REFORMAATION MERKKIVUOSI 2017

Transkriptio

1 KIRKKOHALLITUS REFORMAATION MERKKIVUOSI 2017 Suunnitteluryhmän loppuraportti

2 2 REFORMAATION MERKKIVUODEN 2017 SUUNNITTELURYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. Suunnitteluryhmän kokoonpano ja tehtävä Kirkkohallituksen täysistunto asetti suunnitteluryhmän tekemään esityksen Reformaation merkkivuoden 2017 vietosta Suomessa. Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin piispa Björn Vikström ja jäseniksi Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, teologisten asiain sihteeri Tomi Karttunen, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, vs. johtaja Ulla Tuovinen, hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää sekä sihteeriksi projektisihteeri Katariina Ylikännö. Suunnitteluryhmän tehtävänä oli 1) suunnitella vuoden 2017 Reformaation merkkivuoden vieton organisaatio ja muut yleiset puitteet kirkossamme 2) laatia hankkeelle talousarvio 3) ehdottaa juhlatoimikunnan ja mahdollisten muiden toimielinten kokoonpano. Suunnitteluryhmän työn taustalla oli kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajan, kirkkoneuvos Pekka Huokunan johdolla toimineen valmistelutyöryhmän ( ) tekemä pohjatyö ja sen loppuraportti. Suunnitteluryhmä kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Asiantuntijoina suunnitteluryhmän kokouksiin osallistuivat tuomiorovasti Matti Poutiainen, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski ja graafikko Seija Nikkilä. Tässä raportissa suunnitteluryhmä esittelee lyhyesti työnsä tuloksia. 2. Merkkivuoden vieton organisaatio Reformaation merkkivuoden suunnitteluryhmä päätti luopua valmistelutyöryhmän ehdottamasta kahdentasoisesta organisaatiosta. Näin ollen suunnitteluryhmä jättäisi valmistelutyöryhmän kaavaileman kansalaisvaltuuskunnan pois merkkivuoden organisaatiosta. Sen tilalle voisi tulla merkkivuoden juhlava avajaisseminaari, johon kutsuttaisiin tärkeitä kirkollisia ja valtiollisia edustajia. Varsinaisiksi toimijoiksi organisaatioon jäisivät näin merkkivuoden juhlatoimikunta ja projektisihteeri sekä mahdollisesti perustettavat erilliset työryhmät. Juhlatoimikunta toteuttaa merkkivuodelle asetetut tavoitteet, koordinoi tapahtumia, ylläpitää juhlakalenteria sekä vastaa juhlavuoden tiedotuksesta yhdessä eri tapahtumista vastaavien tahojen kanssa. Juhlatoimikunta nimeää tarvittaessa avukseen työvaliokunnan. Projektisihteeri koordinoi merkkivuoden valmisteluja ja tapahtumia ja hoitaa erilaisia käytännön tehtäviä ( / 50 % ja / 100 %). Työryhmät Juhlatoimikunta asettaa tarpeen mukaan Reformaation merkkivuotta valmistelevia työryhmiä. Työryhmät voisivat aloittaa työnsä v tai v Merkkivuoden talousarvio

3 Projektisihteeri 1 Hankkeet Toimintakulut, kokoukset Yhteensä animaatio musiikkiteos (50 %) musiikkiteos (50 %) musiikkiteos (100 %) sisältyy hankkeisiin (100 %) sisältyy hankkeisiin Suunnitteluryhmä on käynyt keskustelua valmistelutyöryhmän merkkivuodelle laatimasta talousarviosta ja tehnyt siitä seuraavia huomioita: Alustavasta talousarviosta puuttuvat vielä kokonaan merkkivuoden viestinnän kulut. Suunnitteluryhmän mielestä merkkivuoden toteutuksessa olisi alusta asti kiinnitettävä huomiota huolellisesti suunniteltuun näkyvyyteen ja vahvaan viestintään ennen merkkivuotta ja sen aikana. Selvää on, että näkyvä ja onnistunut viestintäkampanja myös maksaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Kuopion kirkkopäivien viestintään käytettiin kahden vuoden ( ) aikana n Merkkivuoden päätapahtumia tulee olemaan näillä näkymin neljä: Merkkivuoden juhlavat avajaiset , Ekumeeniset Kirkkopäivät ja Kirkon musiikkijuhlat touko-kesäkuussa 2017 sekä merkkivuoden juhlava huipentuma Ekumeenisilla Kirkkopäivillä ja Kirkon musiikkijuhlilla tulee olemaan oma rahoituksensa, mutta merkkivuoden avajaisjuhlan ja pääjuhlan kulut sisältyvät talousarviossa mainittuun vuoden 2017 hankesummaan ( ). Päätapahtumien kulut koostuvat mm. esiintymispalkkiosta sekä äänentoistoon ja tekniikkaan liittyvistä kustannuksista. Vertailun vuoksi todettakoon, että Kirkko Suomessa 850 vuotta -vuoden pääjuhlan kustannukset olivat Tämän summan lisäksi Turun seurakuntayhtymä ja arkkihiippakunta osallistuivat kuluihin omalla panoksellaan. Tätä taustaa vasten merkkivuoden toteutukseen kaavailtu ei mahdollistaisi pääjuhlien rinnalla muiden tapahtumien tai tempausten toteuttamista. Suunnitteluryhmä toteaa, että merkkivuodelle laadittu talousarvio on niukka. Vertailukohtana mainittakoon, että Kuopion kirkkopäivien ( ) budjetti oli n Niukka taloussuunnitelma uhkaa heikentää hankkeen strategisesti vaikuttavaa toteuttamista. Tavoitteena on, että se ei jäisi vain kirkon sisäiseksi tapahtumaksi, vaan linkittyisi vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja itsenäisyyden juhlavuoteen. Taloussuunnitelmassa on lähdetty siitä, että merkkivuoden toteutukseen saadaan mukaan 1 Projektisihteerin tehtävä alkaisi osa-aikaisena ja laajenisi hankkeen etenemisen myötä. Jos hankkeen toimielimet perustetaan vuonna 2013, myös tuona vuonna tarvitaan henkilö, joka vie prosessia eteenpäin. 2 Vuodelle 2013 esitetty animaatio on Luterilaisen Maailmanliiton ja Unkarin luterilaisen kirkon tuottama animaatio Lutherin elämästä. Suomen kirkon osuus on maksettu vuonna Vuosille suunniteltu Teos 2017 on säveltäjä Olli Kortekankaalta tilattu laaja taidemusiikkiteos. Siitä on jo tehty sopimus ja se on huomioitu vuoden 2013 talousarviossa. 4 Vuosille 2016 ja 2017 varatut hankkeiden määrärahat ovat arvioita niiden pääpiirteisten suunnitelmien pohjalta, joita merkkivuoden valmistelutyöryhmällä on ollut. Hahmotelmaan ei ole sisällytetty sellaisia kuluja, jotka toteutuisivat joka tapauksessa juhlavuodesta huolimatta (esim. synodaalikokoukset vuonna 2016). Lisäksi on huomioitava, että Suomen ev.lut. kirkko on SuomiAreenan toinen pääjärjestäjä kesällä 2017 yhdessä Valtioneuvoston kanslian kanssa.

4 4 yhteistyökumppaneita, jotka maksavat suurimman osan tapahtumien ja projektien kuluista. Näin esimerkiksi erilaiset kirjahankkeet toteutettaisiin yhteistyössä kaupallisten kustantajien kanssa eikä niistä lähtökohtaisesti aiheutuisi merkkivuoden taloudesta katettavia kuluja työntekijän mahdollista työpanosta lukuun ottamatta. Suunnitteluryhmä pitää ajatusta hyvänä, mutta huomauttaa, ettei kuluihin osallistuvien yhteistyökumppanien löytyminen ole itsestäänselvyys etenkään kun samana vuonna juhlitaan useampaa merkkivuotta. Lisäksi tulevien vuosien taloudellista kehitystä ja sitä, onko merkkivuoden teema yhteistyökumppaneille vuonna 2017 kiinnostava, on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Jos merkkivuosi päätetään toteuttaa ehdotetun talousarvion mukaan, on ideoitujen tapahtumien ja projektien määrää ja näkyvyyttä karsittava suunnitteluryhmän mukaan huomattavasti. Jos merkkivuosi taas halutaan toteuttaa niin, että se näkyy ja kuuluu ja tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön niin kirkon piirissä kuin laajemminkin, on hankkeeseen varattava suunnitteluryhmän mielestä lisää rahoitusta. Lisäksi kirkkohallituksen eri osastot ja toisaalta hiippakunnat ja seurakunnat olisi hyvä saada toteuttamaan merkkivuoden tapahtumia osana omaa perustyötään. Näin ollen merkkivuoden suunnittelun ja toteutuksen tulisi näkyä sekä kirkkohallituksen että myös yksittäisten seurakuntien toiminta- ja taloussuunnittelussa. 4. Juhlatoimikunnan ja mahdollisten muiden toimielinten kokoonpano Suunnitteluryhmä ehdottaa Reformaation merkkivuoden juhlatoimikunnan puheenjohtajaksi kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja, kirkkoneuvos Pekka Huokunaa ja jäseniksi seuraavien tahojen edustajia: Kirkkohallitus, Toiminnallinen osasto, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta: Yksikön johtaja Pekka Rehumäki Kirkkohallitus, Ulkoasiainosasto: Teologisten asiain sihteeri Tomi Karttunen Kirkon tiedotuskeskus: Tiedottaja Tuija Helenelund Kirkkopalvelut: Kehitysjohtaja Hannu Harri Kirkon nuorisotyön palvelujärjestöt: Pääsihteeri Eija Kallinen Piispainkokous: Teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala Opetushallitus: Johtaja Jorma Kauppinen Kansallismuseo: Rahakammion johtaja, dosentti Tuukka Talvio YLE Kulttuuri: Tuottaja Ari Meriläinen Mikael Agricola -seura: Professori Jyrki Knuutila Suomen Ekumeeninen Neuvosto: N.N. Opetus- ja kulttuuriministeriö: N.N. Valtiollisen juhlavuoden suunnitteluryhmän edustaja: N.N. Juhlatoimikunta asettaa tarpeen mukaan Reformaation merkkivuotta valmistelevia työryhmiä kuten esimerkiksi pääjuhlatyöryhmä, viestintätyöryhmä, tapahtumatyöryhmä, teesityöryhmä, näyttelytyöryhmä, koulu- ja kasvatustyöryhmä, kielityöryhmä, missiotyöryhmä jne. 5. Merkkivuoden teema, logo ja viestintä Valmistelutyöryhmän esityksen mukaan Reformaation merkkivuoden ei tulisi olla vain akateeminen juhla, vaan sen tulisi tavoittaa tavalliset suomalaiset kaikissa kirkonkylissä. Suunnitteluryhmä yhtyy tähän ajatukseen ja pitää tärkeänä, että merkkivuoden toteutus ja ohjelma on kansankielistä ja nykypäivän suomalaiselle ymmärrettävää, mutta samalla selkeästi kirkon missionaarista ydintehtävää palvelevaa.

5 5 Näin ollen suunnitteluryhmä esittää armoa Reformaation merkkivuoden kattoteemaksi. Näin reformaation merkkivuosi olisi Armon vuosi Suunnitteluryhmä on jatkanut merkkivuoden logon kehittelyä yhdessä graafikko Seija Nikkilän kanssa ja esittää täysistunnossa keskusteltavaksi seuraavat logovaihtoehdot: Logo 1 Ensimmäisessä logoehdotuksessa leikitään kielellä, kirjaimilla ja numeroilla. Sen taustalla on ajatus reformaation merkityksestä kielen kehitykselle, lukutaidolle ja kansansivistykselle. Logossa on käytetty kirkon omaa Martti-fonttia, joka henkii vanhaa aikaa, mutta on silti selkeästi 2000-luvun fontti. Viileä pinkki on graafikon mukaan moderni väri, joka kuvastaa myös suomalaista ja pohjoismaista henkeä. Logo voi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta toimii juuri sen vuoksi hyvin erilaisia taustoja vasten. Suunnitteluryhmä pitää logoa pelkistettynä ja selkeänä, merkkivuoden teemat yhdellä silmäyksellä kokoavana se yhdistää merkkivuoden laajemman kontekstin (Reformaatio 500 vuotta), suomalaisen merkkivuoden pääteeman armon ja toisen keskeisen teeman, sanan, kielen ja äidinkielen merkityksen. Sana logon keskiössä voidaan ymmärtää myös Jumalan Sanan keskeisenä merkityksenä Lutherin opetuksessa ja reformaation sisällössä. Logon väritys luo yhtymäkohdan kirkkokäsikirjaan: Lue punaista, jotta ymmärtäisit mustaa. Logo 2

6 6 Toisessa logoehdotuksessa on kehitelty edelleen valmistelutyöryhmän ehdottaman logon omenapuu-teemaa. Logossa vihreä toivon ja luomakunnan värinä sekä punainen Pyhän Hengen ja rakkauden värinä nousevat esiin tyylitellyn omenapuun kautta. Se viittaa Lutherin suuhun laitettuihin sanoihin Vielä tänään istutan omenapuun, mutta myös luterilaisen reformaation vaikutushistoriaan ja uskon, toivon ja rakkauden sanoman kantavuuteen elämän eri tilanteissa. Omenapuu voidaan nähdä viitteenä Jeesuksen vertauksen puuhun, paratiisin elämänpuuhun sekä ristin puuhun uutena elämän puuna, toivon lähteenä synnin rikkomalle maailmalle. Siinä yhdistyvät perinne, elämänläheisyys ja tulevaisuuden usko niin runollisesti kuin kristillisen sanoman kannalta. Omenapuu on myös hyvin suomalaiseen ympäristöön liittyvä tunnus. Suunnitteluryhmä pitää omenapuu-logoa väreiltään kutsuvana. Omenapuu ja logon väritys viittaavat uutta luovaan voimaan ja kasvuun, tulevaisuuteen ja toivoon kristillisen armon teemoihin. Puu-teeman vahva kristillinen symboliikka sekä toisaalta sen yhteys suomalaiseen ympäristöön antavat logolle syvällisempää sisältöä. Logo voidaan tarvittaessa hajottaa osiin ja käyttää osia toisistaan erillään. Merkkivuoden logoon liittyen suunnitteluryhmässä keskusteltiin myös siitä, miten logoa voitaisiin mahdollisesti täydentää ja toisaalta keventää graafisen ilmeen elementeillä. Näin esimerkiksi omenapuulogoa voitaisiin täydentää graafisessa ilmeessä Lutherilla, joka kastelisi puuta kastelukannulla. Kastelukannu-teemaa voisi kehitellä edelleen ja se voisi toimia myös hauskana mainos- ja myyntiartikkelina. Toisena ideana ehdotettiin, että graafiseen ilmeeseen liitettäisiin pilke silmäkulmassa kevennetty sarjakuva-luther. Tämä Martti seikkailisi merkkivuoden verkkosivustolla, tapahtumien painotuotteissa ja myyntiartikkeleissa ja voisi herätä eloon merkkivuoden tapahtumissa myös huumoripitoisena maskottina. 6. Yhteistyö Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa valmistelevan työryhmän kanssa Valtioneuvoston Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlaa valmistelevalle työryhmälle on toimitettu yhteistyötarjous, jonka mukaan kirkollisen merkkivuoden organisaatioon pyydettäisiin valtion edustus. Vastaavasti tarjottaisiin kirkon edustusta itsenäisyyden juhlavuoden organisaatioon. Toiminnallisen osaston johtaja Pekka Huokuna on lisäksi ollut yhteydessä alivaltiosihteeriin ja pyytänyt tätä nimeämään itsenäisyyden juhlavuoden organisaation edustajan Reformaation merkkivuoden juhlatoimikuntaan. 7. Merkkivuoden sisältö

7 7 Suunnitteluryhmä esittää Reformaation merkkivuoden kattoteemaksi armoa. Näin merkkivuosi olisi Armon vuosi Vaikka reformaation monisäikeinen ja maailmanlaajuinen merkitys tulee olemaan merkkivuoden aikana monella tavalla esillä ja linkkinä laajempaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun, suunnitteluryhmä haluaa nostaa vuoden sisällölliseen keskiöön luterilaisen teologian ydinsanoman ihmisen henkilökohtaisen kohtaamisen armollisen ja rakastavan Jumalan kanssa. Armollisen Jumalan kohdannut ihminen saa tehtäväkseen kohdata armollisesti myös lähimmäisensä. Tästä ajatuksesta voisi käynnistyä koko kansan ilmiö, merkkivuoden pituinen flash mob, jossa konkreettiset armonteot tavoittaisivat ihmiset kaikissa kirkonkylissä ja lähiöissä. Armon ja armollisuuden teema avaisi mahdollisuuden myös kaikkien ihmisten kannalta ajankohtaisten elämänkysymysten käsittelyyn oli aiheena sitten itsetunto tai identiteetti, työ tai maailmantalous. Suunnitteluryhmä toivookin, että teemaa voitaisiin käsitellä mahdollisimman luovasti ja rohkeasti. Suunnitteluryhmä pitää positiivisena Luterilaisen Maailmanliiton aikomusta nostaa vuonna 2017 esiin reformaation maailmanlaajuista merkitystä ja näkyvyyttä sekä toisaalta ekumeenisia teemoja. Suomessa kirkkojen välisen yhteyden on suunniteltu toteutuvan näkyvästi Ekumeenisilla Kirkkopäivillä, yhdessä Reformaation merkkivuoden päätapahtumista. Myös merkkivuoden avajaisissa ja pääjuhlassa olisi hyvä olla ekumeenisia vieraita ja puheenvuoroja. Merkkivuoden puitteissa olisi luontevaa nostaa esiin myös suomalaista Luther-tutkimusta ja sen ekumeenista merkitystä. Ekumeenisia tapahtumia voisi järjestää mahdollisesti yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa, joka viettää samana vuonna 100- vuotisjuhlaansa. Suomen Ekumeenisen Neuvoston edustaja on mukana merkkivuoden juhlatoimikunnassa. Suomessa merkkivuosi saattaisi suunnitteluryhmän mielestä palvella mahdollisuutena vastata identiteettivajeeseen, josta luterilainen kirkko ja sen myötä kaikki kristityt ja suomalaiset suhteessaan uskoon ja kulttuuriin kärsivät. Toisaalta se tarjoaisi mahdollisuuden keskustella uskon ja uskontojen lukutaidon merkityksestä yhä monikulttuurisemmassa Suomessa. Ryhmä pohti keskusteluissaan, voisiko teema identiteetti toimia linkkinä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden viettoon. Tämän päivän monikulttuurisessa Suomessa tulisi varoa luomasta mielikuvaa sinivalkoisesta luterilaisesta. Keskustelu identiteetistä ja (yhteisistä) arvoista voisi kuitenkin tarjota mahdollisuuden hedelmälliseen keskusteluun Suomessa asuvien, eri kulttuureja ja uskontoja edustavien kesken. Yhdeksi merkkivuoden teemoista on hahmottumassa kieli ja sen ymmärrettävyys. Osittain tässä palataan Agricola-juhlavuoden (2007) teemaan ( Oma kieli, oma mieli ), nyt vain hieman laajemmin ja eri näkökulmasta. Kielen ja äidinkielen merkityksen ja toisaalta oman identiteetin pohtiminen voisi yhdistää erilaisista taustoista tulevia monikulttuurisessa Suomessa. Suunnitteluryhmä pitää tärkeänä, että merkkivuoden teemoihin liittyvää materiaalia julkaistaan paitsi Suomen virallisilla kielillä, myös tärkeimmillä maahanmuuttajakielillä. Ymmärrettävään kieleen liittyy myös Muutoksen tuuli -yhteistyöverkoston suunnitteluryhmälle lähettämä aloite Kirkon kieli uuteen uskoon. Aloitteessa ehdotetaan, että vanhentuneena ja vaikeaselkoisena pidettyä kirkollista kieltä kehitettäisiin niin, että siitä tulisi tämän päivän aikuiselle ymmärrettävämpää. Samalla tulisi kiinnittää huomiota kirkon visuaaliseen kieleen, sen kutsuvuuteen ja viestinnällisyyteen. Uudistamista ja opin ja toimintatapojen selkeyttämistä kaipaisi reformaation hengessä Ecclesia reformata semper reformanda secundum verbum Dei. myös itse kirkko. Suunnitteluryhmä ehdottaakin, että merkkivuosi voisi toimia kirkon sisällä ja kirkollisen työn piirissä eräänlaisena kevätsiivouksena, jonka aikana mietittäisiin, mistä kaikesta aikamme kirkkoa olisi syytä puhdistaa, mitkä työtavat kaipaisivat tuuletusta, mitkä unohduksiin jääneet olennaiset asiat olisi hyvä kaivaa jälleen esille. Näiden mahdollisesti unohduksiin jääneiden, uskon ja pelastuksen kannalta olennaisten, kirkon erilaisia jäseniä yhdistävien asioiden kautta olisi mahdollisuus vahvistaa myös kirkon ykseyttä. Kysymys siitä, millä tavalla kirkkoa tänä

8 8 päivänä pitäisi uudistaa, yhdistää kaikkia kirkkoja ja voisi näin olla yksi merkkivuoden ekumeenisista teemoista. 8. Merkkivuoden ohjelma Suunnitteluryhmä on koonnut yhteen erilaisia ideoita ja aloitteita Reformaation merkkivuonna toteutettavista tapahtumista ja projekteista. Tässä kappaleessa nostetaan esille muutamia niistä. Yksityiskohtaisempi lista esitetyistä ideoista on loppuraportin liitteenä. Lista on tarkoitettu lähinnä ideapankiksi tulevalle juhlatoimikunnalle. Osa listan ideoista on edennyt jo konkreettisesti, mutta suurin osa niistä on vielä kehittelyvaiheessa. Myös suuri osa listalla mainituista ideoiden toteuttajista on ehdotuksia. Kaikki esille tuodut ideat ja aloitteet ovat kytköksissä merkkivuoden taloussuunnitelmaan. Suunnitteluryhmä esittää, että Reformaation merkkivuosi avattaisiin Uskonpuhdistuksen päivänä juhlajumalanpalveluksella ja juhlavalla avajaisseminaarilla Turussa. Merkkivuoden suuren, näkyvän kansanjuhlan muodostaisivat keväiset Ekumeeniset Kirkkopäivät ja samanaikaisesti vietettävät Kirkon musiikkijuhlat Helsingissä, jossa reformaation teema olisi keskeisenä esillä. (Ekumeenisten Kirkkopäivien ja Kirkon musiikkijuhlien toteutuminen varmistuu vasta, kun Helsingin seurakuntayhtymä on tehnyt asiasta päätöksensä.) Suuren yleisön kiinnostuksen voisi herättää esimerkiksi keskiaikaisilla markkinoilla. Kirkkopäivillä voitaisiin pitää myös Lutherin aikainen jumalanpalvelus rekonstruoituna. Uskonpuhdistuksen päivänä merkkivuoden kohokohtaa juhlistettaisiin juhlajumalanpalveluksella ja muulla mahdollisella juhlaohjelmalla Turussa. Suunnitteluryhmä piti hyvinä valmistelutyöryhmän jo käynnistämiä projekteja, Olli Kortekankaalta tilattua klassisen musiikin teosta juhlavuoden teemoihin sekä Unkarin luterilaisen kirkon ja Luterilaisen Maailmanliiton kanssa yhteistyössä toteutettavaa Luther-animaatiota. Tärkeää olisi, että animaatio käännettäisiin suomeksi, mahdollisesti myös ruotsiksi. Samoin valmistelutyöryhmän ehdottama teesien valmistelu seurakunnissa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa (kunnat, järjestöt...) ja naulaaminen jokaisen kirkon oveen lokakuussa 2017 olisi suunnitteluryhmän mielestä hyvä idea. Kirkkoa on aina uudistettava voisi olla tempauksen johtolankana, mutta samalla olisi pohdittava mitä hyvää, puolustettavaa ja säilytettäväksi tarkoitettua kirkon sanomassa ja toiminnassa on. Valmistelutyöryhmän raportissa ehdotetaan omenapuiden (tai pihlajien) istutusta koko maassa helatorstaina. Suunnitteluryhmän mielestä olisi syytä miettiä, voisiko merkkivuoden näkyvyys jokaisessa seurakunnassa toteutua toisella tavalla, jolla olisi enemmän kuin vain symbolista merkitystä. Suunnitteluryhmä ehdottaa, että seurakunnissa, kunnissa, mediassa, kouluissa jne. rohkaistaisiin ihmisiä tekemään armontekoja, erilaisia hyvyyden tekoja lähimmäisen auttamiseksi ja rohkaisemiseksi. Myös media ja sosiaalinen media voisivat lähteä tähän kampanjaan mukaan. Armonteot voisivat herättää keskustelua armollisuudesta ja armottomuudesta yhteiskunnassa 100-vuotisessa Suomen tasavallassa. Kirjaprojektien osalta suunnitteluryhmä esittää, että merkkivuoden puitteissa ilmestyisi suurelle yleisölle suunnattu teemalehti, joka käsittelisi kansantajuisesti reformaation merkitystä ja luterilaista uskoa. Samoin ryhmä ehdottaa, että vuoden 2016 synodaalikirja käsittelisi reformaation historiaa, teologiaa ja nykypäivän haasteita ja toimisi näin Isona Katekismuksena merkkivuoden vietossa. Lapsiperheitä silmällä pitäen suunnitteluryhmä ehdottaa kasteen merkitystä avaavan kirjan julkaisemista. Myös suosituille lastenkirjailijoille kuten Mauri Kunnas tai Aino Havukainen voisi ehdottaa lastenkirjan tekemistä reformaation historian tai luterilaisen uskon teemoihin liittyen. Lisäksi on odotettavissa, että merkkivuoden puitteissa tulee ilmestymään myös muita teoksia esimerkiksi reformaation historiaan ja Lutherin teologiaan

9 9 liittyen. Kaikista kirjaprojekteista olisi hyvä keskustella kustantajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valmistelutyöryhmän esittämän Aikuiskatekismuksen julkaisemiseen merkkivuoden puitteissa liittyy suunnitteluryhmän mielestä useampia avoimia kysymyksiä. Ryhmä esittää harkittavaksi, olisiko Aikuiskatekismus toteutettavissa nettiversiona. Katekismuksen teemoja voitaisiin käsitellä sekä teologisin että ei-teologisin tekstein, joita lukijoilla olisi mahdollisuus kommentoida. Tunnettujen kirjoittajien myötä sivusto voisi saada lisää näkyvyyttä. Kirjoihin liittyvistä projekteista suunnitteluryhmä ehdottaa merkkivuonna toteutettavaksi myös kirjakrossaus-projektia (Bookcrossing), joka on yksi Luther-vuosikymmenen pääkampanjoista Saksassa. Siinä reformaation vaikutukseen, luterilaiseen uskoon, armoon ja armottomuuteen liittyviä kirjoja kierrätettäisiin julkisilla paikoilla. Kirjojen kulkua voisi seurata ja niiden sisältöä kommentoida kirjakrossaus-sivustolla netissä. Yliopistot, tiedekunnat sekä erilaiset tieteelliset seurat tulevat odotettavasti järjestämään erilaisia luentoja, seminaareja ja keskustelutilaisuuksia reformaation teemoihin liittyen. Suunnitteluryhmä ehdottaa, että juhlatoimikunta olisi jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä yliopistoihin ja kannustaisi eri alojen opiskelijoita ja tutkijoita tarttumaan merkkivuoden kynnyksellä reformaation teemoihin liittyviin tutkimusaiheisiin. Suunnitteluryhmä pitää tärkeänä, että Reformaation merkkivuosi näkyy kouluissa sekä lapsi- ja nuorisotyössä. Yhteistyö koulujen kanssa edellyttää hyvää, laadukasta ja helppokäyttöistä materiaalia, joka käsittelee toisaalta reformaation vaikutusta kieleen, koulutukseen, lukutaitoon ja kulttuuriin, toisaalta sen uskonnollista merkitystä ja sisältöä. Lutherin henkilöhistoria olisi myös syytä huomioida. Projektin voisi toteuttaa projektiviikkoina, joita varten olisi tilattavissa myös näyttelymateriaalia. Projektiviikkojen tukena kouluja ja erilaisia tapahtumia voisi kiertää Luther-bussi, jonka sisälle olisi rakennettu interaktiivinen kiertonäyttely Lutherista, reformaatiosta ja luterilaisesta uskosta. Kouluissa voisi järjestää myös esim. valokuvauskilpailuja, joiden teemana olisi jotakin reformaatioon liittyvää, esimerkiksi kännykkäkuvakilpailun Tässä seison enkä muuta voi. Koulumateriaalin suunnittelu on syytä tehdä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, koska Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan on oletettavasti tekeillä vastaavaa materiaalia. Lisäksi suunnitteluryhmä toivoisi merkkivuoden sisältävän reformaation sisältöä pohtivien seminaarien ja luentosarjojen rinnalla erilaisia musiikki- ja taidetapahtumia, huumorilla ja elämänmaulla maustettuja projekteja ja seurakunnan arkea elävöittäviä kaikenikäisille suunnattuja tapahtumia. Suunnitteluryhmän mielestä Reformaation merkkivuosi tulisi suunnitella ja toteuttaa suomalaisista lähtökohdista ja 2010-luvun kontekstista käsin, mutta myös eri kulttuuritaustoista tulevat Suomessa asuvat huomioiden. Samalla on hyvä muistaa, että kyse on maailmanlaajuisesta merkkivuodesta, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kansainvälisten ja ekumeenisten suhteiden edistäminen on luontevaa ja merkkivuotta rikastuttavaa. Helsingissä, Piispa Björn Vikström, pj. Heikki Huttunen Anna-Kaisa Inkala

10 10 Tomi Karttunen Ilkka Mattila Ulla Tuovinen Ari Tähkäpää Katariina Ylikännö, siht. Liitteet: Ideoita ja aloitteita merkkivuoden 2017 viettoon