Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias"

Transkriptio

1 Terveys Kuolemansyyt Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 7-vuotias Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna yhteensä henkilöä, 9 miestä ja 47 naista. Tapaukset ovat lisääntyneet määrällisesti kahdessakymmenessä vuodessa lähes 4 prosenttia. Lisäksi kuolemaan myötävaikuttavana syynä kaatuminen tai putoaminen oli mukana yli 8 kuolemantapauksessa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui yli 7-vuotiaille. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleet 98- Kuolemaan johtaneet tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset ovat harvinaisia nuorilla, alle -vuotiailla. Heille on sattunut viime vuosina alle tapausta vuosittain. Vuonna viidennes kaatumiseen kuolleista oli 4 9-vuotiaita. Tämänikäisten kaatumisturmien uhreista kahdeksan kymmenestä oli miehiä ja yli kolmannes päihtyneitä. Suurin osa kuolemaan johtaneista kaatumisista tapahtui yli 7-vuotiaille. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kuolemantapauksia sattui enemmän naisille kuin miehille. Suhteutettuna elossa olevien naisten ja miesten määriin iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille. Kaatumiset ovat yleisin tapaturmakuolemansyy iäkkäillä ihmisillä ja ne aiheuttavat vuosittain enemmän kuolemia kuin esimerkiksi itsemurhat yhteensä. Kaatumisturmista noin puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja viidennes hoitolaitoksissa. Yli 7-vuotiaille tapahtui yhteensä 9 kuolemaan johtanutta kaatumista, joista kotona Helsinki.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 ja hoitolaitoksissa 4. Sen lisäksi kaatumiset ja putoamiset myötävaikuttivat kuolintodistuksilta kerättyjen tietojen mukaan 77 iäkkään henkilön kuolemaan, vaikka varsinaiset peruskuolemansyyt olivat muita kuin kaatumisia. Tyypillisiä kuolemaan johtavia vammoja olivat kallonsisäiset vammat ja reisiluun murtumat. Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleiden ikäjakauma Dementiakuolemien määrä kasvanut 4 prosenttia viidessä vuodessa Vuonna kuoli yhteensä 77 henkilöä. Määrä on yli kaksi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakaumassa. Kuolleista lähes kaksi kolmesta oli täyttänyt 7 vuotta ja joka kolmas oli täyttänyt 8 vuotta. Lisääntynyt ikääntyneiden kuolleisuus näkyy kuolemansyissä lähinnä dementian ja verenkiertoelinten sairauksien määrän kasvuna. Vuonna verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 9 prosenttia kaikista kuolleista. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Dementia (mukaan lukien Alzheimerin tauti) aiheutti 4 prosenttia kuolemista. Dementian osuus kuolemista on kasvanut viime vuosina nopeasti. Sitä vastoin itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna. Itsemurhan teki 87 henkilöä, mikä on 9 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luku oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku kääntyi nousuun vuonna. Alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiperäisiin syihin kuoli lähes henkeä, joista suurin osa, kolme neljästä, oli miehiä. Kuolemansyyt (aikasarjaluokitus) Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Dementia, Alzheimerin tauti Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) Hengityselinten sairaudet Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Itsemurhat 87 8 Muut kuolemansyyt 9 9 Kuolleita yhteensä

3 Sisällys. Kuolemansyyt vuonna...4 Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä kasvaimet...4 Ikääntyneiden yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairaudet.... Sepelvaltimotauti syynä useampaan kuin joka viidenteen kuolemaan.... Yhä useampi kuolee dementiaan ja Alzheimerin tautiin Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun...9. Kaatumiset yleisin tapaturmakuoleman syy... Päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa vähentynyt... Vuonna yli huumausainekuolemaa.... Itsemurhien määrä yhä laskussa Kätkytkuolemia noin kymmenen vuodessa... Taulukot Taulukko. Työikäisten ( 4-vuotiaiden) kuolemansyiden pääryhmät...4 Taulukko. Huumausaineista johtuvat kuolemat... Taulukko. Alle -vuotiaana kuolleiden kuolemansyyt, 9 ja... Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, molemmat sukupuolet... Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, miehet...8 Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, naiset... Liitetaulukko. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista... Liitetaulukko. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella Liitetaulukko 4. Vuoden keskiväkiluku iän ja sukupuolen mukaan... Liitetaulukko. Kuolemansyytilaston ikävakioitujen lukujen laskennassa käytetty vakioväestö... Kuviot Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) Kuvio. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä Kuvio. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus Kuvio 4. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 97. Kuvio 7. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin Kuvio 8. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin Kuvio 9. Itsemurhakuolleisuus Kuvio. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella Laatuseloste, Kuolemansyyt...4

4 . Kuolemansyyt vuonna Vastasyntyneen pojan elinajanodote vuonna 99 oli 7,7 vuotta ja tyttölapsen 79,4 vuotta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin elinajanodote on pidentynyt tästä usealla vuodella; vuonna syntyneellä poikalapsella elinajanodote oli 77, vuotta ja tyttölapsella 8,4 vuotta. Kuolleiden määrä vuonna oli 77 henkilöä, 4 miestä ja 9 naista. Tätä enemmän on kuollut viimeksi 9-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia. Vuonna kuolleiden määrä oli yli tuhat suurempi kuin vuonna. Vuonna kuolleista oli lähes kaksi kolmesta 7 vuotta täyttäneitä ja joka kolmas oli 8 vuotta täyttänyt. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleita oli 9 prosenttia. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus, sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit) aiheutti enää noin viidenneksen kaikista kuolemista vuonna. Yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpätyypit olivat miehillä edelleen keuhkosyöpä ja eturauhassyöpä ja naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä. Dementia ja Alzheimerin tauti aiheuttivat 4 prosenttia kuolemista, 9 prosenttia naisten ja kahdeksan prosenttia miesten kuolemista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisilla dementiakuolemien määrä on selvästi suurempi kuin miehillä, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät vanhemmiksi kuin miehet (kuvio 4). Työikäisten ( 4-vuotiaita) osuus kuolleista on pienentynyt. Vuonna kuolleista työikäisiä oli 8 prosenttia (9 4 henkilöä), kun kaksikymmentä vuotta aikaisemmin työikäisten osuus kuolleista oli prosenttia. Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä kasvaimet Vuonna kuolleista miehistä joka neljäs oli työikäinen ja kuolleista naisista joka kymmenes. Työikäisiä kuoli eniten kasvaimiin ja toiseksi eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisenä kuolleista. Tapaturmaisesti kuolleita oli joka kymmenes. Alkoholiperäisiin syihin, joko alkoholitauteihin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen, kuolleita oli hieman enemmän eli prosenttia. Taulukko. Työikäisten ( 4-vuotiaiden) kuolemansyiden pääryhmät 4-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Kasvaimet Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 7 - Rintasyöpä - Haimasyöpä 9 88 Verenkiertoelinten sairaudet Iskeemiset sydäntaudit 94 7 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) Itsemurhat Hengityselinten sairaudet 9 4 Muut kuolemansyyt Kuolleita yhteensä Työikäisiä miehiä tappoivat eniten verenkiertoelinten sairaudet ( %), kasvaimet ( %) ja alkoholi (8 %). Työikäisten miesten yleisin verenkiertoelinten tauti oli iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti). Siihen kuolleiden määrä on kuitenkin puolittunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Myös tapaturmien määrä on työikäisillä miehillä pienentynyt kolmanneksella verrattuna vuoteen 99. Sitä vastoin alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat puolitoistakertaistuneet saman ajan kuluessa. 4

5 Vuonna työikäisten miesten itsemurhia tapahtui, mikä on lähes puolet vähemmän kuin kaksikymmentä vuotta aiemmin. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet. Työikäisenä kuolleista naisista peräti 4 prosenttia kuoli kasvaimiin ja niistä erityisesti rintasyöpään prosenttia. Seuraavina pääryhmistä tulivat verenkiertoelinten taudit ja alkoholiperäiset syyt. Naisilla alkoholiperäisten kuolemien määrä on kaksinkertaistunut vuodessa ja niiden määrä oli vuonna yhtä suuri kuin rintasyöpäkuolemien. Työikäisten naisten itsemurhien määrä on pienentynyt hitaasti viime vuosikymmenien aikana. Vuonna niitä oli 88, joka on yli vähemmän kuin vuotta sitten. Ikääntyneiden yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairaudet Yli -vuotiaita kuoli eniten (4 %) verenkiertoelinten sairauksiin. Suurin verenkiertoelinten tautiryhmä oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), johon kuoli lähes joka neljäs ikääntyneistä. Ikääntyneillä miehillä toiseksi yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet ja kolmanneksi yleisin dementia. Miesten kasvaimista yleisimmät olivat keuhkosyöpä ja eturauhassyöpä. Ikääntyneillä naisilla dementia oli toiseksi yleisin kuolemansyy, johon kuoli joka viides iäkkäistä naisista. Kolmanneksi yleisin syy oli kasvaimet. Naisilla yleisimmät syövät olivat keuhkosyöpä ja rintasyöpä. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana vuotta täyttäneiden miesten ja naisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt ja dementiakuolleisuus on eliniän kasvaessa lisääntynyt. Kuolleisuus dementiaan on kehittynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana suunnilleen samalla tavalla miehillä ja naisilla (kuvio 4). Lisätietoa vuotta täyttäneiden kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista a-c.

6 . Sepelvaltimotauti syynä useampaan kuin joka viidenteen kuolemaan Kuolemansyiden pääryhmistä suomalaisia kuolee eniten verenkiertoelintauteihin. Osuus on kuitenkin laskenut kahdessakymmenessä vuodessa 47 prosentista 9 prosenttiin. Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä. Sepelvaltimotauti aiheuttaa useamman kuin joka viidennen kuoleman ( %). Vuonna sepelvaltimotautiin kuoli 99 henkeä. Näistä miehiä oli 8 eli prosenttia. Tautiin kuolleet ovat aiempaa vanhempia. Vuonna 97 sepelvaltimotautiin kuolleista oli 4-vuotiaita neljä kymmenestä, kun vuonna vain yksi kymmenestä. Sepelvaltimotautikuolemien määrä väheni edelleen vuonna. Kuviossa sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tässä tapauksessa nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 4 vuoden aikana. Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 97 Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Miesten ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana, mutta naisten on pysynyt ennallaan. Yleisin kuolemaan johtanut syöpätyyppi oli miehillä edelleen keuhkosyöpä. Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana lisääntynyt, mutta miehillä se on alkanut vähentyä jo 98-luvulla. Vuonna kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 47 miestä ja 7 naista.

7 Kuvio. Ikävakioitu kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä 97 Rintasyöpä on työikäisten naisten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna neljä kymmenestä siihen kuolleesta oli alle -vuotias. Rintasyöpä oli työikäisillä naisilla vuonna yhtä yleinen kuolemansyy kuin alkoholisyyt. Vuonna rintasyöpäkuolemia oli naisilla kaikkiaan 87 eli kuolemaa naista kohti. Rintasyöpäkuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus on pysynyt lähes samana 7-luvulta lähtien (kuvio ). Eturauhassyöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna eturauhassyöpäkuolemia oli miehillä 8, kun vuonna luku oli 879. Se on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy; useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta on yli -vuotias. Eturauhassyöpäkuolleisuus oli vuonna samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuuskin eli kuolemaa miestä kohti. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on alentunut selvästi -luvulla. Kuvio. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 97 7

8 . Yhä useampi kuolee dementiaan ja Alzheimerin tautiin Vuonna joka neljäs yli 8-vuotiaana kuollut menehtyi dementian tai Alzheimerin taudin seurauksena. Tautiryhmään kuolleiden määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden aikana. Kasvu näkyy myös ikävakioiduissa luvuissa, joissa väestörakenteen vaikutus on huomioitu. Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin tarkentumisesta ja kuolemansyiden määrittelyssä tapahtuneista muutoksista (WHO:n säännöt). Vuodesta kuolemansyytilastossa on otettu käyttöön kansainvälinen ohje, joka rajoittaa keuhkokuumeen hyväksymistä peruskuolemansyyksi useiden pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Jos henkilöllä on keuhkokuumeen lisäksi esimerkiksi dementia, valitaan dementia tilastolliseksi peruskuolemansyyksi. Kuvio 4. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 97 Koska dementia yleistyy erittäin jyrkästi iän myötä, elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena. Tämä koskee varsinkin naisia, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Vuonna dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli 7 henkilöä, mikä oli 8 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tautiryhmään kuolleista 9 prosenttia oli naisia. Suurin osa (7 %) kuolemista johtui Alzheimerin taudista. 8

9 4. Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun Alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Alkoholikuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys. Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Vuodesta 7 alkaen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut. Vuonna se oli ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen alle litran sataprosenttisena alkoholina asukasta kohden (THL ). Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku pysähtyi vuonna ja alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiin kuoli yhteensä 9 henkeä, joista miehiä oli 8 ja naisia 44. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 9 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista. Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus 97 Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten (kuvio ). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naisten kuolleisuus on kuitenkin noussut miesten mukana tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan. Kaikista alkoholikuolemista viidennes (7 henkilöä) johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput alkoholin aiheuttamista sairauksista ( 8 henkilöä), lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytykseen kuolleista 7 prosenttia oli miehiä. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: 4 49-vuotiaina kuolleista miehistä joka neljännen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholiperäisiin syihin kuolleista suurin osa oli työikäisiä ja vain joka neljäs (4 %) oli vuotta täyttänyt. Ikääntyneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kuitenkin kasvussa. Vuonna osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta sitten. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana vuotta täyttäneiden alkoholikuolleisuus onkin lähes kaksinkertaistunut. Alkoholi voi liittyä myös myötävaikuttavana tekijänä kuolemaan. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa. 9

10 Kuvio. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 97

11 . Kaatumiset yleisin tapaturmakuoleman syy Tapaturmakuolemiin luetaan muun muassa liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, tulipalokuolemat sekä alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Kuolemansyytilaston aikasarjaluokituksessa alkoholimyrkytykset on luokiteltu alkoholisyihin. Vuonna tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) aiheuttivat reilut neljä prosenttia kaikista kuolemista. Tapaturmaisesti kuoli yhteensä 7 henkilöä, 4 miestä ja 847 naista. Miehet kuolevat naisia useammin tapaturmaisesti. Miesten tapaturmakuolleisuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt naisten kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Tapaturmakuolleisuuden aleneminen johtuu lähinnä kuolemaan johtaneiden liikennetapaturmien ja hukkumistapaturmien vähenemisestä. Kuvio 7. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin 97 Vuonna sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Kaatuminen oli kuolemansyynä joka toisella tapaturmiin kuolleista ja siihen kuoli yhteensä henkilöä. Kaatumistapaturmat ovat lisääntyneet määrällisesti vuodessa 4 prosenttia. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista suurin osa tapahtui yli 7-vuotiaille. Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat niin miehillä kuin naisillakin olivat myrkytystapaturmat (pl. alkoholi) ja kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumistapaturmat) kuoli vuonna kaikkiaan 4, joista miehiä oli kolme neljäsosaa. Miehillä useampi kuin yksi kymmenestä tapaturmakuolemasta tapahtui liikenteessä (kuljetuksessa), naisilla niitä oli hieman vähemmän. Hukkumistapaturmiin luetaan veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Hukkumalla vuonna kuoli 7 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkui. Hukkuneista suurin osa oli miehiä. Miesten kuolleisuus hukkumistapaturmiin on vähentynyt selvästi parin viime vuoden aikana (kuvio 8). Tulipalot vaativat 84 ihmisen hengen. Näistä kolme neljästä oli miehiä. Kuolemaan johtaneita häkämyrkytyksiä sattui kuusi. Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 8. Kylmyyteen kuolleita oli 7.

12 Kuvio 8. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 998 Päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa vähentynyt Vuonna keskimäärin joka kuudennessa tapaturmassa alkoholilla oli osuutta turmaan. Tapaturmaisesti kuolleista oli päihdyksissä 7 prosenttia eli henkilöä (liitetaulukko ). Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli prosenttia tapaturmaisesti kuolleista. Tapaturmakuolemassa päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolintodistuksella alkoholipäihtymyksen on mainittu myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvussa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman. Päihtymys oli yleisintä saunakuolemissa. Yli puolet saunaan kuolleista oli kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös tulipaloissa ja hukkumalla kuolleista lähes puolet oli päihtyneenä. Kylmyyteen kuolleista useampi kuin joka neljäs oli kuollut päihdyksissä. Liikenteessä kuolleista vähemmän kuin joka viides oli päihdyksissä. Sen sijaan kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 7-vuotiaille, alkoholin vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes. Vuonna yli huumausainekuolemaa Vuonna Suomessa oli huumausaineista johtuvaa kuolemaa. Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemia laskiessaan luokittelua (Selection B), jonka on laatinut EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, joka julkaisee tilastoja ja raportteja internetsivuillaan: EMCDDA:n mukaan huumausainekuolemiksi lasketaan tapaukset, joissa peruskuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai tahaton, tahallinen tai tahallisuudelta epäselvä huumeiden aiheuttama myrkytys. Huumeiden käytön aiheuttamiin mielenterveyden häiriöihin liittyvät kuolemat johtuvat yleensä huumeriippuvuudesta ja huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä. Tahattomat huumeiden aiheuttamat myrkytykset ovat tapauksia, joissa kuolema tapahtuu pian aineen nauttimisen jälkeen. Niitä voi yleensä kuvata myös sanalla yliannostus. Tahalliset myrkytykset huumeilla ovat itsemurhia. Vuonna huumeilla tehtiin 4 itsemurhaa. Tahallisuudelta epäselvissä huumeiden aiheuttamissa myrkytyksissä tarkoitusperä on jäänyt epävarmaksi.

13 Taulukko. Huumausaineista johtuvat kuolemat Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita henkeä kohti henkeä kohti henkeä kohti 4 9, 4,,9 78,,, ,9,7, 7,9,, ,,8, 9,4,7, 8 7, 4,, 7 4 7,7 4,, , 4,, ,,,7 7 9,9 4,4,4 97 4,7,9,,9,,9 EMCDDA:n luokituksen mukaisilla huumeilla tarkoitetaan lähinnä opioideja. Opioidien lisäksi huumeilla tarkoitetaan myös kannabista ja sen johdoksia, muita hallusinogeenejä sekä väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiinia ja sen johdoksia. Vuonna huumekuolemista 4 prosenttia liittyi opioidien tahattomaan liikakäyttöön (7 tapausta). Tilasto on tehty WHO:n suosituksen mukaisesti vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Useissa tapauksissa kyse on todellisuudessa moniainemyrkytyksestä, jossa henkilö on nauttinut myös muita aineita, kuten esimerkiksi alkoholia ja/tai psyykenlääkkeitä. Huumeisiin kuolee huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna naisten osuus huumausainekuolemista oli 4 prosenttia. Huumeilla tehtävissä itsemurhissa naisten osuus oli kuitenkin huomattavasti tätä suurempi, 4 prosenttia. Vuonna lukumääräisesti eniten huumekuolemia sattui 4-vuotiaiden ikäryhmässä. Yli -vuotiailla opioidit olivat olleet lääkekäytössä, kun nuoremmissa ikäryhmissä huumausaineita oli käytetty lähinnä päihteinä.

14 . Itsemurhien määrä yhä laskussa Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt vuodessa yli 4 prosenttia. Laskeva trendi jatkui edelleen vuonna. Itsemurhan teki 87 henkilöä, mikä oli 9 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Vuonna itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä. Itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä vuodessa asukasta kohden oli,, miehillä 4, ja naisilla 7,9. Naisten itsemurhakuolleisuus on pysytellyt melko samansuuruisena vuosikymmeniä. Itsemurhakuolleisuuden aleneminen selittyy suurelta osin miesten itsemurhien vähenemisellä. Vuonna miesten itsemurhien määrä oli kuitenkin yhä kolminkertainen naisiin verrattuna. Verrattuna muihin EU-maihin alle -vuotiaiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus oli vuonna noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna. Sitä vastoin vuotta täyttäneillä itsemurhakuolleisuus ei poikkennut EU-maiden keskiarvosta. Kuvio 9. Itsemurhakuolleisuus 97 4

15 7. Kätkytkuolemia noin kymmenen vuodessa Suomen imeväisikäisten kuolleisuus on pienimpiä maailmassa. Vuonna kuoli imeväisiässä eli alle vuoden ikäisenä 4 lasta. Imeväiskuolleisuus oli,4 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Yleisimmät alle yksivuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat (taulukko ). Tartuntataudit, tapaturmat ja väkivalta ovat kuolemansyynä harvinaisia alle yksivuotiailla. Kuolleena syntyneitä oli yhtä paljon kuin viime vuonna eli. Perinataalikuolleisuus (kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleet) oli,9 lasta tuhatta syntynyttä kohden. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista noin puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana eli varhaisneonataalikaudella ja prosenttia neljän ensimmäisen elinviikon aikana eli neonataalikaudella. Neonataalikauden jälkeisen kuolleisuuden tärkeimmät syyt ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Vuonna tapahtui kätkytkuolemaa. Kätkytkuolemia esiintyy yleensä yli kuukauden ikäisillä vauvoilla. 4-vuotiaiden lasten kuolleisuus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana puolittunut. Lasten kuolemia oli 98 vuonna. Tämä vastaa noin kuolemaa henkeä kohden. 4-vuotiaiden yleisin kuolemansyy oli tapaturma ja toiseksi yleisin kasvaimet. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana äitiyskuolemia on ollut yleensä -7 vuodessa. Vuosi oli ensimmäinen vuosi kuolemansyytilaston historiassa, jolloin ei ollut yhtään äitiyskuolemaa. Vuonna tapahtui kaksi äitiyskuolemaa, eli äitiyskuolleisuus oli,4 kuollutta elävänä syntynyttä kohden. Lisätietoa kuolleisuudesta imeväis- ja perinataalikaudella on liitetaulukossa. Kuvio. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudella 99- Taulukko. Alle -vuotiaana kuolleiden kuolemansyyt, 9 ja 9 Kuolleita yhteensä 4 Eräät perinataalikauden aikana alkaneet tilat (P P9) 7 74 Synnynäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q Q99) 4 Kätkytkuolemat (R9) Hengitys- ja verenkiertoelinten sairaudet (J J99, I I99) 4 7 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E E9) Muut sairaudet ja tuntemattomat Tapaturma ja väkivalta (V X44, X4 Y89) 4

16 Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, molemmat sukupuolet Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 4 49 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) 7 Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) Ruokatorven syöpä (C) Mahasyöpä (C) 44 7 Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) Haimasyöpä (C) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 7 Ihon melanooma (C4) 47 Rintasyöpä (C) 88 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) 89 Munasarjasyöpä (C) Eturauhasen syöpä (C) Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) 8 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) Muut syövät 8 47 Muut kasvaimet (D-D48) 4-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) 8 47 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 4 4 Keuhkokuume (J-J8, J849) Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J4-J4) 9 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) 9 49 Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99)

17 Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) 9 Muut sairaudet 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4- TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X4-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. alkpholimyrkytykset (V-X44, X4-X9, Y-Y, Y8-Y8) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 4 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V9-V99) 4 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X4-X49, Y-Y) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X-X84, Y87.) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X8-Y9, Y87.) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y-Y4, Y87.) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y-Y84, Y88-Y89) 4 Ei kuolintodistusta Yhteensä

18 Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, miehet Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 9 4 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) 4 Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) 74 Ruokatorven syöpä (C) 8 8 Mahasyöpä (C) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) 8 Haimasyöpä (C) 49 Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 47 Ihon melanooma (C4) Rintasyöpä (C) 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) Munasarjasyöpä (C) 7 Eturauhasen syöpä (C) Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) 9 48 Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) 47-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 4 Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) 88 7 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) 8 Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) 8 8 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 4 Keuhkokuume (J-J8, J849) 47 7 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J4-J4) 4 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 8 4 8

19 Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4- TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X4-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. alkoholimyrkytykset (V-X44, X4-X9, Y-Y, Y8-Y8) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 4 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V9-V99) 4 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X4-X49, Y-Y) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X-X84, Y87.) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X8-Y9, Y87.) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y-Y4, Y87.) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y-Y84, Y88-Y89) 4 Ei kuolintodistusta Yhteensä

20 Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan, naiset Peruskuolemansyy (4-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X4) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J) 47 Tuberkuloosi (A-A9, B9, J) Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) Ruokatorven syöpä (C) 8 Mahasyöpä (C) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) 8 9 Haimasyöpä (C) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 7 7 Ihon melanooma (C4) 8 Rintasyöpä (C) 87 4 Kohdunkaulan syöpä (C) Kohtusyöpä (C4-C) 89 Munasarjasyöpä (C) Eturauhasen syöpä (C) 8 Munuaissyöpä (C4) Virtsarakkosyöpä (C7) 8 7 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C9) Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) 89-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 9 9 Diabetes (E-E4) 8 4 Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E-E9) Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R4) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I4, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I4, I47-I) Aivoverisuonien sairaudet (I-I9) 9 9 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I, I-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J4, J-J99) Influenssa (J9-J) 8 7 Keuhkokuume (J-J8, J849) 8 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) 7 4 Astma (J4-J4) 7 Muut hengityselinten sairaudet (J-J, J-J9, J-J4, J-J848, J8-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) 98 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R9-R99) 8 4

Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015

Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015 Terveys 6 Kuolemansyyt 5 Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 5 Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 5 Suomessa tehtiin yhteensä 7 itsemurhaa, mikä on noin 6 vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta

Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Väestö 2013 Kuolleet 2012 Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Kuolleiden määrä vuonna 2012 oli 51 710, jota suurempia lukuja on ollut viimeksi 1920-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ÄHTÄRI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL) YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2015

Väestön koulutusrakenne 2015 Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Koulutus 2017 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, heinäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni touko-heinäkuussa Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 touko-heinäkuussa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Oikeus 2015 Ulosottoasiat 2014 Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 ulosottovelan määrä velallista kohden on kasvanut ja vastaavasti perinnässä olevien asioiden

Lisätiedot

Kuolleet Kuolemia vuonna 2008 sama määrä kuin vuotta aiemmin

Kuolleet Kuolemia vuonna 2008 sama määrä kuin vuotta aiemmin Väestö 2009 Kuolleet 2008 Kuolemia vuonna 2008 sama määrä kuin vuotta aiemmin Kuolemien määrä vuonna 2008 oli 49 090. Vuonna 2007 kuolemia oli 49 080. Kuolemien määrä on viimeksi kuluneen yhdeksän vuoden

Lisätiedot