KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Kokkolan kaupungin strategia

Transkriptio

1 KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Kokkolan kaupungin strategia

2 Sisältö Kokkolan visio Johdanto... 3 Muuttuva toimintaympäristö... 5 Strategiset näkökulmat... 7 Käsitteet... 9 Näkökulmat Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Hyvinvoiva kuntalainen Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Talous, osaaminen, henkilöstö SWOT-analyysin johtopäätökset Hyväksytty Kokkolan kaupunginvaltuustossa

3 Kokkolan visio 2025 KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan kärkenään kemia. Johdanto Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Kuntastrategiassa tehdään valintoja tärkeiden asioiden välillä. Kunta määrittelee pitkän tähtäimen tavoitteensa, strategiset päämäärät. Hyvin laadittu ja hyvä strategia antaa pohjaa tuleville päätöksille, budjeteille ja erillisille ohjelmille. Kunnan strategia kattaa koko kuntakonsernin ja ohjaa toimintaa suhteessa keskeisiin kumppaneihin. Strategia kertoo kuntalaisille ja eri organisaatioille kunnan tahtotilan. Kokkolan kaupungin strategia käsittää vision 2025 ja neljä eri näkökulmaa soveltaen tasapainotettua mittaristoa. Kussakin näkökulmassa on 2-4 strategista päämäärää, näille kriittisiä menestystekijöitä ja edelleen mittareita. Hyväksytty strategia on elävä, kun se näkyy päätöksenteossa, erillisissä poikkihallinnollisissa ohjelmissa, toimiala- ja yksikkökohtaisissa suunnitelmissa ja tulkinnoissa. Kaupungilla on yksi strategia, jota toteuttavat erilliset ohjelmat ja suunnitelmat sekä taloussuunnitelma. Strategian toteutumisen seuranta, toimintaympäristön muutoksien arviointi ja niihin reagointi on oleellinen osa elävää kuntastrategiaa valtuustokauden aikana. Strategiavuoropuhelu on myös oleellinen osa strategian toteuttamista. 3Kokkolan Satama on kolmanneksi suurin yleissatama ja kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa. Se on myös tärkeä toimija Venäjän transitoliikenteessä. Kokkolan Suurteollisuusalue, Kokkola Industrial Park, on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Alueella toimii yli 60 yritystä, jotka työllistävät noin työntekijää. 3

4

5 Muuttuva toimintaympäristö Kaupungin toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Kaupungilla on omia vahvuuksia ja heikkouksia, joiden merkitys vaihtelee ajassa ja joita voidaan hyödyntää, pyrkiä poistamaan ja välttämään. Muutosta voidaan vastustaa ja sen seurauksena ajautua välttämättömiin toimenpiteisiin tai siihen voidaan sopeutua. Mutta muutos on myös mahdollisuus. Sitä voidaan hyödyntää ja tehdä tulevaisuutta ennakoivasti. Ei-toivottuja muutoksia voidaan lieventää omilla toimenpiteillä. Menestyminen on mahdollista, kun toimitaan yhdessä samaan suuntaan ja uskotaan onnistumisen mahdollisuuteen. Yleisesti kuntien toimintaympäristöstä on tiedossa ainakin: yllätykselliset tapahtumat lisääntyvät, tulevaisuus riippuu yhä enemmän alueesta ja kunnasta itsestään, teknologian kehitys kiihtyy, väestö keskittyy, eriarvoisuus lisääntyy, toimintaympäristön monimutkaisuus lisääntyy, kunta- ja valtiontalouden raamit tiukkenevat, kunnat ja kuntalaiset erilaistuvat, kuntakoko suurenee ja perinteinen demokratia etääntyy, väestö ikääntyy. Strategian valmisteluvaiheessa oli käytettävissä laaja aineisto kaupungin toiminnasta. Valmisteluvaiheessa arvioitiin kaupungin toimintaympäristön muutostekijöitä sekä niiden merkitystä. Strategian valmisteluprosessissa on määritelty Kokkolan hyödynnettävät menestystekijät, kehittämiskohteet sekä asiat, joihin on varauduttava tai vältettävä. Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Kuntien roolien erilaistumien tulee jatkumaan. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, laman seuraukset ja merkittävä elinkeinoelämän rakenteellinen murros aiheuttavat kuntien talouden merkittävän kiristymisen. Jatkuvasti lisääntyneitä kuntien velvoitteita ei pystytä hoitamaan. Valtion tuleekin aidosti vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tilannetta tiukentaa vielä edellä todettu väestön nopea vanheneminen. Niukkenevaan talouteen sopeutuminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia, uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palvelujen tuottamista yhdessä asiakkaiden kanssa sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Kuntarakenne, -yhteistyö sekä palvelujen järjestämis- ja tuotantomallit ovat uudistumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit muuttuvat. 5

6

7 STRATEGISET NÄKÖKULMAT Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Hyvinvoiva kuntalainen Visio 2025: KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Talous, osaaminen, henkilöstö 7

8

9 KÄSITTEET Visio: Kokkolan tahtotila ja tiivis tulevaisuuden kuva. Millainen Kokkola haluaa olla vuonna 2025? Strategiset päämäärät: Ilmaisevat strategialla tavoiteltavan muutoksen suunnan, varsinaisen maalin valtuustokaudella. Kriittiset menestystekijät: Ilmaisevat asiat, joissa olisi ehdottomasti onnistuttava päämäärien toteuttamiseksi tai niiden suuntaan kulkemiseksi. Mittarit: Todetaan kriittisen menestystekijän toteutuminen. Tulosmittari = Onko asetettu tavoite saavutettu (tulokset, suoritteet)? Ohjausmittari = Kuljetaanko oikeaan suuntaan, onko tehty oikeat valinnat? Käynnistysmittari = Onko kyetty reagoimaan / lähtemään liikkeelle? Mittari voi olla ominaisuus, tunnusluku, toimenpide, strateginen hanke, arvio jne. 9

10

11 Näkökulma: ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKYKYINEN KAUPUNKI Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Vetovoimainen kaupunki Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus Liikunnan ja kulttuurin tarjonta Aktiivinen kaupunkielämä Kehittyvä kaupunkikeskus Merellisyyden hyödyntäminen Hyvä yritysympäristö, kaupunki joustava ja aktiivinen elinkeinotoimija ja elinkeinojen edistäjä Pk-yritysten toimintaedellytysten kehittäminen Suurteollisuusalueen kehittäminen Kemia ja muut vahvat erikoistumialat Osaavan työvoiman saatavauus Yrittäjyyttä tukeva ilmapiiri Sataman kehittäminen Rikkidirektiivin kompensointi Hyvä saavutettavuus ja monipuoliset liikenneyhteydet Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys tiedotusvälineissä Mielikuvatutkimus ja asukkaiden tyytyväisyys Keskusta-alueen hankkeiden eteneminen Kaupan kasvu, aseman vahvistuminen kauppakaupunkina Yöpymisvuorokaudet hotelleissa ja leirintäalueella Tapahtuminen määrä Asukasluku ja ulkomaan kansalaiset sekä muuttoliike Yritystontit: "tontit tiskiltä" kysynnän mukaisesti huomioiden taspainoinen kaupunkirakenteen kehitys Erikoistumisalojen työpaikat kemia, vene-, metalli-, maito- Yritysten tyytyväisyys elinkeinopolitiikkaan Viennin volyymin kasvu Työpaikkojen määrä Luovien alojen, elämysteollisuuden ja hyvinvointipalveluiden yritystoiminnan kasvu Uusi väyläsyvyys 14 m Sataman liikennemäärä kasvaa ja maa-alueiden laajentaminen toteutuu Kaksoisraide toteutuu ja tavaraliikenne kasvaa Logistiikkakeskuksen rakentuminen ja käyttäjämäärä Matkakeskuksen rakentuminen ja hyödyntäminen Osaava ja oppiva kaupunki Koulutuksen kehittyminen kaikilla asteilla Ammattikorkeakoulun kehittäminen Yliopistokeskuksen kehittäminen Osaamis- ja innovaatiokeskittymän vahvistuminen Ekotehokkuus Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Koulutuksen ja tutkimuksen volyymi Ulkopuolinen, kilpailtu rahoitus Ekotehokkuus: Vihreämmän teollisuuden kehittämisohjelman ja kasvusopimuksen toteutus Tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyörakenteet Kasvusopimuksen toteuttaminen Kansainväliset opiskelijat Koulutustaso 11

12

13 Näkökulma: HYVINVOIVA KUNTALAINEN Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kunta luo edellytykset hyvän elämänlaadun ja terveyden ylläpitämiseen Aktiivinen kuntalaisviestintä Kuntapalveluihin tyytyväiset asukkaat Hyvä työllisyys Monipuoliset asumisvaihtoehdot Viihtyisä, turvallisuutta ja terveyttä edistävä elinympäristö Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut Hyvinvointikertomuksen mittarit, hyvinvoinnin paraneminen Panostukset laaja-alaiseen hyvinvointityöhön (liikunta, kulttuuri) Vanhusten kotona asumisen laatusuosituksen toteutuminen Osallistuva kuntalainen: käyttäjä- ja asiakasraadit ym, kuntalaiskyselyt, palautekanavien käyttö ja käyttäjätilastot Työllisyysaste ja nuorisotyöttömyys Liikenneonnettomuuksien määrä Kevyenliikenteen osuus Tontti tiskiltä kysynnän mukaisesti Asuntomarkkinoiden toimivuus (kysyntä ja tarjonta tasapainossa) koko kaupungin alueella Kuntalaisten tyytyväisyys elinympäristöön Ympäristökuormitus, hiilijalanjälki, ekotehokkuus 13

14

15 Näkökulma: PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Kaupunki kustannustehokkaiden palvelujen järjestäjäkuntana Kaupunki palvelujen järjestäjänä ja rahoittajana Palvelusuunnitelma ja hankintojen osaaminen Sote-alueen vastuullinen järjestäjäkunta Palvelujen tuottaminen muille kunnille Yhteistyöverkostot Hyväksytty palvelusuunnitelma Ostopalvelujen laadun hallinta Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Asiakaslähtöinen ja osallistava palvelujen organisointi Tehokas palveluverkosto Prosessimaista toimintatapaa tukeva palvelujen ja johtamisrakenteen valmistelu Vaikuttavien palveluketjujen ja -prosessien kehittäminen Palvelujen tuottaminen yhdessä asiakkaan kanssa Sähköisten palvelujen määrä Asiakaspalautteet Toimiva omistajaohjaus ja konsernirakenne Konserniohjauksen parantaminen Liikelaitosten yhtiöittämisen onnistuminen, yhtiöiden kannatavuus Tytäryhtiöiden ja yhteisöjen selkeät tulostavoitteet Toimiva tulostavoitteiden ohjaus- ja raportointimalli käytössä Omistajaohjauksen ohjeet ajan tasalla ja käytössä Liikelaitosten kannattavuus 15

16

17 Näkökulma: TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Terveen talouden ja toiminnan edellytysten parantaminen Toimiva ja ennakoiva talousohjaus Ajantasainen sopeuttamisohjelma Reagointivalmius Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Kannustava johtaminen Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Toimiva sisäinen viestintä Sopeuttamisohjelman toimeenpano Vuosikate Velkaantuneisuus Palvelujen kustannustaso alle vertailukuntien Henkilöstö- ja esimieskysely Kehityskeskustelut Mentorointi Sairauspoissaolojen määrän kehitys Vetovoimainen työnantajakuva Kilpailukykyinen työnantajapolitiikka ja aktiivinen rekrytointi Hakijoiden määrä kapeikkoaloilla Työnantajamielikuva Henkilöstön vaihtuvuus 17

18

19 SWOT-ANALYYSIN JOHTOPÄÄTÖKSET Menestystekijät hyödynnä Positiivinen väestökehitys ja tasapainoinen ikärakenne Kaksikielisyys, rohkea kansainvälistyminen ja verkostot Työvoimatarpeisiin vastaava laaja-alainen koulutus Vahvistuneet osaamisen instituutiot Kulttuuri- ja muut hyvinvointipalvelut Yhteisöllisyys, kulttuuri- ja muut tapahtumat Elinympäristön ja asumisen monipuoliset ja viihtyisät mahdollisuudet Satama ja muut kaupungin liikelaitokset Monipuolinen elinkeinorakenne, kehittyvä teollisuus kemia kärkenä Suurteollisuusalue ja muut yritysalueet, joustava, sujuva elinkeinopolitiikka Vetovoimainen kaupallinen keskus Erikoistunut maatalous Kehittämisen kohteet Aluekeskusaseman vahvistaminen, verkostot Imagon vahvistaminen opiskelu- ja asuinkaupunkina sekä houkuttelevien työpaikkojen tarjoajana, osaavan työvoiman tarjonta Osaamista, aluekehittämistä, koulutusta edistävien organisaatioiden työnjako, kumppanuus ja yritysyhteistyö Kasvavien alojen osaamiseen perustuvien työpaikkojen luominen Vahvan kulttuurin hyödyntäminen mm. elämystaloudessa Rikkaan kulttuuriympäristön hyödyntäminen Monikulttuurisuus Rautatientori, keskustan kehittäminen Kaksoisraide, satama Saavutettavuus Ekotehokkuus, kemia, litium, kaivos Ympäristö, kestävä kehitys Meren mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Maaseudun voimavarojen hyödyntäminen Uusien organisaatiorakenteiden ja toimintatapojen käyttöönotto, omistajaohjauksen selkeyttäminen, talouden ohjaus, teknologian hyödyntäminen Kuntarakenne sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Keskussairaalan asema edullinen asema saavutettavuusvertailussa päivystävänä sairaalana Ikääntyvien palvelut, eläköitymiseen varautuminen 19 Varauduttava tai vältettävä BKT:n laskun ja hitaan kasvun ja kestävyysvajeen vuoksi kutistuva julkinen talous Monipuolisen elinkeinorakenteen turvaaminen, vältettävä: kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja -aseman heikkeneminen Vaatimukset innovaatiokeskittymälle kasvavat Keskittävät voimat heikentävät koulutustarjontaa, toimintamallien etsintä ennakoivasti ei onnistu Ilmastonmuutoksen vaikutukset globaaliin talouteen ja siitä heijastuvat uhkat Kokkola vahvasti viennin varassa Kuntarakenne- ja soteuudistus pitkittyy tai hidastaa tulevaisuutta rakentavaa, strategista päätöksentekoa Kaupunkiorganisaation toimintamallien ja palvelujen uudistaminen hidasta (vaikuttaa vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen) Valtion aluehallinnon ja kuntapohjaisen hallinnon keskittäminen Eläköityminen johtaa työvoimapulaan avainaloilla ja alueen vetovoima ei ole riittävä Yksilöllistyminen ja uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot Turvallisuus- ja ympäristöuhat Huoltosuhteen heikkeneminen (ikääntyvien määrän kasvu) Väestön terveydentilan heikkeneminen, elintasosairauksien kasvu Pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen Lentoliikenteen yhteyksien heikkeneminen, varauduttava rahoitukseen Rikkidirektiivi

20 Julkaisija: Kokkolan kaupunki Taitto: Oy Creamedia Ab Paino: Waasa Graphics Oy