KOTIMAISUUSASTEEN MAKSIMOINTI

Transkriptio

1 KOTIMAISUUSASTEEN MAKSIMOINTI HANKKEEN MÄÄRITTELY 1.1 Hankkeen tausta 15 miljardin investoinnit entisessä Oulun läänissä Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen on käynnistymässä vuosien aikana merkittäviä investoinnit arvoltaan noin 15 miljardin euroa. Ydinvoima, tuulivoima, rakennushankkeet, kaivostoiminta, kaupanala ja liikenneväylä-hankkeet ovat toimialoina tärkeimpiä. Suurin yksittäinen noin 7 miljardin euron investointi liittyy tulevaan Pyhäjoen ydinvoimalaan. Suuret rakennushankkeet ovat Pohjois-Pohjanmaan yrityksille merkittävä markkinapotentiaali, mikäli ne onnistuvat rakentamaan osaamisensa ja yritysverkostonsa riittävän ajoissa. Pelkästään ydinvoimalan rakentaminen työllistää 2015 alkaen työntekijöitä maanrakentamiseen, teollisuushallirakentamiseen ja projektityövoimalle asuntorakentamiseen. Enimmillään ydinvoimalan rakentamiseen osallistuu noin 4000 ihmistä ja lisäksi henkilöä työllistyy hanketta tukevilla palvelualoilla, kun otetaan huomioon välilliset vaikutukset. Ydinvoimalahankkeessa tavoitteena on saavuttaa 45%:n kotimaisuusaste. Ilman aktiivista ponnistelua kotimaisuusaste jäänee noin 20%;iin. Rakentamisen aikaiset tyollisyysvaikutukset Suomessa: henkilotyovuotta (45 prosentin kotimaisuusasteella). Kotimaisten investointien arvo on noin 1,8 2,7 miljardia (investoinnin lopullisestasuuruudesta riippuen). Voimalan kayttovaiheessa suoria tyopaikkoja on noin Valmistumisen jalkeen työllistyy uutta vakituista asukasta talousalueella Palvelualat työllistävät eniten Palvelualoilla on merkittävin rooli suomalaisten työllistäjänä. Suurhankkeita tukevia palveluita tarvitaan sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Julkishallintoon syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja, sivistyspalveluiden työpaikkoja ja teknisiin palvelukeskuksiin työpaikkoja. Kaikille uusille työntekijöille tarvitaan ravitsemus-ja majoitusratkaisut sekä päivittäiskaupan ratkaisut. Kaikille työmaan yrityksille tarvitaan tilaratkaisut ja osalle uusista työntekijöistä kansainväliset asiointivalmiudet. Monipuolisesti energiainvestointeja Tuulivoimaloita ollaan rakentamassa myös Suomeen erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle Peränmeren rannikolle. Erilaiset bioenergiahankkeet ja turpeen käytön kasvaminen ovat myös osa tulevaisuuden kehitystrendiä. Oulun lämpövoimalainvestointi, nesteytetyn maakaasun hankkeet ja muut energiainvestoinnit nousevat merkittäviksi Pohjois-Pohjanmaalla. Piteån alueelle Pohjois-Ruotsiin ollaan suunnittelemassa jopa 1100 tuulivoimalayksikön tuulivoimapuistoa. Suurhankkeiden toteutusmalli ja tarpeet Suurhankkeiden erityispiirre on, että hankkeen toteuttaja jakaa projektin suuriin osakokonaisuuksiin saadakseen aikataulun ja vastuut pidettyä hallinnassa. Osakokonaisuuksien toteuttajat puolestaan pilkkovat omat osuutensa edelleen pienemmiksi ja valitsevat niille aliurakoitsijat ja toimittajat. Toimitusketjut muodostuvat näin pitkiksi, joissa jokainen osakokonaisuuden toteuttaja vastaa omalta osaltaan osion aikatauluista, laadusta ja saatavuudesta. Mitä korkeammalla arvoketjussa alueemme yritykset pystyvät toimimaan, sitä suurempiin osatoimituksiin niillä on mahdollisuudet. Vastaavasti vastuut kasvavat, joka edellyttää yrityksiltä uutta osaamista. Suuret kansalliset hankkeet ovat nykyisin samalla myös kansainvälisiä hankkeita. On siis hallittava kansainvälisyyteen liittyvä osaamisalue, vaikka toimitaan vain Suomessa. Tällainen ketjutusmalli on nykyään yleinen ja niin pienillä yrityksillä ei siten ole mahdollisuutta päästä edes tarjoamaan tuotteitaan tai palvelujaan suoraan tilaajalle.

2 Yritysten kyvykkyys vastata haasteeseen Alueen yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen vaatii, että yrityksille tarjotaan mahdollisuutta parantaa osaamistaan, markkinointiaan, lisätä verkostoitumista ja päästä sitä kautta toteuttamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä suururakoita osana yritysverkostoja. Yritykset tarvitsevat uutta osaamista projektien hallinnassa ja niihin liittyvissä liiketoiminnoissa. Yritysten osaamista ja näkyvyyttä tulee nostaa etenkin kansainvälisen liiketoiminnan hallinnassa, johon liittyvät mm. laatujärjestelmät, kielitaito ja vieraat kulttuurit, projektinjohtaminen, markkinointi-, neuvottelutaito sekä sopimusjuridiikka. Hanhikivi1-projektissa korostuu venäläisen liiketoimintakulttuurin ja venäjänkieken osaaminen, sillä laitostoimittaja RosAtom Overseas on venäläinen yhtiö kuten myös sen valitsemat neljä pääurakoitsijaa: titan2, Atomenergomash, Gidropress ja Atomproekt. Tärkeän osan muodostaa tietoisuuden kasvattaminen aikatauluista ja hankkeiden valintaperusteista alueen yrityksissä niiden mahdollisuuksista jo käynnissä olevissa ja tulevissa suurhankkeissa. 1.2 Hankkeen tavoite Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on muodostaa Pohjois-Pohjanmaalle vuosien yhteensä 15 miljardin suurhankkeiden yhteyteen ensin palvelu- ja maanrakennusaloille uusia ja rakenteeltaan uudenlaisia verkostoja, joissa on mukana erikokoisia ja jopa eri alojen yrityksiä. Palvelu- maarakennusalan verkostojen luomisesta voidaan painopiste siirtää teollisten verkostojen suuntaan niin, että teollisten verkostojen 2017 valmiudet ovat rakennettu vuonna Yritysverkostoja yhdistää yhteinen tavoite menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja lisätä alueen hankkeiden kotimaisuusastetta. Hankkeen toisena tavoitteena on lisätä yritysten mahdollisuuksia projektiliiketoiminnassa jo käynnissä olevissa kaivos-, terästeollisuus-, liikenneväylä- ja kaupan alan hankkeissa parantamalla sekä teollisuuden että palvelualan yritysten kilpailukykyä, hyödyntämällä maksimaalisesti paikallisuutta ja asiakasläheisyyttä kehittämällä olemassa olevaa yritystoimintaa, sekä vahvistamalla toimivien yritysten liiketoimintaosaamista ensisijaisesti jo käynnissä olevien hankkeiden avulla. Projektin tavoitteena on siis hioa Pohjois-Pohjanmaan yritysverkostoja ennen Fennovoiman hankkeen rakentamisluvan saamista vuonna 2017 ja ydinvoimalan varsinaisen laajamittaisen rakentamisen käynnistymistä. Ydinvoimala-alasta voi syntyä Fennovoiman hankkeessa hankittujen referenssien avulla suomalaisille yrityksille uusi vientiteollisuusala. Verkostojen avulla saadaan alueen yrityksille vahvuuksia kansainväliseen ja kansalliseen projektiliiketoimintaan sekä suurissa urakoissa ja niihin liittyvissä liiketoiminnoissa ja palveluissa. Kolmas tärkeä tavoite on saada suurhankkeisiin liittyvä tarjonta ja kysyntä kohtaamaan. Toimenpiteinä on hankkeiden aikataulujen, ajoituksien ja erilaisten osaamistarpeiden informointi toimittajayrityksille. Tilaajayritysten suuntaan toimenpiteenä on kotimaisen palvelukapasiteetin kokoaminen ja informointi suurhankkeiden tilaajille. Lisäksi projektin avulla hoidetaan hankitun tiedon välittäminen verkoston kohdeyrityksille investointien tilanteesta ja ydinosaamistarpeista. 1.3 Hankkeen sisältö Toimintaympäristön kehittämishanke koordinoi toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hanke pitää yhteyttä suurhankkeiden luvanhaltijoihin, laitostoimittajiin, pääurakoitsijoihin, tilaajayrityksiin, suurhankkeiden hankintajohtoon sekä muihin alan kannalta tärkeisiin toimijoihin. Hankkeen avulla tarjotaan yrityksille ajankohtaista tietoa, joita tarvitaan yksittäisten yritysten tai yritysryhmien tarpeisiin. Hankkeen avulla luodaan kontakteja, kansainvälsiä ja kansallisia työmaavierailuja ja tietoa sekä suurhankkeiden urakoiden pilkkomisesta että isojen urakkakokonaisuuuksien koostamisesta. Hankkeen avulla edistetään konsortioiden ja erilaisten yhteistyömallien syntymistä. Yritysverkostot Keskeinen osa toimintaa on yritysverkostojen muodostaminen yritysten kapasiteetti-, ydinosaamis- ja referenssitietojen koostamisella ja näiden tietojen näkyvyyden varmistaminen suurhankkeiden hankintajohdon suuntaan. Suurhankkeissa toimivien yritysten säännöllinen kokoontuminen, alihankintaketjujen muodostaminen ja ajatusten vaihtaminen ovat elintärkeitä yhteistyön syventämiseksi. Yritysverkostojen muodostamisen ketteryyden parantamiseksi pidetään kotimaisten yritysten tietoja ajantasalla Lisää kauppaa-portaalissa. Ydinvoimalahankkeen vuoksi tarvitaan venäjänkielinen projektityöntekijä tukemaan suomalaisyrityksien liiketoimintaa venäläisjohtoisessa yritysverkostossa.

3 Suurhenkkeista tiedottaminen Uusista ja käynnissä olevista suurhankkeista tulee pystyä tiedottamaan säännöllisesti, tarvittaessa kahden viikon välein, koska hankkeiden painopisteet vaihtuvat projektin edetessä ja uusia hankkeista pörssiyhtiöt tiedottavat nopeasti vasta päätöksenteon jälkeen. Tiedottamisen tiheysttä tulee kasvattaa hankkeidn taloudellisten volyymien kasvun mukana. Myös hankkeiden muuttuneet lähtötiedot aikatauluista ja sisällöistä tulee saada nopeasti ja laajasti yritysten tietoon. Suurhankkeiden tarpeiden kommunikoinnin tulee olla jatkuvaa. Palveluliiketoiminnot ja kansainvälinen projektityö tärkeitä Hanke edistää verkostossa toimivien yritysten liiketoimintaosaamista palveluliiketoiminnassa, projektiliiketoiminnassa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Hankkeessa tulee kehittää myös sähköisiä välineitä kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi portaalin ja digitalisaation avulla. Paikallisen palveluliiketoiminta tulee huomioida, koska sen paikallinen volyymi on yhtä suuri kuin rakentamistoiminnan. Työvoiman rekrytointi Suurhankkeiden pullonkaula on ihmiset. Kun alueemme yritykset voittavat tarjouskilpailuja suurissa osaurakoissa, joutuvat yritykset rekrytoimaan ja kouluttamaan uutta työvoimaa palvelukseensa. Käytännössä ensin rekrytoidaan alueen kokeneimmat työntekijät suurhankeverkostojen ulkopuolelta. Suurhankkeiden rekrytointitarpeisiin ja kausivaihteluihin vastaaminen vaatii uudenlaisia ja aikaisempaa nopeampia toimintamalleja ja niiden kehittämistä yhteistyössä. Näin voidaan saadaan nopeasti osaavaa työvoimaa ja onnistua aikataulupidossa. Myös eläkkeelle siirtyvän työvoiman tilalle tarvittavat henkilötarpeet tulee huomioida. Kielitaito ja eri kulttuurit Suurhankkeiden työmailla palveluja, tarjouspyyntöjä ja dokumentteja toimitetaan pääasiassa englanninkielisinä. Sen vuoksi on pakko hallita sekä puhuttu että kirjoitettu englannin kieli ja pystyä viestimään yrityksen liikeidea, ydinosaaminen, kapasiteettitiedot ja referenssit minimissään englanninkielellä. ydinvoimalatyömaalla korostuu venäjänkielen osaamisen hallinta Toinen tärkeä kansainvälisen toiminnan tekijä on ymmärtää eri kulttuureja, Fennovoiman hankkeessa venäläistä liiketoimintakulttuuria. Toimintakulttuuri ja -tapa eroavat usein suuresti suomalaisesta kulttuurista. Laatujärjestelmät ja turvallisuuskultturi Suurissa työurakoissa ja kansainvälisessä projektitoiminnassa on toimintaan osallistuvien yritysten laatujärjestelmien rakentamisella keskeinen merkitys. Ilman laatujärjestelmää yritysten mahdollisuudet arvoketjussa nousemiseen ovat vähäiset. Esimerkiksi ydinvoimalatyömaalla täytyy toiminnan olla tarkimmin dokumentoitua ja laatujärjestelmän mukaista. Projektin toimenpiteet kohdistetaan osaltaan yrityksiin, joiden laatujärjestelmä tulee rakentaa tai ajanmukaistaa ja joiden turvallisuuskulttuuri vaatii osaamisen päivitystä. Mahdolliset muut tarpeet Projektissa varaudutaan myös muihin yritys- ja suurhankelähtöisiin tarpeisiin sekä teollisuudessa että palvelualoilla ja niiden haasteisiin vastaamiseen. Projektissa ei perehdytä rakentamisen prosessikehitysasioihin, järjestelmäprosesseihin, koulutusjärjestelmäasioihin eikä Oulun teollisuusforumin hoitamiin asioihin.

4 1.4 Hankkeen kustannukset 1.4 Hankkeen kustannukset Kululajinimike Kustannuserittely Kustannus yhteensä alv 0 % alv 0 % Ulkopuoliset palvelut ja asiantuntijat Verkostokonsultointi 56 pv a /pv Verkoston ja suurhankkeiden tiedonhallinta - portaali ja tiedottaminen Projekti- ja muu toimialakonsultoinit Palkat Projektipäällikön palkka kk a 4000 /kk Osa-aikaisen projektiassistentin palkka 24 kk a 2000 /kk Henkilöstön palkan sivukulut Palkkoihin sisältyy vuosiloma, muu palkan sivukulu 25 % Matkat Matkakulut ajopäiväkirjan mukaan 32 kk a 375 /kk, 0,45 /km Muut kotimaan matkat 10 matkaa a 450 /matka Varauma ulkomaanmatkoille 4 matkaa a 1500 /matka Tilojen vuokrat Henkilöstön huonetilavuokrat 32 kk a 375,00 /kk Yritystapahtumien toimitilavuokrat 20 tilaisuutta a 200 Puhelin, atk, yms. kulut 24 kk a Yleiskustannukset Kirjanpito ja muu taloushallinto 32 kk a 80 /kk Yritystapahtumien tarjoilut, yms kulut 20 tilaisuutta a

5 Hankkeen ilmoituskulut 10 ilmoitusta a 550 /ilmoitus Yhteensä, alv 0 % Asiantuntijakulut ovat ulkopuolisten kilpailutettujen yritysten suorittamista verkoston valmentamisen ja kehittämisen toimenpiteistä aiheutuneita kuluja. Luonteenomaista toimenpiteille on, että ne kohdistuvat koko verkoston yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeen palkkakustannukset koostuvat projektipäällikön ja osa-aikaisen projektiassistentin palkkakuluista palkan sivukuluineen. Osa-aikaisuus voi toteutua joko lyhyempänä kuukausityöaikana, tai projektiassistentti palkataan vain osalle aikaa hankkeen kestosta. Matkakustannukset ovat pääosin projektipäällikön matkakuluja projektin vaatimien toimenpiteiden suorittamiseksi. Matkakulut suuntautuvat pääosin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin suurhankkeiden sisäiseen liikkumiseen ja muuhun kansalliseen tarpeeseen tehtävien hoitamiseksi. Mahdollisten ulkomaanmatkojen osalta ohjausryhmä päättää niiden hyväksymisestä erikseen ja etukäteen ennen matkan toteutumista. Ulkomaanmatkojen kuluihin on tehty varauma mahdollisiin vierailuihin suurhankkeiden hankintaorganisaatioiden ulkomaan yksiköissä. Tilojen vuokrat käsittävät lähinnä projektipäällikön ja projektiassistentin toimitilojen vuokrat, sekä seminaarien, valmennustilaisuuksien ja muiden yritystapaamisten vaatimat tilapäiset toimitilavuokrat. Yleiskustannuksiin sisältyy hankkeen hallinnoista aiheutuvia kirjanpito-, raportointi- yms. kuluja, sekä projektipäällikön ja projektiassistentin tehtävien hoitoon liittyvät puhelin, atk ja muut oheiskulut, sekä hankkeen vaatimat ilmoituskulut. 1.5 Hankkeen aikataulu - Hankehakemus Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukseen Hankepäätös (arvio) kesä-heinäkuu Projekti käynnistyy Hankkeen rekrytoinnit ja muu valmisteleva työ on tehty elokuu Projekti päättyy First concrete, ensimmäinen valu Varsinainen hankeaikataulu on esitetty tämän hakemuksen liitteellä: Aikataulu. 1.6 Hankkeen vaikutus pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja hankkeen tulokset projektin päättymisen jälkeen Onnistunut verkostoituminen, konsortioiden synty ja osaamisen kasvu edistävät Pohjois-Pohjanmaan yritysten mahdollisuuksia kilpailla jatkossa kansallisista ja kansainvälisistä suurhankkeista lähialueilla. Projektin tuloksena siihen osallistuvat yritykset ovat päässeet toimitusten arvoketjussa ylemmälle tasolle ja siten varmistaneet kasvu-uran ja paremman kannattavuuden ja uusien vientiteollisuus- ja vientipalveluyritysten kasvun ja kehittymisen Euroopan ydinvoimalatyömaille, EU:ssa, itäisessä Euroopassa ja Venäjällä. Tämän seurauksena projektin toimintaan osallistuvien yritysten henkilökunnan, kumppaneiden ja yritysjohdon tietotaidon taso sekä liiketoimintaosaaminen paranevat, yritysten toimintaedellytykset vahvistuvat, syntyy uusia työpaikkoja, ja yritysten kasvun edellytykset paranevat vientivalmiuksien vahvistuessa.

6 1.7 Palvelujen kehittäminen Hankkeessa on tavoitteena uusien paikallisten palvelujen kehittäminen projektiosaamisen kasvattamisen ja verkostoitumisen lisäksi. Palvelualojen vahva kehittäminen on laiminlyöty Suomen suurhankkeissa. Uudenlaisia tuotteita ja palveluja syntyy, kun verkostoja rakennetaan tiiviillä yhteityöllä ja aktiivisesti tarpeiden tunnistamiseksi ja tuotteistamiseksi. 1.8 Hankkeen ero hakijan perustoimintaan 5 Tämä hanke edellyttää projektipäällikköä, joka pitää käsissään Pohjois-Pohjanmaan alueen hankkeiden tilaaja- ja toimittajaorganisaatiot. Toimintaan ei ole resursseja Oulun Kauppakamarin nykyisellä henkilökunnalla. Näköpiirissä on taantuma kääntyminen lopulta kasvuun vuosina , jolloin kaivos-, liikeneväylä-, kaupanalan-, palvelualojen ja rakennusalan hankkeiden hyödyntäminen verkostojen avulla ja ketterästi on elintärkeää. Samaan aikaan on toisaalta Fennovoiman suurhankkeen työt, johon mukaan pääsy varmistaa yritysten menestymisen ja uusien työpaikkojen synnyn pitkäksi aikaa. 1.9 Hankkeessa tuetun toimenpiteen jatko hankkeen päättymisen jälkeen Tavoitteena on, että mukana olevat yritykset ovat kehittäneet osaamistaan niin, että ne voivat toimia yritysverkostoissa jatkossa ilman ohjaavaa toimintaa. Oulun Kauppakamari panostaa luonnollisesti hankkeen aikana ja sen jälkeen projektista nousseiden haasteiden ratkaisuun. Mikäli hanke onnistuu selkeästi ylittämään tavoitteet, on myös järkevää harkita mahdollista täydentävää uutta hanketta, joka jatkaa projektissa saavutettujen hyvien käytänteiden siirtämistä uusille yrityksille ja yritysryhmille. Tärkeää on myös huomioida Fennovoiman työvoimahuipun ajoittuminen vuosille ORGANISOINTI / TOTEUTTAMISOHJELMA 2.1 Organisointi, yhteistyöosapuolet, ohjausryhmä, hanketyöryhmä, hankkeen vetäjä, asiantuntija Hallinnoija ja yhteistyöosapuolet Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija on Oulun Kauppakamari ja siinä on tiiviisti mukana myös Oulun kauppakamarin Raahen kauppakamariosasto. Kauppakamarin toiminnan rahoittajina ovat jäsenyhteisöt. Oulun Kauppakamari on osa valtakunnallista Kauppakamari -verkostoa. Oulun Kauppakamarilla on monipuolinen kokemus projektitoiminnasta muun muassa Barents -hankkeissa. Se on toteuttanut ja hallinnoinut useita menestyksellisesti projekteja toimialueellaan ja kotimaisuuden maksimointihankkeessa se kokosi yhteen 1200 yritysjohtajaa vuosina Oulun Kauppakamarilla on kattavaa tietoa alueen noin 1300 yrityksen toiminnasta, tarpeista ja toimintaympäristön muuttuvista haasteista. Oulun Kauppakamarilla on käytössä sähköisen tiedonhallintaratkaisun suurhankkeiden kysynnän ja tarpeiden kohtaamisen tehostamiseksi Ohjausryhmä Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon osallistuvat ohjausryhmässä on edustettuna talonrakennusala, maarakennusala, Pohjois-Pohjanmaan alueen edustaja, Ouluseudun edustaja, rahoittajien edustajat, elinkeinoelämän edustaja sekä ydinvoimalan tai muun suurhankkeen tilaajaorganisaation edustaja. Hanketyöryhmä ja hankkeen vetäjä Hankkeet sisältöä ja tavoitteiden toteutumista käsitellään Oulun Kauppakamarin eri toimialojen ja julkishallinnon edustajista koostuvassa ydinoimavaiokunnassa neljä kertaa vuodessa. ydinvoimavaliokunta toimii Hankkeen hanketyöryhmänä. Käytännön vetovastuussa on hankkeen projektipäällikkö koko projektin osalta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Projektiassistentti auttaa erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä, dokumentaatiossa, taloushallinnossa ja yhteydenpidossa yrityksiin. Projektipäällikkö ja osa-aikainen projektiassistentti rekrytoidaan huomioiden rahoittajan ja yritysverkoston vaatimukset.

7 Tarkoitus on myös hyödyntää olemassa olevia suurhankkeisiin liittyviä julkisia kehittämisprojekteja ja niiden muita hankkeita Raahessa, Oulussa, Ylivieskassa ja Kokkolassa sekä henkilökuntaa mm. yritysyhteyksissä, markkinoinnissa, palvelujen tuottamisessa ja muissa toiminnoissa, joilla projektin toimintaa voidaan edistää. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään sen mukaan, kuin hankkeen eteneminen ja yritysten tarpeet edellyttävät. Asiantuntijat kilpailutetaan hallinnoijan toimesta ja käyttöä ohjataan projektipäällikön toimesta ja ohjausryhmän valvonnassa budjetin mukaisesti. Asiantuntijakulut ovat ulkopuolisten kilpailutettujen yritysten suorittamista verkoston valmentamisen ja kehittämisen toimenpiteistä aiheutuneita kuluja. Luonteenomaista toimenpiteille on, että ne kohdistuvat koko verkoston yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeen palkkakustannukset koostuvat projektipäällikön ja osa-aikaisen projektiassistentin palkkakuluista palkan sivukuluineen. Osa-aikaisuus voi toteutua joko lyhyempänä kuukausityöaikana, tai projektiassistentti palkataan vain osalle aikaa hankkeen kestosta. Matkakustannukset ovat pääosin projektipäällikön matkakuluja projektin vaatimien toimenpiteiden suorittamiseksi. Matkakulut suuntautuvat pääosin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin suurhankkeiden sisäiseen liikkumiseen ja muuhun kansalliseen tarpeeseen tehtävien hoitamiseksi. Mahdollisten ulkomaanmatkojen osalta ohjausryhmä päättää niiden hyväksymisestä erikseen ja etukäteen ennen matkan toteutumista. Ulkomaanmatkojen kuluihin on tehty varauma mahdollisiin vierailuihin suurhankkeiden hankintaorganisaatioiden ulkomaan yksiköissä. Tilojen vuokrat käsittävät lähinnä projektipäällikön ja projektiassistentin toimitilojen vuokrat, sekä seminaarien, valmennustilaisuuksien ja muiden yritystapaamisten vaatimat tilapäiset toimitilavuokrat. Yleiskustannuksiin sisältyy hankkeen hallinnoista aiheutuvia kirjanpito-, raportointi- yms. kuluja, sekä projektipäällikön ja projektiassistentin tehtävien hoitoon liittyvät puhelin, atk ja muut oheiskulut, sekä hankkeen vaatimat ilmoituskulut. 2.2 Raportointi ja seuranta Hallinnoija hoitaa hankkeen kirjanpidon ja muun raportoinnin rahoittajan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hankkeelle perustetaan oma kustannusseuranta. Projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle ja rahoittajalle hankkeen talouden, tavoitteet ja tulokset.