LAITOKSESTA TAIVAAN ALLE Kartoitus vapautuvan vangin asumisesta Espoossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAITOKSESTA TAIVAAN ALLE Kartoitus vapautuvan vangin asumisesta Espoossa"

Transkriptio

1 LAITOKSESTA TAIVAAN ALLE Kartoitus vapautuvan vangin asumisesta Espoossa Hanna-Kaisa Ahonen Diakonia-ammattikorkeakoulu; Helsingin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakoni

2 TIIVISTELMÄ Hanna-Kaisa Ahonen. Laitoksesta taivaan alle. Kartoitus vapautuvan vangin asumisesta Espoossa. Helsinki, kevät 2006, 127 s, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Opinnäytetyön aiheena on vapautuvien vankien asumistilanteen kartoitus, tutkimustehtävänä on selvittää, mitä ja millaisia asumispalveluita ja asumiseen liittyviä tukipalveluita Espoo tarjosi vapautuvalle vangille vuonna Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Teoriaosuus koostuu asunnottomuuteen, syrjäytymiseen ja sosiaalityöhön liittyvistä teorioista ja näkökulmista. Työssä tehtiin myös taustahaastatteluita. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita, joiden avulla haluttiin saada luotettavaa tietoa Espoon asumispalvelujärjestelmästä ja asumiseen liittyvien tukipalvelujen saatavuudesta Espoossa. Teemahaastatteluita oli kahdeksan, haastateltavina olivat sosiaalitoimeen ja asumiseen liittyvät virkamiehet, asumiseen liittyvät paikalliset kolmannen sektorin toimijat ja vankilan sosiaalityöntekijä sekä vapautunut vanki. Aineisto analysoitiin teemoittamalla vastaukset. Teemoittelun jälkeen aineistoa tulkittiin ja tulokset raportoitiin. Tutkimussuunnitelma muotoutui tutkimuksen edetessä, ja tutkimus toteutettiin suunnitelmia muuttaen olosuhteiden muututtua. Tutkimustuloksissa selvitetään vapautuneen vangin mahdollisuuksia saada Espoon kaupungin vuokra-asunto ja asumiseensa tukea kaupungin sosiaalitoimesta. Kartoituksen tulosten mukaan Espoossa ei ollut saatavilla vapautuneille vangeille erikseen suunnattuja tukipalveluita, vaan vapautuneet vangit saivat kaupungin asunto- ja sosiaalitoimesta vain vähän tai ei lainkaan apua ja tukea asumiseensa. Päihdeongelmainen vapautunut vanki sai tuettuja asumispalveluita ainoastaan sitoutumalla päihdeongelmansa hoitoon ja etenemällä hoitojatkumossa, jolloin hänellä oli mahdollisuus edetä porrasteisen asumismallin mukaisesti tuetuista, kontrolloiduista asumismuodoista kohti itsenäisempää asumista. Kartoituksen mukaan väliinputoajiin kuuluivat ne vapautuneet vangit, joilla ei ollut päihdeongelmaa, päihdehoitoon motivoitumattomat vapautuneet, ilman valvontaa vapautuneet ja ne vapautuneet vangit, jotka olivat asioidensa hoitamisessa passiivisia. Heille asumisvaihtoehtoja oli tarjolla vain vähän, käytännössä vain ensisuojatyyppistä yöpymistä. Kartoituksesta nousee esiin myös kunnan sosiaalitoimen ja vankeinhoidon välinen kohtaamattomuus ja työnjaolliset epäselvyydet. Kartoitus osoittaa ylisektorisen välittäjärakenteen tarpeen eri sektorien yhteistyön rakentamisessa. Sosiaalityön perustehtävän ja sen asiakastyön laadun pohtiminen nousee myös kartoituksen johtopäätöksissä esille. Asiasanat: asuminen, asunnottomuus, kartoitus, laadullinen tutkimus, vapautuvat vangit, tuettu asuminen, sosiaalityö

3 ABSTRACT Hanna-Kaisa Ahonen. Released Prisoners Living Situation in Espoo. Helsinki, Spring 2006, 127p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The purpose of this research was to find out what kind of housing support and housing services there were available for released prisoners in the city of Espoo in The theoretical part of it consisted of theories of homelessness and housing, marginalisation and social work among the marginalized groups. The research was qualitative. Eight thematic interviews were carried out. The participants were four leading social workers in the city of Espoo, a social worker from Prison of Helsinki, a third sector official and two experts working with the clients in the field of homelessness. The material was analyzed thematically, then interpreted and reported. The research showed that there were no support system and only very little help available for the released prisoners in the field of housing or living in Espoo. The only possibility to get support for living was by getting on substance abuse or drug treatment programs. The research also pointed out that there were some drop-out groups among released prisoners, who find no help or support. Such groups were those homeless released prisoners, who had no acute substance abuse problem or were not motivated to get any treatment for it, or who were released from prison without probation. For those groups, the only housing available was a temporary shelter. The research showed there was a severe gap in communication between the city of Espoo and Prison Service. The diaconial work could operate in the field as some kind of a client manager. Further studies could be carried out about the current situation of supported housing of released prisoners. Also, further studies could find a solution for the communicational and structural problems between different social organisations. Keywords: Housing, Homelessness, Released Prisoners, Supported Housing, Social Work, Qualitative Research

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SUOMALAINEN ASUNTOPOLITIIKKA Asumisen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Kuntalaisuus Vastuu asumisen järjestämisestä Asuntopolitiikka Omistuspohjainen asuminen Yksityisten markkinoiden vuokra-asunto Arava-asuminen Vuokralaisen taloudellinen tukeminen Sosiaalivirasto vuokran maksajana Toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Asumistuki Sosiaalinen luototus Kuntien sosiaalitoimen asumispalvelut Palveluasuminen Hoito- ja huoltokodit Tukiasunnot Yömajat ja asuntolat Ensisuojat 21 3 VAPAUTUNEET VANGIT ASUNNOTTOMINA Asunnottomuuden määritelmät Kodittomuus Vapautuneiden vankien asunnottomuus Asumiskykyisyys ja asumiskyvyn arviointi Pohjimmaiset asuntomarkkinat Leimaavuus ja viranomaiskontrolli Pysyvyys ja kehämäisyys Asumisen porrasmalli 27

5 3.7 Vapautuneiden vankien asuminen Omistusasunnot Vapautuneet vuokramarkkinoilla Vapautuneiden vankien tuetun asumisen vaihtoehdot Yhteisölliset asumisyksiköt Tukiasunnot Asuntolat Tilapäisesti ulkona tai tuttavien luona asuminen 32 4 ESPOON KAUPUNGIN ASUNTOPOLITIIKKA Asunnottomuus Espoossa Espoon kaupungin sosiaalitoimi 35 5 VANKEUSRANGAISTUKSEN SUORITTAMINEN Rangaistukset Ehdonalaisesti vapautuminen Vangit, rikokset ja vankimäärät Vankilan sosiaalityö ja kuntouttava toiminta Vankiloiden päihdekuntoutus Uusintarikollisuus 42 6 SYRJÄYTYMINEN Käsitteen määrittelyä Huono-osaisuuden ulottuvuudet Vapautuneiden vankien syrjäytyminen 46 7 MARGINAALIT JA SOSIAALITYÖ Yksilön ja rakenteen ongelma Sosiaalityö marginaalissa Integroiva sosiaalityö Toiseutta tuottava sosiaalityö Osallistuva ja osallistava sosiaalityö Empowerment Vapautuneet ja sosiaalityön tarve Vapautuneiden kokemuksia palvelujärjestelmästä 53

6 7.5 Kontrolli ja vallankäyttö sosiaalityössä Asiakkaan kulttuurinen konteksti Vapautuvien vankien päihdeongelmat Huumeidenkäyttö ja rikollisuus Väkivalta ja velat 58 8 TUTKIMUSTEHTÄVÄ, TUTKIMUSKYSYMYKSET, TUTKIMUKSET Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset Vapautuneisiin vankeihin liittyviä tutkimuksia 60 9 TUTKIMUSMENETELMÄT Opinnäytetyöprosessin eteneminen Tutkimusaiheen valinta ja aiheen tarkentuminen Tutkimusluvat Uusi strategia Opinnäytetyön kuvaus Kvalitatiivinen tutkimus Taustahaastattelut Teemahaastattelut Haastattelutilanteet Aineiston analyysi, tulkinta ja raportointi Opinnäytetyön rajaaminen Opinnäytetyön eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vankilan tuki vapautuvalle vangille Asioiden hoitaminen vankilassa Vankeusaikaa koskevat suunnitelmat Vapautumista koskevat suunnitelmat Vankilan näkökulma yhteistyöhön Valvonnan aikainen vapautuneen tukeminen Kriminaalihuoltolaitoksen Espoon aluetoimisto Valvontaan vapautuneiden valvottavien määrä Valvonnan sisältö ja reunaehdot Ilman valvontaa vapautuvat 78

7 10.4 Vapautunut Espoon kaupungin vuokra-asuntojonossa Vuokra-asunnonhakuprosessi Asunnon saamisen kriteerit Maksamattomat vuokrat ja häädöt asumishistoriassa Vapautunut Espoon kaupungin sosiaalitoimen asiakkaana Asiakkuuden määräytyminen Sosiaalitoimistosta saatava henkilökohtainen tuki Sosiaalitoimistosta saatava taloudellinen tuki Vapautuneet sosiaalitoimen asiakkaina Espoon sosiaalitoimen näkökulma yhteistyöhön Vastuun- ja työnjako vapautuneiden asioissa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Espoon kaupungin päihdehuollon asumispalvelut Tilapäiset majoitusvaihtoehdot Y-Säätiön tuottamat asumispalvelut Tuki Y-Säätiön asunnoissa Y-Säätiön kokemukset asuttamistoiminnasta Espoossa Espoon Diakoniasäätiön tuetut asumispalvelut Kivitaskuyhteisö Lintumetsäyhteisö Tukiasuntotyö Ilman päihdeongelmaa vapautunut Espoolainen asunnoton JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Asunnottomana vapautuvien erityisen tuen tarve Väliinputoajat Sosiaalitoimen asiakkuus Vastuu vapautuvan vangin asumisen järjestämisestä Vankilat ja kunnan sosiaalitoimi Vastuu asumisen tuen järjestämisestä kunnassa Yhteistyö rakenteellisena ongelmana Diakoninen näkökulma Diakonian ihmiskäsitys Diakonian olemus käytännön auttamistyössä Seurakuntien vankien parissa tekemä työ 109

8 Diakonian mahdollisuudet vapautuvien vankien asuttamisessa 110 LÄHTEET 111 LIITTEET Liite 1: Taustahaastattelut 123 Liite 2: Teemahaastattelurunko sosiaalivirastoille 124 Liite 3: Teemahaastattelut 126 Liite 4: Lupa haastattelumateriaalin käyttöön 127

9 1 JOHDANTO Vapautuvien vankien asunnottomuus on vakava ongelma pääkaupunkiseudulla ja aiheena ajankohtainen. Vuonna 2002 arvioitiin Suomessa vuosittain vapautuvan asunnotonta vankia, joista suurin osa vapautui pääkaupunkiseudulle. Vankien asunnottomuudelle ovat tunnusomaista asunnottomuuden äärimmäiset muodot: elämä kadulla, rappukäytävissä ja kavereiden nurkissa, huumeluukuissa. Asunnottomien vankien vakavat päihdeongelmat, ennen kaikkea huumeongelmat, ovat tavallisia ja syventävät osaltaan ekskluusiota, äärimmäistä syrjäytymistä yhteiskunnasta. Kriminalisoituneita huumeongelmaisia asunnottomia vankeja onkin kutsuttu yhteiskuntamme kaikkein syrjäytyneimmäksi ja huono-osaisimmaksi ryhmäksi, jonka asuttamista on pidetty toivottomana. Heidän asuttamisekseen ei ole ollut mitään tehtävissä. He muodostavat asunnottomuuden kovan ytimen. Opinnäytetyö koostuu laajasta teoriaosuudesta (luvut 2 7). Teoriaosuudessa olen käsitellyt asuntopolitiikkaa, koska nimenomaan asuntopoliittiset päätökset ohjaavat ja vaikuttavat asunnottomuuden hoitoa. Lisäksi teoriaosuus pyrkii valaisemaan asunnottomuuden, asumisen ja asuttamisen sekä tuetun asumisen tematiikkaa ja esittelee näkökulmia, teorioita ja termejä asunnottomuuskeskustelusta. Käsittelen rikosseuraamusalaa pääpiirteittäin ja avaan syrjäytymisen, huono-osaisuuden, marginalisaation ja voimavaraistumisen käsitteitä. Teoriaosuuteen on tullut teemahaastatteluaineiston johdattamana kokonaan oma lukunsa sosiaalityöstä, nimenomaan marginaalissa syrjäytyneiden sekä vapautuneiden vankien parissa tehtävästä sosiaalityöstä ja sen erityispiiteistä. Olen myös käsitellyt lyhyesti päihde- ja etenkin huumeongelmaa, koska aihe tuli voimakkaasti esiin lähdekirjallisuudessa. Luvussa kahdeksan käsittelen tutkimusongelmaa ja avaan tutkimuskysymyksiä. Luku sisältää myös katsauksen vapautuneiden vankien asumiseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimusmenetelmät -luvussa olen käsitellyt opinnäytetyön etenemistä ja kuvannut käyttämiäni tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmiä. Selvitän otantaa ja kuinka olen haastatteluaineistoa käsitellyt ja tulkinnut. Tutkimustuloksissa kuvaan vankilan sosiaalityön, espoolaisten vapautuvien eh-

10 10 donalaisvalvonnasta vastaavan Espoon Kriminaalihuoltolaitoksen ja Espoon kaupungin vuokra-asunto- ja sosiaalitoimen mahdollisuuksia tukea Espooseen vapautuvan vangin asumisen järjestämistä ja asumista. Esittelen myös, mitä ja millaisia asumispalveluita ja asumiseen liittyviä tukipalveluita Espoo tarjosi vapautuvalle vangille vuonna Luvussa on esitelty myös kaksi asumispalveluita tarjoavaa kolmannen sektorin palveluntuottajaa. Johtopäätöksissä pohdin kartoitukseen tuloksia ja kirkon diakoniatyön periaatteita sekä pohdin, mikä diakoniatyön rooli saattaisi olla vapautuneiden vankien asumisen tukemisessa nykyisessä palvelujärjestelmässä. Vapautunet vangit ja heidän asunnottomuutensa on ammatillisesti merkittävä ja erittäin haastava aihe. Vapautuvien vankien problematiikka sijaitsee aivan sosiaalityön ja kirkon diakoniatyön ytimessä ja on siten ohittamaton ja luovuttamaton osa molempien perinteistä missiota. Kuitenkin asunnottomat vapautuneet vangit syrjäytyvät helposti kaikenlaisten yhteiskunnan palvelujärjestelmien ulkopuolelle. Olen rajannut kartoituksesta kokonaan pois nuorisovangit eli alle 21-vuotiaana vankeusrangaistustaan suorittavat sekä naisvangit. Molemmat ryhmät poikkeavat sen verran ehkä pitkänkin rikosuran tehneistä miesvangeista, että he ansaitsevat aivan oman kartoituksensa. Samoin olen rajannut kartoituksesta pois omistusasunnoissa, perheensä kanssa omissa asunnoissa ja opiskelijaasunnoissa asuvat vapautuvat vangit, sillä he ovat vähemmistönä vapautuvien vankien joukossa, eivätkä luultavasti asumisen tukitoimien tarpeessa.

11 11 2 SUOMALAINEN ASUNTOPOLITIIKKA 3.1 Asumisen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Asumista turvataan Suomessa lainsäädännön avulla: Suomen uuden perustuslain 6 pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 9 pykälän 1 momentin mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Perustuslain 19 pykälän 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. (Suomen perustuslaki 2000). Myös muut kuin perustuslaki ohjaa asumisen järjestämistä Suomessa: Laki asunto-olojen kehittämisestä (919/1985) ohjaa julkisen vallan toimintaa. Sen mukaan julkinen valta edistää oikeutta asuntoon kehittämällä asunto-oloja erilaisin tukitoimin. Kunnan on myös huolehdittava siitä, että toimenpiteet asunto-olojen kehittämiseksi suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua ja tukea asunnon tai asumisen järjestämisessä. Kunnan on hankittava tai varattava paikallista tarvetta vastaava määrä palvelu- ja tukiasuntoja ja tarpeen mukaan myös muita asuntoja näille kunnan erityistä apua tarvitseville henkilöille. (Jääskeläinen 2004, 2; Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 21; Tapanainen 1998, 5.) Nämä lait lähinnä ohjaavat kuntien toimintaa, sitovaa velvoitetta niistä ei kunnille seuraa. Laura Hassi-Nuorluoto on huomauttanut, että puhe jokaisen oikeudesta asumiseen on harhaanjohtavaa, sillä se ymmärretään helposti vaatimukseksi jokaisen oikeudesta asuntoon. Hassi-Nuorluoto korostaa, että kenelläkään ei voi olla oikeutta asuntoon, sillä asunto ei ole oikeus vaan tavara. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies huomauttaa, että oikeutta asuntoon ei ole turvattu perustuslaissa yksilöllisenä subjektiivisena oikeutena. (Hassi-Nuorluoto

12 b, 161; Jääskeläinen 2004, 4; Kärkkäinen ym. 1998, 21.) Kuntalaisuus Kotikuntalain 2 pykälän mukaan henkilön kotikunta on pääsääntöisesti se kunta, jossa hän asuu. Jos henkilöllä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys (Jääskeläinen 2004, 3) Vastuu asumisen järjestämisestä Vastuu asumisen järjestämisestä on yksiselitteisesti kunnalla. Vuonna 1984 voimaantullut sosiaalihuoltolaki määrittelee asumispalvelut kunnan sosiaalitoimen tehtäväksi. Kunnilla on viimekädessä vastuu asunto- ja sosiaalipolitiikassa sekä palveluiden tuottamisessa ja niiden koordinoinnista. Asunnottomuus on ensisijaisesti paikallinen, kuntatason ongelma, samoin kuin kunnalla on paikallisella tasolla keskeinen rooli asunnottomuuden vähentämisessä luvulla kuntien vastuu on kasvanut samalla, kun valtio on vetäytynyt vastuusta. Nykyisin paikallisilla viranomaisilla on valtaa päättää, mihin kuntien rahat käytetään. (Asunnottomuuden vähentämisohjelma , 12; Hassi-Nuoluoto 2000a, 13; Kärkkäinen ym. 1998, 12-13, 27-28, 66.) Kunnan hallinto perustuu itsehallintoon eli kunnan valtaan hoitaa itse omia asioitaan. Mahdollisuus itsehallintoon syntyy kunnille kuuluvan verotusoikeuden kautta. Koska kunnat voivat itse määrätä verotulojensa suuruuden, on niillä vastaavasti melko suuret mahdollisuudet vaikuttaa tarjoamiensa yhteiskunnallisten palvelujen laatuun ja määrään ja melkoiset mahdollisuudet tuottaa variaatioita kunnallisten hyvinvointipalvelujen tasossa. (Mäntysaari 1991, ) Perinteisesti vastuunjako kuntien sisällä asunnottomien asuttamisessa on ollut sellainen, että erityistä apua, tukea ja huolenpitoa tarvitsevat asunnottomat ovat kuuluneet kunnan sosiaaliviranomaisten vastuulle ja ne asunnottomat, joiden ainoa ongelma on ollut asunnon puuttuminen, ovat kuuluneet kunnan asunto-

13 13 toimen piiriin. (Asunnottomuuden vähentämisohjelma , 22.) Palvelujärjestelmät sekä asuminen eivät nykyisellään muodosta kunnissa saumatonta kokonaisuutta. Kunnissa vuokra-asuntoja omistavat niin kunnat kuin yleishyödylliset yhteisöt. Laaja joukko erilaisia organisaatiota, säätiöitä, järjestöjä ja hengellisiä yhteisöjä myy kunnalle asumispalveluita ostopalvelusopimuksin. Yksityissektorilla on omat intressinsä esimerkiksi asunnottomien asuntolatoimintaan. Sosiaalibarometri 2004 mukaan 90 prosenttia kuntien sosiaalitoimista ostaa yksityisiä palveluja (Simonen, 2005). Vastuunjakokysymykset samoin kuin kilpailuttamisen pelisäännöt ovat sen sijaan usein epäselviä - erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden kohdalla. Kolmas sektori toimii täydentävässä roolissa julkisen sektorin kantaessa kokonaisvastuun palvelujen organisoinnista. Kolmannen sektorin toimijoiden keskinäinen yhteistyö on kuitenkin ollut paikoin kehittymätöntä, puutteellista ja toimimatonta, samoin kuin kolmannen sektorin yhteistyö kunnan, erityisesti sen asuntotoimen kanssa. (Asunnottomuuden vähentämisohjelma , ) 2.2 Asuntopolitiikka Kun asunnottomuuden suunnitelmallinen poistaminen käynnistettiin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen, perustui se kahdenlaisille toimenpiteille: säädeltyyn arava-asuntotuotantoon sekä valtion mahdollisuuteen tarjota lainaa pankkeja edullisemmin sosiaalista asunnonhankintaa varten. Nämä toimenpiteet loivat edellytykset jakaa asuntoja maalta muuttaneille kaupunkilaisille, pienituloisille ja asunnottomille. Vaikka säätelyn mahdollisuudet ovat sittemmin muuttuneet, ovat käytössä yhä ne samat välineet, joita asuntojen jakoon aikanaan luotiin. Valtakunnallisen aravapolitiikan tavoitteena on ollut ja on yhä asunnottomuuden vähentäminen. Aravapolitiikan avulla vuokra-asuntotarjontaa yritetään ohjata myös asunnottomille asunnontarvitsijoille. Aravarahoitteisen vuokraasuntokannan asunnonjakokäytäntöjä on suunnattu siten, että ne suosivat heikommin pärjääviä asunnon hakijoita, joilla ei ole taloudellisia resursseja hankkia asuntoa vapailta markkinoilta. (Hassi-Nuorluoto 2000, )

14 14 Asuntopolitiikan piiriin voidaan katsoa kuuluvan toimet asuntojen kysynnän ja tarjonnan säätelemiseksi, valtion taloudellinen tuki lainojen ja avustusten muodossa, kaupunkisuunnittelu, rakentamismääräykset ja vuokrasääntely. Myös ne toimet, joilla pyritään turvaamaan heikoimmin toimeentulevan väestön asuminen järjestämällä heille sellaista erityis- tai tukiasumista, mitä kukin ryhmä tai yksilö tarvitsee, ovat perinteisesti kuuluneet asuntopolitiikan piiriin. (Kärkkäinen ym. 1998, ) Suomalainen asuntopolitiikka perustuu omistusasumiselle. Vakinaisesti asutuista asunnoista lähes 70 prosenttia on omistusasuntoja. Koko asuntokannasta 12 prosenttia ja kaikista vuokra-asunnoista 40 prosenttia on aravavuokra-asuntoja. Suomessa on paljon pienituloisia, joiden ainoaksi asumisratkaisuksi jääkin aravavuokra-asunto. Vuokra-asuntokannan osuus on pieni verrattuna monen muun Euroopan Unionin maan vuokra-asuntokantaan. (Kärkkäinen ym. 1998, 14; Asunnottomuuden vähentämisohjelma 2001, 10.) Suomessa eräs tärkeimmistä asunnottomuuden syistä on kohtuuvuokraisten asuntojen puute. Valtaosa vuokra-asuntojen hakijoista on pienasuntokuntia. Aravavuokra-asuntojen hakijoista yhden hengen talouksia on yli puolet, mutta haettavina olevista asunnoista yksiöitä on vain vajaa neljännes. Tarjolla oleva vuokra-asuntokanta ei siis pysty vastaamaan kysyntää. Hakijoiden ja haettavien asuntojen välinen kuilu on kasvanut erityisesti kasvukeskuksissa. (Asunnottomuuden vähentämisohjelma 2001, 10.) Viime vuosina on käyty keskustelua aravajärjestelmän tulevaisuudesta. Valtion tukema arava-asuntotuotanto on vähentynyt voimakkaasti, koska nykyisessä korkotilanteessa markkinakorkoinen laina on halvempaa kuin aravalaina. On herännyt kysymys, tarvitaanko Suomessa enää sosiaalista asuntotuotantoa. Ympäristöministeriön asettama selvitysmies Lauri Tarasti otti selvityksessään voimakkaasti kantaa käytyyn keskusteluun sosiaalisen asuntotuotannon tulevaisuudesta. Selvitysmiehen vakaa näkemys on, että myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on ryhmiä, joiden asumista ei pystytä vapaiden markkinoiden toimesta hoitamaan tyydyttävästi. Tällaiset ryhmät, kuten asunnottomat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, tulevat jatkossakin tarvitsemaan valtion tukemaa asuntotuotantoa. (Ahtiainen 2002; Ympäristöministeriön tiedote

15 ) 2.3 Omistuspohjainen asuminen Oman omistusasunnon hankkimiseksi täytyy yleensä säästää huomattavan paljon rahaa ja ottaa lisäksi lainaa, usein 10 20, nykyisin jopa lähes 30 vuodeksi. Osaomistusasuminen on asumismuoto, jossa asukas sijoittaa aluksi vain osan asunnon hankintahinnasta (20-30 prosenttia) ja omistaa vastaavan suuruisen vähemmistöosuuden asunnosta. Asumisoikeusasunto sijoittuu hallintamuodoltaan vuokra-asumisen ja omistusasumisen väliin. Asukas maksaa asumisoikeusmaksuna 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja lisäksi kuukausittain käyttövastiketta. (Espoon kaupunki 2005; Kuluttajavirasto 2005; Ympäristöministeriö 2005.) 2.4 Yksityisten markkinoiden vuokra-asunto Vuonna 2001 Suomessa oli yhteensä vuokra-asuntoa, joista noin puolet oli rahoitettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Loput olivat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kaikkia vuokra-asuntoja koskee laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, jossa on säännöksiä mm vuokrasopimuksesta, vuokran määrästä sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta. (Ympäristöministeriö ) Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokra määräytyy ensisijaisesti osapuolten välisin sopimuksin ja markkinoiden mukaan. Niitä omistavat yksityishenkilöiden lisäksi mm. vakuutusyhtiöt ja seurakunnat. Vapaiden markkinoiden vuokria ei Suomessa enää säännellä, vaan niiden suuruudesta, korotuksista ja laskuista päättää vuokranantaja. Vuokra-asuntoa voi jokainen etsiä itse tai kiinteistövälittäjän kautta. Välittäjän perimän palkkion lisäksi vuokranantaja vaatii yleensä vuokravakuuden. Yksityisten markkinoiden vuokrataso on monen velkaantuneen, toimeentulotuen varassa elävän vapautuneen vangin ulottumattomissa. Asumishakutilanteeseen oman haasteensa tuovat häiriöt luottotiedoissa, työttömyys ja vankilatausta. (Granfelt 2003, 36; Kuluttajavirasto ; Ympäris-

16 16 töministeriö ) 2.5 Arava-asuminen Kunnille ja muille julkisyhteisöille, yleishyödyllisille asuntoyhteisöille sekä vakuutusyhtiöille voidaan myöntää arava- ja korkotukilainoja vuokra-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen. Yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden on toimittava laissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti, ja niiden toiminta poikkeaa puhtaasti voittoa tavoittelevien liikeyritysten toimintaperiaatteista. Niiden toiminnan tavoitteena on kohtuuhintaisten, asumisturvaltaan hyvien asuntojen tuottaminen. Suurimmat ylishyödylliset asuinyhteisöt kuuluvat valtakunnallisiin konserneihin, joita ovat VVO-yhtymä Oy, Sato-Yhtymä Oy, YH-yhtymä Oy ja Tarveasunnot Oy. Paikallisesti toimii myös pienempiä yleishyödyllisiä asuntoyhteisöjä esim. opiskelija-asuntosäätiöt ja vanhusten palvelutalojen omistajat. (Ympäristöministeriö ) Asukkaat arava- ja pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitettuihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. Aravavuokra-asukkaaksi valitsemisen perusteena ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Hakijaruokakunnan tulot eivät saa ylittää Valtioneuvoston vahvistamia tulorajoja. Tuloraja yksinäiselle asunnonhakijalle on euroa kuukaudessa sallittujen vähennysten jälkeen. Sallittuja vähennyksiä ovat esimerkiksi lapsi-, elatusapu- ja opintolainavähennykset. (Jääskeläinen 2004, 2; Ympäristöministeriö 2005 ja 2006.) Oikeus asukasvalintoihin on vuokratalon omistajalla, Valintaa tehdessään asukasvalitsijan on kuitenkin noudatettava valinnan perusteista annettua normistoa, jonka noudattamista valvoo kunta. Vuonna 2003 haettavia arava- ja korkotukivuokra-asuntoja oli , niihin hakijoita oli , eli 2,3 hakijaa yhtä asuntoa kohti. Kun kunnan aravavuokra-asunnonhakijoita on enemmän kuin jaettavia asuntoja, on ilmeistä, että laissa mainittujen asukasvalintaperusteiden tarkankin arvioinnin jälkeen jää vielä suuri joukko keskenään samanlaisessa asemassa olevia hakijoita. Tehtäessä asukasvalintaa tämän ryhmän sisällä on kes-

17 17 keistä, että valintaperusteet ovat syrjimättömiä. Mikäli nykyisten lain mukaisten asukasvalintaperusteiden mukaan samassa asemassa olevien hakijoiden välille ei pystytä osoittamaan tarkoituksenmukaisia syrjimättömiä valintaperusteita, tulisi eduskunnan oikeusasiamiehen mielestä harkita asukasvalintaa koskevan normiston kehittämistä. (Jääskeläinen 2004, 2, 6; Tilastokeskus 2004, 15.) Asukasvalinnalla voidaan pyrkiä luomaan asuntoyhtiön sosiaalista monimuotoisuutta, myös ennaltaehkäisemään ongelmia, joten asuntoa ei välttämättä aina saa sitä eniten tarvitseva, vaan asumiskykyinen asukas. Asumiskykyisyydellä tässä tarkoitetaan ylipäätään hakijan rikkeetöntä asumishistoriaa. Asunnon hakijoilta edellytetään vuokrarästittömyyttä tai vähintään sopimusta rästien maksamiseksi. Usein tällaisen henkilön kanssa tehdään aluksi vuokrasopimus yhden vuoden määräajaksi, jotta nähdään, suoriutuuko hän vuokranmaksusta. Vuokranantajat tarkistavat yleensä asunnonhakijoiden maksuhäiriöt luottotietorekisteristä. Ulosottorekisterit sisältävät näitä tietoja noin 10 edeltävän vuoden ajalta. Sitä aiemmista häiriöistä ei näy tietoa. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 39, 78, 90.) 2.6 Vuokralaisen taloudellinen tukeminen Sosiaalivirasto vuokranmaksajana Sosiaalivirasto saattaa auttaa vuokralaista yksityisen vuokrasuhteen kuluissa kuten takuuvuokran ja vuokran maksamisessa. Sosiaaliviraston yksityiselle vuokranantajalle maksama vuokra saattaa kuitenkin kariuttaa vuokrasuhteen syntymisen alkuunsa, jos myös maksukykyisiä vuokra-asunnon hakijoita on markkinoilla runsaasti. Joissain tilanteissa varma vuokranmaksaja on taas edesauttanut asiaa. Näin oli varsinkin viime laman aikana. (Granfelt 2003, 36; Hassi-Nuorluoto 2000, 18.)

18 Toimeentulotuki Toimeentulotuki turvaa viimesijaisesti toimeentulon tilanteissa, joissa muut tulot ja varat ovat riittämättömät. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien osuus on vähentynyt nousukauden myötä. Vuonna 2000 toimeentulotukea sai kuitenkin liki taloutta. Asumismenojen takia tukea sai 14 prosenttia toimeentulotukiasiakkaista, ja asumismenoihin myönnetty toimeentulotuki onkin lisääntynyt eniten. Syynä on osaltaan vuokratason viimeaikainen nousu. (Espoon kaupunki 2006; Salovaara- Karstu & Muttilainen 2004, 61.) Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevällä toimeentulotuella on tuettu henkilöitä, joita on kohdannut äkillinen kriisi, esimerkiksi perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Tukea on myös myönnetty henkilöille ja perheille, joiden toimeentulo on vaarantunut sellaisten menojen, esim. lainanlyhennysten vuoksi, joita ei voida toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon. Ehkäisevän tuen myöntämisellä vuokrarästien hoitoon on voitu välttää häätö, sen seurauksena mahdollisesti tapahtuva perheen hajoaminen ja perheen tilanteen muuttuminen entistä vaikeammaksi. Vaikka ehkäisevä tuki on koettu erityisen käyttökelpoiseksi akuuteissa kriiseissä, monissa kunnissa ei ole ollut ehkäisevää toimeentulotukea lainkaan budjetoituna. Niissä kunnissa, joissa ehkäisevää tukea oli käytetty, sitä pidettiin tuloksellisena. (Asunnottomuuden vähentämisohjelma 2001, 18; Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 61.) Asumistuki Asumistukea myönnetään valtion varoista pienituloisille ruokakunnille vuokra-, omistus-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnon asumismenojen pienentämiseksi. Tuensaajina voivat olla lapsiperhe, lapsettomat avio- ja avoparit, yksinäiset tai yhteisössä asuvat, myös eläkkeensaajat ja opiskelijat. Kansaneläkelaitos

19 19 myöntää ja maksaa kaikki asumistuet. (Ympäristöministeriö ) Sosiaalinen luototus Takaisin maksettava sosiaalinen luototus on osa kunnan sosiaalihuoltoa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi vuokranmaksun vuoksi taloudellisissa vaikeuksissa olevien henkilöiden auttamiseen. Sitä myönnetään lähinnä vähävaraisille, mutta maksukykyisille henkilöille esimerkiksi pienten velkojen järjestelyyn ja välttämättömien hankintojen rahoittamiseen. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 62.) 2.7 Kuntien sosiaalitoimen asumispalvelut Kuntien sosiaalitoimien asumispalvelut sisältävät vaihtelevan valikoiman erityyppisiä palveluja. Tähän asumispalvelujen kirjoon on pyritty luomaan yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta erilaisten luokittelujen avulla. Yksi tapa asumispalvelujen luokittelemiseksi on luokittelu kohteena olevan asiakasryhmän mukaan. Tällaisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset, vanhukset, lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat. Näille ryhmille kunnilla on omat asumispalvelujärjestelmänsä. Toisaalta asumispalveluja ryhmitellään hoitaviin ja tukeviin palveluihin. Tämä luokittelu tavoittaa kenties paremmin näiden asumispalvelujen sisältöä, mutta ei välttämättä kata kaikkia asumispalveluita. Kuntien asumispalveluyksiköissä oli vuonna 2000 noin asumisvuorokautta. Asumispalvelujen paikkaluku on noin ja asiakkaita on vuosittain noin (Hassi-Nuorluoto 2000, 10; Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 31.) Palveluasuminen Palveluasuminen on huoltosuhteeseen perustuvaa ympärivuorokautista palvelua päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat tilapäisesti tai pysyvästi päivittäistä tukea ja apua. Asumispalvelut vaihtelevat suuresti luonteeltaan, eroja on mm. asumisajoissa ja henkilöstörakenteessa. Asumisen lisäksi palveluasumiseen

20 20 kuuluu vaihtelevasti myös muita palveluja, kuten mahdollisuus erilaisiin hoitoihin, kuntoutukseen sekä esim. ruokailuun. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 31.) Hoito- ja huoltokodit Hoitokodit ovat kuntouttavia asumispalveluja aktiivi-ikäisille, ja niiden tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen, mahdollisesti myös työhön. Hoitokoteja on sekä kuntoutusyksiköissä että erillisinä. Asumispalveluja tarjoavat myös huoltokodit, jotka on tarkoitettu pitempiaikaista, jopa pysyvää asumista varten iäkkäille päihteiden käyttäjille. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 31.) Tukiasunnot Tukiasunnoissa asuvien selviytymistä pyritään edistämään erilaisilla tukitoimilla. Tarkkaa tietoa tukiasuntojen määrästä ei ole, vuonna 1995 niitä arvioitiin olevan lähes 7 000, joista noin puolet oli järjestöjen ylläpitämiä. Asunnot ovat joko yksittäisiä asuntoja, asuntoryppäitä samassa portaassa tai erityisesti itsenäiseen, tuettuun asumiseen tarkoitettuja rivi- tai kerrostaloasuntoja. Niissä saattaa olla yhteisiä päiväkeskus- ja harrastetiloja sekä tukiperheiden asuntoja. Tukiasuminen avulla pyritään tavoitteellisesti vahvistamaan asukkaiden valmiuksia itsenäiseen asumiseen. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 31.) Yömajat ja asuntolat Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa järjestöjen ja yksityisten ylläpitämistä yömajoista ja asuntoloista. Osa asunnottomien päihdeongelmaisten ensisuojista ja palvelukeskuksista, samoin kuin majoituspaikoistakin, on kuntien sosiaalitoimen ylläpitämiä. Majoitustoiminnan taso on hyvin kirjavaa. Vaikka tosiasiallisesti sekä kunnan että yksityisten ja järjestöjen ylläpitämissä majoitusyksiköissä hoidetaan päihdehuollon asiakkaita, niiden liittyminen päihdehuollon palvelujärjes-

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 163. Laki. Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 163. Laki. Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 N:o 163 166 SISÄLLYS N:o Sivu 163 Laki Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun

Lisätiedot

OHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA

OHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA 1 KUNNANHALLITUKSILLE KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE Toimivalta: Aravarajoituslaki (1190/1993) 4 d, 7 4 mom. ja 23, Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001) 11

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella T A M P E R E E N K A U P U N K I Kriisiasuminen Tampereella Kriisiasumispalvelut ovat yhteisiä kaikille asunnottomille tuen tarpeen

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain 13 :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 25.5.2016 206 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 25.05.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 72 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jouttimäki,

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 30.9.2008 Dnro 143/1/07. Sosiaaliviranomaisten menettely asuntoasiassa

APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 30.9.2008 Dnro 143/1/07. Sosiaaliviranomaisten menettely asuntoasiassa APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 30.9.2008 Dnro 143/1/07 ASIA Sosiaaliviranomaisten menettely asuntoasiassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 2.2.2007

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2)

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) Asunnottomuudesta 7 850 yksinäistä asunnotonta ja 450 perhettä Asunnottomuus

Lisätiedot

Arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinta sekä valvonta

Arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinta sekä valvonta Miehikkälän kunnanhallitus 192 07.12.2015 Miehikkälän kunnanhallitus 10 18.01.2016 Arava- ja korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinta sekä valvonta 61/09.091/2015 Khall 07.12.2015 192 Liite

Lisätiedot

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot