Kuolemansyyt Itsemurhien määrä pienin yli 40 vuoteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuolemansyyt 2010. Itsemurhien määrä pienin yli 40 vuoteen"

Transkriptio

1 Terveys Kuolemansyyt Itsemurhien määrä pienin yli 4 vuoteen Vuonna tehtiin itsemurhia 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä on ollut pienempi viimeksi vuonna 967. Vuonna itsemurhan teki 954 henkilöä, 78 miestä ja 6 naista. Työikäiset tekevät eniten itsemurhia ja näissä ikäluokissa itsemurhat ovat huomattavasti vähentyneet viime vuosina. Miehet tekevät itsemurhan huomattavasti useammin kuin naiset: kaksi kolmasosaa itsemurhan tehneistä on miehiä. Miesten itsemurhat iän mukaan vuosina 985 Vuonna kuoli yhteensä 5 9 henkilöä. Määrä oli kaksi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna ja suurin 7 vuoteen. Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakauman muutoksena: 8 vuotta täyttäneiden kuolleisuus lisääntyi edellisestä vuodesta, tätä nuoremmilla kuolleisuus pysyi suunnilleen ennallaan. Lisääntynyt ikääntyneiden kuolleisuus näkyy kuolemansyissä lähinnä dementian ja verenkiertoelinten sairauksien määrän kasvuna. Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 4 prosenttia vuonna kuolleista. Toiseksi eniten, prosenttia, kuolemista aiheutui kasvaimista. Dementia (mukaan lukien Alzheimerin tauti) aiheutti prosenttia vuoden kuolemista. Vuonna alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 96 henkilöä eli muutama prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisiin syihin menehtyneistä 77 prosenttia oli Helsinki 6.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 alle 65-vuotiaita. Kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin seuraa melko säännöllisesti alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia; alkoholin kulutus väheni edellisestä vuodesta kaksi prosenttia. Suomalaisten yleisimmät kuolemansyyt 9 ja 9 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Dementia, Alzheimerin tauti Tapaturmat Hengityselinten sairaudet Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Itsemurhat Muut kuolemansyyt Kuolleita yhteensä Nykymuotoisia kuolemansyytilastoja on laadittu Suomessa 75 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi Tilastokeskuksessa on koottu aikasarjoja suomalaisten kuolemansyistä vuodesta 96 alkaen. Tuona aikana elinajanodote on pidentynyt huomattavasti: 9-luvulla suomalaisen miehen elinajanodote oli noin 5 vuotta ja naisen 59 vuotta. Vuonna syntyneen pojan elinajanodote on 76,7 vuotta ja tytön 8, vuotta. Kuolleisuudessa tämä näkyy esimerkiksi siten, että vuoden 96 kuolleista prosenttia oli 85 vuotta täyttäneitä, vuonna jo noin puolet. Suomalaisten kuolemansyyt ovat muuttuneet samalla tavoin kuin muissakin teollisuusmaissa elintason parantuessa ja lääketieteen kehittyessä tartuntataudit ovat vähentyneet, mutta samalla verenkiertoelinten taudit sekä kasvaimet ovat lisänneet osuuttaan kaikista kuolemansyistä.

3 Sisällys Alkusanat...5. Kuolemansyiden muutokset Tautikuolleisuus Tuberkuloosi-, influenssa- ja muu tartuntatautikuolleisuus Keuhkosyöpäkuolleisuus Rintasyöpäkuolleisuus Eturauhassyöpäkuolleisuus Sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuolleet Alkoholiperäiset kuolemansyyt Tapaturmakuolleisuus Alkoholin, lääkkeiden ja päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa...5 Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmissa kuolleet Itsemurhakuolleisuus Lapsikuolleisuus Lähteet...8 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan, molemmat sukupuolet...9 Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan vuonna, miehet... Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan vuonna, naiset... Liitetaulukko. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista...5 Liitetaulukko. Kuolleisuus imeväis- ja perinataalikaudellla Liitetaulukko 4. Vuoden keskiväkiluku iän ja sukupuolen mukaan...6 Liitetaulukko 5. Kuolemansyytilaston ikävakioitujen lukujen laskennassa käytetty vakioväestö...6 Kuviot Kuvio. Kuolleisuus eräisiin kuolemansyihin keskiväkiluvun henkeä kohden vuosina 96 ja...6 Kuvio. Tuberkuloosikuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti...7 Kuvio. Influenssakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti...8 Kuvio 4. Keuhkosyöpäkuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti...8 Kuvio 5. Rintasyöpäkuolleisuus 96 naisten keskiväkiluvun henkeä kohti...9 Kuvio 6. Eturauhassyöpäkuolleisuus 96 miesten keskiväkiluvun henkeä kohti...9 Kuvio 7. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti... Kuvio 8. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 969 keskiväkiluvun henkeä kohti... Kuvio 9a. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus

4 Kuvio 9b. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 969 keskiväkiluvun henkeä kohti... Kuvio. Tapaturmakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti...4 Kuvio. Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmat, kuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti..5 Kuvio. Itsemurhakuolleisuus 9 keskiväkiluvun henkeä kohti...6 Kuvio. Imeväiskuolleisuus 96 syntynyttä kohden...7 Liitekuviot Liitekuvio vuotiaiden miesten yleisimmät kuolemansyyt...7 Liitekuvio vuotiaiden naisten yleisimmät kuolemansyyt...7 Laatuseloste, Kuolemansyyt...8 4

5 Alkusanat Tämä julkaisu sisältää tietoja vuonna kuolleiden kuolemansyistä sekä tietoja kuolleisuuden kehityksestä vuosilta 96. Aikasarjatietoja kuolemansyistä on saatavissa tietokantataulukoina Tilastokeskuksen internet-sivuilla. Julkaisun ovat toimittaneet Marja-Liisa Helminen, Helena Korpi ja Irmeli Penttilä. Julkaisun laadintaan ja tilastoaineiston tuottamiseen ovat osallistuneet Ulla Arkkio, Jari Hellanto, Kati Hietala, Mauno Huohvanainen, Raija Maljanen ja Terttu Turpeinen. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet oikeuslääkäri Sari Papinaho ja professori Erkki Vuori. It-tehtäviä ovat hoitaneet Jouni Asp ja Ismo Jauhiainen. 5

6 . Kuolemansyiden muutokset 96 Vuonna 96 kuolleiden määrä oli 49 4 henkilöä ja vuonna samaa luokkaa eli 5 9. Väestömäärä oli vuonna 96 huomattavasti pienempi kuin nyt väkiluku oli Suomessa,6 miljoonaa, kun se nyt on noin 5,4 miljoonaa. Kuolleisuus oli siis huomattavasti suurempi, kun ihmiset kuolivat nuorempana ja lapsikuolleisuus oli vielä melko suurta. Kuvioon on valittu muutamia vuoden 96 kuolemansyitä ja vastaavat luvut vuodelta. On huomattava, että kuolemansyiden luokitukset ovat muuttuneet useaan kertaan vuosien varrella ja sen vuoksi kaikkia kuolemansyyryhmiä ei voi vertailla keskenään. ) Kuvioon on valikoitu kuolemansyyryhmiä, joita voi vertailla suuntaa-antavasti. Kuvio. Kuolleisuus eräisiin kuolemansyihin keskiväkiluvun henkeä kohden vuosina 96 ja Suurin muutos väestön kuolemansyissä 75 vuoden aikana on ollut tuberkuloosin häviäminen. Tuberkuloosi aiheutti 9-luvun lopulla jopa 6 prosenttia kaikista kuolemista. -luvulla kaikkien tartuntatautikuolemien (joihin tuberkuloosikin kuuluu) osuus kaikista kuolemista oli enää vajaa prosentti. Kuolleisuus verenkiertoelinten tauteihin on lisääntynyt hieman samalla aikavälillä, noin 5 kuolemasta 8:een henkeä kohden. Myös kuolleisuus kasvaimiin on lisääntynyt noin :stä noin :een henkeä kohden. Kuolleisuus ruoansulatuselinten tauteihin on puolestaan pysynyt melko samantasoisena vuosikymmenien aikana. Alle -vuotiaana kuoli vuonna 96 vielä 4 5 lasta, kun vuonna määrä oli enää 8. Tapaturmaja itsemurhakuolleisuuden taso ei eronnut merkittävästi nykyisestä (ks. myös luvut 4, 5 ja 6 myöhemmin tässä julkaisussa). ) Kuolemansyytilastoja on kerätty Suomessa jo vuodesta 749 alkaen. Kuolemansyyluokitukset ovat kuitenkin vaihdelleet vuosien kuluessa niin paljon, että luotettavien aikasarjojen tuottaminen ei ole mahdollista koko tältä ajanjaksolta. Vuonna 96 otettiin käyttöön uusi kuolemansyynimistö, ja kuolemansyiden toteaminen siirrettiin seurakuntien sijaan lääkäreiden tehtäväksi. Tämän uudistuksen vuoksi tämän julkaisun aikasarjat alkavat vuodesta 96. Joistakin kuolemansyyryhmistä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista tuottaa aikasarjaa 96 lähtien, koska tautiluokitukset ovat muuttuneet myös tämän jälkeen. Siksi muutamista kuolemansyistä esitetään tietoa alkaen vuodesta 969. Nykypäivänä kaikki kuolemansyyt ovat lääkärin ilmoittamia, mutta esimerkiksi vuonna 96 kolmannes kuolemansyistä perustui omaisten tai muiden henkilöiden kertomuksiin. Tästä syystä tuon ajan lukuihin voi suhtautua enemmänkin suuntaa-antavina. Kuolemansyytietoja varhaisemmilta vuosilta on Kuolemansyytilastojulkaisuissa, joita on digitoitu ja siirretty Kansallisarkiston Doria-tietokantaan (http://www.doria.fi/handle/4/6758). 6

7 . Tautikuolleisuus 96. Tuberkuloosi-, influenssa- ja muu tartuntatautikuolleisuus 96 Tartuntataudit olivat 9- ja 4-luvuilla merkittävä kuolemansyyluokka: noin neljäsosa kaikista kuolemista johtui niistä vuonna 96. Merkittävä osa tartuntatautikuolemista, noin 6 7 prosenttia, johtui tuberkuloosista (kuvio ). Tuberkuloosin yleisin laji oli keuhkotuberkuloosi eli keuhkotauti. Muita suuria tartuntatautiryhmiä olivat hinkuyskä, kurkkumätä ja influenssa, joka vuonna 96 luettiin tartuntatauteihin. Kuvio. Tuberkuloosikuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Tuberkuloosikuolleisuus oli suurta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Vaikka 94-luvulla sota-aikana ravitsemus- ja asuntotilanne oli huono, tuberkuloositilanne ei kuitenkaan suoranaisesti pahentunut. Tosin tilanne nuorten ja keski-ikäisten miesten kohdalla huononi. Tämä oli ilmeisesti yhteydessä vaikeisiin oloihin rintamalla, esimerkiksi asumisahtauteen. Tuberkuloosi aiheuttikin poikkeuksellisen paljon kuolemia vuonna 94, kun sota oli vielä käynnissä. Suuri määrä johtui mahdollisesti myös vaikeasta ravintotilanteesta ja parantolahoidon osittaisesta keskeytymisestä jatkosodan alkaessa vuonna 94. Sodan loputtua tuberkuloosikuolleisuus alkoi vähentyä heti vuodesta 945 alkaen. Tähän vaikuttivat muun muassa suojarokotus ja käyttöön otetut antibiootit, joilla tautia hoidettiin. Sota- ja pula-ajan vaikeudet helpottuivat, ja tuberkuloosikuolleisuus väheni huomattavasti. Myös elintaso nousi nopeasti sodan jälkeen, ruoan ja asumisen laatu paranivat sekä omaksuttiin uusia hygieenisempiä elintapoja. Vuoden 967 jälkeen tuberkuloosikuolleisuus on ollut alle kuollutta henkeä kohden vuodessa. Vuonna tuberkuloosiin kuoli 48 henkilöä. Myös influenssa oli menneinä vuosina merkittävä kuolemansyy (kuvio ). Vuonna 96 koettiin influenssa-aalto, jolloin influenssaan kuoli 75 henkilöä. 7

8 Kuvio. Influenssakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Vuosina riehui "aasialainen" influenssa, johon kuoli yhteensä 8 henkilöä. Vuosina vuorossa oli "hongkongilainen", johon kuoli noina vuosina runsaat henkilöä. Vuosina "moskovalainen" aiheutti lähes 8 kuolemaa. Sen jälkeen influenssa on aiheuttanut enimmillään 5 kuolemaa vuodessa. Vuonna influenssaan kuoli 9 henkilöä.. Keuhkosyöpäkuolleisuus 969 ) Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana lisääntynyt, mutta miehillä se on alkanut vähentyä jo 98-luvulla. Suurimmassa osassa Euroopan maita kehityssuunta on samanlainen kuin Suomessa; miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on vähenemässä ja naisten lisääntymässä. Tupakointi on merkittävin keuhkosyöpään vaikuttava riskitekijä. Naisten tupakoinnin lisääntyessä myös naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on lähtenyt nousuun. Kuvio 4. Keuhkosyöpäkuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti. Rintasyöpäkuolleisuus 96 Rintasyöpäkuolleisuus on lisääntynyt tasaisesti 9-luvulta 99-luvulle, mutta kasvu näyttää kuitenkin olevan -luvulla hieman hidastumassa. Siitä huolimatta rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi. ) Vertailukelpoista tietoa keuhkosyöpäkuolleisuudesta on vasta vuodesta 969 alkaen. 8

9 Rintasyöpäkuolleisuus on alkanut vähentyä monissa Euroopan maissa. Suomessa työikäisten naisten rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana noin viidenneksen. Myös ikävakioidut luvut näyttävät rintasyöpäkuolleisuuden olevan laskusuunnassa. Seulontojen on havaittu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta erityisesti yli 5-vuotiailla naisilla. Kuvio 5. Rintasyöpäkuolleisuus 96 naisten keskiväkiluvun henkeä kohti Rintasyöpä on alkoholisyiden ohella työikäisten naisten yleisin kuolemansyy. Rintasyöpä oli heillä vuonna hieman yleisempi kuolemansyy kuin alkoholisyyt, mutta näiden kahden syyn välinen ero ei ole ollut suuri vuonna eikä sitä edeltävinäkään vuosina. Työikäisten naisten rintasyöpäkuolleisuus oli vuonna hieman suurempi kuin vuonna 9 ja alkoholisyistä johtuneet kuolemat vähentyivät edellisestä vuodesta. Vuonna rintasyöpäkuolemia oli 886 eli kuolemaa naista kohti..4 Eturauhassyöpäkuolleisuus 96 Eturauhassyöpäkuolleisuuden käyrä noudattaa melko samaa muotoa kuin rintasyöpäkuolleisuudenkin. Se on kuitenkin seurannut rintasyöpäkuolleisuuden kehityssuuntaa jonkin verran jäljessä. Ottaen huomioon kaikki syövät, miehiä sairastuu eniten eturauhassyöpään, mutta miehet kuolevat yleisimmin keuhkosyöpään. Eturauhassyöpään, kuten muihinkin syöpiin, liittyvät usein ulkoiset tekijät, kuten ympäristö ja elintavat. Kuvio 6. Eturauhassyöpäkuolleisuus 96 miesten keskiväkiluvun henkeä kohti 9

10 Eturauhassyöpäkuolleisuus oli vuonna samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuuskin, eli kuolemaa miestä kohti. Vuonna eturauhassyöpäkuolemia oli 845, kun vuonna 9 luku oli Sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 969 ) Verenkiertoelinten sairaudet, kuten sepelvaltimotauti, ovat nykyisin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä. Sepelvaltimotauti aiheuttaa joka viidennen kuoleman. Kuviossa 7 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tässä tapauksessa nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 4 vuoden aikana. Kuvio 7. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 969 keskiväkiluvun henkeä kohti Varsinkin keski-ikäisten sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on ollut merkittävää viime vuosikymmenien aikana. Työikäisten miesten kuolleisuus tautiin oli vielä 96-luvulla korkeimpia koko maailmassa, mutta sen jälkeen kuolleisuuden väheneminen on ollut huomattavaa. Tarkastelujakson aikana työikäisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt jopa 8 prosenttia..6 Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuolleet 969 Vuonna joka viides 8-vuotiaana tai vanhempana kuollut menehtyi dementian tai Alzheimerin taudin seurauksena. Määrä on yli kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin parantumisesta, mutta selvästi myös väestön vanhenemisesta. ) Vertailukelpoista tietoa sepelvaltimotautikuolleisuudesta on vasta vuodesta 969 alkaen.

11 Kuvio 8. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 969 keskiväkiluvun henkeä kohti Koska dementia yleistyy erittäin jyrkästi iän myötä, elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena. Tämä koskee varsinkin naisia, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Vuonna dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli 6 57 henkilöä. Näistä 69 prosenttia oli naisia. Noin kaksi kolmasosaa kuolemista johtui Alzheimerin taudista.

12 . Alkoholiperäiset kuolemansyyt 969 ) Alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Alkoholiperäisiin kuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys. Kuvio 9a. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus 969 Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset seuraavat melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen käyrää. Alkoholiveron alennuttua vuonna 4 alkoholin kulutus lisääntyi selvästi. Samanaikaisesti alkoholikuolemat lisääntyivät huomattavasti. Kuvio 9b. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 969 keskiväkiluvun henkeä kohti Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten. Miesten kuolleisuus seuraa myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naisten kuolleisuus on kuitenkin noussut miesten mukana tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan. ) Vertailukelpoista tietoa alkoholiin liittyvistä kuolemansyistä on vasta vuodesta 969 alkaen.

13 Vuonna alkoholisyihin kuoli 96, näistä alkoholiperäisiin tauteihin 556 ja alkoholimyrkytykseen 46 henkilöä. Alkoholimyrkytykseen kuolleista 75 prosenttia oli miehiä. Suurin osa näistä kuolemista tapahtui työiässä. Alkoholisyihin kuolleiden määrä on vähentynyt vuodesta 9. Lasku johtuu suurelta osin miesten alkoholikuolemien vähentymisestä. Alkoholi voi liittyä myös myötävaikuttavana tekijänä kuolemaan. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa kappaleessa.

14 4. Tapaturmakuolleisuus 96 Tapaturmakuolemiin luetaan muun muassa liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, tulipalokuolemat sekä alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Tapaturmakuolleisuus on ollut vuosina 96 huomattavasti suurempaa miehillä kuin naisilla, joskin huiput ja laskut ovat molemmilla sukupuolilla tapahtuneet samoina aikoina. Nuorten tapaturmakuolleisuus on yleisempää kuin koko väestön keskimäärin. Kuvio. Tapaturmakuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Tapaturmakuolemia oli paljon sotavuosina huolimatta siitä, että sodan välittömästi aiheuttama kuolleisuus ei sisälly ohessa esitettyihin lukuihin. Muun muassa myrkytyskuolemat lisääntyivät. Vuosien tilastossa kerrotaan, että tämä johtui toisaalta puuhiili- ja puukaasutinautojen aiheuttamista häkämyrkytyksistä, toisaalta puuspriin ja muiden myrkyllisten nesteiden käytöstä juovutustarkoituksiin. Tapaturmakuolleisuus oli korkeimmillaan heti sodan jälkeen vuonna 945. Hukkumiskuolemien sekä murtuma- ja ruhjevammoihin kuolleiden määrä oli erityisen suuri ja varsinkin miesten tapaturmakuolemat lisääntyivät. Yhtenä syynä tähän arvellaan olevan sodasta tulleiden miesten traumaattiset kokemukset. Posttraumaattinen stressi on voinut aiheuttaa esimerkiksi kohonnutta tapaturma-alttiutta ja lisääntynyttä alkoholin käyttöä, joka olisi voinut myös lisätä tapaturmien määrää. Laajaa tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan Suomessa ole. Tapaturmakuolleisuus oli taas hieman korkeammalla tasolla 6-luvulla, mutta lähti laskuun 7-luvun lopulla. 6-luvulla ja 7-luvun alussa 4 prosenttia tapaturmakuolemista oli liikenneonnettomuuksia. Tapaturmien määrä alkoi kasvaa jälleen vuonna 986, johtuen nimenomaan liikennekuolemien lisääntymisestä varsinkin nuoremmissa ikäluokissa. 9-luvun lamavuosien jälkeen tapaturmakuolleisuus on pysynyt jokseenkin samansuuruisena. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista vuosina 9 6 on lisää tietoa vuonna 7 julkaistussa aikasarjassa Tilastokeskuksen sivuilla. Vuonna tapaturmaisesti kuoli yhteensä 856 henkilöä, 869 miestä ja 987 naista. Tapaturmat aiheuttivat noin kuusi prosenttia kaikista kuolemista. Vuonna sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen, joihin kuoli yhteensä 85 henkilöä. Yli kolmannes miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemista aiheutui kaatumisista tai putoamisista. Kuljetustapaturmissa kuoli vuonna kaikkiaan 99 henkilöä, joista miehiä oli kolme neljäsosaa. Miehillä useampi kuin yksi kymmenestä (, %) tapaturmakuolemasta tapahtui liikenteessä (kuljetuksessa), naisilla niitä oli hieman vähemmän (7,6 % naisten tapaturmakuolemista). Suomen tapaturmakuolleisuus on EU-maista Latvian, Viron ja Liettuan jälkeen korkeimpia. Erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin muualla läntisessä Euroopassa. Kansallisten tilastojen vertailuun liittyy kuitenkin usein ongelmia, jotka johtuvat muun muassa luokituskäytäntöjen ja kuolemansyyn selvittämisen erilaisuudesta. Kaikissa maissa ei rekisteröidä tapaturmakuolemia yhtä tarkasti kuin Suomessa, mikä saattaa näyttäytyä näiden maiden kohdalla pienempinä kuolleisuuslukuina. Liikenteessä kuolleiden osuus oli Suomessa vuonna 9 4

15 uusimman tiedon mukaan EU:n pienimpiä, 5 henkilöä henkeä kohden. Liikennekuolleisuus oli samaa tasoa tai vähäisempää esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Alkoholin, lääkkeiden ja päihtymyksen osuus tapaturmakuolemissa Vuonna tapaturmaisesti (pois lukien varsinaiset alkoholi- ja lääkemyrkytykset) kuolleista päihdyksissä oli prosenttia eli 44 henkilöä. Tapaturmakuolemassa päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri on arvioinut alkoholin myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvussa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman. Saunakuolemissa 8 henkilöä 45:stä oli kuollessaan päihtynyt. Tulipaloissa ja kylmyyteen kuolleista alle puolet oli päihtyneenä, hukkumistapaturmissa yli puolet. Hieman yli joka viides liikenteessä kuollut oli päihdyksissä. Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmissa kuolleet 96 Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmat ovat vähentyneet 9-luvulta tähän päivään. ) Kuten edellä mainittiin, sotavuosina ja heti sen jälkeen tapaturmakuolemat lisääntyivät ja mm. hukkumisia oli vuonna 945 erityisen paljon. Hukkumisten määrä on ollut noin viime vuosina. 9- ja 4-luvuilla määrä vaihteli 5:n ja 7:n välillä. Kuvio. Hukkumiset ja vesiliikennetapaturmat, kuolleisuus 96 keskiväkiluvun henkeä kohti Suomessa alkoholi liittyy hyvin usein hukkumistapaturmiin. Hukkumistapaturmista hieman yli puolet tapahtuu päihtyneenä, kesäkuukausina jopa vieläkin enemmän. ) Kuvion luvuissa ovat mukana (muuttuneiden luokitusten vuoksi) hukkumisten lisäksi myös vesiliikennetapaturmat. Vesiliikennetapaturmiin kuuluu sekä hukkumisia että muita vesiliikenteessä tapahtuvia kuolemia. Suurin osa vesiliikennetapaturmista kuitenkin on hukkumisia. 5

16 5. Itsemurhakuolleisuus 9 Itsemurhista on väestötilastoissa tietoa aikaisemmilta vuosilta kuin monista muista kuolemansyistä: tässä aikasarja alkaa jo vuodesta 9. Miesten itsemurhakuolleisuus on aina ollut paljon suurempaa kuin naisten. Miesten itsemurhakuolleisuudessa näkyy paljon vaihtelua, mutta naisten itsemurhakuolleisuus on pysytellyt melko samansuuruisena, lukuun ottamatta 5-luvulla tapahtunutta naisten itsemurhakuolleisuuden kaksinkertaistumista. Kuvio. Itsemurhakuolleisuus 9 keskiväkiluvun henkeä kohti Itsemurhakuolleisuuden on havaittu vähentyvän yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina, tarkasteltuna ajanjaksona esimerkiksi sota-aikana ja 9-luvun laman aikaan. 98-luvun taloudellisen nousukauden aikana itsemurhakuolleisuus puolestaan lisääntyi, kuten myös edellä esitetty tapaturmakuolleisuus. Suomessa itsemurhakuolleisuus on ollut viime vuosina lähes kaksinkertaista EU:n keskimäärään verrattuna. Vuonna itsemurhan teki 954 henkilöä. Itsemurhan tehneistä kolme neljästä eli 78 oli miehiä. Itsemurhien määrä on ollut tätä pienempi viimeksi 96-luvulla. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yhteensä 5 itsemurhaa. 6

17 6. Lapsikuolleisuus 96 Suomen lapsikuolleisuus on nykyään pienimpiä maailmassa. Kuviossa esitetään imeväiskuolleisuus eli alle -vuotiaiden kuolleisuus. 9-luvun loppupuolella lähes joka kymmenes syntynyt lapsi kuoli alle -vuotiaana. Vuonna 96 alle -vuotiaana kuolleista 4 prosenttia menehtyi syntymävammoihin, kehitysvirheisiin tai synnynnäiseen heikkouteen. Myös keuhkokuumeeseen, tauteihin ja väkivaltaan kuoli paljon lapsia. Nykyisin alle vuoden iässä kuolee vain muutama promille syntyneistä, ja yleisin alle -vuotiaiden kuolemansyy on synnynnäiset epämuodostumat. Tartuntataudit ja väkivalta ovat kuolemansyynä hyvin harvinaisia alle -vuotiailla. Kuvio. Imeväiskuolleisuus 96 syntynyttä kohden Vuonna kuoli alle vuoden ikäisenä (imeväisiässä) 8 lasta. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista noin puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja kaksi kolmasosaa neljän ensimmäisen elinviikon aikana. Perinataalikuolleisuus (ensimmäisen viikon aikana kuolleet sekä kuolleena syntyneet) oli 4, lasta tuhatta syntynyttä kohden. Luku on pienentynyt 98-luvun alusta puoleen. Vuonna oli 7 kätkytkuolemaa. 4-vuotiaiden lasten kuolleisuus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana enemmän kuin puolittunut: lapsikuolemia oli 97 vuonna 989 ja 9 vuonna. Tämä vastaa noin :tä kuolemaa henkeä kohden. 4-vuotiaiden kuolleisuuden väheneminen johtuu pääasiassa tapaturmakuolleisuuden vähenemisestä. Äitiyskuolleisuuden väheneminen alkoi jo 97-luvulla, sen jälkeen on äitiyskuolemia ollut 7 vuosittain. Vuonna äitiyskuolemia oli kolme. 7

18 Lähteet Autier, Philippe, Mathieu Boniol, Carlo La Vecchia, Lars Vatten, Anna Gavin, Clarisse Héry, Mary Heanue (): Disparities in breast cancer mortality trends between European countries: retrospective trend analysis of WHO mortality database. British Medical Journal ; 4:c6. Didkowska, Joanna, Marta Manczuk, Ann McNeill, John Powles, Witold Zatonski (5): Lung cancer mortality at ages 5-54 in the European Union: ecological study of evolving tobacco epidemics. British Medical Journal 5;:89-9. Eurostat. Haettu 7... Herttua, Kimmo (): The effects of the 4 reduction in the price of alcohol on alcohol-related harm in Finland : A natural experiment based on register data. Finnish Yearbook of Population Research XLV Supplement. The Population Research Institute: Helsinki. Korpi, Helena (): Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa. Hyvinvointikatsaus /. Korpi, Helena (): Influenssaan kuolee 6 henkeä vuodessa. Hyvinvointikatsaus /. Penttilä, Irmeli (): Viina tappaa työikäisiä. Hyvinvointikatsaus /. Reunanen, Antti (5): Verenkiertoelinten sairaudet. Teoksessa Arpo Aromaa, Jussi Huttunen, Seppo Koskinen, Juha Teperi (toim): Suomalaisten terveys. Duodecim, Stakes, KTL: Helsinki. Syöpäjärjestöt. Haettu 6... Teppo, Lyly (5): Syöpätaudit. Teoksessa Arpo Aromaa, Jussi Huttunen, Seppo Koskinen, Juha Teperi (toim): Suomalaisten terveys. Duodecim, Stakes, KTL: Helsinki. THL; Valvira (): Alkoholijuomien kulutus. SVT. Tilastokeskus (99): Kuolemansyyt 99. SVT Terveys 99:8. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus (995): Kuolemansyyt 99. SVT Terveys 995:. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus (996): Kuolemansyyt 994. SVT Terveys 996:. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus (): Kuolemansyyt 8. SVT Terveys. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastokeskus ja Liikenneturva (): Tieliikenneonnettomuudet. SVT Liikenne ja matkailu. Tilastokeskus: Helsinki. Tilastollinen päätoimisto (99): Kuolemansyyt vuosina SVT VI:9. Tilastollinen päätoimisto: Helsinki. Tilastollinen päätoimisto (95): Kuolemansyyt vuosina SVT VI B:. Tilastollinen päätoimisto: Helsinki. Tilastollinen päätoimisto (958): Kuolemansyyt SVT VI B:. Tilastollinen päätoimisto: Helsinki. Turpeinen, Oiva (997): Kuolinsyyt. Teoksessa Turpeinen, Oiva, Timo Herranen ja Kai Hoffman: Helsingin historia vuodesta 945. : Väestö Kaupunkisuunnittelu ja asuminen Elinkeinot. Helsingin kaupunki: Helsinki. 8

19 Liitetaulukot Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan, molemmat sukupuolet Peruskuolemansyy (54-luokkainen luokitus) Yhteensä KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X45) Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J65) Tuberkuloosi (A5-A9, B9, J65) Immuunikato (B-B4) 7 7 Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B5-B89, B9-B99) Kasvaimet (C-D48) Syövät (C-C97) Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (COO-C4) Ruokatorven syöpä (C5) Mahasyöpä (C6) Koolonin syöpä (C8, C9) Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) Primaarinen maksasyöpä (C) Haimasyöpä (C5) Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) Ihon melanooma (C4) Rintasyöpä (C5) Kohdunkaulan syöpä (C5) Kohtusyöpä (C54-C55) Munasarjasyöpä (C56) Eturauhasen syöpä (C6) Munuaissyöpä (C64) Virtsarakkosyöpä (C67) Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C96) Muut syövät Muut kasvaimet (D-D48) Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) Diabetes (E-E4) Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E5-E9) Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R54) Muut hermoston ja aistimien taudit Verenkiertoelinten sairaudet (I-I45, I47-I99) Iskeemiset sydäntaudit (I-I5) Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I45, I47-I5) Aivoverisuonien sairaudet (I6-I69) Muut verenkiertoelinten taudit (I-I5, I6-I8, I7-I99) Hengityselinten sairaudet (J-J64, J66-J99) Influenssa (J9-J) Keuhkokuume (J-J8, J849) Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) Astma (J45-J46) Muut hengityselinten sairaudet (J-J6, J-J9, J6-J64, J66-J848, J85-J99) Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset

20 Peruskuolemansyy (54-luokkainen luokitus) Yhteensä Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) Muut sairaudet Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R96-R99) Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys TAPATURMAT JA VÄKIVALTA (V-X44, X46-Y89) Tapaturmat (V-X44, X46-X59, Y-Y5, Y85-Y86) Maaliikennetapaturmat Muut maakuljetustapaturmat 7 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V95-V99) 4 46 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) Hukkumistapaturmat (W65-W74) Myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytys (X4-X44, X46-X49, Y-Y5) Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset Itsemurhat (X6-X84, Y87) Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X85-Y9, Y87) Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y6-Y4, Y87) Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y5-Y84, Y88-Y89) EI KUOLINTODISTUSTA

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Terveys 2010 Kuolemansyyt 2009 Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Vuonna 2009 kuoli yhteensä 49 904 henkilöä, 25 152 miestä ja 24 752 naista. Väestön ikääntyessä dementia näkyy

Lisätiedot

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011 Terveys Kuolemansyyt Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäiset kuolemat vähentyivät vuonna neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtuu

Lisätiedot

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Terveys 5 Kuolemansyyt Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna työiässä eli 5 6-vuotiaana kuoli yhteensä lähes 8 7 suomalaista,

Lisätiedot

Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias

Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias Terveys Kuolemansyyt Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 7-vuotias Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna yhteensä henkilöä,

Lisätiedot

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Terveys Kuolemansyyt Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Tilastokeskuksen mukaan vuonna alkoholiperäisiin kuolemansyihin kuoli runsaat 9 henkeä. Kuolleiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Kuolemansyyt 2009. Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy. Vuosikatsaus

Kuolemansyyt 2009. Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy. Vuosikatsaus Terveys Kuolemansyyt 9 Vuosikatsaus Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy Kaatumiset ja putoamiset olivat yleisin kuolemaan johtanut tapaturma sekä miehillä että naisilla. Näissä

Lisätiedot

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL) Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta

Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Väestö 2013 Kuolleet 2012 Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Kuolleiden määrä vuonna 2012 oli 51 710, jota suurempia lukuja on ollut viimeksi 1920-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia.

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

SUOMALAISTEN AIKUISTEN TAPATURMAKUOLEMAT JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1971 2008

SUOMALAISTEN AIKUISTEN TAPATURMAKUOLEMAT JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1971 2008 SUOMALAISTEN AIKUISTEN TAPATURMAKUOLEMAT JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1971 2008 Niina Korhonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta

Alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta Väestö 2014 Kuolleet 2013 Alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta Ensimmäisenä ikävuonna kuolleiden määrä vuonna 2013 väheni 28 prosenttia. Määrä 102 lasta on selvästi pienin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes 233 000 vuoden 2008 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes 233 000 vuoden 2008 lopussa Oikeus 2009 Ulosottoasiat 2008 Ulosottovelallisia lähes 233 000 vuoden 2008 lopussa Vuoden 2008 lopussa lähes 233 000 ulosottovelallisella oli vireillä olevia ulosottoasioita. Heidän ulosotossa olevien

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Erityistuomioistuimet 2008

Erityistuomioistuimet 2008 Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Konkurssit 2009. Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset

Konkurssit 2009. Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset Oikeus 2010 Konkurssit 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset Vuoden 2009 aikana tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 3 300 konkurssihakemusta. Määrä on lähes 600 hakemusta

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa kasvoivat 1990-luvun loppuvuosina Tapani Valkonen, Hilkka Ahonen, Pekka Martikainen Elinajanodote nousi selvästi 1990-luvun lopulla, mutta hitaammin kuin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot