KAUNIAISTEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto KOKOUSKUTSU 6/ Aika: klo 19:00. Kaupunginvaltuuston istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU 6/ Aika: klo 19:00 Paikka: n istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen järjestäytyminen 2 2 Kauniaisten Urheilupuiston (Targa arena) laajennusta varten otettavalle lainalle myönnetyn omavelkaista takausta koskevan päätöksen uudistaminen ja päivittäminen 3 Puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla

2 KOKOUSKUTSU 6/ Kokouksen järjestäytyminen KV KV - toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi sekä nimenhuudon suorit ta misen jälkeen saapuvilla olevien valtuutettujen lukumäärään nähden päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 KOKOUSKUTSU 6/ Kauniaisten Urheilupuiston (Targa arena) laajennusta varten otettavalle lainalle myönnetyn omavelkaista takausta koskevan päätöksen uudistaminen ja päivittäminen 295/ /2017 KV Lisätiedot: kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh talousjohtaja Mikael Boström, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi päätti kokouksessaan , edellyttäen, että hank keel le myönnetään valtionavustus, 1. myöntää Kauniaisten Urheilupuisto Oy:lle kaupungin omavelkaisen takauk sen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Taattavan lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kauniaisten Urheilupuisto Oy, kilpailutuksen perusteella, enintään euroa, yhtenä tai useam pa na lainana, enintään 20 vuotta ta kaus si tou muk sen al lekir joit ta mi ses ta, tasalyhennykset, lyhennysvapaata enin tään 1 vuosi lainan en sim mäi ses tä nostosta, 12 kk:n euribor korkosuojauksella tai kiinteäl lä korolla tai yhdistelmä näis tä. Omavelkaista takausta koskeva päätös on voimassa enintään saakka, johon mennessä takaus on annettava. 2. että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada laitoskiinnitys kiin teis tön vuokraoikeuteen ja rakennuksiin, joka on 1,3 kertaa taat tavan lainan määrä 4 milj. euron kiinnitysten jälkeen yhdessä Espoon kau pun gin kanssa, 3. että kaupunki perii takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan kes kisal dol le, 4. edellyttää, että Kauniaisten Urheilupuisto Oy pitää rakennettavan kohteen vakuutettuna täydestä arvostaan koko takauksen voi mas sa oloajan, 5. edellyttää, että osapuolten välillä solmitaan osakassopimus, jolla tur vataan kaupungin B-osakkeisiin liittyvät oikeudet, 6. valtuuttaa kaupunginjohtajan tarkistamaan, että korko ja marginaali ovat takauksenantohetkellä sen hetken markkinatilanteen mukaiset sekä sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaa di taan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.

4 KOKOUSKUTSU 6/ lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. 7. oikeuttaa KH:n päättämään takauksen antamista varten mahdollisesti tar vit ta vas ta jatkoajasta. Linkki valtuuston käsittelyyn: m&id= Linkki edeltävään KH:n käsittelyyn: m&id= Koska hankkeelle ei myönnetty valtionavustusta keväällä 2019, takausta ei ole KV:n päättämässä määräajassa annettu. Kauniaisten Urheilupuisto Oy on pyytänyt takauspäätöksen uusimista sekä että kaupunki myöntää sille ta kauk sen myös ilman valtionavustusta, hakijan tuolloin sijoittaessa vä hintään euroa omia varoja hankkeeseen. Koska asiassa ei ole kyse pel käs tään takausta koskevan jatkoajan myöntämisestä, päätösvalta asias sa kuuluu KV:lle. Todettakoon, että hallin nimi on muuttunut Freedom Fund Arenasta Targa arenaksi. Kauniaisten Urheilupuisto Oy hakee takausta pankkilainalle, jonka tar koituk se na on rahoittaa hakijan omistaman rakennuksen laajennus noin m 2 :llä. Hakemuksen mukaan Kauniaisten kaupungin takauksen osuus on 50 % haettavasta suuruisesta pankkilainasta, eli euroa. Toisen 50 % osuuden lainasta takaa Espoon kaupunki. Hank keen kokonaiskustannus on noin euroa. Loppuosa in vestoin nis ta on tarkoitus rahoittaa ensisijaisesti valtionavustuksella ja tar vittaes sa omalla rahoituksella, ja toissijaisesti omalla rahoituksella ja va kuudet to mal la pankkilainalla. Kauniaisten Urheilupuisto Oy:n taloudellinen tilanne on hyvä ja vakaa. Yhtiö tuotti tilikaudella 2018 voittoa euroa, joka siirrettiin yhtiön vapaa seen omaan pääomaan. Yhtiön tulosta ei jaeta omistajille osinkoina, vaan se käytetään liikuntakeskuksen kulujen kattamiseen, muun muassa lai nan hoi to ku lui hin. Yhtiön kassavarat olivat euroa Yhtiö on tehnyt laajennusosan ja uuden kokonaisuuden lii ke vaih to en nusteen ensimmäisille vuosille. Laajennusosan valmistuttua tuotot ylittävät me not arviolta noin euroa vuodessa. Laskelmassa on otettu huo mioon kokonaistuotot sekä niitä vähentävinä liikuntakeskuksen kaikki käyt töku lut, lainojen korot ja lyhennykset sekä maksuun tulevat verot. Yhtiön tulok sen ennustetaan olevan samana ajanjaksona euroa vuo des sa. Yhtiö on vuoden 2019 elokuuhun mennessä lyhentänyt 2009 syk syl lä nostettua 3,75 miljoonan euron suuruista lainaa 1,2 miljoonalla eu rol la.

5 KOKOUSKUTSU 6/ Laajennushanketta koskeva päivitetty aineisto on oheismateriaalina (jaetaan vain KV:n jäsenille): - Laajennusesitys 5/ Hanke- ja rahoitussuunnitelma Nykyisen hallin lainan takaisinmaksuhistoria Rahoitus - Vuoden 2018 tilinpäätös Todettakoon, että Espoolla ei ollut valtionavustusta koskevaa ehtoa ja että Es poon valtuuston myöntämä takauspäätös on edelleen voimassa. Linkki Es poon valtuustokäsittelyyn: m&id= Todettakoon lisäksi, että hanke on KV:n päätöksen jälkeen eden nyt seuraavilta osin: - Espoon rakennuslautakunta on myöntänyt hankkeelle rakennusluvan tem&id= , - KH:n edellyttämänä maanvuokrasopimus on päivitetty vastaa maan alueelle laadittua asemakaavan muutosta, - KV:n edellyttämänä osapuolten välillä on solmittu osa kasso pi mus turvaamaan kaupungin B-osakkeisiin liittyvät oikeudet (KH ). Nykyinen maanvuokrasopimus on voimassa saakka, eli päättyy en nen vielä ottamatta olevan 20 vuoden laina-ajan päättymistä. Ennen takauk sen antamista tulee pidentää maanvuokrasopimuksen voi mas sa olo aika vastaamaan laina-aikaa. Käytännössä tämä ajankohtaistuu takauksen an ta mi sen yhteydessä, jonka takia aikataulullisista syistä esitetään, että KH oikeuttaa kaupunginjohtajan päättämään tarpeellisesta pidennyksestä maan vuok ra so pi muk sen voimassaoloaikaan. Kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kun ta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen si sältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kat tavil la vastavakuuksilla. Mainitun säännöksen 3 momentin mukaan kunta voi myön tää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimi van yhtiön veloista, mikäli tämä liittyy kunnan liikuntalain mukaisen tehtä vän edistämiseen. Takauksen myöntämisen edellytyksiä ja ehtoja selvitettiin varsin pe rus teelli ses ti viime vuonna myönnetyn takauspäätöksen yhteydessä. Tilanne ei ole tästä muuttunut eikä näin ollen estettä takauksen uusimiselle ole. Koska kaupungin takausvastuu ei muutu, vaikka valtionavustuksen tilalle tulisi ha ki jan oma rahoitus, esitetään hyväksyttäväksi myös hakijan vaih to eh toinen hakemus. Mikäli valtionavustusta ei myönnetä, lainan ehtona tulee olla enin tään 20 vuoden laina-aika kiinteällä enintään 1,5 %:in ko rol la 10 en-

6 KOKOUSKUTSU 6/ sim mäi sen vuoden osalta. Tarkoitus on edelleen, että kau pun gin joh ta ja val tuu tet tai siin tarkistamaan, että korko ja marginaali ovat ta kauk sen an tohet kel lä sen hetken markkinatilanteen mukaiset. Päätösesitys vastaa viime vuonna tehtyjä päätöksiä, edellä mainitut muutok set huomioiden. KH päätti kokouksessaan esittää KV:lle hakemuksen myön tämis tä jäljempänä ilmenevin ehdoin. Samalla KH päätti edellyttäen, että KV myön tää mainitun takauksen, että takaussitoumuksen allekirjoittamisen edel ly tyk se nä on myös, että - valtionavustus on myönnetty tai Kauniaisten Urheilupuisto Oy on si joitta nut hankkeeseen omia varoja vähintään euroa, - vastavakuudet on annettu ja - rakennusluvan lainvoimaisuudesta ja kohteen vakuuttamisesta on esitet ty selvitys. Lisäksi KH päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan pidentämään kohdetta koske van maanvuokrasopimuksen voimassaoloaikaa edellä mainitussa ti lantees sa vastaamaan laina- ja takausaikaa. KH: KV päättää, 1. edellyttäen, että hankkeelle on myönnetty valtionavustus, myöntää Kau niais ten Urheilupuisto Oy:lle kaupungin omavelkaisen takauksen seu raa vas ti: Lainan saaja Lainan antaja Taattavan lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kauniaisten Urheilupuisto Oy, kilpailutuksen perusteella, enintään euroa, yhtenä tai useam pa na lainana, enintään 20 vuotta takaussitoumuksen al lekir joit ta mi ses ta, tasalyhennykset, lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta, 12 kk:n euribor korkosuojauksella tai kiinteäl lä korolla tai yhdistelmä näistä. Omavelkaista takausta koskeva päätös on voimassa enintään saakka, johon mennessä takaus on annettava. 2. siltä varalta, että hankkeelle ei myönnetä valtionavustusta ja edel lyttäen, että Kauniaisten Urheilupuisto Oy sijoittaa hankkeeseen omia varo ja vähintään euroa, myöntää Kauniaisten Urheilupuisto Oy:lle kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Taattavan lainan määrä Laina-aika Kauniaisten Urheilupuisto Oy, kilpailutuksen perusteella, enintään euroa, yhtenä tai useam pa na lainana, enintään 20 vuotta ta kaus si tou muk sen al le-

7 KOKOUSKUTSU 6/ Lyhennykset Lainan korkoperuste kir joit ta mi ses ta, tasalyhennykset, lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta, 10 ensimmäisen vuoden aikana kiinteä korko, enintään 1,5 %. Omavelkaista takausta koskeva päätös on voimassa enintään saakka, johon mennessä takaus on annettava. 3. että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada laitoskiinnitys kiin teis tön vuokraoikeuteen ja rakennuksiin, joka on 1,3 kertaa taat tavan lainan määrä 4 milj. euron kiinnitysten jälkeen yhdessä Espoon kau pun gin kanssa, 4. että kaupunki perii takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan kes kisal dol le, 5. edellyttää, että Kauniaisten Urheilupuisto Oy pitää rakennettavan kohteen vakuutettuna täydestä arvostaan koko takauksen voi mas sa oloajan, 6. valtuuttaa kaupunginjohtajan tarkistamaan, että korko ja marginaali ovat takauksenantohetkellä sen hetken markkinatilanteen mukaiset sekä sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaa di taan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. 7. oikeuttaa KH:n päättämään takauksen antamista varten mahdollisesti tar vit ta vas ta jatkoajasta.

8 LISÄLISTA 6/ Aika: klo 19:00 Paikka: n istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 3 HSY:n perussopimuksen muuttaminen 2 4 Rakennusvalvontataksan tarkistaminen maankäytön tulosalueen rakennusvalvontatehtävien osalta ( 25) 5 Vastaus valtuustoaloitteeseen bussilinjan 224 reitin muuttamisesta 6 Vastaus valtuustoaloitteeseen jätteiden lajitteluastioiden saamiseksi hautausmaalle 5 6 9

9 LISÄLISTA 6/ HSY:n perussopimuksen muuttaminen 598/ /2014 KV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus käsitteli kokouk ses saan kuntayhtymän perussopimuksen muut ta mista koskevan asian ja päätti lähettää ehdotuksen perussopimuksen muut tami ses ta jäsenkunnille käsiteltäväksi. Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät kuntalain 55 nojalla jä senkun tien valtuustot. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on perustettu jä sen kuntien Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten välisellä perussopimuksella vuon na Perussopimuksessa on sovittu kuntayhtymän toimintaan ja hal lin toon liittyvistä keskeisistä asioista. Kuntalaki muuttui ja uudessa kuntalaissa kuntien yhteistoimintaa kos ke vat säännökset poikkeavat joiltakin osin vuoden 1995 kuntalain sään nök sis tä. Uuden kuntalain 147 :n siirtymäsäännöksen mukaan kunta yh ty mien perussopimukset on saatettava kuntalain 8 luvussa säädetyn mu kai sek si vuoden 2019 loppuun mennessä. Kuntalain 56 :ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksen vä himmäis si säl lös tä. Perussopimuksessa on sovittava ainakin: 1. kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista; 2. kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 :ssä tarkoitetun jär jes tämis vas tuun siirtymisestä; 3. yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätös val taa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan pe rus teis ta; 4. kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, pää tös vallas ta ja koollekutsumisesta; 5. siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kun ta yh ty mää ja tekee sen puolesta sopimukset, sekä siitä, millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään; 6. jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen velois ta sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista;

10 LISÄLISTA 6/ kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; 8. kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jä senkun tien asemasta; 9. kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta; 10. menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jä sen kun nat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua so pi mus ta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta; 11. talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jä senkun nil le. Perussopimuksen muuttamista on valmisteltu HSY:n ja sen jäsenkuntien la ki mies ten kesken. Perussopimukseen on lisätty kuntalain edellyttämät mää räyk set alijäämän kattamisesta, talouden ja toiminnan seu ran ta jär jestel mäs tä ja raportoinnista jäsenkunnille. Mallina ehtojen muotoilussa on käy tet ty Kuntaliiton vuonna 2016 julkaistua perussopimusmallia. Lisäksi pe rus so pi muk seen on tehty tarkennuksia, joilla sopimus on saatettu kun tayh ty män tehtävien, yhtymäkokouksissa käsiteltävien asioiden ja lau sun tome net te lyn osalta vastaamaan nykytilannetta. Hallituksen toimikauden ja tarkastuslautakunnan jäsenten lukumäärän osal ta perussopimus vastaisi HSL-kuntayhtymän perussopimusta. Yhdyskuntavaliokunta päätti kuitenkin kokouksessaan ehdottaa, et tä perussopimusta täydennettäisiin seuraavasti: 5 "Ääniosuudet pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun, joka on vähintään 1". 9 "Varajäsenellä on aina läsnä- ja puheoikeus hallituksen ko kouk sessa". Muilta osin valiokunta hyväksyi muutetun perussopimuksen ja päätti esittää KH:lle, että se esittäisi KV:lle HSY:n perussopimuksen hyväksymistä liit teen 2 mukaisesti siten, että HSY täydentäisi sopimukseen edellä esi tetyt lisäykset. Valmistelussa KH:lle (KH ) tuotiin esiin, että perussopimuksen voimaan tulon edellytyksenä on, että jäsenkuntien valtuustot ovat sen yh tä pitä vil lä päätöksillä hyväksyneet. Koska tässä vaiheessa muidenkin jä senkun tien valtuustot ovat jo hyväksyneet ehdotuksen uudeksi pe rus so pi muksek si (Vantaa , Helsinki ja Espoo ), on asian kä sit te lyn tässä vaiheessa jo melko haasteellista esittää muutoksia pe russo pi muk seen. Sinänsä yhdyskuntavaliokunnan ehdottamat lisäykset ovat ymmärrettävät ja osoittavat pienen kunnan huolen menettää vaikutusmahdollisuutensa mui den jäsenkuntien väestömäärän kasvaessa absoluuttisena väes tö määrä nä paljon Kauniaista enemmän.

11 LISÄLISTA 6/ Yhdyskuntavaliokunnan esittämien lisäysten johdosta tuotiin KH:lle esiin, et tä liitteenä 2 olevan perussopimuksen 5 :n 1 kappaleen mukaan jo kaisel la jäsenkunnalla on yksi edustaja, jolloin 2 kappale lähinnä tarkentaa ää ni val ta osuuk sien jakauman. Koska kappaleet eivät voi olla ristiriidassa kes ke nään, johtopäätöksenä on, että Kauniaisilla on jatkossakin nyt hyväk syt tä vän perussopimuksen perusteella yhtymäkokouksessa aina yksi edus ta ja, jolla on vähintään yksi ääni. Lisäksi liitteenä olevan pe rus so pi muk sen 9 :n 2 kappaleen perusteella Kauniaista edustaa jatkossakin hal li tuk ses sa vähintään yksi varsinainen jäsen (koska muita jäsenkuntia ei ole ko. kuntaryhmässä). Edellä oleva tarkistettiin vielä erikseen HSY:ltä, jonka la ki mie hen mukaan uuden jäsenen mukaantulo kuntayhtymään johtaa myös perussopimuksen muuttamiseen, vastaavalla tavalla kuin esim. HSL:n kohdalla. KH:n kokouksessa käydyn keskustelun jälkeen KH, hyväksyessään pe russo pi muk sen, samalla päätti esittää KV:lle, että KV edellyttää, että kaikilla pe rus ta ja kun nil la säilyy jatkossakin vähintään yksi varsinainen hal li tus paikka, mikäli HSY:n jäsenkuntien määrä tulevaisuudessa kasvaa. Perussopimukseen tehtävät muutokset näkyvät liitteessä 1 siten, että tehtä vät poistot on merkitty punaisella fontilla ja muut muutokset sinisellä fontil la. HSY:n hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi perussopimukseksi on esi tyslis tan liitteenä 2. KH: Valtuusto päättää hyväksyä HSY:n perussopimuksen liitteen 2 mu kai sesti. Samalla KV edellyttää, että kaikilla perustajakunnilla säilyy jatkossakin vä hin tään yksi varsinainen hallituspaikka, mikäli HSY:n jäsenkuntien määrä tulevaisuudessa kasvaa. Lisäksi KV päättää oikeuttaa kaupunginjohtajan tarvittaessa tekemään sopi muk seen teknisluonteisia korjauksia. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että kuntayhtymän muut jäsen kun nat ovat tehneet vastaavan sisältöisen päätöksen.

12 LISÄLISTA 6/ Rakennusvalvontataksan tarkistaminen maankäytön tulosalueen rakennusvalvontatehtävien osalta ( 25) 460/ /2014 KV Lisätiedot: johtava rakennustarkastaja Sirkka Lamberg, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista ra ken tami seen liittyvistä viranomaistehtävistä koostuvan taksan pykälä 25 sisältää ra ken nus työn valvonnasta suoritettavat maksut maankäytön tulosalueen teh tä vis tä. Maankäytön tulosalue tarkistaa maksuja vuosittain ja esittää, että pykälän 25 hintoja korotetaan 1,9 4,3 % ottaen huomioon kustannusten nousu sekä seudullisessa vertailussa jälkeen jäänyt hintataso. Nykyinen taksa on esityslistan oheismateriaalina. Uusi taksaehdotus on esi tys lis tan liitteenä. Ehdotetut muutokset on kirjoitettu ehdotukseen punai sel la tekstivärillä (voimassa oleva maksu sulkumerkeissä mustalla). KH: KV päättää hyväksyä rakennusvalvonnan taksan pykälän 25 (maankäytön tu los alu een rakennusvalvontatehtävät) liitteen mukaisesti niin, että uusi tak sa tulee voimaan

13 LISÄLISTA 6/ Vastaus valtuustoaloitteeseen bussilinjan 224 reitin muuttamisesta 309/ /2018, 100/ /2018 KV Lisätietodot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh, kuntatekniikan projekti-insinööri Minna Raatikka, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Valtuutettu ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka ja 19 muuta allekirjoittajaa ovat KV kokouksessa 40 jättäneet val tuus to aloit teen, jossa he esittävät, että HSL:n kanssa neuvotellaan Espoon Kauniaisten bussilinjan 224 nykyisen ajoreitin muuttamisesta Kauniais ten kohdalla siten, että ajoreitti kulkisi lisäksi lenkin Kauniaisten keskus ta Kauniala Kasavuori Villa Breda Kauniaisten keskusta mennen tullen. Aloite on esityslistan oheismateriaalina. Aloitteen tekijöiden mukaan lakkautettu linja 51 oli hyvin tarpeellinen eikä bus si lin jan 224 nykyinen reitti tarjoa samanlaista palvelutasoa varsinkaan Kau niala Kasavuori alueella missä on kouluja, Kaunialan so ta vam ma sairaa la ja Villa Bredan palvelukeskus. Taustaa Kaupunki on vuosien varrella vastaanottanut runsaasti palautetta liittyen lin jan 51 lakkauttamiseen vuonna 2016 ja sitä korvaaviin järjestelyihin. HSL on perustellut linjan 51 lakkauttamista mm. Länsimetron lii tyn tä lin jaston järjestelyillä sekä linjan vähäisellä käytöllä. Kauniainen on lausunut linjastomuutoksista HSL:lle mm (KH 175) ja (KH 94) ja korostanut julkisen liikenteen paikallisen pal ve lu ta son säilyttämisen tärkeyttä runkolinjoihin panostamisen ohella. Lau sun nois sa on nimenomaisesti vastustettu linjan 51 lakkauttamista. Kau niai nen on useaan kertaan korjannut asian lausunnoissaan pal ve lu taso pää tök sis tä: merkittävä osa Kauniaisten koulujen oppilaista tulee kunnan rajojen ulkopuolelta, erityisesti ympäröivästä Espoosta. Tälle asia kasryh mäl le ja erityisesti Kasavuoren koulukeskukseen matkustaville linja 51 oli tärkeä yhteys. Lisäksi HSL:n hallitukselle ja toimitusjohtajalle lähetettiin päivätty kirje linjan 51 yhteyden palauttamisesta. Kirje, johon kau pun gin päätökset ja vaatimukset on koottu, on esityslistan oheis ma teri aa li na. HSL:n hallitus käsitteli kuntayhtymän liikennöintisuunnitelmaa ja siinä yhteydessä myös Kauniaisten esitystä linjan 51 pa lautta mi ses ta. Linjan 51 palauttamista sen aikaisemmassa muodossa ei katsot tu tarkoituksenmukaiseksi, koska uudessa linjastoratkaisussa oli sitä kor vaa maan perustettu uusi linja 224 (Leppävaara Tuomarila). Vuonna 2017 jätettiin valtuustoaloite lakkautetun linjan nro 51 pa laut ta misek si ( ) ja Kauniaisten sisäisen bussiliikenteen kehittämisestä ( ). Valtuustoaloitteen lisäksi lähibussilinjaan 232 on kohdistunut toi vei ta sekä reitin että tiheämmän liikennöinnin suhteen.

14 LISÄLISTA 6/ Kuntatekniikka kävi tämän jälkeen neuvotteluja HSL:n kanssa lä hi bus si linjan 232 liikennöintisuunnitelman päivityksestä. Tavoitteena oli parantaa linjan silloista palvelua ja suunnitella paremmin ikäihmisten ja lii kun ta ra joitteis ten tarpeita palvelevat reittimuutokset nykyisten lii ken nöin ti kus tan nusten puitteissa ottaen huomioon, että lähibussilinjan liikennöinti perustuu yhden auton liikenteeseen. Yhdyskuntavaliokunta hyväksyi kokouksessaan lä hi bussin 232 liikennöintisuunnitelman muutoksen ja KV totesi kokouksessaan valtuustoaloitteet ja loppuun kä sitel lyik si. Yhdyskuntavaliokunnalle annettu vastaus nyt käsittelyssä olevaan valtuustoaloitteeseen HSL -kuntayhtymä ei pitänyt linjan 224 reitin muuttamista siten, että se ajai si myös Kasavuoren lenkkiä nykyisen reitin lisäksi mahdollisena. Tämän vuoksi yhdyskuntatoimi on käynyt uudestaan keskusteluja HSL:n kans sa palvelutason parantamisesta muilla keinoin ns. Kasavuoren lenkin vai ku tus alu eel la, joko muuttamalla jonkin Asematietä ajavan linjan reittiä tai edelleen kehittämällä palvelulinjan liikennöintiä. Ensisijaisena ta voit teena oli saada aikaan kustannusneutraali ratkaisu. Kustannusneutraalina mahdollisuutena tarkasteltiin linjan 549 reit ti muu tosta siten, että se kulkisi Jorviin Bembölentien kautta, Asematien Turuntien ase mes ta. HSL -kuntayhtymä ei pitänyt linjan 549 reitin muuttamista mahdol li se na liikennöintiolosuhteiden takia. Seuraavaksi selvitettiin pal ve lu linja lii ken teen parantamista uudella palvelulinjalla 233, joka tukisi ja täy dentäi si nykyisen palvelulinjan 232 liikennöintiä. Uuden palvelulinjan pe rus tami sen edellytyksenä on yhden lisäauton osoittaminen palveluliikenteeseen, min kä vuosikustannukset olisivat euroa. Tämä lisäkustannus tulisi ko ko nai suu des saan Kauniaisten maksettavaksi kuntaosuuden lisäyksenä. Ole mas sa olevan linjan 232 kustannukset ovat euroa vuodessa. Yhdyskuntavaliokunta päätti puheenjohtajan esityksestä palauttaa asian HSL:n kanssa käytäviä jatkokeskusteluja varten. Yhdyskuntavaliokunnalle annettu vastaus nyt käsittelyssä olevaan valtuustoaloitteeseen HSL:n kanssa käytiin kevään 2019 aikana jatkokeskusteluja ns. Ka sa vuoren lenkin palauttamiseksi bussiliikenteen piiriin. Asia on ollut Kauniaisille erit täin tärkeä, sillä kyseisen reitin varrella sijaitsevat vilkkaasti asioidut koh teet Kasavuoren koulukeskus ja Villa Breda, jotka molemmat on to teutet tu toimivien joukkoliikenneyhteyksien varaan. Lisäksi Koivuhovin aseman seu dun kerrostalorakentaminen on etenemässä ja kohteen val mis tumi sen myötä sadat uudet kauniaislaiset asukkaat tarvitsevat bus si yh teyden kouluihin, terveysasemalle, uimahallille jne. Neuvottelut ovat johtaneet ratkaisuun, jonka mukaisesti linjan 212 reititystä on muutettu kulkemaan molempiin suuntiin kyseisen Kasavuoren lenkin kaut ta. Esityslistan oheismateriaalina on uusi linjan 212 reittikartta.

15 LISÄLISTA 6/ Uusi reititys on käynnistynyt Kasavuoren koulukeskuksen syyslukukauden ja HSL:n syysliikenteen käynnistyessä Ratkaisun löytyminen on edel lyt tä nyt Kauniaisilta nopeaa uusien pysäkkien toteuttamista kesän aika na HSL:n päätöksen jälkeen. Kuntatekniikka on toteuttanut kuu si uutta pysäkkiä seuraaviin paikkoihin: Villa Breda, Mäntymäentie, Mikael Lybeckin tie, Yrjö Liipolantie, Kasavuori, Kasavuoren koulukeskus. Pysäkkien kustannukset ovat n euroa ja ne on kohdistettu kun tatek nii kan käyttötalouteen julkisen liikenteen määrärahavarauksen puit teissa. Toteutuksen rahoitus on ennakoitu ja raportoitu päättäjille talouden ensim mäi sen osavuosikatsauksen yhteydessä. KH: KV päättää merkitä tiedoksi edellä olevan vastauksena tehtyyn val tuus toaloit tee seen bussilinjan 224 reitin muuttamisesta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

16 KOKOUSKUTSU 6/ Vastaus valtuustoaloitteeseen jätteiden lajitteluastioiden saamiseksi hautausmaalle 401/ /2018, 100/ /2018 KV Lisätiedot: kuntatekniikkapäällikkö Jarkko Riipinen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Valtuutettu Sederholm on allekirjoittanut päivätyn val tuus toaloit teen, jossa hän pyytää kaupunkia selvittämään olisiko mahdollista saa da lajitteluastiat jätteille hautausmaalle koskien ensisijaisesti energia-, bio-, metalli- ja lasijätettä, ehkä myös muovijätettä. Aloite on esityslistan oheis ma te ri aa li na. HSY vastaa asuinkiinteistöjen ja julkishallinnon jätehuollon järjestämisestä pää kau pun ki seu dul la ja Kirkkonummella. Energiajätettä ei kerätä pääkaupunkiseudun kiinteistöissä, koska sekajäte hyö dyn ne tään energiantuotannossa Vantaan jätevoimalassa. HSY käynnis ti energiajätteen keräyksen vuonna 2007 tilapäiseksi palveluksi. Tuolloin pääkaupunkiseudulla ei ollut laitosta, jossa jätettä olisi voinut hyö dyntää energiaksi. Kiinteistöillä erikseen lajiteltu polttokelpoinen jäte eli energia jä te kuljetettiin tuolloin Lahteen kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. HSY:n järjestämä energiajätteen keräys päättyi huhtikuussa 2016 jät teenpolt to lai tok sen valmistuttua. Energiajätteen tilalla käynnistyi vuonna 2016 muovipakkausten keräys kiinteis töil lä. Erikseen kerätyt muovipakkaukset jalostetaan uusiomuovin raaka-ai neek si. HSY:n kierrätyspisteet ovat siirtyneet Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle alkaen. Rinki vastaa tämän jälkeen kokonaisuudessaan eko pis tei den ylläpidosta ja asiakaspalvelusta pääkaupunkiseudulla. Kauniaisten kaupungin alueella on kaksi lajittelupistettä, jotka sijaitsevat Hel sin gin tien ja Maisterintien (liityntäpysäköintialue) sekä Stenbergintien ja Ka sa vuo ren tien risteysalueen vieressä. Näissä lajittelupisteissä kerätään kar ton kia, lasia, metallia, paperia ja vaatteita. Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen vastaa kaupungin strategisiin ta voit teisiin sekä on luonnollisesti voimassa olevan ja tiukentuvan jä te lain sää dännön mukaista. Kierrättämällä säästetään energiaa ja luonnonvaroja. Li säksi ympäristölle haitalliset hiilidioksidipäästöt vähenevät ja kaa to paik ka kuormi tus pienenee. Isojen jätepisteiden tyhjennys tarkoittaa samalla kier rä tysja kei den tehokasta keräystä, harvempia tyhjennyksiä, jäteautoliikenteestä syn ty vien hiilidioksidipäästöjen vähenemistä, edullisempia tyh jen nys kustan nuk sia, pienempää melusaastetta ja alueen parempaa työ- ja lii ken teellis tä turvallisuutta.

17 KOKOUSKUTSU 6/ Kauniaisten hautausmaalla on tällä hetkellä 300-litraisia sekajätepisteitä 8 kpl sijoiteltuna hautausmaan kulkureiteille. Nämä jätepisteet tyh jen netään ma nu aa li ses ti 1 2 krt viikossa ensin pienemmälle siirtolavalle jolla ne siir re tään edelleen sekajätelavoille. Hautausmaalta muodostuu vuosittain sekajätettä noin 30 m 3. Puhdasta bio jä tet tä on arviolta 15 m 3, sekajätettä 13 m 3 ja muovia 2 m 3. Hautausmaan ylläpidettävän alueen pinta-ala on 3,1 ha, josta 2,6 ha on hau taus maan käytössä olevia alueita: hautoja, kulkuväyliä, toimisto ja varas to ym. Kulkuväylät ovat toimistorakennuksen reunaa lukuun ottamatta hy vin kapeita, eivätkä sovellu isoilla ajoneuvoilla kuljettavaksi. Hau tausmaan ulkopuolelle kierrätyspisteiden tekeminen on mahdollista, mutta siitä voi si seurata, että jätettä tuotaisiin myös yksityisiltä kiinteistöiltä. Hautausmaalla muodostuvaa jätettä on hankala erotella, biojätettä lukuun ot ta mat ta. Kukkalaitteet ja kynttilät sisältävät usein vaikeasti eroteltavaa rau taa ja muovia. Lasin keräystä ei hautausmailla yleensä tehdä, sillä hauta kynt ti löis sä oleva lämpölasi ei ole vielä kierrätyskelpoista. Keskitettyjen jäteastioiden lisääminen hautausmaalle on ympäristöllisistä, ta lou del li sis ta ja toiminnallisista syistä perusteltua. Lajittelu kannattaa toteut taa puhtaan biojätteen lisäksi muoville. Syväkeräysastioiden lisäksi ongel ma jät teel le kuten paristoille ja sähkökynttilöille hankitaan omat pie nemmät lajitteluastiat. Vanhat sekajäteastiat poistetaan uusimisen yhteydessä. Uudet syväkeräysastiat (3 kpl) hankitaan hautausmaan käyttötalous- menois ta ja asennetaan paikoilleen vuoden 2019 aikana. Hautausmaan uusien syväkeräyslajitteluastioiden kertakustannus on n euroa. Syväkeräysastiat sijoitetaan pääsisäänkäyntien viereen siten, että ne ovat tyh jen net tä vis sä suoraan jäteautolla. Sekajätemaksujen pienentyessä ja tyh jen nyk ses tä aiheutuvan työmäärän poistumisen vuoksi vuotuista kustan nus sääs töä saadaan arviolta n euroa/vuosi. KH: KV päättää merkitä tiedokseen edellä olevan vastauksena tehtyyn val tuusto aloit tee seen jätteiden lajitteluastioiden saamiseksi hautausmaalle ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.