Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen."

Transkriptio

1 Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen. Pirkko Koivunen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (englanti) Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2006

2 Tampereen yliopisto Käännöstiede (englanti) Kieli- ja käännöstieteiden laitos Koivunen, Pirkko: Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen. Pro gradu -tutkielma, 50 sivua + liitteet (1 kpl) + englanninkielinen lyhennelmä 5 sivua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisin keinoin kääntäjä voi tehdä tekstistä feministisempää kääntäessään tekstiä englannista suomeen päin eli kääntää tekstiä feministisesti. Tutkimuksessa käytetään teorioita sekä käännöstieteen että feministisen kielitieteen saroilta. Tutkimuksessa tarkastellaan aluksi, miksi nainen on niin yhteiskunnassa kuin kielessäkin marginaalisessa asemassa ja miten yhteiskunnallinen ja kielellinen seksismi liittyvät toisiinsa. Englannin ja suomen kielestä kartoitetaan piirteitä, joissa kielellistä seksismiä ilmenee. Tarkastelemalla ideologian välittymistä kielen avulla ja kääntäjän ideologian vaikutusta tekstiin osoitetaan, että kääntäjän olisi tärkeätä avoimesti ilmaista ideologiansa lukijoille. Ajatus kääntäjän näkyvyydestä onkin olennainen osa feminististä kääntämistä, jonka keskeisiä periaatteita tarkastellaan omassa luvussaan. Tutkimuksen empiirisenä osana oli englanninkielisen novellin suomentaminen feministisesti. Tekstin analysoinnissa kiinnitettiin huomiota lähdetekstin sukupuolia kuvaaviin piirteisiin, ja käännösprosessin olennainen käännösongelma tämän tutkimuksen kannalta oli näiden piirteiden kääntäminen siten, että tekstin maskuliininen aines väheni ja feministinen aines lisääntyi. Analyysissa ja käännösprosessissa käytettiin hyväksi tutkimuksessa tehtyä kartoitusta kielen sukupuolittumista osoittavista piirteistä. Tutkimuksessa todettiin, että olosuhteiden salliessa kääntäjän on mahdollista tehdä tekstistä ainakin jossain määrin feministisempää. Ongelmaksi todettiin, ettei suomen kielen osalta ole tehty vielä kovin paljon tutkimusta siitä, millaiset ilmaukset koetaan naisia alistaviksi tai voimauttaviksi, eikä esimerkiksi feministisiä uudissanoja ole kehitetty kovin paljon. Avainsanat: feministinen kääntäminen, feministinen lingvistiikka, kääntäjän näkyvyys

3 Sisällys 1. JOHDANTO FEMINISTINEN LINGVISTIIKKA NAISEN KULTTUURINEN TOISEUS SUKUPUOLEN RAKENTUMINEN KIELESSÄ ESIMERKKEJÄ KIELEN SUKUPUOLITTUNEISUUDESTA KÄÄNTÄJÄN IDEOLOGIA FEMINISTINEN KÄÄNTÄMINEN FEMINISTISEN KÄÄNTÄMISEN SYNTY FEMINISTISEN KÄÄNTÄMISEN KEINOJA GOODBYE TO ALL THAT FEMINIINISSÄ NOVELLIN ANALYYSI JA KÄÄNNÖSPROSESSI KÄÄNNÖSRATKAISUJA GOODBYE TO ALL THAT: FEMINISTINEN SUOMENNOS PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITE: JOAN DIDIONIN NOVELLI GOODBYE TO ALL THAT ENGLISH SUMMARY VISIBLE TRANSLATOR AND VISIBLE WOMAN... 60

4

5 1. Johdanto Feministisessä tutkimuksessa on monia haaroja, joista yksi on kielen ja sukupuolen suhdetta tutkiva feministinen lingvistiikka. Feministinen kielentutkimus on osoittanut kielen välittävän maskuliinista maailmankuvaa, ja tämän seurauksena on syntynyt pyrkimyksiä paljastaa ja poistaa maskuliinisia piirteitä teksteistä ja korvata ne siten, että naiset ja feminiinisyys pääsevät näkyvälle sijalle sekä teksteissä että niiden myötä maailmassa. Tällaisen feministisen kirjoittamistavan edelläkävijöitä ovat olleet kanadanranskalaiset feministikirjoittajat (mm. Nicole Brossard ja Lise Gauvin). Heidän tekstiensä kääntäminen englanniksi puolestaan antoi voimakkaan sysäyksen feministisen kääntämisen synnylle. Feministisen kääntämisen tarkoituksena on tuoda esiin sekä tekstin feministisyys että kääntäjän aktiivinen rooli tekstin uudelleenluojana. Feministisessä kääntämisessä ei kuitenkaan ole yhtä yhtenäistä teoriaa tai käytäntöä, vaan eri kääntäjillä ja teoreetikoilla on siitä erilaisia näkemyksiä. Yksikään ihminen ei ole ideologisten vaikutusten ulottumattomissa, ei kääntäjäkään. Kääntäjään kuten kehen tahansa toimijaan vaikuttaa aina hänen oma ideologiansa, joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Joissakin käännöstavoissa, esim. postkolonialistisessa kääntämisessä, ideologia julistetaan avoimesti ja tekstiä käsitellään ideologian mukaisesti. Myös feministinen kääntäminen on tällainen käännösstrategia. Feministiset käännösmetodit vaihtelevat kääntäjän esipuheista aina Luise von Flotowin (1991) esittelemään tekstin kaappaukseen, joka voi tuntua melko radikaalilta tavalta kääntää, jos sitä verrataan perinteiseen uskollisuuden vaatimukseen lähdetekstin kirjoittajaa kohtaan. Alun perin feministinen kääntäminen suuntautui nimenomaan feministisiin, usein kokeellisiin teksteihin, mutta mm. von Flotow (1991) nostaa esiin huomion, että feminististä käännöstapaa voidaan soveltaa myös muihin teksteihin: esim. Susanne de Lotbinière-Harwood käänsi Lise Gauvinin geneerisessä maskuliinissa kirjoitetun teoksen Lettres d une autre feministisesti. Tässä tapauksessa tosin kirjailija ja kääntäjä olivat molemmat feministejä ja kääntäjä oli käännösprosessin 1

6 aikana läheisessä yhteydessä kirjailijaan, joten tekstin "korjaamiseen" feministiseksi oli von Flotowin päätelmän mukaan kirjailijan lupa. (von Flotow 1991: ) Tästä voi kuitenkin päätellä, että ei-feministisellä tyylillä kirjoitettu lähdetekstikin on mahdollista kääntää feministisesti. Françoise Massardier-Kenney esittää (1997), että feminististä käännöstapaa voi soveltaa esimerkiksi teksteihin, jotka on kirjoitettu ennen kuin feministinen tutkimus kehittyi ja jotka kenties tästä syystä eivät ole feministisesti kirjoitettuja sukupuolen esittämiseen kielessä kun ei aiemmin juuri kiinnitetty huomiota. Tätä käännöstapaa voisikin hyödyntää käännettäessä varhaisten feministikirjailijoiden tekstejä. Voi olla myös muita tapauksia, joissa kohdetekstin skopos vaatii feministisen käännösstrategian käyttämistä. Esimerkiksi tässä tutkielmassa käytän feminististä käännösstrategiaa tutkimusmielessä. Tärkein motiivi feministiselle kääntämiselle kuitenkin lienee se, että kääntäjän oma ideologinen vakaumus sitä vaatii. Ideologia on myös minun tärkein motiivini tämän aiheen valitsemiselle, olen nimittäin itsekin feministi, mikä luultavasti näkyy tekstissäkin. Suurin osa feminististä kääntämistä koskevista tutkimuksista ja havainnoista koskee englantia ja ranskaa sekä jossain määrin espanjaa ja saksaa (Sebnem Susam-Sarajeva 2005: 170). Suomen kielen kannalta feminististä kääntämistä ei tietääkseni ole tutkittu paljon eikä sitä ole Suomessa juuri harjoitettu, vaikka feministisestä kääntämisestä ylipäänsä löytyykin mainintoja suomalaisista käännöstieteen julkaisuista (esim. Kaisa Koskinen 2000). En onnistunut löytämään yhtäkään suomenkielistä käännöstä, jonka olisi ilmoitettu olevan feministinen käännös. Löytämäni kokonaiset suomalaiset tutkimukset olivat pro gradu -tutkielmia, joissa luotiin katsaus feministisen kääntämisen teorioihin ja joissa käytetyt esimerkit koskivat lähes ainoastaan muita kieliä kuin suomea. 1 Kuitenkin sukupuolten esittäminen on relevantti kysymys esimerkiksi englannista suomeen käännettäessä, sillä sekä englannin että suomen kielessä ilmenee sekä avointa että piilotettua seksismiä: sanoja mies ja man esimerkiksi käytetään viittaamaan ihmisiin yleensä (mm. Mila Engelberg 2001 ja Cheris Kramarae 1981). Nämä piirteet ovat seurausta yhteiskunnassa vallitsevasta patriarkaalisesta ideologiasta ja ne välittyvät käännösprosessissa kielestä toiseen, jos tietoisesti ei valita toisin kääntämistä. 1 Teija Enorannan pro gradu -työ Elämän puolella feministinen ratkaisu ja Maarit Ritvasen pro gradu -työ Kielen kääntäjät, maailman muuttajat: feministisiä sovellutuksia. 2

7 Kielen sukupuolittuneisuus on merkittävä asia, sillä samoin kuin yhteiskunta vaikuttaa kieleen, myös kieli vaikuttaa yhteiskuntaan: maskuliininen kieli vahvistaa yhteiskunnan patriarkaalista ideologiaa, kun taas tasa-arvoinen kieli voi auttaa tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamisessa (Deborah Cameron 1985). Koska monet naiset tuntevat itsensä syrjityiksi niin yhteiskunnallisessa toiminnassa kuin kielenkäytössäkin (Anu Koivunen 1996), olisi tärkeää, että kielenkäyttöä pyrittäisiin muuttamaan naiset huomioon ottavaksi. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on tutkia, millainen rooli kääntäjällä on sukupuoliin liittyvän kielenkäytön muovaamisessa: onko kääntäjän mahdollista vastustaa tekstin maskuliinisuutta ja tehdä siitä feministisempää kääntäessään englannista suomeen. Tässä en tee eroa sen välillä, onko feministisen strategian valinnan syynä tekstin skopos vai ainoastaan kääntäjän oma ideologia. Tutkin kääntäjän mahdollisuuksia kääntämällä tekstin, jossa on näkyvissä maskuliinisia piirteitä. Pyrin osoittamaan nämä piirteet ja käännösprosessissa korvaamaan ne feministisemmillä ilmauksilla. Tekstin feminiinisiä aineksia pyrin vahvistamaan ja korostamaan. Tarkoituksenani on tarkastella, millaisia, jos mitään, mahdollisuuksia suomen kieli tähän tarjoaa. Hypoteesini on, että kääntäjällä on mahdollisuus vastustaa vallitsevaa maskuliinista ideologiaa, jos hän tiedostaa kielen maskuliiniset piirteet. Uskon myös, että suomen kieli antaa tähän ainakin joitain mahdollisuuksia. Tutkielman luvussa 2 selvitetään aluksi, mitä kielen sukupuolittuminen tarkoittaa ja mistä se johtuu. Luvussa tarkastellaan myös, miten kielen sukupuolittuminen ilmenee englannin ja suomen kielessä. Kolmannessa luvussa osoitetaan, miksi kieli on keskeinen väline ideologian välittämisessä ja miten myös kääntäjän ideologia näkyy aina käännöksessä. Neljäs luku esittelee feministisen kääntämisen syntyä ja päämääriä sekä feministikääntäjien käyttämiä keinoja. Viidennessä luvussa tapaustutkimuksena on oma, tätä tutkielmaa varten feministisellä strategialla tekemäni käännös Joan Didionin novellista Goodbye to All That. Valitsin kyseisen novellin, koska se on päämääräni kannalta hedelmällinen ja sen sisältö sopii yhteen feministisen kielen kanssa. Käännöksessäni kiinnitän huomiota niihin kielen sukupuolittuneisuuden esiintymismuotoihin, joita olen aiemmissa luvussa 2 kuvannut. Esittelen yksittäisiä käännösongelmia ja ratkaisujeni perusteluja. Suoraa mallia ei muilla kielillä tehdyistä feministisistä käännöksistä pysty ottamaan, koska suomi on rakenteeltaan hyvin erilainen kieli kuin esim. englanti ja ranska, joissa feminististä kääntämistä on eniten sovellettu. Viimeisessä, kuudennessa luvussa tarkastelen hypoteesini toteutumista eli sitä, miten hyvin feministinen käännöstapa suomen kieleen päin käännettäessä toimii. 3

8 4

9 2. Feministinen lingvistiikka Naiset ovat sivuroolissa niin yhteiskunnassa kuin kielessäkin. Tämän luvun alaluvuissa 2.1. ja 2.2. esittelen naisten marginalisoinnin syitä ja osoitan, miksi kielellisestä epätasa-arvosta on vahingollisia seurauksia jokapäiväisessä elämässä. Nämä syyt osoittavat mielestäni feministisen kääntämisen tarpeellisuuden ja ovat samalla perusteluita tämän tutkielman kirjoittamiselle. Lopuksi esittelen alaluvussa 2.3. konkreettisia esimerkkejä kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemisestä. Tätä kielellisen seksismin kartoitusta käytän apunani feministisessä käännöksessäni luvussa Naisen kulttuurinen toiseus Feministisen tutkimuksen piirissä on lukuisia teorioita ja suuntauksia; nykyään tutkimuksessa puhutaankin usein feminismin sijaan feminismeistä. Yksi useita eri tutkimussuuntauksia yhdistävä peruskäsite on naisen kulttuurinen toiseus. Anu Koivusen ja Marianne Liljeströmin mukaan feministisessä tutkimuksessa on huomattu, että naiset eivät ole länsimaisessa ajattelussa perinteisesti sisältyneet abstrakteihin ihmisen tai yksilön malleihin. Ainakin länsimaisessa ajattelussa ihmisen mittana on ns. humanistinen käsitys ihmisestä, jolla ei ole ruumista tai sukupuolta, vaan jonka perusominaisuuksia ovat rationaalisuus ja yksilöllisyys. Feministisen kritiikin mukaan tämän näennäisen universaalin ihmisyyden normi on todellisuudessa kuitenkin valkoinen, keskiluokkainen, heteroseksuaalinen mies. Tämä kuva ihmisyydestä myös rakentuu suhteessa toiseen, ei-rationaaliseen ja ei-yksilölliseen naiseen, jolla toisin kuin miehellä sukupuoli on merkitsevä ominaisuus. Mies on siis normi, nainen on poikkeus ja siksi vähempiarvoinen. Ei-miehenä (tai epätäydellisenä miehenä) nainen ei voi koskaan täysin täyttää abstraktin yksilöllisyyden normia eli olla yksiselitteisesti ihminen. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) 5

10 Feministisessä ajattelussa ja politiikassa tähän miesten ensisijaisuudesta ja naisten toissijaisuudesta johtuvaan naisen asemaan on suhtauduttu eri tavoin eri tilanteissa. Yhteiskunnallisena liikkeenä feminismi on ajanut emansipaatiota ja pyrkinyt siten vahvistamaan naisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa. Tällöin strategiana on ollut purkaa naisten toiseutta ja vaatia naisille asemaa subjekteina miesten rinnalla. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) Tätä näkemystä edustaa klassinen liberaalifeminismi, johon 1800-luvulla alkanut naisten emansipaatioliike kuuluu: sen tavoitteena on, että kaikkia yksilöitä pidetään heidän keskinäisistä eroistaan huolimatta yhtä arvokkaina ja että heille annetaan samat mahdollisuudet. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi niiden lainsäädännöllisten esteiden poistamista, jotka estivät naisia kilpailemasta miesten kanssa. Klassisessa liberaalifeminismissä kyse on siis naisten ja miesten välisten erojen häivyttämisestä. (Koivunen 1996: 78.) Vaikka naisia syrjivien yhteiskunnallisten rakenteiden poistaminen on erittäin tärkeää, lähestymistavassa on ongelmansa. Klassinen liberaalifeminismi nimittäin rakentuu mieskansalaisen normeille, eli naiselle vaaditaan oikeutta olla kuin mies. Niinpä naisliikkeen piirissä on myös kysytty, onko tällainen naisten sovittaminen miehiä ajatellen luotuun abstraktiin yksilön malliin lainkaan mahdollista tai edes mielekästä. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) Tämä uusi ajattelutapa nousi esiin 1980-luvulla: sukupuolten välisen kuilun kaventamisyrityksistä eli sukupuolieron häivyttämisestä haluttiin feministisissä keskusteluissa siirtyä naisen erityisyyden korostamiseen, naiskeskeiseen näkökulmaan, joka perustuisi naisten kokemuksiin ja ottaisi huomioon naiset nimenomaan naissubjekteina. Miesten subjektiutta ei enää pidetty mallina, johon naisen tulisi pyrkiä. (Päivi Kosonen 1996: 184.) Nämä kaksi näkemystä muodostavat feministisessä tutkimuksessa edelleen esiin nousevan ristiriidan: pitäisikö vaatia naisen sisällyttämistä perinteiseen yksilön muottiin eli naisen pitämistä samanlaisena kuin miestä, vai pitäisikö vaatia, että naista arvostetaan erilaisena mutta samanarvoisena miehen kanssa ja nimenomaan tuoda eroja esiin positiivisina asioina. Koska naisen kulttuurinen toiseus on kytköksissä kielen sukupuolittuneisuuteen, nämä kysymykset nousevat esiin myös feministisessä lingvistiikassa, ja ovat siksi kiinnostavia tämänkin tutkimuksen kannalta. 6

11 2.2. Sukupuolen rakentuminen kielessä Feministisen lingvistiikan tutkijoilla on eriäviä mielipiteitä siitä, pitäisikö kielestä yrittää tehdä sukupuolineutraalia vai pitäisikö naiset tuoda teksteissä aktiivisesti näkyviin. Ongelma on siis sama kuin edellä käsitellyssä feministisen keskustelun ristiriidassa. Monet ihmiset tuntuvat ajattelevan, että kieli muuttuu itsekseen yhteiskunnan mukana, eikä kieleen voi tai tarvitse siksi yrittää vaikuttaa. Mutta kuten myöhemmin tässä luvussa osoitan, kielenkäytöllä on väliä. Sitä paitsi, kuten Wendy Martina huomauttaa (1980: 77), vaikka seksistinen kieli olisi vain oire yhteiskunnan seksismistä, on oirettakin hoidettava paranemista odotellessa. Lisäksi kielenuudistamispyrkimyksillä voidaan kiinnittää ihmisten huomiota naisen asemaan sekä kielessä että yhteiskunnassa (Cameron 1985: 171). Länsimaisessa filosofisessa ajattelussa tapahtui 1900-luvulla lingvistinen käänne, joka on merkinnyt uudenlaista näkemystä kielestä ja jolla on ollut vaikutuksensa myös feministiseen lingvistiikkaan. Tämän käänteen myötä kieltä alettiin pitää ei-läpinäkyvänä, ei-neutraalina ja merkityksiä tuottavan ilmiönä. (Koivunen 1996: 48.) Koivunen toteaa, että kulttuuristen merkitysten tuottaminen tekee kielestä myös vallankäytön avainaluetta. Kun jollekin asialle tai ilmiölle annetaan nimi, se liitetään kielen kautta laajempiin merkkijärjestelmiin, mikä puolestaan merkitsee kyseisen asian tai ilmiön jäsentymistä suhteessa merkkijärjestelmiin kytkettyihin yhteiskunnan arvo-, normi- ja valtajärjestelmiin. Näin siis se, miten jokin asia nimetään, vaikuttaa siihen, mitä siitä ajatellaan. Feministisen lingvistiikan tutkijat ovatkin kiinnostuneita siitä, miten kieli eri tavoin määrittää ja arvottaa naiseutta ja mieheyttä sekä miten kieli kontrolloi naisten ajattelua, puhetta, kirjoitusta ja toimintaa. (Koivunen 1996: 48.) Tuottaessaan merkityksiä kieli rakentaa todellisuutta myös sukupuolia. Jo ja 1970-luvuilla feministisessä kritiikissä oli noussut keskeiseksi ajatus sukupuolesta kulttuurisena (ja siten myös kielellisenä) konstruktiona: alettiin puhua sex/gender-jaottelusta, jossa sex viittaa biologiseen sukupuoleen ja gender historiallisesti ja kulttuurisesti tuotettuun ominaisuuksien yhdistelmään, kulttuuriseen sukupuoleen (Koivunen & Liljeström 1996: 15). Kulttuurin osana kielikin osaltaan konstruoi kulttuurista sukupuolta. Miehille ja naisille määritetyt erilaiset asemat heijastuvat kielessä mm. siten, että kuten yhteiskunnassakin maskuliininen on normi, feminiininen poikkeus. Tätä ilmiötä ja sen konkreettista ilmenemistä kielessä tarkastelen tarkemmin luvussa

12 Feministilingvistit ovat todenneet kielen marginalisoivan ja mykistävän naisia, määrittävän heidät aina miesten ilmaisuilla. Luce Irigaray ja Hélène Cixous ovat Koivusen mukaan osoittaneet, että kielellinen valta on sukupuolitettua: valta ja maskuliinisuus kuuluvat yhteen (Koivunen 1996). Tästä syystä on jopa luotu visioita naisten voimauttamisesta naisten kielen avulla. Feministikirjoittajat myös leikkivät kielellä osoittaakseen sen sukupuolisidonnaisuuden ja näennäisesti neutraalien ilmausten ei-neutraaliuden. Naisten kieltä ovat ideoineet mm. juuri Irigaray ja Cixous, joiden ajatuksia Heidi Liehu on pyrkinyt toteuttamaan suomen kielellä teoksessaan Kirsikankukkia (1993) (Koivusen 1996 mukaan.) Liehun käyttämiä keinoja ovat esimerkiksi uudissanat (nais-ihmiskunta, tähtitunteellinen, Sokrates-mies) sekä maskuliinisen maailman logiikan ennakko-oletusten murtaminen assosiaatioilla ja runoksi muuttuvalla proosalla. Normien rikkominen on Liehulle kuten monelle muullekin feministikirjoittajalle keino tuoda huomiota uusille naisia ja kieltä koskeville ajatuksille. Naisen kieli on kuitenkin sangen vaikea kielenkäytön muoto, ja kokeellisen luonteensa vuoksi tuskin sovellettavissa jokapäiväiseen viestintään. Sen sijaan jotkut siinä käytetyt ajatukset, kuten uudissanat ja stereotyyppisten oletusten rikkominen, voisivat mielestäni hyvinkin olla sovellettavissa jokapäiväiseen kielenkäyttöön tekstien feministisyyden lisäämiseksi. Feministisiä uudissanoja on luotukin ainakin englannissa (esim. spokeswoman, wimmin), mutta niiden saattaminen yleiseen käyttöön ei ole helppoa. Vaikka monet naiset tuntevat tulleensa suljetuiksi geneeris-maskuliinisten sanojen tarkoitteiden ulkopuolelle, vastustetaan feministisiä uudissanoja yleisesti, koska niitä pidetään turhina ja ajatellaan, ettei pelkillä sanoilla ole väliä. Monet tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet sanojen merkityksellisyyden jokapäiväisessä elämässä. Sally McConnell-Ginet esimerkiksi huomauttaa, että kieli on tärkein väline, jolla voimme tehdä henkilökohtaisista tiedoistamme ja ajatuksistamme julkisia. Siksi tarvitaan uusia sanoja, joilla voidaan puhua uusista ajatuksista esimerkiksi sovinismista, feminismistä ja seksismistä. (McConnell-Ginet 1980: 12.) Valtavirrasta poikkeaviin ajatuksiin tarvitaan valtavirrasta poikkeavia sanoja. Wendy Martina taas osoittaa, että sukupuolittuneella kielenkäytöllä, jossa käytetään maskuliinisia termejä geneerisesti, on vaikutusta naisten käyttäytymiseen ja suorituksiin. Hän viittaa tutkimuksiin (Sandra Bem & Daryl Bem 1973 sekä G. Milton 1969), joiden mukaan harvemmat naiset hakivat työtä, jonka hakuilmoituksessa käytettiin miehiin viittaavia termejä, ja naiset suoriutuivat paremmin 8

13 matemaattisista sanallisista tehtävistä, jotka liittyivät miesten sijasta naisiin. (Martina 1980: 76.) Liisa Tainion mukaan naiset myös muistavat geneerisiä maskuliinimuotoja sisältäviä tekstejä huonommin kuin tekstejä, joissa molempiin sukupuoliin viitataan eksplisiittisesti. Miehillä ei tätä ongelmaa ole. (Tainio 2002: 58.) Tätä voi selittää se, että saadaksemme selvää tekstistä meidän on nähtävä tekstin yhteys kokemukseemme maailmasta (Norman Fairclough 1989: 78). Tämän selityksen mukaan on vaikeampi ymmärtää tekstiä, jossa näkyy vieras ideologia esim. miesnorminen eli geneeris-maskuliinisia termejä sisältävä teksti voi olla vaikeampi naisille. Yksi syy siihen, että sukupuolien ilmaisemiseen kielenkäytössä tulisi kiinnittää huomiota, on se, että lapset sosiaalistetaan yhteiskuntaan pitkälti kielen avulla, joten kieltä muuttamalla voidaan vaikuttaa uuden sukupolven ajattelutapaan (McConnell-Ginet 1980: 8). Kuten Nelly Furman Roland Barthesia lainaten toteaa: It is language which teaches us the definition of man, not the reverse (Furman 1980: 48). Kieli siis osoittaa meille, millä tavoin nainen määritellään, ymmärretään ja miten tätä arvostetaan kulttuurissa. Voisi kuvitella, että kielen neutraaliuteen pyrkiminen ratkaisisi kielellisen epätasa-arvon ongelman. Koivunen kuitenkin varoittaa vaarasta, joka voi sisältyä neutraalin ja objektiivisen kielen tavoitteluun, kun kuvitellaan tällaisen kielen olevan samalla myös sukupuolineutraalia. Tällainen kielihän on ollut perinteisesti esimerkiksi tieteellisen kielen ihanne. Sukupuolineutraalius kääntyy kuitenkin helposti sukupuolisokeudeksi: päädytään puhumaan vain miehistä, eikä naisia ja heidän erityispiirteitään edes mainita. Tällöin naiset toimijoina jäävät näkymättömiksi. (Koivunen 1996: 63.) Sukupuolineutraaliuteen pyritään selvästikin myös yleiskielen uudistuksissa, joissa geneerismaskuliinisia ilmaisuja (esim. lehtimies) on korvattu neutraaleilla ilmaisuilla (esim. toimittaja); tällöinkin vaarana on sukupuolisokeus Esimerkkejä kielen sukupuolittuneisuudesta Seksistisellä kielellä tarkoitetaan kieltä, joka halventaa tai esineellistää toista sukupuolta tai sulkee naiset puheena olevan asian tai sanan tarkoitteen ulkopuolelle (Ulla Tiililä 1994: 16). Samasta asiasta puhutaan myös kielen sukupuolittuneisuutena viitaten siihen, etteivät sukupuolet ole kielessä tasa-arvoisessa roolissa. Sekä englannista että suomesta löytyy monia esimerkkejä siitä, että näissä 9

14 kielissä miestä pidetään ihmisen prototyyppinä ja että kieli arvottaa miehen ylemmälle hierarkian tasolle. Nainen puolestaan esitetään suhteessa mieheen tai poikkeuksena normista. Suomi ja englanti ovat erilaisia tavoissaan ilmaista sukupuolta, mistä ehkä ilmeisimpänä esimerkkinä toimii se, että englannissa kuten monissa muissakin kielissä - sukupuoliin viitataan eri pronomineilla, suomessa taas samalla. Koska suomi on tällainen poikkeus, sitä pidetäänkin tavallista sukupuolineutraalimpana kielenä. Suomen kielikään ei kuitenkaan ole vailla seksismiä. Niin eksplisiittistä kuin piilotettuakin mieskeskeisyyttä ilmenee suomessa samoin kuin englannissa, osittain samoilla tavoillakin. Miesnäkökulman vallitsevuus ei sinänsä ole ihme, ovathan sekä suomen että englannin kirjakielet lähinnä miesten luomia (Cheris Kramarae 1980: 60 61; Lea Laitinen 1989: 115). Esittelen tässä luvussa erilaisia kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemistapoja suomessa ja englannissa. Luvussa 5 käytän näitä havaintoja käännösratkaisujeni perusteina. Ihminen=mies-vinouma Mila Engelberg käsittelee artikkelissaan (2001) kielen sukupuolijärjestelmää ihminen=miesvinouman näkökulmasta. Termin on alun perin kehittänyt Jeanette Silveira vuonna Tällä ilmiöllä on kaksi ulottuvuutta. Yhtäältä ihmiset hahmotetaan helpommin miehiksi kuin naisiksi, sillä mies on ihmisen prototyyppi (ihminen=mies-normi); toisaalta samasta syystä miehet hahmotetaan ihmisiksi helpommin kuin naiset, jolloin mies-sanaa voidaan käyttää viittaamaan yleisesti ihmisiin, mutta nainen-sanaa ei (mies=ihminen-normi). (Engelberg 2001: 23.) Tämä ilmiö on havaittavissa sekä suomessa että englannissa. Esittelen seuraavassa mies=ihminen-normin ja ihminen=mies-normin ilmenemistä ensin suomen kielessä ja sitten englannin kielessä. Yksi esimerkki mies=ihminen-normista suomessa on se, että mies-sanaa käytetään viittaamaan ihmisiin sellaisissa ilmauksissa kuin miesmuistiin ja miespolvi (Jaana Jaatinen 1988). Toinen yleisesti tunnettu ja huomiota saanut esimerkki ovat geneeris-maskuliiniset eli mies-loppuiset tekijännimet (esim. esimies, puhemies). Näiden seksistisyydestä on käyty keskustelua, sillä joidenkin mielestä ne ovat neutraaleja ilmaisuja. Ulla Tiililän (1994) esittelemä Mila Engelbergin tutkimus (1993) tarjoaa tutkimustietoa mielipiteiden sijaan: sen mukaan mies-loppuiset ilmaukset tulkitaan miehiin viittaaviksi useammin kuin niiden muodoltaan neutraalit vastineet (esim. lehtimies 10

15 vs. toimittaja ). Ilmaukset eivät siis ole neutraaleja vaan seksistisiä, koska ne ainakin osittain sulkevat naiset tarkoitteen ulkopuolelle. Mielenkiintoista on, että naiset tulkitsevat mies-loppuiset ilmaukset keskimäärin neutraalimmiksi kuin miehet Engelbergin mukaan naisten on pakko, jotta he voisivat lukea itsensä ihmiskuntaan kuuluviksi. (Engelberg 1993 Tiililän 1994: 17 mukaan.) Kielitoimisto suosittelee neutraalien termien käyttöä ammattinimikkeissä silloin, kun sellainen on olemassa, mutta kaikissa tapauksissa sellaista vaihtoehtoa ei ole (Tiililä 1994: 18). Toisaalta neutraalejakin ilmaisuja tulkitaan helpommin miehiin kuin naisiin viittaaviksi esim. kun sanotaan naapuri, taksikuski tai ihminen, ihmiset ajattelevat useammin miestä kuin naista (Engelberg 2001: 24). Ilmiössä on kyse piilomaskuliinisuudesta eli ihminen=mies-normista. Kielessä tätä mieskeskeisyyden ilmenemisaluetta on vaikeampi havaita kuin eksplisiittisiä mies=ihminen-normin synnyttämiä maskuliinisia ilmaisuja, sillä se ei esiinny yksittäisissä sanoissa vaan virketasolla. Engelberg osoittaa (mts: 24), että piilomaskuliinisuus on suomessa hyvinkin yleinen ilmiö. Esimerkiksi käy hyvin seuraava virke: Raamatun luomistarinan kirjaimellinen tulkinta on oikeuttanut ihmistä vääristyneeseen vallankäyttöön luontoa, naisia, eläimiä, heikompia kohtaan (mts: 25). Virkkeen loppuosassa ilmenee, että alkuosan ihminen viittaakin vain miehiin. Kielen piilomaskuliinisuudesta myös seuraa, että esimerkiksi naisihminen-ilmaus on hyväksyttävä, toisin kuin miesihminen, koska naiset ovat epätyypillisiä ihmisiä ja edustavat ensisijaisesti sukupuoltaan (mts: 26). Miesihminen taas olisi redundantti ilmaus ( merkitykseltään ihmisihminen tai miesmies ). Eksplisiittisesti maskuliinisten termien korvaaminen neutraaleilla termeillä ei siis riitä naisten tuomiseksi esiin kielessä. Feministilingvistien peräänkuuluttamille naispuolisille vastineille olisi tarvetta, jotta naisten olisi helpompi nähdä itsensä kyseisten ryhmien edustajina. Tässä on suomen kielen kannalta vaikeutensa, sillä vanhat naista ilmaisevat tarjoilijatar-tyyppiset sanat tai naisalkuiset ilmaukset koetaan helposti pejoratiivisiksi, koska ne edustavat poikkeusta normista, ja poikkeuksiin liittyy negatiivinen arvovaraus (Susanna Lindman 2000: 57). Saman ovat huomanneet feministiset englannin kielen tutkijat: perinteiset feminiinipäätteiset sanat, esim. authoress, eivät sovi feministisiksi uudissanoiksi, sillä päätteet ovat itse asiassa diminutiivisia ja trivialisoivia (Cameron 1985: 73). 11

16 Näin käy kielessä helposti: alkuaan neutraaleista tai positiivisista naisen nimityksistä helposti tulee pejoratiivisia, mikä heijastaa naisiin kohdistuvia seksistisiä asenteita (Engelberg 2001). Miten sitten tuoda naiset positiivisesti esiin teksteissä? Ratkaisuna feministisen kirjoittamisen kannalta voisi olla uudissanojen kehittäminen. Englannissa uudissanoja on luotu latinan ja kreikan pohjalta (esim. gynergy = woman energy, naisenergia, johdettu kreikan naista ilmaisevasta morfeemista gyn-) (de Lotbinière-Harwood 1991: 119), mutta en tiedä tällaista kokeillun suomen kielessä, eikä se ehkä suomeen yhtä luontevasti sopisikaan, koska suomi ei ole mainituille kielille sukua. Toisaalta kielen mieskeskeisyyttä voisi paljastaa myös toisesta näkökulmasta, kuten Maarit Ritvanen on pro gradu -työssään ehdottanut (1995: 47). Hänen ehdotuksensa on itse asiassa ihminen=mies-normin rikkominen, vaikkei hän tätä termiä käytäkään. Ritvanen ehdottaa, että esimerkiksi kun sanotaan mieskirjailija, tuodaan implisiittisesti esiin se, että on olemassa myös naispuolisia kirjailijoita ja ettei kirjailija itsessään tarkoita automaattisesti miestä. Mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoinen idea, jonka toimimista käytännössä olisi hyvä tutkia. Myös englannissa yksi yleinen mies=ihminen-normin ilmenemismuoto ovat man-päätteiset (sportsman-tyyppiset) geneeris-maskuliiniset tekijännimet. Samoin kuin suomessa, näitä on koetettu englannissakin korvata sukupuolineutraaleilla sanoilla (esim. sportsperson). Tällöin on englannissa päädytty erikoiseen tilanteeseen, jossa ihmiset usein viittaavat naisiin personpäätteisillä sanoilla, miehiin man-päätteisillä sanoilla (Kramarae 1980: 64). Vaikkei uudistus siis ole sujunut aivan suunnitelmien mukaan, tilanne ainakin osoittaa sen, että man-pääte koetaan nimenomaan mieheen viittaavaksi. Uudistustyölle siis on tarvetta, vaikka kestävää ratkaisua ei ole vielä löytynytkään. Mies=ihminen-normi esiintyy englannin kielessä myös tavassa viitata ihmisiin geneerisellä maskuliinilla (man/he). Tämä lienee englannin kielen ilmeisin esimerkki tapauksesta, jossa mies saa yksin edustaa koko ihmiskuntaa. Miten tapa käyttää geneeristä maskuliinia on sitten syntynyt? Man oli kyllä englannin historian hämärissä aidosti geneerinen, ihmistä tarkoittava sana. Sen merkitys on kuitenkin muuttunut vuosisatojen aikana, ja nykyään on paljon todisteita siitä, etteivät kielenkäyttäjät koe sitä enää geneeriseksi ainakaan kaikissa konteksteissa, eivät myöskään manloppuisia yhdyssanoja. (McConnell-Ginet 1980: 11.) Englannin he-pronominin geneerinen käyttö puolestaan on preskriptiivisen kieliopin tuote (Cameron 1985: 68). Tosin etymologiasta kinasteleminen voi olla turhaa pohdittaessa sanojen merkitystä tämän päivän puhujalle: Nelly 12

17 Furmanin mukaan jo sanat woman ja female kertovat naiselle, että tämä määritellään miehestä käsin. Nykyenglannin puhujat näkevät maskuliiniin viittaavan sanan näiden sanojen ytimessä, olivat ne sitten etymologisesti miestä tarkoittavalle sanalle rakentuvia tai eivät. (Furman 1980: 48.) Wendy Martina kuvaa tutkimusta, jossa koehenkilöitä oli pyydetty täydentämään virkkeitä, joiden alkuosassa henkilö mainittiin joko sukupuolineutraalissa tai -sidonnaisessa roolissa (esim. When an engineer makes an error,...) Kun koehenkilöiden vastauksissaan käyttämät pronomit tutkittiin, kävi ilmi, että geneeris-maskuliinista he-pronominia ei käytettykään kaikissa tapauksissa, vaan perinteisistä naisammateista puhuttaessa käytettiin paljon she-sanaa. Martinan mukaan tämä osoittaa, että he-pronominia ei pidetty sillä lailla geneerisenä, että sitä voitaisiin luontevasti aina käyttää myös naisesta. Martina myös toteaa, että on hankala erottaa, mihin he milloinkin viittaa. Lisäksi hän toteaa, että on kerta kaikkiaan absurdia käyttää kaikista ihmisistä sanaa man! (Martina 1980: ) Näiden tutkimusten valossa ihminen=mies-vinouman aiheuttama maskuliinimuotojen geneerinen käyttö todellakin sotii monien ihmisten kielitajua vastaan. Siksi kielen ammattilaisten, myös kääntäjien, olisi hyvä kiinnittää huomiota vaihtoehtoisten ilmaisutapojen kehittämiseen. Seuraavaksi esittelen muita tapauksia, joissa kielen sukupuolittuminen ilmenee. Puhuttelut ja nimet Joan Manes ja Nessa Wolfson toteavat, että englannissa puhuttelumuodot ovat tapa rakentaa ja ilmaista hierarkioita ja valta-asemia. Näissä hierarkioissa nainen usein jää alisteiseen asemaan. (Manes & Wolfson 1980: 89). Esimerkiksi hellittelynimien käyttö (endearment) silloin, kun se ei ole puhujan normaali, aina käytettävä standardipuhuttelutapa, ilmaisee puhuteltavan vajavaisuutta tai vajavaista kompetenssia käsillä olevassa asiassa. Naisten (ja lasten) kohdalla hellittelynimien käyttö on englannissa yleistä, miesten kohdalla sitä tapahtuu tuskin koskaan. (mts: 89). Tällaisia puhutteluja voidaan siis syystä pitää pejoratiivisina ja loukkaavina. Vaikka en löytänyt asiasta tutkimustuloksia suomen kannalta, uskon englantia koskevien toteamusten pitävän ainakin jossain määrin paikkansa myös suomen kohdalla, onhan meilläkin runsaasti naisia koskevia puhuttelusanoja, jotka voidaan kokea pejoratiivisiksi, esim. typykkä. 13

18 Nimien käytölläkin voidaan ilmaista arvohierarkioita. Englantia koskeva tutkimustieto osoittaa, että naisen nimi jätetään mainitsematta useammin kuin miehen; nimen sijaan naiseen viitataan usein pelkällä his wife -tyyppisellä ilmaisulla (mm. David Lee 1992: 112). Suomea koskevassa tutkimuksessa taas huomattiin, että lehdistössä naisesta mainitaan usein pelkkä etunimi siinä missä miehestä mainitaan etu- ja sukunimi tai arvonimi ja sukunimi. Pelkän etunimen käyttö osoittaa pienempää arvonantoa. (Marjut Saloniemi 1988: ) Englannissa näkee joskus (ainakin vanhemmissa teksteissä) käytettävän Mrs John Smith tyyppistä rakennetta puhuttaessa naimisissa olevista naisista, ja suomessakin on esiintynyt jonkin verran Rouva Matti Virtanen -tyyppisiä rakenteita (Helena Rautala 1988: 37). Tällaisissa muodoissakin on kyse siitä, että nainen määritetään ainoastaan miehen kautta ja nainen itse jää anonyymiksi. Naisten nimeäminen heidän omilla, kokonaisilla nimillään on olennainen osa naisten tuomista esiin teksteissä. Muita kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemismuotoja Kielen piilomaskuliinisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota myös metatekstissä: Tainio huomauttaa, että esimerkiksi tieteellisissä teksteissä lähdeviittauksilla voi joko peittää sukupuolen tai paljastaa sen. Paljastaminen tuo naisten kohdalla positiivisella tavalla esiin naisten toimijuuden tiedemaailmassa. (Tainio 2002: 52.) Jos tutkijasta mainitaan pelkkä sukunimi, on ihminen=miesnormin vuoksi odotettavissa, että lukijat tulkitsevat tutkijan mieheksi. Tämän vuoksi viittaan itse tässä tutkielmassa tutkijoihin sekä etu- että sukunimellä. Naisia on hyvä nostaa esiin eksplisiittisesti senkin vuoksi, että mies-sanaa käytetään suomen kielen taajuussanaston mukaan teksteissä määrällisesti enemmän kuin nainen-sanaa; naiset jäävät usein piiloon pronominien taakse (mts: 53). Tainion mukaan myös tieteellisen kielen metaforat ovat usein sukupuolitettuja: miestutkijat käyttävät usein perinteiseen miesten maailmaan, naiset taas naisten maailmaan viittaavia metaforia (mts: 58). Itse en ole koskaan kiinnittänyt metaforien laatuun huomiota, mutta luultavasti jatkossa olisi hyvä kiinnittää. Tällaiset seikat kun ottaa helposti itsestäänselvyyksinä, kuten niin monet muut kielen sukupuolittuneisuuden ilmentymät. Jaana Jaatinen (1988) on todennut, että suomessa miestä tarkoittavista sanoista rakennetut johdokset ovat yleensä merkitykseltään positiivisia, naista tarkoittavien sanojen johdoksissa taas on useammin negatiivisia konnotaatioita. Esimerkkeinä Jaatinen mainitsee ilmaukset ämmänsolmu eli huono solmu ja mennä akoille eli epäonnistua sekä haukkumasanan akkamainen. Ukko-etuliite tarkoittaa isoa, mutta vaikka emä-etuliitekin tarkoittaa samaa, sitä käytetään usein negatiivisissa ilmauksissa, 14

19 esim. emävale. (Jaatinen 1988: ) Feministisessä kirjoituksessa tulisi tietenkin välttää tällaisia naisten kannalta negatiivisia sanoja. Puhuttaessa sukupuolista rinnakkain käytetään suomessa yleensä ilmausta mies ja nainen, englannissa men and women. Vaikka taustalla onkin foneettisia ja fonologisia syitä, järjestys ilmentää myös arvohierarkiaa; on nimittäin huomattu, että lukijat ymmärtävät ensimmäiseksi asetetun sanan usein sen paria tärkeämmäksi (Tainio 2002: 54). Tällaisten vakiintuneiden muotojen rikkominen on yksi feministinen kirjoittamisstrategia, mielestäni hyvin käyttökelpoinen sellainen, koska se voi hyvinkin herättää lukijan huomion ja saada tämän pohtimaan sukupuolien esittämistä teksteissä. Vakiintuneiden sanaparien rikkomista voi käyttää muissakin yhteyksissä. Laitinen huomauttaa, että kieleemme on myös kiteytynyt naisiin liittyviä stereotypioita metakielelliseksi sanastoksi, esimerkiksi lörpötellä, lirkutella, juoruta, nalkuttaa (kevyt, intiimi, liiallinen puhe) (Laitinen 1989: 112). Lee (1992) on todennut, että muuttamalla sanojen denotaation laajuutta voidaan muuttaa niiden tehoa ja jopa kokonaista diskurssia, johon ne liittyvät. Kenties sellaisten ilmausten kuin miehet lörpöttelivät ja juoruilivat avulla voitaisiin kiinnittää lukijan huomio sukupuolistereotypioihin ja stereotypioivaan kieleen. Tällaista strategiaa hyödynnän itsekin käännöksessäni luvussa 5. Tässä luvussa olen esitellyt monia tapoja, joilla kielen sukupuolittuminen ilmenee teksteissä. Aion kiinnittää näihin seikkoihin huomiota tehdessäni omaa käännöstäni luvussa 5, ja pyrkiä nämä seikat mielessäni muuttamaan maskuliinista/(näennäisesti) neutraalia tekstiä feministisemmäksi. 15

20 3. Kääntäjän ideologia Tässä luvussa tarkastelen ideologian merkitystä kääntäjän työssä. Kääntäjä tekee aina työssään jonkinlaisen ideologisen valinnan, ja feminismi on yksi ideologia muiden joukossa. Feministikääntäjä erottuu monista muista kääntäjistä sillä, että hän paljastaa avoimesti, minkä ideologian kannattaja hän on, ja pitää ideologian toteuttamista keskeisenä osana kääntämistä. Luvun lopussa pohdin feminististä kääntämistä kääntäjän etiikan ja uskollisuuden näkökulmasta. Norman Fairclough käsittelee kielen ja ideologian suhdetta laajasti teoksessaan Language and Power (1989). Hän toteaa, että ideologia on voimakkaasti läsnä kielessä itse asiassa kieli on hänen mukaansa ideologian tärkein ilmenemispaikka ja välityskanava (mts. 15). Ideologiat ovat läsnä kielessä siihen koodattuina valta-asetelmina. Ihmiset eivät yleensä tiedosta näitä valtaasetelmien kielellisiä tunnusmerkkejä, vaan ajattelevat niiden olevan luonnollinen osa kieltä. (mts. 91.) Fairclough osoittaa, että koska ideologia vaikuttaa tehokkaimmin näkymättömänä, kieli on erittäin tehokas ideologian välittäjä ja olemassa olevien valtarakennelmien ylläpitäjä. Tätä edesauttaa se, että kun tietystä tavasta puhua eli diskurssista tulee valtadiskurssi eli se luonnollistuu, sen käyttäjät eivät enää muista, että se on kuten kieli aina vain ihmisen tekemä ja arbitraarinen. Välttämättä ei tulla ajatelleeksi, että esimerkiksi englannin maskuliinisen pronominin he käyttäminen geneerisenä pronominina ei ole luonnonlaki, vaan kieliopin kirjoittajien valinta. Ihmiset toki osaavat selittää eli rationalisoida sen, miksi käyttävät kieltä tietyllä tavalla. Näin he näkevät kielenkäytön rationaalisena ja usein vastustavatkin muutoksia siinä. Fairclough varoittaakin, että ihmiset voivat reagoida voimakkaasti yrityksiin purkaa diskurssin luonnollista valtaa: se ärsyttää heitä eikä siinä ole heistä mitään järkeä. (mts: 91.) Ei siis ihme, että moni pitää feministisiä kielenuudistamispyrkimyksiä turhina ja typerinä. David Lee osoittaa, ettei ole mahdollista käyttää kieltä ilman jonkinlaista ideologista näkökulmaa. Kielellä voi ilmaista kerrallaan vain pienen osan ulkoisesta todellisuudesta ja siitä, mistä päättää 16

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 Fleming & Spicer 2006 Valta pakottamisena perinteinen näkemys vallasta valta on kuin hyödyke, jonka joku omistaa ja

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus : maltillisuus vastaan uudistavuus tomminieminen@uef Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto KäTu XIV Joensuu 15 16 4 2016 Maltillinen ja uudistava kääntäminen Kertauksena viime vuodelta

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot