LÄÄNINSAIRAALASTA SAVONIAAN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAALAKADUN KAMPUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS KIINTEISTÖNRO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄNINSAIRAALASTA SAVONIAAN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAALAKADUN KAMPUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS KIINTEISTÖNRO 006-0005-0006"

Transkriptio

1 Huuhanmäeltä Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja Victor Barsokevitch LÄÄNINSAIRAALASTA SAVONIAAN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAALAKADUN KAMPUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS KIINTEISTÖNRO

2 sisällys 1 Esipuhe 5 2 Rakennushistoria Lääninsairaalan alueen asemakaavan taustat Lääninsairaalatoiminnan alkuvaiheita Kuopiossa Lääninsairaalan uudisrakennusvaihe Uuden lääninsairaalan rakennushanke 8 Uusi lääninsairaalan päärakennus 10 Uuden lääninsairaalan muut rakennukset 12 Muutoksia ja korjauksia ensimmäisinä vuosikymmeninä Laajennusvaihe Lääninsairaalan laajennushanke 14 Uusi talousrakennus 14 Asuinrakennuksen muutostyöt 15 Uusi kirurginen osasto 16 Vanhan sairaalan muutokset 1910 laajennusvaiheen yhteydessä 19 Muut rakennustyöt 1910 laajennusvaiheen yhteydessä Muutokset sairaalakäytön aikana luvuilla 20 Talousrakennuksen muutos ja laajennus Sotasairaalavaihe ja vanhan päärakennuksen peruskorjaus Lääninsairaalan loppuvuodet 24 Kädenvääntö lääninsairaalan tilojen uuskäytöstä Sairaanhoito-opiston peruskorjaukset ja 1980-luvuilla 26 Asuinrakennuksen peruskorjaus Vanhan päärakennuksen peruskorjaukset Kirurgisen osaston peruskorjaus Talousrakennuksen peruskorjaus Uusi koulurakennus ja 2000-luvun korjauksia oppilaitoskäytössä 33 Talousrakennuksesta kirjasto ja kahvila 33 Sisä- ja talotekniikkaremontit 2000-luvulla Tilanne Korjaus- ja muutoshistoria rakennuksittain 36 RAK 1, kirurginen osasto 36 RAK 2, vanha lääninsairaala 36 RAK 3, talousrakennus 37 RAK 4, asuinrakennus 38 2

3 RAK 5, uusi koulurakennus Uudisrakennusten suunnittelijat 39 Lohrmann, Ernst Bernhard ( ) 39 Granholm, Gustaf Florentin ( ) 39 Schjerfbeck, Svante Magnus ( ) 40 Holm, Otto Ferdinand ( ) 40 Pitkänen, Pekka ( Nykytilanneinventointi Kirurginen osasto, rakennus Vanha lääninsairaala, rakennus Talousrakennus, rakennus Asuinrakennus, rakennus Rakennus Säilyneisyys ja johtopäätökset Alueen rooli kaupunkirakenteessa Rakennukset 73 Vanha päärakennus, rakennus 1 74 Asuinrakennus, rakennus 4 74 Kirurginen osasto 76 Talousrakennus 77 Uusi koulurakennus, rakennus Yhteenveto 79 5 Lähteet Arkistolähteet Kirjalliset lähteet Suulliset lähteet Sähköiset lähteet 82 6 Liitteet piirustusliitteet 83 3

4 4

5 1 Esipuhe Rakennushistoriallisen selvityksen tavoitteena on esittää Savonia-ammattikorkeakoulun Sairaalakadun kampuksen kiinteistöjen eli Kuopion entisen lääninsairaalan tontin ja sen rakennusten rakennushistoria, inventoida nykyinen rakennuskanta ja arvioida alueen ja rakennusten rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja ajankohtaisen suunnittelun ja kaavoituksen tarpeisiin. Selvityksen ensimmäisessä osassa esitetään alueen rakentumisen vaiheet. Toisessa osassa inventoidaan nykytilanne. Rakennukset esitellään sisä- ja ulkopuolelta osakokonaisuuksittain. Huonekohtaista inventointia ei ole tehty. Viimeisessä kappaleessa arvioidaan rakennusten historiallista, rakennushistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä sekä luonnehditaan tontin tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa huomioitavia rakennuskannan olennaisia ominaispiirteitä. Selvitys perustuu lähdeluettelon kirjallisuuden ohella Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan piirustusarkistoon, Rakennushallituksen piirustusarkistoon Kansallisarkistossa ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon valokuva-arkistoon. Kuvien lähteet esitetään kuvatekstien yhteydessä. Mikäli lähdetieto puuttuu, kuva on tekijän. Selvityksen on tilannut Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (sopimus pvm ). Tilaajaa edustaa kiinteistöpäällikkö Matti Jalkanen. Selvitys on toteutettu Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:ssä touko-syyskuussa Työhön ovat osallistuneet arkkitehti Terhi Lehtimäki ja arkkitehtiylioppilas Kaisu Fränti. Rakennus 5 osalta rakennushistorian ja inventoinnin on laatinut Sillman Arkkitehtitoimisto Oy (osiot 2.7, 2.10: Rak5, 3.5, ja 4.2: Uusi koulurakennus). Tampereella Hanna Lyytinen 5

6 Uno Gyllingin laatima asemakartta vuodelta Lääninsairaalan ensimmäisen rakennusvaiheen rakennukset näkyvät ruutukaavaalueen länsipuolella. 6

7 2 Rakennushistoria 2.1 Lääninsairaalan alueen asemakaavan taustat Kustaa III:n määrättyä Kuopion Savo-Karjalan hallinto- ja kauppakaupungiksi maanmittari Per Kjellman laati vuonna 1776 Kuopiolle klassista kaupunki-ihannetta noudattaneen ruutukaavan. Kjellmanin asemakaava toteutui miltei kokonaisuudessaan ja se muodosti perustan myöhemmille asemakaavoille. Regulariteetin ruutukaavasta huolimatta kadut eivät olleet suoria eivätkä tasaleveitä. Vuonna 1860 vahvistettiin uusi asemakaava pohjautuen C. A. Edelfeltin vuonna 1858 laatimiin kaavaluonnoksiin puistokatuineen ja kortteleita halkovine puukujanteineen. Kaavan jäljet ovat nykyisessä kaupungissa hyvin vähäisiä, sillä rakentamista jatkettiin kuitenkin suurimmalta osin 1700-luvun kaavan mukaisesti. (Räsänen 2007, s. 161). Vuonna 1880 vahvistettiin käytäntö 1700-luvun kaavan mukaisesti rakennetun kaupunkialueen säilyttämisestä ennallaan sillä tarkennuksella että uudet rakennukset tuli sijoittaa yleiseen katulinjaan 1860-kaavan mukaan. (Räsänen 2007, s. 161). Kuopiolla oli tärkeä asema Savo-Karjalan pääkaupunkina ja lääninhallinnon keskuksena. Tuntuva osa valtion rakennustoiminnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa liittyi läänien pääkaupunkeihin sijoitettuihin valtion toimitiloihin ja laitoksiin. Näitä olivat Kuopiossa mm. maaherran residenssi, lääninvankila, asevelvollisen sotaväen kasarmialue ja lääninsairaala. (RKY 2009). Lääninsairaalan ensimmäiset rakennukset rakennettiin 1870-luvulla silloisen ruutukaupunkialueen ulkopuolelle kuitenkin ruutuasemakaava huomioiden (Asemapiirustus 1876, Uno Gyllingin Kuopion asemakartta 1881). Kuten Kuopion useimmat muutkin sairaalat lääninsairaala sijoitettiin näkyvälle paikalle veden äärellä. Ennen vesijohtoverkostoa tähän sisältyi sairaalan vesihuoltoon ja hygieniaan liittyvä käytännöllinen näkökohta (Riekki 2005 s. 235). 7

8 Myös Kuopion kaupunki rakensi oman kaupunginsairaalansa Valkeisen rannalle aivan lääninsairaalan naapuruuteen. Se aloitti toimintansa vuonna (Riekki 2005, s. 224). 2.2 Lääninsairaalatoiminnan alkuvaiheita Kuopiossa Vuotta 1794 voidaan pitää Kuopion lääninsairaalan perustamisvuotena (Hällström 1912, s. 140). Alkuaikoina sairaala toimi nykyisen Maljalahden koulun kohdalla. Lääninsairaaloiden (aik. lääninlasarettien) perustaminen oli yksi niistä toimenpiteistä, joiden avulla Suomessa pyrittiin ratkaisemaan kuppataudin yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle aiheuttamia ongelmia. Vuonna 1810 määrättiin, että lääninlasaretit on varustettava kuppatautipotilaiden hoitoon ottamista varten, ja että jokaisen lääninlasaretin yhteyteen on perustettava tilapäinen parantola yksinomaan kuppatautipotilaita varten (Forsius 1999). Kuopion lääninsairaala päätettiin siirtää 1810-luvulla kaupungin palaneen postikonttorin paikalle Lahdentaan alueelle Kallaveden rannalle (RKY 2009). Vuonna 1822 C. Bassi suunnitteli lääninsairaalalle uuden puurakennuksen, joka tunnettiin Lahdentaan sairaalan nimellä (Riekki 2005, s. 220). Lahdentaassa kärsittiin koko toiminnan ajan tilanahtaudesta, ja sairaalan potilaiden ylimääräisille hoitoloille oli vuokrattu huoneita myös muualta. (Hällström 1913, s ). 2.3 Lääninsairaalan uudisrakennusvaihe 1877 Uuden lääninsairaalan rakennushanke Uuden lääninsairaalan rakennushanke virisi 1860-luvulla. Valtion rakennushankkeiden suunnittelusta vastasi Yleisten rakennusten ylihallitus. Ilmeisesti uutta lääninsairaalarakennusta suunniteltiin ensimmäisessä vaiheessa Lahdentaan sairaalan tontille, sillä kansallisarkistossa on tammikuussa 1865 päivättyjä E. Lohrmannin ja Ferdinand Öhmanin allekirjoittamia suunnitelmia, joissa esitetään uusi kolmikerroksinen kivirakenteinen sairaala Lahdentaan sairaalan tontille. Suunnitellun sairaalan pohjakaava oli symmetrinen pitkänomainen sivukäytävällinen rakennus. (RakH 56M 6/10). Jostain syystä tämä rakennushanke kuitenkin raukesi. Vuonna 1867 Kuopion kaupungin vanhimmat päättivät kokouksessaan luovuttaa valtiolle maksutta alueen Valkeisenlammen rannalta lääninsairaalan rakentamista varten (Riekki 2005, s. 220). Tontti sijaitsi silloisen keskusta-alueen ulkopuolella, ruutukaavaalueen ja lammen välissä. Yleisten rakennusten ylihallituksessa, touudet rakennukset A lääninsairaalan päärakennus B asuinrakennus 1 ulkorakennus 2 ruokavarasto ja liiteri 3 jääkellari 4 juurikaskellari 5 jääkellari 6 ruumishuone 7 sikolätti 8 pesulaituri Säilyneet rakennukset merkitty kirjaimilla, myöhemmin puretut numeroilla. 8

9 dennäköisesti arkkitehti Ernst Lohrmannin johdolla, laadittiin suunnitelmat tälle tontille uutta sairaalaa varten samana vuonna. (RakH Iea 180:7). Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittu allekirjoittamaton asemapiirustus ensimmäisestä rakennusvaiheesta. Vaikka sairaalan tontti sijaitsi ruutukaava-alueen ulkopuolella, rakennusten sijoittelu ja pihajärjestelyt tukeutuvat ruutukaavakaupungin koordinaatistoon. Rakennukset ja istutukset rajasivat suljetun pihan ja puukujanne jatkoi Torikadun linjaa. Vaikka sairaalan tontti sijaitsi ruutukaava alueen ulkopuolella, asemapiirustus osoittaa, että rakennusten sijoittelu ja tontin käyttö kytkeytyi elimellisesti ruutukaavan koordinaatistoon ja linjoihin. Sairaalan päärakennus sijoittui silloisen tontin eteläreunalle, taloudenhoitajan asunto itäreunalle ja ulkohuone- ja varastorakennusten rivi pohjoisreunalle. Rakennukset rajasivat sairaalalle oman suljetun pihapiirin. Vain ruumishuone oli sijoitettu paviljonkimaisesti puistoalueelle. Sairaalan piha-alueen portti oli suunniteltu Klockaregatanin (nyk. Torikatu) päätteeksi, ja kadun linjaus jatkui sairaalan pihan läpi puurivillä reunustettuna pihatienä. Tontin eteläreunan oli ilmeisesti ajateltu ruutukaava-alueen laajentuessa myös rajautuvan katuun, sillä sairaalan pääsisäänkäynti oli sijoitettu päärakennuksen eteläjulkisivuun tontin rajalle. Uutta rakennusta alettiin rakentaa vuonna 1874 Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin johdolla, ja rakennustöihin osallistui mm. lääninvankilan vankeja (Riekki 2005, s. 220). 9

10 Päiväämätön ja allekirjoittamaton laveerattu suunnitelmapiirustus lääninsairaalan päärakennuksen pääjulkisivusta etelään todennäköisesti vuodelta 1867.Tiukan symmetriseen julkisivuun tuo rytmiä ikkunoiden ryhmittelytapa. (Rakennushallituksen piirustusarkisto). Uusi lääninsairaalan päärakennus Kaksikerroksinen sairaalarakennus valmistui vuonna 1877, ja se otettiin käyttöön (Hällström 1914, s. 546). Sairaalan päärakennus oli tiilirakenteinen, pohjamuodoltaan U-muotoinen rakennus. Pitkänomaiseen, itä-länsisuuntaiseen päämassaan liittyi kummassakin päädyssä pohjoiseen suuntaavat pihasiivet. Päämassassa oli kummankin pitkän julkisivun keskellä kolmiopäätyiset risaliitit. Rakennuksessa oli osittain maanalaisen kivijalkakerroksen päällä kaksi sairaalakerrosta ja kylmä ullakko. Julkisivut olivat symmetriset ja materiaaliltaan puhtaaksi muurattua ristilimitettyä tiiltä. Päämassan katto oli aumattu, pihasiivissä oli harjakatot. Ikkunat olivat pystysuuntaisia, yläreunastaan loivasti kaaren muotoisia, ja pitkillä pääjulkisivuilla ne oli sijoiteltu kahden ikkunan ryhmiin. Katolla oli lunetti-ikkunat. Pääsisäänkäynnin tiiliportaali sijaitsi eteläjulkisivun risaliitin keskellä, ja sille johti graniittiportaat. Kivijalka oli pääasiassa piikattupintaista, tummaa diabaasikiveä. Paikkakunnan sanomalehdessä (Tapio Sanomia Savosta ja Karjalasta ) oli kaksi arkkitehti Öhmanin ilmoitusta, joista toisessa ilmoitettiin vuoren särkemisestä Valkeisen rannalla uuden lasaretin rakennuksen tarpeeksi. Kivijalan diabaasikivi lienee louhittu läheisistä kallioista. Toisessa ilmoituksessaan Öhman pyytää toimittamistarjousta miljoonasta säännöllisestä, helakanpunaiseksi 10

11 poltetusta tiilestä, jotka ovat runsas 11 tuumaa pitkiä, 5 tuumaa leveitä ja 3 tuumaa paksuja. (Lukkarinen 2009, s. 3). Uudessa sairaalassa oli 88 sairaspaikkaa. Suunnitelmassa ensimmäisen kerroksen huoneet oli esitetty naisia ja toisen kerroksen huoneet miehiä varten, itäinen puolisko lasarettisairaita, läntinen iho- ja kuppasairaita varten. Tosin vuoteen 1911 asti uudessa sairaalassa hoidettiin vain miespuolisia kuppapotilaita naispuolisten jäädessä käytännöllisistä syistä edelleen vanhaan Lahdentaan sairaalaan. Potilashuoneet olivat eteläseinustalla, ja yhdyskäytävä pihan puolella pohjoisseinustalla. Ensimmäisen kerroksen keskellä oli kanslia, leikkaushuone ja yksityishuone. Rakennuksen keskiosassa oli symmetrisesti kaksi porrashuonetta, naisten ja miesten osastoille kummallekin omansa. Pihasiivissä oli hoitajattarien asuinhuoneita, osastokeittiöt, sivuporrashuoneet, kylpyhuoneet ja klosetti. Kivijalkakerroksessa alun perin itäpäässä oli yleinen keittiö, ruokasali ja keittiöhenkilökunnan asuinhuoneita. Länsipäässä oli huoneita muulle palvelusväelle, pesutupa ja leivintupa. (Hällström 1914, s ). Lääninsairaalan päärakennuksen ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus. Päivätty Yleisten rakennusten ylihallituksessa helmikuussa Ei mittakaavassa. 11

12 Uuden lääninsairaalan muut rakennukset Taloudenhoitajan asuinrakennus valmistui jo vuotta sairaalaa aiemmin. Asuinrakennus oli alun perin yksikerroksinen ja pohjaltaan suorakaiteenmuotoinen. Julkisivut olivat todennäköisesti punatiiltä sairaalan päärakennuksen rakennuksen tapaan. Julkisivusommittelu oli symmetristä. Pääsisäänkäynti oli länsijulkisivun keskellä, ikkunat kuusiruutuiset, yläreunastaan loivasti kaareutuvat. Rakennuksessa oli viisi huonetta, keittiö ja portaikko. Ulkohuonerakennus ja punatiilinen ruumishuone valmistuivat sairaalan päärakennuksen kanssa samana vuonna Taloudenhoitajan asunto, suunnitelmat päivätty Yleisten rakennusten ylihallituksessa helmikuussa Muutoksia ja korjauksia ensimmäisinä vuosikymmeninä Uudessa lääninsairaalassa todettiin toiminnallisia muutostarpeita heti käyttöönoton jälkeen, ja vuoden käytön jälkeen ilmeni myös teknisiä korjaustarpeita. Katossa oli vaikeasti korjattavia vuotoja, ja myös valurautaisten kamiinoiden savupiipuissa oli halkeamia. Päärakennuksen alle oli rakennettu kaivo perustusten rakentamisen yhteydessä. Kaivosta vesi nostettiin käsipumpulla sairaalan ullakolla olevaan säiliöön, josta se sitten johdettiin eri osastojen kylpyhuonei- 12

13 siin. Säiliö oli tehty puusta. Talvisaikana kaivovettä ei riittänyt säiliön täytenä pitämiseen, mistä oli seurauksena puusäiliön ravistuminen ja vesivuodot yläpohjaan. Vettä jouduttiinkin tuomaan Valkeisesta hevosilla vetämällä, kunnes 1890-luvulla hankittiin sairaalaan vesijohto pihalla olevasta kaivosta saatiin lupa hankkia lämmitetyllä ilmalla käytettävä vesipumppu, joka sijoitettiin renkituvan viereiseen huoneeseen. (Hällström 1914, s ). Vuonna 1897 uusia kirurgisia toimenpiteitä kannattanut ylilääkäri Gygnaeus sisustutti lääkärin huoneen silloisen käsityksen mukaiseksi nykyaikaiseksi leikkaushuoneeksi. Myös sairashuoneiden tulisijat vaihdettiin lattialla vapaasti seisoviksi pyöreiksi senaatti antoi varat sähkövalon hankkimiseksi silloisen sairaalan kaikkiin huoneisiin asuinhuoneita lukuun ottamatta. Valkeisen rannalla oli vuodesta 1880 pesulaituri, joka varustettiin kamiinalla lämmitetyllä kojulla. Siinä pestiin vaatteiden lisäksi miespuoliset kuppapotilaat. Pesulaituri hävitettiin vuonna (Hällström 1914, s. 458). Lääninsairaalan päärakennuksen pihajulkisivu vuonna Myös pihan puolen pitkän julkisivun keskellä oli päätykolmiollinen risaliitti. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja Viktor Barsokevitsch 13

14 2.4 Laajennusvaihe 1910 Lääninsairaalan laajennushanke Lääninsairaalan alkuvuosien jälkeen Kuopion kaupungin ja lähiympäristön väestö oli kasvanut nopeasti. Lääninsairaalassa tohtori Gygnaeuksen tultua ylilääkäriksi uudet hoitomuodot kirurgian alalla alkoivat saada jalansijaa. Näistä syistä sairaalaan pyrki jatkuvasti enemmän potilaita kuin pystyttiin hoitamaan, ja ajatus uuden sairaalapaviljongin rakentamisesta virisi. Lääkintöhallitus esitti pientä laajennusta ja muutoksia nykyiseen sairaalarakennukseen, ja senaatin määräyksestä 1902 lohkaistiin sairaalatontin eteläpuolelta 0,67 ha maa-alue näitä laajennuksia varten. Lääkintöhallituksen esitys todettiin kuitenkin täysin riittämättömäksi ja hanke raukesi sillä erää. (Hällströn 1914, s. 462). Vuonna 1905 senaatti määräsi Rakennusylihallituksen laatimaan uudet suunnitelmat uutta sairaalarakennusta, uutta talousrakennusta ja vanhan sairaalarakennuksen muutostöitä varten. Arkkitehtien Florentin Granholm ja Magnus Schjerfbeck allekirjoittamat suunnitelmat lähetettiin senaatille, joka hyväksyi ne sillä lisäyksellä, että myös alilääkärille rakennettaisiin asunto. (Hällström 1914, s. 463). Uuden sairaalarakennuksen suunnitelmissa sairaspaikkoja oli 50, ja lisäksi modernit kirurgian tilat. Uusi talousrakennus käsitti pesutuvan, leivintuvan ja ruokala-keittiön. Rakennustyöt aloitettiin arkkitehti Otto F. Holmin johdolla 1908 (Riekki 2005, s 222). Uusi talousrakennus Ensimmäisenä valmistui uusi talousrakennus Talousrakennuksen pohjakerroksessa oli suuri kellariosasto ruokien säilytystä varten, maitohuone, kaljan valmistushuone sekä kaksi leiposäilyneet rakennukset A ent. lääninsairaalan päärakennus, muutos sisätautiosastoksi B asuinrakennus 1 ulkorakennus 6 ruumishuone uudet rakennukset C talousrakennus D kirurginen osasto 9 ulkorakennus 10 sikala puretut rakennukset 2 ruokavarasto ja liiteri 3 jääkellari 4 juurikaskellari 5 jääkellari 7 sikolätti 8 pesulaituri Laveeratut suunnitelmapiirustukset talousrakennuksesta. Granholmin ja Schjerfbeckin 1906 allekirjoittama länsijulkisivu ja Holmin 1910 allekirjoittama kellarin ja 1. kerroksen pohjapiirustus. Pohjapiirustuksessa betonirakenteet on esitetty harmaalla ja tiilirakenteet punaisella. 14

15 mohuonetta. Pohjakerroksen eteläpäässä oli myös koneenhoitajan asunto. Ensimmäinen kerros oli varattu kokonaan keittiölle ja ruokasaleille. Keittiöhuoneessa oli tilava Högforsin rautahella ja höyrykattilat. Keittiöön kuului lisäksi ruoka-aineiden valmistushuone, astiainpesuhuone ja tarjoiluhuone ja kaksi ruokasalia, joista toinen oli tarkoitettu hoitajattarille ja toinen muuta palvelusväkeä varten. Toisessa kerroksessa sijaitsi pesulaitos. Varsinaiseen pesusaliin likapyykki nostettiin sähköhissillä. Pesusalin lisäksi kerroksessa oli mankelointihuone, silityshuone ja pesunjohtajattaren asuinhuone. Ullakkokerroksessa oli palvelusväen asuinhuoneita, kuivatushuone ja kylmää ullakkoa. Talousrakennuksen eteläpäässä pohjakerroksessa oli vielä pannuhuone, halkosäiliöt ja sähkökeskushuone ja desinfektiouuneja varten kaksi huonetta. Asuinrakennuksen muutostyöt Asuinrakennuksen korotus ja laajennus valmistui Rakennukseen tehtiin toinen kerros, johon tuli alilääkärin asunto. Asuinrakennusta laajennettiin pohjoispäädystä yhdellä huoneella ja uudella, massasta puolipyöreänä ulostyöntyvällä tornimaisella porrashuoneella. Myös alakerran asuntoon lisättiin uusi suora käyntiovi ulkoa pihapuolen pääsisäänkäynnin oikealle puolelle. Todennäköisesti rakennuksen aiemmin punatiiliset julkisivut rapattiin tässä vaiheessa. Rakennus varustettiin vesijohdolla ja viemärillä. Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittu allekirjoittamaton asuinrakennuksen muutospiirustus Ei mittakaavassa. 15

16 Uusi kirurginen osasto Ulkoarkkitehtuuri Uusi kirurginen osasto otettiin käyttöön Rakennus koostui Sairaalakadun varrella olevasta päämassasta, sen takana olevasta matalammasta leikkaussaliosasta ja näitä yhdistävästä nivelosasta. Sairaalakadun suuntainen pääjulkisivu muodosti näyttävän päätteen Kauppakadulle. Pääjulkisivu oli lähes symmetrinen, ja sitä oli porrastettu sekä syvyys- että korkeussuunnassa keskellä olevaa graniittista pääsisäänkäyntiportaalia korostaen. Päämassassa oli harjakatto, jonka korotettu keskiosa ja pohjoispääty olivat aumatut. Pääsisäänkäynnin edessä oli kahta puolta nousevat hieman barokkivaikutteiset ajorampit keskelle ladottuine porrasaskelmineen. Uuden sairaalan julkisivut olivat rapatut, kivijalkakerros vaaleaa granodioriittia. Sisäpihan puolella kivet olivat lohkopintaisia, Sairaalakadun puolella tasoitetut. Rakennuksen pohjoisen puoleisen osan kivijalkakerroksen seinät olivat makkarasaumattua square rubble muurattua graniittia. Otto F. Holmin vuonna 1910 allekirjoittama laveeraus uuden kirurgisen osaston itäjulkisivusta Rakennuksen pohjoispäädyssä, kuten myös nivelosan pohjoisjulkisivussa, oli ulkonevat jugendtyyliset sivusisäänkäyntiporttaalit. Päämassan pihajulkisivun molemmissa reunoissa oli ulkonevat umpikaiteiset parvekkeet kahdessa kerroksessa. Ylempi parveke oli kattamaton. Päämassassa nivelosan pohjoispuolella oli kahdenkerroksen korkuinen, länteen avautuva sisäänvedetty parveke. Julkisivussa parvekkeiden välissä oli ulkoneva puolipyöreä porrashuone. 16

17 Pihaan työntyvän noppamaisen leikkaussaliosan muodonantoa määritteli luonnonvalon tarve. Leikkaussalimassan länsipäätyä hallitsivat suuret ikkunat. Alemmat ikkunat valaisivat suoraan leikkaussaleja, ylemmät ikkunat olivat ullakolla jyrkän pulpettikaton alla ja antoivat lisävaloa leikkaussalien sisäkattojen ikkunoiden kautta. Pulpettikattoinen, ylä- ja sivuräystäiden puolelta räystäätön ja pelkistetty rakennusmassa toteutettiin siten varsin funktionaalisena. Päämassan puoleiset ulkokulmat olivat pyöristetyt. Päämassan ja nivelosan kainalossa pihasiiven eteläpuolella näkyi pääporrashuoneen ja päivähuoneiden kaarevat seinät. Uuden kirurgisen osaston ulkoarkkitehtuuria voidaan kutsua sekatyyliseksi. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa käytettiin myöhäiskansallisromanttisia jugendvaikutteisia aiheita esimerkkeinä Ylemmässä kuvassa lääninsairaalan uudet rakennukset lännestä vuonna Leikkaussalien suuret ikkunat näkyvät pihasiiven päädyssä symmetrisinä. Vasemmassa reunassa näkyy talousrakennuksen eteläosa ja pannuhuoneen piippu. Alempi kuva on otettu pian kirurgisen osaston valmistumisen jälkeen vuosien 1911 ja 1917 välillä. Sairaalakadun suuntaisen rakennusmassan pihajulkisivussa näkyvät ulkonevat parvekkeet rakennuksen vasemmassa reunassa, sisäänvedetyt parvekkeet kaarevan porrashuoneen oikealla puolella ja jugendtyyliset ulkonevat sivusisäänkäynnit päädyssä ja nivelosassa. Kuvat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 17

18 luonnonkiven käyttötavat, kasviornamentit päätykolmiossa ja pihapuolen parvekkeiden muotoilu. Toisaalta pääjulkisivun jäykkä symmetria, pääosin T-karmilliset ikkunat ja ornamentiikan käsittelytapa olivat jo etääntyneet jugendin vapaammasta muotokielestä. Pihasiiven länsipäädyn vaikuttavan funktionaalinen ilme ja kubistinen massa pyöristettyine kulmineen tuntuivat enteilevän jo 1920-luvun modernismia. Sisätilat Uuden kirurgisen sairaalarakennuksen kellarikerroksen pohjoispäässä oli poliklinikkahuoneisto ja vahtimestarin asunto. Muu osa kellarista oli keskuslämmityksen ja ilmanvaihdon tiloja. Ensimmäinen ja toinen kerros oli varattu sairaille. Pienemmät potilashuoneet sekä hoitajien huoneet ja keittiöt olivat kadun puolella. Portaikot ja päivähuoneet olivat pihasivulla. Läpitalon ulottuvat kymmenen hengen potilashuoneet suurine parvekkeineen sijaitsivat symmetrisesti talon päädyissä. Päämassan korkeammassa keskiosassa oli kolmas kerros, jossa kadunpuolella oli rivi hoitajattarien huoneita. Muutoin kerros oli kylmää ullakkoa. Pääportaan keskikuiluun tuli hissi. Pihasiiven ensimmäisessä kerroksessa olivat laboratorio ja röntgen. Kirurgisen osaston ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus ja leikkaus vuodelta Allekirjoittajina Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit Florentin Granholm ja Magnus Schjerfbeck. Ei mittakaavassa. 18

19 Kaksi samanlaista leikkaussalia oli sijoitettu toiseen kerrokseen. Toinen sali oli tarkoitettu puhteiden, toinen likaisten tapausten varalle (Hällström 1914, s. 468). Salit saivat mahdollisimman paljon päivänvaloa suurista ikkunoista suoraan ja epäsuorasti ullakon kautta. Rakenteet ja talotekniikka Kirurgisen osaston seinät olivat tiilirakenteiset ja välipohjat ja porrashuoneet betonia. Potilashuoneiden ja käytävien lattiat oli päällystetty linoleumilla, leikkaussalien lattiat Metlacher-levyillä ja leikkausosaston valmistushuoneessa ja keittiössä asfaltilla. Pesuhuoneissa oli sementtilattia, mankelihuoneessa pyroliittilattia. (Hällström 1914, s ). Sekä uusi kirurginen osasto että uusi talousrakennus varustettiin keskuslämmityksellä ja sairaalarakennus myös keinotekoisella ilmanvaihdolla. Talousrakennuksen konehuoneesta johti maanalainen käytävä kumpaankin rakennukseen. Rakennuksia lämmitettiin alipainoiseksi vaihdetun höyryn avulla siten, että talousrakennus ja sairaalan pohjakerros lämpenivät höyryllä, muut sairaalarakennuksen kerrokset höyryn lämmittämällä vedellä. Sairaalan ilmanvaihtoa varten ulkoa tullut puhdas ilma lämmitettiin kellarikammiossa lämpöpattereilla ja puserrettiin sähkölektin avulla kuhunkin huoneeseen seinäventtiilien kautta. (Hällström 1914, s.466). Vanhan sairaalan muutokset 1910 laajennusvaiheen yhteydessä Tilojen käyttötarkoitusta muutettiin uuden kirurgisen osaston käyttöönoton jälkeen. Vanhasta päärakennuksesta tuli kuppa- ja eristysosasto kirurgisen potilaiden siirryttyä uuteen rakennukseen. Alkuperäinen, ulkoseinän kautta kulkeva ilmavaihto oli havaittu jo heti valmistumisen jälkeen riittämättömäksi, mistä syystä kuhunkin huoneeseen asennettiin yksi terveysikkuna. Tästä vaiheesta on allekirjoittamattomia suunnitelmia vanhan osaston muutostöistä: uusi porraslaajennus risaliitin itäreunaan pohjakerroksesta ensimmäiseen kerrokseen ja toinen uusi porraslaajennus itäpihasiiven pohjoispäähän ensimmäisestä kerroksesta toisen kerroksen. Lisäksi suunnitelmissa esitetään joitain vähäisiä lisäväliseinä- ja väliovimuutoksia. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan ole toteutuneet Muut rakennustyöt 1910 laajennusvaiheen yhteydessä Uusi ulkohuone, kellari ja sikolätti valmistuivat Pihan istutus ja tasoitustyöt valmistuivat (Hällström). Rakennuskantaa täydennettiin vielä arkkitehti E. A. Kranckin suunnittelemalla saunaja pesutuparakennuksella, joka valmistui Valkeisenkadun varrelle 1915 (Riekki 2005, s. 222). 19

20 2.5 Muutokset sairaalakäytön aikana luvuilla Talvi- ja jatkosotien ajaksi perustettiin sotasairaalaverkosto sotaolosuhteissa vammautuneita ja sairastuneita varten. Sotasairaalat huolehtivat myös siviilipotilaiden tavanomaisten tautien hoidosta. Sotasairaaloiden keskeisinä yksikköinä olivat valtion omistamat lääninsairaalat. Kuopion lääninsairaala oli Kuopiossa sijainneen 20. Sotasairaalan keskeisin yksikkö, ja sen molemmat sairaalarakennukset olivat puolustusvoimien käytössä. Talvisodan aikana kirurgisia sairaansijoja oli 192 ja siviilipotilaille oli varattu 100 sairaansijaa. Sotasairaalaosaston rinnalla toimi sotasairaalan poliklinikka lääninsairaalan vanhassa päärakennuksessa. (Kärjä 2010). Vanha sairaalarakennus peruskorjattiin välirauhan aikana. Talvisodan aikana siinä oli ollut vielä uunilämmitys ja lämminvesiversäilyneet rakennukset A ent. lääninsairaalan päärakennus, laajennus ja muutos B asuinrakennus C talousrakennus, laajennus ja muutos D kirurginen osasto 1 varastorakennus 6 ruumishuone, muutos kellariksi 9 varastorakennus 10 sikala, muutos sauna- ja asuinrakennukseksi 11 muuntajarakennus Itsenäisyyden ajan alussa Kuopion lääninsairaala oli taloudellisissa vaikeuksissa. Varoja vanhan puolen peruskorjaukseen anottiin 1920-luvulta lähtien joka vuosi luvun lopulla sairaala sai uuden leikkauspöydän, autoklaavin ja leikkaussalin valaistus korjattiin (Hannula 1994, s. 34). Ilmeisesti samaan aikaan rakennettiin vanhan päärakennuksen länsipäätyyn suuri avoparveke, joka mahdollisti lastenosaston potilaiden ulkoiluttamisen (Vuorio 1996, s. 36) luvun alussa röntgenkone uusittiin, ja sairaala sai uuden laboratorion sekä viemäriverkoston. Ongelmana oli edelleen liian pieni poliklinikka, jossa ei ollut leikkaussalia poliklinikka sai vahtimestarin asunnosta rakennetun leikkaussalin. Sairaalan entiseen sikalarakennukseen sijoitettiin vahtimestarin ja kylvettäjän asunnot, puusepän työhuone, henkilökunnan saunat ja pesulat. (Hannula 1994, s. 34). Talousrakennuksen muutos ja laajennus 1935 Vuonna 1935 talousrakennusta laajennettiin ja toiminnot järjestettiin uudelleen. Pesulatilat siirrettiin kellariin. Ensimmäiseen kerrokseen päämassan ja pannuhuonemassan väliin rakennettiin uusi leipomo, ja koko ensimmäinen kerros järjestettiin keittiötiloiksi. Toiseen kerrokseen sijoitettiin ruokasalit, konemestarin asunto ja lämmittäjien huone. Kolmannen kerroksen kuivausullakolle rakennettiin lisää asuinhuoneita. Rakennukseen lisättiin uusi tavarahissi ensimmäisen kerroksen keittiötilojen ja toisen kerroksen ruokasalien välille. Lisäksi suunnitelmissa esitettiin maanalainen kellarilaajennus, jota ei kuitenkaan toteutettu. Muutokset suunniteltiin Lääkintöhallituksen rakennuskonttorissa. Sotasairaalavaihe ja vanhan päärakennuksen peruskorjaus 1940 Viereinen sivu: talousrakennuksen kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen muutospiirustus vuodelta Uusi leipomolaajennus näkyy vasemmassa reunassa. Ei mittakaavassa. 20

21 21

22 kosto puuttuivat. Peruskorjaussuunnitelmat on allekirjoittanut Rakennushallituksessa Martti Välikangas. Korjauksessa vanha osasto remontoitiin sairaalan sisätautiosastoksi. Rakennusta laajennettiin pohjoispuolella täyttämällä keskirisaliitin ja siipiosien väliin jäävät syvennykset. Laajennusosiin sijoitettiin pohjakerroksessa keittiö- ja pesutiloja, 1. ja 2. kerroksessa pesutiloja sekä käytävään avautuvat päivähuoneet. Muutoksessa pohjoislapetta korotettiin ja ullakolle lappeen alle rakennettiin asuntolahuoneita hoitajattarille. Pohjoisjulkisivun risaliitin päätykolmio purettiin ja uusien tilojen ulkoseinä ikkunoineen nousi entisen räystäslinjan yläpuolelle. Entiset pääporrashuoneet purettiin, ja niiden tilalle rakennettiin keittiöt. Uusi suurempi hissillinen pääporras rakennettiin keskelle rakennusta. Sisätilat nykyaikaistettiin purkamalla kaikki uunit ja leventämällä lähes kaikkia potilashuoneiden väliovia. Sisävessoja lisättiin. Päämassan ja pihasiipien kainaloon rakennettiin kumpaakin osastokerrokseen uudet betoniparvekkeet. Pihasiipien päädyissä olleet ikkunat muurattiin umpeen. Jatkosodan aikana lääninsairaala toimi jälleen sotasairaalana, tällä kertaa akuuttikirurgian sairaalana ja KNK-tautien ja silmätautipotilaiden hoitopaikkana. Sotasairaalan potilaspaikkoja oli Siviilipotilaille oli varattu enää 10 kirurgista paikkaa. Sotasairaalan poliklinikka toimi lääninsairaalan vanhalla puolella kuten talvisodankin aikana. (Kärjä 2010). Sotasairaalat siirrettiin alkaen puolustusvoimilta lääkintöhallituksen alaisuuteen ja nimettiin sotavammasairaaloiksi. Niinpä 20. Sotavammasairaala Kuopiossa jatkoi paikallisen sotasairaalan toimintaa tauotta sen tiloissa ja samalla henkilökunnalla. Sen toiminta päättyi (Kärjä 2010). Puolustusvoimien toimesta sairaalalle oli hankittu uusi röntgenkuvauskone. Vuodelta 1945 arkistossa on Erkki Huttusen allekirjoittamat suunnitelmat röntgenosaston rakentamisesta vanhan päärakennuksen itäpäädyn pohjakerrokseen. 22

Lausunto. KUOPIO, Sairaalakatu 6-8 kiinteistön neljän rakennuksen suojeleminen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla

Lausunto. KUOPIO, Sairaalakatu 6-8 kiinteistön neljän rakennuksen suojeleminen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla Lausunto 19.03.2015 MV/5/05.01.01/2015 1 (5) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 2000 70101 KUOPIO Viite Lausuntopyyntönne 26.1.2015 POSELY/91/2015 Asia KUOPIO, Sairaalakatu 6-8 kiinteistön

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 ENTINEN BRUNBERGIN TEHDAS RAJOITTEET ASUINKÄYTÖLLE RAKENTAMISTA KOSKEVIEN LAKIEN JA MÄÄRÄYSTEN NÄKÖ- KULMASTA

P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 ENTINEN BRUNBERGIN TEHDAS RAJOITTEET ASUINKÄYTÖLLE RAKENTAMISTA KOSKEVIEN LAKIEN JA MÄÄRÄYSTEN NÄKÖ- KULMASTA P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 ENTINEN BRUNBERGIN TEHDAS RAJOITTEET ASUINKÄYTÖLLE RAKENTAMISTA KOSKEVIEN LAKIEN JA TEN NÄKÖ- KULMASTA 21.08.2012 1 / 6 1 PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS MRL 117, RakMK

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Havukosken Ässäkodit

Havukosken Ässäkodit Havukosken Ässäkodit Vuokra-asuntoja Kytötie 18, 01360 Vantaa Kerrospohjat Merkkien selitykset Huoneistopohjat Rakennustapaseloste R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S / 20.05.2013

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI SISÄLLYSLUETTELO Sijainti 3 Perustietoa kohteesta 4 Kaavatilanteesta 5 Perustietoa rakennuksesta 6 Sotamuseo 7 1. Kerros 8 2.

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO HEIKKI KIRJALAINEN OY

ARKKITEHTITOIMISTO HEIKKI KIRJALAINEN OY ARKKITEHTITOIMISTO HEIKKI KIRJALAINEN OY 1/5 20.09.2011 TOIMISTOMME SUUNNITTELEMAT SEKÄ TYÖN ALLA OLEVAT TOIMISTOTALOTYYPPISET REFERENSSIKOHTEET Tässä luettelossa olevat kohteet ovat toimistomme koulu-/

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Martinkartano Senioriasumisoikeusasuntoja Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat SENIORIASUMISOIKEUS OY ILTAMANTIE 7, 05810 HYVINKÄÄ P +108.00

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

1/16. Säterintie 8. Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT

1/16. Säterintie 8. Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT 1/16 Säterintie 8 Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT 2/16 Silkinkehruu Lämmin tuotantotila / varastotila puukatto jonka yläpuolella toimistotiloja Ikkunat ulos

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka Käpylä Korttelit 819 JA 810 / talo 5

Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka Käpylä Korttelit 819 JA 810 / talo 5 Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka Käpylä Korttelit 819 JA 810 / talo 5 1/5 HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 20.1.2012 ARKKITEHTITOIMISTO C&Co Oy Ari Paukio arkkitehti YLEISKUVAUS Puu-Käpylä on ensimmäinen

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

MYYDÄÄN ASUNNOIKSI MUUTETTAVISSA OLEVA TOIMISTOKIINTEISTÖ

MYYDÄÄN ASUNNOIKSI MUUTETTAVISSA OLEVA TOIMISTOKIINTEISTÖ MYYDÄÄN ASUNNOIKSI MUUTETTAVISSA OLEVA TOIMISTOKIINTEISTÖ LAIVANVARUSTAJANKATU 6, 00140 HELSINKI Tuloskiinteistöt Oy Erottajankatu 5 A 4 00130 Helsinki Puhelin 09-6841 620 Faksi 09-2783 239 etunimi.sukunimi@tuloskiinteistot.fi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu tiiviissä kaupunkirakenteessa Diplomityö, Saana Karala, Tarkastaja professori Ilmari Lahdelma, 16.12.2009. Asemapiirros 1:500

Yhtenäiskoulu tiiviissä kaupunkirakenteessa Diplomityö, Saana Karala, Tarkastaja professori Ilmari Lahdelma, 16.12.2009. Asemapiirros 1:500 +6.30 +7.00 +6.90 vaunusuoja Diplomityöni perustuu todelliseen suunnitteluhankkeeseen, jossa on pyritty löytämään raaisuja sijoittaa päiväkoti- ja koulutoiminta olemassa oleviin kiinteistöihin. Uudisrakentamisen

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTE As Oy Kuopion Rantakerttu Osoite: Asuntoja: Autokatospaikkoja: PIHA-ALUE JULKISIVUT JA VESIKATE IKKUNAT OVET VÄLISEINÄT SEINÄPINNAT KATTOPINNAT LATTIAPINNAT KALUSTEET VARUSTEET KODINKONEET

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmu Helsingin kaupunginmun lausunto Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosluonnoksesta (Meilahti 15526) HEL 2013-001497 T 10 03 03 Helsingin kaupunginmu

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013)

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) Arkkitehtitoimisto L-N Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS RAKENTAMISTAPAOHJE KAUNIAISTEN KAUPUNKI 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) 2 Sijainti

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3 Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3 Rakennushistoriaselvitys kuva Sakky 5.3.2013 Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy 1 Sisällysluettelo 1 Esipuhe 3 2 Rakennushistoria 5 2.1 Alueen asemakaavallinen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Kuvauksen suorittaja Tr-Lämpökuvaus Oy Gsm. 040-861 7001 Osoite Postitoimipaikka Krämertintie 31 D 006 Helsinki TilaajaJukka Hillo c/o As Oy Iirisranta OsoiteIirislahdentie 42 asunto

Lisätiedot

Koskelantie 17 Oulu, Toppila

Koskelantie 17 Oulu, Toppila Koskelantie 17 Oulu, Toppila KIINTEISTÖ OY OULUN UUTTI/KOELANTIE 17 MALLASTIE KIINT. OY OULUN UUTTI Koskelantie 17 KOELANTIE MALLASTIE KIINTEISTÖ OY OULUN UUTTI/KOELANTIE 17 RAKENNUSTAPASELOSTUS Rakennuskohde

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot