LÄÄNINSAIRAALASTA SAVONIAAN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAALAKADUN KAMPUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS KIINTEISTÖNRO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄNINSAIRAALASTA SAVONIAAN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAALAKADUN KAMPUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS KIINTEISTÖNRO 006-0005-0006"

Transkriptio

1 Huuhanmäeltä Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja Victor Barsokevitch LÄÄNINSAIRAALASTA SAVONIAAN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAALAKADUN KAMPUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS KIINTEISTÖNRO

2 sisällys 1 Esipuhe 5 2 Rakennushistoria Lääninsairaalan alueen asemakaavan taustat Lääninsairaalatoiminnan alkuvaiheita Kuopiossa Lääninsairaalan uudisrakennusvaihe Uuden lääninsairaalan rakennushanke 8 Uusi lääninsairaalan päärakennus 10 Uuden lääninsairaalan muut rakennukset 12 Muutoksia ja korjauksia ensimmäisinä vuosikymmeninä Laajennusvaihe Lääninsairaalan laajennushanke 14 Uusi talousrakennus 14 Asuinrakennuksen muutostyöt 15 Uusi kirurginen osasto 16 Vanhan sairaalan muutokset 1910 laajennusvaiheen yhteydessä 19 Muut rakennustyöt 1910 laajennusvaiheen yhteydessä Muutokset sairaalakäytön aikana luvuilla 20 Talousrakennuksen muutos ja laajennus Sotasairaalavaihe ja vanhan päärakennuksen peruskorjaus Lääninsairaalan loppuvuodet 24 Kädenvääntö lääninsairaalan tilojen uuskäytöstä Sairaanhoito-opiston peruskorjaukset ja 1980-luvuilla 26 Asuinrakennuksen peruskorjaus Vanhan päärakennuksen peruskorjaukset Kirurgisen osaston peruskorjaus Talousrakennuksen peruskorjaus Uusi koulurakennus ja 2000-luvun korjauksia oppilaitoskäytössä 33 Talousrakennuksesta kirjasto ja kahvila 33 Sisä- ja talotekniikkaremontit 2000-luvulla Tilanne Korjaus- ja muutoshistoria rakennuksittain 36 RAK 1, kirurginen osasto 36 RAK 2, vanha lääninsairaala 36 RAK 3, talousrakennus 37 RAK 4, asuinrakennus 38 2

3 RAK 5, uusi koulurakennus Uudisrakennusten suunnittelijat 39 Lohrmann, Ernst Bernhard ( ) 39 Granholm, Gustaf Florentin ( ) 39 Schjerfbeck, Svante Magnus ( ) 40 Holm, Otto Ferdinand ( ) 40 Pitkänen, Pekka ( Nykytilanneinventointi Kirurginen osasto, rakennus Vanha lääninsairaala, rakennus Talousrakennus, rakennus Asuinrakennus, rakennus Rakennus Säilyneisyys ja johtopäätökset Alueen rooli kaupunkirakenteessa Rakennukset 73 Vanha päärakennus, rakennus 1 74 Asuinrakennus, rakennus 4 74 Kirurginen osasto 76 Talousrakennus 77 Uusi koulurakennus, rakennus Yhteenveto 79 5 Lähteet Arkistolähteet Kirjalliset lähteet Suulliset lähteet Sähköiset lähteet 82 6 Liitteet piirustusliitteet 83 3

4 4

5 1 Esipuhe Rakennushistoriallisen selvityksen tavoitteena on esittää Savonia-ammattikorkeakoulun Sairaalakadun kampuksen kiinteistöjen eli Kuopion entisen lääninsairaalan tontin ja sen rakennusten rakennushistoria, inventoida nykyinen rakennuskanta ja arvioida alueen ja rakennusten rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja ajankohtaisen suunnittelun ja kaavoituksen tarpeisiin. Selvityksen ensimmäisessä osassa esitetään alueen rakentumisen vaiheet. Toisessa osassa inventoidaan nykytilanne. Rakennukset esitellään sisä- ja ulkopuolelta osakokonaisuuksittain. Huonekohtaista inventointia ei ole tehty. Viimeisessä kappaleessa arvioidaan rakennusten historiallista, rakennushistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä sekä luonnehditaan tontin tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa huomioitavia rakennuskannan olennaisia ominaispiirteitä. Selvitys perustuu lähdeluettelon kirjallisuuden ohella Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan piirustusarkistoon, Rakennushallituksen piirustusarkistoon Kansallisarkistossa ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon valokuva-arkistoon. Kuvien lähteet esitetään kuvatekstien yhteydessä. Mikäli lähdetieto puuttuu, kuva on tekijän. Selvityksen on tilannut Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sopimus pvm ). Tilaajaa edustaa kiinteistöpäällikkö Matti Jalkanen. Selvitys on toteutettu Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:ssä touko-syyskuussa Työhön ovat osallistuneet arkkitehti Terhi Lehtimäki ja arkkitehtiylioppilas Kaisu Fränti. Rakennus 5 osalta rakennushistorian ja inventoinnin on laatinut Sillman Arkkitehtitoimisto Oy (osiot 2.7, 2.10: Rak5, 3.5, ja 4.2: Uusi koulurakennus). Tampereella Hanna Lyytinen 5

6 Uno Gyllingin laatima asemakartta vuodelta Lääninsairaalan ensimmäisen rakennusvaiheen rakennukset näkyvät ruutukaavaalueen länsipuolella. 6

7 2 Rakennushistoria 2.1 Lääninsairaalan alueen asemakaavan taustat Kustaa III:n määrättyä Kuopion Savo-Karjalan hallinto- ja kauppakaupungiksi maanmittari Per Kjellman laati vuonna 1776 Kuopiolle klassista kaupunki-ihannetta noudattaneen ruutukaavan. Kjellmanin asemakaava toteutui miltei kokonaisuudessaan ja se muodosti perustan myöhemmille asemakaavoille. Regulariteetin ruutukaavasta huolimatta kadut eivät olleet suoria eivätkä tasaleveitä. Vuonna 1860 vahvistettiin uusi asemakaava pohjautuen C. A. Edelfeltin vuonna 1858 laatimiin kaavaluonnoksiin puistokatuineen ja kortteleita halkovine puukujanteineen. Kaavan jäljet ovat nykyisessä kaupungissa hyvin vähäisiä, sillä rakentamista jatkettiin kuitenkin suurimmalta osin 1700-luvun kaavan mukaisesti. (Räsänen 2007, s. 161). Vuonna 1880 vahvistettiin käytäntö 1700-luvun kaavan mukaisesti rakennetun kaupunkialueen säilyttämisestä ennallaan sillä tarkennuksella että uudet rakennukset tuli sijoittaa yleiseen katulinjaan 1860-kaavan mukaan. (Räsänen 2007, s. 161). Kuopiolla oli tärkeä asema Savo-Karjalan pääkaupunkina ja lääninhallinnon keskuksena. Tuntuva osa valtion rakennustoiminnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa liittyi läänien pääkaupunkeihin sijoitettuihin valtion toimitiloihin ja laitoksiin. Näitä olivat Kuopiossa mm. maaherran residenssi, lääninvankila, asevelvollisen sotaväen kasarmialue ja lääninsairaala. (RKY 2009). Lääninsairaalan ensimmäiset rakennukset rakennettiin 1870-luvulla silloisen ruutukaupunkialueen ulkopuolelle kuitenkin ruutuasemakaava huomioiden (Asemapiirustus 1876, Uno Gyllingin Kuopion asemakartta 1881). Kuten Kuopion useimmat muutkin sairaalat lääninsairaala sijoitettiin näkyvälle paikalle veden äärellä. Ennen vesijohtoverkostoa tähän sisältyi sairaalan vesihuoltoon ja hygieniaan liittyvä käytännöllinen näkökohta (Riekki 2005 s. 235). 7

8 Myös Kuopion kaupunki rakensi oman kaupunginsairaalansa Valkeisen rannalle aivan lääninsairaalan naapuruuteen. Se aloitti toimintansa vuonna (Riekki 2005, s. 224). 2.2 Lääninsairaalatoiminnan alkuvaiheita Kuopiossa Vuotta 1794 voidaan pitää Kuopion lääninsairaalan perustamisvuotena (Hällström 1912, s. 140). Alkuaikoina sairaala toimi nykyisen Maljalahden koulun kohdalla. Lääninsairaaloiden (aik. lääninlasarettien) perustaminen oli yksi niistä toimenpiteistä, joiden avulla Suomessa pyrittiin ratkaisemaan kuppataudin yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle aiheuttamia ongelmia. Vuonna 1810 määrättiin, että lääninlasaretit on varustettava kuppatautipotilaiden hoitoon ottamista varten, ja että jokaisen lääninlasaretin yhteyteen on perustettava tilapäinen parantola yksinomaan kuppatautipotilaita varten (Forsius 1999). Kuopion lääninsairaala päätettiin siirtää 1810-luvulla kaupungin palaneen postikonttorin paikalle Lahdentaan alueelle Kallaveden rannalle (RKY 2009). Vuonna 1822 C. Bassi suunnitteli lääninsairaalalle uuden puurakennuksen, joka tunnettiin Lahdentaan sairaalan nimellä (Riekki 2005, s. 220). Lahdentaassa kärsittiin koko toiminnan ajan tilanahtaudesta, ja sairaalan potilaiden ylimääräisille hoitoloille oli vuokrattu huoneita myös muualta. (Hällström 1913, s ). 2.3 Lääninsairaalan uudisrakennusvaihe 1877 Uuden lääninsairaalan rakennushanke Uuden lääninsairaalan rakennushanke virisi 1860-luvulla. Valtion rakennushankkeiden suunnittelusta vastasi Yleisten rakennusten ylihallitus. Ilmeisesti uutta lääninsairaalarakennusta suunniteltiin ensimmäisessä vaiheessa Lahdentaan sairaalan tontille, sillä kansallisarkistossa on tammikuussa 1865 päivättyjä E. Lohrmannin ja Ferdinand Öhmanin allekirjoittamia suunnitelmia, joissa esitetään uusi kolmikerroksinen kivirakenteinen sairaala Lahdentaan sairaalan tontille. Suunnitellun sairaalan pohjakaava oli symmetrinen pitkänomainen sivukäytävällinen rakennus. (RakH 56M 6/10). Jostain syystä tämä rakennushanke kuitenkin raukesi. Vuonna 1867 Kuopion kaupungin vanhimmat päättivät kokouksessaan luovuttaa valtiolle maksutta alueen Valkeisenlammen rannalta lääninsairaalan rakentamista varten (Riekki 2005, s. 220). Tontti sijaitsi silloisen keskusta-alueen ulkopuolella, ruutukaavaalueen ja lammen välissä. Yleisten rakennusten ylihallituksessa, touudet rakennukset A lääninsairaalan päärakennus B asuinrakennus 1 ulkorakennus 2 ruokavarasto ja liiteri 3 jääkellari 4 juurikaskellari 5 jääkellari 6 ruumishuone 7 sikolätti 8 pesulaituri Säilyneet rakennukset merkitty kirjaimilla, myöhemmin puretut numeroilla. 8

9 dennäköisesti arkkitehti Ernst Lohrmannin johdolla, laadittiin suunnitelmat tälle tontille uutta sairaalaa varten samana vuonna. (RakH Iea 180:7). Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittu allekirjoittamaton asemapiirustus ensimmäisestä rakennusvaiheesta. Vaikka sairaalan tontti sijaitsi ruutukaava-alueen ulkopuolella, rakennusten sijoittelu ja pihajärjestelyt tukeutuvat ruutukaavakaupungin koordinaatistoon. Rakennukset ja istutukset rajasivat suljetun pihan ja puukujanne jatkoi Torikadun linjaa. Vaikka sairaalan tontti sijaitsi ruutukaava alueen ulkopuolella, asemapiirustus osoittaa, että rakennusten sijoittelu ja tontin käyttö kytkeytyi elimellisesti ruutukaavan koordinaatistoon ja linjoihin. Sairaalan päärakennus sijoittui silloisen tontin eteläreunalle, taloudenhoitajan asunto itäreunalle ja ulkohuone- ja varastorakennusten rivi pohjoisreunalle. Rakennukset rajasivat sairaalalle oman suljetun pihapiirin. Vain ruumishuone oli sijoitettu paviljonkimaisesti puistoalueelle. Sairaalan piha-alueen portti oli suunniteltu Klockaregatanin (nyk. Torikatu) päätteeksi, ja kadun linjaus jatkui sairaalan pihan läpi puurivillä reunustettuna pihatienä. Tontin eteläreunan oli ilmeisesti ajateltu ruutukaava-alueen laajentuessa myös rajautuvan katuun, sillä sairaalan pääsisäänkäynti oli sijoitettu päärakennuksen eteläjulkisivuun tontin rajalle. Uutta rakennusta alettiin rakentaa vuonna 1874 Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin johdolla, ja rakennustöihin osallistui mm. lääninvankilan vankeja (Riekki 2005, s. 220). 9

10 Päiväämätön ja allekirjoittamaton laveerattu suunnitelmapiirustus lääninsairaalan päärakennuksen pääjulkisivusta etelään todennäköisesti vuodelta 1867.Tiukan symmetriseen julkisivuun tuo rytmiä ikkunoiden ryhmittelytapa. (Rakennushallituksen piirustusarkisto). Uusi lääninsairaalan päärakennus Kaksikerroksinen sairaalarakennus valmistui vuonna 1877, ja se otettiin käyttöön (Hällström 1914, s. 546). Sairaalan päärakennus oli tiilirakenteinen, pohjamuodoltaan U-muotoinen rakennus. Pitkänomaiseen, itä-länsisuuntaiseen päämassaan liittyi kummassakin päädyssä pohjoiseen suuntaavat pihasiivet. Päämassassa oli kummankin pitkän julkisivun keskellä kolmiopäätyiset risaliitit. Rakennuksessa oli osittain maanalaisen kivijalkakerroksen päällä kaksi sairaalakerrosta ja kylmä ullakko. Julkisivut olivat symmetriset ja materiaaliltaan puhtaaksi muurattua ristilimitettyä tiiltä. Päämassan katto oli aumattu, pihasiivissä oli harjakatot. Ikkunat olivat pystysuuntaisia, yläreunastaan loivasti kaaren muotoisia, ja pitkillä pääjulkisivuilla ne oli sijoiteltu kahden ikkunan ryhmiin. Katolla oli lunetti-ikkunat. Pääsisäänkäynnin tiiliportaali sijaitsi eteläjulkisivun risaliitin keskellä, ja sille johti graniittiportaat. Kivijalka oli pääasiassa piikattupintaista, tummaa diabaasikiveä. Paikkakunnan sanomalehdessä (Tapio Sanomia Savosta ja Karjalasta ) oli kaksi arkkitehti Öhmanin ilmoitusta, joista toisessa ilmoitettiin vuoren särkemisestä Valkeisen rannalla uuden lasaretin rakennuksen tarpeeksi. Kivijalan diabaasikivi lienee louhittu läheisistä kallioista. Toisessa ilmoituksessaan Öhman pyytää toimittamistarjousta miljoonasta säännöllisestä, helakanpunaiseksi 10

11 poltetusta tiilestä, jotka ovat runsas 11 tuumaa pitkiä, 5 tuumaa leveitä ja 3 tuumaa paksuja. (Lukkarinen 2009, s. 3). Uudessa sairaalassa oli 88 sairaspaikkaa. Suunnitelmassa ensimmäisen kerroksen huoneet oli esitetty naisia ja toisen kerroksen huoneet miehiä varten, itäinen puolisko lasarettisairaita, läntinen iho- ja kuppasairaita varten. Tosin vuoteen 1911 asti uudessa sairaalassa hoidettiin vain miespuolisia kuppapotilaita naispuolisten jäädessä käytännöllisistä syistä edelleen vanhaan Lahdentaan sairaalaan. Potilashuoneet olivat eteläseinustalla, ja yhdyskäytävä pihan puolella pohjoisseinustalla. Ensimmäisen kerroksen keskellä oli kanslia, leikkaushuone ja yksityishuone. Rakennuksen keskiosassa oli symmetrisesti kaksi porrashuonetta, naisten ja miesten osastoille kummallekin omansa. Pihasiivissä oli hoitajattarien asuinhuoneita, osastokeittiöt, sivuporrashuoneet, kylpyhuoneet ja klosetti. Kivijalkakerroksessa alun perin itäpäässä oli yleinen keittiö, ruokasali ja keittiöhenkilökunnan asuinhuoneita. Länsipäässä oli huoneita muulle palvelusväelle, pesutupa ja leivintupa. (Hällström 1914, s ). Lääninsairaalan päärakennuksen ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus. Päivätty Yleisten rakennusten ylihallituksessa helmikuussa Ei mittakaavassa. 11

12 Uuden lääninsairaalan muut rakennukset Taloudenhoitajan asuinrakennus valmistui jo vuotta sairaalaa aiemmin. Asuinrakennus oli alun perin yksikerroksinen ja pohjaltaan suorakaiteenmuotoinen. Julkisivut olivat todennäköisesti punatiiltä sairaalan päärakennuksen rakennuksen tapaan. Julkisivusommittelu oli symmetristä. Pääsisäänkäynti oli länsijulkisivun keskellä, ikkunat kuusiruutuiset, yläreunastaan loivasti kaareutuvat. Rakennuksessa oli viisi huonetta, keittiö ja portaikko. Ulkohuonerakennus ja punatiilinen ruumishuone valmistuivat sairaalan päärakennuksen kanssa samana vuonna Taloudenhoitajan asunto, suunnitelmat päivätty Yleisten rakennusten ylihallituksessa helmikuussa Muutoksia ja korjauksia ensimmäisinä vuosikymmeninä Uudessa lääninsairaalassa todettiin toiminnallisia muutostarpeita heti käyttöönoton jälkeen, ja vuoden käytön jälkeen ilmeni myös teknisiä korjaustarpeita. Katossa oli vaikeasti korjattavia vuotoja, ja myös valurautaisten kamiinoiden savupiipuissa oli halkeamia. Päärakennuksen alle oli rakennettu kaivo perustusten rakentamisen yhteydessä. Kaivosta vesi nostettiin käsipumpulla sairaalan ullakolla olevaan säiliöön, josta se sitten johdettiin eri osastojen kylpyhuonei- 12

13 siin. Säiliö oli tehty puusta. Talvisaikana kaivovettä ei riittänyt säiliön täytenä pitämiseen, mistä oli seurauksena puusäiliön ravistuminen ja vesivuodot yläpohjaan. Vettä jouduttiinkin tuomaan Valkeisesta hevosilla vetämällä, kunnes 1890-luvulla hankittiin sairaalaan vesijohto pihalla olevasta kaivosta saatiin lupa hankkia lämmitetyllä ilmalla käytettävä vesipumppu, joka sijoitettiin renkituvan viereiseen huoneeseen. (Hällström 1914, s ). Vuonna 1897 uusia kirurgisia toimenpiteitä kannattanut ylilääkäri Gygnaeus sisustutti lääkärin huoneen silloisen käsityksen mukaiseksi nykyaikaiseksi leikkaushuoneeksi. Myös sairashuoneiden tulisijat vaihdettiin lattialla vapaasti seisoviksi pyöreiksi senaatti antoi varat sähkövalon hankkimiseksi silloisen sairaalan kaikkiin huoneisiin asuinhuoneita lukuun ottamatta. Valkeisen rannalla oli vuodesta 1880 pesulaituri, joka varustettiin kamiinalla lämmitetyllä kojulla. Siinä pestiin vaatteiden lisäksi miespuoliset kuppapotilaat. Pesulaituri hävitettiin vuonna (Hällström 1914, s. 458). Lääninsairaalan päärakennuksen pihajulkisivu vuonna Myös pihan puolen pitkän julkisivun keskellä oli päätykolmiollinen risaliitti. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja Viktor Barsokevitsch 13

14 2.4 Laajennusvaihe 1910 Lääninsairaalan laajennushanke Lääninsairaalan alkuvuosien jälkeen Kuopion kaupungin ja lähiympäristön väestö oli kasvanut nopeasti. Lääninsairaalassa tohtori Gygnaeuksen tultua ylilääkäriksi uudet hoitomuodot kirurgian alalla alkoivat saada jalansijaa. Näistä syistä sairaalaan pyrki jatkuvasti enemmän potilaita kuin pystyttiin hoitamaan, ja ajatus uuden sairaalapaviljongin rakentamisesta virisi. Lääkintöhallitus esitti pientä laajennusta ja muutoksia nykyiseen sairaalarakennukseen, ja senaatin määräyksestä 1902 lohkaistiin sairaalatontin eteläpuolelta 0,67 ha maa-alue näitä laajennuksia varten. Lääkintöhallituksen esitys todettiin kuitenkin täysin riittämättömäksi ja hanke raukesi sillä erää. (Hällströn 1914, s. 462). Vuonna 1905 senaatti määräsi Rakennusylihallituksen laatimaan uudet suunnitelmat uutta sairaalarakennusta, uutta talousrakennusta ja vanhan sairaalarakennuksen muutostöitä varten. Arkkitehtien Florentin Granholm ja Magnus Schjerfbeck allekirjoittamat suunnitelmat lähetettiin senaatille, joka hyväksyi ne sillä lisäyksellä, että myös alilääkärille rakennettaisiin asunto. (Hällström 1914, s. 463). Uuden sairaalarakennuksen suunnitelmissa sairaspaikkoja oli 50, ja lisäksi modernit kirurgian tilat. Uusi talousrakennus käsitti pesutuvan, leivintuvan ja ruokala-keittiön. Rakennustyöt aloitettiin arkkitehti Otto F. Holmin johdolla 1908 (Riekki 2005, s 222). Uusi talousrakennus Ensimmäisenä valmistui uusi talousrakennus Talousrakennuksen pohjakerroksessa oli suuri kellariosasto ruokien säilytystä varten, maitohuone, kaljan valmistushuone sekä kaksi leiposäilyneet rakennukset A ent. lääninsairaalan päärakennus, muutos sisätautiosastoksi B asuinrakennus 1 ulkorakennus 6 ruumishuone uudet rakennukset C talousrakennus D kirurginen osasto 9 ulkorakennus 10 sikala puretut rakennukset 2 ruokavarasto ja liiteri 3 jääkellari 4 juurikaskellari 5 jääkellari 7 sikolätti 8 pesulaituri Laveeratut suunnitelmapiirustukset talousrakennuksesta. Granholmin ja Schjerfbeckin 1906 allekirjoittama länsijulkisivu ja Holmin 1910 allekirjoittama kellarin ja 1. kerroksen pohjapiirustus. Pohjapiirustuksessa betonirakenteet on esitetty harmaalla ja tiilirakenteet punaisella. 14

15 mohuonetta. Pohjakerroksen eteläpäässä oli myös koneenhoitajan asunto. Ensimmäinen kerros oli varattu kokonaan keittiölle ja ruokasaleille. Keittiöhuoneessa oli tilava Högforsin rautahella ja höyrykattilat. Keittiöön kuului lisäksi ruoka-aineiden valmistushuone, astiainpesuhuone ja tarjoiluhuone ja kaksi ruokasalia, joista toinen oli tarkoitettu hoitajattarille ja toinen muuta palvelusväkeä varten. Toisessa kerroksessa sijaitsi pesulaitos. Varsinaiseen pesusaliin likapyykki nostettiin sähköhissillä. Pesusalin lisäksi kerroksessa oli mankelointihuone, silityshuone ja pesunjohtajattaren asuinhuone. Ullakkokerroksessa oli palvelusväen asuinhuoneita, kuivatushuone ja kylmää ullakkoa. Talousrakennuksen eteläpäässä pohjakerroksessa oli vielä pannuhuone, halkosäiliöt ja sähkökeskushuone ja desinfektiouuneja varten kaksi huonetta. Asuinrakennuksen muutostyöt Asuinrakennuksen korotus ja laajennus valmistui Rakennukseen tehtiin toinen kerros, johon tuli alilääkärin asunto. Asuinrakennusta laajennettiin pohjoispäädystä yhdellä huoneella ja uudella, massasta puolipyöreänä ulostyöntyvällä tornimaisella porrashuoneella. Myös alakerran asuntoon lisättiin uusi suora käyntiovi ulkoa pihapuolen pääsisäänkäynnin oikealle puolelle. Todennäköisesti rakennuksen aiemmin punatiiliset julkisivut rapattiin tässä vaiheessa. Rakennus varustettiin vesijohdolla ja viemärillä. Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittu allekirjoittamaton asuinrakennuksen muutospiirustus Ei mittakaavassa. 15

16 Uusi kirurginen osasto Ulkoarkkitehtuuri Uusi kirurginen osasto otettiin käyttöön Rakennus koostui Sairaalakadun varrella olevasta päämassasta, sen takana olevasta matalammasta leikkaussaliosasta ja näitä yhdistävästä nivelosasta. Sairaalakadun suuntainen pääjulkisivu muodosti näyttävän päätteen Kauppakadulle. Pääjulkisivu oli lähes symmetrinen, ja sitä oli porrastettu sekä syvyys- että korkeussuunnassa keskellä olevaa graniittista pääsisäänkäyntiportaalia korostaen. Päämassassa oli harjakatto, jonka korotettu keskiosa ja pohjoispääty olivat aumatut. Pääsisäänkäynnin edessä oli kahta puolta nousevat hieman barokkivaikutteiset ajorampit keskelle ladottuine porrasaskelmineen. Uuden sairaalan julkisivut olivat rapatut, kivijalkakerros vaaleaa granodioriittia. Sisäpihan puolella kivet olivat lohkopintaisia, Sairaalakadun puolella tasoitetut. Rakennuksen pohjoisen puoleisen osan kivijalkakerroksen seinät olivat makkarasaumattua square rubble muurattua graniittia. Otto F. Holmin vuonna 1910 allekirjoittama laveeraus uuden kirurgisen osaston itäjulkisivusta Rakennuksen pohjoispäädyssä, kuten myös nivelosan pohjoisjulkisivussa, oli ulkonevat jugendtyyliset sivusisäänkäyntiporttaalit. Päämassan pihajulkisivun molemmissa reunoissa oli ulkonevat umpikaiteiset parvekkeet kahdessa kerroksessa. Ylempi parveke oli kattamaton. Päämassassa nivelosan pohjoispuolella oli kahdenkerroksen korkuinen, länteen avautuva sisäänvedetty parveke. Julkisivussa parvekkeiden välissä oli ulkoneva puolipyöreä porrashuone. 16

17 Pihaan työntyvän noppamaisen leikkaussaliosan muodonantoa määritteli luonnonvalon tarve. Leikkaussalimassan länsipäätyä hallitsivat suuret ikkunat. Alemmat ikkunat valaisivat suoraan leikkaussaleja, ylemmät ikkunat olivat ullakolla jyrkän pulpettikaton alla ja antoivat lisävaloa leikkaussalien sisäkattojen ikkunoiden kautta. Pulpettikattoinen, ylä- ja sivuräystäiden puolelta räystäätön ja pelkistetty rakennusmassa toteutettiin siten varsin funktionaalisena. Päämassan puoleiset ulkokulmat olivat pyöristetyt. Päämassan ja nivelosan kainalossa pihasiiven eteläpuolella näkyi pääporrashuoneen ja päivähuoneiden kaarevat seinät. Uuden kirurgisen osaston ulkoarkkitehtuuria voidaan kutsua sekatyyliseksi. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa käytettiin myöhäiskansallisromanttisia jugendvaikutteisia aiheita esimerkkeinä Ylemmässä kuvassa lääninsairaalan uudet rakennukset lännestä vuonna Leikkaussalien suuret ikkunat näkyvät pihasiiven päädyssä symmetrisinä. Vasemmassa reunassa näkyy talousrakennuksen eteläosa ja pannuhuoneen piippu. Alempi kuva on otettu pian kirurgisen osaston valmistumisen jälkeen vuosien 1911 ja 1917 välillä. Sairaalakadun suuntaisen rakennusmassan pihajulkisivussa näkyvät ulkonevat parvekkeet rakennuksen vasemmassa reunassa, sisäänvedetyt parvekkeet kaarevan porrashuoneen oikealla puolella ja jugendtyyliset ulkonevat sivusisäänkäynnit päädyssä ja nivelosassa. Kuvat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 17

18 luonnonkiven käyttötavat, kasviornamentit päätykolmiossa ja pihapuolen parvekkeiden muotoilu. Toisaalta pääjulkisivun jäykkä symmetria, pääosin T-karmilliset ikkunat ja ornamentiikan käsittelytapa olivat jo etääntyneet jugendin vapaammasta muotokielestä. Pihasiiven länsipäädyn vaikuttavan funktionaalinen ilme ja kubistinen massa pyöristettyine kulmineen tuntuivat enteilevän jo 1920-luvun modernismia. Sisätilat Uuden kirurgisen sairaalarakennuksen kellarikerroksen pohjoispäässä oli poliklinikkahuoneisto ja vahtimestarin asunto. Muu osa kellarista oli keskuslämmityksen ja ilmanvaihdon tiloja. Ensimmäinen ja toinen kerros oli varattu sairaille. Pienemmät potilashuoneet sekä hoitajien huoneet ja keittiöt olivat kadun puolella. Portaikot ja päivähuoneet olivat pihasivulla. Läpitalon ulottuvat kymmenen hengen potilashuoneet suurine parvekkeineen sijaitsivat symmetrisesti talon päädyissä. Päämassan korkeammassa keskiosassa oli kolmas kerros, jossa kadunpuolella oli rivi hoitajattarien huoneita. Muutoin kerros oli kylmää ullakkoa. Pääportaan keskikuiluun tuli hissi. Pihasiiven ensimmäisessä kerroksessa olivat laboratorio ja röntgen. Kirurgisen osaston ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus ja leikkaus vuodelta Allekirjoittajina Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit Florentin Granholm ja Magnus Schjerfbeck. Ei mittakaavassa. 18

19 Kaksi samanlaista leikkaussalia oli sijoitettu toiseen kerrokseen. Toinen sali oli tarkoitettu puhteiden, toinen likaisten tapausten varalle (Hällström 1914, s. 468). Salit saivat mahdollisimman paljon päivänvaloa suurista ikkunoista suoraan ja epäsuorasti ullakon kautta. Rakenteet ja talotekniikka Kirurgisen osaston seinät olivat tiilirakenteiset ja välipohjat ja porrashuoneet betonia. Potilashuoneiden ja käytävien lattiat oli päällystetty linoleumilla, leikkaussalien lattiat Metlacher-levyillä ja leikkausosaston valmistushuoneessa ja keittiössä asfaltilla. Pesuhuoneissa oli sementtilattia, mankelihuoneessa pyroliittilattia. (Hällström 1914, s ). Sekä uusi kirurginen osasto että uusi talousrakennus varustettiin keskuslämmityksellä ja sairaalarakennus myös keinotekoisella ilmanvaihdolla. Talousrakennuksen konehuoneesta johti maanalainen käytävä kumpaankin rakennukseen. Rakennuksia lämmitettiin alipainoiseksi vaihdetun höyryn avulla siten, että talousrakennus ja sairaalan pohjakerros lämpenivät höyryllä, muut sairaalarakennuksen kerrokset höyryn lämmittämällä vedellä. Sairaalan ilmanvaihtoa varten ulkoa tullut puhdas ilma lämmitettiin kellarikammiossa lämpöpattereilla ja puserrettiin sähkölektin avulla kuhunkin huoneeseen seinäventtiilien kautta. (Hällström 1914, s.466). Vanhan sairaalan muutokset 1910 laajennusvaiheen yhteydessä Tilojen käyttötarkoitusta muutettiin uuden kirurgisen osaston käyttöönoton jälkeen. Vanhasta päärakennuksesta tuli kuppa- ja eristysosasto kirurgisen potilaiden siirryttyä uuteen rakennukseen. Alkuperäinen, ulkoseinän kautta kulkeva ilmavaihto oli havaittu jo heti valmistumisen jälkeen riittämättömäksi, mistä syystä kuhunkin huoneeseen asennettiin yksi terveysikkuna. Tästä vaiheesta on allekirjoittamattomia suunnitelmia vanhan osaston muutostöistä: uusi porraslaajennus risaliitin itäreunaan pohjakerroksesta ensimmäiseen kerrokseen ja toinen uusi porraslaajennus itäpihasiiven pohjoispäähän ensimmäisestä kerroksesta toisen kerroksen. Lisäksi suunnitelmissa esitetään joitain vähäisiä lisäväliseinä- ja väliovimuutoksia. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan ole toteutuneet Muut rakennustyöt 1910 laajennusvaiheen yhteydessä Uusi ulkohuone, kellari ja sikolätti valmistuivat Pihan istutus ja tasoitustyöt valmistuivat (Hällström). Rakennuskantaa täydennettiin vielä arkkitehti E. A. Kranckin suunnittelemalla saunaja pesutuparakennuksella, joka valmistui Valkeisenkadun varrelle 1915 (Riekki 2005, s. 222). 19

20 2.5 Muutokset sairaalakäytön aikana luvuilla Talvi- ja jatkosotien ajaksi perustettiin sotasairaalaverkosto sotaolosuhteissa vammautuneita ja sairastuneita varten. Sotasairaalat huolehtivat myös siviilipotilaiden tavanomaisten tautien hoidosta. Sotasairaaloiden keskeisinä yksikköinä olivat valtion omistamat lääninsairaalat. Kuopion lääninsairaala oli Kuopiossa sijainneen 20. Sotasairaalan keskeisin yksikkö, ja sen molemmat sairaalarakennukset olivat puolustusvoimien käytössä. Talvisodan aikana kirurgisia sairaansijoja oli 192 ja siviilipotilaille oli varattu 100 sairaansijaa. Sotasairaalaosaston rinnalla toimi sotasairaalan poliklinikka lääninsairaalan vanhassa päärakennuksessa. (Kärjä 2010). Vanha sairaalarakennus peruskorjattiin välirauhan aikana. Talvisodan aikana siinä oli ollut vielä uunilämmitys ja lämminvesiversäilyneet rakennukset A ent. lääninsairaalan päärakennus, laajennus ja muutos B asuinrakennus C talousrakennus, laajennus ja muutos D kirurginen osasto 1 varastorakennus 6 ruumishuone, muutos kellariksi 9 varastorakennus 10 sikala, muutos sauna- ja asuinrakennukseksi 11 muuntajarakennus Itsenäisyyden ajan alussa Kuopion lääninsairaala oli taloudellisissa vaikeuksissa. Varoja vanhan puolen peruskorjaukseen anottiin 1920-luvulta lähtien joka vuosi luvun lopulla sairaala sai uuden leikkauspöydän, autoklaavin ja leikkaussalin valaistus korjattiin (Hannula 1994, s. 34). Ilmeisesti samaan aikaan rakennettiin vanhan päärakennuksen länsipäätyyn suuri avoparveke, joka mahdollisti lastenosaston potilaiden ulkoiluttamisen (Vuorio 1996, s. 36) luvun alussa röntgenkone uusittiin, ja sairaala sai uuden laboratorion sekä viemäriverkoston. Ongelmana oli edelleen liian pieni poliklinikka, jossa ei ollut leikkaussalia poliklinikka sai vahtimestarin asunnosta rakennetun leikkaussalin. Sairaalan entiseen sikalarakennukseen sijoitettiin vahtimestarin ja kylvettäjän asunnot, puusepän työhuone, henkilökunnan saunat ja pesulat. (Hannula 1994, s. 34). Talousrakennuksen muutos ja laajennus 1935 Vuonna 1935 talousrakennusta laajennettiin ja toiminnot järjestettiin uudelleen. Pesulatilat siirrettiin kellariin. Ensimmäiseen kerrokseen päämassan ja pannuhuonemassan väliin rakennettiin uusi leipomo, ja koko ensimmäinen kerros järjestettiin keittiötiloiksi. Toiseen kerrokseen sijoitettiin ruokasalit, konemestarin asunto ja lämmittäjien huone. Kolmannen kerroksen kuivausullakolle rakennettiin lisää asuinhuoneita. Rakennukseen lisättiin uusi tavarahissi ensimmäisen kerroksen keittiötilojen ja toisen kerroksen ruokasalien välille. Lisäksi suunnitelmissa esitettiin maanalainen kellarilaajennus, jota ei kuitenkaan toteutettu. Muutokset suunniteltiin Lääkintöhallituksen rakennuskonttorissa. Sotasairaalavaihe ja vanhan päärakennuksen peruskorjaus 1940 Viereinen sivu: talousrakennuksen kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen muutospiirustus vuodelta Uusi leipomolaajennus näkyy vasemmassa reunassa. Ei mittakaavassa. 20

21 21

22 kosto puuttuivat. Peruskorjaussuunnitelmat on allekirjoittanut Rakennushallituksessa Martti Välikangas. Korjauksessa vanha osasto remontoitiin sairaalan sisätautiosastoksi. Rakennusta laajennettiin pohjoispuolella täyttämällä keskirisaliitin ja siipiosien väliin jäävät syvennykset. Laajennusosiin sijoitettiin pohjakerroksessa keittiö- ja pesutiloja, 1. ja 2. kerroksessa pesutiloja sekä käytävään avautuvat päivähuoneet. Muutoksessa pohjoislapetta korotettiin ja ullakolle lappeen alle rakennettiin asuntolahuoneita hoitajattarille. Pohjoisjulkisivun risaliitin päätykolmio purettiin ja uusien tilojen ulkoseinä ikkunoineen nousi entisen räystäslinjan yläpuolelle. Entiset pääporrashuoneet purettiin, ja niiden tilalle rakennettiin keittiöt. Uusi suurempi hissillinen pääporras rakennettiin keskelle rakennusta. Sisätilat nykyaikaistettiin purkamalla kaikki uunit ja leventämällä lähes kaikkia potilashuoneiden väliovia. Sisävessoja lisättiin. Päämassan ja pihasiipien kainaloon rakennettiin kumpaakin osastokerrokseen uudet betoniparvekkeet. Pihasiipien päädyissä olleet ikkunat muurattiin umpeen. Jatkosodan aikana lääninsairaala toimi jälleen sotasairaalana, tällä kertaa akuuttikirurgian sairaalana ja KNK-tautien ja silmätautipotilaiden hoitopaikkana. Sotasairaalan potilaspaikkoja oli Siviilipotilaille oli varattu enää 10 kirurgista paikkaa. Sotasairaalan poliklinikka toimi lääninsairaalan vanhalla puolella kuten talvisodankin aikana. (Kärjä 2010). Sotasairaalat siirrettiin alkaen puolustusvoimilta lääkintöhallituksen alaisuuteen ja nimettiin sotavammasairaaloiksi. Niinpä 20. Sotavammasairaala Kuopiossa jatkoi paikallisen sotasairaalan toimintaa tauotta sen tiloissa ja samalla henkilökunnalla. Sen toiminta päättyi (Kärjä 2010). Puolustusvoimien toimesta sairaalalle oli hankittu uusi röntgenkuvauskone. Vuodelta 1945 arkistossa on Erkki Huttusen allekirjoittamat suunnitelmat röntgenosaston rakentamisesta vanhan päärakennuksen itäpäädyn pohjakerrokseen. 22

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25.

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25. 1 Kuopion alueellinen r akennusvalvonta Kuopio Valtuusto-virastotalo, Suokatu 42 (PL 197) 711 Kuopio (7111 KUOPIO) (17) 185 174, fa (17) 185 182 Suonenj oki Kaupungintalo, Herralantie 6 (PL 13) 776 Suonenjoki

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu tiiviissä kaupunkirakenteessa Diplomityö, Saana Karala, Tarkastaja professori Ilmari Lahdelma, 16.12.2009. Asemapiirros 1:500

Yhtenäiskoulu tiiviissä kaupunkirakenteessa Diplomityö, Saana Karala, Tarkastaja professori Ilmari Lahdelma, 16.12.2009. Asemapiirros 1:500 +6.30 +7.00 +6.90 vaunusuoja Diplomityöni perustuu todelliseen suunnitteluhankkeeseen, jossa on pyritty löytämään raaisuja sijoittaa päiväkoti- ja koulutoiminta olemassa oleviin kiinteistöihin. Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Kaupunkiyksiö omalla pihalla katutason kämpät nousivat kaihdetuista himotuiksi Helsinkiläisen taloyhtiön jättisaneeraus mahdollisti mahdottoman, yksityispihan kantakaupungissa. Helsinki haluaa viedä idean

Lisätiedot

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa

Lisätiedot

YHALL Valmistelija: Kari Puumalainen p , Matti Kauppinen p

YHALL Valmistelija: Kari Puumalainen p , Matti Kauppinen p Yhtymähallitus 80 17.09.2014 Yhtymävaltuusto 18 17.12.2014 Yhtymähallitus 83 07.10.2015 Yhtymävaltuusto 14 27.10.2015 Yhtymähallitus 97 28.10.2015 Yhtymähallitus 102 26.11.2015 ASEVELIKATU 4:N PERUSKORJAUS-

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa r. roos noin 1930 eric sundström 1928 alue vanhoissa valokuvissa helsingin

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmu Helsingin kaupunginmun lausunto Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosluonnoksesta (Meilahti 15526) HEL 2013-001497 T 10 03 03 Helsingin kaupunginmu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI Mäkeläntie 2, Pulkkila 17.5.2014 HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI M Ä K E L Ä N T I E 2, P U L K K I LA Kohde Osia koulurakennuksesta osoitteessa Mäkeläntie 2, 92600 Pulkkila Tilaaja

Lisätiedot

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi 17.12.2007 Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi XI 174-1(Kyttälän kaupunginosa) osoite: Rautatienkatu 21 omistaja: kiinteistöosakeyhtiö Kansalliset Liikekiinteistöt

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy Kuninkaantammenkierto 4 26.08.2015 Kuninkaantammi 33397/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 1h, avok, kph, parvi, 28 m, 210 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Upean jugendtalon

Lisätiedot

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 ASEMAKAAVA: LÄNSISIIPI VARJOSTAA JA PEITTÄÄ KATTOKULMA LIIAN LOIVA AURINKOTEKNIIKALLE LÄNSISIIVEN KATTO JYRKEMMÄKSI USEAN ASUNNON NÄKYMÄT AVARTUVAT KATTO

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu Asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (luonnos) Ohjetaulukko rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3 Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3 Rakennushistoriaselvitys kuva Sakky 5.3.2013 Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy 1 Sisällysluettelo 1 Esipuhe 3 2 Rakennushistoria 5 2.1 Alueen asemakaavallinen

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

KORKEAVUORENKATU 21 Roomy oy Viitesuunnitelma

KORKEAVUORENKATU 21 Roomy oy Viitesuunnitelma KORKEAVUORENKATU 21 Roomy oy Viitesuunnitelma 11.3.2015 ASEMAKAAVAN MUKAINEN RAKENNUSOIKEUS - Katurakennukselle 5920 - Pihasiivelle 1450 - kellari pihasiiven alla 225 - kellari pihakannen alla 330 - ullakko

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot