Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen."

Transkriptio

1 Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen. Pirkko Koivunen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (englanti) Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2006

2 Tampereen yliopisto Käännöstiede (englanti) Kieli- ja käännöstieteiden laitos Koivunen, Pirkko: Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen. Pro gradu -tutkielma, 50 sivua + liitteet (1 kpl) + englanninkielinen lyhennelmä 5 sivua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisin keinoin kääntäjä voi tehdä tekstistä feministisempää kääntäessään tekstiä englannista suomeen päin eli kääntää tekstiä feministisesti. Tutkimuksessa käytetään teorioita sekä käännöstieteen että feministisen kielitieteen saroilta. Tutkimuksessa tarkastellaan aluksi, miksi nainen on niin yhteiskunnassa kuin kielessäkin marginaalisessa asemassa ja miten yhteiskunnallinen ja kielellinen seksismi liittyvät toisiinsa. Englannin ja suomen kielestä kartoitetaan piirteitä, joissa kielellistä seksismiä ilmenee. Tarkastelemalla ideologian välittymistä kielen avulla ja kääntäjän ideologian vaikutusta tekstiin osoitetaan, että kääntäjän olisi tärkeätä avoimesti ilmaista ideologiansa lukijoille. Ajatus kääntäjän näkyvyydestä onkin olennainen osa feminististä kääntämistä, jonka keskeisiä periaatteita tarkastellaan omassa luvussaan. Tutkimuksen empiirisenä osana oli englanninkielisen novellin suomentaminen feministisesti. Tekstin analysoinnissa kiinnitettiin huomiota lähdetekstin sukupuolia kuvaaviin piirteisiin, ja käännösprosessin olennainen käännösongelma tämän tutkimuksen kannalta oli näiden piirteiden kääntäminen siten, että tekstin maskuliininen aines väheni ja feministinen aines lisääntyi. Analyysissa ja käännösprosessissa käytettiin hyväksi tutkimuksessa tehtyä kartoitusta kielen sukupuolittumista osoittavista piirteistä. Tutkimuksessa todettiin, että olosuhteiden salliessa kääntäjän on mahdollista tehdä tekstistä ainakin jossain määrin feministisempää. Ongelmaksi todettiin, ettei suomen kielen osalta ole tehty vielä kovin paljon tutkimusta siitä, millaiset ilmaukset koetaan naisia alistaviksi tai voimauttaviksi, eikä esimerkiksi feministisiä uudissanoja ole kehitetty kovin paljon. Avainsanat: feministinen kääntäminen, feministinen lingvistiikka, kääntäjän näkyvyys

3 Sisällys 1. JOHDANTO FEMINISTINEN LINGVISTIIKKA NAISEN KULTTUURINEN TOISEUS SUKUPUOLEN RAKENTUMINEN KIELESSÄ ESIMERKKEJÄ KIELEN SUKUPUOLITTUNEISUUDESTA KÄÄNTÄJÄN IDEOLOGIA FEMINISTINEN KÄÄNTÄMINEN FEMINISTISEN KÄÄNTÄMISEN SYNTY FEMINISTISEN KÄÄNTÄMISEN KEINOJA GOODBYE TO ALL THAT FEMINIINISSÄ NOVELLIN ANALYYSI JA KÄÄNNÖSPROSESSI KÄÄNNÖSRATKAISUJA GOODBYE TO ALL THAT: FEMINISTINEN SUOMENNOS PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITE: JOAN DIDIONIN NOVELLI GOODBYE TO ALL THAT ENGLISH SUMMARY VISIBLE TRANSLATOR AND VISIBLE WOMAN... 60

4

5 1. Johdanto Feministisessä tutkimuksessa on monia haaroja, joista yksi on kielen ja sukupuolen suhdetta tutkiva feministinen lingvistiikka. Feministinen kielentutkimus on osoittanut kielen välittävän maskuliinista maailmankuvaa, ja tämän seurauksena on syntynyt pyrkimyksiä paljastaa ja poistaa maskuliinisia piirteitä teksteistä ja korvata ne siten, että naiset ja feminiinisyys pääsevät näkyvälle sijalle sekä teksteissä että niiden myötä maailmassa. Tällaisen feministisen kirjoittamistavan edelläkävijöitä ovat olleet kanadanranskalaiset feministikirjoittajat (mm. Nicole Brossard ja Lise Gauvin). Heidän tekstiensä kääntäminen englanniksi puolestaan antoi voimakkaan sysäyksen feministisen kääntämisen synnylle. Feministisen kääntämisen tarkoituksena on tuoda esiin sekä tekstin feministisyys että kääntäjän aktiivinen rooli tekstin uudelleenluojana. Feministisessä kääntämisessä ei kuitenkaan ole yhtä yhtenäistä teoriaa tai käytäntöä, vaan eri kääntäjillä ja teoreetikoilla on siitä erilaisia näkemyksiä. Yksikään ihminen ei ole ideologisten vaikutusten ulottumattomissa, ei kääntäjäkään. Kääntäjään kuten kehen tahansa toimijaan vaikuttaa aina hänen oma ideologiansa, joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Joissakin käännöstavoissa, esim. postkolonialistisessa kääntämisessä, ideologia julistetaan avoimesti ja tekstiä käsitellään ideologian mukaisesti. Myös feministinen kääntäminen on tällainen käännösstrategia. Feministiset käännösmetodit vaihtelevat kääntäjän esipuheista aina Luise von Flotowin (1991) esittelemään tekstin kaappaukseen, joka voi tuntua melko radikaalilta tavalta kääntää, jos sitä verrataan perinteiseen uskollisuuden vaatimukseen lähdetekstin kirjoittajaa kohtaan. Alun perin feministinen kääntäminen suuntautui nimenomaan feministisiin, usein kokeellisiin teksteihin, mutta mm. von Flotow (1991) nostaa esiin huomion, että feminististä käännöstapaa voidaan soveltaa myös muihin teksteihin: esim. Susanne de Lotbinière-Harwood käänsi Lise Gauvinin geneerisessä maskuliinissa kirjoitetun teoksen Lettres d une autre feministisesti. Tässä tapauksessa tosin kirjailija ja kääntäjä olivat molemmat feministejä ja kääntäjä oli käännösprosessin 1

6 aikana läheisessä yhteydessä kirjailijaan, joten tekstin "korjaamiseen" feministiseksi oli von Flotowin päätelmän mukaan kirjailijan lupa. (von Flotow 1991: ) Tästä voi kuitenkin päätellä, että ei-feministisellä tyylillä kirjoitettu lähdetekstikin on mahdollista kääntää feministisesti. Françoise Massardier-Kenney esittää (1997), että feminististä käännöstapaa voi soveltaa esimerkiksi teksteihin, jotka on kirjoitettu ennen kuin feministinen tutkimus kehittyi ja jotka kenties tästä syystä eivät ole feministisesti kirjoitettuja sukupuolen esittämiseen kielessä kun ei aiemmin juuri kiinnitetty huomiota. Tätä käännöstapaa voisikin hyödyntää käännettäessä varhaisten feministikirjailijoiden tekstejä. Voi olla myös muita tapauksia, joissa kohdetekstin skopos vaatii feministisen käännösstrategian käyttämistä. Esimerkiksi tässä tutkielmassa käytän feminististä käännösstrategiaa tutkimusmielessä. Tärkein motiivi feministiselle kääntämiselle kuitenkin lienee se, että kääntäjän oma ideologinen vakaumus sitä vaatii. Ideologia on myös minun tärkein motiivini tämän aiheen valitsemiselle, olen nimittäin itsekin feministi, mikä luultavasti näkyy tekstissäkin. Suurin osa feminististä kääntämistä koskevista tutkimuksista ja havainnoista koskee englantia ja ranskaa sekä jossain määrin espanjaa ja saksaa (Sebnem Susam-Sarajeva 2005: 170). Suomen kielen kannalta feminististä kääntämistä ei tietääkseni ole tutkittu paljon eikä sitä ole Suomessa juuri harjoitettu, vaikka feministisestä kääntämisestä ylipäänsä löytyykin mainintoja suomalaisista käännöstieteen julkaisuista (esim. Kaisa Koskinen 2000). En onnistunut löytämään yhtäkään suomenkielistä käännöstä, jonka olisi ilmoitettu olevan feministinen käännös. Löytämäni kokonaiset suomalaiset tutkimukset olivat pro gradu -tutkielmia, joissa luotiin katsaus feministisen kääntämisen teorioihin ja joissa käytetyt esimerkit koskivat lähes ainoastaan muita kieliä kuin suomea. 1 Kuitenkin sukupuolten esittäminen on relevantti kysymys esimerkiksi englannista suomeen käännettäessä, sillä sekä englannin että suomen kielessä ilmenee sekä avointa että piilotettua seksismiä: sanoja mies ja man esimerkiksi käytetään viittaamaan ihmisiin yleensä (mm. Mila Engelberg 2001 ja Cheris Kramarae 1981). Nämä piirteet ovat seurausta yhteiskunnassa vallitsevasta patriarkaalisesta ideologiasta ja ne välittyvät käännösprosessissa kielestä toiseen, jos tietoisesti ei valita toisin kääntämistä. 1 Teija Enorannan pro gradu -työ Elämän puolella feministinen ratkaisu ja Maarit Ritvasen pro gradu -työ Kielen kääntäjät, maailman muuttajat: feministisiä sovellutuksia. 2

7 Kielen sukupuolittuneisuus on merkittävä asia, sillä samoin kuin yhteiskunta vaikuttaa kieleen, myös kieli vaikuttaa yhteiskuntaan: maskuliininen kieli vahvistaa yhteiskunnan patriarkaalista ideologiaa, kun taas tasa-arvoinen kieli voi auttaa tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamisessa (Deborah Cameron 1985). Koska monet naiset tuntevat itsensä syrjityiksi niin yhteiskunnallisessa toiminnassa kuin kielenkäytössäkin (Anu Koivunen 1996), olisi tärkeää, että kielenkäyttöä pyrittäisiin muuttamaan naiset huomioon ottavaksi. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on tutkia, millainen rooli kääntäjällä on sukupuoliin liittyvän kielenkäytön muovaamisessa: onko kääntäjän mahdollista vastustaa tekstin maskuliinisuutta ja tehdä siitä feministisempää kääntäessään englannista suomeen. Tässä en tee eroa sen välillä, onko feministisen strategian valinnan syynä tekstin skopos vai ainoastaan kääntäjän oma ideologia. Tutkin kääntäjän mahdollisuuksia kääntämällä tekstin, jossa on näkyvissä maskuliinisia piirteitä. Pyrin osoittamaan nämä piirteet ja käännösprosessissa korvaamaan ne feministisemmillä ilmauksilla. Tekstin feminiinisiä aineksia pyrin vahvistamaan ja korostamaan. Tarkoituksenani on tarkastella, millaisia, jos mitään, mahdollisuuksia suomen kieli tähän tarjoaa. Hypoteesini on, että kääntäjällä on mahdollisuus vastustaa vallitsevaa maskuliinista ideologiaa, jos hän tiedostaa kielen maskuliiniset piirteet. Uskon myös, että suomen kieli antaa tähän ainakin joitain mahdollisuuksia. Tutkielman luvussa 2 selvitetään aluksi, mitä kielen sukupuolittuminen tarkoittaa ja mistä se johtuu. Luvussa tarkastellaan myös, miten kielen sukupuolittuminen ilmenee englannin ja suomen kielessä. Kolmannessa luvussa osoitetaan, miksi kieli on keskeinen väline ideologian välittämisessä ja miten myös kääntäjän ideologia näkyy aina käännöksessä. Neljäs luku esittelee feministisen kääntämisen syntyä ja päämääriä sekä feministikääntäjien käyttämiä keinoja. Viidennessä luvussa tapaustutkimuksena on oma, tätä tutkielmaa varten feministisellä strategialla tekemäni käännös Joan Didionin novellista Goodbye to All That. Valitsin kyseisen novellin, koska se on päämääräni kannalta hedelmällinen ja sen sisältö sopii yhteen feministisen kielen kanssa. Käännöksessäni kiinnitän huomiota niihin kielen sukupuolittuneisuuden esiintymismuotoihin, joita olen aiemmissa luvussa 2 kuvannut. Esittelen yksittäisiä käännösongelmia ja ratkaisujeni perusteluja. Suoraa mallia ei muilla kielillä tehdyistä feministisistä käännöksistä pysty ottamaan, koska suomi on rakenteeltaan hyvin erilainen kieli kuin esim. englanti ja ranska, joissa feminististä kääntämistä on eniten sovellettu. Viimeisessä, kuudennessa luvussa tarkastelen hypoteesini toteutumista eli sitä, miten hyvin feministinen käännöstapa suomen kieleen päin käännettäessä toimii. 3

8 4

9 2. Feministinen lingvistiikka Naiset ovat sivuroolissa niin yhteiskunnassa kuin kielessäkin. Tämän luvun alaluvuissa 2.1. ja 2.2. esittelen naisten marginalisoinnin syitä ja osoitan, miksi kielellisestä epätasa-arvosta on vahingollisia seurauksia jokapäiväisessä elämässä. Nämä syyt osoittavat mielestäni feministisen kääntämisen tarpeellisuuden ja ovat samalla perusteluita tämän tutkielman kirjoittamiselle. Lopuksi esittelen alaluvussa 2.3. konkreettisia esimerkkejä kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemisestä. Tätä kielellisen seksismin kartoitusta käytän apunani feministisessä käännöksessäni luvussa Naisen kulttuurinen toiseus Feministisen tutkimuksen piirissä on lukuisia teorioita ja suuntauksia; nykyään tutkimuksessa puhutaankin usein feminismin sijaan feminismeistä. Yksi useita eri tutkimussuuntauksia yhdistävä peruskäsite on naisen kulttuurinen toiseus. Anu Koivusen ja Marianne Liljeströmin mukaan feministisessä tutkimuksessa on huomattu, että naiset eivät ole länsimaisessa ajattelussa perinteisesti sisältyneet abstrakteihin ihmisen tai yksilön malleihin. Ainakin länsimaisessa ajattelussa ihmisen mittana on ns. humanistinen käsitys ihmisestä, jolla ei ole ruumista tai sukupuolta, vaan jonka perusominaisuuksia ovat rationaalisuus ja yksilöllisyys. Feministisen kritiikin mukaan tämän näennäisen universaalin ihmisyyden normi on todellisuudessa kuitenkin valkoinen, keskiluokkainen, heteroseksuaalinen mies. Tämä kuva ihmisyydestä myös rakentuu suhteessa toiseen, ei-rationaaliseen ja ei-yksilölliseen naiseen, jolla toisin kuin miehellä sukupuoli on merkitsevä ominaisuus. Mies on siis normi, nainen on poikkeus ja siksi vähempiarvoinen. Ei-miehenä (tai epätäydellisenä miehenä) nainen ei voi koskaan täysin täyttää abstraktin yksilöllisyyden normia eli olla yksiselitteisesti ihminen. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) 5

10 Feministisessä ajattelussa ja politiikassa tähän miesten ensisijaisuudesta ja naisten toissijaisuudesta johtuvaan naisen asemaan on suhtauduttu eri tavoin eri tilanteissa. Yhteiskunnallisena liikkeenä feminismi on ajanut emansipaatiota ja pyrkinyt siten vahvistamaan naisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa. Tällöin strategiana on ollut purkaa naisten toiseutta ja vaatia naisille asemaa subjekteina miesten rinnalla. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) Tätä näkemystä edustaa klassinen liberaalifeminismi, johon 1800-luvulla alkanut naisten emansipaatioliike kuuluu: sen tavoitteena on, että kaikkia yksilöitä pidetään heidän keskinäisistä eroistaan huolimatta yhtä arvokkaina ja että heille annetaan samat mahdollisuudet. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi niiden lainsäädännöllisten esteiden poistamista, jotka estivät naisia kilpailemasta miesten kanssa. Klassisessa liberaalifeminismissä kyse on siis naisten ja miesten välisten erojen häivyttämisestä. (Koivunen 1996: 78.) Vaikka naisia syrjivien yhteiskunnallisten rakenteiden poistaminen on erittäin tärkeää, lähestymistavassa on ongelmansa. Klassinen liberaalifeminismi nimittäin rakentuu mieskansalaisen normeille, eli naiselle vaaditaan oikeutta olla kuin mies. Niinpä naisliikkeen piirissä on myös kysytty, onko tällainen naisten sovittaminen miehiä ajatellen luotuun abstraktiin yksilön malliin lainkaan mahdollista tai edes mielekästä. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) Tämä uusi ajattelutapa nousi esiin 1980-luvulla: sukupuolten välisen kuilun kaventamisyrityksistä eli sukupuolieron häivyttämisestä haluttiin feministisissä keskusteluissa siirtyä naisen erityisyyden korostamiseen, naiskeskeiseen näkökulmaan, joka perustuisi naisten kokemuksiin ja ottaisi huomioon naiset nimenomaan naissubjekteina. Miesten subjektiutta ei enää pidetty mallina, johon naisen tulisi pyrkiä. (Päivi Kosonen 1996: 184.) Nämä kaksi näkemystä muodostavat feministisessä tutkimuksessa edelleen esiin nousevan ristiriidan: pitäisikö vaatia naisen sisällyttämistä perinteiseen yksilön muottiin eli naisen pitämistä samanlaisena kuin miestä, vai pitäisikö vaatia, että naista arvostetaan erilaisena mutta samanarvoisena miehen kanssa ja nimenomaan tuoda eroja esiin positiivisina asioina. Koska naisen kulttuurinen toiseus on kytköksissä kielen sukupuolittuneisuuteen, nämä kysymykset nousevat esiin myös feministisessä lingvistiikassa, ja ovat siksi kiinnostavia tämänkin tutkimuksen kannalta. 6

11 2.2. Sukupuolen rakentuminen kielessä Feministisen lingvistiikan tutkijoilla on eriäviä mielipiteitä siitä, pitäisikö kielestä yrittää tehdä sukupuolineutraalia vai pitäisikö naiset tuoda teksteissä aktiivisesti näkyviin. Ongelma on siis sama kuin edellä käsitellyssä feministisen keskustelun ristiriidassa. Monet ihmiset tuntuvat ajattelevan, että kieli muuttuu itsekseen yhteiskunnan mukana, eikä kieleen voi tai tarvitse siksi yrittää vaikuttaa. Mutta kuten myöhemmin tässä luvussa osoitan, kielenkäytöllä on väliä. Sitä paitsi, kuten Wendy Martina huomauttaa (1980: 77), vaikka seksistinen kieli olisi vain oire yhteiskunnan seksismistä, on oirettakin hoidettava paranemista odotellessa. Lisäksi kielenuudistamispyrkimyksillä voidaan kiinnittää ihmisten huomiota naisen asemaan sekä kielessä että yhteiskunnassa (Cameron 1985: 171). Länsimaisessa filosofisessa ajattelussa tapahtui 1900-luvulla lingvistinen käänne, joka on merkinnyt uudenlaista näkemystä kielestä ja jolla on ollut vaikutuksensa myös feministiseen lingvistiikkaan. Tämän käänteen myötä kieltä alettiin pitää ei-läpinäkyvänä, ei-neutraalina ja merkityksiä tuottavan ilmiönä. (Koivunen 1996: 48.) Koivunen toteaa, että kulttuuristen merkitysten tuottaminen tekee kielestä myös vallankäytön avainaluetta. Kun jollekin asialle tai ilmiölle annetaan nimi, se liitetään kielen kautta laajempiin merkkijärjestelmiin, mikä puolestaan merkitsee kyseisen asian tai ilmiön jäsentymistä suhteessa merkkijärjestelmiin kytkettyihin yhteiskunnan arvo-, normi- ja valtajärjestelmiin. Näin siis se, miten jokin asia nimetään, vaikuttaa siihen, mitä siitä ajatellaan. Feministisen lingvistiikan tutkijat ovatkin kiinnostuneita siitä, miten kieli eri tavoin määrittää ja arvottaa naiseutta ja mieheyttä sekä miten kieli kontrolloi naisten ajattelua, puhetta, kirjoitusta ja toimintaa. (Koivunen 1996: 48.) Tuottaessaan merkityksiä kieli rakentaa todellisuutta myös sukupuolia. Jo ja 1970-luvuilla feministisessä kritiikissä oli noussut keskeiseksi ajatus sukupuolesta kulttuurisena (ja siten myös kielellisenä) konstruktiona: alettiin puhua sex/gender-jaottelusta, jossa sex viittaa biologiseen sukupuoleen ja gender historiallisesti ja kulttuurisesti tuotettuun ominaisuuksien yhdistelmään, kulttuuriseen sukupuoleen (Koivunen & Liljeström 1996: 15). Kulttuurin osana kielikin osaltaan konstruoi kulttuurista sukupuolta. Miehille ja naisille määritetyt erilaiset asemat heijastuvat kielessä mm. siten, että kuten yhteiskunnassakin maskuliininen on normi, feminiininen poikkeus. Tätä ilmiötä ja sen konkreettista ilmenemistä kielessä tarkastelen tarkemmin luvussa

12 Feministilingvistit ovat todenneet kielen marginalisoivan ja mykistävän naisia, määrittävän heidät aina miesten ilmaisuilla. Luce Irigaray ja Hélène Cixous ovat Koivusen mukaan osoittaneet, että kielellinen valta on sukupuolitettua: valta ja maskuliinisuus kuuluvat yhteen (Koivunen 1996). Tästä syystä on jopa luotu visioita naisten voimauttamisesta naisten kielen avulla. Feministikirjoittajat myös leikkivät kielellä osoittaakseen sen sukupuolisidonnaisuuden ja näennäisesti neutraalien ilmausten ei-neutraaliuden. Naisten kieltä ovat ideoineet mm. juuri Irigaray ja Cixous, joiden ajatuksia Heidi Liehu on pyrkinyt toteuttamaan suomen kielellä teoksessaan Kirsikankukkia (1993) (Koivusen 1996 mukaan.) Liehun käyttämiä keinoja ovat esimerkiksi uudissanat (nais-ihmiskunta, tähtitunteellinen, Sokrates-mies) sekä maskuliinisen maailman logiikan ennakko-oletusten murtaminen assosiaatioilla ja runoksi muuttuvalla proosalla. Normien rikkominen on Liehulle kuten monelle muullekin feministikirjoittajalle keino tuoda huomiota uusille naisia ja kieltä koskeville ajatuksille. Naisen kieli on kuitenkin sangen vaikea kielenkäytön muoto, ja kokeellisen luonteensa vuoksi tuskin sovellettavissa jokapäiväiseen viestintään. Sen sijaan jotkut siinä käytetyt ajatukset, kuten uudissanat ja stereotyyppisten oletusten rikkominen, voisivat mielestäni hyvinkin olla sovellettavissa jokapäiväiseen kielenkäyttöön tekstien feministisyyden lisäämiseksi. Feministisiä uudissanoja on luotukin ainakin englannissa (esim. spokeswoman, wimmin), mutta niiden saattaminen yleiseen käyttöön ei ole helppoa. Vaikka monet naiset tuntevat tulleensa suljetuiksi geneeris-maskuliinisten sanojen tarkoitteiden ulkopuolelle, vastustetaan feministisiä uudissanoja yleisesti, koska niitä pidetään turhina ja ajatellaan, ettei pelkillä sanoilla ole väliä. Monet tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet sanojen merkityksellisyyden jokapäiväisessä elämässä. Sally McConnell-Ginet esimerkiksi huomauttaa, että kieli on tärkein väline, jolla voimme tehdä henkilökohtaisista tiedoistamme ja ajatuksistamme julkisia. Siksi tarvitaan uusia sanoja, joilla voidaan puhua uusista ajatuksista esimerkiksi sovinismista, feminismistä ja seksismistä. (McConnell-Ginet 1980: 12.) Valtavirrasta poikkeaviin ajatuksiin tarvitaan valtavirrasta poikkeavia sanoja. Wendy Martina taas osoittaa, että sukupuolittuneella kielenkäytöllä, jossa käytetään maskuliinisia termejä geneerisesti, on vaikutusta naisten käyttäytymiseen ja suorituksiin. Hän viittaa tutkimuksiin (Sandra Bem & Daryl Bem 1973 sekä G. Milton 1969), joiden mukaan harvemmat naiset hakivat työtä, jonka hakuilmoituksessa käytettiin miehiin viittaavia termejä, ja naiset suoriutuivat paremmin 8

13 matemaattisista sanallisista tehtävistä, jotka liittyivät miesten sijasta naisiin. (Martina 1980: 76.) Liisa Tainion mukaan naiset myös muistavat geneerisiä maskuliinimuotoja sisältäviä tekstejä huonommin kuin tekstejä, joissa molempiin sukupuoliin viitataan eksplisiittisesti. Miehillä ei tätä ongelmaa ole. (Tainio 2002: 58.) Tätä voi selittää se, että saadaksemme selvää tekstistä meidän on nähtävä tekstin yhteys kokemukseemme maailmasta (Norman Fairclough 1989: 78). Tämän selityksen mukaan on vaikeampi ymmärtää tekstiä, jossa näkyy vieras ideologia esim. miesnorminen eli geneeris-maskuliinisia termejä sisältävä teksti voi olla vaikeampi naisille. Yksi syy siihen, että sukupuolien ilmaisemiseen kielenkäytössä tulisi kiinnittää huomiota, on se, että lapset sosiaalistetaan yhteiskuntaan pitkälti kielen avulla, joten kieltä muuttamalla voidaan vaikuttaa uuden sukupolven ajattelutapaan (McConnell-Ginet 1980: 8). Kuten Nelly Furman Roland Barthesia lainaten toteaa: It is language which teaches us the definition of man, not the reverse (Furman 1980: 48). Kieli siis osoittaa meille, millä tavoin nainen määritellään, ymmärretään ja miten tätä arvostetaan kulttuurissa. Voisi kuvitella, että kielen neutraaliuteen pyrkiminen ratkaisisi kielellisen epätasa-arvon ongelman. Koivunen kuitenkin varoittaa vaarasta, joka voi sisältyä neutraalin ja objektiivisen kielen tavoitteluun, kun kuvitellaan tällaisen kielen olevan samalla myös sukupuolineutraalia. Tällainen kielihän on ollut perinteisesti esimerkiksi tieteellisen kielen ihanne. Sukupuolineutraalius kääntyy kuitenkin helposti sukupuolisokeudeksi: päädytään puhumaan vain miehistä, eikä naisia ja heidän erityispiirteitään edes mainita. Tällöin naiset toimijoina jäävät näkymättömiksi. (Koivunen 1996: 63.) Sukupuolineutraaliuteen pyritään selvästikin myös yleiskielen uudistuksissa, joissa geneerismaskuliinisia ilmaisuja (esim. lehtimies) on korvattu neutraaleilla ilmaisuilla (esim. toimittaja); tällöinkin vaarana on sukupuolisokeus Esimerkkejä kielen sukupuolittuneisuudesta Seksistisellä kielellä tarkoitetaan kieltä, joka halventaa tai esineellistää toista sukupuolta tai sulkee naiset puheena olevan asian tai sanan tarkoitteen ulkopuolelle (Ulla Tiililä 1994: 16). Samasta asiasta puhutaan myös kielen sukupuolittuneisuutena viitaten siihen, etteivät sukupuolet ole kielessä tasa-arvoisessa roolissa. Sekä englannista että suomesta löytyy monia esimerkkejä siitä, että näissä 9

14 kielissä miestä pidetään ihmisen prototyyppinä ja että kieli arvottaa miehen ylemmälle hierarkian tasolle. Nainen puolestaan esitetään suhteessa mieheen tai poikkeuksena normista. Suomi ja englanti ovat erilaisia tavoissaan ilmaista sukupuolta, mistä ehkä ilmeisimpänä esimerkkinä toimii se, että englannissa kuten monissa muissakin kielissä - sukupuoliin viitataan eri pronomineilla, suomessa taas samalla. Koska suomi on tällainen poikkeus, sitä pidetäänkin tavallista sukupuolineutraalimpana kielenä. Suomen kielikään ei kuitenkaan ole vailla seksismiä. Niin eksplisiittistä kuin piilotettuakin mieskeskeisyyttä ilmenee suomessa samoin kuin englannissa, osittain samoilla tavoillakin. Miesnäkökulman vallitsevuus ei sinänsä ole ihme, ovathan sekä suomen että englannin kirjakielet lähinnä miesten luomia (Cheris Kramarae 1980: 60 61; Lea Laitinen 1989: 115). Esittelen tässä luvussa erilaisia kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemistapoja suomessa ja englannissa. Luvussa 5 käytän näitä havaintoja käännösratkaisujeni perusteina. Ihminen=mies-vinouma Mila Engelberg käsittelee artikkelissaan (2001) kielen sukupuolijärjestelmää ihminen=miesvinouman näkökulmasta. Termin on alun perin kehittänyt Jeanette Silveira vuonna Tällä ilmiöllä on kaksi ulottuvuutta. Yhtäältä ihmiset hahmotetaan helpommin miehiksi kuin naisiksi, sillä mies on ihmisen prototyyppi (ihminen=mies-normi); toisaalta samasta syystä miehet hahmotetaan ihmisiksi helpommin kuin naiset, jolloin mies-sanaa voidaan käyttää viittaamaan yleisesti ihmisiin, mutta nainen-sanaa ei (mies=ihminen-normi). (Engelberg 2001: 23.) Tämä ilmiö on havaittavissa sekä suomessa että englannissa. Esittelen seuraavassa mies=ihminen-normin ja ihminen=mies-normin ilmenemistä ensin suomen kielessä ja sitten englannin kielessä. Yksi esimerkki mies=ihminen-normista suomessa on se, että mies-sanaa käytetään viittaamaan ihmisiin sellaisissa ilmauksissa kuin miesmuistiin ja miespolvi (Jaana Jaatinen 1988). Toinen yleisesti tunnettu ja huomiota saanut esimerkki ovat geneeris-maskuliiniset eli mies-loppuiset tekijännimet (esim. esimies, puhemies). Näiden seksistisyydestä on käyty keskustelua, sillä joidenkin mielestä ne ovat neutraaleja ilmaisuja. Ulla Tiililän (1994) esittelemä Mila Engelbergin tutkimus (1993) tarjoaa tutkimustietoa mielipiteiden sijaan: sen mukaan mies-loppuiset ilmaukset tulkitaan miehiin viittaaviksi useammin kuin niiden muodoltaan neutraalit vastineet (esim. lehtimies 10

15 vs. toimittaja ). Ilmaukset eivät siis ole neutraaleja vaan seksistisiä, koska ne ainakin osittain sulkevat naiset tarkoitteen ulkopuolelle. Mielenkiintoista on, että naiset tulkitsevat mies-loppuiset ilmaukset keskimäärin neutraalimmiksi kuin miehet Engelbergin mukaan naisten on pakko, jotta he voisivat lukea itsensä ihmiskuntaan kuuluviksi. (Engelberg 1993 Tiililän 1994: 17 mukaan.) Kielitoimisto suosittelee neutraalien termien käyttöä ammattinimikkeissä silloin, kun sellainen on olemassa, mutta kaikissa tapauksissa sellaista vaihtoehtoa ei ole (Tiililä 1994: 18). Toisaalta neutraalejakin ilmaisuja tulkitaan helpommin miehiin kuin naisiin viittaaviksi esim. kun sanotaan naapuri, taksikuski tai ihminen, ihmiset ajattelevat useammin miestä kuin naista (Engelberg 2001: 24). Ilmiössä on kyse piilomaskuliinisuudesta eli ihminen=mies-normista. Kielessä tätä mieskeskeisyyden ilmenemisaluetta on vaikeampi havaita kuin eksplisiittisiä mies=ihminen-normin synnyttämiä maskuliinisia ilmaisuja, sillä se ei esiinny yksittäisissä sanoissa vaan virketasolla. Engelberg osoittaa (mts: 24), että piilomaskuliinisuus on suomessa hyvinkin yleinen ilmiö. Esimerkiksi käy hyvin seuraava virke: Raamatun luomistarinan kirjaimellinen tulkinta on oikeuttanut ihmistä vääristyneeseen vallankäyttöön luontoa, naisia, eläimiä, heikompia kohtaan (mts: 25). Virkkeen loppuosassa ilmenee, että alkuosan ihminen viittaakin vain miehiin. Kielen piilomaskuliinisuudesta myös seuraa, että esimerkiksi naisihminen-ilmaus on hyväksyttävä, toisin kuin miesihminen, koska naiset ovat epätyypillisiä ihmisiä ja edustavat ensisijaisesti sukupuoltaan (mts: 26). Miesihminen taas olisi redundantti ilmaus ( merkitykseltään ihmisihminen tai miesmies ). Eksplisiittisesti maskuliinisten termien korvaaminen neutraaleilla termeillä ei siis riitä naisten tuomiseksi esiin kielessä. Feministilingvistien peräänkuuluttamille naispuolisille vastineille olisi tarvetta, jotta naisten olisi helpompi nähdä itsensä kyseisten ryhmien edustajina. Tässä on suomen kielen kannalta vaikeutensa, sillä vanhat naista ilmaisevat tarjoilijatar-tyyppiset sanat tai naisalkuiset ilmaukset koetaan helposti pejoratiivisiksi, koska ne edustavat poikkeusta normista, ja poikkeuksiin liittyy negatiivinen arvovaraus (Susanna Lindman 2000: 57). Saman ovat huomanneet feministiset englannin kielen tutkijat: perinteiset feminiinipäätteiset sanat, esim. authoress, eivät sovi feministisiksi uudissanoiksi, sillä päätteet ovat itse asiassa diminutiivisia ja trivialisoivia (Cameron 1985: 73). 11

16 Näin käy kielessä helposti: alkuaan neutraaleista tai positiivisista naisen nimityksistä helposti tulee pejoratiivisia, mikä heijastaa naisiin kohdistuvia seksistisiä asenteita (Engelberg 2001). Miten sitten tuoda naiset positiivisesti esiin teksteissä? Ratkaisuna feministisen kirjoittamisen kannalta voisi olla uudissanojen kehittäminen. Englannissa uudissanoja on luotu latinan ja kreikan pohjalta (esim. gynergy = woman energy, naisenergia, johdettu kreikan naista ilmaisevasta morfeemista gyn-) (de Lotbinière-Harwood 1991: 119), mutta en tiedä tällaista kokeillun suomen kielessä, eikä se ehkä suomeen yhtä luontevasti sopisikaan, koska suomi ei ole mainituille kielille sukua. Toisaalta kielen mieskeskeisyyttä voisi paljastaa myös toisesta näkökulmasta, kuten Maarit Ritvanen on pro gradu -työssään ehdottanut (1995: 47). Hänen ehdotuksensa on itse asiassa ihminen=mies-normin rikkominen, vaikkei hän tätä termiä käytäkään. Ritvanen ehdottaa, että esimerkiksi kun sanotaan mieskirjailija, tuodaan implisiittisesti esiin se, että on olemassa myös naispuolisia kirjailijoita ja ettei kirjailija itsessään tarkoita automaattisesti miestä. Mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoinen idea, jonka toimimista käytännössä olisi hyvä tutkia. Myös englannissa yksi yleinen mies=ihminen-normin ilmenemismuoto ovat man-päätteiset (sportsman-tyyppiset) geneeris-maskuliiniset tekijännimet. Samoin kuin suomessa, näitä on koetettu englannissakin korvata sukupuolineutraaleilla sanoilla (esim. sportsperson). Tällöin on englannissa päädytty erikoiseen tilanteeseen, jossa ihmiset usein viittaavat naisiin personpäätteisillä sanoilla, miehiin man-päätteisillä sanoilla (Kramarae 1980: 64). Vaikkei uudistus siis ole sujunut aivan suunnitelmien mukaan, tilanne ainakin osoittaa sen, että man-pääte koetaan nimenomaan mieheen viittaavaksi. Uudistustyölle siis on tarvetta, vaikka kestävää ratkaisua ei ole vielä löytynytkään. Mies=ihminen-normi esiintyy englannin kielessä myös tavassa viitata ihmisiin geneerisellä maskuliinilla (man/he). Tämä lienee englannin kielen ilmeisin esimerkki tapauksesta, jossa mies saa yksin edustaa koko ihmiskuntaa. Miten tapa käyttää geneeristä maskuliinia on sitten syntynyt? Man oli kyllä englannin historian hämärissä aidosti geneerinen, ihmistä tarkoittava sana. Sen merkitys on kuitenkin muuttunut vuosisatojen aikana, ja nykyään on paljon todisteita siitä, etteivät kielenkäyttäjät koe sitä enää geneeriseksi ainakaan kaikissa konteksteissa, eivät myöskään manloppuisia yhdyssanoja. (McConnell-Ginet 1980: 11.) Englannin he-pronominin geneerinen käyttö puolestaan on preskriptiivisen kieliopin tuote (Cameron 1985: 68). Tosin etymologiasta kinasteleminen voi olla turhaa pohdittaessa sanojen merkitystä tämän päivän puhujalle: Nelly 12

17 Furmanin mukaan jo sanat woman ja female kertovat naiselle, että tämä määritellään miehestä käsin. Nykyenglannin puhujat näkevät maskuliiniin viittaavan sanan näiden sanojen ytimessä, olivat ne sitten etymologisesti miestä tarkoittavalle sanalle rakentuvia tai eivät. (Furman 1980: 48.) Wendy Martina kuvaa tutkimusta, jossa koehenkilöitä oli pyydetty täydentämään virkkeitä, joiden alkuosassa henkilö mainittiin joko sukupuolineutraalissa tai -sidonnaisessa roolissa (esim. When an engineer makes an error,...) Kun koehenkilöiden vastauksissaan käyttämät pronomit tutkittiin, kävi ilmi, että geneeris-maskuliinista he-pronominia ei käytettykään kaikissa tapauksissa, vaan perinteisistä naisammateista puhuttaessa käytettiin paljon she-sanaa. Martinan mukaan tämä osoittaa, että he-pronominia ei pidetty sillä lailla geneerisenä, että sitä voitaisiin luontevasti aina käyttää myös naisesta. Martina myös toteaa, että on hankala erottaa, mihin he milloinkin viittaa. Lisäksi hän toteaa, että on kerta kaikkiaan absurdia käyttää kaikista ihmisistä sanaa man! (Martina 1980: ) Näiden tutkimusten valossa ihminen=mies-vinouman aiheuttama maskuliinimuotojen geneerinen käyttö todellakin sotii monien ihmisten kielitajua vastaan. Siksi kielen ammattilaisten, myös kääntäjien, olisi hyvä kiinnittää huomiota vaihtoehtoisten ilmaisutapojen kehittämiseen. Seuraavaksi esittelen muita tapauksia, joissa kielen sukupuolittuminen ilmenee. Puhuttelut ja nimet Joan Manes ja Nessa Wolfson toteavat, että englannissa puhuttelumuodot ovat tapa rakentaa ja ilmaista hierarkioita ja valta-asemia. Näissä hierarkioissa nainen usein jää alisteiseen asemaan. (Manes & Wolfson 1980: 89). Esimerkiksi hellittelynimien käyttö (endearment) silloin, kun se ei ole puhujan normaali, aina käytettävä standardipuhuttelutapa, ilmaisee puhuteltavan vajavaisuutta tai vajavaista kompetenssia käsillä olevassa asiassa. Naisten (ja lasten) kohdalla hellittelynimien käyttö on englannissa yleistä, miesten kohdalla sitä tapahtuu tuskin koskaan. (mts: 89). Tällaisia puhutteluja voidaan siis syystä pitää pejoratiivisina ja loukkaavina. Vaikka en löytänyt asiasta tutkimustuloksia suomen kannalta, uskon englantia koskevien toteamusten pitävän ainakin jossain määrin paikkansa myös suomen kohdalla, onhan meilläkin runsaasti naisia koskevia puhuttelusanoja, jotka voidaan kokea pejoratiivisiksi, esim. typykkä. 13

18 Nimien käytölläkin voidaan ilmaista arvohierarkioita. Englantia koskeva tutkimustieto osoittaa, että naisen nimi jätetään mainitsematta useammin kuin miehen; nimen sijaan naiseen viitataan usein pelkällä his wife -tyyppisellä ilmaisulla (mm. David Lee 1992: 112). Suomea koskevassa tutkimuksessa taas huomattiin, että lehdistössä naisesta mainitaan usein pelkkä etunimi siinä missä miehestä mainitaan etu- ja sukunimi tai arvonimi ja sukunimi. Pelkän etunimen käyttö osoittaa pienempää arvonantoa. (Marjut Saloniemi 1988: ) Englannissa näkee joskus (ainakin vanhemmissa teksteissä) käytettävän Mrs John Smith tyyppistä rakennetta puhuttaessa naimisissa olevista naisista, ja suomessakin on esiintynyt jonkin verran Rouva Matti Virtanen -tyyppisiä rakenteita (Helena Rautala 1988: 37). Tällaisissa muodoissakin on kyse siitä, että nainen määritetään ainoastaan miehen kautta ja nainen itse jää anonyymiksi. Naisten nimeäminen heidän omilla, kokonaisilla nimillään on olennainen osa naisten tuomista esiin teksteissä. Muita kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemismuotoja Kielen piilomaskuliinisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota myös metatekstissä: Tainio huomauttaa, että esimerkiksi tieteellisissä teksteissä lähdeviittauksilla voi joko peittää sukupuolen tai paljastaa sen. Paljastaminen tuo naisten kohdalla positiivisella tavalla esiin naisten toimijuuden tiedemaailmassa. (Tainio 2002: 52.) Jos tutkijasta mainitaan pelkkä sukunimi, on ihminen=miesnormin vuoksi odotettavissa, että lukijat tulkitsevat tutkijan mieheksi. Tämän vuoksi viittaan itse tässä tutkielmassa tutkijoihin sekä etu- että sukunimellä. Naisia on hyvä nostaa esiin eksplisiittisesti senkin vuoksi, että mies-sanaa käytetään suomen kielen taajuussanaston mukaan teksteissä määrällisesti enemmän kuin nainen-sanaa; naiset jäävät usein piiloon pronominien taakse (mts: 53). Tainion mukaan myös tieteellisen kielen metaforat ovat usein sukupuolitettuja: miestutkijat käyttävät usein perinteiseen miesten maailmaan, naiset taas naisten maailmaan viittaavia metaforia (mts: 58). Itse en ole koskaan kiinnittänyt metaforien laatuun huomiota, mutta luultavasti jatkossa olisi hyvä kiinnittää. Tällaiset seikat kun ottaa helposti itsestäänselvyyksinä, kuten niin monet muut kielen sukupuolittuneisuuden ilmentymät. Jaana Jaatinen (1988) on todennut, että suomessa miestä tarkoittavista sanoista rakennetut johdokset ovat yleensä merkitykseltään positiivisia, naista tarkoittavien sanojen johdoksissa taas on useammin negatiivisia konnotaatioita. Esimerkkeinä Jaatinen mainitsee ilmaukset ämmänsolmu eli huono solmu ja mennä akoille eli epäonnistua sekä haukkumasanan akkamainen. Ukko-etuliite tarkoittaa isoa, mutta vaikka emä-etuliitekin tarkoittaa samaa, sitä käytetään usein negatiivisissa ilmauksissa, 14

19 esim. emävale. (Jaatinen 1988: ) Feministisessä kirjoituksessa tulisi tietenkin välttää tällaisia naisten kannalta negatiivisia sanoja. Puhuttaessa sukupuolista rinnakkain käytetään suomessa yleensä ilmausta mies ja nainen, englannissa men and women. Vaikka taustalla onkin foneettisia ja fonologisia syitä, järjestys ilmentää myös arvohierarkiaa; on nimittäin huomattu, että lukijat ymmärtävät ensimmäiseksi asetetun sanan usein sen paria tärkeämmäksi (Tainio 2002: 54). Tällaisten vakiintuneiden muotojen rikkominen on yksi feministinen kirjoittamisstrategia, mielestäni hyvin käyttökelpoinen sellainen, koska se voi hyvinkin herättää lukijan huomion ja saada tämän pohtimaan sukupuolien esittämistä teksteissä. Vakiintuneiden sanaparien rikkomista voi käyttää muissakin yhteyksissä. Laitinen huomauttaa, että kieleemme on myös kiteytynyt naisiin liittyviä stereotypioita metakielelliseksi sanastoksi, esimerkiksi lörpötellä, lirkutella, juoruta, nalkuttaa (kevyt, intiimi, liiallinen puhe) (Laitinen 1989: 112). Lee (1992) on todennut, että muuttamalla sanojen denotaation laajuutta voidaan muuttaa niiden tehoa ja jopa kokonaista diskurssia, johon ne liittyvät. Kenties sellaisten ilmausten kuin miehet lörpöttelivät ja juoruilivat avulla voitaisiin kiinnittää lukijan huomio sukupuolistereotypioihin ja stereotypioivaan kieleen. Tällaista strategiaa hyödynnän itsekin käännöksessäni luvussa 5. Tässä luvussa olen esitellyt monia tapoja, joilla kielen sukupuolittuminen ilmenee teksteissä. Aion kiinnittää näihin seikkoihin huomiota tehdessäni omaa käännöstäni luvussa 5, ja pyrkiä nämä seikat mielessäni muuttamaan maskuliinista/(näennäisesti) neutraalia tekstiä feministisemmäksi. 15

20 3. Kääntäjän ideologia Tässä luvussa tarkastelen ideologian merkitystä kääntäjän työssä. Kääntäjä tekee aina työssään jonkinlaisen ideologisen valinnan, ja feminismi on yksi ideologia muiden joukossa. Feministikääntäjä erottuu monista muista kääntäjistä sillä, että hän paljastaa avoimesti, minkä ideologian kannattaja hän on, ja pitää ideologian toteuttamista keskeisenä osana kääntämistä. Luvun lopussa pohdin feminististä kääntämistä kääntäjän etiikan ja uskollisuuden näkökulmasta. Norman Fairclough käsittelee kielen ja ideologian suhdetta laajasti teoksessaan Language and Power (1989). Hän toteaa, että ideologia on voimakkaasti läsnä kielessä itse asiassa kieli on hänen mukaansa ideologian tärkein ilmenemispaikka ja välityskanava (mts. 15). Ideologiat ovat läsnä kielessä siihen koodattuina valta-asetelmina. Ihmiset eivät yleensä tiedosta näitä valtaasetelmien kielellisiä tunnusmerkkejä, vaan ajattelevat niiden olevan luonnollinen osa kieltä. (mts. 91.) Fairclough osoittaa, että koska ideologia vaikuttaa tehokkaimmin näkymättömänä, kieli on erittäin tehokas ideologian välittäjä ja olemassa olevien valtarakennelmien ylläpitäjä. Tätä edesauttaa se, että kun tietystä tavasta puhua eli diskurssista tulee valtadiskurssi eli se luonnollistuu, sen käyttäjät eivät enää muista, että se on kuten kieli aina vain ihmisen tekemä ja arbitraarinen. Välttämättä ei tulla ajatelleeksi, että esimerkiksi englannin maskuliinisen pronominin he käyttäminen geneerisenä pronominina ei ole luonnonlaki, vaan kieliopin kirjoittajien valinta. Ihmiset toki osaavat selittää eli rationalisoida sen, miksi käyttävät kieltä tietyllä tavalla. Näin he näkevät kielenkäytön rationaalisena ja usein vastustavatkin muutoksia siinä. Fairclough varoittaakin, että ihmiset voivat reagoida voimakkaasti yrityksiin purkaa diskurssin luonnollista valtaa: se ärsyttää heitä eikä siinä ole heistä mitään järkeä. (mts: 91.) Ei siis ihme, että moni pitää feministisiä kielenuudistamispyrkimyksiä turhina ja typerinä. David Lee osoittaa, ettei ole mahdollista käyttää kieltä ilman jonkinlaista ideologista näkökulmaa. Kielellä voi ilmaista kerrallaan vain pienen osan ulkoisesta todellisuudesta ja siitä, mistä päättää 16

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden?

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Tommi Nieminen tommi.k.nieminen@jyu.f Taustaa: KDE-lokalisointiprojekti KDE (nyttemmin oikein KDE SC ) on monialustainen työympäristöprojekti pääalusta

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus

Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus Tekstien valta ihmistyössä -seminaari, Kotimaisten kielten keskus 10.4.2018 Jenni Viinikka kielenhuoltaja, jatko-opiskelija (HY) Kela, Tieto-ja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Asiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä

Asiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä Asiakaspalvelun ymmärrettävyys Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa 12.3.2019 Ulla Tiililä Näkökulmia sanastoon Termistyminen: tarvitaanko? Sanat teksteissä ja teksteistä Selkeys Vakiintuneisuus Läpinäkyvyys

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot