KRIISITOIMINTAOHJE lippukunnille ja piirin luottamushenkilöille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIISITOIMINTAOHJE lippukunnille ja piirin luottamushenkilöille"

Transkriptio

1 KRIISITOIMINTAOHJE lippukunnille ja piirin luottamushenkilöille

2 Kriisitoimintaohjetta on työstetty yhteistyössä piirien sekä Partioaseman viestintätoimihenkilöiden kanssa. Työstämistä on tehty vuosien aikana. Pohjanmaan Partiolaisten ohjeen taustalla on osaltaan käytetty Pohjois-Pohjanmaan Partiopiirin vastaavantyyppistä materiaalia. Pohjanmaan Partiolaisten kriisitoimintaohje on suunnattu lippukuntien sekä piirin luottamushenkilöiden käyttöön. Ohjeen sisältö on sovitettu Pohjanmaan Partiolaisten toimintakulttuuriin. Kriisitoimintaohje on hyväksytty Pohjanmaan Partiolaiset ry:n piirihallituksen kokouksessa Ulkoasu sekä puhelinnumerot ja linkit päivitetty huhtikuussa Kuvitus: Meeri Rasivirta Taitto: Sanna Nygård Julkaisu: sekä painotuotteena 2

3 Kriisitoimintaohje lippukunnille ja piirin luottamushenkilöille S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Johdanto 4 Mitä kriisi ja kriisiviestintä tarkoittavat? Kriisiin varautuminen 6 Partiojohtajan valmistautuminen kriisiin Aina valmiina - myös kriisiin Toimintaympäristön jatkuva luotaaminen Kartoitus kriisitilanteista Vastuunjako kriisitilanteessa toimimisessa Pohjanmaan Partiolaisten kriisiryhmä Lista toimenpiteistä Miten piirimme toimii erilaisissa kriisitilanteissa? Vaitiolovelvollisuus Kriisiviestintään valmistautuminen Yhteydenotto ulkopuolisille Malli yhteistyötahoihin yhteydenottamisesta Median luonteesta Haastateltavan oikeudet Sidosryhmätiedot ajan tasalla Tärkeää taustatietoa Lakitietoa Traumaattiset tilanteet ja kehittyvät kriisit Kriisissä olevan henkilön kohtaaminen 3

4 Surun kohtaaminen Surureaktioita Fyysinen ja psyykkinen ensiapu Koulutusmateriaali kriiseihin liittyen Akuuttitilanne kriisin aikana 22 Kriisin hallinta Toimintamallit: partiotoiminnassa tapahtuvat kriisit ja partion ulkopuoliset kriisit Kriisiviestintä ja siihen liittyvä työnjako Kriisin jälkihoito 27 Purkukeskustelut Defusing-työskentely Debriefing-työskentely Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Muistotilaisuus Viestinnällinen jälkihoito Mallikirje ja kertominen vanhemmille Kriisiammattilaisten yhteystietoja Lähteet ja lisätietoa 37 4

5 Kriisitoimintaohje luottamushenkilöille ja lippukunnille Johdanto Tämä kriisitoimintaohje on tarkoitettu partiossa toimivien vapaaehtoisten luottamushenkilöiden käyttöön lippukunnissa sekä partiopiirissä. Piirin suuret tapahtumat (esimerkiksi partiotaitokilpailut, leirit, paraati) käyttävät tätä ohjetta pohjana tehdessään oman valmiussuunnitelmansa sekä kriisiviestintäohjeensa. Myös lippukunnat voivat käyttää tätä ohjetta pohtiessaan omia turvallisuuskysymyksiään. Ohje jakautuu kolmeen osaan: kriisiin varautuminen, akuuttitilanne kriisin aikana sekä kriisin jälkihoito. Lippukunnan ja piirin partiotapahtumien tulee laatia kuhunkin tilanteeseen sopiva kriisitoimintaohje, joka sisältää kriisiviestintäohjeen. Toimintaohjeen avulla sovitaan pelisäännöistä yhdessä tekijöiden kesken. Tässä kriisitoimintaohjeessa on kriisiviestintäohjeen linjauksia, joita kaikkien partiokentällä toimijoiden on tärkeää noudattaa, jotta vanhempien ja muiden ulkopuolisten ihmisten luottamus partioon ja esimerkiksi lippukunnan johtajiin säilyy ja jotta haitat partiolaisten maineelle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Partiotoiminnassa joudutaan toisinaan tilanteeseen, jossa joku loukkaantuu, sairastuu tai kuolee. Silloin on osattava toimia oikein. Kriisitilanteissa monien ihmisten toimintakyky heikkenee järkytyksen ja hätääntymisen vuoksi. Siksi on tarpeen, että on käytettävissä mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, kohta kohdalta etenevä toimintaohje. Tällaiset ohjeet on hyvä laatia aina tilannekohtaisesti (leirit, viikkokokoukset, majareissut, yms.). Näin varmistetaan ennalta valmistautuminen myös mahdollisiin odottamattomiin tilanteisiin ja selviydytään niistä paremmin kuin jos asiaa ei olisi pohjustettu. Kriisin jälkihoito edellyttää aina riittävää asiantuntemusta. Oman asuinpaikkakunnan terveyskeskuksesta saa tiedon siitä, mistä apua löytyy. Valmista, yhtä ja ainoaa mallia ei kriisistä selviämiseen ole, vaan jälkihoito on aina tilannesidonnaista. Vain yksi sääntö pätee kaikkiin kriiseihin ja niistä selviytymiseen: yksin ei saa jäädä hautomaan vaikeaa kokemusta, vaan kriisistä selviytymiseen tulee etsiä apua ja tukea! Ennaltaehkäisy on kriisiin varautumisessa tärkein. Ennalta kannattaa kiinnittää huomiota näihin ohjeisiin: tutustukaa huolella Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeisiin (vesillä tapahtuvaan partiotoimintaan on myös oma ohjeensa!), huolehtikaa aktiivisesta ja jatkuvasta ensiapukoulutuksesta, tehkää lippukunta-/leiri-/tapahtumakohtainen valmiussuunnitelmapohja, päivittäkää suunnitelmaa tasaisin väliajoin ja harjoitelkaa tilanteisiin valmentautumista; pelastusharjoitus lippukunnan kämpällä auttaa varmasti toimimaan oikein esim. tulipalotilanteessa ja jo asioiden pohtiminen yhdessä auttaa ajatusmallin luomista esim. lastensuojelutilanteessa. Mitä kriisi ja kriisiviestintä tarkoittavat? Kriisitilanne on äkillinen, ilman ennakkovaroitusta syntyvä tilanne, joka herättää voimakkaita tunnereaktioita ja jossa aiemmat kokemukset ja toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi äkillinen tai odottamaton piirin/lippukunnan jäsenen kuolema, päihteiden väärinkäyttö, väkivaltatilanne tai onnettomuus, joka koskettaa piirin /lippukunnan ihmisiä tai tapahtuu lähialueella vaikuttaen myös partiotoimintaan. Tällainen tapahtuma saattaa koskettaa koko 5

6 piiriä, lippukuntaa tai yksittäistä partiolaista tai ryhmää. Kriisitilanteessa pitää toimia ripeästi ja turvata tilanteessa mukanaolevien ja asianosaisten riittävä tiedonsaanti tapahtumasta. On myös huolehdittava siitä, että osallisina olleet ja heidän läheisensä voivat ilmaista tapahtuman herättämät ajatuksensa ja tunteensa ja saavat asianmukaista psykososiaalista tukea. Kriisiviestintä tarkoittaa tilanteesta tiedottamista tapahtumahetkellä ja sen jälkeen. Kriisiviestintä on aina viestinnän erikoistilanne ja keskeinen osa laajempaa kriisinhallinnan käsitettä. Yksinkertaisimmillaan kriisiviestinnän kuvataan olevan nopeutettua perusviestintää. Kriisiviestinnän vaikutukset eivät jää aina vahingon rajoittamiseen (se voi usein myös lisätä vahinkoa). Erityisen onnistunut kriisiviestintä voi myös nostaa viestijän imagon kriisiä edeltänyttä tilannetta korkeammalle. Äärimmäisessä tapauksessa vuosikymmenien aikana rakennettu yhteisön imago voi murentua yhdessä yössä huonon kriisiviestinnän takia. Kriisi voi olla onnettomuus tai eksyminen, mutta myös rikos (kuten piirin/lippukunnan rahojen väärinkäyttö, lapsen pahoinpitely, tms.). Kriisistä viestittäessä vain ennalta sovitut henkilöt kertovat tapahtuneesta esim. medialle. Tällä vältetään turhat huhut ja varmistetaan se, että tapahtuneesta annetaan todenmukaista tietoa. Huhupuheiden korjaaminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa ja ne voivat vahingoittaa partiolaisten ja/tai lippukunnan mainetta pitkiksikin ajoiksi. Ota yhteyttä piiriin aina, kun olet epävarma asian vakavuudesta tai tarvitset apua siitä tiedottamisessa. Kriisiin varautuminen Partiojohtajan valmistautuminen kriisiin Aina valmiina - myös kriisiin Partiossa tapahtuvat kriisit voivat liittyä monenlaisiin asioihin (ks. myös kartoitus kriisitilanteesta taulukossa 1): partiolaisille tai henkilöstölle tapahtuvat onnettomuudet, loukkaantumiset tai kuolemantapaukset, partiotapahtumissa tapahtuneet päihteidenkäytöt, eksymiset tai häiriökäyttäytymiset, kuten pahoinpitelyt, hyväksikäytöt ja kiusaamiset, toimintaympäristön tuhot (esim. metsäpalot), rikokset (esim. talouteen liittyvät), julkisuuteen ja maineeseen liittyvät kriisit, myös partiolaisten lähiympäristössä (esim. koulussa) tapahtuvat kriisit vaativat usein huomiota, useimmiten partion kriisit johtuvat ennemmin osaamattomuudesta ja ajattelemattomuudesta kuin pahuudesta. Perusohje lippukunnille ja piirin omille tapahtumille on suuremman kriisin sattuessa ottaa aina yhteyttä piiriin. Tällöin voidaan tiedotusvastuu siirtää piirin tiedottajalle ja/tai toiminnanjohtajalle. Piirin työntekijä voi koordinoida myös kriisin jälkihoitoa. SP:n kriisiviestintäohjeen voi ladata www-sivuilta ja sitä jaetaan aktiivisesti tapahtumien tekijöille. Kriisien käsittely ei kuitenkaan saa jäädä pelkäksi kriisiviestinnän käsittelyksi. Mikäli pienemmissä kriiseissä yhtään epäilyttää tai tarvitsisi apua, myös sellaisissa tilanteissa on lupa olla yhteydessä piiriin ja neuvotella tilanteesta. 6

7 Lippukunnissa ja piirin tapahtumissa: Lippukuntien ja tapahtumien johtajisto tuntee Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeet sekä piirin kriisiviestintäohjeen ja osaa toimia oikein kriisitilanteessa. Lippukunnan/tapahtuman johtajalla on tarvittava tieto esimerkiksi järjestettävistä retkistä, osallistujamääristä, reiteistä, jne. Kriisitilanteiden harjoittelu (tarvittaessa apua piiristä) ja mahdollisten kriisien kartoittaminen (riskianalyysi). Lippukunnissa on tärkeää säännöllinen yhteydenpito lasten vanhempiin ja yhteystietojen päivittäminen (lasten ja vanhempien, lähilippukuntien sekä piirin toiminnanjohtajan/tiedottajan yhteystiedot). Kämpillä on ajankohtaiset pelastussuunnitelmat ja paikan osoite helposti näkyvillä. Lippukunnat ilmoittavat leirit ja vaellukset sekä isommat tapahtumat piirin toimistolle. Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma laaditaan jokaiselle isommalle tai erikoisemmalle tapahtumalle. Se sisältää olennaisen osan tiedot tapahtumasta, yhteystiedoista, suorituspaikoista, käytettävistä paikoista, osallistujamääristä, vastuualueista ja johtamisjärjestelyistä sekä kriisiviestinnästä, riskikartoituksen ja suunnitelmat mm. ensiapua vaativiin tilanteisiin, evakuointiin ja muihin riskikartoituksen perusteella oleellisiin tilanteisiin varautumiseen. Ohjeen pelastus- ja turvallisuussuunnitelman tekoon löydät SP:n turvallisuusohjeesta. Linkit SP:n turvallisuusohjeisiin löydät piirin sivulta osoitteesta Kololla, kämpällä, ym. tapahtumapaikalla tiedetään miten toimia erilaisissa taloon liittyvissä kriisitilanteissa. Turvallisuusasioista vastaava johtaja on nimetty (lpkj, leirinjohtaja, tapahtumanjohtaja..). Ohjeet erilaisten tilanteiden, esimerkiksi palohälytysten varalle, ovat selkeästi luettavissa ja saatavilla esimerkiksi kolon tai leiripaikan ilmoitustaululla. Toimintaympäristön jatkuva luotaaminen Kriisitilanteita voi ennakoida muun muassa luotaamalla ja seuraamalla oman toimialan kehitystä ja alan muiden toimijoiden tilannetta. Luotaamisella tarkoitetaan toimintakentällä esiintyvien heikkojenkin signaalien havaitsemista, joiden avulla luetaan muutoksen isoja merkkejä jatkuvasti tällaisia tuntosarvia käyttämällä. Esimerkiksi lainsäädännön muuttuminen vaikuttaa koko toimialan tilanteeseen. Oman alan ammattilehdistä voi saada vinkkejä, miten muut toimijat ovat selvinneet kriisitilanteista. Kriiseihin voi valmentautua järjestämällä suunnittelu- ja keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita. Lippukunnassa voidaan esimerkiksi järjestää pelastusharjoitus omalle kämpälle yhteistyössä paikallisen pelastustoimen kanssa. Kartoitus kriisitilanteista Alla olevan taulukon kaltaisen riskianalyysin tekemiseen lippukunta/tapahtumakohtaisesti tulisi käyttää aikaa kriisitilanteisiin varauduttaessa. Apua riskianalyysin laatimiseen löytyy internetistä esimerkiksi työterveyslaitoksen sivuilta Sivut/default.aspx. 7

8 Taulukko 1: Kartoitus kriisitilanteista Kriisi Riski Miten varautua? Vastuunjako Onnettomuudet, loukkaantumiset, kuolemantapaukset Hyvin todennäköinen. Läheltä piti -tilanteita sattuu jokaisella leirillä ja kuolemantapauksiakin lähes vuosittain. - Partiolaisten koulutus: ensiapu- ja kriisiviestintätaidot - Henkilöstön koulutus: miten tukea esim. lippukuntaa, joka on menettänyt jäsenen? Onnettomuuden suuruudesta riippuen vastuuta kannetaan lpk/piiri/keskusjärjestö -akselilla Lapseen tai nuoreen kohdistuva teko, kuten kiusaaminen tai rasismi Hyvin todennäköinen. Jäseniä on paljon, ja luultavasti piirin toimiston tietoon tulee vain jäävuoren huippu. - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, lippukuntien tukeminen, asian esillä pitäminen mm. koulutuksissa ja jäsenlehdissä Lpk/Piiri, vaikeimmissa tapauksissa myös SP Päihteiden käyttö Hyvin todennäköinen. Moni on ollut ensimmäistä kertaa humalassa partioretkellä. - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, asiallinen keskustelu ja teeman esillä pitäminen mm. koulutuksissa Lpk/Piiri SP, mikäli tällainen uhkaa partion imagoa Häiriökäyttäytyminen esimerkiksi kololla, kämpällä tai leirillä Hyvin todennäköinen. Liittyy välillä päihteiden käyttöön, välillä silkkaan ajattelemattomuuteen. - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, asian esillä pitäminen mm. koulutuksissa ja jäsenlehdissä Lpk/Piiri Eksymiset Hyvin todennäköinen. Lähes jokainen eksyy joskus. Vakavia eksymistapauksia sattuu lähes vuosittain. - Partiolaisten koulutus: suunnistus- ja selviytymistaidot Lpk/Piiri SP, mikäli tapahtuu esimerksiksi suurleirin yhteydessä tai on vaara imagolle Rikokset, esimerkiksi talouteen liittyvät Melko todennäköinen. Esimerkiksi lippukunnan varojen valvonta on melko vähäistä. - Koulutus, välitön puuttuminen väärinkäytöksiin Lpk/Piiri SP, mikäli tällainen uhkaa partion imagoa Sisäiset kriisit, esimerkiksi henkilöstöön tai luottamushenkilöihin liittyvät Melko todennäköinen. Sisäisiä kriisejä sattuu lähes vuosittain ja niiden hoitaminen sujuu huonoiten. Silti ne saattavat aiheuttaa epäluottamusta organisaation sisällä pitkään. - Sisäinen luotaus, parempi viestinnän suunnittelu ja toteutus Lpk/Piiri/SP Vähitellen kehittyvät, julkisuuteen ja partion maineeseen liittyvät kriisit Jonkin verran todennäköinen. Partiolla on hyvä ja rehti maine, minkä vuoksi sitä onkin helppo vahingoittaa. Toisaalta luottamuspääomaa on rakennettu vuosikymmeniä, joten partio pudonnee suurenkin kriisin jälkeen jaloilleen. - Säännöllinen ja ajantasainen ympäristönluotaus ja analysointi Lpk/Piiri/SP Omaan toimialaan, kuten muihin nuorisojärjestöihin liittyvät kriisit Jonkin verran todennäköinen. Näitäkin kriisejä varten on hyvä varautua miten partioliike reagoi, jos esimerkiksi 4H-kerhossa paljastuu pedofiilitapaus? - Jatkuva yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, mm. yhteiset koulutukset - Säännöllinen ja ajantasainen ympäristönluotaus ja analysointi Lpk/Piiri/SP 8

9 Vastuunjako kriisitilanteessa toimimisessa Vastuunjako lippukunnan, piirin ja keskusjärjestön välillä kriisitilanteessa toimimisessa määritetään aina tilanteen suuruusluokan mukaan. Perusajatuksena voidaan pitää mallia, mitä suurempi kriisi, sitä ylemmällä tasolla organisaatiota toimitaan. Mikäli kyseessä on esimerkiksi partioretkellä tapahtuva pienempi loukkaantuminen, tämä luonnollisesti kyetään selvittämään tilanteessa olevien johtajien toimesta. Mikäli kyseessä on suurempi onnettomuus tai partion imagoa uhkaava kriisi, näissä tilanteissa toimijoina voi olla jo keskusjärjestökin. Vastuunjaon määrittäminen kriisitilanteessa toimittaessa tapahtuu maalaisjärjen käyttämisellä. Silti aina voi pyytää apua piiristä, mikäli yhtään tilanteessa siltä tuntuu. Apua vastuunjakotilanteiden hahmottamiseen on pohjustettu edellisen taulukon sarakkeessa vastuunjako. Pohjanmaan Partiolaisten kriisiryhmä Kriisiryhmän tehtävänä on organisoida toiminta kriisitilanteissa, kutsua tarvittaessa ulkopuolista apua sekä huolehtia kriisitilanteen jatko- ja jälkihoidosta. Ryhmän tulee kokoontua tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin kuluessa tapahtuneesta. Kriisitilanteen hoito priorisoidaan ennen muita töitä (toimisto). Kriisitilanteessa ryhmällä tulee olla valmius saada ainakin 2-3 jäsentään heti koolle tekemään ensimmäiset päätökset. Kriisiryhmän kutsuu koolle jäsenistä kuka tahansa, joka ensimmäisenä saa kriisistä tiedon. Pohjanmaan Partiolaisissa kriisinhallintaryhmään kuuluvat toiminnanjohtaja, piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viestinnästä piirihallituksessa vastaava luottamushenkilö. Ryhmä (tai osa, jos kaikkia ei tavoiteta) kutsutaan koolle puhelimitse tarvittaessa, jos piirin tai alueen lippukuntien partiotapahtumassa on sattunut vakava vaaratilanne tai onnettomuus tai jos kriisitilanne vaatii jonkinlaista lausuntoa. Toiminnanjohtaja ja viestintäministeri johtavat kriisiviestintää. Kriisinhallintaryhmässä sovitaan tarkemmin kommentointivastuista. Partioaatteeseen liittyvästä kommentoinnista vastaa Suomen Partiolaiset. Partiopiirin henkilöstö tukee lippukuntia kriisitilanteissa. Henkistä tukea tai keskusteluapua tarvitsevat ohjataan ammattilaisten pariin. Lastensuojelukysymyksissä otetaan tarvittaessa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Tukea tai lisämateriaalia kriisityöhön saa myös esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuralta, Suomen Punaiselta Ristiltä ja seurakunnista. Sidosryhmiin voit tutustua taulukon 2 avulla. 9

10 Lista toimenpiteistä Askelet tapahtumapaikalla olevalta johtajalta piirin kriisiryhmälle 1. Ennen tapahtumaa tulee laatia turvallisuussuunnitelma tai tutustua esim. kämpän turvallisuussuunnitelmaan 2. Varmista, että pelastustoimet ovat käynnissä, mikäli tilanne niitä vaatii 3. Kysy piiriin ilmoitettavat tiedot (kuten yhteystiedot ja ajo-ohjeet) tapahtumapaikalta 4. Ilmoita tapahtuneesta piirin toiminnanjohtajalle, mikäli kriisin laajuus sitä vaatii tai piirin olisi hyvä tietää asiasta toiminnanjohtaja Marko Miesmaa, puh Mikäli lähetät tekstiviestin, odota kuittausta viestiisi! Mikäli kriisitilanteessa lippukunta ei tavoita piirin yhteyshenkilöä, on mahdollista soittaa valtakunnalliseen, jatkuvasti päivystävään kriisinumeroon, joka on (09) Kerro mitä: Liikenneonnettomuus... missä: Kuusamossa... milloin: Tänään noin klo kuka: Kyydissä olleet partiolaiset. miksi: Auto suistui ojaan... seuraukset: Kaksi vaeltajaa loukkaantui hengenvaarallisesti... toimenpiteet: Toimitettiin Sepellä Oulun yliopistolliseen sairaalaan.. lisätiedot: Lisätietoja antaa NN numerosta Ohjeista tapahtumapaikalla olevat, mitä sanotaan ja kenelle 6. Tiedota uhrien vanhemmille (paitsi kuolemantilanteissa viestin vie aina ammattilainen!) 7. Tiedota muiden lasten vanhemmille ja lippukunnan muille johtajille 10

11 Kriisiviestintäketju tapahtumahetkellä 1. Tilanteessa ollut henkilö tiedottaa vastuulliselle johtajalle 2. Vastuullinen johtaja tiedottaa sisäisesti esim. tapahtumassa olijoille, mitä on tapahtunut sekä tarvittaessa partiolaisten vanhemmille tarvittaessa tiedottamisen voi hoitaa yhteistyössä kriisiryhmän kanssa kerro tosiasiat: mitä on tapahtunut, miten asiaa on hoidettu, milloin asiasta tiedotetaan, anna ohjeita jatkoa varten 3. Vastuullinen johtaja arvioi tiedotustarpeen piiriin ja keskusjärjestöön sovitaan/varmistetaan ulkoisen tiedotuksen vastuunkantaja 4. Mikäli kriisi vaatii ulkoista tiedottamista, vastuullinen johtaja huolehtii tiedottamisesta tiedotusvälineille tai suuremman kriisin kohdalla tiedotusvastuu on siirtynyt piiriin vammoista tiedottaa sairaala, kuolemantapauksista AINA poliisi/ pappi tai sairaala (myös vanhemmille/omaisille suruviestin vie AINA ammattilainen!). muutoin onnettomuudesta tiedottaa vastuullinen johtaja. Piirin toiminnanjohtaja tiedottaa julkisuudelle, mikäli asia on saatettu piirin tietoon saakka ja on sovittu piirin huolehtivan ulkoisen tiedotuksen. Älä kerro - tiedotusvälineille tai muille ulkopuolisille henkilöiden nimiä tai muita - henkilökohtaisia, esimerkiksi terveydentilaan liittyviä tietoja. - poliisitutkintaan liittyviä tietoja niitä antavat vain viranomaiset. - arvioita tai olettamuksia kriisin syistä. - Lippukunnan johtajisto ei vastaa toimittajien kysymyksiin, jollei niin ole erityisesti sovittu. 11

12 Miten piirimme toimii erilaisissa kriisitilanteissa? Kriisitilanteessa on arvioitava ainakin seuraavia asioita tilannekohtaisesti: Tilanteen kartoitus o Mitä on tapahtunut, mistä tieto on saatu, onko se tarkistettu? o Onko joitakin tukitoimia jo käynnistetty? o Miten tähän mennessä on toimittu? Mistä asioista tulee vielä huolehtia? Mitkä ovat toiminnan tasot? o Koko piiri, henkilökunta, luottisryhmä, yksittäinen lpk, alue.. o Vanhemmat, muut henkilöt ja sidosryhmät Miten asiasta ilmoitetaan? o Keille kaikille tiedotetaan? o Miten asiasta ilmoitetaan? Tuleeko ilmoittaa koteihin? o Millaisia reaktioita on odotettavissa? o Partiossa tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta/kuolemantapauksesta on ilmoitettava poliisille. Poliisi ilmoittaa kuolemasta omaisille. Millaisia tukitoimia tarvitaan? o Keitä asia koskee läheisesti (sisarukset, muut partiolaiset, ystävät...)? o Henkilöstön/vapaaehtoisten tuen tarve? o Tarvitaanko ulkopuolista apua? Kuka antaa apua, missä, milloin? o Kuinka kauan toimenpiteitä jatketaan? Järjestetäänkö/miten järjestetään muistotilaisuus kuolemantapauksessa? o Tilanteessa mukana olleille vai laajemmin piirissä? o Muistotilaisuuden järjestelyt? Aika ja paikka? o Ketkä osallistuvat hautajaisiin? Miten toimitaan median kanssa? o Kuka tiedottaa? (pääsääntöisesti viestinnästä vastaavat) o Missä laajuudessa tietoja annetaan medialle (asianosaiset suojattava)? Onko piirillä oikeudellista vastuuta tapahtumasta? o Mitä seuraamuksia on mahdollisesti odotettavissa? o Mistä voi saada juridista apua? Partiotoiminnan yhteydessä sattuneessa onnettomuudessa tai muussa kriisitilanteessa toimitaan seuraavien ohjeiden mukaisesti: Tiedon vastaanottaja tarkistaa tiedonannon o tiedon paikkansapitävyys (lippukunnalta/tapahtumataholta, partion ulkopuolisissa kriisitilanteissa yleisistä tiedotusvälineistä) o tiedon antajan henkilöllisyys ja puhelinnumero o mitä on tapahtunut 12

13 o missä ja milloin o kuka, ketkä ovat tapahtuman uhrit o mikä on tilanne juuri nyt o onko joku muu taho jo ryhtynyt toimenpiteisiin Tieto tapahtuneesta välitetään kriisiryhmälle, joka tarvittaessa kokoontuu mahdollisimman pian. Tapahtuneesta tiedotetaan tarvittaessa henkilöstölle sekä Suomen Partiolaisille. Tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti viestinnästä vastaavat henkilöt. Mikäli em. henkilöitä ei tavoiteta, nimetään tiedottaja kriisiryhmän sisältä. Tapahtuneesta tiedotetaan tarvittaessa sisäisesti. Tiedottamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Tiedottamisessa voi käyttää apuna ulkopuolisia tukihenkilöitä. Kriisiryhmässä pohditaan tarvittavien tukitoimien järjestämistä ja jatkotoimenpiteitä. Tarvittaessa järjestetään defusing eli purkukokous ja debriefing eli psykologinen jälkipuinti (ks. sivut 32 35) Tiedottaminen partioliikkeen ulkopuolelle (omaiset, media). Tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti viestintään nimetyt henkilöt. Vaitiolovelvollisuus kriisin kohdatessa Partiojärjestöä kohtaavassa kriisissä on hyvä huomata, että kriisin vaiheista ollaan vaitiolovelvollisia tapahtuman ulkopuolisien tahojen suuntaan. Tämä vaitiolovelvollisuus sitoo työntekijöitä ja partiossa toimivia vapaaehtoisia luottamushenkilöitä esimerkiksi siten, ettei tapauksen yksityiskohdista voi keskustella yksityiskohtaisesti tilanteen ulkopuolisten kanssa (kotona, ystävien kanssa..) tai antaa lausuntoja asiasta mediasta soittavalle kyselijälle. Median kanssa noudatetaan kriisiviestintäohjeen mallia; asiasta tiedottavat sovitut tahot (lpk/piiri/joissain tilanteissa myös SP). Ulkopuolisten tahojen kanssa kriisin koskettamista henkilöistä ja kriisin vaiheista voidaan keskustella yleisellä tasolla (=mitä kriisistä on tiedotettu), välttäen turhaa spekulointia tai asioiden edelle menoa ( tiedän tällaisen seikan, muttei se ole vielä julkista, tms.). Kriisitilanteessa mukana olleiden kesken asiasta voidaan keskustella luonnollisesti avoimin kortein, mutta ulkopuolisten tahojen kanssa tulee noudattaa tahdikkuutta. Vaitiolovelvollisuudella - tai oikeammin sanottuna vaitiolo-oikeudella osoitetaan tilanteen kunnioittamista ja taataan sopeutumis-/työrauha kriisin kohdanneiden ja sitä työstävien kesken. Kriisiviestintään valmistautuminen Onnistunut viestintä on kriisitilanteessa korvaamatonta. Kriisiin osallisten kannalta on erittäin tärkeää, että juorut ja epäselvyydet korjataan heti, ja että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan. Kriisiviestintään tulee siis olla varautunut, ja siihen liittyvät periaatteet ja työnjaot olla selvillä jo ennen kriisitilanteen syntymistä. Kriisiviestintäohjeen on oltava ajan tasalla ja avainhenkilöitä pitää säännöllisesti valmentaa kriisitilanteita varten. Kriisiviestintäharjoituksissa esiin nousseet puutteet ja kehityskohdat on korjattava. Kriisiryhmällä on oltava myös toimiva hälytysjärjestelmä, jonka avulla kaikki avainhenkilöt tavoitetaan nopeasti koska tahansa. Kriisiviestintäohjeessa sovitaan käytännöistä, kuten kuka ja miten antaa haastatteluja, minkä ajan sisällä annetaan ensimmäiset tiedot ja kommentit tai miten lehdistötilaisuus järjestetään. Organisaatiolle tärkeät tiedotusvälineet ja muut sidosryhmät on kartoitettava, ja media- ja muiden rekisterien on oltava ajan tasalla. Omista ja muiden kriiseistä kannattaa ottaa opiksi. 13

14 Yhteydenotto ulkopuolisille Pohdittaessa kysymystä, missä tilanteessa otetaan yhteys viranomaisiin, vanhempiin tai mediaan, on hyvä käyttää maalaisjärkeä. Viranomaisiin ja vanhempiin yhteydenotossa kynnyksen tulisi olla alhaisempi kuin median kohdalla. Yhteydenottotilanteet vanhempiin on hyvä pitää matalalla tasolla ja noudattaa avointa kommunikaatiota jopa pienistä poikkeavista tapahtuneista. Tällä avoimuudella lisätään vanhempien luottamusta partioharrastukseen ja vapaaehtoisiin johtajiin. Viranomaisyhteydenotot tulisi määrittää tilannekohtaisesti - mikäli esimerkiksi tapahtumapaikalla annettu ensiapu ei tunnu riittävältä, on hyvä pyytää ammattilainen paikalle. Lastensuojelullisissa kysymyksissä yhteydenottoa viranomaisiin ei pidä pelätä he voivat olla vapaaehtoisen johtajan tukena tilanteissa, jotka herättävät kysymyksiä. Lastensuojeluviranomaisilta voi siis kysyä apua ja tukea rohkeasti ilman, että tarvitsee pelätä mahdollisia seurauksia. Malli yhteistyötahoihin yhteydenottamisesta Oheisesta taulukosta 2. voidaan hahmottaa kriisiviestinnän laajuutta sekä vastuullisia tahoja. Vastuullisten tahojen sarakkeessa olevaa merkintää useamman tahon vastuista (lippukunta/piiri) luetaan kriisitilanteen mukaan eli pienemmässä kriisissä asian voi huolehtia myös lippukuntataso, suuremmissa tilanteissa tiedotusvastuuta voidaan myös jakaa erikseen sovittavalla tavalla. Esimerkiksi siis näin: Partioreissulta palatessa on tapahtunut liikenneonnettomuus, jossa on mukana loukkaantuneita partiolaisia. Tilanteessa oleva vastuuhenkilö ei ole itse loukkaantunut ja on voinut antaa ensiapua tovereilleen sekä hälyttää paikalle pelastusviranomaiset. Vastuullinen johtaja huolehtii tiedon tapahtuneesta piiriin sekä mukana olleiden vanhemmille. Tapahtuneesta ei todennäköisesti laadita tiedotetta medialle, asia ei laajemmin kiinnostane. Samainen tilanne tapahtuisi siten, että kysymyksessä olisi linja-auto-onnettomuus, jossa on partiolaisia mukana useammalta paikkakunnalta. Tällöin tiedotusvastuu asiasta siirtyy piirille, joka vastaa ajantasaisesta ja oikeellisesta tiedosta eri tahoille esimerkiksi www-sivujensa kautta, tms. välineitä käyttäen. Tarvittaessa asiasta annetaan myös tietoa medialle. Median luonteesta Tiedotusvälineet pyrkivät hankkimaan yleistä mielenkiintoa herättävistä tapahtumista mahdollisimman nopeasti yksityiskohtaiset tiedot sekä arvioita tapahtuman syistä ja seurauksista. Viestinnästä vastaavien on varauduttava ennakolta toimittajien suoraviivaisiin, jopa röyhkeisiin yhteydenottoihin ja tapahtumapaikalle pyrkimiseen yllättävienkin tiedonhankintakanavien käyttöön useiden henkilöiden ja organisaatiotasojen samanaikaiseen lähestymiseen Viestinnässä on muistettava hienotunteisuuteen, luottamuksellisuuteen ja salassapitoon liittyvät näkökohdat. Tärkeintä on antaa tosiasioihin perustuvaa tietoa tapahtumasta ja sen syistä. Vasta esim. virallisten tutkimusten valmistuttua on mahdollista antaa arvioita tapahtuman syistä, seurauksista ja siitä, kuinka tapahtuma olisi ehkä mahdollista välttää. Lausuntoja on syytä olla antamatta ennen kuin tieto on välitetty kriisiviestintäketjulle ja viestinnän työnjaosta on sovittu. Kriisiviestintäketjun mukaisessa medialle tiedottamisessa on luvallista ns. ostaa aikaa tilanteen selvittämiseksi ennen lausuntojen antamista. Tällöin on hyvä kiittää yhteydenotosta ja kertoa ajankohta, jolloin asiasta tiedotetaan ( Vastaamme kyselyihin tunnin kuluttua/klo xx, asiasta annetaan tiedote, yms). 14

15 Haastateltavan oikeudet Journalistien ohjeen mukaan haastateltavalla on seuraavat oikeudet: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan taustaaineistoksi. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se toimitusteknisesti on mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava. Sidosryhmätiedot ajan tasalla Kriisitilanteeseen löytyy apua monelta taholta. Avunsaantikanavat vaihtelevat alueittain ja paikkakunnittain, esimerkiksi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä on suuria niin alueellisia kuin paikkakuntakohtaisiakin eroja. Tämän vuoksi on hyvä selvittää ennalta oman alueen/paikkakunnan avunsaantikanavat. Kun selvityksen on kerran tehnyt, ei pidä asettua aloilleen, vaan tiedot tulee päivittää tasaisin väliajoin. Internetin kautta on helppo selvittää oman toimintaympäristön kanavat, mistä erilaisiin tilanteisiin saa apua. Kriisin kohdatessa ei välttämättä ole aikaa selvittää perusteellisesti avunsaantikanavia ja valmiiksi koottu, päivitetty lista on tuolloin hyvä työväline, joka saattaa auttaa hädässä sellaisen tahon puoleen, jota ei äkkiseltään olisi tiennyt tai muistanut. Peruslistalle kuuluvat viranomaisten ja paikkakuntakohtaisten sairaalapalvelujen lisäksi muut järjestöt (SPR, A-klinikkasäätiö, auttavat puhelimet, www-palvelut sekä muut valtakunnalliset ja paikalliset järjestöt) sekä kirkot (evankelisluterilainen, ortodoksinen.. toimintaympäristön mukaan) tai muut uskonnolliset yhteisöt. Avunsaantikanavia listatessa on luonnollisesti hyvä selvittää, millaisiin tilanteisiin kultakin taholta apua voi pyytää. Sidosryhmälistan laatimisen voit aloittaa sivujen listan (Kriisiammattilaisten yhteystietoja -taulukko) pohjalle. 15

16 Taulukko 2. Kriisiviestintä eri sidosryhmille ja siihen liittyvä työnjako Sidosryhmä Asiasisältö Keinot ja kanavat Vastuutaho/-t Partiotoimihenkilöt piirissä/muussa Piiri/Toiminnanjohtaja maassa Mitä tapahtunut Miten edetään Miten tiedotetaan Palaveri Sähköposti Tekstiviestit Piirin johto Mitä tapahtunut Miten edetään Miten tiedotetaan Suorat yhteydet Lpk/Piiri (laajemmalle johdolle) Viestinnästä vastaava luottamushenkilö Mitä tapahtunut Miten edetään Miten tiedotetaan Suorat yhteydet Piiri Suomen Partiolaisten johto Mitä tapahtunut Miten edetään Miten tiedotetaan Suorat yhteydet Piiri Suomen Partiolaisten viestintäpäällikkö Tapahtumajärjestäjä Aluejärjestöt Mitä tapahtunut Miten edetään Miten tiedotetaan Mitä tapahtunut Miten edetään Miten tiedotetaan Tiivistelmä tapahtuneesta ja etenemisestä Suorat yhteydet Suorat yhteydet Tiedote, www Piiri Lpk/Piiri Luottamushenkilöt Tilannekatsaus Sähköposti, intranet Lpk/Piiri Lippukuntatoimijat Mistä kysymys Sähköposti, www Lpk/Piiri Miten toimia Mistä lisätietoa Partiolaisten vanhemmat Tilannekatsaus (tarvittaessa) Tiedote, www Lpk/Piiri Muut piirit Tiivistelmä tapahtuneesta ja tilanteen etenemisestä Tiedote, www Media Tilannekatsaus Tiedote Valmius haastatteluun Ajankohtaiswebbi toimittajien palvelu internetissä Viranomaiset Tilannekatsaus Suorat yhteydet Lpk/Piiri Kaupungit Tilannekatsaus Tiedote, www Lpk/Piiri Seurakunnat Tilannekatsaus Tiedote, www Lpk/Piiri Muut tukijat Tilannekatsaus Suorat yhteydet Lpk/Piiri Muut järjestöt Lähiseudun asukkaat Tilannekatsaus (tarvittaessa) Tilannekatsaus (tarvittaessa) Tiedote, www Tiedote, median kautta, jalkautuminen Piiri Piiri Lpk/Piiri - Tilanteen laajuudesta riippuen Lpk/Piiri Lpk/Piiri 16

17 Tärkeää taustatietoa Lakitekstit Lastensuojelulaki voimaan tullut lastensuojelulaki velvoittaa jokaista lapsen ja nuoren kanssa toimivaa aikuista huolehtimaan lapsen etujen toteutumisesta. Laki asettaa velvoitteen tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli näin ei tapahdu. Lastensuojelulaissa jokainen alle 18-vuotias on lapsi ja oikeutettu turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 4 Lastensuojelun keskeiset periaatteet Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Näiden perusteiden pohjalta lapsen kanssa toimiva partiojohtaja kykenee tekemään arvion, kuinka nämä asiat toteutuvat lapsen kohdalla. Mikäli lapsen kohdalla jokin näistä asioista ei toteudu (esim. ruumiillista koskemattomuutta on loukattu), on partiojohtaja velvollinen tekemään asiasta lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. 25 Ilmoitusvelvollisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Partiojohtaja ei ole salassapitovelvollinen asioistaan tämän lain tarkoittamassa merkityksessä. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on mahdollista puhelimitse oman asuinpaikkakunnan sosiaaliviranomaisille virka-aikana. Viikonloppuisin akuuteissa tilanteissa voidaan lastensuojelutapauksiin saada apua hätäkeskuksen kautta numerosta 112, jolloin tilanteeseen saadaan esim. poliisi, joka on velvollinen tekemään ilmoituksen ja suojelemaan lasta tilanteen niin vaatiessa. Lastensuojelullisia tilanteita voi partiossa olla esim. lasta tullaan hakemaan kotiin päihtyneenä, lasta ei tulla hakemaan lainkaan tai kotiin ei saada yhteyttä, tiedetään kotiväen käyttävän alkoholia ja/tai pahoinpitelevän lasta, jne. 17

18 Päihdelainsäädäntö Suomalaisen partioliikkeen keskusjärjestö Suomen Partiolaiset ry on linjannut järjestön suhtautumisen päihteisiin vuonna Näihin linjauksiin voi tutustua keskusjärjestön www-sivuilla. Linjaus lähtee ajatuksesta, että partiossa johtaja on esikuva lapselle ja nuorelle, joka noudattaa yhteiskunnan lakeja ja asetuksia. Partiotoiminnassa noudatetaan muiden viranomaissäädösten ohella tarkasti myös päihteitä koskevaa lainsäädäntöä: Alle 18-vuotiaalle ei saa myydä eikä hän saa pitää hallussaan eikä kuljettaa edes mietoa alkoholijuomaa. Myös tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaalle on kielletty. Huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito on huumausainerikos. Lain noudattaminen on helppoa: päihteet eivät kuulu partiotoimintaan. Vaikka laki ei kiellä aikuisia nauttimasta alkoholia tai tupakoimasta, partiojohtajan edellytetään kuitenkin lasten ja nuorten kanssa toimiessaan pitäytyvän kaikista päihteistä, myös tupakasta ja alkoholista. Traumaattiset tilanteet ja kehittyvät kriisit Kriisit voidaan jakaa kahteen ryhmään: traumaattiset kriisit ja kehityskriisit. Tässä asiakirjassa on keskitytty traumaattisten kriisien kohtaamiseen. Ne ovat tavallisesti äkillisiä, odottamattomia ja epätavallisen voimakkaista tapahtumista johtuvia kriisejä. Niiden tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus, ne uhkaavat keskeisiä elämänarvoja ja niiden aiheuttama muutos on suuri. On normaalia reagoida epänormaaliin tilanteeseen! Ihmiset reagoivat kriiseihin hyvin eri tavoin, eikä oikeita tapoja ole. Traumaattinen kriisi Traumaattinen kriisi voidaan jakaa neljään vaiheeseen (J. Cullberg): 1. Sokkivaihe suojaa ihmistä sellaiselta kokemukselta ja tunteilta, joita hän ei kestä tai pysty käsittelemään ihminen näkee mitä tapahtuu, mutta ei saa tunnesidettä tapahtumaan. Kuin katsoisi elokuvaa. Sokkivaiheessa ei ymmärretä mitä tapahtuu käsitys ajasta muuttuu jälkikäteen on vaikea arvioida ajan kulua traumaattiset muistikuvat tallentuvat mieleen esim. hajuina, ääninä, kuvina, fyysisinä tuntemuksina, ahdistavina tunteina. Tavallisimmat reaktiot sokissa ovat: o lamaantuminen, ei pystytä toimimaan tai ajattelemaan selkeästi (tavallisin) o rationaalinen käytös, pystytään toimimaan johdonmukaisesti o ahdistuminen, tarraudutaan toiseen, haetaan apua itselle, ei pystytä auttamaan muita o paniikki (harvoin) 2. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa ymmärtää mitä on tapahtunut ja alkaa reagoida tapahtuneeseen fyysisesti ja psyykkisesti. Tavallisia psyykkisiä reaktioita ovat mm. tunteiden ailahtelevuus, itku, pelko, ahdistus, häpeä, itsesyytökset, viha, tarve etsiä syyllistä, kova tarve puhumiseen. Tavallisia fyysisiä reaktioita ovat vapina, univaikeudet, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, sydänoireet, huimaus, väsymys, lihassäryt, säpsähdykset. 3. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa ihminen saa etäisyyttä tapahtuneeseen. Hän alkaa käsitellä traumaattista kokemusta ja sen aiheuttamia seurauksia. Tässä vaiheessa: 18

19 on tavallista, että mieli alkaa sulkeutua, ihminen ei halua/jaksa enää puhua tapahtuneesta moni kärsii muisti- ja keskittymisvaikeuksista ihminen voi olla kärsimätön ja herkkä suuttumaan tunnekokemukset alkavat normalisoitua, mikä voi aiheuttaa syyllisyyttä suhteessa menetykseen. Tunteiden ailahtelevuus on myös normaalia. 4. Uudelleen orientoitumisvaiheessa ihminen sopeutuu tilanteeseen, kiinnostuu uudelleen arjesta ja tulevaisuudesta. Traumaattiset muistikuvat muistuvat välillä mieleen ja niistä voi taas puhua. Muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä tunnekuohut vähenevät ja tasoittuvat. Kehityskriisi Kehityskriisit ovat siirtymäkausia ihmisen elämänkaaressa ja ne kuuluvat luonnollisesti ihmiseksi kehittymisen ja kypsymisen vaiheisiin. Kasvuun ja vanhenemiseen liittyvät elämänmuutokset tuovat mukanaan kehityskriisejä (murrosikä, kotoa pois muuttaminen, opiskelijaelämästä siirtyminen työhön, lapsen syntymä ). Kehityskriisien hallinta johtaa persoonallisuuden kasvuun ja edelleen parempiin mahdollisuuksiin kohdata uusia ongelmatilanteita. Kehityskriisien kohdalla voidaan puhua myös elämänkriiseistä. Nämä elämänkriisit ovat tilanteita, joissa ihmisen siirtymäkaudet voivat olla liian raskaita. Kehityskriiseistä puhuttaessa tulee muistaa, että ihmiset ovat yksilöllisiä. Yksilöllisyys vaikuttaa kehityskriisien kokemiseen siten, että toinen kokee elämään kuuluvan siirtymävaiheen ilman huomattavia muutoksia ja toinen tuntee tilanteen kriisinä. Elämänkriisit ovat vaikeammin rajattavissa ja monipuolisempia kuin traumaattiset kriisit. Kriisissä olevan henkilön kohtaaminen Rauhoita tilanne ja huolehdi turvallisesta ympäristöstä. Tarjoa apua aktiivisesti, kriisissä oleva ei aina jaksa hakea apua itsenäisesti. Ole läsnä ja kuuntele aktiivisesti Käy läpi tapahtunut. Ole rehellinen, älä välttele tai salaile totuutta. Kerro, mitä on tapahtunut ja katkaise huhuilta siivet. Kannusta puhumaan tapahtuneesta ja sen aiheuttamista tunteista sekä autetaan jäsentämään sitä. Rauhoittele kertomalla, että lähes kaikki reaktiot ovat normaaleja, eikä ihminen ole tulossa hulluksi. Näytä omat tunteesi, mutta vältä menemästä mukaan toisen ahdistukseen. Ole järkevä ja luonnollinen. Lohduta tavalla, joka tulee itseltäsi luonnostaan. Varaa aikaa, mutta varaudu myös siihen, että keskustelu saattaa olla hyvinkin lyhyt. Vältä fraaseja kuten voi sinua raukkaa, kyllä kaikki järjestyy, tiedän miltä sinusta tuntuu tai parempi näin. Järjestä tarvittaessa mahdollisuus soittaa kotiin. Muista myös mukana oleva ystävä, hänelläkin voi olla hätä, vaikkei kriisi koskisikaan suoraan häntä. Rutiinit ovat hyviä, kouluun ja muihin harrastuksiin on hyvä palata heti kun se on mahdollista. Sovi jatkotoimenpiteistä ja ohjaa kriisityön pariin (ks. keskeisten kriisiammattilaisten yhteystietoja) 19

20 Surun kohtaaminen Ihminen kokee surua esimerkiksi jonkin menetyksen tai pettymyksen yhteydessä. Surun kokeminen on terveen ihmisen normaali tapa reagoida elämässä eteen tuleviin ikäviin asioihin. Surun voimakkuus vaihtelee yleensä sen mukaan, kuinka tärkeänä olemme kokeneet menetyksen tai pettymyksen aiheuttaneen asian. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa ja aikaa surra, vaan sureminen on aina yksilökohtaista ja ilmenee kunkin ihmisen kohdalla eri tavoin. Yhdistävä ajatus surun kokemisessa on, että surusta selvitäkseen tulee tehdä surutyötä. Surutyössä voi olla avuksi, jos ympärillä on välittäviä ihmisiä olemassa läsnä. Surun kohtaaminen lähimmäisenä voi olla äärettömän vaikeaa sanojen löytäminen ei ole helppoa, jolloin on hyvä muistaa, että surevaa lohduttaa usein sanoja enemmän teot, kosketus, pelkkä kuuntelu ja läsnä oleminen. Partiokentällä toimiessamme kohtaamme monenlaisista syistä johtuvaa surua. Surun kohtaamisessa on tarpeen: selvittää tapahtunut ymmärrettävästi, ota huomioon partiolaisen ikä ja kehitystaso selvittää mahdolliset väärinkäsitykset heti välttää abstrakteja selityksiä; esimerkiksi lapsen kysymykseen, missä kuollut on, voi vastata omantunnon mukaan lempeän konkreettisesti sen, ettei kukaan tiedä, mutta näin uskotaan, tms. olla kaunistelematta asiaa; älä vertaa kuolemaa uneen tai matkaan, vaan käytä rohkeasti sanoja kuolema ja kuollut. Anna partiolaiselle aikaa ymmärtää. Ole avoin kysymyksille ja valmis juttelemaan, kun partiolainen haluaa. Älä odota juttutuokiosta kovin pitkää. Katselkaa kuvia, käykää haudalla.. Älä rajaa partiolaisen leikkejä/piirroksia.. Tee menetyksestä todellinen. Näytä omat tunteesi. Vie mahdollisuuden/harkinnan mukaan partiolaiset hautajaisiin. Pidä muistoesineitä esillä. Tue emotionaalista hallintaa. Jatkuvuus ja tutut rituaalit partion toiminnassa tukevat surutyötä tekevää. Vältä turhia ihmissuhteiden katkeamisia. Kerro surureaktiosta, kuolemanpelosta, syyllisyydentunteista. Partiolaisen osallistuminen hautajaisiin edellyttää: Henkistä valmentamista; partiolainen tietää, mitä odottaa. Omainen tai muu saattaja koko ajan lähellä, mukana. Jälkipuinti tapahtuu aina partiolaisen ehdoilla. Surureaktioita Välittömät surureaktiot: shokki, epäily, kieltäminen pelko ja vastustus (kauhistuminen, voimakas protestointi) apatia, lamaannus kaikki jatkuu entisellään; sureva hakee turvaa tavallisista ja tutuista asioista 20

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N KRIISITIEDOTUSOHJE

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N KRIISITIEDOTUSOHJE OHJEEN TARKOITUS Tämä ohje on tarkoitettu Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n luottamushenkilöille ja piirin lippukuntien johdon käyttöön. Tiedotus käynnistetään ohjeen mukaan tilanteissa, joissa piirin tai

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Koulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu

Koulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu Koulu haastavuuden kesyttäjänä 29.4.2010 Marja-Liisa Autio Auroran koulu 1 Haastavuus ja hyvän yhteistyön ennakointi Oma ammatillisuus ja aikuisuus / haastavuus Oman asenteen tunnistaminen Työhön sitoutuminen

Lisätiedot

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

KRIISITOIMINTAOHJE lippukunnille ja piirin luottamushenkilöille

KRIISITOIMINTAOHJE lippukunnille ja piirin luottamushenkilöille KRIISITOIMINTAOHJE lippukunnille ja piirin luottamushenkilöille Kriisitoimintaohjetta on työstetty yhteistyössä piirien sekä Partioaseman viestintätoimihenkilöiden kanssa. Työstämistä on tehty vuosien

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia

Lisätiedot

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto Arja Kujala

Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto Arja Kujala Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto 2.11.2017 Arja Kujala 4.12.2016 viestiketjuja klo 2 Pojalta tekstiviesti: kulmilla ammuttu, minä olen kunnossa. Yritän tavoittaa muita sisaruksia. Tyttäreltä

Lisätiedot

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 12.8.2012 1(8) SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 1. TAPAHTUMAN ja toiminnan kuvaus... 2 2. Toiminnan turvallisuudesta vastuulliset... 2 3. Suorituspaikat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

lippukunnille ja luottamushenkilöille

lippukunnille ja luottamushenkilöille lippukunnille ja luottamushenkilöille 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2. MIKÄ KRIISI ON...3 3. MITÄ KRIISIVIESTINTÄ ON...5 4. KRIISIEN EHKÄISY JA KRIISIVALMIUS...6 5. OHJEET KRIISIN TAPAHDUTTUA...7 6. KRIISIVIESTINNÄN

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

Tämä asiakirja on selkeä ja toiminnallinen apuväline lippukunnille niihin tilanteisiin, joissa päihteet ja niiden väärinkäyttö tulevat esille.

Tämä asiakirja on selkeä ja toiminnallinen apuväline lippukunnille niihin tilanteisiin, joissa päihteet ja niiden väärinkäyttö tulevat esille. 10.1.2018 1 (5) PÄIHDEOHJE Hyväksytty piirihallituksessa 1/2018, 9.1.2018 Päihteistä puhutaan julkisuudessa paljon, eivätkä pääkaupunkiseutulaiset lapset ja nuoret voi olla törmäämättä aiheeseen koulussa,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla

Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla Erilaiset kriisitilanteet kuuluvat elämään ja koskettavat myös työelämää. On tärkeää sopia työpaikalla, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Kriisitilanteita

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.

Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1. Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat

Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat Piirin kriisiohjeistus Hämeen partiopiirin hallitus hyväksynyt 15.12.2015

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Kriisin psykososiaaliset

Kriisin psykososiaaliset Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

PÄIHDEOHJE 2008. Hyväksytty piirihallituksessa V / 2008. Lähdemateriaalina: Varsinais-Suomen Partiolaiset ry:n ohje

PÄIHDEOHJE 2008. Hyväksytty piirihallituksessa V / 2008. Lähdemateriaalina: Varsinais-Suomen Partiolaiset ry:n ohje 1/5 16.4.2008 Hyväksytty piirihallituksessa V / 2008 Lähdemateriaalina: Varsinais-Suomen Partiolaiset ry:n ohje PÄIHDEOHJE 2008 Päihteistä puhutaan julkisuudessa paljon, eivätkä pääkaupunkiseutulaiset

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA

KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 2017 KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 9.5.2017 1 Sisällys Tärkeitä puhelinnumeroita:... 2 Mikä on kriisi... 2 Kriisityön tavoitteet... 2 Tiedottaminen kriisitilanteissa... 2 Kriisitilanteen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. Myllyjärven kämppä Myllis. Velskolantie 90, ESPOO

PELASTUSSUUNNITELMA. Myllyjärven kämppä Myllis. Velskolantie 90, ESPOO PELASTUSSUUNNITELMA Myllyjärven kämppä Myllis Velskolantie 90, 02740 ESPOO Kämpän omistaa Espoon Partiotuki Ry Töölönkatu 55, 00250 HELSINKI puh. 09 8865 1212 ept@partio.fi 1 Riskit Tapaturmat Kaatumisen

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Maaseudun turvaverkko-hanke

Maaseudun turvaverkko-hanke Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Miten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma. Välitä viljelijästä verkostotilaisuus Lauri Poso

Miten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma. Välitä viljelijästä verkostotilaisuus Lauri Poso Miten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma Miksi juuri minun pitää kantaa huolta maatalousyrittäjän jaksamisesta? Hyvinvoiva maatalousyrittäjä hoitaa vastuunsa ja velvoitteensa

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot