ITÄ-PÄIJÄNTEEN RIISTANHOITOYHDISTYS RY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Transkriptio

1 Teknisen lautakunnan lupajaosto ITÄ-PÄIJÄNTEEN RIISTANHOITOYHDISTYS RY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 27/60/602/2009 Lupaj 27 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Itä-Päijänteen Riistanhoitoyhdistyksen ry:n olemassa olevaa ampumarataa Jout san kunnassa. I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA HAKIJA Itä-Päijänteen Riistanhoitoyhdistys r.y. Puistotie JOUTSA Yhteyshenkilö: Jyrki Ilmonen, p sähköposti, jyrki.ilmonen@pp.inet.fi Puistotie 6, JOUTSA TOIMINNAN SIJAINTI Ulkona sijaitseva ampumarata sijaitsee Joutsan kunnan Jousan kylässä Ampumarata nimi sellä kiinteistöllä kiinteistötunnus ( ). Kiinteistön omis taa hakija. Rauhalantie JOUTSA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistys hakee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista lupaa toi minnassa olevalle ampumaradalle. Ulkona sijaitseva ampumarata on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momen tin ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 14 a) kohdan mukaisena toimintana. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin ja asetuksen 7 :n 14 a) kohdan mukaan kyseinen laitos kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviin lu pa-asioihin. Hakemus on jätetty Joutsan kunnan teknisen lautakunnan lupajaostolle

2 SELVITYS TOIMINTAA KOSKEVISTA LUVISTA JA KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Ampumaradalle on voimassa oleva Keski-Suomen Lääninhallituksen lupa nro C-1859 an nettu Alueen kaavoitustilanne Ampumarata sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖN TILA, LAATU JA KOHTEET, JOIHIN TOIMINNALLA ON VAIKUTUSTA Itä-Päijänteen Riistanhoitoyhdistyksen ampumarata-alue (2,50 ha) sijaitsee Joutsan kunnas sa Jousan kylässä haja-asutusalueella vanhassa sorakuopassa. Ampumaradan Itäpuolella kulkee Joutsa - Kangasniemi maantie 200 m etäisyydellä ampumaradasta. Ampumarata-alue sijaitsee osin suolla, mutta taustavalli on entisen hiekkakuopan penkassa. Alueella on ammuntoja varten suunnitellut ampumakopit huoltorakennuksineen. Laitos sijaitse I luokan pohjavesialueella varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella ( JOUTSA). Taustavalli on pohjavesialueen muodostumisalu een ja pohjavesialueen rajalla. Lähimpään ympärivuotiseen asuntoon on etäisyyttä 600 metriä. Alueen valumavedet laskevat Pienen Valklammen ja Pienen Koiralammen kautta Isoon Säy näjärveen. Valumareitin pituus on noin 3 km. LAITOKSEN TOIMINTA JA MUUT TOIMINTATIEDOT Olemassa oleva ampumarata. Lakisääteisten metsästysammuntakokeiden järjestäminen. Toimii lähiseudun metsästystä harrastavien harjoituspaikkana. Rata on käytössä paikallisten ampumahiihtäjien harjoituspaikkana. Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jon ka toimintaa säätelee Maa- ja metsätalousministeriö. Harjoitusam munnoissa ja ampumakokeissa käytetään metsästysluodikoita, hau likoita ja pienoiskiväreitä. Ammunnat ajoittuvat kesäaikaan tarkoin määrättyinä ja valvottuina ajankohtina. Talviaikaan ammuntoja on satunnaisesti.

3 Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolle haetaan ympäristölupaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Ampumarata on perustettu nykyiselle paikalleen 1960-luvulla. Ampumarata-alueella on hirviammunta-, pienoiskiväri- ja Skeetrata. Ampumarataa käyttävää Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen alueella olevista seuran jäse nistä puolet, kokonaisjäsenmäärä on noin 850. Hirvirata ja sen toiminta Hirvi- ja karhuampumaradan pituus on 75 metriä. Radalla on ampumakoppi. Hirvi- ja karhu ammunnoissa suoritusten vuosittainen määrä on noin 250 laukaus ta, yhdessä suorituksessa neljä laukausta. Harjoittelua ja aseiden kohdistusta arviolta kolminkertainen määrä koelaukauksiin verrattu na eli yhteensä Ammunnat osuvat taustavalliin. Laukausten määrä on vähentynyt uuden ampumakokeen tulon myötä vuodesta 2006 lähtien. Pienoiskivärirata Pienoiskiväriradan pituus on noin 50 metriä ja se sijaitsee hirviradan vieressä sen eteläpuo lella olevalla suolla. Harjoitusammunnat tapahtuvat pääasiassa tal visaikaan. Radalla on ampumakoppi. Laukausten määrästä ei ole esittää arviota. Skeet-rata Haulikossa on skeetrata, jossa harjoittelua noin 2000 laukauksen verran vuodessa. Kilpailut Rata on vain alueen metsästäjien käytössä. Radalla ei ole kilpailutoimintaa lukuun ottamatta rhy:n pienimuotoisia hirvi- ja haulikko kilpailuja. Vedenhankinta ja viemäröinti Alueella ei ole juoksevaa vettä eikä viemäriä. Liikenne Alueella on turvalliset kulkuväylät sekä opastein ohjeistettu toiminta. Ammunanvalvojat ja ra tamestari ovat koulutettu sekä ohjeistettu ampumaradalla liikkumi seen ja käyttäytymiseen. He opastavat ja valvovat ampumaradan käyttäjiä.

4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ei ole esitetty arviota. Energia Ei ole esitetty arviota. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Luodit jäävät ampumavalleihin, jotka ovat 5 metriä korkeat ja koostumukseltaan hienoa hiek kaa. Ampumarata-alueen lyijykuormitus muodostuu ampumalajeittain seuraavaksi Ase Laukausmäärä Luodin paino Kertyvä luotimäärä (kg) Hirvikiväri g 12,0 Pienoiskiväri g 1,0 Haukikko g 48,0 Vuosittainen lyijykuormitus yhteensä 61,0 Melu Melupäästöt ovat varsin kohtuulliset. Luodikkoammunnat tapahtuvat melueristetystä ampu makopista. Sijainti on syrjäinen häiriintyviin kohteisiin nähden. Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta Ampumakoppeja on ajanmukaistettu ja niihin tullaan tekemään parannuksia jatkamalla kopin etuseinää melun ehkäisemiseksi. Ampumavalleja on kohotettu. Valleja tullaan jatkossa korottamaan melun ehkäisemiseksi. Ampumaradan käyttöaikoja on rajoitettu ja niiden noudattamista val votaan sekä käyttöajoista on suoritettu opastusta ja valistusta. Jättehuolto Syntyville hylsyille on varattu jäteastiat, joihin hylsyt kerätään. Joutsan kuljetus noutaa hylsyt eteenpäin lajiteltavaksi. Muuta jätettä ei juuri synny. Itä-Päijänteen rhy:llä on sopimus Joutsan jätteenkuljetuksen kanssa.

5 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maaperä Ampumaradan sijoittuminen tärkeälle pohjavesialueelle aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Maaperää on tutkittu alustavasti ja haulikkoradan maaperässä (suo) on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (lyijy). Kivä ri ra taa ei tuol loin ole tut kittu. Hirviradan taustavalliin kerääntyy lyijyä vuosittain nykyisillä laukausmäärillä noin 12 kg/vuosi. Hirviaseen luodin uppoama taustavallin hiekkaan on noin cm. Pienoiskivääriammunnan taustavalliin kerääntyy lyijyä vuosittain noin 1,0 kg/vuosi. Haulikkoammunnassa lyijyä kerääntyy pääasiassa suoalueelle noin 48 kg/vuosi. Luonto Ampumaradan toiminta on tarpeellinen metsästäjille Maa- ja metsätalousministeriön mää räämien ampumakokeiden suorittamiseksi se kä ampumaharjoittelua varten. Riistanhoitoyhdistykselle on lakisääteisesti määrätty yhdeksi tehtäväksi metsästystutkintojen järjestäminen. Tutkintoon yhtenä osa-alueena kuuluu ampuma-ase lainsäädännön ja ampuma-aseiden hallinta. Näitä tehtäviä rhy opas taa metsästystutkintoon valmentavalla kurssilla. Metsästyskortin suorittaminen on lakisääteinen ja vaaditaan metsästettäessä. Metsästyskort tia tarvitaan säädeltäessä luonnon tasapainoa ja poistettaessa Suo men luontoon tuotuja vierasperäisiä pienpetoja supikoiraa ja mink kiä. Näiden lisääntyminen on tapahtunut luonnossa räjähdysmäises ti. Tästä johtuen Suomen luonnon alkuperäinen eläinlajisto on joutu nut vaikeuksiin. Metsästäjien panosta tarvitaan säätelemään pienpe tokantoja, jotta pystyttäisiin turvaamaan Suomen luontoon kuuluvalle alkuperäiselle lajistolle mahdollisuudet lisääntyä ja näin kannat säi lyisivät elinvoimaisina. Metsästäjien apua näissä asioissa ovat toivo neet mm. luontojärjestöt. Tästä johtuen ampumarata yhdistyksen alueella on välttämättömyys jo pelkästään opastus- ja koulutustar koituksessa. Seudullisesti alue on tärkeä. Kävijämäärät ovat kohtuulliset, vaikutukset pohjaveteen ja maa perään ovat vähäiset.

6 TARKKAILU JA RAPORTOINTI ASIAN KÄSITTELY Ammuttaessa luodit kerääntyvät hiekkavalleihin. Radan käytölle on asetettu tarkat käyttöajat. Ammunnat tapahtuvat tarkassa valvonnassa kurssitettujen ammunnanvalvojien toimesta. Radan valvonnasta ja huollosta vastaa koulutettujen valvojien lisäksi Rhy:n nimeämä rata mestari, joka on saanut asianmukaisen koulutuksen toimintaan. Radan turvallista käyttöä opastetaan opasteilla ja tiedotteilla. Ammunnoista järjestetään kou lutusta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Joutsan kunnan ilmoitustaululla välisenä aikana ja Joutsan Seutu lehdessä Hakemus asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Joutsan kunnan tekni sessä toimistossa. Lähinaapurit on kuultu kunnan toimesta. Lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Keski-Suomen ympäristökeskus on selvittänyt ampumarata-alueen maaperän haitta-ainepi toisuuksia alustavasti muutamalla näytteellä. Maaperästä otettujen näytteiden perusteella ampumarata-alueen maaperässä on hait ta-aineiden kohonneita pitoisuuksia. Tyypillisesti haulikkoratojen pin tamaassa tavataan korkeita pitoisuuksia lyijyä (mahdollisesti myös antimonia ja PAH-yhdisteitä) melko laajalla alueella, johon haulit ja savikiekot putoavat. Ampumarata-alueella tulee tehdä tarkentavia tutkimuksia, joilla voidaan rajata alue, jolla maaperässä esiintyy am pumatoiminnasta aiheutuneita haitta-aineiden kohonneita pitoisuuk sia. Tutkimusten perusteella tulee arvioida alueen maaperän ja poh javeden pilaantuneisuus ja puhdistustarve Valtioneuvoston asetuk sen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisesti. Tutkimukset ja arviointi tulee teettää asian tuntevan tahon toimesta ja niiden tekemisestä tulee olla yhteydessä ympäristökeskukseen. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen ar viointia varten tulisi luvassa määrätä nykyisen toiminnan aikana koh tuullinen, noin 1-3 vuoden mittainen määräaika. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Ympäristökeskuksen näke myksen mukaan myönnettävässä ympäristöluvassa tulee lupaviran omaiselle varata mahdollisuus tarkistaa lupamääräyksiä tai muuttaa lupaa, mikäli se on pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella tarpeen. Vastaavat tutkimus- ja arviointimääräykset tulee antaa toiminnan lopettamisen varalta. Toiminnanharjoittajan tulisi varautua selvityksistä ja niiden vaatimista toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

7 Toiminnassa tulee varautua jatkossa tarvittaviin (riskinarvio) maaperän suojaustoimiin. Mah dollisissa tulevissa suojaustoimissa hakijan tulee varautua rakentei siin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen. Taustavallit on varustettava mahdollisissa tulevissa kunnostustoi menpiteissä luotien kerääjillä tai vaihtoehtoisesti taustapenkoissa on tällöin käytettävä materiaaleja, joista luodit ovat seulottavissa. Lyijy haulien käyttäminen alueella tulisi kieltää. Lisäksi lupaviranomaisen tulisi harkita voidaanko ampumaratatoimintaa rajoittaa muutoinkin. Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentami seen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa ilman ympäristölupaa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Ympäris töluvan pilaantuneen maa-aineksen käsittelyyn myöntää ympäristö keskus. Nykyään alueella olevia haitta-ainepitoisia maa-aineksia ei saa käyttää rakentamiseen eikä niitä saa peittää puhtailla maa-ai neksilla taikka rakentaa alueelle uusia rakennuksia/rakennelmia en nen kuin maa-massojen tai rakennusten/rakennelmien alle jäävien alueiden mahdolliset pilaantuneisuudet on selvitetty ja mahdolliset kunnostustoimet tehty. Näissä selvityksissä tulee ottaa yhteys Kes ki-suomen ympäristökeskukseen ennen niihin ryhtymistä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella ei haitta-aineiden leviämistä pysty luotettavasti arvioi maan. Voidaan todeta, että yleensä lyijyn kulkeutuminen maaperäs sä on heikkoa (esimerkiksi suoperäiset happamat olot voivat lisätä lyijyn liukoisuutta ja leviämistä), kun taas antimoni voi olla maape rässä hyvin kulkeutuvaa. Maaperän humus ja hienoaines yleensä pienentävät haitta-aineiden kulkeutuvuutta. Lupaviranomainen voi kuitenkin harkita, onko mahdollinen alueelta pois virtaavan pintave den tarkkailu tarpeellista ja tulisiko myönnettävässä ympäristöluvas sa antaa tähän liittyviä lupamääräyksiä. Myönnettävässä ympäristöluvassa tulee lisäksi antaa ampumamelulle Valtioneuvoston pää töksessä ampumaratojen aiheuttamalle melutasolle asetetut ohjear vot (VNp 53/1997). Asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan ohjearvot ovat asumiseen käytettävillä alueilla sekä oppilaitoksia palvelevilla alueilla 65 dbaimax sekä taajamissa tai niiden välittömässä lähei syydessä sijaitsevilla virkistysalueilla, hoitolaitoksia palvelevilla alueilla, loma-asutukseen käytettävillä alueilla sekä luonnonsuojelu alueilla 60 dbaimax. Mikäli toiminnasta tulee jatkossa ampumarata melun osalta valituksia, tulee luvassa määrätä, että valvontaviran omainen voi tarvittaessa vaatia melumittauksia melulle altistuvissa kohteissa. Jätehuollossa on noudatettava Joutsan kunnan jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jättei den muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toimin nassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyö dynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyt töön. Tämä koskee etenkin metallihylsyjä, jotka tulee toimittaa me tallikeräykseen tai muuhun hyötykäyttöön. Ampumarata-alueen ylei sestä siisteydestä on pidettävä huolta mm. ke-

8 räämällä ampuma-alu eelle leviävät roskat (esimerkiksi muoviset välitulpat) vuosittain pois. Myönnettävässä ympäristöluvassa tulisi kiinnittää myös huomiota alueella olevaan käymäläratkaisuun. Toiminnanharjoittajan on nimettävä ampumaratatoiminnalle ympäristönsuojeluvastaava. Ym päristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koske vat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidet tävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkitykselli sistä tapahtumista (esim. kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuis ta ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jät teistä ja jätehuollosta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvon taviranomaisille. Myönnettävässä ympäristöluvassa tulisi antaa ampumaratatoiminnalle selkeät toiminta-ajat rajoittaen toimintaa viikonloppuisin ja arkipyhäisin. Ampumaradan käyttöajoista on kuitenkin tiedotettava ampumarata-alueelle sijoite tuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niis tä tietoisia. Muuna kuin sallittuna käyttöaikana ampumarata-alue on pidettävä suljettuna. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä tai vartioinnista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaara-alueelle eikä ammunnasta aiheudu näil le vaaraa. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että radan käyttä jät muutoinkin noudattavat myönnettävässä ympäristöluvassa annet tuja määräyksiä. Joutsan Vesihuolto Oy:n lausunto Ampumarata sijaitsee osittain kirkonkylän pohjavesialueella. Tällä hetkellä 30 % Joutsan Vesihuolto Oy:n vedenhankinnasta tulee tältä pohjavesialueelta. Jos ympäristölupa myönnetään Joutsan Vesihuolto Oy edellyttää, että luodeista ja hauleista peräisin oleva lyijy ja muut raskasmetallit eivät saa pilata pohjavettä. Ampumarata on toiminut jo pitkään ja toiminnan seurauksena lyijyllä ja muilla raskasmetal leilla pilaantuneen maa-alueen laajuus sekä pilaantuneisuuden ai heuttamat ympäristö- ja terveysriskit tulisi selvittää. Maaperän pi laantuminen sekä sade- ja sulamisvesien imeyttäminen lyijyä sisältä viin penkkoihin olisi estettävä tarkoitukseen soveltuvilla suojaraken teilla. Sadevedet ja muut alueen pintavedet olisi johdettava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua. Taustapenkat tulee rakentaa tarkoitukseen soveltuvin raken tein siten että lyijyluotien talteenotto voidaan järjestää. Kirjallinen muistutus/mielipide AA ja BB

9 Perheemme kesämökki sijaitsee Säynätjärven rannalla. Ampumarata on noin kahden kilometrin päässä mökiltämme. Kaikki ampumisen äänet kuulu vat kyseisellä alueella monen kilometrin sateella. Säynätjärven ran nalla on lähietäisyydellä useita kesämökkejä, jonne voimakkaat am pumisäänet kuuluvat. Mielestämme ko. äänet eivät kuulu normaalin elämänmenoon, vaan ovat häiritseviä ja pelottavia erityisesti lapsille. Kankaan tilan läpi kuljetaan Joutsan kunnan pitkospuureitille, joka on erittäin kaunis ja mo ni-ilmeinen luontopolku. Kävellessämme luontopolulla saattaa yhtäk kiä kuulua voimakas pamaus ampumaradalta. Ääni on niin kova, et tä aikuinenkin säikähtää ja tuntuu kuin ammuttaisiin aivan vieressä. Se on erittäin epämiellyttävää ja häiritsee luonnon rauhasta ja kau neudesta nauttimista. Luontopolun varrella on runsaasti lintuja ja muita eläimiä, jotka häiriintyvät ampumisäänistä. Säynätjärvellä olemme nähneet lukuisia vesilintuja; mm. joutsenia, kuikkaparin, silkkiuikkuja ja koskeloita. Käsityksemme mukaan am pumarata sijaitsee pohjavesialueella. Mielipiteemme on, että ampumarata pitää ehdottomasti siirtää kokonaan pois Rauhalantieltä. Joutsan kunnasta löytyy varmasti alueita, joissa ampumaharrastus ei häiritse ihmisten ja eläinten elämää. Nykyään lähes kaikilla asuk kailla/perheillä on oma auto, jolla voi ajaa harrastuksen pariin, vaik ka matkaa tulisi yli kymmenenkin kilometriä kirkonkylältä. Emme näe mitään järkeviä perusteita ampumaradan nykyiselle sijainnille. Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen vastine lausuntoon ja muistutuksiin /mielipiteisiin. 1) Keski-Savon ympäristökeskuksen lausuntoon Riistanhoi toyhdistyksellä ei ole huomauttamista. 2) Joutsan Vesi Oy:n lausuntoon ei ole huomauttamista. 3) AA ja BB osalta Riistanhoitoyhdistys toteaa seuraavaa: Mielipiteen mukaan ampumaradan kaikki äänet kuuluvat kahden kilometrin päähän Säynjär ven rannalla sijaitsevalle kesämökille, häiritsee ympäröivää luontoa ja sen lajistoa. Lisäksi mielipiteessä viitataan pohjavesialueeseen. Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen ampumarata sijaitsee hiekkamontussa, mikä antaa jo luonnon muovaamia esteitä äänten eristämiseksi. Radalla on am muntaan tarkoitettu ja sitä varten suunniteltu ampumakoppi, josta ta pahtuu isokaliberisten aseiden ammunta. Aluetta on suojattu ampu mavallilla. Ampumaradalla on suoritettu melumittaus kuudesta rataa lähinnä sijaitsevasta asutusta kiinteistöstä Joutsan kunnan ympäris tötarkastajan suorittamana. Mittaustulosten perusteella melupäästöt ovat kohtuulliset. Suoritetuista melu-

10 mittauksista on mittaustulokset nähtävissä Joutsan kunnan teknisellä osastolla. Itä-Päijänteen rhy suorittaa tulevaisuudessa ampumaradalla parannuksia myös melua ajatellen.toimintaa kehitetään. Ampumarata-alue on tarkoin aidattu ja merkitty varoitustauluin maastoon. Hirvi- ja karhuam muntojen aikana ammunnasta on ilmoitettu lippusalossa olevalla li pulla. Harjoitus- ja merkkiammunnat tapahtuvat tarkoin säädeltyinä ja valvottuina kellonaikoina. Käyttöajat on ilmoitettu ampumaradan il moitustaululla. Lisäksi rhy:n toiminta-aikataulu on ilmoitettu Jout san-seutu lehdessä sekä internet-sivuilla riistawebissä. Toiminta-ai kataulut on postitettu alueen metsästysseurojen yhdyshenkilöille eteenpäin toimitettaviksi. Näistä sel viävät tarkat ammuntojen aikataulut sekä käyttöajat. Ammunnat ta pahtuvat koulutettujen ammunnanvalvojien valvonnassa. Ampuma radasta vastaa koulutettu ja asioihin perehtynyt ratamestari, joka on rhy:n hallituksen valitsema ja nimeämä. Rhy:n toiminnanohjaaja pi tää tarkkaa kirjanpitoa ampumaradan käyttömääristä ja käyttäjistä. Joutsan kunnan latuverkosto ulottuu talvisin ampumaradalle ja tarjoaa näin myös paikallisille ampumahiihtäjille harjoittelumahdollisuuden. Osa Joutsan taaja ma-alueesta sijaitsee samalla pohjavesialueella kuin ampumarata. Ympäristökeskus on käynyt ottamassa maaperänäytteitä ampuma radalta ja mitään poikkeavan korkeita jäämiä ei alueelta löytynyt. Jo olemassa oleva infrastruktuuri puoltaa ampumaradan nykyistä paik kaa. Riistanhoitoyhdistys paikallistason riistaviranomaisena toimii Maa- ja metsätalousministeriön alaisena. Rhy toteuttaa ministeriön säätämien metsästystä, riistan hoitoa ja ampumakokeita koskevien lakien noudattamista. Lisäksi rhy tekee yhteistyötä poliisin kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä ko larihirvi- ja riistakonfliktiyhteistoiminta. Edellä mainittu toiminta kuin myös hirvikannan säätely, jota ohjailee useat sidosryhmät vaatii am pumaharjoittelua ja ampumakokeiden suorittamista. Riistanhoitoyhdistys paikallistason riistaviranomaisena osaa myös huomioida ympäröivän luonnon ja sen lajiston.1965 jolloin ampumarata on rakennettu olivat laulujoutsenet erittäin harvinaisia, sittemmin kannat ovat moninker taistuneet. Pesiviä pareja on kymmeniä Joutsan seudulla, mikä osoittaa, että laji on sopeutunut täydellisesti moninkertaistuneeseen ranta-asutukseen ja muuhun ihmisen harjoittamaan toimintaan. Osana joutsalaista vapaa-ajan tarjontaa luontopolku on hyvä esi merkki. Ampumarata on ollut toiminnassa jo vuosikymmeniä aiem min ja mielestämme ne sulautuvat joutsalaiseen vapaa-aikaan hy vin. Tarkastukset Alueella on tehty tarkastus (Asian valmistelija ympäristötarkastaja Jukka Partanen, puh. 040

11 ) II LUPÄPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA Ympäristötarkastajan ehdotus: Teknisen lautakunnan lupajaosto tarkastaa ympäristölupahakemuksen ja tutkii asiasta anne tun lausunnon, muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa lupajaosto ottaa huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Asiasta esitetyt lausunnot ja muistu tukset otetaan huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä ja perus teluissa. Teknisen lautakunnan lupajaosto myöntää Itä-Päijnänteen ry:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan ulkona sijaitsevalle ampumaradalle Joutsan kunnan Jousan kylässä kiinteistöllä kiinteistötunnus ( ) osoitteessa Rauhalantie 274, JOUTSA. Vastaus lausuntoihin ja yksilöityihin vaatimuksiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa, Joutsan Vesihuolto Oy:n kirjelmässä ja muistuttajien kirjelmässä esitetyt näkemykset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Ampumaratatoiminta Toiminta-aika ja käytettävät aseet 1. Ampumarata-alueella saa ampua maanantaista torstaihin klo ja perjantaista sunnuntaihin klo välisenä aikana. Viisi kertaa vuodessa pidettävien kilpailujen aikana radoilla voidaan ampua viikonloppuna klo välisenä aikana. Viikkoa ennen juhannusta ja kahte na viikkona juhannuksen jälkeen radoilla ei saa ampua. Ampumarata-alueella saa ampua hirvikivääreillä ja pienoiskivääreillä sekä haulikoilla, joilla ammuttavat laukausmäärät eivät saa ylittää yhteensä lau kausta vuodessa. (YSL 4, 5, 43, 62, 76, YSA 30, NaapL 17 ) 2. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava rata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki ratoja käyttävät ovat niistä tietoisia. (YSL 43, YSA 19 ) 3. Ampumarata-alue on merkittävä maastoon esimerkiksi lippusiimoin ja varoitustauluin. Ampumarata-alueelle ja sen ympärille sijoitettaviin varoitustauluihin on lisät tävä varoitus siitä, että ampu marata-alueelta poimitut sienet ja mar jat saattavat olla terveydelle haitallisia. (YSL 43, ja YSA 19 )

12 Meluntorjunta 4. Ammunnasta aiheutuva melun taso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impuls siaikavakiolla (LAImax) määritettynä tasoa 65 db lähiympäristössä olevilla asumiseen käytettävien rakennusten pihamaalla ja 60 db lo ma-asumiseen käytettävien rakennusten pihamaalla ja virkistys- ja luonnonsuojelualueilla. (YSL 4, 5, 43, NaapL 17, VNp 53/1997). 5. Ampumakatosten melunsuojausta tulee parantaa jatkamalla etuseinää ja lisäämällä sisä seiniin ja sisäkattoon ääntä vaimentavaa materiaalia. Valleja on ko rotettava melulle alttiissa suunnissa. Em. suojaustoimenpiteet tulee tehdä mennessä (YSL 4, 5, 43, NaapL 17 ). 6. Mikäli toiminnasta tulee jatkossa ampumaratamelun osalta valituksia, valvontaviranomai nen voi vaatia melumittauksia melulle altistuvissa kohteissa. (YsL 43, YSA 19 sekä NaapL17 ) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 7. Kaikissa suojaustoimissa luvansaajan tulee varautua rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistami sen. Tulevissa kunnostustoimissa tulee varautua siihen, että tausta vallit varuste taan luotien kerääjillä tai vaihtoehtoisesti taustapenkois sa käytetään materiaaleja, joista luodit voidaan seuloa. (YSL 43 YSA 10 sekä JäteL 4 ja 6 ). 8. Haulikkoammunnassa tulee mahdollisuuksien mukaan siirtyä korvaavista materiaaleista valmistettujen haulien käyttöön lyijyhau lien asemasta (YSL 4, 7 ja 43 ) 9. Ampumaradan jätehuolto on järjestettävä niin, että maaperään tai ympäristöön ei joudu terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita eikä toiminnasta aiheu du epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähenty mistä. Tämä koskee erityisesti metallihylsyjä, jotka tulee toimittaa metallinkeräykseen tai muuhun hyötykäyttöön. Alueella tulee olla käyttökelpoinen käymälä. (YSL 7, 43 ja 45, Jätelaki 6, 19 ) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pi laantumisesta aiheutuvia haittoja 10. Ampumarata-alueen mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä mennessä. Ampumarata-alueella tulee tehdä tarkentavia tutkimuksia, joilla voidaan rajata alue, jolla maaperässä esiintyy ampumatoiminnasta aiheutuneita haitta-ainei den kohonneita pitoisuuksia. Tutkimusten perusteella tulee arvioida alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus ja puhdistustarve Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis tustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisesti.

13 Tutkimukset ja ar viointi tulee teettää asiantuntevan tahon toimesta ja niiden tekemi sestä tulee olla yhteydessä ympäristökeskukseen. Tutkimustulosten perusteella on laadittava ampumapaikkoja koskeva suojaus- ja kunnostus suunnitelma aikatauluineen. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpi teet, joiden avulla luotien ja haulien raskasmetallien sekä savikiek kojen kivihiilitervan PAH- yhdisteiden sekä muiden ampumatoimin nassa käytettyjen tarvikkeiden sisältämien haitallisten aineiden kuor mitus maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen voidaan rajoittaa mah dollisimman vähäiseksi. Suunnitelma on esitettävä ympäristönsuoje luviranomaisen hyväksyttäväksi. Pilaantuneen maan puhdistamisesta on tehtävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :ssä tarkoitettu ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 25 :n mukai nen ilmoitus riittävän ajoissa, kuitenkin vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL10 ja 43 :t) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa ampumaradan käytöstä. Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toi mitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto seuraavintiedoin: käyttäjien määrät radoittain ampumapäivien lukumäärä ammuttujen laukausten määrät asetyypeittäin kilpailut häiriöilmoitukset toteutetut ympäristönsuojelutoimenpiteet päästöt maaperään jätteet ja jätehuolto (YSL 43, YSA 19, JäteL 4, 6, ja JäteA 22 ) Toiminnan mahdollinen lopettaminen 12. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamis ta, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maape ränsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettami seen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 ) Muut toimet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 13. Laitoksen toiminnoille on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa mm. ampumaradan toi minnasta, jätteiden asianmukaisesta käsittelystä, mahdollisesti tar vittavista maavaihdoista, vaihdettavien maiden käsittelystä ja kirjan pidosta. Vastuuhenkilön yhteystiedot on toimitettava Joutsan kunnan teknisenlautakunnan lupajaostolle. Mikäli

14 RATKAISUN PERUSTELUT vastaavan hoitajan yhteys tiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi (YSL 43, 46 ja Jä tea 10 :t) Lupamääräysten tarkistaminen 14. Luvan saajan on esitettävä uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeis tään mennessä. Lupamääräysten tarkistamiseksi jätettä vän hakemuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: - Toiminnan kuvaus mahdollisine muutoksineen - Sen jälkeen kun maaperätutkimukset ja mahdollisesti pi laantunut maaperä puhdistettu. Lisäksi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä toiminnan oleellisesti muuttues sa (YSL 55, YSA 19 ). Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimuk set, jotka on luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset Teknisen lautakunnan lupajaosto katsoo, että suunnitelluista toiminnoista asetetut lupamää räykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pi laantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteitten huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumis ta toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista anne tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annet taessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen to dennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta esim. pölyn tai melun muodossa. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen eh käisemiseksi annettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nä mä toimet. Päästöjen ehkäisemistä koskevien määräysten tulee pe rustua parhaaseen käyttökelpoiseen tek-

15 niikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäi semiseen sekä niiden seurausten rajoittamiseen. Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistys ry:n ampumaradan ympäristölupahakemuksessa on kyse ennestään harjoitetun ampumaratatoiminnan jatkamisesta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle. Ampumaradan aiheuttamista ympäris töhaitoista merkittävin on luonteeltaan impulssimainen melu, joka voi vaikuttaa asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Toiminta-aikoja ra jattu asutukselle aiheutuvan haitan vähentämiseksi, mutta toimin ta-ajat mahdollistavat ammunnan harrastamisen sekä kilpailujen ja ampumakokeiden järjestämisen. Ampumaradoilla lyijy ja muut ras kasmetallit aiheuttavat maaperän pilaantumista melko laajalla alu eella. Päätöksessä on annettu määräyksiä maaperän pilaantumisen selvittämisvelvollisuudesta ja ehkäisemisestä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräyk set päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilan teissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista (lupamää räykset 1-14). Määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta (lupamääräykset 1 ja 3). Ammunta-aikojen päivittäinen rajoittaminen on tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoi tettujen viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Mahdollisuudet ammun nan harrastamiseen ja lakisääteisten ampumakokeiden suorittami seen on kuitenkin turvattu (lupamääräys 1). Lupamääräykset parantavat yleistä turvallisuutta (lupamääräykset 2 ja 3). Annetut melutason enimmäistasoa koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston päätök sen mukaisiin ohjearvoihin Ampumakatosten melusuojaus ja maavallien korottaminen on katsottu sellaiseksi toimenpi teeksi, jotka on mahdollista toteuttaa melko lyhyelläkin aikajaksolla. Erillisen melumittauksen teettämistä ei katsota tarpeelliseksi, koska ampumaradalla on tehty lupakäsittelyn yhteydessä valvontatyyppinen melumittaus hirvikivää rillä ja haulikolla ammuttaessa, mutta valitustapauksissa se on kat sottu tarpeelliseksi. (lupamääräykset 4-6). Jo nyt kannattaa varautua mahdollisiin tuleviin puhdistustoimiin. Lyijyttömiin hauleihin siirty minen vähentäisi maaperän pilaantumista. Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luotien talteen ottoon on olemassa käyttökelpoisia tekniikoita. Ympäristön pilaantu misen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyt tökelpoista tekniikkaa (lupamääräys 7 -

16 9). Luotien ja haulien sisältämä lyijy ja muut raskasmetallit aiheuttavat maaperän pilaantumista. Nykyisen hirviampumaradan taustavallis sa oleva maa-aines on sekoitus pi laantunutta maa-ainesta. Suoalu eelle on kerääntynyt runsaasti lyi jyä. Määräys on annettu ampuma radan maaperän pilaantuneisuu den selvittämiseksi. Sen toimittami sesta asianmukaiseen käsitte lyyn on tehtävä Keski-Suomen ympä ristökeskukselle ympäristönsuo jelulain 78 :ssä tarkoitettu ympäris tönsuojeluasetuksen 25 :n mu kainen ilmoitus. (lupamääräys 10). Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. Toiminnan harjoittajan on myös oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. (lupamääräys 11). Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan tarpeelliset määräyk set toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Terveydelle ja ympä ristölle aiheutuvien haittojen estämiseksi toiminnanharjoittajan on toiminnan lopettamisen yhteydessä tarvittaessa huolehdittava alu een siivoamisesta ja puhdistamisesta. Suunnitelman avulla lupavi ranomainen voi varmistua toimenpiteiden riittävyydestä (lupamää räys 12). Määräyksellä vastaavan hoitajan nimeämisestä on haluttu varmistaa lupamääräysten nou dattaminen toiminnassa ja tiedonkulku toiminnanharjoittajalta lupavi ranomaiselle (lupamääräys 13). Ympäristönsuojelulain mukaan toistaiseksi myönnettävässä luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä. Lai toksen toiminnan osalta vuosi 2015 on katsottu sopivaksi. (lupa määräys 14). PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaiku tuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahake muksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ) Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/00) YSL 4, 5, 7,8, 28, 41-43, , 62, 76, 90 :t mpäristönsuojeluasetus (YsA 169/00) 1,7, 10, 18-19, 30 :t Jätelaki (JäteL 1072/93) 4, 6, 9, 15, 19, ja 54 Jäteasetus (JäteA 1390/93) 5-6, 22

17 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/20) 17 Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSEN JULKIPANO LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Tästä päätöksestä peritään maksua 800. Käsittelymaksua alennetaan harkinnanvaraisesti 20 %:lla. Maksu perustuu Joutsan kunnanvaltuuston vahvistamaan taksaan. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on Muutoksenhakua varten valitusaika päättyy Teknisen lautakunnan lupajaosto tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Joutsan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehti Joutsan Seudussa. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös: Ympäristötarkastajan päätös hyväksyttiin. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Jari Reponen poistui paikalta esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hän jääväsi it sensä lausunnon antaneen Joutsan Ve si huol to Oy:n jä se ne nä, jonka etua asia koskee. Pykälän käsittelyn ajan kokouksen puheenjohtajana toimi Hilja Moilanen. JAKELU Päätös: Itä-Päijänteen Riistanhoitoyhdistys r.y. Puistotie JOUTSA Tiedoksi: Joutsan kunnanhallitus

18 Keski-Suomen ympäristökeskus LIITE VALITUSOSOITUS Valitusosoitus VALITUSVIRAN0MAINEN Tähän päätökseen ja päätökseen asian käsittelystä peritystä maksusta saa hake muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. VALITUSOIKEUS ON: asianosaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistämi nen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaiku tukset ilmenevät toiminnan sijainti kunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toimin nan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellisella ympäristökeskuksella ja vaikutusalueen edellä mainitun muun kunnan ympäristöviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella VALITUSAIKA JA VALITUKSEN PERILLE TOIMITTAMINEN Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta päätöksen tehneelle kunnan ympäris tönsuojeluviranomaiselle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasia kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan vii meisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos vali tusta ei ole tehty määräajassa, valitus voidaan jättää tutkimatta. VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ JA ALLEKIRJOITTAMINEN Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava: Valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon muutosta haetaan miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta haetaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillisen edustajansa tai asia miehensä tai jos valituk sen laatijana on joku muu henkilö, valituskir jelmässä on ilmoitettava tämän nimi ja kotikunta. valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa kos kevat ilmoitukset valit tajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

19 VALITUSKIRJELMÄN LIITTEET VALTUUTUS OIKEUDENKÄYNTIKULUT Valituskirjelmään on liitettävä: tämä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on, jollei hän ole asianosainen tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirjel mään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti vali tus-viranomaisessa. Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 82, ellei toisin määrätä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen postiosoite on: Joutsan kunta Tekninen lautakunta lupajaosto PL 19 (Länsitie 5) JOUTSA