Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias"

Transkriptio

1 Terveys Kuolemansyyt Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 7-vuotias Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna yhteensä henkilöä, 9 miestä ja 47 naista. Tapaukset ovat lisääntyneet määrällisesti kahdessakymmenessä vuodessa lähes 4 prosenttia. Lisäksi kuolemaan myötävaikuttavana syynä kaatuminen tai putoaminen oli mukana yli 8 kuolemantapauksessa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui yli 7-vuotiaille. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleet 98- Kuolemaan johtaneet tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset ovat harvinaisia nuorilla, alle -vuotiailla. Heille on sattunut viime vuosina alle tapausta vuosittain. Vuonna viidennes kaatumiseen kuolleista oli 4 9-vuotiaita. Tämänikäisten kaatumisturmien uhreista kahdeksan kymmenestä oli miehiä ja yli kolmannes päihtyneitä. Suurin osa kuolemaan johtaneista kaatumisista tapahtui yli 7-vuotiaille. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kuolemantapauksia sattui enemmän naisille kuin miehille. Suhteutettuna elossa olevien naisten ja miesten määriin iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille. Kaatumiset ovat yleisin tapaturmakuolemansyy iäkkäillä ihmisillä ja ne aiheuttavat vuosittain enemmän kuolemia kuin esimerkiksi itsemurhat yhteensä. Kaatumisturmista noin puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja viidennes hoitolaitoksissa. Yli 7-vuotiaille tapahtui yhteensä 9 kuolemaan johtanutta kaatumista, joista kotona Helsinki.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 ja hoitolaitoksissa 4. Sen lisäksi kaatumiset ja putoamiset myötävaikuttivat kuolintodistuksilta kerättyjen tietojen mukaan 77 iäkkään henkilön kuolemaan, vaikka varsinaiset peruskuolemansyyt olivat muita kuin kaatumisia. Tyypillisiä kuolemaan johtavia vammoja olivat kallonsisäiset vammat ja reisiluun murtumat. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleiden ikäjakauma Dementiakuolemien määrä kasvanut 4 prosenttia viidessä vuodessa Vuonna kuoli yhteensä 77 henkilöä. Määrä on yli kaksi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakaumassa. Kuolleista lähes kaksi kolmesta oli täyttänyt 7 vuotta ja joka kolmas oli täyttänyt 8 vuotta. Lisääntynyt ikääntyneiden kuolleisuus näkyy kuolemansyissä lähinnä dementian ja verenkiertoelinten sairauksien määrän kasvuna. Vuonna verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 9 prosenttia kaikista kuolleista. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Dementia (mukaan lukien Alzheimerin tauti) aiheutti 4 prosenttia kuolemista. Dementian osuus kuolemista on kasvanut viime vuosina nopeasti. Sitä vastoin itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna. Itsemurhan teki 87 henkilöä, mikä on 9 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luku oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku kääntyi nousuun vuonna. Alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiperäisiin syihin kuoli lähes henkeä, joista suurin osa, kolme neljästä, oli miehiä. Kuolemansyyt (aikasarjaluokitus) Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Dementia, Alzheimerin tauti Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) Hengityselinten sairaudet Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Itsemurhat 87 8 Muut kuolemansyyt 9 9 Kuolleita yhteensä

3 Sisällys. Kuolemansyyt vuonna...4 Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä kasvaimet...4 Ikääntyneiden yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairaudet.... Sepelvaltimotauti syynä useampaan kuin joka viidenteen kuolemaan.... Yhä useampi kuolee dementiaan ja Alzheimerin tautiin Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun...9. Kaatumiset yleisin tapaturmakuoleman syy... Päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa vähentynyt... Vuonna yli huumausainekuolemaa.... Itsemurhien määrä yhä laskussa Kätkytkuolemia noin kymmenen vuodessa... Taulukot Taulukko. Työikäisten ( 4-vuotiaiden) kuolemansyiden pääryhmät...4 Taulukko. Huumausaineista johtuvat kuolemat... Taulukko. Alle -vuotiaana kuolleiden kuolemansyyt, 9 ja... Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, molemmat sukupuolet... Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, miehet...8 Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, naiset... Liitetaulukko. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista... Liitetaulukko. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella Liitetaulukko 4. Vuoden keskiväkiluku iän ja sukupuolen mukaan... Liitetaulukko. Kuolemansyytilaston ikävakioitujen lukujen laskennassa käytetty vakioväestö... Kuviot Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) Kuvio. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä Kuvio. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus Kuvio 4. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 97. Kuvio 7. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin Kuvio 8. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin Kuvio 9. Itsemurhakuolleisuus Kuvio. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella Laatuseloste, Kuolemansyyt...4

4 . Kuolemansyyt vuonna Vastasyntyneen pojan elinajanodote vuonna 99 oli 7,7 vuotta ja tyttölapsen 79,4 vuotta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin elinajanodote on pidentynyt tästä usealla vuodella; vuonna syntyneellä poikalapsella elinajanodote oli 77, vuotta ja tyttölapsella 8,4 vuotta. Kuolleiden määrä vuonna oli 77 henkilöä, 4 miestä ja 9 naista. Tätä enemmän on kuollut viimeksi 9-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia. Vuonna kuolleiden määrä oli yli tuhat suurempi kuin vuonna. Vuonna kuolleista oli lähes kaksi kolmesta 7 vuotta täyttäneitä ja joka kolmas oli 8 vuotta täyttänyt. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleita oli 9 prosenttia. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus, sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit) aiheutti enää noin viidenneksen kaikista kuolemista vuonna. Yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpätyypit olivat miehillä edelleen keuhkosyöpä ja eturauhassyöpä ja naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä. Dementia ja Alzheimerin tauti aiheuttivat 4 prosenttia kuolemista, 9 prosenttia naisten ja kahdeksan prosenttia miesten kuolemista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisilla dementiakuolemien määrä on selvästi suurempi kuin miehillä, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät vanhemmiksi kuin miehet (kuvio 4). Työikäisten ( 4-vuotiaita) osuus kuolleista on pienentynyt. Vuonna kuolleista työikäisiä oli 8 prosenttia (9 4 henkilöä), kun kaksikymmentä vuotta aikaisemmin työikäisten osuus kuolleista oli prosenttia. Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä kasvaimet Vuonna kuolleista miehistä joka neljäs oli työikäinen ja kuolleista naisista joka kymmenes. Työikäisiä kuoli eniten kasvaimiin ja toiseksi eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisenä kuolleista. Tapaturmaisesti kuolleita oli joka kymmenes. Alkoholiperäisiin syihin, joko alkoholitauteihin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen, kuolleita oli hieman enemmän eli prosenttia. Taulukko. Työikäisten ( 4-vuotiaiden) kuolemansyiden pääryhmät 4-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Kasvaimet Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 7 - Rintasyöpä - Haimasyöpä 9 88 Verenkiertoelinten sairaudet Iskeemiset sydäntaudit 94 7 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) Itsemurhat Hengityselinten sairaudet 9 4 Muut kuolemansyyt Kuolleita yhteensä Työikäisiä miehiä tappoivat eniten verenkiertoelinten sairaudet ( %), kasvaimet ( %) ja alkoholi (8 %). Työikäisten miesten yleisin verenkiertoelinten tauti oli iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti). Siihen kuolleiden määrä on kuitenkin puolittunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Myös tapaturmien määrä on työikäisillä miehillä pienentynyt kolmanneksella verrattuna vuoteen 99. Sitä vastoin alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat puolitoistakertaistuneet saman ajan kuluessa. 4

5 Vuonna työikäisten miesten itsemurhia tapahtui, mikä on lähes puolet vähemmän kuin kaksikymmentä vuotta aiemmin. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet. Työikäisenä kuolleista naisista peräti 4 prosenttia kuoli kasvaimiin ja niistä erityisesti rintasyöpään prosenttia. Seuraavina pääryhmistä tulivat verenkiertoelinten taudit ja alkoholiperäiset syyt. Naisilla alkoholiperäisten kuolemien määrä on kaksinkertaistunut vuodessa ja niiden määrä oli vuonna yhtä suuri kuin rintasyöpäkuolemien. Työikäisten naisten itsemurhien määrä on pienentynyt hitaasti viime vuosikymmenien aikana. Vuonna niitä oli 88, joka on yli vähemmän kuin vuotta sitten. Ikääntyneiden yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairaudet Yli -vuotiaita kuoli eniten (4 %) verenkiertoelinten sairauksiin. Suurin verenkiertoelinten tautiryhmä oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), johon kuoli lähes joka neljäs ikääntyneistä. Ikääntyneillä miehillä toiseksi yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet ja kolmanneksi yleisin dementia. Miesten kasvaimista yleisimmät olivat keuhkosyöpä ja eturauhassyöpä. Ikääntyneillä naisilla dementia oli toiseksi yleisin kuolemansyy, johon kuoli joka viides iäkkäistä naisista. Kolmanneksi yleisin syy oli kasvaimet. Naisilla yleisimmät syövät olivat keuhkosyöpä ja rintasyöpä. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana vuotta täyttäneiden miesten ja naisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt ja dementiakuolleisuus on eliniän kasvaessa lisääntynyt. Kuolleisuus dementiaan on kehittynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana suunnilleen samalla tavalla miehillä ja naisilla (kuvio 4). Lisätietoa vuotta täyttäneiden kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista a-c.

6 . Sepelvaltimotauti syynä useampaan kuin joka viidenteen kuolemaan Kuolemansyiden pääryhmistä suomalaisia kuolee eniten verenkiertoelintauteihin. Osuus on kuitenkin laskenut kahdessakymmenessä vuodessa 47 prosentista 9 prosenttiin. Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä. Sepelvaltimotauti aiheuttaa useamman kuin joka viidennen kuoleman ( %). Vuonna sepelvaltimotautiin kuoli 99 henkeä. Näistä miehiä oli 8 eli prosenttia. Tautiin kuolleet ovat aiempaa vanhempia. Vuonna 97 sepelvaltimotautiin kuolleista oli 4-vuotiaita neljä kymmenestä, kun vuonna vain yksi kymmenestä. Sepelvaltimotautikuolemien määrä väheni edelleen vuonna. Kuviossa sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tässä tapauksessa nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 4 vuoden aikana. Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 97 Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Miesten ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana, mutta naisten on pysynyt ennallaan. Yleisin kuolemaan johtanut syöpätyyppi oli miehillä edelleen keuhkosyöpä. Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana lisääntynyt, mutta miehillä se on alkanut vähentyä jo 98-luvulla. Vuonna kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 47 miestä ja 7 naista.

7 Kuvio. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 97 Rintasyöpä on työikäisten naisten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna neljä kymmenestä siihen kuolleesta oli alle -vuotias. Rintasyöpä oli työikäisillä naisilla vuonna yhtä yleinen kuolemansyy kuin alkoholisyyt. Vuonna rintasyöpäkuolemia oli naisilla kaikkiaan 87 eli kuolemaa naista kohti. Rintasyöpäkuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus on pysynyt lähes samana 7-luvulta lähtien (kuvio ). Eturauhassyöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna eturauhassyöpäkuolemia oli miehillä 8, kun vuonna luku oli 879. Se on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy; useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta on yli -vuotias. Eturauhassyöpäkuolleisuus oli vuonna samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuuskin eli kuolemaa miestä kohti. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on alentunut selvästi -luvulla. Kuvio. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 97 7

8 . Yhä useampi kuolee dementiaan ja Alzheimerin tautiin Vuonna joka neljäs yli 8-vuotiaana kuollut menehtyi dementian tai Alzheimerin taudin seurauksena. Tautiryhmään kuolleiden määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden aikana. Kasvu näkyy myös ikävakioiduissa luvuissa, joissa väestörakenteen vaikutus on huomioitu. Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin tarkentumisesta ja kuolemansyiden määrittelyssä tapahtuneista muutoksista (WHO:n säännöt). Vuodesta kuolemansyytilastossa on otettu käyttöön kansainvälinen ohje, joka rajoittaa keuhkokuumeen hyväksymistä peruskuolemansyyksi useiden pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Jos henkilöllä on keuhkokuumeen lisäksi esimerkiksi dementia, valitaan dementia tilastolliseksi peruskuolemansyyksi. Kuvio 4. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 97 Koska dementia yleistyy erittäin jyrkästi iän myötä, elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena. Tämä koskee varsinkin naisia, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Vuonna dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli 7 henkilöä, mikä oli 8 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tautiryhmään kuolleista 9 prosenttia oli naisia. Suurin osa (7 %) kuolemista johtui Alzheimerin taudista. 8

9 4. Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun Alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Alkoholikuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys. Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Vuodesta 7 alkaen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut. Vuonna se oli ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen alle litran sataprosenttisena alkoholina asukasta kohden (THL ). Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku pysähtyi vuonna ja alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiin kuoli yhteensä 9 henkeä, joista miehiä oli 8 ja naisia 44. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 9 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista. Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus 97 Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten (kuvio ). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naisten kuolleisuus on kuitenkin noussut miesten mukana tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan. Kaikista alkoholikuolemista viidennes (7 henkilöä) johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput alkoholin aiheuttamista sairauksista ( 8 henkilöä), lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytykseen kuolleista 7 prosenttia oli miehiä. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: 4 49-vuotiaina kuolleista miehistä joka neljännen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholiperäisiin syihin kuolleista suurin osa oli työikäisiä ja vain joka neljäs (4 %) oli vuotta täyttänyt. Ikääntyneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kuitenkin kasvussa. Vuonna osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta sitten. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana vuotta täyttäneiden alkoholikuolleisuus onkin lähes kaksinkertaistunut. Alkoholi voi liittyä myös myötävaikuttavana tekijänä kuolemaan. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa. 9

10 Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 97

11 . Kaatumiset yleisin tapaturmakuoleman syy Tapaturmakuolemiin luetaan muun muassa liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, tulipalokuolemat sekä alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Kuolemansyytilaston aikasarjaluokituksessa alkoholimyrkytykset on luokiteltu alkoholisyihin. Vuonna tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) aiheuttivat reilut neljä prosenttia kaikista kuolemista. Tapaturmaisesti kuoli yhteensä 7 henkilöä, 4 miestä ja 847 naista. Miehet kuolevat naisia useammin tapaturmaisesti. Miesten tapaturmakuolleisuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt naisten kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Tapaturmakuolleisuuden aleneminen johtuu lähinnä kuolemaan johtaneiden liikennetapaturmien ja hukkumistapaturmien vähenemisestä. Kuvio 7. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin 97 Vuonna sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Kaatuminen oli kuolemansyynä joka toisella tapaturmiin kuolleista ja siihen kuoli yhteensä henkilöä. Kaatumistapaturmat ovat lisääntyneet määrällisesti vuodessa 4 prosenttia. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista suurin osa tapahtui yli 7-vuotiaille. Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat niin miehillä kuin naisillakin olivat myrkytystapaturmat (pl. alkoholi) ja kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumistapaturmat) kuoli vuonna kaikkiaan 4, joista miehiä oli kolme neljäsosaa. Miehillä useampi kuin yksi kymmenestä tapaturmakuolemasta tapahtui liikenteessä (kuljetuksessa), naisilla niitä oli hieman vähemmän. Hukkumistapaturmiin luetaan veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Hukkumalla vuonna kuoli 7 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkui. Hukkuneista suurin osa oli miehiä. Miesten kuolleisuus hukkumistapaturmiin on vähentynyt selvästi parin viime vuoden aikana (kuvio 8). Tulipalot vaativat 84 ihmisen hengen. Näistä kolme neljästä oli miehiä. Kuolemaan johtaneita häkämyrkytyksiä sattui kuusi. Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 8. Kylmyyteen kuolleita oli 7.

12 Kuvio 8. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 998 Päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa vähentynyt Vuonna keskimäärin joka kuudennessa tapaturmassa alkoholilla oli osuutta turmaan. Tapaturmaisesti kuolleista oli päihdyksissä 7 prosenttia eli henkilöä (liitetaulukko ). Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli prosenttia tapaturmaisesti kuolleista. Tapaturmakuolemassa päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolintodistuksella alkoholipäihtymyksen on mainittu myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvussa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman. Päihtymys oli yleisintä saunakuolemissa. Yli puolet saunaan kuolleista oli kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös tulipaloissa ja hukkumalla kuolleista lähes puolet oli päihtyneenä. Kylmyyteen kuolleista useampi kuin joka neljäs oli kuollut päihdyksissä. Liikenteessä kuolleista vähemmän kuin joka viides oli päihdyksissä. Sen sijaan kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 7-vuotiaille, alkoholin vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes. Vuonna yli huumausainekuolemaa Vuonna Suomessa oli huumausaineista johtuvaa kuolemaa. Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemia laskiessaan luokittelua (Selection B), jonka on laatinut EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, joka julkaisee tilastoja ja raportteja internetsivuillaan: EMCDDA:n mukaan huumausainekuolemiksi lasketaan tapaukset, joissa peruskuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai tahaton, tahallinen tai tahallisuudelta epäselvä huumeiden aiheuttama myrkytys. Huumeiden käytön aiheuttamiin mielenterveyden häiriöihin liittyvät kuolemat johtuvat yleensä huumeriippuvuudesta ja huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä. Tahattomat huumeiden aiheuttamat myrkytykset ovat tapauksia, joissa kuolema tapahtuu pian aineen nauttimisen jälkeen. Niitä voi yleensä kuvata myös sanalla yliannostus. Tahalliset myrkytykset huumeilla ovat itsemurhia. Vuonna huumeilla tehtiin 4 itsemurhaa. Tahallisuudelta epäselvissä huumeiden aiheuttamissa myrkytyksissä tarkoitusperä on jäänyt epävarmaksi.

13 Taulukko. Huumausaineista johtuvat kuolemat Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita henkeä kohti henkeä kohti henkeä kohti 4 9, 4,,9 78,,, ,9,7, 7,9,, ,,8, 9,4,7, 8 7, 4,, 7 4 7,7 4,, , 4,, ,,,7 7 9,9 4,4,4 97 4,7,9,,9,,9 EMCDDA:n luokituksen mukaisilla huumeilla tarkoitetaan lähinnä opioideja. Opioidien lisäksi huumeilla tarkoitetaan myös kannabista ja sen johdoksia, muita hallusinogeenejä sekä väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiinia ja sen johdoksia. Vuonna huumekuolemista 4 prosenttia liittyi opioidien tahattomaan liikakäyttöön (7 tapausta). Tilasto on tehty WHO:n suosituksen mukaisesti vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Useissa tapauksissa kyse on todellisuudessa moniainemyrkytyksestä, jossa henkilö on nauttinut myös muita aineita, kuten esimerkiksi alkoholia ja/tai psyykenlääkkeitä. Huumeisiin kuolee huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna naisten osuus huumausainekuolemista oli 4 prosenttia. Huumeilla tehtävissä itsemurhissa naisten osuus oli kuitenkin huomattavasti tätä suurempi, 4 prosenttia. Vuonna lukumääräisesti eniten huumekuolemia sattui 4-vuotiaiden ikäryhmässä. Yli -vuotiailla opioidit olivat olleet lääkekäytössä, kun nuoremmissa ikäryhmissä huumausaineita oli käytetty lähinnä päihteinä.

14 . Itsemurhien määrä yhä laskussa Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt vuodessa yli 4 prosenttia. Laskeva trendi jatkui edelleen vuonna. Itsemurhan teki 87 henkilöä, mikä oli 9 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Vuonna itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä. Itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä vuodessa asukasta kohden oli,, miehillä 4, ja naisilla 7,9. Naisten itsemurhakuolleisuus on pysytellyt melko samansuuruisena vuosikymmeniä. Itsemurhakuolleisuuden aleneminen selittyy suurelta osin miesten itsemurhien vähenemisellä. Vuonna miesten itsemurhien määrä oli kuitenkin yhä kolminkertainen naisiin verrattuna. Verrattuna muihin EU-maihin alle -vuotiaiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus oli vuonna noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna. Sitä vastoin vuotta täyttäneillä itsemurhakuolleisuus ei poikkennut EU-maiden keskiarvosta. Kuvio 9. Itsemurhakuolleisuus 97 4

15 7. Kätkytkuolemia noin kymmenen vuodessa Suomen imeväisikäisten kuolleisuus on pienimpiä maailmassa. Vuonna kuoli imeväisiässä eli alle vuoden ikäisenä 4 lasta. Imeväiskuolleisuus oli,4 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Yleisimmät alle yksivuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat (taulukko ). Tartuntataudit, tapaturmat ja väkivalta ovat kuolemansyynä harvinaisia alle yksivuotiailla. Kuolleena syntyneitä oli yhtä paljon kuin viime vuonna eli. Perinataalikuolleisuus (kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleet) oli,9 lasta tuhatta syntynyttä kohden. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista noin puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana eli varhaisneonataalikaudella ja prosenttia neljän ensimmäisen elinviikon aikana eli neonataalikaudella. Neonataalikauden jälkeisen kuolleisuuden tärkeimmät syyt ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Vuonna tapahtui kätkytkuolemaa. Kätkytkuolemia esiintyy yleensä yli kuukauden ikäisillä vauvoilla. 4-vuotiaiden lasten kuolleisuus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana puolittunut. Lasten kuolemia oli 98 vuonna. Tämä vastaa noin kuolemaa henkeä kohden. 4-vuotiaiden yleisin kuolemansyy oli tapaturma ja toiseksi yleisin kasvaimet. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana äitiyskuolemia on ollut yleensä -7 vuodessa. Vuosi oli ensimmäinen vuosi kuolemansyytilaston historiassa, jolloin ei ollut yhtään äitiyskuolemaa. Vuonna tapahtui kaksi äitiyskuolemaa, eli äitiyskuolleisuus oli,4 kuollutta elävänä syntynyttä kohden. Lisätietoa kuolleisuudesta imeväis- ja perinataalikaudella on liitetaulukossa. Kuvio. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella 99- Taulukko. Alle -vuotiaana kuolleiden kuolemansyyt, 9 ja 9 Kuolleita yhteensä 4 Eräät perinataalikauden aikana alkaneet tilat (P P9) 7 74 Synnynäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q Q99) 4 Kätkytkuolemat (R9) Hengitys- ja verenkiertoelinten sairaudet (J J99, I I99) 4 7 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E E9) Muut sairaudet ja tuntemattomat Tapaturma ja väkivalta (V X44, X4 Y89) 4

16 Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, molemmat sukupuolet Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 4 49 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) 7 Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) Ruokatorven syöpä (C) Mahasyöpä (C) 44 7 Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) Haimasyöpä (C) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 7 Ihon melanooma (C4) 47 Rintasyöpä (C) 88 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) 89 Munasarjasyöpä (C) Eturauhasen syöpä (C) Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) 8 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) Muut syövät 8 47 Muut kasvaimet (D-D48) 4-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) 8 47 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 4 4 Keuhkokuume (J-J8, J849) Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J4-J4) 9 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) 9 49 Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99)

17 Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) 9 Muut sairaudet 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4- TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X4-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. alkpholimyrkytykset (V-X44, X4-X9, Y-Y, Y8-Y8) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 4 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V9-V99) 4 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X4-X49, Y-Y) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X-X84, Y87.) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X8-Y9, Y87.) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y-Y4, Y87.) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y-Y84, Y88-Y89) 4 Ei kuolintodistusta Yhteensä

18 Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, miehet Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 9 4 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) 4 Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) 74 Ruokatorven syöpä (C) 8 8 Mahasyöpä (C) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) 8 Haimasyöpä (C) 49 Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 47 Ihon melanooma (C4) Rintasyöpä (C) 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) Munasarjasyöpä (C) 7 Eturauhasen syöpä (C) Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) 9 48 Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) 47-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 4 Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) 88 7 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) 8 Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) 8 8 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 4 Keuhkokuume (J-J8, J849) 47 7 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J4-J4) 4 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 8 4 8

19 Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4- TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X4-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. alkoholimyrkytykset (V-X44, X4-X9, Y-Y, Y8-Y8) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 4 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V9-V99) 4 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X4-X49, Y-Y) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X-X84, Y87.) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X8-Y9, Y87.) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y-Y4, Y87.) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y-Y84, Y88-Y89) 4 Ei kuolintodistusta Yhteensä

20 Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, naiset Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 47 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) Ruokatorven syöpä (C) 8 Mahasyöpä (C) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) 8 9 Haimasyöpä (C) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 7 7 Ihon melanooma (C4) 8 Rintasyöpä (C) 87 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) 89 Munasarjasyöpä (C) Eturauhasen syöpä (C) 8 Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) 8 7 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) 89-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 9 9 Diabetes (E-E4) 8 4 Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) 9 9 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 8 7 Keuhkokuume (J-J8, J849) 8 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) 7 4 Astma (J4-J4) 7 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) 98 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 8 4

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Terveys 5 Kuolemansyyt Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna työiässä eli 5 6-vuotiaana kuoli yhteensä lähes 8 7 suomalaista,

Lisätiedot

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011 Terveys Kuolemansyyt Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäiset kuolemat vähentyivät vuonna neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtuu

Lisätiedot

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Terveys 2010 Kuolemansyyt 2009 Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Vuonna 2009 kuoli yhteensä 49 904 henkilöä, 25 152 miestä ja 24 752 naista. Väestön ikääntyessä dementia näkyy

Lisätiedot

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Terveys Kuolemansyyt Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Tilastokeskuksen mukaan vuonna alkoholiperäisiin kuolemansyihin kuoli runsaat 9 henkeä. Kuolleiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Kuolemansyyt 2009. Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy. Vuosikatsaus

Kuolemansyyt 2009. Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy. Vuosikatsaus Terveys Kuolemansyyt 9 Vuosikatsaus Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy Kaatumiset ja putoamiset olivat yleisin kuolemaan johtanut tapaturma sekä miehillä että naisilla. Näissä

Lisätiedot

Kuolemansyyt 2010. Itsemurhien määrä pienin yli 40 vuoteen

Kuolemansyyt 2010. Itsemurhien määrä pienin yli 40 vuoteen Terveys Kuolemansyyt Itsemurhien määrä pienin yli 4 vuoteen Vuonna tehtiin itsemurhia 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä on ollut pienempi viimeksi vuonna 967. Vuonna itsemurhan

Lisätiedot

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL) Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet

Lisätiedot

Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta

Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Väestö 2013 Kuolleet 2012 Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Kuolleiden määrä vuonna 2012 oli 51 710, jota suurempia lukuja on ollut viimeksi 1920-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta

Alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta Väestö 2014 Kuolleet 2013 Alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta Ensimmäisenä ikävuonna kuolleiden määrä vuonna 2013 väheni 28 prosenttia. Määrä 102 lasta on selvästi pienin

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN AIKUISTEN TAPATURMAKUOLEMAT JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1971 2008

SUOMALAISTEN AIKUISTEN TAPATURMAKUOLEMAT JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1971 2008 SUOMALAISTEN AIKUISTEN TAPATURMAKUOLEMAT JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1971 2008 Niina Korhonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012 Oikeus 213 Pakkokeinot 212 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212. Määrä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 210 300 pakkokeinoa vuonna 2013

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 210 300 pakkokeinoa vuonna 2013 Oikeus 214 Pakkokeinot 213 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 21 3 pakkokeinoa vuonna 213 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 21 3 pakkokeinoa vuonna 213.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, tammikuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä tammikuussa Tieliikenteessä sattui tammikuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2013 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot