Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän kokous (MTKA 1/2019)

Transkriptio

1 Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän kokous (MTKA 1/2019) Aika keskiviikko , Klo 12:00 14:00 Paikka: HEL THL Kokoushuone H3 Plasma Videoneuvottelu, virtuaalihuone 3 TRE Pömpeli Sihteeri: Erikoistutkija Kati Räisänen, THL Paikalla: Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen, STM (varajäsen) Johtava asiantuntija Nina Kaario, MMM (video) Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Ruokavirasto Zoonoosikeskuksen johtaja Saara Raulo, Zoonoosikeskus Ylilääkäri Heikki Frilander, TTL Osastonylilääkäri Jaana Syrjänen, Suomen Infektiolääkärit ry (video) Hygieniahoitaja Maire Matsinen, Suomen Hygieniahoitajat ry Hygieniahoitaja Katja Koukkari, Suomen Hygieniahoitajat ry (varajäsen) Erikoislääkäri Eeva Sundström, Vantaan terveyskeskus Ylilääkäri Asko Järvinen, HUS Ylilääkäri Risto Vuento, Fimlab (video) Professori Anu Kantele, Helsingin yliopisto (puhelin) Ylilääkäri Antti Hakanen, VSSHP, FiRe (puhelin) Tutkimusprofessori Outi Lyytikäinen, TETO/TEIR Ylilääkäri Taneli Puumalainen, TETO/TEIR (varajäsen) Johtava asiantuntija Jari Jalava, TETO/TEIR, puheenjohtaja Muistio 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen a. Pj. avasi kokouksen klo 12:10. Asialista hyväksyttiin ilman lisäyksiä. 2. Edellisen kokouksen muistio a. Muistio hyväksyttiin ilman muutoksia. 3. Ajankohtaiset asiat a. Kyselytutkimus terveydenhuollon työntekijöiden antibiootteja ja antibioottiresistenssiä koskevista tiedoista ja asenteista i. PHE:n toteuttamassa kyselyssä on ollut ajoittain hitautta. Kysely on ollut odotettua suositumpi ja kapasiteetti on ollut alimitoitettuna. Nyt asia on korjattu ja kysely tuntuu toimivan. Tällä hetkellä Suomesta on tullut hyvin vastauksia, lisää erityisesti lääkärien vastauksia toivotaan. Vastausaikaa on jatkettu

2 b. Global monitoring of country progress on Antimicrobial Resistance (WHO, AMR) i. Kyselyyn vastaavat ainakin Ruokavirasto, Ympäristöministeriö ja THL, viimeinen vastauspäivä on Pj. lupasi koota kaikki vastaukset ja viedä ne eteenpäin. Vastaukset tulee lähettää pj:lle viimeistään ii. Kritisoitiin kyselyn muuttumista vuodesta toiseen, jolloin kehityksen seuraaminen edellisiin vuosiin vaikeutuu. Lisäksi kyselyssä oli hankalasti tulkittavia kysymyksiä. Sovittiin, että vastausten jälkeen, annetaan yhteinen palaute kyselystä. Pohditaan vielä yhdessä kenelle palaute osoitetaan. iii. Tuotiin esille, että Hollanti on järjestämässä High level AMR -kokouksen kesällä (kuten 2014), jossa todennäköisesti käsitellään saatuja vastauksia. c. Draft recommendations of the Ad hoc Interagency Coordination Group on Antimicrobial Resistance (IACG) i. Kyseessä on IACG:n tekemä, YK:n pääsihteerille lähtevän raportin luonnos. Palaute on vapaamuotoinen. IACG:n ns. discussion paper -dokumentteja on käsitelty 2018 ja WHO:n Framework to Combat AMR dokumentista annettiin lausunto viime syksynä. ii. Pj. oli poiminut esitykseen tärkeimpiä asioita, joista keskusteltiin: 1. Mikrobilääkkeiden saatavuuden korostaminen ja etenkin uusien mikrobilääkkeiden saatavuus kolmansissa maissa herättää huolta AMR-torjunnan kannalta. 2. Eläinpuolella kasvunedistäjien kieltäminen. (Maailmalla eläintuotannossa mikrobilääkkeiden kulutus nousee arvioiden mukaan 67 % vuoteen 2023 mennessä) a. Tuotiin esille, että kasvunedistäjien kieltämisen myötä lääkkeen käyttötarkoitusta saatetaan muuttaa. Liisa Kaartinen lupasi muotoilla tästä aiheesta palautteen. b. Olisi tärkeää, että lihantuotannossa ei käytettäisi mikrobilääkkeitä. Keskusteltiin lihansyönnin rajoittamisesta ja kuluttajiin vaikuttamisesta. Keskustelussa huomioitiin, että lähtökohdat ovat eri maissa hyvin erilaiset. Kommentoitiin, että rajoittamalla lihankäyttöä, mutta edelleen tuottamalla lihaa, kasvu jatkuu rajoituksesta huolimatta. 3. Tutkimustulosten julkinen jakaminen a. Tässä kohdin raportissa olisi hyvä huomioida sekä CDB (Convention of Biological Diversity) että Nagoya Protocol (NP). CBD/NP sopimus saattaa hankaloittaa mm. terveyspuolen tutkimusta ja seurantaa. Tämä sopimus on tulossa WHO:n kokouksessa keskusteluun. Huolena on byrokratian lisääntyminen. Sopimus ratifioidaan kansallisesti ja lainsäätämisellä vaikutetaan miten sopimus toimenpannaan. b. EU on hyväksynyt CBD/NP:n ja Suomi on ne ratifioinut. Ehdotetaan, että tätä sopimusasiaa käsitellään MTKA:ssa

3 perusteellisesti ja lisätään tietoisuutta sekä keskustelua tästä asiantuntijoiden keskuudessa. Ehdotettiin, että tämä sopimus olisi syytä nostaa kommenteissa ykköseksi, koska asia on hyvin akuutti. c. CBD/NP sopimuksten vaikutuksista käytiin paljon keskustelua tutkimuksen/seurannan näkökulmasta. Kommentoitiin, että toteutuessaan tulee hankaloittamaan tutkimuksen tekemistä ja vaikutukset näkyvät monella tasolla esim. AMR-seuranta voi tulla mahdottomaksi. Todettiin, että tällä sopimuksella voidaan huonossa tapauksessa hidastaa taistelua antibioottiresistenssiä vastaan. 4. Pj. esitteli raporttiluonnoksen erilaisia mallivaihtoehtoja AMRtoiminnan koordinoimiseksi. a. Ensimmäinen malli E1: ehdotetaan uuden kansainvälisen organisaation luomista i. Tämä malli todettiin raskaaksi ja kalliiksi. b. E2: erillinen asiantuntijapaneeli. i. Vastaavia on olemassa esim. ilmastonmuutokseen ja lisäaineisiin. Tämä olisi kustannuksiltaan pienempi kuin edellinen. c. E3: olemassa olevien organisaatioiden (WHO, OIE, FAO, UNEP) sisällä vahvistettaisiin AMR toimintaa ohjaamalla resursseja toiminnan parantamiseen. iii. Raportin esitystapaa kritisoitiin sekavaksi ja hankalaksi hahmotettavaksi. Kommentoitiin, että IACG mandaatin tarkoitus oli tuottaa käytännöllistä ohjeistusta, mutta nämä nyt esitetyt on enemmän uusia suosituksia kuin uusia ideoita. iv. Ongelmat mm. hygieniaan, väestönkasvuun, mikrobilääkkeiden/lääkäripalveluiden saatavuuteen liittyen ovat kehittyvissä/kehitysmaissa suuret. Todettiin, että WHO yksin ei pysty vaikuttamaan, vaan pitäisi hakea vielä isompaa vaikuttavuutta. Todettiin, että tässä hyvä ratkaisu olisi poikkihallinnollinen globaaliratkaisu, jossa WHO, FAO, OIE, ja UNEF toimisivat yhdessä. Edelleen kehitysmaiden sitouttaminen mukaan olisi haasteellista. v. Ehdotettiin, että käytetään aiempaa vastausta, mutta tuodaan vahvasti esille, että ongelma on enemmänkin globaali kuin kansallinen. Asiantuntijapaneeli mahdollinen vaihtoehto, mutta ei kannateta uuden organisaation luomista. vi. THL ja Ruokavirasto luonnostelevat nopealla aikataululla vastauksen, joka menee kommentoitavaksi ministeriöihin. d. The global OPAT survey i. Jaana Vuopio pyysi antamaan tiedoksi kyseisen kyselyn.

4 4. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelman raportti a. Palautteen myötä pj. ja Liisa Kaartinen ovat tehneet raportista yksinkertaisemman ja tiiviimmän version, jota voi jakaa eteenpäin esim. ministeriöissä. Uudet versiot on jaettuna verkossa ja niistä voi antaa kommentteja tekijöille. MTKA:n toimintaa seuraava raportti pyritään samaan nyt helmikuun aikana valmiiksi ja julkaisumuotoa sähköisenä mietitään. 5. AMR-sitoumuskampanjat Keskustelua sitoumuskampanjasta, tiedottamisen resursseista ja tapahtumien koordinoinnista. Keskustelussa tuotiin esille mm. PHA:n kampanjamateriaalin hyödyntäminen yrityksen toimesta ilman lupaa. 6. JAMA:n artikkeli penisilliiniallergiasta a. Tiedusteltiin olisiko joku valmis kirjoittamaan tekstin liittyen julkaistuun artikkeliin penisilliiniallergian ylidiagnosoinnista esim. lääkärilehteen. Etenkin voisi tarkastella onko julkaisussa esitetyt työkalut käyttökelpoisia. Lisättiin että toisena ongelmana on myös eri mikrobilääkkeiden hinnoittelu. b. Jaana Syrjänen kertoi, että he tarkkailevat onko potilaille laitettu aiheellisesti maininta penisilliiniallergiasta. Jaana Syrjänen lupasi lisäksi keskustella julkaisusta heidän yhteisöstään ja innostaa aiheen esille nostamisessa ja tekstin kirjoittamisessa. 7. Tiedoksi a. Fosfomysiini-kirje i. Kirje toimitettiin FIMEA:n Eija Pelkoselle. Tilanne on, että fosfomysiiniä ei saa enää erityislupavalmisteena, koska sillä on tuontilupa. Lääkettä ei kuitenkaan tuoda apteekkeihin ja sen saatavuudessa on ongelma. ii. Nitrofurantoiinissa myös saatavuusongelmia. Tähän liittyen keskusteltiin myös Suomessa olevasta velvoitevarastoinnista ja todettiin, että tilanne on hankala vähemmän käytettyjen lääkkeiden osalta. Tähän asiaan tulisi myös puuttua. b. Komissaari Andriukaitisin kirje i. Anni Virolainen-Julkunen kommentoi että vastaus komissiolle on jo lähtenyt. c. ETT:n ruokaketjuhankkeessa koulutetaan eläinlääkäreitä hallitusta lääkekäytöstä; mukana ETT ry, eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Ruokavirasto (ent. Evira). Hankesivut: d. Ruokaviraston AMR-sivut löytyvät täältä i. Liisa Kaartinen esitteli lyhyesti Ruokaviraston AMR-asioiden uusia teemasivuja. e. Course on Antimicrobial Resistant Bacteria (Turku)

5 i. Jaana Vuopio järjestää englanninkielisen kurssin. Kuka tahansa voi osallistua. f. Kansallinen riskiarvio: i. Mikrobilääkkeiden saatavuus 8. Muut asiat a. RAI (vanhuspalveluiden laaduntarkkailun työkalu?), josta saatavilla ainakin sairaanhoitopiiritasolla esim. asukkaiden antibioottienkäyttöprosentti, influenssarokotustiedot ym. THL pitää kolme esitystä tähän liittyen ja järjestää verkkokoulutusta. Kommentoitiin, että tarve saada koko maan yhteinen raportti ja laaturekisterejä tarvitaan yleiseen terveydenhuollon käyttöön. 9. Seuraavat kokoukset a klo b klo Kokouksen päättäminen a. Pj. päätti kokouksen klo 13:57.