Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen."

Transkriptio

1 Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen. Pirkko Koivunen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (englanti) Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2006

2 Tampereen yliopisto Käännöstiede (englanti) Kieli- ja käännöstieteiden laitos Koivunen, Pirkko: Näkyvä kääntäjä ja näkyvä nainen. Feministisen käännösstrategian soveltaminen englanti-suomi-käännökseen. Pro gradu -tutkielma, 50 sivua + liitteet (1 kpl) + englanninkielinen lyhennelmä 5 sivua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisin keinoin kääntäjä voi tehdä tekstistä feministisempää kääntäessään tekstiä englannista suomeen päin eli kääntää tekstiä feministisesti. Tutkimuksessa käytetään teorioita sekä käännöstieteen että feministisen kielitieteen saroilta. Tutkimuksessa tarkastellaan aluksi, miksi nainen on niin yhteiskunnassa kuin kielessäkin marginaalisessa asemassa ja miten yhteiskunnallinen ja kielellinen seksismi liittyvät toisiinsa. Englannin ja suomen kielestä kartoitetaan piirteitä, joissa kielellistä seksismiä ilmenee. Tarkastelemalla ideologian välittymistä kielen avulla ja kääntäjän ideologian vaikutusta tekstiin osoitetaan, että kääntäjän olisi tärkeätä avoimesti ilmaista ideologiansa lukijoille. Ajatus kääntäjän näkyvyydestä onkin olennainen osa feminististä kääntämistä, jonka keskeisiä periaatteita tarkastellaan omassa luvussaan. Tutkimuksen empiirisenä osana oli englanninkielisen novellin suomentaminen feministisesti. Tekstin analysoinnissa kiinnitettiin huomiota lähdetekstin sukupuolia kuvaaviin piirteisiin, ja käännösprosessin olennainen käännösongelma tämän tutkimuksen kannalta oli näiden piirteiden kääntäminen siten, että tekstin maskuliininen aines väheni ja feministinen aines lisääntyi. Analyysissa ja käännösprosessissa käytettiin hyväksi tutkimuksessa tehtyä kartoitusta kielen sukupuolittumista osoittavista piirteistä. Tutkimuksessa todettiin, että olosuhteiden salliessa kääntäjän on mahdollista tehdä tekstistä ainakin jossain määrin feministisempää. Ongelmaksi todettiin, ettei suomen kielen osalta ole tehty vielä kovin paljon tutkimusta siitä, millaiset ilmaukset koetaan naisia alistaviksi tai voimauttaviksi, eikä esimerkiksi feministisiä uudissanoja ole kehitetty kovin paljon. Avainsanat: feministinen kääntäminen, feministinen lingvistiikka, kääntäjän näkyvyys

3 Sisällys 1. JOHDANTO FEMINISTINEN LINGVISTIIKKA NAISEN KULTTUURINEN TOISEUS SUKUPUOLEN RAKENTUMINEN KIELESSÄ ESIMERKKEJÄ KIELEN SUKUPUOLITTUNEISUUDESTA KÄÄNTÄJÄN IDEOLOGIA FEMINISTINEN KÄÄNTÄMINEN FEMINISTISEN KÄÄNTÄMISEN SYNTY FEMINISTISEN KÄÄNTÄMISEN KEINOJA GOODBYE TO ALL THAT FEMINIINISSÄ NOVELLIN ANALYYSI JA KÄÄNNÖSPROSESSI KÄÄNNÖSRATKAISUJA GOODBYE TO ALL THAT: FEMINISTINEN SUOMENNOS PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITE: JOAN DIDIONIN NOVELLI GOODBYE TO ALL THAT ENGLISH SUMMARY VISIBLE TRANSLATOR AND VISIBLE WOMAN... 60

4

5 1. Johdanto Feministisessä tutkimuksessa on monia haaroja, joista yksi on kielen ja sukupuolen suhdetta tutkiva feministinen lingvistiikka. Feministinen kielentutkimus on osoittanut kielen välittävän maskuliinista maailmankuvaa, ja tämän seurauksena on syntynyt pyrkimyksiä paljastaa ja poistaa maskuliinisia piirteitä teksteistä ja korvata ne siten, että naiset ja feminiinisyys pääsevät näkyvälle sijalle sekä teksteissä että niiden myötä maailmassa. Tällaisen feministisen kirjoittamistavan edelläkävijöitä ovat olleet kanadanranskalaiset feministikirjoittajat (mm. Nicole Brossard ja Lise Gauvin). Heidän tekstiensä kääntäminen englanniksi puolestaan antoi voimakkaan sysäyksen feministisen kääntämisen synnylle. Feministisen kääntämisen tarkoituksena on tuoda esiin sekä tekstin feministisyys että kääntäjän aktiivinen rooli tekstin uudelleenluojana. Feministisessä kääntämisessä ei kuitenkaan ole yhtä yhtenäistä teoriaa tai käytäntöä, vaan eri kääntäjillä ja teoreetikoilla on siitä erilaisia näkemyksiä. Yksikään ihminen ei ole ideologisten vaikutusten ulottumattomissa, ei kääntäjäkään. Kääntäjään kuten kehen tahansa toimijaan vaikuttaa aina hänen oma ideologiansa, joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Joissakin käännöstavoissa, esim. postkolonialistisessa kääntämisessä, ideologia julistetaan avoimesti ja tekstiä käsitellään ideologian mukaisesti. Myös feministinen kääntäminen on tällainen käännösstrategia. Feministiset käännösmetodit vaihtelevat kääntäjän esipuheista aina Luise von Flotowin (1991) esittelemään tekstin kaappaukseen, joka voi tuntua melko radikaalilta tavalta kääntää, jos sitä verrataan perinteiseen uskollisuuden vaatimukseen lähdetekstin kirjoittajaa kohtaan. Alun perin feministinen kääntäminen suuntautui nimenomaan feministisiin, usein kokeellisiin teksteihin, mutta mm. von Flotow (1991) nostaa esiin huomion, että feminististä käännöstapaa voidaan soveltaa myös muihin teksteihin: esim. Susanne de Lotbinière-Harwood käänsi Lise Gauvinin geneerisessä maskuliinissa kirjoitetun teoksen Lettres d une autre feministisesti. Tässä tapauksessa tosin kirjailija ja kääntäjä olivat molemmat feministejä ja kääntäjä oli käännösprosessin 1

6 aikana läheisessä yhteydessä kirjailijaan, joten tekstin "korjaamiseen" feministiseksi oli von Flotowin päätelmän mukaan kirjailijan lupa. (von Flotow 1991: ) Tästä voi kuitenkin päätellä, että ei-feministisellä tyylillä kirjoitettu lähdetekstikin on mahdollista kääntää feministisesti. Françoise Massardier-Kenney esittää (1997), että feminististä käännöstapaa voi soveltaa esimerkiksi teksteihin, jotka on kirjoitettu ennen kuin feministinen tutkimus kehittyi ja jotka kenties tästä syystä eivät ole feministisesti kirjoitettuja sukupuolen esittämiseen kielessä kun ei aiemmin juuri kiinnitetty huomiota. Tätä käännöstapaa voisikin hyödyntää käännettäessä varhaisten feministikirjailijoiden tekstejä. Voi olla myös muita tapauksia, joissa kohdetekstin skopos vaatii feministisen käännösstrategian käyttämistä. Esimerkiksi tässä tutkielmassa käytän feminististä käännösstrategiaa tutkimusmielessä. Tärkein motiivi feministiselle kääntämiselle kuitenkin lienee se, että kääntäjän oma ideologinen vakaumus sitä vaatii. Ideologia on myös minun tärkein motiivini tämän aiheen valitsemiselle, olen nimittäin itsekin feministi, mikä luultavasti näkyy tekstissäkin. Suurin osa feminististä kääntämistä koskevista tutkimuksista ja havainnoista koskee englantia ja ranskaa sekä jossain määrin espanjaa ja saksaa (Sebnem Susam-Sarajeva 2005: 170). Suomen kielen kannalta feminististä kääntämistä ei tietääkseni ole tutkittu paljon eikä sitä ole Suomessa juuri harjoitettu, vaikka feministisestä kääntämisestä ylipäänsä löytyykin mainintoja suomalaisista käännöstieteen julkaisuista (esim. Kaisa Koskinen 2000). En onnistunut löytämään yhtäkään suomenkielistä käännöstä, jonka olisi ilmoitettu olevan feministinen käännös. Löytämäni kokonaiset suomalaiset tutkimukset olivat pro gradu -tutkielmia, joissa luotiin katsaus feministisen kääntämisen teorioihin ja joissa käytetyt esimerkit koskivat lähes ainoastaan muita kieliä kuin suomea. 1 Kuitenkin sukupuolten esittäminen on relevantti kysymys esimerkiksi englannista suomeen käännettäessä, sillä sekä englannin että suomen kielessä ilmenee sekä avointa että piilotettua seksismiä: sanoja mies ja man esimerkiksi käytetään viittaamaan ihmisiin yleensä (mm. Mila Engelberg 2001 ja Cheris Kramarae 1981). Nämä piirteet ovat seurausta yhteiskunnassa vallitsevasta patriarkaalisesta ideologiasta ja ne välittyvät käännösprosessissa kielestä toiseen, jos tietoisesti ei valita toisin kääntämistä. 1 Teija Enorannan pro gradu -työ Elämän puolella feministinen ratkaisu ja Maarit Ritvasen pro gradu -työ Kielen kääntäjät, maailman muuttajat: feministisiä sovellutuksia. 2

7 Kielen sukupuolittuneisuus on merkittävä asia, sillä samoin kuin yhteiskunta vaikuttaa kieleen, myös kieli vaikuttaa yhteiskuntaan: maskuliininen kieli vahvistaa yhteiskunnan patriarkaalista ideologiaa, kun taas tasa-arvoinen kieli voi auttaa tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamisessa (Deborah Cameron 1985). Koska monet naiset tuntevat itsensä syrjityiksi niin yhteiskunnallisessa toiminnassa kuin kielenkäytössäkin (Anu Koivunen 1996), olisi tärkeää, että kielenkäyttöä pyrittäisiin muuttamaan naiset huomioon ottavaksi. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on tutkia, millainen rooli kääntäjällä on sukupuoliin liittyvän kielenkäytön muovaamisessa: onko kääntäjän mahdollista vastustaa tekstin maskuliinisuutta ja tehdä siitä feministisempää kääntäessään englannista suomeen. Tässä en tee eroa sen välillä, onko feministisen strategian valinnan syynä tekstin skopos vai ainoastaan kääntäjän oma ideologia. Tutkin kääntäjän mahdollisuuksia kääntämällä tekstin, jossa on näkyvissä maskuliinisia piirteitä. Pyrin osoittamaan nämä piirteet ja käännösprosessissa korvaamaan ne feministisemmillä ilmauksilla. Tekstin feminiinisiä aineksia pyrin vahvistamaan ja korostamaan. Tarkoituksenani on tarkastella, millaisia, jos mitään, mahdollisuuksia suomen kieli tähän tarjoaa. Hypoteesini on, että kääntäjällä on mahdollisuus vastustaa vallitsevaa maskuliinista ideologiaa, jos hän tiedostaa kielen maskuliiniset piirteet. Uskon myös, että suomen kieli antaa tähän ainakin joitain mahdollisuuksia. Tutkielman luvussa 2 selvitetään aluksi, mitä kielen sukupuolittuminen tarkoittaa ja mistä se johtuu. Luvussa tarkastellaan myös, miten kielen sukupuolittuminen ilmenee englannin ja suomen kielessä. Kolmannessa luvussa osoitetaan, miksi kieli on keskeinen väline ideologian välittämisessä ja miten myös kääntäjän ideologia näkyy aina käännöksessä. Neljäs luku esittelee feministisen kääntämisen syntyä ja päämääriä sekä feministikääntäjien käyttämiä keinoja. Viidennessä luvussa tapaustutkimuksena on oma, tätä tutkielmaa varten feministisellä strategialla tekemäni käännös Joan Didionin novellista Goodbye to All That. Valitsin kyseisen novellin, koska se on päämääräni kannalta hedelmällinen ja sen sisältö sopii yhteen feministisen kielen kanssa. Käännöksessäni kiinnitän huomiota niihin kielen sukupuolittuneisuuden esiintymismuotoihin, joita olen aiemmissa luvussa 2 kuvannut. Esittelen yksittäisiä käännösongelmia ja ratkaisujeni perusteluja. Suoraa mallia ei muilla kielillä tehdyistä feministisistä käännöksistä pysty ottamaan, koska suomi on rakenteeltaan hyvin erilainen kieli kuin esim. englanti ja ranska, joissa feminististä kääntämistä on eniten sovellettu. Viimeisessä, kuudennessa luvussa tarkastelen hypoteesini toteutumista eli sitä, miten hyvin feministinen käännöstapa suomen kieleen päin käännettäessä toimii. 3

8 4

9 2. Feministinen lingvistiikka Naiset ovat sivuroolissa niin yhteiskunnassa kuin kielessäkin. Tämän luvun alaluvuissa 2.1. ja 2.2. esittelen naisten marginalisoinnin syitä ja osoitan, miksi kielellisestä epätasa-arvosta on vahingollisia seurauksia jokapäiväisessä elämässä. Nämä syyt osoittavat mielestäni feministisen kääntämisen tarpeellisuuden ja ovat samalla perusteluita tämän tutkielman kirjoittamiselle. Lopuksi esittelen alaluvussa 2.3. konkreettisia esimerkkejä kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemisestä. Tätä kielellisen seksismin kartoitusta käytän apunani feministisessä käännöksessäni luvussa Naisen kulttuurinen toiseus Feministisen tutkimuksen piirissä on lukuisia teorioita ja suuntauksia; nykyään tutkimuksessa puhutaankin usein feminismin sijaan feminismeistä. Yksi useita eri tutkimussuuntauksia yhdistävä peruskäsite on naisen kulttuurinen toiseus. Anu Koivusen ja Marianne Liljeströmin mukaan feministisessä tutkimuksessa on huomattu, että naiset eivät ole länsimaisessa ajattelussa perinteisesti sisältyneet abstrakteihin ihmisen tai yksilön malleihin. Ainakin länsimaisessa ajattelussa ihmisen mittana on ns. humanistinen käsitys ihmisestä, jolla ei ole ruumista tai sukupuolta, vaan jonka perusominaisuuksia ovat rationaalisuus ja yksilöllisyys. Feministisen kritiikin mukaan tämän näennäisen universaalin ihmisyyden normi on todellisuudessa kuitenkin valkoinen, keskiluokkainen, heteroseksuaalinen mies. Tämä kuva ihmisyydestä myös rakentuu suhteessa toiseen, ei-rationaaliseen ja ei-yksilölliseen naiseen, jolla toisin kuin miehellä sukupuoli on merkitsevä ominaisuus. Mies on siis normi, nainen on poikkeus ja siksi vähempiarvoinen. Ei-miehenä (tai epätäydellisenä miehenä) nainen ei voi koskaan täysin täyttää abstraktin yksilöllisyyden normia eli olla yksiselitteisesti ihminen. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) 5

10 Feministisessä ajattelussa ja politiikassa tähän miesten ensisijaisuudesta ja naisten toissijaisuudesta johtuvaan naisen asemaan on suhtauduttu eri tavoin eri tilanteissa. Yhteiskunnallisena liikkeenä feminismi on ajanut emansipaatiota ja pyrkinyt siten vahvistamaan naisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa. Tällöin strategiana on ollut purkaa naisten toiseutta ja vaatia naisille asemaa subjekteina miesten rinnalla. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) Tätä näkemystä edustaa klassinen liberaalifeminismi, johon 1800-luvulla alkanut naisten emansipaatioliike kuuluu: sen tavoitteena on, että kaikkia yksilöitä pidetään heidän keskinäisistä eroistaan huolimatta yhtä arvokkaina ja että heille annetaan samat mahdollisuudet. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi niiden lainsäädännöllisten esteiden poistamista, jotka estivät naisia kilpailemasta miesten kanssa. Klassisessa liberaalifeminismissä kyse on siis naisten ja miesten välisten erojen häivyttämisestä. (Koivunen 1996: 78.) Vaikka naisia syrjivien yhteiskunnallisten rakenteiden poistaminen on erittäin tärkeää, lähestymistavassa on ongelmansa. Klassinen liberaalifeminismi nimittäin rakentuu mieskansalaisen normeille, eli naiselle vaaditaan oikeutta olla kuin mies. Niinpä naisliikkeen piirissä on myös kysytty, onko tällainen naisten sovittaminen miehiä ajatellen luotuun abstraktiin yksilön malliin lainkaan mahdollista tai edes mielekästä. (Koivunen & Liljeström 1996: 11.) Tämä uusi ajattelutapa nousi esiin 1980-luvulla: sukupuolten välisen kuilun kaventamisyrityksistä eli sukupuolieron häivyttämisestä haluttiin feministisissä keskusteluissa siirtyä naisen erityisyyden korostamiseen, naiskeskeiseen näkökulmaan, joka perustuisi naisten kokemuksiin ja ottaisi huomioon naiset nimenomaan naissubjekteina. Miesten subjektiutta ei enää pidetty mallina, johon naisen tulisi pyrkiä. (Päivi Kosonen 1996: 184.) Nämä kaksi näkemystä muodostavat feministisessä tutkimuksessa edelleen esiin nousevan ristiriidan: pitäisikö vaatia naisen sisällyttämistä perinteiseen yksilön muottiin eli naisen pitämistä samanlaisena kuin miestä, vai pitäisikö vaatia, että naista arvostetaan erilaisena mutta samanarvoisena miehen kanssa ja nimenomaan tuoda eroja esiin positiivisina asioina. Koska naisen kulttuurinen toiseus on kytköksissä kielen sukupuolittuneisuuteen, nämä kysymykset nousevat esiin myös feministisessä lingvistiikassa, ja ovat siksi kiinnostavia tämänkin tutkimuksen kannalta. 6

11 2.2. Sukupuolen rakentuminen kielessä Feministisen lingvistiikan tutkijoilla on eriäviä mielipiteitä siitä, pitäisikö kielestä yrittää tehdä sukupuolineutraalia vai pitäisikö naiset tuoda teksteissä aktiivisesti näkyviin. Ongelma on siis sama kuin edellä käsitellyssä feministisen keskustelun ristiriidassa. Monet ihmiset tuntuvat ajattelevan, että kieli muuttuu itsekseen yhteiskunnan mukana, eikä kieleen voi tai tarvitse siksi yrittää vaikuttaa. Mutta kuten myöhemmin tässä luvussa osoitan, kielenkäytöllä on väliä. Sitä paitsi, kuten Wendy Martina huomauttaa (1980: 77), vaikka seksistinen kieli olisi vain oire yhteiskunnan seksismistä, on oirettakin hoidettava paranemista odotellessa. Lisäksi kielenuudistamispyrkimyksillä voidaan kiinnittää ihmisten huomiota naisen asemaan sekä kielessä että yhteiskunnassa (Cameron 1985: 171). Länsimaisessa filosofisessa ajattelussa tapahtui 1900-luvulla lingvistinen käänne, joka on merkinnyt uudenlaista näkemystä kielestä ja jolla on ollut vaikutuksensa myös feministiseen lingvistiikkaan. Tämän käänteen myötä kieltä alettiin pitää ei-läpinäkyvänä, ei-neutraalina ja merkityksiä tuottavan ilmiönä. (Koivunen 1996: 48.) Koivunen toteaa, että kulttuuristen merkitysten tuottaminen tekee kielestä myös vallankäytön avainaluetta. Kun jollekin asialle tai ilmiölle annetaan nimi, se liitetään kielen kautta laajempiin merkkijärjestelmiin, mikä puolestaan merkitsee kyseisen asian tai ilmiön jäsentymistä suhteessa merkkijärjestelmiin kytkettyihin yhteiskunnan arvo-, normi- ja valtajärjestelmiin. Näin siis se, miten jokin asia nimetään, vaikuttaa siihen, mitä siitä ajatellaan. Feministisen lingvistiikan tutkijat ovatkin kiinnostuneita siitä, miten kieli eri tavoin määrittää ja arvottaa naiseutta ja mieheyttä sekä miten kieli kontrolloi naisten ajattelua, puhetta, kirjoitusta ja toimintaa. (Koivunen 1996: 48.) Tuottaessaan merkityksiä kieli rakentaa todellisuutta myös sukupuolia. Jo ja 1970-luvuilla feministisessä kritiikissä oli noussut keskeiseksi ajatus sukupuolesta kulttuurisena (ja siten myös kielellisenä) konstruktiona: alettiin puhua sex/gender-jaottelusta, jossa sex viittaa biologiseen sukupuoleen ja gender historiallisesti ja kulttuurisesti tuotettuun ominaisuuksien yhdistelmään, kulttuuriseen sukupuoleen (Koivunen & Liljeström 1996: 15). Kulttuurin osana kielikin osaltaan konstruoi kulttuurista sukupuolta. Miehille ja naisille määritetyt erilaiset asemat heijastuvat kielessä mm. siten, että kuten yhteiskunnassakin maskuliininen on normi, feminiininen poikkeus. Tätä ilmiötä ja sen konkreettista ilmenemistä kielessä tarkastelen tarkemmin luvussa

12 Feministilingvistit ovat todenneet kielen marginalisoivan ja mykistävän naisia, määrittävän heidät aina miesten ilmaisuilla. Luce Irigaray ja Hélène Cixous ovat Koivusen mukaan osoittaneet, että kielellinen valta on sukupuolitettua: valta ja maskuliinisuus kuuluvat yhteen (Koivunen 1996). Tästä syystä on jopa luotu visioita naisten voimauttamisesta naisten kielen avulla. Feministikirjoittajat myös leikkivät kielellä osoittaakseen sen sukupuolisidonnaisuuden ja näennäisesti neutraalien ilmausten ei-neutraaliuden. Naisten kieltä ovat ideoineet mm. juuri Irigaray ja Cixous, joiden ajatuksia Heidi Liehu on pyrkinyt toteuttamaan suomen kielellä teoksessaan Kirsikankukkia (1993) (Koivusen 1996 mukaan.) Liehun käyttämiä keinoja ovat esimerkiksi uudissanat (nais-ihmiskunta, tähtitunteellinen, Sokrates-mies) sekä maskuliinisen maailman logiikan ennakko-oletusten murtaminen assosiaatioilla ja runoksi muuttuvalla proosalla. Normien rikkominen on Liehulle kuten monelle muullekin feministikirjoittajalle keino tuoda huomiota uusille naisia ja kieltä koskeville ajatuksille. Naisen kieli on kuitenkin sangen vaikea kielenkäytön muoto, ja kokeellisen luonteensa vuoksi tuskin sovellettavissa jokapäiväiseen viestintään. Sen sijaan jotkut siinä käytetyt ajatukset, kuten uudissanat ja stereotyyppisten oletusten rikkominen, voisivat mielestäni hyvinkin olla sovellettavissa jokapäiväiseen kielenkäyttöön tekstien feministisyyden lisäämiseksi. Feministisiä uudissanoja on luotukin ainakin englannissa (esim. spokeswoman, wimmin), mutta niiden saattaminen yleiseen käyttöön ei ole helppoa. Vaikka monet naiset tuntevat tulleensa suljetuiksi geneeris-maskuliinisten sanojen tarkoitteiden ulkopuolelle, vastustetaan feministisiä uudissanoja yleisesti, koska niitä pidetään turhina ja ajatellaan, ettei pelkillä sanoilla ole väliä. Monet tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet sanojen merkityksellisyyden jokapäiväisessä elämässä. Sally McConnell-Ginet esimerkiksi huomauttaa, että kieli on tärkein väline, jolla voimme tehdä henkilökohtaisista tiedoistamme ja ajatuksistamme julkisia. Siksi tarvitaan uusia sanoja, joilla voidaan puhua uusista ajatuksista esimerkiksi sovinismista, feminismistä ja seksismistä. (McConnell-Ginet 1980: 12.) Valtavirrasta poikkeaviin ajatuksiin tarvitaan valtavirrasta poikkeavia sanoja. Wendy Martina taas osoittaa, että sukupuolittuneella kielenkäytöllä, jossa käytetään maskuliinisia termejä geneerisesti, on vaikutusta naisten käyttäytymiseen ja suorituksiin. Hän viittaa tutkimuksiin (Sandra Bem & Daryl Bem 1973 sekä G. Milton 1969), joiden mukaan harvemmat naiset hakivat työtä, jonka hakuilmoituksessa käytettiin miehiin viittaavia termejä, ja naiset suoriutuivat paremmin 8

13 matemaattisista sanallisista tehtävistä, jotka liittyivät miesten sijasta naisiin. (Martina 1980: 76.) Liisa Tainion mukaan naiset myös muistavat geneerisiä maskuliinimuotoja sisältäviä tekstejä huonommin kuin tekstejä, joissa molempiin sukupuoliin viitataan eksplisiittisesti. Miehillä ei tätä ongelmaa ole. (Tainio 2002: 58.) Tätä voi selittää se, että saadaksemme selvää tekstistä meidän on nähtävä tekstin yhteys kokemukseemme maailmasta (Norman Fairclough 1989: 78). Tämän selityksen mukaan on vaikeampi ymmärtää tekstiä, jossa näkyy vieras ideologia esim. miesnorminen eli geneeris-maskuliinisia termejä sisältävä teksti voi olla vaikeampi naisille. Yksi syy siihen, että sukupuolien ilmaisemiseen kielenkäytössä tulisi kiinnittää huomiota, on se, että lapset sosiaalistetaan yhteiskuntaan pitkälti kielen avulla, joten kieltä muuttamalla voidaan vaikuttaa uuden sukupolven ajattelutapaan (McConnell-Ginet 1980: 8). Kuten Nelly Furman Roland Barthesia lainaten toteaa: It is language which teaches us the definition of man, not the reverse (Furman 1980: 48). Kieli siis osoittaa meille, millä tavoin nainen määritellään, ymmärretään ja miten tätä arvostetaan kulttuurissa. Voisi kuvitella, että kielen neutraaliuteen pyrkiminen ratkaisisi kielellisen epätasa-arvon ongelman. Koivunen kuitenkin varoittaa vaarasta, joka voi sisältyä neutraalin ja objektiivisen kielen tavoitteluun, kun kuvitellaan tällaisen kielen olevan samalla myös sukupuolineutraalia. Tällainen kielihän on ollut perinteisesti esimerkiksi tieteellisen kielen ihanne. Sukupuolineutraalius kääntyy kuitenkin helposti sukupuolisokeudeksi: päädytään puhumaan vain miehistä, eikä naisia ja heidän erityispiirteitään edes mainita. Tällöin naiset toimijoina jäävät näkymättömiksi. (Koivunen 1996: 63.) Sukupuolineutraaliuteen pyritään selvästikin myös yleiskielen uudistuksissa, joissa geneerismaskuliinisia ilmaisuja (esim. lehtimies) on korvattu neutraaleilla ilmaisuilla (esim. toimittaja); tällöinkin vaarana on sukupuolisokeus Esimerkkejä kielen sukupuolittuneisuudesta Seksistisellä kielellä tarkoitetaan kieltä, joka halventaa tai esineellistää toista sukupuolta tai sulkee naiset puheena olevan asian tai sanan tarkoitteen ulkopuolelle (Ulla Tiililä 1994: 16). Samasta asiasta puhutaan myös kielen sukupuolittuneisuutena viitaten siihen, etteivät sukupuolet ole kielessä tasa-arvoisessa roolissa. Sekä englannista että suomesta löytyy monia esimerkkejä siitä, että näissä 9

14 kielissä miestä pidetään ihmisen prototyyppinä ja että kieli arvottaa miehen ylemmälle hierarkian tasolle. Nainen puolestaan esitetään suhteessa mieheen tai poikkeuksena normista. Suomi ja englanti ovat erilaisia tavoissaan ilmaista sukupuolta, mistä ehkä ilmeisimpänä esimerkkinä toimii se, että englannissa kuten monissa muissakin kielissä - sukupuoliin viitataan eri pronomineilla, suomessa taas samalla. Koska suomi on tällainen poikkeus, sitä pidetäänkin tavallista sukupuolineutraalimpana kielenä. Suomen kielikään ei kuitenkaan ole vailla seksismiä. Niin eksplisiittistä kuin piilotettuakin mieskeskeisyyttä ilmenee suomessa samoin kuin englannissa, osittain samoilla tavoillakin. Miesnäkökulman vallitsevuus ei sinänsä ole ihme, ovathan sekä suomen että englannin kirjakielet lähinnä miesten luomia (Cheris Kramarae 1980: 60 61; Lea Laitinen 1989: 115). Esittelen tässä luvussa erilaisia kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemistapoja suomessa ja englannissa. Luvussa 5 käytän näitä havaintoja käännösratkaisujeni perusteina. Ihminen=mies-vinouma Mila Engelberg käsittelee artikkelissaan (2001) kielen sukupuolijärjestelmää ihminen=miesvinouman näkökulmasta. Termin on alun perin kehittänyt Jeanette Silveira vuonna Tällä ilmiöllä on kaksi ulottuvuutta. Yhtäältä ihmiset hahmotetaan helpommin miehiksi kuin naisiksi, sillä mies on ihmisen prototyyppi (ihminen=mies-normi); toisaalta samasta syystä miehet hahmotetaan ihmisiksi helpommin kuin naiset, jolloin mies-sanaa voidaan käyttää viittaamaan yleisesti ihmisiin, mutta nainen-sanaa ei (mies=ihminen-normi). (Engelberg 2001: 23.) Tämä ilmiö on havaittavissa sekä suomessa että englannissa. Esittelen seuraavassa mies=ihminen-normin ja ihminen=mies-normin ilmenemistä ensin suomen kielessä ja sitten englannin kielessä. Yksi esimerkki mies=ihminen-normista suomessa on se, että mies-sanaa käytetään viittaamaan ihmisiin sellaisissa ilmauksissa kuin miesmuistiin ja miespolvi (Jaana Jaatinen 1988). Toinen yleisesti tunnettu ja huomiota saanut esimerkki ovat geneeris-maskuliiniset eli mies-loppuiset tekijännimet (esim. esimies, puhemies). Näiden seksistisyydestä on käyty keskustelua, sillä joidenkin mielestä ne ovat neutraaleja ilmaisuja. Ulla Tiililän (1994) esittelemä Mila Engelbergin tutkimus (1993) tarjoaa tutkimustietoa mielipiteiden sijaan: sen mukaan mies-loppuiset ilmaukset tulkitaan miehiin viittaaviksi useammin kuin niiden muodoltaan neutraalit vastineet (esim. lehtimies 10

15 vs. toimittaja ). Ilmaukset eivät siis ole neutraaleja vaan seksistisiä, koska ne ainakin osittain sulkevat naiset tarkoitteen ulkopuolelle. Mielenkiintoista on, että naiset tulkitsevat mies-loppuiset ilmaukset keskimäärin neutraalimmiksi kuin miehet Engelbergin mukaan naisten on pakko, jotta he voisivat lukea itsensä ihmiskuntaan kuuluviksi. (Engelberg 1993 Tiililän 1994: 17 mukaan.) Kielitoimisto suosittelee neutraalien termien käyttöä ammattinimikkeissä silloin, kun sellainen on olemassa, mutta kaikissa tapauksissa sellaista vaihtoehtoa ei ole (Tiililä 1994: 18). Toisaalta neutraalejakin ilmaisuja tulkitaan helpommin miehiin kuin naisiin viittaaviksi esim. kun sanotaan naapuri, taksikuski tai ihminen, ihmiset ajattelevat useammin miestä kuin naista (Engelberg 2001: 24). Ilmiössä on kyse piilomaskuliinisuudesta eli ihminen=mies-normista. Kielessä tätä mieskeskeisyyden ilmenemisaluetta on vaikeampi havaita kuin eksplisiittisiä mies=ihminen-normin synnyttämiä maskuliinisia ilmaisuja, sillä se ei esiinny yksittäisissä sanoissa vaan virketasolla. Engelberg osoittaa (mts: 24), että piilomaskuliinisuus on suomessa hyvinkin yleinen ilmiö. Esimerkiksi käy hyvin seuraava virke: Raamatun luomistarinan kirjaimellinen tulkinta on oikeuttanut ihmistä vääristyneeseen vallankäyttöön luontoa, naisia, eläimiä, heikompia kohtaan (mts: 25). Virkkeen loppuosassa ilmenee, että alkuosan ihminen viittaakin vain miehiin. Kielen piilomaskuliinisuudesta myös seuraa, että esimerkiksi naisihminen-ilmaus on hyväksyttävä, toisin kuin miesihminen, koska naiset ovat epätyypillisiä ihmisiä ja edustavat ensisijaisesti sukupuoltaan (mts: 26). Miesihminen taas olisi redundantti ilmaus ( merkitykseltään ihmisihminen tai miesmies ). Eksplisiittisesti maskuliinisten termien korvaaminen neutraaleilla termeillä ei siis riitä naisten tuomiseksi esiin kielessä. Feministilingvistien peräänkuuluttamille naispuolisille vastineille olisi tarvetta, jotta naisten olisi helpompi nähdä itsensä kyseisten ryhmien edustajina. Tässä on suomen kielen kannalta vaikeutensa, sillä vanhat naista ilmaisevat tarjoilijatar-tyyppiset sanat tai naisalkuiset ilmaukset koetaan helposti pejoratiivisiksi, koska ne edustavat poikkeusta normista, ja poikkeuksiin liittyy negatiivinen arvovaraus (Susanna Lindman 2000: 57). Saman ovat huomanneet feministiset englannin kielen tutkijat: perinteiset feminiinipäätteiset sanat, esim. authoress, eivät sovi feministisiksi uudissanoiksi, sillä päätteet ovat itse asiassa diminutiivisia ja trivialisoivia (Cameron 1985: 73). 11

16 Näin käy kielessä helposti: alkuaan neutraaleista tai positiivisista naisen nimityksistä helposti tulee pejoratiivisia, mikä heijastaa naisiin kohdistuvia seksistisiä asenteita (Engelberg 2001). Miten sitten tuoda naiset positiivisesti esiin teksteissä? Ratkaisuna feministisen kirjoittamisen kannalta voisi olla uudissanojen kehittäminen. Englannissa uudissanoja on luotu latinan ja kreikan pohjalta (esim. gynergy = woman energy, naisenergia, johdettu kreikan naista ilmaisevasta morfeemista gyn-) (de Lotbinière-Harwood 1991: 119), mutta en tiedä tällaista kokeillun suomen kielessä, eikä se ehkä suomeen yhtä luontevasti sopisikaan, koska suomi ei ole mainituille kielille sukua. Toisaalta kielen mieskeskeisyyttä voisi paljastaa myös toisesta näkökulmasta, kuten Maarit Ritvanen on pro gradu -työssään ehdottanut (1995: 47). Hänen ehdotuksensa on itse asiassa ihminen=mies-normin rikkominen, vaikkei hän tätä termiä käytäkään. Ritvanen ehdottaa, että esimerkiksi kun sanotaan mieskirjailija, tuodaan implisiittisesti esiin se, että on olemassa myös naispuolisia kirjailijoita ja ettei kirjailija itsessään tarkoita automaattisesti miestä. Mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoinen idea, jonka toimimista käytännössä olisi hyvä tutkia. Myös englannissa yksi yleinen mies=ihminen-normin ilmenemismuoto ovat man-päätteiset (sportsman-tyyppiset) geneeris-maskuliiniset tekijännimet. Samoin kuin suomessa, näitä on koetettu englannissakin korvata sukupuolineutraaleilla sanoilla (esim. sportsperson). Tällöin on englannissa päädytty erikoiseen tilanteeseen, jossa ihmiset usein viittaavat naisiin personpäätteisillä sanoilla, miehiin man-päätteisillä sanoilla (Kramarae 1980: 64). Vaikkei uudistus siis ole sujunut aivan suunnitelmien mukaan, tilanne ainakin osoittaa sen, että man-pääte koetaan nimenomaan mieheen viittaavaksi. Uudistustyölle siis on tarvetta, vaikka kestävää ratkaisua ei ole vielä löytynytkään. Mies=ihminen-normi esiintyy englannin kielessä myös tavassa viitata ihmisiin geneerisellä maskuliinilla (man/he). Tämä lienee englannin kielen ilmeisin esimerkki tapauksesta, jossa mies saa yksin edustaa koko ihmiskuntaa. Miten tapa käyttää geneeristä maskuliinia on sitten syntynyt? Man oli kyllä englannin historian hämärissä aidosti geneerinen, ihmistä tarkoittava sana. Sen merkitys on kuitenkin muuttunut vuosisatojen aikana, ja nykyään on paljon todisteita siitä, etteivät kielenkäyttäjät koe sitä enää geneeriseksi ainakaan kaikissa konteksteissa, eivät myöskään manloppuisia yhdyssanoja. (McConnell-Ginet 1980: 11.) Englannin he-pronominin geneerinen käyttö puolestaan on preskriptiivisen kieliopin tuote (Cameron 1985: 68). Tosin etymologiasta kinasteleminen voi olla turhaa pohdittaessa sanojen merkitystä tämän päivän puhujalle: Nelly 12

17 Furmanin mukaan jo sanat woman ja female kertovat naiselle, että tämä määritellään miehestä käsin. Nykyenglannin puhujat näkevät maskuliiniin viittaavan sanan näiden sanojen ytimessä, olivat ne sitten etymologisesti miestä tarkoittavalle sanalle rakentuvia tai eivät. (Furman 1980: 48.) Wendy Martina kuvaa tutkimusta, jossa koehenkilöitä oli pyydetty täydentämään virkkeitä, joiden alkuosassa henkilö mainittiin joko sukupuolineutraalissa tai -sidonnaisessa roolissa (esim. When an engineer makes an error,...) Kun koehenkilöiden vastauksissaan käyttämät pronomit tutkittiin, kävi ilmi, että geneeris-maskuliinista he-pronominia ei käytettykään kaikissa tapauksissa, vaan perinteisistä naisammateista puhuttaessa käytettiin paljon she-sanaa. Martinan mukaan tämä osoittaa, että he-pronominia ei pidetty sillä lailla geneerisenä, että sitä voitaisiin luontevasti aina käyttää myös naisesta. Martina myös toteaa, että on hankala erottaa, mihin he milloinkin viittaa. Lisäksi hän toteaa, että on kerta kaikkiaan absurdia käyttää kaikista ihmisistä sanaa man! (Martina 1980: ) Näiden tutkimusten valossa ihminen=mies-vinouman aiheuttama maskuliinimuotojen geneerinen käyttö todellakin sotii monien ihmisten kielitajua vastaan. Siksi kielen ammattilaisten, myös kääntäjien, olisi hyvä kiinnittää huomiota vaihtoehtoisten ilmaisutapojen kehittämiseen. Seuraavaksi esittelen muita tapauksia, joissa kielen sukupuolittuminen ilmenee. Puhuttelut ja nimet Joan Manes ja Nessa Wolfson toteavat, että englannissa puhuttelumuodot ovat tapa rakentaa ja ilmaista hierarkioita ja valta-asemia. Näissä hierarkioissa nainen usein jää alisteiseen asemaan. (Manes & Wolfson 1980: 89). Esimerkiksi hellittelynimien käyttö (endearment) silloin, kun se ei ole puhujan normaali, aina käytettävä standardipuhuttelutapa, ilmaisee puhuteltavan vajavaisuutta tai vajavaista kompetenssia käsillä olevassa asiassa. Naisten (ja lasten) kohdalla hellittelynimien käyttö on englannissa yleistä, miesten kohdalla sitä tapahtuu tuskin koskaan. (mts: 89). Tällaisia puhutteluja voidaan siis syystä pitää pejoratiivisina ja loukkaavina. Vaikka en löytänyt asiasta tutkimustuloksia suomen kannalta, uskon englantia koskevien toteamusten pitävän ainakin jossain määrin paikkansa myös suomen kohdalla, onhan meilläkin runsaasti naisia koskevia puhuttelusanoja, jotka voidaan kokea pejoratiivisiksi, esim. typykkä. 13

18 Nimien käytölläkin voidaan ilmaista arvohierarkioita. Englantia koskeva tutkimustieto osoittaa, että naisen nimi jätetään mainitsematta useammin kuin miehen; nimen sijaan naiseen viitataan usein pelkällä his wife -tyyppisellä ilmaisulla (mm. David Lee 1992: 112). Suomea koskevassa tutkimuksessa taas huomattiin, että lehdistössä naisesta mainitaan usein pelkkä etunimi siinä missä miehestä mainitaan etu- ja sukunimi tai arvonimi ja sukunimi. Pelkän etunimen käyttö osoittaa pienempää arvonantoa. (Marjut Saloniemi 1988: ) Englannissa näkee joskus (ainakin vanhemmissa teksteissä) käytettävän Mrs John Smith tyyppistä rakennetta puhuttaessa naimisissa olevista naisista, ja suomessakin on esiintynyt jonkin verran Rouva Matti Virtanen -tyyppisiä rakenteita (Helena Rautala 1988: 37). Tällaisissa muodoissakin on kyse siitä, että nainen määritetään ainoastaan miehen kautta ja nainen itse jää anonyymiksi. Naisten nimeäminen heidän omilla, kokonaisilla nimillään on olennainen osa naisten tuomista esiin teksteissä. Muita kielen sukupuolittuneisuuden ilmenemismuotoja Kielen piilomaskuliinisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota myös metatekstissä: Tainio huomauttaa, että esimerkiksi tieteellisissä teksteissä lähdeviittauksilla voi joko peittää sukupuolen tai paljastaa sen. Paljastaminen tuo naisten kohdalla positiivisella tavalla esiin naisten toimijuuden tiedemaailmassa. (Tainio 2002: 52.) Jos tutkijasta mainitaan pelkkä sukunimi, on ihminen=miesnormin vuoksi odotettavissa, että lukijat tulkitsevat tutkijan mieheksi. Tämän vuoksi viittaan itse tässä tutkielmassa tutkijoihin sekä etu- että sukunimellä. Naisia on hyvä nostaa esiin eksplisiittisesti senkin vuoksi, että mies-sanaa käytetään suomen kielen taajuussanaston mukaan teksteissä määrällisesti enemmän kuin nainen-sanaa; naiset jäävät usein piiloon pronominien taakse (mts: 53). Tainion mukaan myös tieteellisen kielen metaforat ovat usein sukupuolitettuja: miestutkijat käyttävät usein perinteiseen miesten maailmaan, naiset taas naisten maailmaan viittaavia metaforia (mts: 58). Itse en ole koskaan kiinnittänyt metaforien laatuun huomiota, mutta luultavasti jatkossa olisi hyvä kiinnittää. Tällaiset seikat kun ottaa helposti itsestäänselvyyksinä, kuten niin monet muut kielen sukupuolittuneisuuden ilmentymät. Jaana Jaatinen (1988) on todennut, että suomessa miestä tarkoittavista sanoista rakennetut johdokset ovat yleensä merkitykseltään positiivisia, naista tarkoittavien sanojen johdoksissa taas on useammin negatiivisia konnotaatioita. Esimerkkeinä Jaatinen mainitsee ilmaukset ämmänsolmu eli huono solmu ja mennä akoille eli epäonnistua sekä haukkumasanan akkamainen. Ukko-etuliite tarkoittaa isoa, mutta vaikka emä-etuliitekin tarkoittaa samaa, sitä käytetään usein negatiivisissa ilmauksissa, 14

19 esim. emävale. (Jaatinen 1988: ) Feministisessä kirjoituksessa tulisi tietenkin välttää tällaisia naisten kannalta negatiivisia sanoja. Puhuttaessa sukupuolista rinnakkain käytetään suomessa yleensä ilmausta mies ja nainen, englannissa men and women. Vaikka taustalla onkin foneettisia ja fonologisia syitä, järjestys ilmentää myös arvohierarkiaa; on nimittäin huomattu, että lukijat ymmärtävät ensimmäiseksi asetetun sanan usein sen paria tärkeämmäksi (Tainio 2002: 54). Tällaisten vakiintuneiden muotojen rikkominen on yksi feministinen kirjoittamisstrategia, mielestäni hyvin käyttökelpoinen sellainen, koska se voi hyvinkin herättää lukijan huomion ja saada tämän pohtimaan sukupuolien esittämistä teksteissä. Vakiintuneiden sanaparien rikkomista voi käyttää muissakin yhteyksissä. Laitinen huomauttaa, että kieleemme on myös kiteytynyt naisiin liittyviä stereotypioita metakielelliseksi sanastoksi, esimerkiksi lörpötellä, lirkutella, juoruta, nalkuttaa (kevyt, intiimi, liiallinen puhe) (Laitinen 1989: 112). Lee (1992) on todennut, että muuttamalla sanojen denotaation laajuutta voidaan muuttaa niiden tehoa ja jopa kokonaista diskurssia, johon ne liittyvät. Kenties sellaisten ilmausten kuin miehet lörpöttelivät ja juoruilivat avulla voitaisiin kiinnittää lukijan huomio sukupuolistereotypioihin ja stereotypioivaan kieleen. Tällaista strategiaa hyödynnän itsekin käännöksessäni luvussa 5. Tässä luvussa olen esitellyt monia tapoja, joilla kielen sukupuolittuminen ilmenee teksteissä. Aion kiinnittää näihin seikkoihin huomiota tehdessäni omaa käännöstäni luvussa 5, ja pyrkiä nämä seikat mielessäni muuttamaan maskuliinista/(näennäisesti) neutraalia tekstiä feministisemmäksi. 15

20 3. Kääntäjän ideologia Tässä luvussa tarkastelen ideologian merkitystä kääntäjän työssä. Kääntäjä tekee aina työssään jonkinlaisen ideologisen valinnan, ja feminismi on yksi ideologia muiden joukossa. Feministikääntäjä erottuu monista muista kääntäjistä sillä, että hän paljastaa avoimesti, minkä ideologian kannattaja hän on, ja pitää ideologian toteuttamista keskeisenä osana kääntämistä. Luvun lopussa pohdin feminististä kääntämistä kääntäjän etiikan ja uskollisuuden näkökulmasta. Norman Fairclough käsittelee kielen ja ideologian suhdetta laajasti teoksessaan Language and Power (1989). Hän toteaa, että ideologia on voimakkaasti läsnä kielessä itse asiassa kieli on hänen mukaansa ideologian tärkein ilmenemispaikka ja välityskanava (mts. 15). Ideologiat ovat läsnä kielessä siihen koodattuina valta-asetelmina. Ihmiset eivät yleensä tiedosta näitä valtaasetelmien kielellisiä tunnusmerkkejä, vaan ajattelevat niiden olevan luonnollinen osa kieltä. (mts. 91.) Fairclough osoittaa, että koska ideologia vaikuttaa tehokkaimmin näkymättömänä, kieli on erittäin tehokas ideologian välittäjä ja olemassa olevien valtarakennelmien ylläpitäjä. Tätä edesauttaa se, että kun tietystä tavasta puhua eli diskurssista tulee valtadiskurssi eli se luonnollistuu, sen käyttäjät eivät enää muista, että se on kuten kieli aina vain ihmisen tekemä ja arbitraarinen. Välttämättä ei tulla ajatelleeksi, että esimerkiksi englannin maskuliinisen pronominin he käyttäminen geneerisenä pronominina ei ole luonnonlaki, vaan kieliopin kirjoittajien valinta. Ihmiset toki osaavat selittää eli rationalisoida sen, miksi käyttävät kieltä tietyllä tavalla. Näin he näkevät kielenkäytön rationaalisena ja usein vastustavatkin muutoksia siinä. Fairclough varoittaakin, että ihmiset voivat reagoida voimakkaasti yrityksiin purkaa diskurssin luonnollista valtaa: se ärsyttää heitä eikä siinä ole heistä mitään järkeä. (mts: 91.) Ei siis ihme, että moni pitää feministisiä kielenuudistamispyrkimyksiä turhina ja typerinä. David Lee osoittaa, ettei ole mahdollista käyttää kieltä ilman jonkinlaista ideologista näkökulmaa. Kielellä voi ilmaista kerrallaan vain pienen osan ulkoisesta todellisuudesta ja siitä, mistä päättää 16

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden?

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Tommi Nieminen tommi.k.nieminen@jyu.f Taustaa: KDE-lokalisointiprojekti KDE (nyttemmin oikein KDE SC ) on monialustainen työympäristöprojekti pääalusta

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Pitääkö laittaa she vai he? TAP-tutkimus persoonapronominien kääntämisestä feministisen teorian valossa

Pitääkö laittaa she vai he? TAP-tutkimus persoonapronominien kääntämisestä feministisen teorian valossa Pitääkö laittaa she vai he? TAP-tutkimus persoonapronominien kääntämisestä feministisen teorian valossa pro gradu -tutkielma Hanna Toivainen Tampereen yliopisto kieli- ja käännöstieteiden laitos käännöstiede

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys

Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys Usein esitetään, että liiketoiminnalla on moraalinen velvollisuus kehittää teknologioita, jotka vähentävät riippuvuuttamme vähenevistä luonnonvaroista

Lisätiedot

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1 Kielipolitiikka ja -suunnittelu

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot