt uusia lähestymistapoja kehittää innovatiivisia ja kestäviä paikallislähtöisiä palveluita maaseudulle. Viisarin ja JyväsRiihen lähtökohtana olivat kuntaliitoksen kokeneet kylät eli entiset kunnat ja niissä uusien ratkaisujen ja toimintatapojen etsiminen palvelujen järjestämiseksi. Kehitettävät palvelut valittiin työpajojen kautta kullakin kylällä erikseen, joten jokaisella kylällä on kehitetty erilaisia palveluita. Hankkeen taustalla on ollut ajatus, jonka mukaan aktiiviset innovatiiviset kyläläiset keksivät luovia ratkaisuja ongelmiin. Luovuus ja innovatiivisuus edistävät taloudellista, sosiaalista ja yksilöiden hyvinvointia. Maaseudun paikallisessa kehittämisessä innovointi tarkoittaa usein muualla kehitettyjen hyvien käytäntöjen soveltamista paikallisiin olosuhteisiin tai testattujen käytäntöjen soveltamista uudella ja tehokkaammalla tavalla. Tässä prosessissa innovaatio on usein seurausta intensiivisestä yhteistyöstä ja yhteyksistä muualla olevien sidosryhmien kanssa, ryhmätyöstä ja verkostoitumisesta sekä alueiden välisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. (EU Rural Review no 2 December 2009, s. 8-9). Hankkeen aikana osallistujat ovat vaihtaneet parhaita käytäntöjä työpajoissa ja opintomatkoilla, kartoittaneet palvelutarpeita ideapajoissa, kehittäneet ja testanneet palveluideoita ja jakaneet tuloksia keskenään, asiantuntijoiden ja yleisön kanssa. Hanke on ollut mukana olleiden kylien toimijoille resurssi, jonka kautta on saanut asiantuntijoita, taustatyötä, testattavan palvelun tarvitsemia välineitä jne. Varsinainen työ on kuitenkin pitänyt tehdä itse. Hanketta toteutettiin kyläkohtaisesti. Mukana olevat kylät saivat itse päättää, mikä konkreettinen palvelu otettiin työn alle. Työpajat ovat olleet avoimia kaikille kohdeyhteisön jäsenille eli jokainen kyläläinen on voinut osallistua kehittämistyöhön oli hän yhdistysaktiivi tai ei. Viisarin, JyväsRiihen ja Jamkin yhteisessä kotimaan hankkeessa tehtiin yhteinen projektisuunnitelma ja budjetti, valittiin yhteinen projektipäällikkö ja toteutettiin yhteiset toimenpiteet niin, että ne jakautuivat kummankin Leader-yhdistyksen alueelle. Kansainvälisen yhteistyöhankkeen partnereina ovat toimineet Leader-yhdistys Tartumaa Arendusselts Virosta ja Leader-toimintaryhmä North East Region Development Partnership Pohjois- Irlannista. Kansainvälisen hankkeen loppuraportti on julkaistu kolmikielisenä kirjana Innovative Village, ISBN Julkaisu on löydettävissä netistä mm. ammattikorkeakoulujen Theseus-järjestelmästä ja ISSUU.com-sivustolta Tämä raportti on yhteenveto keskisuomalaisten toimijoiden yhteistyöhankkeesta. INNOVATIVE-VILLAGE 3

4 2. Taustaa Kylän kuolemanpelko Mikä sai kylät lähtemään mukaan Innovative Village -hankkeeseen? Tästä keskusteltiin , kun kylien yhteisessä työpajassa peilattiin hankkeen kulkua. Vastaukset kertovat, että kuntaliitos on kyläyhteisölle järkytys (lainaukset IV-työpajasta ): Kylän kuolemanpelko - sote-uhka ja päivittäispalvelujen karkaaminen. Yhteen hiileen puhaltajia oli liian vähän. Kuntaliitoksen jälkeinen pysähtyneisyyden aika, kun kaikki palvelut lähtee eikä kukaan tee asialle mitään, kaupunki ei kuuntele eikä ole kiinnostunut kyläläisten asioista ja palveluista. Jatkuva valittaminen, kun mitään ei ole, luo kyläyhteisöön negatiivista energiaa, josta pitää päästä irti. Kuntaliitos pysäytti kylän ja tuntui, että kylä lakkasi olemasta ja tuli taantuma. Innovative Villagen lähtökohta on ollut kuntaliitosten vaikutusten lieventäminen. Hankeidea lähti liikkeelle Äänekoskelta, jossa Konginkankaan kuntaliitos 1993 oli vaikea kokemus kaikille osapuolille ja jätti kyläyhteisön lamaannuksiin vuosiksi. Vanhojen virheiden välttämiseksi Äänekosken, Sumiaisten ja Suolahden kuntaliitoksesta 2007 haluttiin onnistuneempi. Ääneseudun Kehitys Oy sai rahoituksen Pohjoisen Periferian EU-ohjelmasta esiselvityshankkeeseen, jossa mm. Jamk, Viisari ry ja Jämsek Oy pohtivat kuntaliitosten vaikutuksia kyliin ja suunnittelivat uutta hanketta. Esiselvityshankkeen kansainvälinen partneri oli Itä- Islannin kehitysyhtiö. Jo tämä hanke oli nimeltään Innovative Village, tosin silloinen suomalainen käyttönimi oli Uusi kylä -hanke. Esiselvityshankkeen jälkeen todettiin, ettei halutunlainen hanke sovellu Pohjoisen periferian ohjelmaan. Kun Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry totesi, että se on valmis tekemään kansainvälisen kylien kehittämishankkeen, kun Jyväskylän ammattikorkeakoulu totesi, että se voi toimia hankkeen hallinnoijana ja kun JyväsRiihi ry totesi, että haluaa myös mukaan, Keski-Suomeen syntyi Leader-rahoitteinen Innovative Village -esiselvityshanke Esiselvityshankkeen aikana synnytettiin varsinainen Innovative Village Kekseliäät kylät -hanke. Kyläläisten odotukset olivat ristiriitaiset. Kenelläkään ei ollut kokemusta kansainvälisestä Leader-hankkeesta, muutamalla kylällä ei ollut kokemusta Leader-hankkeista ylipäätään. Jyväskylän ammattikorkeakoulu oli kyläyhteisöissä outo toimija. Kyläyhdistyksillä oli pelkoja byrokratiaa kohtaan, samoin ulkomaanelävät ja englanninkieli oudoksuttivat. Odotukset vaihtelivat ( ): Uusia ideoita omalle kylälle. Konkreettisia tuloksia. Kyläyhteisön hengen nostaminen, silmien avaaminen olemassa oleville palveluille ja arvostamaan kylän palveluita. Valmius osallistua yhteisten asioiden tekemiseen, kehittämisen organisointi kyläyhteisössä, verkostoituminen, parempi yhteistyö kaupungin kanssa. Kyläyhdistys huomasi EU-hankkeiden mahdollisuudet. Asiat eivät tapahdu itsestään. INNOVATIVE-VILLAGE 4

5 Aina pitää olla muutama idea takataskussa, jos löytyisi rahoitusta. Aina pitää olla muutama projekti käynnissä! Kansainvälisen yhteistyöhankkeeseen on ollut mahdollista saada 100 % rahoitus. Mietimme asiaa ja päätimme, että se ei käy. Jos tarjoamme kyläläisille opintomatkoja, on reilumpaa, että lähtijät maksavat osallistumismaksun. Kaikki halukkaat kun eivät välttämättä mahdu mukaan ja ilmainen matka voisi herättää jupinaa kylillä. Päädyimme 97 % rahoitusosuuteen, jonka omarahoitusosuudesta osa voidaan kuitata talkoilla. Hankehakemus lähetettiin Viisarille ja JyväsRiihelle helmikuussa 2012, korjattu ja täydennetty hakemus huhtikuussa Ensimmäinen rahoituspäätös tehtiin (numero 26546). Se jouduttiin tekemään vajaana, sillä Hanke2007-tietojärjestelmässä oli virhe, joka ei mahdollistanut kahden Leader-yhdistyksen yhteistä kansainvälistä hanketta. Täydennyspäätöksellä (numero 28334) hankkeelle myönnettiin puuttuva osuus. Käytännössä viimeinen partneri sai rahoituspäätöksen elokuussa, joten hankkeen varsinaisen toteuttamisen kanssa päästiin liikkeelle syyskuussa Kansainvälisestä Leader-hankkeesta Kansainväliset Leader-hankkeet ovat konsortiohankkeita, sillä jokaisella partnerilla on oma rahoitushakemus ja oma budjetti. Partnereilla on yhteinen hankesuunnitelma, jolloin kaikilla on yhteinen teema ja yhteisiä toimenpiteitä. Sen lisäksi saman teeman alla jokaisella on omia tavoitteita ja toimenpiteitä. Samassa hankkeessa voi olla partnereita, joiden toimintamahdollisuudet ovat erilaiset kunkin maan omien säädösten, erikokoisen budjetin ja maan erilaisen hintatason vuoksi. Innovative Village -hankkeessa Pohjois-Irlannin ja Suomen toimintaedellytykset ja budjetti per partneri olivat suurin piirtein saman suuruiset. Sen sijaan virossa budjetti oli paljon pienempi. Jokainen partneri maksaa osan hankkeen kansainvälisen koordinaation kuluista ja jos koordinaattori on Suomessa, myös koordinaation kulut ovat kalliita partnerille, jonka maan kulutaso on paljon pienempi. Koska Innovative Village -hankkeessa partnereiden taloudellisen tilanteen välillä oli epätasapainoa, hanketta suunnitellessa otettiin huomioon partnereiden erikokoiset budjetit. Mahdollisimman moni yhteinen toimenpide paketoitiin niin, että jokainen partneri toteuttaa saman sisältöisen paketin: tuottaa opintomatkan ohjelman muille suurin piirtein samalla rakenteella, järjestää vuorollaan ohjausryhmän kokouksen, kerää yhtä paljon parhaita käytäntöjä yhteiseen käyttöön. Halvemmassa maassa paketin toteuttaminen tulee halvemmaksi, mutta siellä hankebudjettikin on pienempi. Tällä keinolla vähennettiin myös turhaa ristiinlaskutusta partnerien välillä. INNOVATIVE-VILLAGE 5

6 Tämän tyyppinen hanke oli partnereille uutta. Vaikka esimerkiksi erilaiset byrokratiat ja hankaluudet Brittien ja Suomen välisessä rahaliikenteessä tai esimerkiksi irlantilainen sääntö, etteivät Leader-ryhmät saa käyttää sosiaalista mediaa aiheuttivat muutamia ongelmia, hankkeen hyvä suunnittelu ennakkoon tuotti hyvää yhteistyötä. Hyvien käytänteiden metsästys ja keskinäinen vuorovaikutus toimivat varsinkin opintomatkojen kautta hyvin, sen sijaan suunnitteluvaiheessa sovittu partnerien välinen kirjallinen raportointi jäi puuttumaan ja sitä kautta hankepartnerien yhteiset hankkeen aikaiset tiedotteet kutistuivat kahteen. Myös suunnitellut kylien videotapaamiset jäivät toteutumatta, koska niihin ei hankkeen alkuvaiheessa ollut riittävän rohkeita lähtijöitä. Hankkeen lopussa ne olisivat jo onnistuneetkin, mutta silloin tarvetta niihin oli vähemmän. 4. Hankkeen tavoitteet Hyväksytyssä hankesuunnitelmassa Innovative Village -hankkeen kehittämistavoitteet on jaettu neljään teemaan: 4.1. Lisätä luovaa ajattelua paikallisten palveluiden tuottamiseksi hankkeen kohdeyhteisöissä. Tavoitteen saavuttamiseksi hanke on yhdessä paikallisten yhteistyökumppanien kanssa järjestänyt mm. kylä- ja ideailtoja, joiden kautta yhteisöllistä innovaatioprosessia on viety eteenpäin. Uuden palvelun kehittämisessä on käytetty erilaisia työpaja- ja luovuusmenetelmiä. Työpajoissa on tarpeen mukaan käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijoita laajentamaan osallistujien ajatusmaailmaa Yhdistää maaseudun toimijoita kansainvälisesti. Luoda verkostoja, joiden kautta etsitään parhaita käytäntöjä ja uusia ratkaisuja palvelukatoon. Löytää paikallisen demokratian parhaita käytäntöjä eli kuinka maaseutuyhteisöt voivat parhaiten vaikuttaa ja neuvotella palveluntuottajien kanssa. Tärkeimmät kanavat kansainvälisen verkostoitumisen edistämiseksi ovat olleet opintomatkat. Jokainen partneri on suunnitellut ja isännöinyt ainakin yhden opinto-ohjelman. Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeen opintomatkoilla pyrittiin luomaan avoin ilmapiiri, jossa ihmiset voivat keskustella ja vaihtaa kokemuksiaan vapaasti. Opintomatkoilla on ollut osallistujia jokaisesta hankekylästä. Opintomatkojen löydöt on jaettu myös niille, jotka eivät olleet itse paikalla. Kyläläisten lisäksi hanke on verkostoinut projektiorganisaatiot oppimaan toisiltaan Avustaa kohdeyhteisöjä ymmärtämään, luomaan ja neuvottelemaan palveluitaan sekä testaamaan yhden valitun paikallislähtöisen palvelun paikallisten toimijoiden kanssa. Palveluprosessin avaaminen on ollut osa kylien ideointi- ja toteutusprosessia. Uuden tuotteen INNOVATIVE-VILLAGE 6

7 kehittämisessä on käytetty menetelmiä, joita on helppo soveltaa muuhunkin kehittämistyöhön hankkeen jälkeen. Usealla kylällä on menty palvelun ytimeen palvelu ei ole vaikkapa kirjaston seinät, vaan mahdollisuus lainata kirjoja, lueskella lehtiä ja tavata muita. Jos kirjasto lopetetaan, miten turvata itse palvelun sisältö? Mitä aktiivisia ratkaisuja kylä voi tarjota palvelukatoon? Uuden idean testaaminen hankkeen kautta on vähentänyt kylälle koituvia riskejä. Kaiken ei tarvitse onnistua heti, vaan testauksen jälkeen on arvioitu, toteuttaako kylä palvelua jatkossa. Monella kylällä hankkeessa ehdittiin testata useampi idea. Tavoitteena on ollut, että jokaisella hankekylällä on hankkeen jälkeen vähintään yksi uusi, toimiva palvelu. Vain yhdessä kylässä ei päästy tähän Kannustaa kohdeyhteisöjen asukkaita aktiivisiksi, osallistuviksi kansalaisiksi. Hankkeen ideaillat ja palvelun toteutusprosessi ovat olleet avoimia kaikille kyläläisille. Illat on järjestetty niin, että kaikki voivat osallistua ja kokea vaikuttavansa. Tässä on käytetty erilaisia ryhmätyö- ja työpajamenetelmiä. Yhdessä päätettyjä asioita on todella viety eteenpäin, niin ettei ilta ole jäänyt pelkäksi puheeksi. Illat ovat toimineet myös kylän sisäisinä verkostoitumisen paikkoina, joissa on vaihdettu kuulumisia ja laitettu liikkeelle joskus aivan yllättäviäkin asioita Kotimaan hankkeen lisätavoite: Kuntaliitosten vaikutusten lieventäminen kyläyhteisöissä. Keski-Suomen oma lisätavoite hankkeessa on ollut ymmärtää paremmin kuntaliitosten vaikutuksia maaseudun palveluihin ja kehittää keinoja, joilla maaseudun asukkaat voivat paremmin itse vaikuttaa palvelutarjontaansa kuntaliitostilanteessa. Koska kuntatalouden kiristyminen tuo samoja vaikutuksia myös muille kuin kuntaliitosalueille, teema hyödyttää muitakin kyliä. Tavoitteen vuoksi hankkeeseen osallistuvat kylät ovat olleet kuntaliitoskyliä: Säynätsalo ja Konginkangas 1993, Sumiainen 2007, Vesanka ja Pylkönmäki Uurainen päätyi mukaan mahdollisena kuntaliitoskuntana, sillä kuntaliitoksesta puhuttiin aktiivisesti. Lisäksi Uuraisten ja Äänekosken välinen Hirvaskankaan alue on muuttumassa nopeasti, joten hankkeen ajateltiin tuovan muutoksen tueksi tarpeellisia lisäresursseja paikallisille toimijoille. 5. Toteutus Hankkeen projektipäälliköksi valittiin YTM Outi Raatikainen. Osa-aikaisena projektisihteerinä toimi Jaana Korhonen. Viisarin ja JyväsRiihen, Leader-partnerien, henkilökunta on ollut aktiivisesti mukana hankkeen työssä. Lisäksi hanke on hyödyntänyt Jamkin henkilöstä, jota kautta on käytetty mm. graafista suunnittelijaa, työpajan fasilitaattoria, some-asiantuntijaa, videokuvaajaa ja asiantuntijaopettajia. Jamkilla on hyvä kirjanpito-, laskutus-, tietotekniikkatuki-, tiedotus- ym. henkilöstö, joka on ollut hankkeen käytössä, sekä hyvin varustettu toimisto. Tarvit- INNOVATIVE-VILLAGE 7

8 taessa hankkeelle on kilpailutettu asiantuntijoita. Kylien eri projekteissa on ollut lisäksi mukana eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijoita. Hankkeen kotimainen ohjausryhmä: Tiina Martelius-Louniala, T&K-päällikkö, JAMK, Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, hakijan hankevastaava Anne Hakala, korkeakouluasiamies, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Arja-Leena Peiponen, toiminnanjohtaja, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, kansainvälisen hankkeen pääpartnerin edustaja Pirjo Ikäheimonen, toiminnanjohtaja, JyväsRiihi ry, hankepartnerin edustaja Päivi Laasanen, luonnonvarasihteeri, JyväsRiihi ry:n hallitus, jonka tilalle 2013 tuli Leila Piippa, yrityspalvelupäällikkö Mia-Riitta Allik, rekrytointipäällikkö, Kangashäkkiset ry Tanja Rämä, tiimiesimies, Konginkankaan kyläyhdistys ry Veli Koski, maaseutuasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Outi Raatikainen, projektipäällikkö. Lisäksi hankkeessa toimi tarpeen mukaan hankeryhmä, joka teki päätöksiä juoksevista asioista. Siinä toimivat Pirjo Ikäheimonen/JyväsRiihi, Arja-Leena Peiponen/Viisari, Tiina Martelius- Louniala/JAMK ja Outi Raatikainen/JAMK. Kansainvälisessä ohjausryhmässä Keski-Suomen hankkeen edustajina toimivat Tiina Martelius-Louniala, JAMK INNOVATIVE-VILLAGE 8

9 Pirjo Ikäheimonen, Arja-Leena Peiponen, Outi Raatikainen, JyväsRiihi ry, varalla Lahja Mehto Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, varalla Mari Puro projektikoordinaattori 5.1 Kylien työpajat Hankesuunnitelmassa määriteltiin, että Keski-Suomessa hanke tavoittaa vähintään kuusi kylää, joissa kehitetään uutta, kylältä puuttuvaa palvelua. Viisari ry:n alueella hankkeessa ovat olleet mukana Pylkönmäki (Saarijärvi), Konginkangas ja Sumiainen (Äänekoski) sekä Hirvaskangas-kokonaisuudessa Kangashäkin (Uurainen) kanssa Koivisto (Äänekoski). JyväsRiihi ry:n alueella hankkeessa ovat toimineet Kangashäkki (Uurainen), Vesanka ja Säynätsalo (Jyväskylä) tarpeen mukaan naapurikylineen. Maaseutupankkihaastattelu toteutettiin Konginkankaan ja Sumiaisten lisäksi Karstulassa. Kylien työpajat aloitettiin sekä koko hankkeen myöhemmästä aloituksesta että ulkomaan opintomatkan aiheuttamasta työmäärästä johtuen käytännössä marraskuussa Työpajojen sisällöstä ja tavoitteista keskusteltiin sitä ennen kunkin kylän kyläyhdistyksen kanssa. Useimmilla kylillä järjestettiin kaksi kaikille avointa ideailtaa eli työpajaa, joissa kyläläiset visioivat tulevaisuutta ja ideoivat toimenpiteitä, joilla sinne päästäisiin. Näistä osallistujat tai esim. kyläyhdistyksen hallitus valitsivat kylän kannalta olennaisimman palveluidean, jota hankkeen kanssa lähdettiin kehittämään. Myöhemmin, kun nähtiin mihin hankkeen varat riittävät, monilla kylillä toteutettiin useammankin idean kehittämistä ja/tai testausta. Ideailtojen jälkeen on järjestetty erilaisia työryhmien tapaamisia ja kyläiltoja tarpeen mukaan. Kylillä, joilla ei ole ollut ajan tasalla olevaa kyläsuunnitelmaa, ideaillat ovat tuottaneet materiaalia myös sitä varten. INNOVATIVE-VILLAGE 9

10 5.2 Kehitetyt palvelut kylittäin Säynätsalo Säynätsalossa haluttiin näyttää matkailijoille muutakin kuin Alvar Aallon suunnittelemat kunnantalo ja kesähuvila. Kävijät haluttiin houkutella vähän pidemmäksi ajaksi saarille ja jättämään muutama eurokin saarten toimijoille. Opastettua palvelua ei ollut mahdollista tarjota säännöllisesti. Vastauksena oli Säynätsalon löytöretki -palvelun kehittäminen sekä nettiin että paperiesitteeksi. Nettipalvelun yhteydessä oli uusittava Säynätsalo-seuran nettisivut, jotka olivat tekniikaltaan vanhentuneet. Löytöretki esittelee kymmenen saarten parasta käyntikohdetta. Palvelusta ajatellaan olevan hyötyä myös mm. uusille saarelaisille, joita on paljon, ja saarten kolmelle koululle. Säynätsalo-päivät elokuussa on perinteinen tapahtuma, jonka tukena hanke oli kehittämässä markkinointia. Hanke tuki myös uuden talvitapahtuman kehittämistä. Marraskuussa 2014 testattiin Säynätsalon joulunavaus, josta kyläläiset olivat yhtä mieltä: ensi vuonna uudelleen. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana jotakuinkin koko Säynätsalo partiolaisista ja koulusta eläkeläisiin ja seurakuntaan, kaupungin palvelupisteestä perinneyhdistykseen. INNOVATIVE-VILLAGE 10

11 Vesanka Vesangassa kyläyhdistyksen tarjoama tärkein palvelu on kylätalo kylän tapahtumapaikkana sekä vuokrattavana kokous- ja juhlapaikkana. Niinpä kylällä haluttiin satsata kylätalon toiminnan monipuolistamiseen. Liikkeelle lähdettiin ensin ajatuksesta hyödyntää kylätalon yläkerran uusia kangaspuita kehittämällä niiden ympärille uutta toimintaa. Testauksen jälkeen todettiin, että kiinnostus kylällä ei riittänyt ja aihe hylättiin. Kyläilloissa oli tullut vahvasti esiin kylän tiedonkulun ongelma monenlaista tapahtuu ja palveluitakin on, mutta tieto niistä kulki vain esimerkiksi niille, joilla oli lapsia kylän koulussa. Kyläillassa näkyi myös huoli lapsista ja nuorista, joita kylällä on paljon, sekä kotiäideistä. Sähköinen tiedottaminen päätettiin panna kuntoon, sillä suuri osa kylän asukkaista on nuoria, jotka käyttävät nettiä. Kylän nettisivut olivat auttamattoman vanhalla tekniikalla hankalat päivittää. Niistä totesimme, että ne olisi uusittava, jos halutaan pitää sivut ajan tasalla. Samalla kun kylätalon varausjärjestelmä uusittiin, uusittiin siksi myös nettisivut MLL:n äiti-lapsipiirin ja kyläyhdistyksen toiveista lähdettiin kehittämään kyläläisten kohtaamispaikkaa sekä virtuaalisesti Facebookissa että konkreettisesti testaamaan erityyppisiä teemallisia kyläkahviloita. Työn pohjaksi Jamkin opiskelija toteutti koululaisille ja heidän vanhemmilleen kyselyn. Ajatuksena oli tuoda kyläläisten kaipaamia puuttuvia palveluita kylätalolle ja samalla tarjota kahvin ääressä mm. mahdollisuus uusille ja vanhoille kyläläisille tutustua toisiinsa. Kangashäkki ja Koivisto Kangashäkin ja Koiviston kyläläiset eivät saaneet otetta hankkeesta eikä toimivan palvelun testaukseen asti päästy. Lähtökohdaksi otettiin uuden palvelun luominen lapsille ja nuorille, joita alueella on poikkeuksellisen paljon. Kaksi Jamkin opiskelijaa toteutti molempien kylien koululaisille kyselyn ja haastattelun, joiden pohjalta todettiin tarjontaa lapsille olevan paljon, mutta osin päällekkäin, minkä lisäksi kangashäkkiset ja koivistolaiset eivät tunne toistensa tarjontaa, koska välissä on kuntaraja. Kangashäkkisten toivelistan kokoontumispaikka puuttui, sillä kylällä ei ole esim. kylätaloa. Sen toteuttaminen ei onnistunut eikä naapurikylän Koiviston kylätalo vastannut kangashäkkisten tarpeisiin. Skeittiramppia toivottiin molemmilla kylillä, joten sen ympärille järjestettiin kyläillat. Niiden jälkeisissä selvityksissä todettiin, että ramppi voitaisiin rakentaa Kangashäkin koulun yhteyteen ja että koivistolaiset olisivat mukana, mutta koska IV-hanke ei kustantanut investointeja, työ vaatisi mm. rahan ja tarvikkeiden keräämistä. Kangashäkkiset ry toteutti Puntavuoren liikunta-alueen kunnostuksen osana Nuotta-koordinointihanketta. Kylien välisen tiedotuksen kehittämistä mietittiin ilman konkreettista tulosta. Hankeillassa syntynyt ajatus lasten urheilukoulusta kesälomalla toteutui menestyksekkäästi paikallisten aktiivien ja kunnan yhteistyöllä. Koivistolaisten asenne hanketoimintaan oli passiivinen eivätkä he nähneet hankkeesta olevan loppujen lopuksi hyötyä kylälleen: Hankkeen kautta palvelun tuottaminen menee liian vaikeeksi. Byrokratia vie turhaa aikaa ja hyöty on siihen nähden pieni. INNOVATIVE-VILLAGE 11

12 (Hankkeen välitilinpäätöskysely helmikuu 2014) Hanke näkyi Uuraisilla myös mm. Höytiän kylällä, jossa kyläläiset toteuttivat kiinnostavan ja monipuolisen päivän hankkeen opintomatkalaisille, ja Uuraisten kylien illassa, jossa keskusteltiin mm. hankkeistamisesta. Uuraisten 4H:n toiminnanjohtaja osallistui hankkeen opintomatkoille. Matkojen seurauksena Uuraisten 4H sai uusia yhteistyökumppaneita ja uusia ideoita nuorten kansainväliseen toimintaan, minkä tulokset näkyvät jatkossa Uuraisilla uusina toimintatapoina. Sumiainen Sumiaisten ideailtojen pohjalta Kirkonkylän kk kyläyhdistys halusi satsattavan matkailuun. Kyläyhdistys koki, että kylällä tarvitaan käyntikohde, joksi ajateltiin Kauppamuseota. Kauppamuseo ei ole varsinainen museo, vaan kylän vanhan kaupan ja kauppiasperheen kotimuseo. Hankkeessa hoidettiin Kauppamuseon järjestelyt, jolla kyläyhdistys vuokrasi museon, testattiin museon kiinnostavuutta jne. Jamkin Facility Management -opiskelijat ideoivat Sumiaisiin mm. Sumiaisten joulukylän, joka testattiin kyläläisten kanssa ja hyväksi havaittiin. Tapahtumaa suunniteltaessa haluttiin painottaa ekologisuutta. Sumiaisraitin varrella oli joka talon edessä lyhtyjä, Aittatori toimi tunnelmallisena joulupukin mökkinä, jossa kerättiin hyväntekeväisyyslahjapaketteja. Kirjastolla luettiin lapsille jouluisia satuja, jokavuotinen joulupuuro tarjottiin taikinasta paistetuista syötävistä kupeista, koululla oli kierrätyskuusien näyttely, kyläläiset myivät tuotteitaan joulumarkkinoilla jne. Tapahtumaa kannattaa jatkaa, sillä siitä voisi saada laajempaakin yleisöä houkuttelevan tapahtuman. Kaksi opiskelijaa otti tapahtuman opinnäytetyönsä lähtökohdaksi. Sumiaisten matkailun toimijoiden kanssa palaveroitiin ja päätettiin kehittää valmis paketti ryhmille. Kylällä käy useita bussiryhmiä vuosittain ja mahdollisuuksia olisi enempäänkin. Kyläopaskoulutusta emme saaneet aikaan, vaan kylällä on ihmisiä, jotka muuten vain tietävät asioista ja ovat tarvittaessa oppaina. Paketti toteutettiin Sumiaisten kk kyläyhdistys ry:n, Aittatorin Ahertajat ry:n ja Köyhyyden kylää pyörittävän Rautionmäen kyläyhdistys ry:n kanssa. Sumiaisoppaiden ja Sumiaisten kylän muun markkinoinnin tueksi toteutettiin siirrettävä Sumiaisnäyttely ja kirkonkylän valokuvakartta. Lisäksi toteutettiin Sumiaisten ryhmäpaketti ja sen esite. Tässä työssä oli apuna Jamkin opiskelijoita. Matkailun teemoihin liittyen kehitettiin Sumiaisten kotisivujen sisältöä ja Aittatorille perustettiin oma Facebook-sivu. Joulukylän pohjalta syntyi kahden Jamkin opiskelijan opinnäytetyö kestävästä kylätapahtumasta. Lisäksi hanke oli mukana miettimässä Sumiaisten kyläosuuskuntaa, joka kiinnosti myös konginkankaalaisia ja suolahtelaisia. Asian puuhamiehenä toimi Risto Lepänjuuri, jonka kautta Sumaisissa aiemmin toimineen osuuskunnan varat olisivat olleet siirrettävissä uuden osuuskunnan pesämunaksi. Hanke järjesti kyläosuusunnan opintomatkan ja olisi ollut valmis järjestämään potentiaalisen asiakastutkimuksen ja tukemaan perustettavan osuuskunnan kehittä- INNOVATIVE-VILLAGE 12

13 mistä. Osuuskunnan perustaminen kuitenkin tyssäsi vastuuta ottavien ihmisten vähyyteen ja ajatus haudattiin. Konginkangas Kongi kumajamaan -tapahtumankehitystyöpajoista syntyi usean aktiivisen kyläillan ja työpajan sarja. Niiden pohjalta strategisesti tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi haluttiin sataman, torin ja kesäpäivien kehittäminen. Pelko torin autioitumisesta väistyi, joten hanke ei suoraan tukenut sen kehittämistä, mutta sivujuonteena kyläiltojen ideat johtivat mm. joulun pop-up -myymälään yhdessä Palvelutuuli-hankkeen kanssa. Kyläläisten toiveet ja tarpeet sataman suhteen ja kehittämisen mahdollisuudet kartoitettiin satamassa järjestetyssä työpajassa ja neuvotteluissa kaupungin ja kylän välillä. Äänekosken kaupunki otti vastuulleen sataman kehittämissuunnitelman tekemisen kyläläisten toiveiden pohjalta, sillä Innovative Village -hankkeen toteutusaika oli liian lyhyt prosessin loppuunviemiseksi. Sataman kehittäminen jatkuu Äänekoskella useammassa palassa lähivuosina. Konginkankaan kesäpäivät ovat kylän ikkuna lähialueelle, kyläläisten ja kesäasukkaiden tärkeä kohtaamispaikka ja alueen toimijoiden varojenkeräyksen paikka. Tapahtumaa uhkasi jymähtäminen vanhoihin rutiineihin, minkä vuoksi kyläyhdistys halusi pitää tapahtuman kiinnostavana ja luoda jotain aivan uutta kokeiltiin mm. Irlannista lainattua kakkumaisterikisaa koko tapahtuman sijoittelu kylälle uusiutui samalla kun sinne tuli uutta tarjontaa. Myös uusia markkinointikanavia kokeiltiin. Hankkeen tuella toteutettiin lähinnä Facebook-tiedotuksen avulla mm. Vanhojen kyläkoululaisten luokkakokous, jossa kokoontui noin 170 entistä kyläkoululaista (listassa nimiä 157). Idean kehittämistä jatketaan kylällä. Vuoden 2014 aikana kylällä heräsi huoli koulun säilymisen puolesta. Konginkankaan kyläyhdistys nosti koulu-kylä-asuminen teeman strategiseksi kehittämiskohteeksi. Asukashankintaan, kylän ja koulun markkinoimiseksi kyläyhdistys vuokrasi hankkeen tuella ipadeja, joilla kyläläiset kuvaavat elämäänsä. Kuvista koostetaan mainosfilmejä, jotka julkaistaan esim. YouTubessa. Ensimmäiset ehdittiin julkaista syksyllä Lisäksi järjestettiin kylän ja koulun yhteinen kyläilta, joka oli yleisömenestys yli 70 osallistujaa. INNOVATIVE-VILLAGE 13

14 Innovative Village -hanke oli lisäksi kylällä mukana mm. tutkimassa maaseutupankkipalvelu-teemaa, josta järjestettiin kylätupailta ja josta syntyy opinnäytetyö. Kuntaliitosillassa mm. esiteltiin Säynätsalo-Seuran uusi julkaisu Neljäs kertako toden sanoo? Kuntaliitokset ja säynätsalolaisuus, minkä lisäksi lähidemokratiasta keskusteltiin yhdessä Kylä kelpaa! - hankkeen kanssa. Koska Konginkangas oli jo ennen Innovative Village - hanketta aktiivinen, kylällä oli vaikeuksia kertoa kyläyhdistyksen toiminnasta hankepartnereille ja muille kiinnostuneille. Ratkaisuksi hanke toteutti Konginkankaan hankepuun. Hankepuu kertoo, miten kyläsuunnitelmaan 2009 kirjatut teemat ovat edenneet ja mitä muuta niistä on poikinut. Siitä tuli yksi partnerien eniten lainaamia ideoita. Hankkeen nettisivu oli linkitetty -sivustoon. Kylän sivuille tehtiin kesätapahtumalle omat alasivut. Hanke näkyi hyvin kylän tapahtumissa ja kehittämistöistä oli useita juttu6ja paikallislehdissä. Pylkönmäki Pylkönmäen yhteinen kyläyhdistys Pylkön Ääni ry oli uusi, kokematon toimija hankkeen alussa. Se ylläpiti kylän nettisivuja, julkaisi Pylkön Ääni -lehteä ja koordinoi tapahtumia. Koko kylän ilmapiiri tuntui masentuneelta, sillä kuntaliitoksen suoja-aika oli loppunut ja palvelujen karsinta alkanut. Ideailloissa nousi useita hyviä kehittämisajatuksia. Mm. tyhjillään olevalle kunnantalolle haluttiin kehittää uutta käyttöä, mutta siinä ei päästy toteutukseen asti. Päällimmäinen yllätys ideailloista oli se, kuinka huonosti kyläläiset tunsivat olemassa olevia kylän palveluita. Jos niitä ei käytä, ne eivät säily. Kyläyhdistyksen kanssa päädyttiin miettimään kylän hengennostatukseen ja markkinointiin liittyvää kokonaisuutta, jonka ytimenä olivat uudet ideat palvelupuhelin ja palveluesite. Markkinoinnin miettiminen aloitettiin mm. kirjoittamalla Pylkönmäki in English -nettisivu. Siihen jouduttiin tiivistämään olennaisia asioita Pylkönmäestä. Samaa tiivistämistä eli olennaisten asioiden ja yhteisten tarinoiden etsimistä tehtiin, kun esim. kirjoitettiin Palveluesitteen johdantotekstiä tai kylän kuvausta Innovative Village -kirjaan. Nettisivujen pohjalta partnereita varten tehty A4 monistettiin myös jakeluesitteeksi kylän infopisteeseen. INNOVATIVE-VILLAGE 14

15 Palvelupuhelin kulki kesällä 2013 aina jonkun kyläyhdistyksen aktiivin mukana niin, että kysymyksiin joko vastattiin tai ainakin etsittiin vastaus ja soitettiin perään. Puhelimeen tuli testikesänä noin 20 puhelua. Pääasiassa puhelut olivat tiedusteluja paikallisista palveluista, esimerkiksi Omistan mökin Pylkönmäellä, tarkoitus on tasoittaa piha-aluetta, mikä yritys Pylköllä toimittaa hiekkaa tai mursketta? Milloin terveysasema on auki? Missä Pylköllä on julkinen ilmoitustaulu? Saako ilmaista aluelehteä (Saarijärveläinen) ja Pylkönmäen palveluopasta jostakin? (Iida Moisio, Pylkön Ääni ry:n varapuheenjohtaja). Palvelupuhelimen käyttöä jatketaan kesällä Sitä markkinoidaan nyt paremmin mm. kesäasukkaille kaupungin lähettämän tiedotteen mukana keväällä Palveluesite jaettiin jokaiseen vakituiseen osoitteeseen pylkköläisten postinumeroiden perusteella, minkä lisäksi sitä oli jaossa mm. kaupoilla, kesätapahtumissa ja sähköisesti pylkonmaki.fi-sivuilla. Näiden palvelujen suunnittelu poiki ympärilleen koko Pylkönmäen brändin miettimisen tausta-ajatuksenaan kylän aktivointi ja palvelujen säilyttäminen. Vanhan kuntavaakunan tilalle suunniteltiin uusi logo, vuosien takainen idea Pylkönmäen passista uusittiin moderniksi ja hauskaksi sekä luotiin sarja paikallisia postikortteja. Kyläyhdistyksen pöytä Pylkönmäki-viireineen näkyi kaikissa tapahtumissa torikeittopäivästä joulunavaukseen. Uuden ilmeen ympärille syntyi liuta Pylkönmäki-tuotteita, joihin hankkeessa suunniteltiin tuote-etiketit. Uusi logo otettiin käyttöön myös kylän Facebookissa ja nettisivuilla ja parannettiin palvelujen näkyvyyttä siellä. Hankkeella oli oma blogi pylkonmaki.fi-sivuilla ja jotain juttua jokaisessa Pylkön Ääni -lehtiliitteessä, minkä vuoksi kyläläiset olivat mukavasti tietoisia hankkeesta. Hanke näkyi aktiivisesti myös Pylkönmäelle perustetussa Facebook-sivustossa kyläyhdistys ja urheiluseura lähtivät yhdessä toteuttamaan kylälle toivottua frisbeegolfrataa. Hanke tuki radan ja infotaulun suunnittelua. Radan valmistuttua kyläyhdistys hankki vielä frisbeet, joita voi vuokrata Evästuvalta, joten jokainen voi käyttää rataa. Rata onkin ollut vilkkaassa käytössä heti avajaisista lähtien. Jamkin opiskelijoita oli kylällä mm. keräämässä tietoja palveluesitteeseen, miettimässä kunnantalon käyttäjiä sekä vielä syksyllä 2014 luonnostelemassa kirkonkylän kylänraitin komistusideoita osana käytä Pylkönmäen palveluita -projektia. Kylänraitin komistusideat saattavat poikia oman Leader-hankkeensa. 5.3 Maaseudun pankkipalvelut -teema Valituksia pankkipalvelujen puutteesta tai huonosta toimivuudesta oli tullut vastaan usealla kylällä. Totesimme, että yksittäinen kyläyhdistys ei välttämättä pysty kehittämään omaa vaihtoehtoa pankkikonttorille, mutta että Innovative Village ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu voivat olla kehittämisessä mukana. Konginkangas halusi testikyläksi, oli valmis työstämään teemaa INNOVATIVE-VILLAGE 15

16 omalla kylällä ja mahdollisesti halukas jopa hakemaan teemasta myöhemmin omaa hanketta. Tilannetta kartoittaakseen opiskelijat tekivät haastattelurungot ja haastattelivat sekä pankkivirkailijoita että kyläläisiä. Sen lisäksi kaksi aikuisopiskelijaa keräsi maailmalta innovatiivisia uusia tapoja hoitaa rahoituspalveluita maaseudulla. Hankkeen ensimmäisen opintomatkan yhtenä aiheena oli irlantilainen paikallispankkitoiminta ja luotto-osuuskunnat. Yksi opiskelija otti maaseutupankkipalvelut myös opinnäytetyönsä aiheeksi. Opiskelijoiden keräämät ja kehittämät ideat esiteltiin ja niistä keskusteltiin avoimessa kyläillassa, johon osallistui konginkankaalaisia ja sumialaisia kyläläisiä. Vaihtoehtoideat on julkaistu hankkeen nettisivuilla. Valitettavasti opinnäytetyö venähti ja hankkeen toteutusaika loppui kesken, minkä vuoksi emme päässeet kiinni uuden palvelun toteuttamiseen. 5.4 Opintomatkat Hankkeen opintomatkoille asetettiin monta tavoitetta: ne olivat verkostoitumismatkoja sekä omalle väelle että kansainvälisten partnereiden kanssa, ne olivat hyvien käytäntöjen keräysmatkoja, useimmiten ne olivat lisäksi työpajamatkoja, minkä lisäksi opintomatkan yhteydessä järjestettiin aina kansainvälisen ohjausryhmän kokous. Opintomatkan ohjelmassa oli aina myös turismiosio, jolloin tutustuttiin johonkin alueen tärkeään nähtävyyteen. Matkaraportit ovat luettavissa mm. Keski-Suomen Leader-yhdistysten sivuilla Pohjois-Irlanti Innovative Village -opintomatka Pohjois-Irlantiin tehtiin vauhdilla. Hanke alkoi käytännössä syyskuun alussa ja jo lokakuun alussa olimme Irlannissa yhteisessä kick-off-seminaarissa. Matka oli kiireinen, mutta antoisa ohjelmaa ja tutustumiskohteita oli koko rahalla. Matkan suurin anti oli tutustuminen niin, että hankkeessa oli helpompi tehdä yhteistyötä. Myös konkreettisia ideoita jäi elämään ja kehittymään. Mitkä olivat matkaajien mieleen jääneet asiat heti matkan jälkeen? Kiire. Mutta hyvänä kakkosena isäntiemme ystävällisyys ja avuliaisuus =) Ja kolmantena, kuinka pitkällä meillä ollaankaan kierrätyksen ja veden säästön kanssa. Paikallisen toiminnan vahvuus, rohkeus isoihinkin hankekuvioihin ja ylpeys omasta kylästä ja maasta. Tutustumiskohteet olivat hyviä, vaikka viipymät niissä melko lyhyitä. Vaikkakin ohjelma oli "karmea", niin se mahdollisti moniin tahoihin ja paikkoihin tutustumisen. Uusia ihmisiä tavatessa syntyy aina jotain uutta, jos ei muuten niin omaan ajatusmaailmaan. Mm. kyläyhdistyksen toimiminen "yrityksenä" jäi mieleen, kuinkahan vastaava onnistuisi meillä? INNOVATIVE-VILLAGE 16

17 Hankkeen ensimmäinen opintomatka opetti opintomatkan järjestämisestä paljon. Irlantilaiset olivat ahtaneet käyntikohteita ja seminaaripuhujia tuplasti normaaliin nähden. Kaikki totesivat, että opintomatkoilla tarvitaan aikaa keskinäiseen tutustumiseen, kysymysten esittämiseen, tarvittaessa tulkkaukseen, ja aivan perusteissaan ison ryhmän siirtymiseen ja vaikkapa vessakäynteihin. Seuraavat matkat olivatkin tasapainoisemmin järjestettyjä. Matkan vaikutus mukana olleiden kyläläisten asenteisiin oli selvä. He näkivät, kuinka voi olla ylpeä kylästään ja kulttuuristaan, kuinka esitellä toimintaansa vieraille, kuinka pienikin kylä ja pieni porukka voi saada suuria aikaan yhteistyöllä, miten hyödynnetään kaikkien toimijoiden osaamista hankkeen ja kylän hyväksi, miten huonommallakin kielitaidolla vedetään suvereenisti esityksiä ja miten videosta on iso apu sekä miten isot suunnitelmat ja tulevaisuudennäkymät palastellaan pienemmiksi projekteiksi ja kaivellaan niille rahoitus vaikka kiven alta. Nämä asiat tekivät vaikutuksen osallistujiin. Matkalaiset saivat itseluottamusta ja kynnys kansainväliseen yhteistyöhön aleni selvästi. Isäntäväkeä tapasimme monipuolisesti. Suomalaisia osallistujia oli 22, virolaisia 16 ja isäntäväkeä kaikkiaan satakunta. Kyläosuuskuntaretki Kangasniemelle Sumiaisissa hierottiin oman kyläosuuskunnan perustamista. Sen tueksi järjestettiin kaikille IVkyläläisille avoin päivän opintomatka Hokan kylälle Kangasniemelle, jossa kyläaktiivit kertoivat kylästään ja kyläosuuskunnastaan erittäin rehellisesti. Meille selvisi, miksi Hokka oli tullut valituksi Etelä-Savon vuoden 2011 kyläksi ja missä kyläosuuskunta oli onnistunut ja missä ei. Osallistujia 15+vetäjä. Viro Opintomatka Viroon oli useimmilla osallistujille ensimmäinen kurkistus Etelä-Viroon. Monipuolinen opinto-ohjelma tutustutti meidän aktiivisten kylien toimintaan ja isäntäorganisaatiomme Tartumaa Arendusseltsin projekteihin. Tyypillisiä kommentteja matkapalautteessa: Ensimmäisen päivän hankkeiden esittely myös hyvä juttu. Tuli paljon ideoita toteutettavaksi ja jatkojalostukseen. Valokuvasuunnistus oli hyvä. Työpajatekemistä enemmän. Vieraanvaraisuus erittäin positiivinen kokemus. Suomalaisten hyvä yhteishenki syntyi jo menomatkalla esittelyjen ansiosta. Osallistujat 20 suomalaista ja 14 irlantilaista sekä runsaasti virolaisia kyläläisiä. INNOVATIVE-VILLAGE 17

18 LINC-seminaari, Iisalmi ja Sonkajärvi Kansainvälinen Leader-väen tapahtuma LINC järjestettiin kesällä 2013 Suomessa. Yli 200 osallistujaa 14 maasta osallistui tapahtumaan, joten totta kai Innovative Village -väkikin osallistui suomalaisen ja virolaisen ryhmän ja yhden pohjoisirlantilaisen osallistujan voimin. Pirjo Ikäheimonen veti saunatyöpajaa ja Outi Raatikainen alusti Sense of community -työpajassa. JyväsRiihi ry Jyväskylän seudulla monipuolinen opinto-ohjelma tutustutti vieraat erityisesti Uuraisten kuntaan, niin kylien toimintaan kuin koululaitokseenkin. Maaseutukehittäjät pääsivät keskustelemaan suomalaisen maaseutukunnan hallinnoinnista ja elinehdoista. Vesangan kylätalo Rientolassa järjestettiin pieni yhteinen työpaja. Opintomatkan aikana kuvattiin video, joka on julkaistu YouTubessa. Matkan palautetta kysyttiin sekä valokuvin kuvaa matkan aikana kaikki, mikä erityisesti kiinnittää huomiotasi että matkan jälkeen nettikyselynä. Vieraat kommentoivat matkasta mm.: The schools are the hub of the rural villages and they are closely connected to the local community. I feel there is a lesson for us for schools and community to work closer together. eg longer opening hours etc (Koulut ovat kylien keskuksia ja sidoksissa kyläyhteisöön. Meillä koulut ja kyläyhteisö voisivat toimia paremmin yhteistyössä, esim. pidemmät aukioloajat ym.) Yes it was really nice to see funded projects that had been completed. I think sometimes we come up with ideas and it is hard to imagine if it would work or not. (Oli hyvä nähdä loppuunvietyjä projekteja. Joskus on vaikea kuvitella toimiiko idea vai ei.) We got a lot of ideas what to try in our area as well (entrepreneurial learning, involving children to host study trip guests). (Saimme paljon ideoita, joita kokeilemme myös omalla alueellamme yrittäjyyskoulutus, lapset opintomatkan oppaina) High mark to the presentations. (Hyvät pisteet esityksille.) Osallistujat: 8 virolaista ja 8 irlantilaista. Päivittäin retkillä oli mukana noin 8 suomalaista, joskin eri päivinä osittain eri ihmiset, sekä kyläkohteiden isännät ja emännät eli noin 60 kyläläistä. Thank you all for good and creative meetings, for your ideas, comments, healthy humour, positive emotions... My special thanks go to Outi s team for hospitality, good food and excellent organisation of this meeting. The villages will survive as far as we have people as you are. Maret Prits Kylien Bisneskeissit -seminaari Tampereella Suomen kylätoiminta ry:n Kylien Bisneskeissit -seminaariin Tampereella osallistui autollinen keskisuomalaisia. Pohjois-Irlanti Toisella opintomatkalla Pohjois-Irlannissa järjestimme kansainvälisen työpajan yhteisen Innovative Village -julkaisumme tiimoilta. Mm. julkaisun yhteenvetokappaleen runko on tämän INNOVATIVE-VILLAGE 18

19 työpajan tulosta. Lisäksi tutustuimme kolmen irlantilaisen IV-hankekylän toimintaan paljon perusteellisemmin kuin ensimmäisellä opintomatkalla. Osallistujat 14 suomalaista ja 2 virolaista sekä noin 40 isäntäväen edustajaa. Viisari ry Pohjoisen Keski-Suomen opintomatkalla vieraat kurkistivat Sumiaisten, Konginkankaan ja Pylkönmäen elämään. Tässä vaiheessa väki oli jo konkareita, joten ohjelma esittelyineen sujui hienosti! Palautetta kysyttiin menetelmällä vähintään 10 mieleesi erityisesti jäänyttä asiaa, johon saatiin mm. seuraavia vastauksia: Very nice group! Happy and relaxed atmosphere. (Todella mukava ryhmä! Rento ilmapiiri) The natural beauty of this area needs to be marketed. (Alueen luonnonkauneutta pitäisi markkinoida) We have to support entrepreneurs that start a multi business. That is the way to secure rural services, e.g. Evästupa. (Meidän on tuettava monialayrittäjyyttä. Sillä tavalla varmistamme paikallisia palveluja maaseudulla, esim. Pylkönmäen Evästupa) Nothing that tourists would like to bring home scarves, wood carving (light + transportable), fridge magnets (Ei mitään, mitä matkailija haluaisi viedä kotiin huivit, puutyöt, jääkaappimagneetit) Good community ideas seems to be genuinely bottom up.. (Hyviä kylien kehittämisideoita tuntuvat aidosti ruohonjuuritason ideoilta..) Estonians liked this: 1. Opera song Fantom of the Opera (Sumiaisten La Kala), 2. Village information place (Sumiaisten Vanharouva), 3. Shop museum (Sumiaisten Kauppamuseo), 4. Project tree + caravan (Konginkankaan hankepuu ja Lintulahden SFC), 5. Green route (Vihreä väylä), 6. Car museum (Wanhat Wehkeet), 7. Soldiers hide-out place in war (Köyhyyden kylän korsu), 8. Kittens (La Kalan kissanpojat), 9. Flowers shop and pharmacy (Sumiaisten kukkakauppa+lääkekaappi), 10. Enthusiastic people (innostuneet ihmiset). Olennainen osa ohjelmaa oli yhteinen Innovative Village Fair Jamkin Tarvaalan kampuksella. Tapahtumassa kaikki hankekylät esittelivät toimintaansa Innovative Village -hankkeessa. Tapahtuman esitykset videoitiin ja ne on julkaistu YouTubessa. Osallistujat 9 irlantilaista ja 5 virolaista sekä mukava joukko suomalaisia, kylätorilla noin 30 ja opintoretkellä kaikkiaan saman verran muita kyläläisiä. Viro Hankkeen viimeinen opintomatkan tärkein ohjelma oli yhteenvetotyöpaja, jossa vedettiin myös johtopäätöksiä mahdolliseen tulevaan yhteiseen hankkeeseen. Lisäksi tutustuimme mm. Sipu- INNOVATIVE-VILLAGE 19

20 litien kehittämiseen ja toimintaan. Osallistujat 22 suomalaista (joista kaksi omakustanteista) ja 5 irlantilaista sekä eri opintomatkan osioissa virolaista. 5.5 Hankkeen järjestämät tapahtumat Hankekylissä on osallistuttu kyläyhdistyksen ja mahdollisesti muiden yhdistysten kokouksiin, järjestetty kyläiltoja, työpajoja ja työryhmien palavereita, tiedotettu kylän nettisivuilla ja Facebookissa, pidetty puheita kylän tapahtumissa, tiedotettu sähköpostilistojen kautta jne.. Hanke on ollut mukana osin kehittämässä ja testaamassa kylien tapahtumia, osin muuten vain mukana tapahtumissa tiedotusmielessä. Hankkeen kehittämistapahtumia ovat olleet mm. Konginkankaan kesäpäivät ja siellä erityisesti Vanhojen kyläkoululaisten luokkakokous, Sumiaisten joulukylä ja Säynätsalon joulunavaus. Kylätapahtumien lisäksi hankkeen ständi on ollut esillä mm. Keski-Suomen maaseutugaalassa ja valtakunnallisessa paikallistoimijoiden tapahtumassa Lokaalissa. Teemalliset kaikille avoimet kyläillat pidettiin maaseudun pankkipalveluista ja kuntaliitoksista. Yhdessä Keski-Suomen Nuorisoseurat ry:n Palvelutuuli-hankkeen kanssa järjestettiin KyläBusiness-seminaari ja työpajat Kaislanrannassa Parantalassa. Se kokosi yhteen keskisuomalaisia kyläaktiiveja verkostoitumaan ja miettimään kylien talousasioita. Työryhmien yhteenvedot julkaistiin hankkeen nettisivuilla Tapahtumassa oli 34 osallistujaa. Matkasaunat kehitettiin opintomatkojen sujuvuuden ja hyödyntämisen vuoksi. Matkasauna oli käytännössä tiedotus-, keskustelu- ja työpajailta, minkä jälkeen useimmiten sai jatkaa keskusteluja saunoen. Hankkeen aikana järjestettiin neljä matkasaunaa eri puolilla hankealuetta. Osallistujia oli Innovan kattosaunassa Jyväskylässä 16, Vanerilassa Säynätsalossa 8, Ränssin kievarilla Kuikassa 14, Idefixissä Mämmellä 14. JyväsRiihen ja Viisarin alueilla toteutetut kansainväliset opinto-ohjelmat olivat kaikille hankekylälisille avoimia. Kyläläisiä osallistuikin sekä päiväohjelmiin että erityisesti ilta-ohjelmiin, jotka onnistuivat työssäkäyviltäkin. Näiden aikana tutustuttiin mukavasti partnereihin. Hankkeen olennaiset tapahtumat (73; listassa ei ole yksittäisiä työryhmiä, kyläyhdistysten kokouksia, opiskelijapalavereita yms. pienempiä tapahtumia): Opintomatka ja hankkeen aloitusseminaari Pohjois-Irlannissa Pylkönmäen yhdistysaktiivien ideailta Hirvaskankaan ideailta KyläBusiness-iltapäivä Äänekoskella yhdessä Palvelutuuli-hankkeen kanssa INNOVATIVE-VILLAGE 20

21 10.1. Konginkankaan ideailta Pylkönmäen ideailta Konginkankaan ideailta Osuuskuntaopintoretki Hokkaan 4.3. Vesangan suunnitteluilta 6.3. Konginkankaan tapahtumatyöpaja Pylkönmäen ideailta Sumiaisten ideailta Rientolan kudontakurssi Vesangassa Säynätsalon ideakokous Vanerilassa 4.2. Sumiaisten ideailta Vesangan ideailta Matkasauna 2.5. Uuraisten matkailta Vesangan MLL:n äiti-lapsipiirin ideakokous Viron opintomatka Konginkankaan satamakatselmus 4.6. Hirvaskankaan ideailta lapsiperheille 4.6. Pylkönmäki-ilta 6.6. Sumiaisraitin esteettömyyskävely yhdessä Kylän Sydän -hankkeen kanssa ja IVideakeskustelu Osallistuminen LINC-seminaariin, kv-ohjausryhmä Konginkankaan kesäpäivät Kauppamuseon testaus ja asiakaspalautteet Sumiaisten kyläpäivillä Kansainvälinen JyväsRiihen opinto-ohjelma Konginkankaan satamapalaveri Äänekoskella Konginkankaan tapahtumien suunnittelutyöpaja Konginkankaan satamatyöpaja Sumiaisten markkinointipalaveri Opintoretki kylätalousseminaariin Tampereelle Konginkankaan tapahtumien suunnittelutyöpaja Vesangan kyläkahvilan ideakokous Maaseutupankki-ilta Konginkankaalla Vesangan kyläkahvilatyöpaja Sumiaisten joulukylä -tapahtuman testaus Kuntaliitosilta Konginkankaan joulupuodissa Opiskelijoiden töiden näyttely Pylkönmäellä Opiskelijoiden töiden näyttely Sumiaisissa Kongi kumajamaan 3 INNOVATIVE-VILLAGE 21

22 6.2. Vesangan tuotteistustyöpaja Matkailta Vanerilassa Säynätsalossa Vesangan ystävänpäiväkahvila Opintomatka Pohjois-Irlantiin ja julkaisutyöpaja 6.3. Kongi kumajamaan Vesangan käsityökahvila 6.4. Vesangan kirpparikyläkahvila 7.4. Kangashäkin kyläilta Pylkönmäen opinto-ohjelman suunnitteluilta Vesangan kirjastopäivä ja -kahvila Sumiaisten matkailupalaveri Köyhyydenkylässä Kangashäkin kyläilta Matkasauna Ränssin kievarissa Kansainvälinen opinto-ohjelma Viisarin alueella Innovative Village Fair Saarijärvellä Konginkankaan uudistetut kesäpäivät tapahtuman testaus Konginkankaan vanhojen kyläkoululaisten luokkakokouksen testaus 1.7. Pylkönmäen torikeittopäivä ja Musiikkigaala - uusien materiaalien testaus Sumiaisten kyläpäivät, Sumiaisnäyttelyn ja Kauppamuseon testaus Säynätsalopäivien ständi IV-ständi valtakunnallisessa Lokaalitapahtumassa Hankasalmella Opintomatka Viroon, työpajat Hanketyöpaja ja matkasauna Idefixissä Äänekoskella Vesangan nettisivuilta Vesangan kyläilta ja syyskokous Uuraisten kylien ilta Konginkankaan kylä, koulu ja asuminen -kyläkokous Vesangan Rientola-kyläilta Sumiaisten kyläilta Konginkankaan joulunavaus, ipad-elokuvan ensi-ilta Säynätsalon joulunavauksen testaus 5.6 Tiedottaminen Suomessa Ideoiduista palveluista, kyläilloista ja hankkeen muista tapahtumista lähetettiin lehdistölle tiedotteita ja juttuja syntyi mukavasti erityisesti paikallislehtiin. Myös paikalliset radiot ja Keski- Suomen tv tekivät hankkeen tiedotteiden pohjalta juttuja. Tarpeen vaatiessa hankkeen tapahtumista laitettiin lehti-ilmoitus, mutta yleensä tapahtumat markkinoitiin paikallislehtien seurapalstojen, kylien ja kuntien nettikalentereiden, Facebook-sivujen ja kylien ilmoitustaulujen sekä INNOVATIVE-VILLAGE 22

23 mm. Keski-Suomen kylät ry:n ja Keski-Suomen maaseutu -uutiskirjeiden kautta. Hankkeen mediaseuranta ei ole ollut kattavaa. Media KPL Keskisuomalainen 9 Sisä-Suomen lehti 12 ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomat 4 Konginkangas-liite 2013 Sisä-Suomen lehdessä 1 ja 2014 ÄKS:ssä 4 Sampo 2 Viispiikkinen 2 Pylkön Ääni, liite Viispiikkisessä 4 Paikallisuutiset 5 Palokka-lehti 2 Pikkukaupunkilainen 1 Säykki - Säynätsalon Sanomat 4 Kaupunkilainen 1 Radio Keski-Suomi 2 Radio Kompassi 1 Yle Keski-Suomi 3 Keski-Suomen maaseutulehti 1 Rural Central Finland 1 Maaseutu+ 2 Rural+ 2 Hankkeella oli aktiivisesti päivitetyt nettisivut Jamkin sivujen alla, minkä lisäksi hanke näkyi JyväsRiihen nettisivuilla. Facebookissa Innovative Village -sivut olivat kohtuullisella käytöllä, mutta hanke näkyi aktiivisesti hankekylien kotisivuilla ja Facebook-sivuilla. Projektipäällikkö julkaisi hanketta liippaavia juttuja Jamkin TKI-väen Turbinaattori-blogissa, jossa Innovative Village -jutut olivat luetuimpien joukossa. Projektipäällikön Turbinaattori-blogissa blogit.jamk.fi/turbinaattori julkaistiin juttuja kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Blogi on Jamkin Liiketoiminnan TKI-väen yhteinen blogi. Innovative Village -jutut Turbinaattorissa: Innovative Village -hanke julkaisi loppuraportin kirjana Miten kestävä matkailu näkyy elävässä elämässä Joukkorahoitusta kylähankkeisiin 5.9. Vesa Rouhiainen: Kylätoiminnan tila maaseututyypeittäin ja maakunnittain Vihjeitä onnistuneeseen opintomatkaan Kehittävä konflikti kyläohjelmaa tekemässä Esittelyssä Week of Communities Kylien viikko Pohjois-Irlannissa INNOVATIVE-VILLAGE 23