Kuolemansyyt Itsemurhien määrä pienin yli 40 vuoteen

Transkriptio

1 Terveys Kuolemansyyt Itsemurhien määrä pienin yli 4 vuoteen Vuonna tehtiin itsemurhia 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä on ollut pienempi viimeksi vuonna 967. Vuonna itsemurhan teki 954 henkilöä, 78 miestä ja 6 naista. Työikäiset tekevät eniten itsemurhia ja näissä ikäluokissa itsemurhat ovat huomattavasti vähentyneet viime vuosina. Miehet tekevät itsemurhan huomattavasti useammin kuin naiset: kaksi kolmasosaa itsemurhan tehneistä on miehiä. Miesten itsemurhat iän mukaan vuosina 985 Vuonna kuoli yhteensä 5 9 henkilöä. Määrä oli kaksi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna ja suurin 7 vuoteen. Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakauman muutoksena: 8 vuotta täyttäneiden kuolleisuus lisääntyi edellisestä vuodesta, tätä nuoremmilla kuolleisuus pysyi suunnilleen ennallaan. Lisääntynyt ikääntyneiden kuolleisuus näkyy kuolemansyissä lähinnä dementian ja verenkiertoelinten sairauksien määrän kasvuna. Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 4 prosenttia vuonna kuolleista. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Dementia (mukaan lukien Alzheimerin tauti) aiheutti prosenttia vuoden kuolemista. Vuonna alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 96 henkilöä eli muutama prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisiin syihin menehtyneistä 77 prosenttia oli Helsinki 6.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 alle 65-vuotiaita. Kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin seuraa melko säännöllisesti alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia; alkoholin kulutus väheni edellisestä vuodesta kaksi prosenttia. Suomalaisten yleisimmät kuolemansyyt 9 ja 9 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Dementia, Alzheimerin tauti Tapaturmat Hengityselinten sairaudet Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Itsemurhat Muut kuolemansyyt Kuolleita yhteensä Nykymuotoisia kuolemansyytilastoja on laadittu Suomessa 75 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi Tilastokeskuksessa on koottu aikasarjoja suomalaisten kuolemansyistä vuodesta 96 alkaen. Tuona aikana elinajanodote on pidentynyt huomattavasti: 9-luvulla suomalaisen miehen elinajanodote oli noin 5 vuotta ja naisen 59 vuotta. Vuonna syntyneen pojan elinajanodote on 76,7 vuotta ja tytön 8, vuotta. Kuolleisuudessa tämä näkyy esimerkiksi siten, että vuoden 96 kuolleista prosenttia oli 85 vuotta täyttäneitä, vuonna jo noin puolet. Suomalaisten kuolemansyyt ovat muuttuneet samalla tavoin kuin muissakin teollisuusmaissa elintason parantuessa ja lääketieteen kehittyessä tartuntataudit ovat vähentyneet, mutta samalla verenkiertoelinten taudit sekä kasvaimet ovat lisänneet osuuttaan kaikista kuolemansyistä.

3 Sisällys Alkusanat...5. Kuolemansyiden muutokset Tautikuolleisuus Tuberkuloosi-, influenssa- ja muu tartuntatautikuolleisuus Keuhkosyöpäkuolleisuus Rintasyöpäkuolleisuus Eturauhassyöpäkuolleisuus Sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuolleet Alkoholiperäiset kuolemansyyt Tapaturmakuolleisuus Alkoholin, lääkkeiden ja päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa...5 Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmissa kuolleet Itsemurhakuolleisuus Lapsikuolleisuus Lähteet...8 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan, molemmat sukupuolet...9 Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan vuonna, miehet... Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan vuonna, naiset... Liitetaulukko. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista...5 Liitetaulukko. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudellla Liitetaulukko 4. Vuoden keskiväkiluku iän ja sukupuolen mukaan...6 Liitetaulukko 5. Kuolemansyytilaston ikävakioitujen lukujen laskennassa käytetty vakioväestö...6 Kuviot Kuvio. Kuolleisuus eräisiin kuolemansyihin keskiväkiluvun henkeä kohden vuosina 96 ja...6 Kuvio. Tuberkuloosikuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti...7 Kuvio. Influenssakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti...8 Kuvio 4. Keuhkosyöpäkuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti...8 Kuvio 5. Rintasyöpäkuolleisuus 96 naisten keskiväkiluvun henkeä kohti...9 Kuvio 6. Eturauhassyöpäkuolleisuus 96 miesten keskiväkiluvun henkeä kohti...9 Kuvio 7. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti... Kuvio 8. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 969 keskiväkiluvun henkeä kohti... Kuvio 9a. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus

4 Kuvio 9b. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 969 keskiväkiluvun henkeä kohti... Kuvio. Tapaturmakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti...4 Kuvio. Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmat, kuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti..5 Kuvio. Itsemurhakuolleisuus 9 keskiväkiluvun henkeä kohti...6 Kuvio. Imeväiskuolleisuus 96 syntynyttä kohden...7 Liitekuviot Liitekuvio vuotiaiden miesten yleisimmät kuolemansyyt...7 Liitekuvio vuotiaiden naisten yleisimmät kuolemansyyt...7 Laatuseloste, Kuolemansyyt...8 4

5 Alkusanat Tämä julkaisu sisältää tietoja vuonna kuolleiden kuolemansyistä sekä tietoja kuolleisuuden kehityksestä vuosilta 96. Aikasarjatietoja kuolemansyistä on saatavissa tietokantataulukoina Tilastokeskuksen internet-sivuilla. Julkaisun ovat toimittaneet Marja-Liisa Helminen, Helena Korpi ja Irmeli Penttilä. Julkaisun laadintaan ja tilastoaineiston tuottamiseen ovat osallistuneet Ulla Arkkio, Jari Hellanto, Kati Hietala, Mauno Huohvanainen, Raija Maljanen ja Terttu Turpeinen. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet oikeuslääkäri Sari Papinaho ja professori Erkki Vuori. It-tehtäviä ovat hoitaneet Jouni Asp ja Ismo Jauhiainen. 5

6 . Kuolemansyiden muutokset 96 Vuonna 96 kuolleiden määrä oli 49 4 henkilöä ja vuonna samaa luokkaa eli 5 9. Väestömäärä oli vuonna 96 huomattavasti pienempi kuin nyt väkiluku oli Suomessa,6 miljoonaa, kun se nyt on noin 5,4 miljoonaa. Kuolleisuus oli siis huomattavasti suurempi, kun ihmiset kuolivat nuorempana ja lapsikuolleisuus oli vielä melko suurta. Kuvioon on valittu muutamia vuoden 96 kuolemansyitä ja vastaavat luvut vuodelta. On huomattava, että kuolemansyiden luokitukset ovat muuttuneet useaan kertaan vuosien varrella ja sen vuoksi kaikkia kuolemansyyryhmiä ei voi vertailla keskenään. ) Kuvioon on valikoitu kuolemansyyryhmiä, joita voi vertailla suuntaa-antavasti. Kuvio. Kuolleisuus eräisiin kuolemansyihin keskiväkiluvun henkeä kohden vuosina 96 ja Suurin muutos väestön kuolemansyissä 75 vuoden aikana on ollut tuberkuloosin häviäminen. Tuberkuloosi aiheutti 9-luvun lopulla jopa 6 prosenttia kaikista kuolemista. -luvulla kaikkien tartuntatautikuolemien (joihin tuberkuloosikin kuuluu) osuus kaikista kuolemista oli enää vajaa prosentti. Kuolleisuus verenkiertoelinten tauteihin on lisääntynyt hieman samalla aikavälillä, noin 5 kuolemasta 8:een henkeä kohden. Myös kuolleisuus kasvaimiin on lisääntynyt noin :stä noin :een henkeä kohden. Kuolleisuus ruoansulatuselinten tauteihin on puolestaan pysynyt melko samantasoisena vuosikymmenien aikana. Alle -vuotiaana kuoli vuonna 96 vielä 4 5 lasta, kun vuonna määrä oli enää 8. Tapaturmaja itsemurhakuolleisuuden taso ei eronnut merkittävästi nykyisestä (ks. myös luvut 4, 5 ja 6 myöhemmin tässä julkaisussa). ) Kuolemansyytilastoja on kerätty Suomessa jo vuodesta 749 alkaen. Kuolemansyyluokitukset ovat kuitenkin vaihdelleet vuosien kuluessa niin paljon, että luotettavien aikasarjojen tuottaminen ei ole mahdollista koko tältä ajanjaksolta. Vuonna 96 otettiin käyttöön uusi kuolemansyynimistö, ja kuolemansyiden toteaminen siirrettiin seurakuntien sijaan lääkäreiden tehtäväksi. Tämän uudistuksen vuoksi tämän julkaisun aikasarjat alkavat vuodesta 96. Joistakin kuolemansyyryhmistä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista tuottaa aikasarjaa 96 lähtien, koska tautiluokitukset ovat muuttuneet myös tämän jälkeen. Siksi muutamista kuolemansyistä esitetään tietoa alkaen vuodesta 969. Nykypäivänä kaikki kuolemansyyt ovat lääkärin ilmoittamia, mutta esimerkiksi vuonna 96 kolmannes kuolemansyistä perustui omaisten tai muiden henkilöiden kertomuksiin. Tästä syystä tuon ajan lukuihin voi suhtautua enemmänkin suuntaa-antavina. Kuolemansyytietoja varhaisemmilta vuosilta on Kuolemansyytilastojulkaisuissa, joita on digitoitu ja siirretty Kansallisarkiston Doria-tietokantaan ( 6

7 . Tautikuolleisuus 96. Tuberkuloosi-, influenssa- ja muu tartuntatautikuolleisuus 96 Tartuntataudit olivat 9- ja 4-luvuilla merkittävä kuolemansyyluokka: noin neljäsosa kaikista kuolemista johtui niistä vuonna 96. Merkittävä osa tartuntatautikuolemista, noin 6 7 prosenttia, johtui tuberkuloosista (kuvio ). Tuberkuloosin yleisin laji oli keuhkotuberkuloosi eli keuhkotauti. Muita suuria tartuntatautiryhmiä olivat hinkuyskä, kurkkumätä ja influenssa, joka vuonna 96 luettiin tartuntatauteihin. Kuvio. Tuberkuloosikuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Tuberkuloosikuolleisuus oli suurta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Vaikka 94-luvulla sota-aikana ravitsemus- ja asuntotilanne oli huono, tuberkuloositilanne ei kuitenkaan suoranaisesti pahentunut. Tosin tilanne nuorten ja keski-ikäisten miesten kohdalla huononi. Tämä oli ilmeisesti yhteydessä vaikeisiin oloihin rintamalla, esimerkiksi asumisahtauteen. Tuberkuloosi aiheuttikin poikkeuksellisen paljon kuolemia vuonna 94, kun sota oli vielä käynnissä. Suuri määrä johtui mahdollisesti myös vaikeasta ravintotilanteesta ja parantolahoidon osittaisesta keskeytymisestä jatkosodan alkaessa vuonna 94. Sodan loputtua tuberkuloosikuolleisuus alkoi vähentyä heti vuodesta 945 alkaen. Tähän vaikuttivat muun muassa suojarokotus ja käyttöön otetut antibiootit, joilla tautia hoidettiin. Sota- ja pula-ajan vaikeudet helpottuivat, ja tuberkuloosikuolleisuus väheni huomattavasti. Myös elintaso nousi nopeasti sodan jälkeen, ruoan ja asumisen laatu paranivat sekä omaksuttiin uusia hygieenisempiä elintapoja. Vuoden 967 jälkeen tuberkuloosikuolleisuus on ollut alle kuollutta henkeä kohden vuodessa. Vuonna tuberkuloosiin kuoli 48 henkilöä. Myös influenssa oli menneinä vuosina merkittävä kuolemansyy (kuvio ). Vuonna 96 koettiin influenssa-aalto, jolloin influenssaan kuoli 75 henkilöä. 7

8 Kuvio. Influenssakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Vuosina riehui "aasialainen" influenssa, johon kuoli yhteensä 8 henkilöä. Vuosina vuorossa oli "hongkongilainen", johon kuoli noina vuosina runsaat henkilöä. Vuosina "moskovalainen" aiheutti lähes 8 kuolemaa. Sen jälkeen influenssa on aiheuttanut enimmillään 5 kuolemaa vuodessa. Vuonna influenssaan kuoli 9 henkilöä.. Keuhkosyöpäkuolleisuus 969 ) Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana lisääntynyt, mutta miehillä se on alkanut vähentyä jo 98-luvulla. Suurimmassa osassa Euroopan maita kehityssuunta on samanlainen kuin Suomessa; miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on vähenemässä ja naisten lisääntymässä. Tupakointi on merkittävin keuhkosyöpään vaikuttava riskitekijä. Naisten tupakoinnin lisääntyessä myös naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on lähtenyt nousuun. Kuvio 4. Keuhkosyöpäkuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti. Rintasyöpäkuolleisuus 96 Rintasyöpäkuolleisuus on lisääntynyt tasaisesti 9-luvulta 99-luvulle, mutta kasvu näyttää kuitenkin olevan -luvulla hieman hidastumassa. Siitä huolimatta rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi. ) Vertailukelpoista tietoa keuhkosyöpäkuolleisuudesta on vasta vuodesta 969 alkaen. 8

9 Rintasyöpäkuolleisuus on alkanut vähentyä monissa Euroopan maissa. Suomessa työikäisten naisten rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana noin viidenneksen. Myös ikävakioidut luvut näyttävät rintasyöpäkuolleisuuden olevan laskusuunnassa. Seulontojen on havaittu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta erityisesti yli 5-vuotiailla naisilla. Kuvio 5. Rintasyöpäkuolleisuus 96 naisten keskiväkiluvun henkeä kohti Rintasyöpä on alkoholisyiden ohella työikäisten naisten yleisin kuolemansyy. Rintasyöpä oli heillä vuonna hieman yleisempi kuolemansyy kuin alkoholisyyt, mutta näiden kahden syyn välinen ero ei ole ollut suuri vuonna eikä sitä edeltävinäkään vuosina. Työikäisten naisten rintasyöpäkuolleisuus oli vuonna hieman suurempi kuin vuonna 9 ja alkoholisyistä johtuneet kuolemat vähentyivät edellisestä vuodesta. Vuonna rintasyöpäkuolemia oli 886 eli kuolemaa naista kohti..4 Eturauhassyöpäkuolleisuus 96 Eturauhassyöpäkuolleisuuden käyrä noudattaa melko samaa muotoa kuin rintasyöpäkuolleisuudenkin. Se on kuitenkin seurannut rintasyöpäkuolleisuuden kehityssuuntaa jonkin verran jäljessä. Ottaen huomioon kaikki syövät, miehiä sairastuu eniten eturauhassyöpään, mutta miehet kuolevat yleisimmin keuhkosyöpään. Eturauhassyöpään, kuten muihinkin syöpiin, liittyvät usein ulkoiset tekijät, kuten ympäristö ja elintavat. Kuvio 6. Eturauhassyöpäkuolleisuus 96 miesten keskiväkiluvun henkeä kohti 9

10 Eturauhassyöpäkuolleisuus oli vuonna samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuuskin, eli kuolemaa miestä kohti. Vuonna eturauhassyöpäkuolemia oli 845, kun vuonna 9 luku oli Sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 969 ) Verenkiertoelinten sairaudet, kuten sepelvaltimotauti, ovat nykyisin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä. Sepelvaltimotauti aiheuttaa joka viidennen kuoleman. Kuviossa 7 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tässä tapauksessa nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 4 vuoden aikana. Kuvio 7. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti Varsinkin keski-ikäisten sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on ollut merkittävää viime vuosikymmenien aikana. Työikäisten miesten kuolleisuus tautiin oli vielä 96-luvulla korkeimpia koko maailmassa, mutta sen jälkeen kuolleisuuden väheneminen on ollut huomattavaa. Tarkastelujakson aikana työikäisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt jopa 8 prosenttia..6 Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuolleet 969 Vuonna joka viides 8-vuotiaana tai vanhempana kuollut menehtyi dementian tai Alzheimerin taudin seurauksena. Määrä on yli kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin parantumisesta, mutta selvästi myös väestön vanhenemisesta. ) Vertailukelpoista tietoa sepelvaltimotautikuolleisuudesta on vasta vuodesta 969 alkaen.

11 Kuvio 8. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 969 keskiväkiluvun henkeä kohti Koska dementia yleistyy erittäin jyrkästi iän myötä, elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena. Tämä koskee varsinkin naisia, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Vuonna dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli 6 57 henkilöä. Näistä 69 prosenttia oli naisia. Noin kaksi kolmasosaa kuolemista johtui Alzheimerin taudista.

12 . Alkoholiperäiset kuolemansyyt 969 ) Alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Alkoholiperäisiin kuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys. Kuvio 9a. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus 969 Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset seuraavat melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen käyrää. Alkoholiveron alennuttua vuonna 4 alkoholin kulutus lisääntyi selvästi. Samanaikaisesti alkoholikuolemat lisääntyivät huomattavasti. Kuvio 9b. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 969 keskiväkiluvun henkeä kohti Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten. Miesten kuolleisuus seuraa myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naisten kuolleisuus on kuitenkin noussut miesten mukana tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan. ) Vertailukelpoista tietoa alkoholiin liittyvistä kuolemansyistä on vasta vuodesta 969 alkaen.

13 Vuonna alkoholisyihin kuoli 96, näistä alkoholiperäisiin tauteihin 556 ja alkoholimyrkytykseen 46 henkilöä. Alkoholimyrkytykseen kuolleista 75 prosenttia oli miehiä. Suurin osa näistä kuolemista tapahtui työiässä. Alkoholisyihin kuolleiden määrä on vähentynyt vuodesta 9. Lasku johtuu suurelta osin miesten alkoholikuolemien vähentymisestä. Alkoholi voi liittyä myös myötävaikuttavana tekijänä kuolemaan. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa kappaleessa.

14 4. Tapaturmakuolleisuus 96 Tapaturmakuolemiin luetaan muun muassa liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, tulipalokuolemat sekä alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Tapaturmakuolleisuus on ollut vuosina 96 huomattavasti suurempaa miehillä kuin naisilla, joskin huiput ja laskut ovat molemmilla sukupuolilla tapahtuneet samoina aikoina. Nuorten tapaturmakuolleisuus on yleisempää kuin koko väestön keskimäärin. Kuvio. Tapaturmakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Tapaturmakuolemia oli paljon sotavuosina huolimatta siitä, että sodan välittömästi aiheuttama kuolleisuus ei sisälly ohessa esitettyihin lukuihin. Muun muassa myrkytyskuolemat lisääntyivät. Vuosien tilastossa kerrotaan, että tämä johtui toisaalta puuhiili- ja puukaasutinautojen aiheuttamista häkämyrkytyksistä, toisaalta puuspriin ja muiden myrkyllisten nesteiden käytöstä juovutustarkoituksiin. Tapaturmakuolleisuus oli korkeimmillaan heti sodan jälkeen vuonna 945. Hukkumiskuolemien sekä murtuma- ja ruhjevammoihin kuolleiden määrä oli erityisen suuri ja varsinkin miesten tapaturmakuolemat lisääntyivät. Yhtenä syynä tähän arvellaan olevan sodasta tulleiden miesten traumaattiset kokemukset. Posttraumaattinen stressi on voinut aiheuttaa esimerkiksi kohonnutta tapaturma-alttiutta ja lisääntynyttä alkoholin käyttöä, joka olisi voinut myös lisätä tapaturmien määrää. Laajaa tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan Suomessa ole. Tapaturmakuolleisuus oli taas hieman korkeammalla tasolla 6-luvulla, mutta lähti laskuun 7-luvun lopulla. 6-luvulla ja 7-luvun alussa 4 prosenttia tapaturmakuolemista oli liikenneonnettomuuksia. Tapaturmien määrä alkoi kasvaa jälleen vuonna 986, johtuen nimenomaan liikennekuolemien lisääntymisestä varsinkin nuoremmissa ikäluokissa. 9-luvun lamavuosien jälkeen tapaturmakuolleisuus on pysynyt jokseenkin samansuuruisena. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista vuosina 9 6 on lisää tietoa vuonna 7 julkaistussa aikasarjassa Tilastokeskuksen sivuilla. Vuonna tapaturmaisesti kuoli yhteensä 856 henkilöä, 869 miestä ja 987 naista. Tapaturmat aiheuttivat noin kuusi prosenttia kaikista kuolemista. Vuonna sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen, joihin kuoli yhteensä 85 henkilöä. Yli kolmannes miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemista aiheutui kaatumisista tai putoamisista. Kuljetustapaturmissa kuoli vuonna kaikkiaan 99 henkilöä, joista miehiä oli kolme neljäsosaa. Miehillä useampi kuin yksi kymmenestä (, %) tapaturmakuolemasta tapahtui liikenteessä (kuljetuksessa), naisilla niitä oli hieman vähemmän (7,6 % naisten tapaturmakuolemista). Suomen tapaturmakuolleisuus on EU-maista Latvian, Viron ja Liettuan jälkeen korkeimpia. Erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin muualla läntisessä Euroopassa. Kansallisten tilastojen vertailuun liittyy kuitenkin usein ongelmia, jotka johtuvat muun muassa luokituskäytäntöjen ja kuolemansyyn selvittämisen erilaisuudesta. Kaikissa maissa ei rekisteröidä tapaturmakuolemia yhtä tarkasti kuin Suomessa, mikä saattaa näyttäytyä näiden maiden kohdalla pienempinä kuolleisuuslukuina. Liikenteessä kuolleiden osuus oli Suomessa vuonna 9 4

15 uusimman tiedon mukaan EU:n pienimpiä, 5 henkilöä henkeä kohden. Liikennekuolleisuus oli samaa tasoa tai vähäisempää esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Alkoholin, lääkkeiden ja päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa Vuonna tapaturmaisesti (pois lukien varsinaiset alkoholi- ja lääkemyrkytykset) kuolleista päihdyksissä oli prosenttia eli 44 henkilöä. Tapaturmakuolemassa päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri on arvioinut alkoholin myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvussa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman. Saunakuolemissa 8 henkilöä 45:stä oli kuollessaan päihtynyt. Tulipaloissa ja kylmyyteen kuolleista alle puolet oli päihtyneenä, hukkumistapaturmissa yli puolet. Hieman yli joka viides liikenteessä kuollut oli päihdyksissä. Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmissa kuolleet 96 Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmat ovat vähentyneet 9-luvulta tähän päivään. ) Kuten edellä mainittiin, sotavuosina ja heti sen jälkeen tapaturmakuolemat lisääntyivät ja mm. hukkumisia oli vuonna 945 erityisen paljon. Hukkumisten määrä on ollut noin viime vuosina. 9- ja 4-luvuilla määrä vaihteli 5:n ja 7:n välillä. Kuvio. Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmat, kuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Suomessa alkoholi liittyy hyvin usein hukkumistapaturmiin. Hukkumistapaturmista hieman yli puolet tapahtuu päihtyneenä, kesäkuukausina jopa vieläkin enemmän. ) Kuvion luvuissa ovat mukana (muuttuneiden luokitusten vuoksi) hukkumisten lisäksi myös vesiliikennetapaturmat. Vesiliikennetapaturmiin kuuluu sekä hukkumisia että muita vesiliikenteessä tapahtuvia kuolemia. Suurin osa vesiliikennetapaturmista kuitenkin on hukkumisia. 5

16 5. Itsemurhakuolleisuus 9 Itsemurhista on väestötilastoissa tietoa aikaisemmilta vuosilta kuin monista muista kuolemansyistä: tässä aikasarja alkaa jo vuodesta 9. Miesten itsemurhakuolleisuus on aina ollut paljon suurempaa kuin naisten. Miesten itsemurhakuolleisuudessa näkyy paljon vaihtelua, mutta naisten itsemurhakuolleisuus on pysytellyt melko samansuuruisena, lukuun ottamatta 5-luvulla tapahtunutta naisten itsemurhakuolleisuuden kaksinkertaistumista. Kuvio. Itsemurhakuolleisuus 9 keskiväkiluvun henkeä kohti Itsemurhakuolleisuuden on havaittu vähentyvän yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina, tarkasteltuna ajanjaksona esimerkiksi sota-aikana ja 9-luvun laman aikaan. 98-luvun taloudellisen nousukauden aikana itsemurhakuolleisuus puolestaan lisääntyi, kuten myös edellä esitetty tapaturmakuolleisuus. Suomessa itsemurhakuolleisuus on ollut viime vuosina lähes kaksinkertaista EU:n keskimäärään verrattuna. Vuonna itsemurhan teki 954 henkilöä. Itsemurhan tehneistä kolme neljästä eli 78 oli miehiä. Itsemurhien määrä on ollut tätä pienempi viimeksi 96-luvulla. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yhteensä 5 itsemurhaa. 6

17 6. Lapsikuolleisuus 96 Suomen lapsikuolleisuus on nykyään pienimpiä maailmassa. Kuviossa esitetään imeväiskuolleisuus eli alle -vuotiaiden kuolleisuus. 9-luvun loppupuolella lähes joka kymmenes syntynyt lapsi kuoli alle -vuotiaana. Vuonna 96 alle -vuotiaana kuolleista 4 prosenttia menehtyi syntymävammoihin, kehitysvirheisiin tai synnynnäiseen heikkouteen. Myös keuhkokuumeeseen, tauteihin ja väkivaltaan kuoli paljon lapsia. Nykyisin alle vuoden iässä kuolee vain muutama promille syntyneistä, ja yleisin alle -vuotiaiden kuolemansyy on synnynnäiset epämuodostumat. Tartuntataudit ja väkivalta ovat kuolemansyynä hyvin harvinaisia alle -vuotiailla. Kuvio. Imeväiskuolleisuus 96 syntynyttä kohden Vuonna kuoli alle vuoden ikäisenä (imeväisiässä) 8 lasta. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista noin puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja kaksi kolmasosaa neljän ensimmäisen elinviikon aikana. Perinataalikuolleisuus (ensimmäisen viikon aikana kuolleet sekä kuolleena syntyneet) oli 4, lasta tuhatta syntynyttä kohden. Luku on pienentynyt 98-luvun alusta puoleen. Vuonna oli 7 kätkytkuolemaa. 4-vuotiaiden lasten kuolleisuus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana enemmän kuin puolittunut: lapsikuolemia oli 97 vuonna 989 ja 9 vuonna. Tämä vastaa noin :tä kuolemaa henkeä kohden. 4-vuotiaiden kuolleisuuden väheneminen johtuu pääasiassa tapaturmakuolleisuuden vähenemisestä. Äitiyskuolleisuuden väheneminen alkoi jo 97-luvulla, sen jälkeen on äitiyskuolemia ollut 7 vuosittain. Vuonna äitiyskuolemia oli kolme. 7

18 Lähteet Autier, Philippe, Mathieu Boniol, Carlo La Vecchia, Lars Vatten, Anna Gavin, Clarisse Héry, Mary Heanue (): Disparities in breast cancer mortality trends between European countries: retrospective trend analysis of WHO mortality database. British Medical Journal ; 4:c6. Didkowska, Joanna, Marta Manczuk, Ann McNeill, John Powles, Witold Zatonski (5): Lung cancer mortality at ages 5-54 in the European Union: ecological study of evolving tobacco epidemics. British Medical Journal 5;:89-9. Eurostat. Haettu 7... Herttua, Kimmo (): The effects of the 4 reduction in the price of alcohol on alcohol-related harm in Finland : A natural experiment based on register data. Finnish Yearbook of Population Research XLV Supplement. The Population Research Institute: Helsinki. Korpi, Helena (): Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa. Hyvinvointikatsaus /. Korpi, Helena (): Influenssaan kuolee 6 henkeä vuodessa. Hyvinvointikatsaus /. Penttilä, Irmeli (): Viina tappaa työikäisiä. Hyvinvointikatsaus /. Reunanen, Antti (5): Verenkiertoelinten sairaudet. Teoksessa Arpo Aromaa, Jussi Huttunen, Seppo Koskinen, Juha Teperi (toim): Suomalaisten terveys. Duodecim, Stakes, KTL: Helsinki. Syöpäjärjestöt. Haettu 6... Teppo, Lyly (5): Syöpätaudit. Teoksessa Arpo Aromaa, Jussi Huttunen, Seppo Koskinen, Juha Teperi (toim): Suomalaisten terveys. Duodecim, Stakes, KTL: Helsinki. THL; Valvira (): Alkoholijuomien kulutus. SVT. Tilastokeskus (99): Kuolemansyyt 99. SVT Terveys 99:8. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus (995): Kuolemansyyt 99. SVT Terveys 995:. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus (996): Kuolemansyyt 994. SVT Terveys 996:. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus (): Kuolemansyyt 8. SVT Terveys. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus ja Liikenneturva (): Tieliikenneonnettomuudet. SVT Liikenne ja matkailu. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastollinen päätoimisto (99): Kuolemansyyt vuosina SVT VI:9. Tilastollinen päätoimisto: Helsinki. Tilastollinen päätoimisto (95): Kuolemansyyt vuosina SVT VI B:. Tilastollinen päätoimisto: Helsinki. Tilastollinen päätoimisto (958): Kuolemansyyt SVT VI B:. Tilastollinen päätoimisto: Helsinki. Turpeinen, Oiva (997): Kuolinsyyt. Teoksessa Turpeinen, Oiva, Timo Herranen ja Kai Hoffman: Helsingin historia vuodesta 945. : Väestö Kaupunkisuunnittelu ja asuminen Elinkeinot. Helsingin kaupunki: Helsinki. 8

19 Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan, molemmat sukupuolet Peruskuolemansyy (54-luokkainen luokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X45) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J65) Tuberkuloosi (A5-A9, B9, J65) Immuunikato (B-B4) 7 7 Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B5-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (COO-C4) Ruokatorven syöpä (C5) Mahasyöpä (C6) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) Haimasyöpä (C5) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) Ihon melanooma (C4) Rintasyöpä (C5) Kohdunkaulan syöpä (C5) Kohtusyöpä (C54-C55) Munasarjasyöpä (C56) Eturauhasen syöpä (C6) Munuaissyöpä (C64) Virtsarakkosyöpä (C67) Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C96) Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E5-E9) Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R54) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I45, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I5) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I45, I47-I5) Aivoverisuonien sairaudet (I6-I69) Muut verenkiertoelinten taudit (I-I5, I6-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J64, J66-J99) Influenssa (J9-J) Keuhkokuume (J-J8, J849) Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J45-J46) Muut hengityselinten sairaudet (J-J6, J-J9, J6-J64, J66-J848, J85-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset

20 Peruskuolemansyy (54-luokkainen luokitus) Yhteensä Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R96-R99) Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X46-Y89) Tapaturmat (V-X44, X46-X59, Y-Y5, Y85-Y86) Maaliikennetapaturmat Muut maakuljetustapaturmat 7 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V95-V99) 4 46 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) Hukkumistapaturmat (W65-W74) Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X46-X49, Y-Y5) Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X6-X84, Y87) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X85-Y9, Y87) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y6-Y4, Y87) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y5-Y84, Y88-Y89) EI KUOLINTODISTUSTA