Muistojen kotikatu. Eila korpela on asunut Siilitien kodissaan sen valmistumisesta lähtien, eli jo 57 vuoden ajan. s. 10

Transkriptio

1 Homma hanskassa Kesätöissä Hekan kiinteistöhuollossa, s. 8 Hekan huudit Koti elokuvan lavasteissa, s. 14 Energiansäästö Kodin salakavalat sähkösyöpöt, s. 7 Hekasta asiaa Mistä hoitovuokra koostuu? s. 16 HEKAN LEHTI ASUKKAILLE 3/2014 Eila korpela on asunut Siilitien kodissaan sen valmistumisesta lähtien, eli jo 57 vuoden ajan. s. 10 Muistojen kotikatu

2 2 HIMA Pääkirjoitus Jaana Närö toimitusjohtaja Mosa, Frisu ja Ogeli yksyn ensimmäiset merkit ovat jo selvästi näkyvillä. Sateet ja ukkoset ovat lähes päivittäisiä sääilmiöitä, ja ero heinäkuisiin superhelteisiin tuntuu valtavan suurelta. Itse kuitenkin nautin syksyn tulosta ja tuskin maltan odottaa sitä, kun pääsen metsään keräämään suppilovahveroita ja iltaisin sytyttelemään kynttilöitä kotona. Tässä lehdessä Siilitien alkuperäisasukas Eila Korpela kertoo oman kotinsa tarinan (s. 10). Hän on asunut samassa Heka-talossa sen valmistumisesta saakka. Juttua lukiessani tulin ajatelleeksi kaikkia omia asuinpaikkojani ja sitä, minkälaisia jälkiä ne ovat minuun jättäneet ja miksi. Syntymäkotini 1950-luvun lopulla oli mummoni talo Tapanilassa. Tuosta ajasta minulla ei ole mitään muistikuvia, sillä ollessani parivuotias muutti perheeni silloisen Helsingin maalaiskunnan puolelle Fri herrsiin eli Frisuun, jossa asuin koko lapsuuteeni ja nuoruuteni. Siellä kävin kouluni ja pääsin ylioppilaaksi, sieltä ovat myös lähtöisin edelleen parhaat ystäväni. Opiskeluaikana tuli asuttua lyhyitä pätkiä siellä täällä, jopa Espoon puolella, mutta ne kaikki paikat olivat enemmän vain nukkumapaikkoja. Oikea elämä oli Helsingin keskustassa, opiskelussa ja opiskelukavereissa. Kun minulla oli jo oma perhe, palasin taas Tapanilaan ja vieläpä samaan vanhaan mummoni taloon, joka oli syntymäkotini. Pojastani tuli syntyperäinen mosalainen aivan kuten äitinsäkin, mutta sillä erotuksella, että hänen koko lapsuutensa maailma oli Mosa, kun minulle se oli ollut Vantaan Frisu. Koska elämässä ei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan, erilaisten vaiheiden jälkeen oli taas aika muuttaa ja jättää Tapanila. Nyt olen asunut hieman yli kymmenen vuotta Oulunkylässä eli Ogelissa. Kun mietin kaikkia minulle tärkeitä asuinpaikkoja, tulevat minulle ensimmäisenä mieleen niihin liittyvät ihmiset: naapurit, kaverit, opettajat, tarhan tädit, lapseni kaverit, lapseni kavereiden äidit ja isät, jopa koiranulkoiluttajatutut. En oikeastaan muistele tai kaipaa itse paikkoja. Se on oikeastaan huojentavaa, sillä seiniä tai huoneita ei saa koskaan mukaansa, mutta ystävyydet ja tuttavuudet voivat säilyä muutoista huolimatta. Toisaalta vain paikkoihin voi liittyä sellaista kotiseuturakkautta, jota tänä kesänä koin hetkittäin. Kun elokuisena viikonloppuna loikoilin Uimastadionin katsomon ylimmällä penkkirivillä ja katselin Helsingin siluettia ja kesästä nauttivia uimareita, mieleni aivan pakahtui. Samoin tunsin, kun huristin Baanaa (s. 13) pitkin fillarilla ja kahlasin maailman hitaimmin syvenevää Kallahden uimarantaa meillä on aivan mahtavan hieno Helsinki. Nautitaan siitä myös syksyllä. 4 Ajassa Syksyn väreistä pääseen nauttimaan parhaiten menemällä metsään. 6 Himassa Valaistuksella on vaikutusta ihmisen vuorokausirytmiin. 7 Energiansäästö Säästä sähkölaskussa pienillä kikkakolmosilla. 8 Homma hanskassa Tänä vuonna Hekalla oli 72 kesätyöntekijää. Yksi heistä oli Valtteri Kajaluoto, Taitava talous Pyykkivuoro vai pyykkivuori? 10 Mun alusta asti Eila Korpela on tarkkaillut maailman menoa saman kodin parvekkeelta jo 57 vuotta. 13 Uutta & vanhaa Mitä Baanalla tapahtui ennen vanhaan? 14 Hekan huudit Kalasatamassa Heka-talo muuttui keväällä elokuvan lavasteeksi. 16 Hekasta asiaa Suurimmassa osassa alueyhtiöitä vikailmoitukset voi nyt tehdä sähköisesti. 20 Home Hem Briefly in English. Kort på svenska. 22 Aktiivinen asukas Vaikuttaminen alkaa asukaskokouksista. Antaraksenkadulla kuvattiin Tellus-sarjaa, joka nähdään YLEllä syksyn aikana. HIMA Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lehti asukkaille JULKAISIJA Helsingin kaupungin asunnot Oy PÄÄTOIMITTAJA Laura Penttilä TOIMITUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A Helsinki puhelin (09) faksi (09) info@mcipress.fi ULKOASU Suunnittelutoimisto BOTH Oy KANSIKUVA Sami Tirkkonen PAINO Sanomapaino PAINOS kpl SEURAAVA LEHTI ilmestyy joulukuussa 2014 Jaana Närö

3 HIMA Vastaa lukijakyselyyn s. 18 ja voit voittaa Samsungin kamerapuhelimen! Perinteiset pihaleikit ovat helppoa ja mukavaa liikuntaa, jota lapset ja aikuiset voivat tehdä myös yhdessä. SUOMEN SYDÄNLIITTO RY:N VERKKOSIVUT KUVA SAMI TIRKKONEN TEHDÄÄN YHDESSÄ Yhteisiä hetkiä hiekkalaatikolla HEKA-SUUTARILAN BÖSTAKSENTIE 2:SSA käy hulina. Rivitalon pihalla leikitään hiekkalaatikolla, potkitaan palloa ja pelataan sählyä. Puuhaajia riittää, sillä taloyhtiön lapsiperheet viettävät usein aikaa yhdessä pihalla. Viidellä perheellä on kaikilla alle kouluikäisiä lapsia taaperoiästä leikkiikään, joten seuraa löytyy lähes aina. Vanhemmat ovat tutustuneet toisiinsa pihalla, eikä kukaan tuntenut toisia entuudestaan. Yhdessä tekemisen meininki on ollut vahvaa alusta asti. Kaikki vahtivat ja komentavat lapsia, ja välillä joku käy keittämässä kahvia janoisille, kuvailee Böstaksentie 2:n asukas Henna Hankkio. Tapaamisia ei sen kummemmin sovita, yhdessä ollaan kun satutaan samaan aikaan paikalle. Perheet tosin viihtyvät yhdessä muutenkin, esimerkiksi iltaisin pihalla on grillattu ja porukalla on käyty heittämässä mölkkyä. Böstaksentie 2:n pihalla on tilaa kaikille. Adam (vas.), Romeo ja Aurora keskittyvät hiekkalaatikon uudelleenmuokkaukseen, takana Davud Demirtas pallottelee.

4 4 HIMA Ajassa 365 Valokuvien syksy HELSINKI-TEEMAISET VALOKUVANÄYTTELYT esittelevät kaunista kaupunkiamme. Hulluna Helsinkiin -näyttely kaupunginmuseossa näyttää helsinkiläisten lempipaikkoja ja tarinoita viideltä vuosisadalta. Helsinki365 on Jussi Hellstenin ja Visit Helsinki -sivuston yhteistyössä toteuttama verkossa oleva näyttely. Helsingin kaupunginmuseo Sofiankatu 4. Opas kaupunkiaktivistille HELSINGIN KAUPUNKIKULTTUURIN LUOMISEN helpottamiseksi on julkaistu virtuaalinen opas uudenlaisesta kaupunkiaktivismista ja -kulttuurista kiinnostuneille. Opas kaupunkiaktivismiin on Prototype Helsingin luoma katsaus kaupunkiaktivismin tekijöistä, toimintatavoista ja viranomaisyhteistyöstä. Se on ladattavissa osoitteessa PROTOTYPEHELSINKI.ORG/TOIMINTA/KAUPUNKI- AKTIVISMIOPAS. KUVA THINKSTOCK Jos metsään ei huvita lähteä yksin tai on epävarma omista sienestystaidoistaan, muun muassa Helsingin kaupunki järjestää erilaista luonto-ohjelmaa sieniretkistä puistokävelyihin. Luonnossa liikkuminen edistää myös terveyttä. METSÄSSÄ LIIKKUESSA TÄYTYY muistaa kunnioittaa sekä luontoa että toisia ihmisiä. Suomessa saa liikkua vapaasti jokamiehenoikeuksien nojalla, kunhan käyttää maalaisjärkeä, eli välttää pihapiirejä eikä lähde kulkemaan selkeästi yksityiselle alueelle. Helsingissä valtaosa metsistä on kaupungin omistamia, joten kulkeminen on hyvin vapaata. Erkki Virolainen muistuttelee myös vastuullisesta retkeilystä, jolloin liikkuminen luonnossa on viihtyisää kaikille. Roskat roska-astioihin tai mukaan. Sen minkä jaksaa tuoda mukanaan voi viedä poiskin. Myös koirat tulisi pitää kytkettyinä suojelualueilla, hän sanoo. Ja metsä kiittää. Alisa Kettunen SYKSYN VÄRILOISTO Mene metsään Syksy on retkeilyn kulta-aikaa. Pakkaa eväät reppuun ja lähde nauttimaan ruskasta. KESÄN VÄISTYMISEN HUOMAA muustakin kuin lämpötilan viilenemisestä. Luonto vaihtaa väriä, ja loppukesällä kypsyneet marjat ja sateella kohisten esiin nousseet sienet ovat valmiita poimittaviksi. Helsingin seudulla on lukuisia metsäalueita, joista kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan. Luonnossa ja metsässä retkeily rauhoittaa mieltä, ja siinä sivussa tulee myös liikuttua. Metsään voi lähteä patikoimaan, marjastamaan, sienestämään tai ihan vaan nauttimaan ruskan väriloistosta. Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen puistonjohtaja Erkki Virolaisen mukaan hyvät eväät ovat onnistuneen metsäretken avain. Eväiden lisäksi kannattaa varustautua sään mukaisella vaatetuksella ja hyvillä jalkineilla, hän opastaa. Retkeä on hyvä myös suunnitella etukäteen. Aikaa on varattava riittävästi, sillä retkeily ei ole hauskaa minuuttiaikataululla. Mukaan kannattaa pakata ajantasainen kartta sen sijaan, että luottaisi ainoastaan puhelimen karttasovelluksiin. HELSINKILÄISILLÄ ON MISTÄ valita. Hienoja metsäretkikohteita löytyy yli tuhannen hehtaarin Keskuspuistosta Kallvikinniemen ja Vuosaaren komeisiin maisemiin. Helsingin laajin viher- ja ulkoilualue, Haltiala, on Pohjois-Helsingissä Vantaanjoen eteläpuolella. Haltialan monipuolisessa ympäristössä voi vaikka tutustua erilaisiin puulajeihin tai hyvällä onnella nähdä saukon Vantaanjoentörmällä. Vehreitä ulkoilureittejä pitkin voi retkeillä myös Viikin ja Vanhankaupunginlahden alueilla. Viikissä voi bongata syysmuuttoa tekeviä lintuparvia tai pyöräillä läpi peltojen. Sienestäjien ja marjastajien kannattaa puolestaan suunnata vielä edemmäs itään. Vuosaaresta Östersundomiin päin löytyy paljon hyviä paikkoja. Helsinkiläisten on myös helppo lähteä bussilla sieneen ja marjaan Sipooseen tai Nuuksioon, Virolainen vinkkaa. Kattavasti tietoa retkeilystä ja metsässä liikkumisesta JOKAMIEHENOIKEUDET METSÄRETKEILIJÄLLE SAA liikkua luonnossa jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia onkia ja pilkkiä EI SAA aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta roskata

5 HIMA Näe puut metsältä TIESITKÖ, ETTÄ LAUANTAINA 27. syyskuuta vietetään Puun päivää, jolla halutaan kiinnittää huomiota puiden ja metsien suojeluun ja merkitykseen? Puun päivää voi juhlistaa osallistumalla puistokävelyyn Meilahden puistoarboretumissa kyseisenä lauantaina kello 12. Retki lähtee arboretumin parkkipaikalta Johannesbergintieltä. Meilahden arboretum eli puulajipuisto sijaitsee Meilahden kartanon entisillä peltomailla, ja siellä kasvaa 140 eri puu- ja pensaslajia. Pinta-alaa puistolla on kolmisen hehtaaria, ja sen läheisyydessä sijaitsee myös muutama kahvila ja ravintola. Puulajipuiston kartan voi tulostaa osoitteesta PDF/MEILAHTI_ARBORETUM.PDF. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi ison tukun tonttivarauksia, jotka mahdollistavat noin asunnon rakentamisen noin asukkaalle. METRO-LEHTI KUVA THINKSTOCK omenoita ei tarvitse kuoria säilöntäja torjunta-aineiden pelossa, jolloin elimistö pääsee hyödyntämään myös terveyttä edistävät flavonoidit. KUVAT THINKSTOCK Luvan kanssa poimittavia omenoita löytää, kun tietää mistä etsiä. SADONKORJUU Syksy maistuu omenalta KOTIMAINEN OMENA ON vähän kuin suomalainen mansikka: satokausi ei ole kovin pitkä, mutta maku voittaa ulkomaiset mennen tullen. Suomessa omenan satokausi alkaa elokuun puolessavälissä ja jatkuu aina loka marraskuulle saakka, jolloin myöhäislajikkeet kypsyvät. Omenalla on pitkä historia kotimaisena raaka-aineena, sillä sitä on viljelty Suomessa jo satoja vuosia. Pohjoisen kylmät pakkastalvet tuhosivat monia omenapuita, mutta nykyään puulajikkeet kestävät paremmin kylmää ja omenasatoa korjataan Lappia myöten. Syksyisin monien kotona leijailee herkullinen tuoksu, kun hapan omena yhdistyy makeaan piirakkaan tai paistokseen. Omenaa on perinteisesti käytetty leivonnaisissa ja jälkiruuissa, mutta helppo ja herkullinen hedelmä taipuu monenlaiseen ruokaan myös suolaiseen. Omena höystää sosekeittoa, tuo raikkautta pataruokiin ja sopii salaattiin suolaisen juuston seuraksi. Salaatissa omena saattaa tosin tummua nopeasti, mitä voi ehkäistä puristamalla hieman sitruunamehua viipaleiden päälle. OMENOITA KANNATTAA TIETYSTI popsia myös sellaisinaan. Välipalasta saa energiapitoisemman sipaisemalla viipaleille maapähkinävoita. Terveellinen ja nopea aamiainen valmistuu puurosta tai jugurtista, omenaviipaleista ja kanelista. Raikas omena on paitsi herkullinen, myös täynnä vitamiineja. Omenasta saa runsaasti muun muassa C-, B6- ja E-vitamiineja sekä kuitua. Kotimaisia OMENASADOSTA VOI NAUTTIA pitkälle seuraavaan vuoteen säilömällä omenat syksyllä. Yksikertaisimmin omenat voi säilöä pakastamalla viipaleet sokerin ja sitruunamehun kanssa. Pienellä vaivalla valmistuvat myös erilaiset hillot, soseet ja marmeladit. Suuret omenamäärät voi viedä mehuasemalle, jossa omenat mehustetaan tuojan omiin pulloihin korvausta vastaan. Kotona mehua voi tehdä mehulingolla tai mehumaijalla, mutta puuhaan kannattaa varata aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä muutamien mehulitrojen valmistus saattaa viedä tunteja. Perinteisiin soseisiin ja mehuihin kyllästynyt voi valmistaa omenoista tulista chutneyta liharuokien kaveriksi tai kotitekoista omenasiideriä talven juhliin. OMENOITA JÄÄ VALITETTAVASTI syksyisin maahan mätänemään, vaikka ottajiakin olisi. Harmillista ongelmaa hoidetaan verkon välityksellä: Helsingissä omenoihin hukkuvat ja niitä puolestaan haluavat kohtaavat muun muassa Facebookin Stadin Omenapörssissä. Sivustolle voi laittaa ilmoituksen ylijääneistä omenoista tai vaihtoehtoisesti tarjoutua poimimaan muuten puihin jääviä omenoita. Samansuuntaista palvelua tarjoaa Satokartta-palvelu, jossa vinkataan Helsingin julkisista ruokapuista ja -pensaista, jotka kasvavat esimerkiksi joutomailla tai puistoissa. Hedelmiä poimiessa täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei eksy yksityisille pihoille tai siirtolapuutarhapalstojen puolelle. Stadin Omenapörssi Facebookissa: StadinOmenaporssi Helsingin Satokartta: satokartta.net Alisa Kettunen TEE ITSE Simppeli omenahillo MAUKAS OMENAHILLO VALMISTUU nopeasti, säilyy pitkään eikä vaadi kuin kolme ainesosaa. Kauniiseen lasipurkkiin säilötty, kotitekoinen hillo on myös herkullinen tuliainen. AINEKSET: 1 kg kotimaisia omenoita 1 2 dl vettä 500 g hillosokeria PESE OMENAT, POISTA siemenkodat ja lohko omenat kattilaan. Kiehauta, kunnes lohkot pehmenevät hieman. Soseuta sauvasekoittimella ja sekoita sokeri mukaan. Halutessasi voit lisätä hilloon makuvivahteita esimerkiksi inkiväärillä, kanelilla tai vaniljalla. ANNA SOSEEN KUPLIA noin 10 minuuttia, jäähdytä kattilassa puolisen tuntia ja purkita lasipurkkeihin. Sulje kannet saman tien ja siirrä jäähtyneet purkit viileään. Jos haluat säilyttää hillon pakastimessa, hillosokerin sijaan kannattaa käyttää tavallista hienosokeria. Nauti esimerkiksi lettujen tai uunijäätelön kanssa viileänä syysiltana.

6 6 HIMA Himassa Taskulamppu riittää mulle! Oletko Hekalla asuva sisustus-, lifestyle- tai ruokabloggaaja? Etsimme lehden seuraavaan numeroon blogia pitäviä asukkaita. Vinkkaa blogistasi osoitteeseen hekaoy@hekaoy.fi. KYNTTILÄT Tunnelmoi tulella ILTOJEN PIMETESSÄ ON ihanaa kääriytyä viltin alle hyvän kirjan kanssa ja sytyttää kynttilöitä luomaan tunnelmaa. Kynttilöistä on paljon iloa, kunhan muistaa muutaman perusasian. Paras kynttilänjalka on tukeva ja tehty palamattomasta materiaalista, kuten metallista, lasista, posliinista tai kivestä. Jos kaappien kätköistä löytyy vain puisia kynttilänjalkoja, varmista, että kynttilänpesä on kuitenkin palamatonta materiaalia. Palavista materiaaleista tehtyjen mansettien käyttöä kannattaa välttää. Mikäli olet viehtynyt lyhtyihin, turvallisin valinta on yläosastaan avoin ja tarpeeksi tilava lyhty. Umpinaisissa ja ohuissa lasi- ja posliinilyhdyissä on steariinin leimahtamisen ja lasin rikkoutumisen riski. Erilaisista ja erikorkuisista tuikuista ja pöytäkynttilöistä saa kauniita asetelmia, kun niitä laittaa yhtenäiselle, paksulle ja palamattomalle alustalle. Kunkin kynttilän ympärille on hyvä jättää noin viiden senttimetrin tila ja tarkastaa, ettei lähettyvillä ole mitään syttyvää, kuten verhoja tai koristeita. Geelikynttilöitä valitessa kannattaa suosia astioita, joissa on paljon pinta-alaa ja paksut seinämät. Ulkotulet on nimensä mukaan tarkoitettu ulos, eivätkä ne sovellu edes parvekkeelle, saati sisälle. Kynttilänvalossa voi tunnelmoida myös pavekkeella, kunhan ei sijoita kynttilöitä muovisten ulkokalusteiden päälle. Turvallisin valinta parvekkeelle ovat ripustettavat kynttilälyhdyt. Kynttilöitä ei pitäisi jättää palamaan huoneisiin, joissa ei oleskella. Paras tapa sammuttaa kynttilä on tukahduttamalla. Lähteet: spek.fi, tukes.fi Jos herää pilkkopimeässä, voi olla, ettei unihormonin tuotanto lopu kunnolla, vaan koko päivä menee tokkurassa. VALAISTUS Parempaa valoa kotiin SYKSYN TULLEN LUONNONVALON määrä vähenee, mutta sen tarve ei. Valolla on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin, ja sen avulla voi myös sisustaa. Valo säätelee vuorokausirytmiä ja on yhteydessä hormonitoimintaan. Lähtökohtana on, että valon pitäisi tukea näitä asioita, valaistussuunnittelija ja tekniikan tohtori Emilia Rautkylä sanoo. Valo on yksi tärkeimmistä herättäjistä, sillä se pysäyttää melatoniinin eli unihormonin erityksen. Jos luonnollista päivänvaloa ei ole tarjolla, Rautkylä suosittelee keinovalon käyttöä etenkin aamuisin. Yöpöydällä pidettävä sarastusvalo imitoi oikeaa auringonnousua lisäämällä valon määrää hiljalleen heräämishetkeen asti. KUVA ISTOCKPHOTO Myös sarastusvaloja kirkkaammat kirkasvalolaitteet ovat yleistyneet kodeissa ja työpaikoilla. Moni käyttää niitä tuomaan vireyttä aamupäiviin. Keinovalolla pystyy kompensoimaan päivänvalon puutetta pimeinä vuodenaikoina. Luonnonvalo saattaa kuitenkin olla jopa tuhat kertaa voimakkaampaa kuin keinovalo, Rautkylä muistuttaa. Iltaisin puolestaan on hyvä välttää kirkkaita valoja ja rauhoittaa keho nukkumaanmenoa varten. VALON ON PERINTEISESTI ajateltu auttavan meitä näkemään, mutta se liitetään yhä useammin myös terveyteen ja hyvinvointiin, Rautkylä sanoo. Valon vaikutuksia ihmiseen on tutkittu paljon, ja sen on todettu olevan yhteydessä vireyteen ja suorituskykyyn sekä mielialaan. Sillä on myös epäsuoria vaikutuksia immuunijärjestelmään ja palautumiseen. Jos herää pilkkopimeässä, voi olla, ettei unihormonin tuotanto lopu kunnolla, vaan koko päivä menee tokkurassa. Pidemmän päälle vuorokausirytmi häiriintyy. Jos ihminen elää täysin pimeässä, alkaa sisäinen kello jätättää noin 11 minuuttia vuorokaudessa, Rautkylä kertoo. Toisaalta kesäisin, kun luonnonvaloa on paljon, ei melatoniinin eritys pääse kunnolla alkamaan ja ihminen nukkuu huonosti. RAUTKYLÄN MIELESTÄ SUOMALAISTEN kotien valaistuksessa on vielä parantamisen varaa. Kotona on monia toiminnallisia tiloja, joissa valoa tarvittaisiin enemmän, kuten työskentelytilat ja keittiö. Suomalaisissa elää myös uskomus siitä, että lampun sammuttaminen ja uudelleensytyttäminen kuluttaa paljon virtaa. Rautkylä oikaisee harhaluulon ja suosittelee sammuttamaan valon silloin, kun sitä ei tarvita. Tunnelmavalaistus on tietysti asia erikseen. Sisustuksessa Rautkylä kehottaa kokeilemaan rohkeasti erityyppisiä valaistusratkaisuja, kuten kohdevalaistusta. Valolla saa yllättävällä tavalla asioita esiin. Kodin valonlähteissä kannattaa käyttää keskenään yhteneväistä värilämpötilaa eli valon sävyä. Mitä pienempi lukema, sitä lämpimämpi on valkoisen valon sävy. Esimerkiksi vanhojen hehkulamppujen värilämpötila on noin kelviniä eli hyvin lämmin, kun taas kelvinin lamput lähentelevät jo päivänvalon sävyä. Sanna Andersson Muita lamppuostoksilla huomioitavia seikkoja ovat valon määrä eli valovirta, energiatehokkuus, lampun käyttö ikä ja himmennettävyys.

7 HIMA Energiansäästö 15x TAVALLINEN HEHKULAMPPU PALAA noin tuntia, kun tavallinen loisteputki kestää Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen mukaan 15-kertaisen määrän eli noin tuntia. Sähkösyöppö! Erityisesti tulostin ja modeemi sammutetaan turhan harvoin. Aina seinässä oleva kännykkälaturi aiheuttaa turhia kustannuksia ja lisää paloturvallisuusriskiä Kodin viihdelaitteet aiheuttavat noin euron lisän sähkölaskuun. 80 % Kannettava tietokone kuluttaa 80 prosenttia vähemmän energiaa kuin pöytätietokone. Yksin asuva saattaa kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin nelihenkinen perhe. KUVA THINKSTOCK SÄHKÖNKULUTUS Sähkösyöpöt kuriin Kulutustottumukset näkyvät selvästi sähkölaskussa. Säästöä syntyy helposti, kun laitteet sammuttaa oikein. VUOSITASOLLA NORMAALIN kerrostaloasunnon sähkömaksuihin menee noin euroa asukkaan kulutustottumuksista ja asunnon varustelutasosta riippuen. Sähkönkäytön kustannukset voivat kuitenkin olla joissain tapauksissa moninkertaisia keskivertokulutukseen verrattuna. Yksin asuva saattaa kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin nelihenkinen perhe, jos hän viihtyy ahkerasti tietokoneen ja television ääressä. Myös asunnon koko vaikuttaa jonkin verran sähkönkulutukseen, sillä isommassa asunnossa on usein enemmän sähkölaitteita. VIIME VUOSINA KODIN pienkoneista eniten ovat yleistyneet erilaiset elektroniikkaja tietotekniikkalaitteet. Niistä suurimpia sähkösyöppöjä ovat pöytätietokone, tulostin ja modeemi. Erityisesti tulostin ja modeemi sammutetaan monessa kodissa turhan harvoin. Niiden hetkittäinen sähkönkulutus ei ole kovin suurta, mutta vuositasolla niistä kertyy yllättävän paljon turhia kuluja. Tietokoneissa kannattaa hyödyntää automaattisesti päälle menevää virransäästötilaa. Lisäksi on hyvä suosia kannettavia tietokoneita, jotka kuluttavat vain noin prosenttia pöytäkoneen haukkaamasta energiasta. Pahimmillaan kodin tietotekniset laitteet voivat kasvattaa sähkölaskua noin 20 eurolla vuodessa. Muita elektronisten laitteiden suuria sähkönkuluttajia ovat viihdelaitteet, kuten televisio ja jatkuvasti päällä oleva digiboksi, kertoo Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen projektisuunnittelija Timo Kuusiola. VIRRANSÄÄSTÖTILASSA OLEVAT laitteet kuluttavat huomattavasti enemmän sähköä kuin kunnolla sammutetut. Esimerkiksi toistuvasti kaukosäätimestä poiskytketty televisio paisuttaa vuosittaista sähkölaskua liki kymmenellä eurolla. Yhteensä kodin viihdelaitteet aiheuttavat noin euron lisän koko vuoden sähkölaskuun, jos niitä ei sammuteta katkaisimesta. On hyvä muistaa, että myös sammutustilassa oleva laite kuluttaa pistorasiaan kytkettynä jonkin verran sähköä. Esimerkiksi aina seinässä oleva kännykkälaturi aiheuttaa turhia kustannuksia ja kasvattaa kodin paloturvallisuusriskiä. Television ja muiden kodin sähkölaitteiden sammuttaminen on hyvä tapa, joka kannattaa opetella jo turvallisuuden takia. Aina päällä olevat koneet lämpenevät ja vikaantuvat helpommin, jolloin ne voivat syttyä palamaan. Turvallisuuden ja energiansäästön kannalta järkevintä on kytkeä kaikki kodin viihde- ja tietotekniikkalaitteet kytkimelliseen jatkopistorasiaan ja sulkea virta pistorasiasta käytön jälkeen, opastaa Kuusiola. Sähkölaitteiden ohella kodin valaistus kuluttaa paljon sähköä, jos siihen käytetään halogeenilamppuja. Halogeenilampuilla valaistun asunnon vuosittainen sähkölasku on helposti 100 euroa suurempi kuin LED-lampuilla valaistussa asunnossa. Ari Rytsy

8 8 HIMA Homma hanskassa VUONNA 2015 PERUSKORJATTAVISSA Heka-taloissa on yhteensä asuntoa. Kesäduuni Hekalta HEKA PALKKAA JOKA vuosi kymmeniä kesätyöläisiä, joista suurin osa sijoittuu kiinteistöhuoltoon. Vuonna 2014 kesätyöläisiä oli 72. Heistä 57 työskenteli kiinteistöhuollossa, muutama henkilö siivouksessa ja kymmenisen henkilöä toimistotöissä. Työpaikat eivät yleensä tule keskitetysti hakuun, vaan alueyhtiöt hoitavat rekrytoinnin itsenäisesti. Toimitusjohtaja Jouni Karjalainen Heka-Myllypurosta kertoo, että kesätyöpaikkaa hakiessa on hyvä olla liikkeellä ajoissa, jopa tammikuussa. Nuorille kesätyönhakijoille hänellä on muutama vinkki. Hakemuksessa kannattaa kertoa, mitä on aiemmin tehnyt ja opiskeleeko jotakin. Ajokortista on myös etua. Usein rekrytoinneista päättää loppukädessä työnjohtaja. Heka- Kumpulan työnjohtaja Jarno Mäki kertoo, että paikkoihin valitaan usein edellisten kesien työntekijöitä, jotka ovat suoriutuneet töistä hyvin. Joskus työntekijöitä otetaan myös työssäoppimisjaksojen kautta. Mäki kertoo, että oma-aloitteisuus työnhaussa on hyväksi. Annamme mielellämme innokkaille nuorille mahdollisuuden. KUVA THINKSTOCK Valtterin työhön kiinteistönhuollossa kuului ruohonleikkuuta ja pensaiden karsimista. KESÄTYÖ Töissä idyllin keskellä KUVA HEIDI KÄHKÖNEN Raitis ulkoilma, fyysinen työ ja tutut työkaverit vetivät Valtteri Kajaluodon töihin Hekan kiinteistöhuoltoon jo kolmatta kesää peräkkäin. VALTTERI KAJALUODOLLA SAATTOI hyvinkin olla Helsingin kaunein kesätyöpaikka. Viime kesänä 22-vuotias metsäylioppilas hyöri trimmerin ja pensassaksien kanssa idyllisen Puu-Käpylän alueella Hekan asukkaiden pihoja kunnostaen. Se on rauhallista, kivaa aluetta, ja Helsinkiä ajatellen siellä on harvinaisen paljon viheralueita, Valtteri kuvailee. Hänen päivänsä alkoi aamuseitsemältä työnjaolla. Sitten työtä tehtiin kahden tunnin jaksoissa. Tauot olivat tarpeen, sillä pensaiden karsiminen ja kunnostus on ajoittain fyysisesti raskasta. Työt loppuivat puoli neljältä, joten illat jäivät vapaiksi. TÖITÄ EI TARVINNUT tehdä yksin, sillä monet hommista hoidettiin parityönä. Kun yksi käytti pensassahaa, toinen korjasi oksat talteen. Valtterilla oli neljä kesätyökaveria, jotka kaikki olivat tuttuja aiemmilta vuosilta. Yhteistyö sujui, ja työtahdin sai itse päättää, kunhan tarvittavat työt tulivat päivän aikana hoidetuiksi. Meillä oli lista hommista, jotka piti tehdä, mutta työt sai tehdä rauhassa omaan tahtiin. Tietokoneen ääressä kököttäminen ei kiinnostanut Valtteria kesällä, sillä opiskeluiden takia istumatyötä tulee tehtyä ihan tarpeeksi. Oli mukava tehdä töitä ulkona, vaikka välillä satoikin. Lisäksi työssä tuli hyötyliikuntaa. Välillä työn lomassa saattoi tehdä luontohavaintojakin: Käpylässä vipelsi tusinoittain ainakin citykaneja ja oravia, ja vehreistä puistikoista saattoi bongailla paljon erilaisia lintuja. VALTTERI OLI JO kolmatta kesää peräkkäin töissä Hekalla. Alun perin hän löysi töihin työvoimatoimiston ilmoituksen kautta. Hyvin tehdystä työstä palkittiin, ja nuorimies pyydettiin seuraavana kesänä takaisin töihin. Kolmen kesän aikana Valtteri oppi puutarhurin opastuksella käyttämään erilaisia työkoneita. Hän tietää nykyään, mistä kohtaa pensasaitaa voi lyhentää ja miten. Ammattitaitoa puutarhanhoitoon on kertynyt siinä määrin, että sukulaisetkin pyytävät Valtterilta apua ja neuvoa isompiin pihatöihin. Homma on nopeutunut ja menee jo rutiinilla. Työn kautta on kehittynyt silmää vaikka sille, miten pensaat kannattaa muotoilla. Valtteri löytää kiinteistöhuollosta asiakaspalvelun piirteitä. Asukkaat tulivat joskus esittämään toiveita nurmikon leikkaamisesta, ja Valtteri työkavereineen pyrki toteuttamaan toiveet parhaansa mukaan. Hyvä palaute tuntui tietenkin kivalta. Puut ja metsä ovat Valtterilla verissä. Hän kertoo, että monilla sukulaisilla on metsää hänen synnyinseuduillaan Savossa. Valtteri toivookin löytävänsä tulevaisuudessa töitä metsäalalta. Ennen valmistumista on jäljellä vielä muutama vuosi opintoja ja yksi tärkeä kunniatehtävä. Viemme Sauli Niinistölle kuusen jouluna. Se on metsäylioppilaiden pitkäaikainen perinne. Heidi Kähkönen

9 HIMA Taitava talous Ruokasooda raikastaa maton. Anna vaikuttaa ja imuroi. Pehmeä suihku PÄÄKAUPUNKISEUDULLA HANAVEDEN KALKKIPITOISUUS on alhainen, eli vesi on pehmeää. Veden kalkkipitoisuus vaihtelee 3,4 4,5 dh:n välillä, ja Helsingissä se on noin 3. Pesuainetta voi siis annostella pyykinja astianpesukoneisiin vähemmän kuin kovan veden vesilaitosalueilla. Oikean annostelun voi tarkistaa pesuainepakkauksen kyljestä. Konepesu Rumpukuivaus kielletty Valkaisu kielletty Eri aineita ja lämpötiloja vaihtelemalla saa aikaan mahdollisimman puhdasta jälkeä. KUVAT THINKSTOCK PYYKINPESU Fiksu pyykkää paremmin JOKA TALOUDESSA PESTÄÄN pyykkiä. Toisissa kone hyrrää päivittäin, toisissa pyykkiä kertyy koneellinen jouluksi ja toinen juhannukseksi. Pyykkikoneen, tilojen, ympäristön ja vaatteiden kunnon kannalta ei ole yhdentekevää, kuinka pesun hoitaa. Oma pyykinpesukone on oiva peli asunnossa, jonka kylpyhuoneessa on tilaa koneelle ja kuivaukselle. Koneesta vuotava vesi voi saada suuretkin vahingot aikaan, joten asennuksessa on oltava huolellinen. Oman koneen etuna on se, että pyykkivuoroja ei tarvitse varata kuten talopesulassa. Pyykinpesua on kuitenkin kohteliasta välttää naapurirauhan nimissä yöllä, myöhään illalla ja varhain aamulla. Veden korkein sallittu lämpötila 60 c Kuivapesu Korkein sallittu lämpötila 110 c Käsinpesu Kuivapesu kielletty Silitys kielletty ETENKIN SUURIEN PYYKKIERIEN, kuten lakana- ja pyyhepyykin, täkkien ja tyynyjen kohdalla talopesula voittaa kotikoneen mennen tullen. Talopesulan pyykinpesukoneet ovat yleensä kotikoneita suurempia, jolloin koneeseen mahtuu enemmän ja pyykillä on myös tilaa pyöriä. Edestä täytettävä kotikone on oikein lastattu, kun pyykkien päälle mahtuu ongelmitta käsi rannetta myöten. Täydet koneelliset säästävät vettä ja sähköä. Vaihtelu virkistää pyykinpesussakin. Toisinaan on hyvä pestä lakanat ja pyyhkeet hieman totuttua kuumemmassa, esimerkiksi 60-asteisessa vedessä, mikäli hoito-ohje sen sallii. Hankala lika irtoaa tehokkaammin kuumemmassa lämpötilassa. Yhden pyykinpesuainemerkin kanssa ei myöskään kannata kihlautua. Koska eri laatuisilla pesuaineilla on erilaiset koostumukset, ne purevat eri tavalla erilaiseen likaan. Vaihtelemalla eri aineita ja lämpötiloja saa siis mahdollisimman puhdasta jälkeä aikaan. TALOPESULAN KUIVAUSHUONE ON tarkoitettu ensisijaisesti pyykkivuoron varanneiden pyykeille, mutta mikäli tilaa on, muutkin voivat käyttää sitä. Pyykit voi kuivattaa myös ulkona, mutta arkojen materiaalien kanssa kannattaa välttää suoraa auringonpaahdetta. Asunnossa pyykit tulee kuivata kylpytiloissa, sillä haihtuva kosteus voi aiheuttaa aroille pinnoille kosteusvaurioita. Jos tilaa vain riittää, kuivausrumpu säästää aikaa ja asuntoa. Mitä nopeammin pyykit kuivuvat, sen raikkaampina ne säilyvät erityisesti kuumalla ja kostealla ilmalla. Pyykit kannattaa siis levittää kuivumaan mahdollisimman ilmavasti. Talopesulan kuivaustiloissa on kotikylppäriä enemmän tilaa, mutta siellä on huomioitava muiden pyykkäreiden viihtyvyys ja noudatettava kuivausaikasääntöjä. KUN PYYKINPESUN HUOMIOI jo vaatteen ostovaiheessa, säästyy sekä rahaa että vaivaa. Aidosta laadusta kannattaa maksaa, sillä hyvälaatuisen kankaan väri säilyy pidempään ja pinta ei nukkaannu heti ensimmäisessä pesussa Kaupassa kannattaa vilkaista myös pesuohjelappuun, sillä hoito-ohjeen noudattaminen pidentää vaatteen käyttöikää. Esimerkiksi jotkin pyykit tulisi kuivata venymisen estämiseksi tasossa, mutta pienessä kylpyhuoneessa voi olla vaikeaa löytää tasokuivaukselle tilaa. Selja Tiilikainen Artikkelia varten on haastateltu Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkkua ja Heka-Vesalan isännöitsijä Ulla Saloa. Huuhteluainetta vai ei? HUUHTELUAINEEN KÄYTTÖ nopeuttaa pyykin kuivumista, pehmentää kangasta, vähentää sähköisyyttä ja jättää miellyttävän tuoksun. Huuhteluaine kuitenkin haurastuttaa joitakin materiaaleja, ja esimerkiksi elastaanille sitä ei suositella ollenkaan. Siksi sitä ei liene viisasta laittaa jokaiseen koneelliseen, mutta joissakin pyykkierissä se voi olla paikallaan. Raikas kone, raikkaat pyykit AJAN KULUESSA pesuveden kalkki, pyykeistä irtoava lika ja pyykkipulvereiden zeoliitti kertyvät pyykinpesukoneeseen. Kun pesukoneen puhtaudesta huolehtii, vaatteet pysyvät raikkaina ja pesukone hyvässä kunnossa. Koneen tehopuhdistus tehdään apteekin sitruunahapolla. Mittaa pesuaineen tilalle 100 grammaa sitruunahappojauhetta ja käynnistä 90 asteen pesuohjelma. Tämän päätyttyä käytä konetta pienemmässä lämpötilassa ja pyykinpesuaineen kanssa lian huuhtomiseksi. Mikäli koneessa on irrotettava nukkasuodatin, se kannattaa puhdistaa koneen hoito-ohjeiden mukaisesti raikastusoperaation yhteydessä. Kun kone ei ole käytössä, sen luukku tulee pitää auki ummehtumisen välttämiseksi.

10 Mun alusta asti 57 vuotta Siilitiellä

11 Eila Korpelan oma teksti on mukana vuonna 2002 julkaistussa teoksessa Siilitien tarinoita, joka kerää yksiin kansiin muistoja Siilitieltä 1950-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. TEKSTI HANNA OJANPÄÄ KUVAT SAMI TIRKKONEN HIMA Eila Korpela muutti perheineen Siilitien uusiin taloihin elokuussa Hän tarkkailee yhä saman asunnon parvekkeelta maailmanmenoa ja tervapääskyjen elämää. IILITIEN ASUINALUE HELSINGIN Herttoniemessä on yksi kaupungin ja koko Suomen ensimmäisistä lähiöistä. Kun asuinalue valmistui vuonna 1957, sinne osoitteeseen Siilitie 5 muutti ensimmäisten asukkaiden joukossa myös Korpelan perhe: äiti, isä ja nelivuotias tytär. Asuntopula oli 1950-luvun lopulla kova. Mieheni oli kaupungilla, HKL:llä, töissä, joten saimme sitä kautta jätettyä anomuksen vuokra-asunnosta. Olimme niin onnellisia, kun pääsimme tänne: kaikki oli uutta ja siistiä. Talossa oli hissikin jo heti alusta lähtien, mikä oli tietysti meille ylimmässä kerroksessa asuville varsin mieluisaa. Ja etenkin tyttärellemme, joka ei ollut aikaisemmin hissiä nähnyt, nyt 84-vuotias Eila Korpela naurahtaa. Koti on täällä Eila on elänyt samassa osoitteessa 57 vuotta. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on asunut yksin jäätyään leskeksi. Tytär muutti pois 1980-luvulla opiskelemaan lähtiessään. Perheen kaksi koiraakin ovat mukana enää vain valokuvissa. Muutto ei ole koskaan ollut oikeasti mielessä, mutta muutama vuosi sitten Eila mietti palvelutaloon siirtymistä. Sittemmin hän tuli kuitenkin toisiin aatoksiin. Haluan olla kotona. On mukavaa, että koti on täällä. Lomien lisäksi Eila on ollut pisimpään poissa kotoa viitisentoista vuotta sitten, kun taloissa tehtiin pientä pintaremonttia. Kodissa laitettiin lattiat ja tapetit uusiksi, maalattiin seinät ja tehtiin pieniä korjaustöitä. Eila oli remonttia paossa Siilitie 13:ssa nelisen kuukautta. Talossa tehdään putkiremontti vuosien aikana, jolloin asukkaat sijoitetaan taas muihin taloihin. Asuntoa tai asumista ei ole tarvinnut muuttaa Eilan oman ikääntymisen vuoksi. Iän myötä kulkeminen ei ole enää yhtä ketterää, mutta Eila on tottunut kynnyksiinsä vuosien kokemuksen myötä. Hissi tulee tuohon oven eteen, joten paljon ei tarvitse askeleita ottaa kotiin päästäkseen. Mutta kyllä minä vielä paljon kävelen ja kaikki kotityöt hoidan itse, Eila toteaa. Siilitien alue Herttoniemessä on yksi Suomen ensimmäisistä lähiöistä.

12 Siilitie seitsemässä oli alkuaikoina maitokauppa, liha- ja sekatavarakauppa sekä postilaatikko. Myös oma elokuvateatteri ja kansakoulu löytyivät alueelta, Eila Korpela muistelee. Pala maata ja taivasta Syntyjään Eila on Sortavalasta. Sota pakotti perheen lähtemään evakkoon ja rautateillä työskennellyt isä sai paikan Mikkelistä, minne perhe asettui. Olen käynyt Sortavalassa viisi kertaa, viimeksi neljä vuotta sitten tyttäreni kanssa. Toin sieltä mukanani kasveja, jotka istutin mieheni syntymäkodin pihalle Miehikkälään. Tänä kesänä toin niitä parvekkeelleni. Nyt minulla on pala kotiseutua mukanani. Moni asukas on laitattanut kyseisille parvekkeille ikkunat, mutta Eila ei ole sellaisia halunnut. Parvekkeella istuessani haluan saada raitista ilmaa. Vietän parvekkeella paljon aikaa, aina aamupuurosta iltaauringon katseluun. Pidän näkymästä, kun talot eivät ole liian lähellä toisiaan, niin kuin uusissa lähiöissä. Eila seuraa parvekkeeltaan myös tervapääskyjen elämää. Joka kevät odotan niiden tuloa ja lähetän ne sitten syksyllä takaisin. Aika ajoin pihalla näkyy myös jäniksiä ja kettuja, mutta ei enää siilejä, kuten vielä silloin, kun muutimme tänne. Pihanäkymä ei ole juurikaan muuttunut vuosikymmenten saatossa, autoja on tullut toki lisää ja puut kasvattaneet mittaansa. Lähiseudun palvelut ovat vaihtuneet. Siilitie seitsemässä oli alkuaikoina maitokauppa, liha- ja sekatavarakauppa sekä postilaatikko. Lähellä olleesta Elannosta sai kaikki tarvittavat palvelut. Olipa alueella myös oma elokuvateatteri ja näköetäisyyden päässä kansakoulu, jota Korpelan tytärkin kävi. Ennen vanhaan naapureille vietiin tuoretta pullaa. Palvelut toimivat kyllä nykyäänkin, mutta ei enää samanlaista ole kuin ennen, Eila pohtii. Eila hoitaa ostoksensa lähi-siwassa tai metroaseman Hertassa. Eränkävijäntorilla on posti ja Itäkeskuksessa kaikki samat palvelut kuin Helsingin keskustastakin. Bussi- ja metroyhteydet toimivat hyvin, oman autonsa Eila myi miehensä kuoltua. Kävelymatkan päässä on terveyskeskus, jossa kokoontuu maanantai-iltaisin herttoniemeläisten ikäihmisten naapuruuspiiri. Joskus sosiaalityöntekijä pitää luennon tai sitten vain keskustellaan kahvin ääressä. Tämä on minulle aika uusi juttu, olen ollut mukana nyt pari vuotta. Pitkäaikaisempi harrastus oli Martat, jossa Eila toimi kaikkiaan neljäkymmentä vuotta. Työuransa hän teki lastenohjaajana lähistöllä sijaitsevassa seurakunnassa. Tervapääskyn tarinoita Kun Korpelat muuttivat Siilitielle, uudessa lähiössä asui paljon lapsiperheitä: parhaimmillaan kaksiossa saattoi asua viisihenkinen perhe. Nykyään 50 neliön kaksioita ei anneta lapsiperheille, mikä näkyy lähiön asukasluvun pienenemisenä. Eilan naapurit ovat vaihtuneet moneen kertaan. On minulla vielä kaksi ystävätärtä, jotka ovat niin ikään asuneet täällä alusta asti, hän kertoo. Ennen vanhaan naapurien kesken vietettiin paljonkin aikaa, vietiin tuoretta pullaa lämpiäisinä ja kahviteltiin yhdessä. Nykyään kaikki haluavat olla omassa rauhassa. Erilaista oli myös silloin, kun taloyhtiön alueita ja asukkaita silmällä piti talonmies Rontu. Eila muistelee, kuinka pihapiirin pojat pelasivat jalkapalloa etupihalla pitäen autotallin ovea maalinaan. Jälki oli sen mukaista, mutta Rontu ei päästänyt poikia pälkähästä, vaan laittoi heidät pesemään pallonjäljet kerta toisensa jälkeen. Sinänsä Eilalla ei ole nykymuotoon, aikaan talonmiesten jälkeen, mitään sanomista; huoltomiehet hoitavat tehtävänsä hyvin ja pitävät alueet siistinä. Ja menokin on pihamaalla rauhoittunut entisestä. Eila muistelee kotiseutuaan myös vuonna 2002 ilmestyneessä Siilitien tarinoita -kirjassa. Huomasin ilmoituksen kirjoituskilpailusta, päätin osallistua ja jätin tekstini kirjekuoressa kirjastoon. Sittemmin sain tiedon, että kirjoitukseni Tervapääsky tarinoi pääsi julkaisuun mukaan. Siilarista, kuten aluetta tavataan kutsua, on tehty kirjan tarinoiden pohjalta myös näytelmä, jota esitettiin viereisellä leikkikentällä. Mitä tulee tuohon Siilari-nimeen, minä en sitä ole koskaan käyttänyt. Minulle tämä on nyt ja aina Siilitie.

13 HIMA Uutta & vanhaa Radasta Baanaksi Lähes sata vuotta käytössä ollut Helsingin satamarata muutettiin kevyen liikenteen väyläksi. Baanaa pitkin kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä. ENNEN Vuonna 1894 avattu satamarata yhdisti rautatiet Helsingin eteläisiin satamiin. Satamarata alkoi rautatieasemalta ja kiersi kaupungin rantoja aina Katajanokalle saakka. Radalla liikennöi pääosin satamaan kulkevia tavarajunia, eikä radalla ollut virallisia asemia. Radalla kulkevat junat toimivat höyry- ja dieselvoimalla, koska rataa ei koskaan sähköistetty. Radan liikenne lakkasi 1980-luvulla, ja viimeiset radan rippeet purettiin vuonna KUVA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO NYT Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun väliseen rautatiekuiluun rakennettu 1,3 kilometrin pituinen kevyen liikenteen väylä Baana on kaupunkilaisten ahkerassa käytössä. Vuonna 2012 avatulla Baanalla on omat kaistat sekä polkupyörille että jalankulkijoille, mutta erityisesti pyöräilijät ovat ottaneet Baanan omakseen: päivittäin sitä pitkin polkee tuhansia pyöräilijöitä. Musiikkitalolta Ruoholahteen kulkevan väylän varrelta löytyy myös taidetta ja levähdyspaikkoja. KUVA ALEKSI SALONEN/HELSINGIN KAUPUNGIN KUVAPANKKI

14 14 HIMA Kalasataman kohteen asukkaat pääsevät seuraamaan kuvausryhmän työtä lähietäisyydeltä.

15 HIMA Hekan huudit TEKSTI JA KUVAT TERO IKÄHEIMONEN KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, HELSINKI 2014 Kuvausryhmä tuli kylään Hekan talo Kalasatamassa muuttui keväällä lavasteiksi, kun Yle kuvasi siellä uutta Tellus-sarjaansa. ÄYTTELIJÄ MINKA KUUSTONEN taluttaa polkupyörän ulos rappukäytävän ovesta, hyppää. pyörän kyytiin ja porhaltaa vauhdilla limen väristen talojen taakse. Otetaan uudestaan! komentaa ohjaaja JP Siili. Kuustonen palaa pyöränsä kanssa sisälle rappukäytävään ja toistaa käskystä liikkeensä ammattinäyttelijän tarkkuudella. Ohjaaja on tyytyväinen, ja kohtaus julistetaan purkitetuksi. Alkaa täysi tohina, kun lähes 20-henkinen kuvausryhmä ryhtyy valmistelemaan seuraavaa kohtausta. Ollaan Kalasatamassa, osoitteessa Antareksenkatu 3. Käynnissä on Ylen uuden rikossarja Telluksen kuvaukset, joita on tehty Hekan talon pihapiirissä pitkin kevättä, muutama tunti kerrallaan. Tellus kertoo ryhmästä nuoria, jotka turhautuvat ympäristön heikkenevään tilaan ja päättävät ottaa ohjat omiin käsiinsä myös laittomin keinoin. Sarjan pääosissa ovat Kuustosen lisäksi Lauri Tilkanen sekä Pirkka-Pekka Petelius, joka näyttelee kaidalta polulta eksyneiden nuorten kintereillä olevaa poliisia. Kyseessä on tavallisten nuorten ryhmä, jonka moraali on varsin korkealla tasolla ja joka haluaa muutosta ekologisiin asioihin, kuvaa sarjan tuottaja Pekka Ruohoranta. VUONNA 2013 VALMISTUNUT Antareksenkadun talo on yksi Hekan uusimmista kohteista. Kahteen rappuun jaetussa talossa on yhteensä 63 asuntoa. Suurin osa niistä on yksiöitä tai kaksioita, mutta joukossa on myös parisenkymmentä kolmiota sekä yksi neljän huoneen kokonaisuus. Asukkaiden käytössä on muun muassa kerhohuone ja polkupyörien korjaukseen tarkoitettu tila. Talo valikoitui Tellus-sarjaan sen edustaman uudenlaisen Helsingin vuoksi. Koko sarjaan haettiin modernia ilmettä. Kalasatama on uutta ja toisennäköistä Helsinkiä, tuottaja Ruohoranta kertoo. Kuvauspaikat heijastelevat lisäksi roolihahmojen luonnetta. Antareksenkadulla sarjassa asuu Minka Kuustosen näyttelemä Eevi, joka on paitsi yksi rikoksia tehtailevan ryhmän jäsenistä, myös ihan tavallinen lääketieteen opiskelija. Modernin Kalasataman ajateltiin sopivan nuoren lääkäriopiskelijan asuinpaikaksi. Myös Kalasataman alueella itsellään on sarjan kannalta symbolista merkitystä. Meren, Sörnäisten rantatien ja Itäväylän rajaama uusi asuinalue on noussut muutaman vuoden aikana kuin tyhjästä. Tarinan maailma on samalla tavalla muutoksessa kuin maailma muutenkin. Maisema muuttuu, kuten täällä Kalasatamassa, ohjaaja JP Siili sanoo. KUVAUKSET VAIKUTTAVAT TALON asukkaiden elämään vain vähän, vaikka kuvauskohteet ovat lähes aina asuttuja. Pihalla ja rappukäytävissä saa liikkua kuvausten aikana vapaasti. Ainoastaan kun kamera käy, kuvausryhmä saattaa estää pariksi minuutiksi kulun vaikkapa rappukäytävän ovesta. Hekan henkilökuntaa on aina paikalla avustamassa kuvauksissa. Availemme esimerkiksi ovia rappukäytäviin ja pyöräkellareihin, kertoo huoltomies Reijo Kela. Asukkaille ilmoitetaan kuvauksista aina etukäteen rappukäytäviin kiinnitettävillä lapuilla. Ilta-aikaan saattaa esiintyä jonkin verran häiriöitä, koska kuvausryhmän päivät jatkuvat usein lähemmäs puolta yötä. Kovin yleisestä vaivasta ei ole kyse. Heka-Vallilan työnjohtaja Rami Lehmuskoski arvioi, että tv- tai elokuvaryhmiä on vieraillut Hekan kohteissa noin kerran viidessä vuodessa. Antareksenkatu 3:n ikkunoista kurkkii kiinnostuneita kasvoja. Asukkaille koituvat lievät häiriöt kuittaantunevatkin sillä, että he pääsevät seuraamaan tvsarjan tuotantoa ja kuvausryhmän toimintaa. Tällä kertaa kuvaamme harvinaisen paljon lokaatioissa eli studion ulkopuolella. Vain 15 prosenttia sarjasta kuvataan studiossa, jonne on lavastettu esimerkiksi Eevin asunto ja suojelupoliisin tilat, sanoo Pekka Ruohoranta. Antareksenkadulla talon valmistumisesta lähtien asuneet Mikko ja Outi Koivisto ovat päässeet seuraamaan sarjan valmistumista lähietäisyydeltä. Heidän asuntonsa ovea on käytetty kuvauksissa Eevin kotiovena, vaikka itse asunnon sisäpuoli onkin rakennettu studioon. Myös Koivistojen asunnon sisältä on tarkoitus kuvata ulospäin kohtauksia, joten perheen iltavieraaksi saapuu kokonainen kuvausryhmä. Ihan hauskaa, että meidän kodista ja asuinalueesta on ohjelma. Kuvauksista ei ole ollut mitään häiriötä, Outi Koivisto sanoo. TELLUS SARJA KERTOO VIIDESTÄ nuoresta, jotka ajautuvat rikoksiin parantaakseen ympäristön tilaa. SARJAN ON KÄSIKIRJOITTANUT ja ohjannut JP Siili (Sel8nne, Hymypoika, Ganes). PÄÄOSISSA ESIINTYVÄT Minka Kuustonen, Pirkka-Pekka Petelius, Anne-Mari Alaspää, Lauri Tilkanen, Johannes Holopainen, Eppu Pastinen ja Henrik Hammarberg. SARJAA KUVATTIIN maalistoukokuussa ympäri Helsinkiä, myös Hekan talolla Kalasatamassa. KUUSIOSAISTA SARJAA esitetään YLE TV1:llä sunnuntaisin alkaen. Minka Kuustonen näyttelee Tellussarjassa Kalasatamassa asuvaa Eeviä.

16 16 HIMA Snadit Ja eikun hommiin! Vuokralaistoimikunnat verkkoon HEKAN VUOKRALAISTOIMIKUNNILLE ON avattu kesän aikana kullekin omat verkko sivunsa. Verkkosivuja päivitetään paraikaa, ja sivuille tulee tärkeää tietoa sekä vuokralaistoimikunnille että asukkaille. Alueelliset vuokralaistoimikunnat löytyvät osoitteesta VUOKRALAISTOIMIKUNNAT/ Hekasta asiaa Hoitovuokraan on mahdollista vaikuttaa HEKA-ASUNTOJEN KOKONAISVUOKRAT määritetään omakustannusperiaatteella. Se tarkoittaa, että vuokra kattaa ne kustannukset, jotka syntyvät kiinteistöjen pääomakuluista sekä kiinteistönpidon ja hallinnon menoista. Kokonaisvuokrasta karkeasti noin puolet on pääomavuokraa ja puolet hoitovuokraa. Pääomavuokra koostuu kiinteistöihin kohdistuvan lainakannan koroista ja lyhennyksistä, laajoista peruskorjauksista sekä tontinvuokrasta. Toisen kokonaisvuokran puolikkaan muodostaa hoitovuokra. Se koostuu isännöinnin, huollon ja siivouksen kustannuksista, hoitokorjauksista sekä lämmitys-, vesi- ja jätehuoltokuluista. Suurin osa hoitovuokrasta koostuu hoitokorjausten kuluista ja energiankulutuksesta. Tästä syystä hoitovuokra on se osa kokonaisvuokraa, johon asukkaat voivat jossain määrin vaikuttaa omalla toiminnallaan: säästämällä lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Myös se, että asunnoista pidetään hyvää huolta, vähentää paineita hoitovuokran nostamiseen. Hoitovuokrat vahvistetaan alueyhtiöissä alkusyksystä. Alueyhtiöt perustavat hoitovuokran määrittämisen seuraavan vuoden korjauspäätöksiin sekä ennakkotietoihin energian hinnan ja muiden kustannusten kehittymisestä. Tulevan talven kylmyyttä on mahdotonta ennustaa etukäteen, joten lämmön kulutuksessa käytetään vertailukohteena normeerattua kulutusta, jossa eri vuosien kulutukset saadaan verrannollisiksi keskenään niin kutsutun lämmitystarveluvun avulla. Näin kutakin vuotta voidaan verrata normaalivuoteen. HEKAN TALOT Ensi vuonna peruskorjataan kymmenissä Heka-taloissa Hekan hallitus hyväksyi toukokuussa peruskorjaushankkeet, joita tehdään vuoden 2015 aikana yhteensä 75 miljoonalla eurolla. Suuria peruskorjauksia tehdään nyt varsinkin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun asuinrakennuksiin. HEKAN TALOISSA TEHDÄÄN keskimäärin peruskorjausta vuodessa. Noin vuoden välein tarvittavat peruskorjaukset ovat laajoja ja kalliita hankkeita, jotka edellyttävät usein myös asunnoista pois muuttamista. Niihin ryhdytään vasta, kun talon rakenteet, rakennusosat sekä järjestelmät on käytetty teknisen elinkaarensa loppuun saakka. Peruskorjauksilla pidennetään rakennuksen käyttöikää. Suunnitelmallisen peruskorjauksen ansiosta Heka-talot ovat usein paremmassa kunnossa kuin muut saman ikäiset rakennukset Helsingissä. Tämä johtuu siitä, että korjauksiin ryhdytään oikeaan aikaan: ei liian aikaisin, mutta ennen kuin rakennukset ovat todella surkeassa kunnossa, kertoo Hekan tekninen päällikkö Marko Parkkali. Toisin kuin yksityisomisteisissa taloyhtiöissä, Hekan asukkaat eivät joudu vastaamaan korjauksista yksin, vaan kulut jaetaan tasan joko alueelle tai koko Helsingin laajuudelle. Siten ne eivät muodostu yhdellekään talolle tai asukkaalle kohtuuttomiksi. TYYPILLISIMPIÄ PERUSKORJAUKSIA OVAT putkiremontit, julkisivuremontit sekä vesikaton uusiminen. Myös lämmi- tysjärjestelmän nykyaikaistaminen tai hissien asentaminen taloon voivat olla peruskorjauksia. Nyt tehdään peruskorjauksia varsinkin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun rakennuksissa. Pienempiä julkisivuremontteja tai linjasaneerauksia toteutetaan myös kertaalleen peruskorjatuissa vanhoissa taloissa sekä uudemmissa 1980-luvun kohteissa, Parkkali sanoo. Peruskorjaukset suunnitellaan yhteistyössä alueyhtiöiden ja asukasedustajien kanssa. Tarvittavat korjaukset aikataulutetaan kymmenelle seuraavalle vuodelle, ja suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Alueyhtiöiden isännöitsijät jakavat korjaukset kolmeen koriin eli luokkaan niiden laajuuden, kiireellisyyden ja hinnan mukaan. Heka tekee korjaussuunnitelmien perusteella PTS:n eli pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman yhteenvedon, jonka hyväksyy Hekan hallitus. PTS:n ansiosta vältytään ikäviltä yllätyksiltä sekä voidaan varautua tuleviin vuosiin henkilöresurssien ja rahoituksen osalta. Mäkelänkadulla sijaitsevissa rakennuksissa tehtiin täydellinen peruskorjaus. Kuvat on otettu keittiöstä ennen ja jälkeen remontin.

17 HIMA Helsinkiläiset tyytyväisiä kaupunkiinsa Viimeisetkin Hekan aluetoimistot kimppaan HELSINKI ON JAETULLA toisella sijalla Euroopan komission Urban Audit -tutkimuksessa, jossa mitattiin eurooppalaisten ihmisten tyytyväisyyttä omaan kaupunkiinsa. Ykkönen on Islannin Reykjavik. Tutkimuksessa oli mukana 79 eri Euroopan kaupunkia. Siisteydessä helsinkiläiset arvostivat kaupunkinsa neljänneksitoista parhaaksi, ja melutason kohdalla sijoitus oli kahdeskymmenes. Tutkimus toteutettiin käyttämällä tilastotietoja ja tekemällä haastatteluja ympäri Eurooppaa. SUURIN OSA ALUEYHTIÖIDEN toimistoista on jo muuttanut yhteen kuluneen vuoden aikana. Osoitteeseen Tallinnan aukio 1 B kesällä muuttanutta Myllypuron toimistoa seuraavat loppuvuodesta myös Kontulan ja Vesalan aluetoimistot. Saman rakennuksen naapurirappuun tulee vielä yksi Hekan yhdistynyt toimisto, sillä sinne siirtyvät marras-joulukuussa Vuosaaren ja Puotilan toimistot. KUVAT KAI LOHMAN Alueyhtiöissä takana muutosten vuosi ALKUVUOSI ON OLLUT alueyhtiöissä vauhdikasta aikaa toimistojen muuttojen vuoksi. Nyt ollaan onneksi jo vaiheessa, jossa lähes kaikki toimistot ovat muuttaneet, ja vuoden vaihteessa viimeisetkin siirtyvät saman katon alle. Uudet toimistot sijaitsevat keskeisillä paikoilla, ja asukkaiden liikkuminen on otettu huomioon sijoittamalla ne hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Asukkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä uuden toimistomme sijaintiin Herttoniemessä, kertoo Heka- Roihuvuoren kiinteistösihteeri Arja Siitonen. Meillä on paljon asukkaita, jotka olivat tottuneet asioimaan vuosikausia samassa toimistossa ja on ymmärrettävää, että alussa toiset kokivat välimatkan hankalaksi. Nopeasti kuitenkin uuteen paikkaan on totuttu. ASUKKAIDEN LISÄKSI MUUTOS on ollut merkittävä myös työtekijöille. Erilaisten toimintatapojen yhdistäminen ja uusien asioiden omaksuminen ei aina ole helppoa, muutos on vaatinut joustavuutta kaikilta. Alkukankeudet on voitettu hyvällä meiningillä ja asioista keskustelemalla. Myös Heka-Malmilla ollaan samoilla linjoilla. Nyt yhteiset toimintamallit hakevat vielä uomaansa, mutta vuoden päästä kaikki on varmasti jo huomattavasti selkeämpää, Heka-Malmin kiinteistösihteeri Marita Mäkeläinen toteaa. Positiivisella asenteella päästään pitkälle. Yksi tärkeä asia nousee kaikilta esille: parasta on se, kun vieressä istuu entistäkin isompi joukko osaavia ja ammattitaitoisia ihmisiä. Aina on joku, jonka puoleen kääntyä, kun kaipaa apua. KUVA HEIDI KÄHKÖNEN Hekan Malmi-Maunulan toimiston Marita Mäkeläinen ja Sami Sandström ovat jo löytäneet yhteisen sävelen.

18 18 HIMA Snadit Energiankulutus laskussa, asukasluku nousussa HELSINGIN YMPÄRISTÖTILASTON MUKAAN Helsingin kaupunkialueen energiankulutus jatkaa laskuaan. Helsingin kaupunki tavoittelee asukaskohtaisesti 20 prosentin energiankulutuksen laskua vuosina Nykyisellä kehitysvauhdilla tämä olisi mahdollista, sillä asukaskohtainen kulutus laski kymmenen prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Myös kokonaiskulutus on laskussa. Samalla aikavälillä Helsingin asukasluku kasvoi kahdeksalla prosentilla noin :sta noin :een. Hekasta asiaa Vikailmoitus vaivattomaksi Henrik Lättiläisen katu 12 on ulkonäöltään urbaani ja selkeälinjainen. KUVA ARKKITEHDIT KIRSI KORHONEN JA MIKA PENTTINEN OY SUURIN OSA HEKAN ALUEYHTIÖISTÄ on jo ottanut käyttöönsä verkkosivujen sähköisen vikailmoituksen. Sen ansiosta asukkaan ei tarvitse enää jonottaa puhelinpalveluun tai napata huoltomiestä hihasta pihalla, vaan hän voi olla varma, että vikailmoituksen kulkeutuminen alueyhtiön huollolle on vain muutaman klikkauksen päässä. Ennen vikailmoitukset tehtiin joko puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä henkilökohtaisesti alueyhtiön toimistossa, joissa vikailmoitukset kirjataan ja välitetään edelleen. Nyt niissä yhtiöissä, joissa sähköinen vikailmoitus on käytössä, yksi työvaihe poistuu kokonaan, kun ilmoitukset siirtyvät suoraan huollon omaan työjärjestelmään. Työnjohtaja näkee nopeasti, minkälainen asukkaan ongelma on, ja jakaa vastuut töiden toteuttamisesta huoltomiesten kesken. ILMOITUKSEN TEKEMINEN ONNISTUU helposti myös älypuhelimella ja tabletilla. Vikailmoitukseen voi myös halutessaan lisätä tietokoneelta tai puhelimesta oman, enintään neljän megatavun kokoisen valokuvan korjausta kaipaavasta kohdasta, kuten esimerkiksi irronneesta lattialistasta, hajonneesta saranasta tai vuotavasta hanan tiivisteestä. Kun ilmoitus on lähetetty, sen tehnyt saa sähköpostiinsa kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta. Vies- OSALLISTU LUKIJAKILPAILUUN 1. Kirjaudu osoitteeseen 2. Merkitse numerosarja Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! tissä on linkki, jonka kautta korjauksen edistymistä voi seurata vaihe vaiheelta. Sähköpostiviesti tulee myös silloin, kun huoltomies kuittaa vian korjatuksi ja työn valmiiksi. Heka Pikku Huopalahdessa sähköinen vikailmoitus otettiin käyttöön kesän kynnyksellä, ja ensikokemukset ovat olleet hyviä. Syyskuun alkuun mennessä ilmoituksia on tehty sähköisesti jo yli 400. Työnjohtaja Arto Jähin mukaan myös asukkailta on tullut positiivista palautetta palvelusta. Kaikki meille tehdyt sähköiset vikailmoitukset ovat olleet asiallisia ja selkeitä. Sähköinen vikailmoitusmahdollisuus on nopeuttanut ja parantanut asiakaspalvelua. Parhaimmillaan huoltomies on ollut paikalla vain tunnin kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, Jähi kertoo. Sähköisesti hoidetaan vain kiireettömiä vikailmoituksia. Jos asunnossa valuvat esimerkiksi vedet tiskikoneesta lattialle, kyseessä on hätätyö, jolloin oikea keino yhteydenottoon on edelleen puhelin. Hekan alueyhtiöiden palveluita tarjotaan jatkossa entistä enemmän myös verkossa. Palveluja kehitetään siten, että asukkaan ei tarvitsisi asioida paikan päällä toimistossa kuin sellaisissa henkilökohtaisissa tilanteissa, joissa läsnäolo on välttämätöntä. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. UUSI KOHDE Uusi talo kukkulalle LOKAKUUSSA VANTAANJOEN VARTEEN, kukkulakaupungiksikin kutsuttuun Viikinmäkeen valmistuu Hekan uusi kohde Henrik Lättiläisen katu 12. Keskeisellä paikalla ja korkealla kallion päällä sijaitseva talo tarjoaa asukkailleen upeat näkymät alas Vantaanjokilaaksoon ja ympäröivään luontoon. Talon kolme porrasta pitävät sisällään 4 5 asuinkerrosta. Asuntoja on yhteensä 50, ja niiden koko vaihtelee yksiöistä suuriin viiden huoneen perheasuntoihin. Valoisista asunnoista löytyy joko lasitettu parveke tai puuverhoiltu terassi. Ulkonäöltään urbaani ja selkeälinjainen Henrik Lättiläisen katu 12 on omiaan täydentämään Viikinmäen jo olemassa olevaa modernia rakennuskantaa. Lahdenväylän kupeessa sijaitseva Viikinmäki on alueena nuori mutta jatkuvasti kehittyvä. Kävelymatkan päästä löytyvät niin kaupat, koulut kuin muutkin palvelut. Hyvät kulkuyhteydet keskustaan ja muualle Helsinkiin helpottavat työ- ja koulumatkalaisten arkipäiviä. Asukasmäärän kasvaessa myös lisääntyvät palvelujen tarpeet on huomioitu, sillä Viikinmäkeen on loppuvuodesta valmistumassa uusi päiväkoti ja koulu. Alueelta löytyy monipuolisia liikuntamahdollisuuksia sekä loistavat ulkoilureitit Vanhankaupunginlahdelta ja Viikin luonnonsuojelualueelta lenkkeilijöiden ja muiden ulkoilusta nauttivien iloksi. Kaunis ja monimuotoinen luonto onkin Viikinmäen valtti. Henrik Lättiläisen katu 12:n isännöinnistä ja huollosta vastaa Heka-Pihlajisto. Hakuaika kohteeseen päättyi

19 HIMA KUVAT ISTOCKPHOTO Syöminen on ekoteko Olisimme joka vuosi 125 euroa rikkaampia, jos emme heittäisi ruokaa roskiin. PÄÄKAUPUNKISEUDUN KODEISSA HEITETÄÄN jopa 25 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin joka vuosi. Jos hukkaan heitetty ruoka muutettaisiin rahaksi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT arvioi, että nelihenkinen perhe kävisi pois heittämällään summalla joka vuosi kylpylälomalla. Jäte on aina rahalla ostettua tavaraa, joten kuluttaja voi säästää lompakkoaan vähentämällä jätteen kokonaismäärää. Samalla jätehuoltokustannukset pienenevät. Ympäristö kuormittuu tuotannon jokaisessa vaiheessa, joten jätteen vähentäminen pienentää ympäristövaikutuksia. RUOKAHÄVIKKI ON TURHAAN syntynyttä jätettä, jonka voi välttää esimerkiksi säilyttämällä oikein tai hankkimalla vain pieniä määriä kerrallaan. Kaupassa kannattaakin miettiä, onko esimerkiksi tarjoukseen järkevää tarttua. Muutaman kymmenen sentin alennus ei ole välttämättä säästöä ensinkään, jos tuote päätyy käyttämättömänä tai vähän käytettynä roskiin. Viimeisen käyttöpäivän ohittaneita tuotteita en suosittele käyttämään. Parasta ennen -merkintä sen sijaan ei ole ehdoton, Eviran elintarvikehygieniayksikön ylitarkastaja Annika Pihlajasaari muistuttaa. ENITEN ROSKIIN MENEE MTT:n tutkimuksen mukaan vihanneksia ja muita kasvistuotteita. Niitä voi olla hankala säilöä, sillä kaikki kasvikset eivät kestä pakastamista, toisin kuin esimerkiksi leipä ja liha. Tuoreiden kasvisten osalta on tärkeää kiinnittää huomiota oikeaan säilytykseen. Esimerkiksi tomaatti ja banaani tuottavat etyleenikaasua, joka nopeuttaa lähellä olevien kasvisten kypsymistä. Etyleenille arkoja ovat puolestaan salaatti ja mandariini. Hieman ylikypsät tai kolhiintuneet kasvikset voi vielä soseuttaa smoothieihin tai käyttää ruoanlaittoon. PAKASTIN PIDENTÄÄ TUOTTEIDEN säilyvyyttä merkittävästi. Sinne voi laittaa annospakattuina ylijääneet illalliset, lihat, marjat, sienet ja mehut. Tuoretta leipää voi sulatella pakkasesta viipale kerrallaan esimerkiksi paahtimessa. Aina kannattaa pakastaa vain tuoretta, Pihlajasaari sanoo. Kylmälle herkätkin kasvikset, kuten tomaatit, voi laittaa kypsennettyinä pakkaseen. Silloin siellä odottaa valmis ateriapohja sellaiselle päivälle, kun ei jaksa käydä kaupassa saati laittaa ruokaa alusta asti. Itse laitan viikonloppuisin isot satsit ruokaa, joista teen annoksia pakkaseen evääksi töihin. Jotta ei tarvitse syödä koko viikkoa samaa ruokaa, vaihtelen edellisten viikkojen ruokia pitkin viikkoa, Pihlajasaari kertoo. Leipää ja eläinperäisiä tuotteita on pois heitetystä ruoasta molempia noin viidennes. Silti puolet pois heitetyn ruoan ilmastovaikutuksesta syntyy lihasta, kalasta ja juustosta. Näiden hävikin vähentäminen on ympäristön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Pakastaminen pidentää lihan säilyvyyttä, mutta mitä rasvaisempi liha, sen nopeammin se pilaantuu säilytystavasta huolimatta. Selja Tiilikainen Asiantuntijoina jutussa on käytetty HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvaista, MTT:n elintarviketutkimus yksikön tutkija Juha-Matti Katajajuurta ja Eviran elintarvikehygieniayksikön yli tarkastaja Annika Pihlajasaarta.

20 20 HIMA Home I m the new king of the hill! Autumn of photographs THE HELSINKI-THEMED PHOTO exhibitions present our beautiful city this autumn. Mad about Helsinki (Hulluna Helsinkiin) exhibition shows the favourite spots and stories of Helsinki residents from five decades. Helsinki365, on the other hand, is an online exhibition, created in cooperation by Jussi Hellsten and the Visit Helsinki site. HULLUNAHELSINKIIN.FI PHOTO ARCHITECTS KIRSI KORHONEN AND MIKA PENTTINEN OY AT HOME Energy from light There are a total of 50 apartments in Henrik Lättiläisenkatu 12. DURING THE AUTUMN, the amount of natural light decreases, but the need for it does not. Light also has an impact on peoples wellbeing and it is also a great way to add to your interior decoration. Light controls the daily rhythm and it is connected to our hormones. The principle is that light should give support to the hormonal action, says lighting designer Emilia Rautkylä, who also has a Ph.D. in Technology. Light is one of the most important factors when we wake up, as it stops the secretion of the sleeping hormone. If there is no natural light available, Rautkylä recommends the use of artificial light, especially in the morning. A dawn simulator on the nightstand imitates actual sunrise by increasing the amount of light slowly, up until the person wakes up. The brighter light therapy lamps have become more popular at homes and at work. Many use them to amp up their energy levels in the morning. Artificial light can be used to compensate for the lack of natural light during the darker seasons. However, natural light can be up to thousand times stronger than artificial light, Rautkylä points out. DURING THE EVENING, bright lights should be avoided, which helps to calm down the body for sleep. Traditionally, light has been thought of as something that helps us to see, but it is now more and more often also linked to health and wellbeing, Rautkylä says. The effects light has on people have been studied comprehensively, and it has been linked to the general energy level, performance abilities and mood. It also has indirect effects on the immune system and recovery. If you wake up in darkness, it may be that the secretion of the sleep hormone does not end completely. As a result, you may feel drowsy for the whole day. In the long run, your daily rhythm may become unbalanced. On the other hand, there is plenty of natural light during the summer, which means that the secretion of melatonin has not began properly and people do not sleep well. Rautkylä feels that there is plenty of room for improvement in the lighting solutions of Finnish homes. There are many functional spaces at home, which would require more light, such as home offices and the kitchen. Finns also still believe that turning a lamp on and off demands a great deal of energy. Rautkylä denies this belief and recommends that all lamps are turned off when they are no longer needed. Mood lighting is a whole other matter, however. PHOTO ISTOCKPHOTO ABOUT HEKA New house on the hill IN OCTOBER, HEKA S new site, Henrik Lättiläisenkatu 12, will be completed on the bank of Vantaanjoki river, in Viikinmäki, which is also called the hill town. Henrik Lättiläisen katu is located in a central area, far up on a hill, and it offers its residents a magnificent view down to the valley of Vantaanjoki and the surrounding nature. The three different stairways have four or five floors. There are a total of 50 apartments, and their size varies from one-bedroom apartments to large, fiveroom family apartments. The bright apartments have either a glazed balcony or a terrace with wooden fixtures. The Henrik Lättiläisenkatu 12 site is an urban and clear-lined structure, which perfectly complements the existing modern building stock of Viikinmäki. Viikinmäki, near the Lahdenväylä freeway, is a young region that is developing continuously. Shops and schools, as well as all other services, are merely walking distance away. Great public transportation routes to the city centre and the rest of Helsinki make the days of both pupils and commuters easier. As the resident numbers continue to grow, the increasing need for services is also taken into account, as a new day-care centre and a new school will be completed in Viikinmäki at the end of the year. The region also provides versatile exercise opportunities and great recreational routes in the Vanhankaupinginlahti bay area and Viikki Nature Conservation Area for those who enjoy nature. The beautiful and diverse nature is the strong point of the Viikinmäki area. Heka-Pihlajisto Oy is in charge of building management and maintenance at Henrik Lättiläisenkatu 12. The application period for the site s apartments ended on the 31st of August 2014.