TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Transkriptio

1 Vuosikertomus 1998

2

3 3 Sisällys Tietoja osakkeenomistajille 4 Alma Media Oyj:n yhtiökokous 4 Vuosi 1998 lyhyesti 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Journalistin puheenvuoro 8 Toimintaympäristö 9 Toimialakatsaukset 12 Alpress 12 MTV 18 Alprint 24 Emoyhtiö ja uuden ajan media 29 Alma Media Oyj:n toimintakertomus 33 Yhteystiedot 69

4 4 TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE Yhtiökokous TALOUDELLINEN INFORMAATIO Alma Media julkaisee vuonna 1999 kolme osavuosikatsausta. Julkistukset ovat: 3 kk, tiistai kk, tiistai kk, tiistai Katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Julkaisuja voi tilata osoitteella: Alma Media Oyj Konserniviestintä PL Helsinki tiedotus@almamedia.fi Alma Media Oyj aloitti toimintansa , jolloin Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV-Yhtymä Oy sulautuivat uudeksi viestintäalan yritykseksi. Kummankin sulautuneen yhtiön osakkeet vaihdettiin Alma Media Oyj:n osakkeiksi, jotka on noteerattu Helsingin Pörssissä lukien. Sulautuminen toteutettiin yhdistelmämenetelmän (pooling) mukaisesti, joten yhtiöt ovat toimineet yhteiseen lukuun vuoden 1998 alusta alkaen. Alma Media Oyj -konsernin konsernitilinpäätös esitetään kaudelta Vuodelta 1997 esitettävät konsernin vertailutiedot ovat Alma Media Oyj -konsernin pro forma -lukuja. Konsernin emoyhtiön Alma Media Oyj:n tilinpäätöstiedot esitetään kaudelta ilman vertailutietoja, koska Alma Media Oyj aloitti toimintansa uutena yhtiönä Euroon siirtyminen Alma Median voimassa olevan päätöksen mukaan konserni siirtyy euron käyttöön Tilannetta seurataan jatkuvasti ja yhtiö ylläpitää valmiutta siirtyä euron käyttöön myös nopeammassa aikataulussa, jos erityisiä syitä tähän ilmenee. Konserni toimii tällä hetkellä pääosin kotimarkkinoilla, eikä sillä ole merkittävää liiketoimintaa maissa, jotka siirtyvät ensimmäisinä euron käyttöön, joten euron nopeammalla käyttöönotolla ei ole saatavissa erityisiä kilpailuetuja tai säästöjä. Koska konserni ei saa suoranaista etua nopeammasta siirtymisestä yhteisvaluutan käyttöön tehdään euroaikaan siirtymisen vaatimat tietojärjestelmämuutokset vasta vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Tässä vuosikertomuksessa esitetään luvut pääsääntöisesti markkoina. Konsernin tuloslaskelma ja konsernin tase esitetään myös euromääräisinä sivulla 65. Vuosi 2000 Vuosituhannen vaihtumisen vaikutuksia konsernin liiketoimintaan on selostettu osana hallituksen toimintakertomusta. Konsernin eri liiketoimintoihin on asetettu erilliset projektityöryhmät ja vastuuhenkilöt, jotka vastaavat vuosituhannen vaihteen aiheuttamien toimenpiteiden toteuttamisesta. Konsernin valmiusasteen kehittymistä vuosituhannen vaihtumisen johdosta seurataan säännöllisesti kuluvan vuoden osavuosikatsauksissa. Alma Media Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona kello Marina Congress Centerissä, osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 :ssä mainitut varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat sekä hyväksytään Aamulehtiyhtymä Oy:n ja MTV-Yhtymä Oy:n tilinpäätökset ja myönnetään vastuuvapaus näiden yhtiöiden hallintoneuvostoille, hallituksille ja toimitusjohtajille. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat sekä hallituksen ehdotukset ovat osakkeenomistajien nähtävinä viikon ajan ennen yhtiökokousta yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Eteläesplanadi 14, Helsinki. Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua osakkeenomistajalla, joka on viimeistään merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään Alma Media Oyj:n osakasluetteloon. Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajan ilmoittauduttava yhtiölle kirjallisesti osoitteella Alma Media Oyj, Aija Paasu, PL 140, Helsinki tai puhelimitse numeroihin (09) ja (03) , telefaxilla numeroon (09) sekä sähköpostilla osoitteeseen aija.paasu@almamedia.fi viimeistään kello mennessä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan kuluessa. Osingonmaksu Alma Media Oyj:n hallitus esittää, että vuodelta 1998 maksetaan osinkoa 4,00 mk osakkeelta. Osinko maksetaan sille, joka on merkitty täsmäytyspäivänä osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään Alma Media Oyj:n osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä on

5 5 Vuosi 1998 lyhyesti Alma Media Oyj aloitti toimintansa , jolloin Aamulehti-yhtymä Oy ja MTV-Yhtymä Oy sulautuivat Alma Media Oyj:ksi. Konsernitasolla sulautuneet yhtiöt ovat toimineet yhteiseen lukuun alkaen. Mediamainonta Suomessa lisääntyi Gallup-Mainostiedon ennakkotiedon mukaan 11 % edellisvuodesta 5,7 mrd. mk:aan. Sanomalehtimainonta lisääntyi 11 %, televisiomainonta 7 %, aikakauslehtimainonta 17 % ja radiomainonta 19 %. Iltalehden ulkoasua ja sisältöä uudistettiin voimakkaasti alkaen. Lukijat ottivat uudistuksen hyvin vastaan, sillä Iltalehti oli yli 7 %:n levikin kasvullaan Suomen nopeimmin levikkiään kasvattanut sanomalehti. Huhtikuussa Alprint julkisti kolmevuotisen investointiohjelman tuotantokoneistonsa uudistamiseksi. Ohjelmaan liittyvien investointien määrä on yhteensä 250 Mmk. Venäjän talousvaikeudet johtivat elokuusta alkaen ruplan arvon voimakkaaseen heikkenemiseen ja graafisen alan tuotteiden vientimäärien vähenemiseen. Lokakuussa vahvistettiin kaksi MTV:n toimintaan merkittävästi vaikuttavaa lakia: laki televisio- ja radiotoiminnasta ja laki valtion televisio- ja radiorahastosta. Toimiluvan saaneiden kaupallisten televisioyritysten täytyy maksaa alkaen valtion televisio- ja radiorahastoon toimilupamaksua, mikä on 60 Mmk:n liikevaihdosta 6,5 Mmk ja sen jälkeen 24,5 % toimilupamaksun alaisesta liiketoiminnasta. Alma Media Oyj myi marraskuussa omistamansa 28,4 %:n osuuden Alcap Oy:stä. Kaupasta kirjautui konsernille 17 Mmk:n myyntivoitto. Pohjolan Sanomat Oyj:stä tuli marraskuun lopussa Alma Median konserniyhtiö ja Kainuun Sanomat Oy:stä tuli Alma Median osakkuusyhtiö joulukuussa. Alma Media esitteli vuoden aikana uusina Internet-palveluina mm. Jobline-rekrytointipalvelun ja sähköisen DIME Markkinapaikan kiinteistöille, toimitiloille ja vapaa-ajankohteille. Alma Median suosituimmat Internet-palvelut ovat MTV3 Internet, jolla on päivittäin noin käyttäjää ja Iltalehti Online, jota käyttää päivittäin lukijaa. Alma Median Internet-palveluita käyttää päivittäin yli suomalaista. Kauppalehti menestyi uudessa kilpailutilanteessa hyvin. Ilmoitustuottojen lisäksi lehti pystyi kasvattamaan sekä levikkiään että levikkituottojaan. Aamulehti nousi Alpressin merkittävimmäksi tuloksen tekijäksi. MTV3-kanava onnistui hyvin ohjelmakarttansa suunnittelussa. MTV3-kanavan katseluosuus oli vuoden aikana 42,2 % kaikesta television katseluun käytetystä ajasta. ALMA MEDIA (vuodet pro forma) Liikevaihto, Mmk Liikevoitto, Mmk Liikevoitto/liikevaihto, % 8,6 9,9 9,4 8,5 7,3 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 13,6 17,8 19,2 16,4 14,0 Omavaraisuusaste, % Investoinnit, Mmk Henkilöstö keskimäärin *) *) Ei sisällä osa-aikaisia lehdenjakajia

6 6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuodesta 1994 yhtäjaksoisesti jatkunut kansantalouden ja mediamarkkinoiden kasvu on mahdollistanut joukkoviestintäyritysten terveen kehityksen. Kotimarkkinoiden hyvän kehityksen lisäksi painotuotteiden vuosi vuodelta kasvaneet vientimäärät ovat merkittävällä tavalla parantaneet alan kannattavuutta Suomessa. Mediamainontaan käytetty markkamäärä kasvoi edellisvuodesta 11 %. Viiden viime vuoden aikana mediamainontaan käytetty markkamäärä on lisääntynyt noin kahdella miljardilla markalla 5,7 miljardiin markkaan. Mediaryhmien markkinaosuudet ovat säilyneet samaan aikaan yllättävänkin vakaina. Television osuus mediamainonnasta on pysynyt koko ajan viidenneksessä, aikakauslehtien osuus on noussut lievästi ja vastaavasti sanomalehtien osuus on laskenut hieman. Sanomalehtimainonnalla on edelleen keskeinen rooli, sillä sen osuus on yli puolet kaikesta mediamainonnasta. Sanomalehdet ovat panostaneet viime vuosina voimakkaasti palvelun eri osa-alueisiin ja tuotekehitykseen, joiden avulla median kiinnostavuus mainostajien keskuudessa on säilytetty. Mediamarkkinointia on tehostettu mm. Kärkimedia-yhteistyön avulla, sisältöihin on kiinnitetty erityistä huomiota ja tuotteiden värillisyyttä on lisätty. Aamulehti on ollut erityisen aktiivinen kaikilla näillä osa-alueilla. Se on myös viime vuosina eräs nopeimmin kannattavuuttaan parantanut sanomalehti. Kuluneena vuonna 100 vuotta täyttänyt Kauppalehti sai taloussanomalehtimarkkinoille suoran kilpailijan. Uusi kilpailutilanne vauhditti lehden kehittämistä. Kauppalehden toimenpiteet tuotteen laadun parantamiseksi otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Kauppalehden ilmoitustuotot lisääntyivät merkittävästi, minkä lisäksi sekä lehden levikki että levikkituotot kasvoivat kilpailutilanteesta huolimatta. MTV:lle vuosi oli tuloksellisesti hyvä. Myönteistä oli lisäksi se, että Pohjoismainen yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin MTV3- kanavan ja TV4:n välillä. Televisio on mediana suurten haasteiden edessä, sillä jo lähivuosina Suomi tulee siirtymään Euroopan ensimmäisten maiden joukossa digitaaliaikaan. Tämä on luonnollista, sillä Suomi on maailman johtavia maita uuden viestintätekniikan hyväksikäytössä. Suomalaiset pitävät kärkipaikkoja tilastoissa, joilla mitataan Internetin käyttöä tai kannettavien puhelinten yleisyyttä. Jotta uusi digitaalitekniikka palvelisi niin katsojia kuin mainostajiakin mahdollisimman hyvin, on digitaalitelevision aikaan voitava siirtyä joustavasti ja ilman ylimääräisiä esteitä. Olisi hyvä, jos uusia sisältöjä voitaisiin kehitellä jo analogisessa toimintaympäristössä, sillä kanavamäärän moninkertaistuessa suurin puute tulee Suomessa olemaan laadukkaasta kotimaisesta sisällöstä. Digitaaliseen aikaan siirtyminen on miljardiluokan kokonaisinvestointina merkittävä koko kansantaloudessa. Tästä syystä investoinnin rahoituksen periaatteet olisi päätettävä mahdollisimman pian. Alalla toimivien yritysten investointipäätöksiä helpottaisi merkittävästi myös tieto siitä, milloin analogisen signaalin lähettämisestä voidaan luopua. Painotuotteiden kasvaneet vientimäärät Venäjälle ovat tukeneet viime vuosina graafisen teollisuuden kannattavuuden parantumista niin kotimaan markkinoilla kuin laajemmin koko Skandinaviassa. Elokuussa ruplan arvon romahtamiseen kärjistyneillä Venäjän talousvaikeuksilla on Suomen graafiselle teollisuudelle merkittävämmät seurannaisvaikutukset kuin pelkkä vientimäärien ja vientitulojen väheneminen. Tämä tulee vauhdittamaan markkinoilla viime vuosina käynnissä ollutta konsolidointikehitystä. Alma Media on panostanut vuosittain runsaat 20 miljoonaa markkaa ns. uuden ajan mediaan. Kuluvan vuoden alussa konsernin uuden median toiminnot organisoitiin siten, että varsinainen liiketoiminta eriytettiin omaan yhtiöön ja uuden median perustutkimus- ja tuotekehitystoiminta omaan yhtiöön. Uuden median kehityspanostuksia jatketaan lähivuosinakin vähintään nykyisellä tasolla. Varsinaisen liiketoiminnan kassavirta on vielä negatiivinen, mutta tavoitteena on sen kääntäminen positiiviseksi kahden vuoden kuluessa. Perustuotteiden tuotekehitys, konsernisynergiat, yhteistyö muiden yritysten kanssa ja panostukset uuteen mediaan ovat Alma Median liiketoiminnan keskeiset painopistealueet. Painopistealueisiin keskittymisellä ja aktiivisella osinkopolitiikalla tavoitellaan omistajia tyydyttävää osakkeen arvon kehitystä ja Alma Median säilymistä kiinnostavana sijoituskohteena myös tulevaisuudessa. Alma Median ensimmäinen vuosi sujui kokonaisuudessaan varsin hyvin ja odotusten mukaan. Haluan esittää kiitokset kuluneesta vuodesta koko henkilöstölle sekä Alma Median yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Matti Packalén toimitusjohtaja

7

8 8 JOURNALISTIN PUHEENVUORO Erkki Teikari vastaava päätoimittaja Satakunnan Kansa Kuva: Antti Suominen Vaikeneva valtiomahti? Miksi lehdistö vaikenee? -otsikolla julkaistiin juuri joulun alla akateemikko Pekka Jauhon kiinnostava tutkielma Viikko-Kalevassa. Sen lähtökohtana oli näkemys, että lehtien sisältö on yhdenmukaistunut ja mielipiteiden kirjo kaventunut ja että kehitys on vaarallista demokratian toimivuudelle. Kannanotot perustuvat jokaisen laajasti lehdistön kirjoittelua seuranneen havaintoihin. Kirjoitus on kiinnostava juuri siksi, että väite sisältöjen yhdenmukaistumisesta ja mielipidekirjon kapenemisesta ei ole kovin harvinainen. Tällä kerralla kirjoittaja on akateemikko ja maan neljänneksi suurimman lehden merkittäviä omistajia. Jauho tekee pääasiassa kysymyksiä, esimerkiksi voidaanko jo puhua uudenlaisesta vapaaehtoisesta lehdistön itsesensuurista?. Kerran kirjoituksessa mainitaan sana konserni: Lehdistö on myös yhä enemmän alkanut ottaa konsernitason toimituspoliittisia kannanottoja, joita se on toteuttanut valikoimalla julkaistut reaktiot jopa yleisönosastossa. Onko tämä demokraattisen lehdistön tehtävä? Akateemikko kertoo tiedossaan olevan hyvin laadukkaita ja aiheellisia artikkeleita, jotka on hylätty, koska ne eivät sovi toimituksen omaksumaan julkaisupolitiikkaan. Pekka Jauho on oikeassa vaatiessaan, että lehden on siedettävä myös sen valitsemasta linjasta radikaalistikin poikkeavia mielipiteenilmaisuja, edellyttäen, että ne ovat järkeviä. Vaikka nykylehdistöllä on resursseja julkaista laajojakin keskusteluosastoja, joissa lehden linja pannaan kyseenalaiseksi, kaikki tarjottu ei koskaan lehteen mahdu. EU-kritiikkiä riittää Pekka Jauhon yhtenä esimerkkinä ovat EU:n vaikeudet, joista lehdistö kuitenkin vaikenee ja joista hän itse esittää kovaa faktaa: EU:n suhteellinen elintaso on alentunut suhteessa Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Itse olen yllättänyt niiden lehtien julkaisupolitiikasta, joita syystäkin voidaan kutsua EUmyönteisiksi. Unionin vastoinkäymisistä kerrotaan laajasti, ja arvostelijat ovat saaneet puheenvuoronsa. Jauhon toinen laaja esimerkkiryväs koskee energiapoliittista ohjelmaa: Lehdistön tulisi vaatia, että maalle saadaan aikaan realistinen ja tieteellisiin sekä teknillisiin tosiasioihin perustuva energiapoliittinen ohjelma... Lehdistö on vuosikaudet yhä uudelleen vaatinut energiapoliittista ohjelmaa. Osa on puolustanut ydinvoimaa, osa kallistunut muiden energialähteiden kannalle, mutta kokonaisohjelmaa lehdistö on yksiäänisesti tivannut. Mitään konsernitason toimituspoliittisia kannanottoja, joiden mukaan lehtien sisältöä ohjailtaisiin, ei ole olemassa - eikä voisi ollakaan. Säälittä vääryyksistä Kirjoittajan mukaan lehdistön tulisi säälimättömästi käydä havaitsemiensa epäkohtien kimppuun ja pyrkiä painostamaan europarlamentaarikkoja toimimaan.... Hän tarkoittaa mm. europarlamentaarikkojen matkakorvauksia. Ne ovat lehdistön kestoaiheita. Jauho kehottaa meitä - aivan oikein - valppauteen, kun havaitaan vääriä ja yleisen oikeustajun vastaisia asioita. Jospa otetaan esimerkeiksi radikaalejakin seurauksia saaneet Sundqvist- ja Vennamo-jupakat. Kummassakin oli lehdistön rooli jo startissa ratkaiseva. Sonera-prosessi lähti liikkeelle Taloussanomien uutisesta. Pääjohtajan erottamisenkin syynä oli Soneran hallituksen puheenjohtajan mukaan asiasta noussut häly. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon väärinkäytöksiä pystytään lehdistöltä salaamaan. Valitettavasti vain muutamalla tiedostusvälineellä maassamme, lähinnä Yleisradiolla ja Helsingin Sanomilla, on resursseja irrottaa pitkäksikin aikaa useita toimittajia ns. tutkivaan journalismiin. Arvostelu pitää hereillä Lehdistön omistuksen keskittymisestä huolimatta uutiskilpailu on itse asiassa kiristynyt, sillä jo vuosikymmenien ajan alueellinen mielipidekirjo on ollut lähinnä kuriositeetti. Ei Kansan Lehti tai Hämeen Yhteistyö oikeasti voinut Aamulehdelle mitään. Sama faktinen tilanne on maan kahdessa viimeisessä neljän sanomalehden kaupungissa, Porissa ja Oulussa, joissa olen saanut valtalehden toimitusta johtaa kykenemättä kuitenkaan pieniä kilpailijoita tappamaankaan. Valta-asemaan päässeet lehdet ovat itse sisäistäneet sitoutumattoman moniarvoisuuden. Jos lehdistö olisi aivan sellaista, kuin muutaman mediakriitikon antamasta kuvasta voisi päätellä, kuka sellaisista lehdistä maksaisi, kuka niihin luottaisi? Toisaalta meidän pitää olla kiitollisia heille, jotka luulevat meidän vain pelkäävän ja makoilevan, sillä ainoastaan jatkuva pyrkimys parempaan takaa sanomalehtien elinmahdollisuudet.

9 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mediamainonta, mrd. mk Muu Radio TV Aikakauslehdet Sanomalehdet Lähde: Gallup-Media ja Gallup-Mainostieto Oy Mediamainonta, BKT:n muutos ja yksityinen kulutus, % E Bkt Yksit.kulutus Mediamainonta Lähteet: Tilastokeskus, Gallup-Mainostieto Oy Alma Median liiketoimintayksiköistä sanomalehtiä kustantava Alpress ja televisio- ja radioliiketoimintaa harjoittava MTV toimivat pelkästään kotimaan markkinoilla. MTV:n taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa Suomen mediamarkkinoiden lisäksi Ruotsin markkinoiden kehitys, sillä MTV Oy on runsaan 23 %:n osuudella suurin omistaja Ruotsin kaupallisessa valtakunnallisessa televisioyhtiössä TV4 AB:ssä. Alma Media -konsernin graafisesta teollisuudesta vastaavan Alprint-konsernin taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat kotimaan markkinatilanteen lisäksi tärkeimpien vientimarkkinoiden Skandinavian ja Venäjän kehitys. Vientimarkkinoiden talouskehityksen lisäksi erityisesti Ruotsin kruunun kurssilla on varsin keskeinen merkitys Alprintin vientimahdollisuuksiin. Alprintin liikevaihdosta viennin osuus on viime vuosina ollut noin 40 %. Alma Media -konsernin 2,8 miljardin markan liikevaihdosta viennin osuus oli viime vuonna 13 %. Alma Media -konsernin kannalta keskeisin toimintaympäristötekijä on Suomen mediamarkkinoiden kehitys. Alma Media -konsernin tuotoista lähes 60 % koostuu Alpressin sanomalehtien ilmoitusliikevaihdosta ja MTV:n mainosajan myynnin liikevaihdosta. Suorien vaikutusten lisäksi mediamarkkinoiden muutokset heijastuvat epäsuorasti Alprintin tuottoihin. Mediamainonnan kasvu sanomalehdissä ja aikakauslehdissä mahdollistaa myös toimituksellisten sivujen lisäämisen. Luonnollisesti mediamarkkinoiden kasvu lisää myös erilaisten mainospainotuotteiden kysyntää. Keskeisiä tekijöitä mediamarkkinoiden muutoksia ennakoitaessa ovat kokonaistuotannon kehityksen lisäksi kuluttajien käytettävissä olevien tulojen ja työttömyysasteen muutokset. Mediamainontaan käytetty markkamäärä on kasvanut Suomessa 1990-luvun aikana 2 miljardilla markalla. Mediamarkkinoiden kasvu on viime vuosina ollut selvästi kokonaistuotannon kasvua nopeampaa. Suomen kokonaistuotannon kasvuvauhti säilyi vuonna 1998 edelleen varsin ripeänä. Eri taloudellisten tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan BKT kasvoi noin 5 % eli lähes edellisen vuoden ennätysvauhtia. Kokonaistuotannon kasvu on muutamana aikaisempana vuonna perustunut teollisuustuotannon ripeään kasvuun. Viime vuonna teollisuustuotannon osuus kasvusta oli enää noin puolet. Kasvua on yhä enenevässä määrin pystynyt ylläpitämään vilkastunut kotimaan kauppa ja rakentaminen. Kehityksen ennakoidaan jatkuvan samansuuntaisena myös kuluvan vuoden ajan. Talouden kasvu jatkuu, mutta kasvuvauhti hidastuu. Vuonna 1997 tehty kaksivuotinen tuloratkaisu on voimassa tammikuulle 2000 saakka. Tuloratkaisu yhdessä kuluvalle vuodelle päätettyjen tuloveronkevennysten kanssa turvaavat sen, että kuluttajien ostovoima kasvaa edelleen varsin nopeasti. Lisäksi kotitalouksien reaalista ostovoimaa lisää työttömyysasteen alentuminen. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa ,6 % (11,9 % 1997). Työttömyysasteen odotetaan alentuvan edelleen myös kuluvan vuoden aikana. Etlan arvion mukaan kotitalouksien reaalitulojen odotetaan lisääntyvän edellisvuodesta 3 % ja yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän hieman tätäkin enemmän. Kuluttajien luottamusta on lisännyt mm. noin 1 %:n tasolla säilynyt inflaatio ja alentuneet markkinakorot. Uusien lainojen viitekorkoina useimmin käytetyt liikepankkien primekorot laskivat vuoden aikana selvästi alle neljään prosenttiin. Kolmen kuukauden Heliborkorko oli vuoden päättyessä 3,3 %. MeritaNordbanken ennustaa Ruotsin talouskasvun säilyvän lähivuosien aikana vakaalla 2,5-3 %:n tasolla. Ennusteen mukaan työllisyys tulee edelleen paranemaan eikä inflaation odoteta oleellisesti kiihtyvän lähivuosina. Vuonna 1998 kuluttajahintojen nousu Ruotsissa oli hitainta koko EU-alueella. Myös julkisen talouden kohentumisen ja vaihtotaseen ylijäämän kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Kruunun odotetaan vahvistuvan nykyiseltä varsin alhaiselta tasoltaan sekä markkaa että eurovaluuttoja vastaan. Graafisen teollisuuden vientimarkkinoista Venäjän markkinoilla on Skandinavian lisäksi merkitystä myös kotimaan kapasiteettitilannetta silmällä pitäen. Venäjä joutui päästämään elokuussa 1998 ruplan kellumaan, minkä seurauksena ruplan arvo heikkeni erittäin nopeasti. Tämä yhdessä maan pankkijärjestelmän vaikeuksien kanssa vaikuttivat kielteisesti Venäjän ulkomaankauppaan ja erityisesti sellaisten yritysten toimintaan, joiden tulot olivat pääosin ruplamääräisiä. Venäjän viennin alentuminen näkyi ylimääräisenä hintapaineena myös Suomen markkinoilla ja länsiviennissä, koska monet painotalot ovat rakentaneet uutta kapasiteettia Venäjän markkinoita silmälläpitäen. Paperin hinnat olivat vuonna 1998 lievästi korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin.

10 Työttömyysaste ja lehtien levikkikehitys Työttömyysaste Levikin kehitys Lähteet: Tilastokeskus, Sanomalehtien Liitto (1-7 kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet) Kilpailutilanne Vuoden 1998 toukokuussa Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki Media ja WSOY ilmoittivat sulautumisestaan uudeksi Sanoma-WSOY Oyj -nimiseksi viestintäalan yhtiöksi. Sulautumisen on määrä tapahtua Yhtiön liikevaihto on noin 8 miljardia markkaa. Kesäkuussa julkistettiin sopimus TS-Yhtymän ja Helsinki Median kaupallisten painotoimintojen yhdistämisestä vuoden 1999 alusta alkaen. Uuden kokonaisuuden emoyhtiö on Hansaprint Oy, jonka tytäryhtiöksi tuli yhtiöitetty Helsinki Media Paino. TS-Yhtymä omistaa uudesta yhtiöstä 60 prosenttia ja Helsinki Media 40 prosenttia. Kokonaisuuden liikevaihto on noin 600 miljoonaa markkaa. Sanoma Osakeyhtiön ja WSOY:n sulautumisilmoituksen seurauksena Kustannusosakeyhtiö Otava lunasti ensin elokuussa itselleen WSOY:ltä 50 %:n omistukset Yhtyneet Kuvalehdet Oy:stä, Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy:stä ja Acta Print Oy:stä. Joulukuussa Kustannusosakeyhtiö Otava myi 80 % Acta Print Oy:n osakkeista Edita Oy:lle. Editan painotoimintojen liikevaihto on kaupan jälkeen noin 450 miljoonaa markkaa. Mikkelissä sijaitsevan Helprint Oy:n omistus siirtyi elokuussa kanadalaiselle Quebecor Printing Inc:lle. Quebecor hankki markkinoilta hallintaansa lähes 100 % ruotsalaisesta Tryckinvest i Norden AB:n osakekannasta, joka omisti mm. Helprint Oy:n runsaan vuoden. Quebecor Printingin liikevaihto oli vuonna 1997 noin 25 miljardia markkaa. Euroopan osuus tästä oli noin viisi miljardia. Yhtymän päätoimipaikka sijaitsee Montrealissa Kanadassa ja Euroopan toimintoja johdetaan Pariisista. Yhtymän palveluksessa on henkeä. Helprint on Pohjoismaiden suurin syväpaino, ja sen liikevaihto oli vuonna 1997 runsaat 500 miljoonaa markkaa. Vuosi 1998 oli Helsinki Median pääosin omistaman kaupallisen televisiokanava Ruutunelosen ensimmäinen täysi toimintavuosi. Kanava kattaa noin 70 % Suomen kotitalouksista. Kanava ei ole päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Kanavan katsojaosuus on edelleen alle 10 %. Sanoma-WSOY -konserniin kuuluva Taloussanomat-lehti tarkistutti levikkinsä vuoden 1998 lopulla. Runsaan vuoden ilmestyneen lehden levikki oli vajaat kappaletta. Samalle kohderyhmälle suunnatun Kauppalehden levikki oli runsaat kappaletta. Monet suomalaiset viestintäyritykset ilmoittivat listausaikeistaan vuoden 1998 aikana. Aikaisemmin Helsingin Pörssin I-listalla noteerattu Talentum Oyj siirtyi pörssin päälistalle joulukuussa Talentum on ilmoittanut, että se aikoo listata lähivuosina uusmediaan erikoistuneen tytäryhtiönsä. Sanoma Oy osti kesäkuussa 20 % mm. pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella ilmaisjakelulehtiä kustantavasta Janton Oy:stä. Myös Janton Oy on ilmoittanut tutkivansa mahdollisuudet listautua Helsingin Pörssiin. Jyväskyläläinen Keskisuomalainen Oy on ilmoittanut aikeistaan listautua pörssiin vuoden 1999 aikana. Yhtiö julkaisee itse mm. Keskisuomalainen-nimistä sanomalehteä, minkä lisäksi se omistaa lähes 50 % Keski- Suomen Media Oy:stä, joka kustantaa useita sanomalehtiä. Lainsäädäntö Televisio- ja radiotoiminnasta vahvistettiin kaksi uutta lakia lokakuussa: laki televisio- ja radiotoiminnasta ja laki valtion televisio- ja radiorahastosta. Lait tulivat voimaan Uusilla laeilla järjestetään julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sekä kaupallisten televisioja radioyhtiöiden taloudelliset suhteet ja toteutetaan EU:n televisiodirektiivi. Uudella lailla turvataan ennen muuta Yleisradio Oy:n rahoitus. Siksi toimiluvan saaneiden kaupallisten televisioyritysten pitää maksaa valtion televisio- ja radiorahastoon toimilupamaksua. Maksuvelvollisuus alkaa, kun yrityksen liiketoiminta saavuttaa 20 miljoonan markan rajan, ja maksu kasvaa asteittain liikevaihdon lisääntyessä. 60 miljoonan markan liikevaihdosta maksu on 6,5 miljoonaa markkaa ja sen ylittävältä osalta 24,5 %. MTV:lle uudistus merkitsee maksupohjan laajentumista nykyisestä, koska mm. sponsorointi luetaan toimilupamaksun piiriin. Mediamarkkinat Verrattaessa Suomen mediamarkkinoiden jakaumaa esimerkiksi USA:n ja EU-maiden vastaavaan jakaumaan, havaitaan Suomelle erityisenä piirteenä sanomalehtimainonnan poikkeavan suuri ja vastaavasti televisiomainonnan pieni osuus. Suomessa sanomalehdistön osuus mediamainonnasta oli 56 %, kun vastaava osuus EU:ssa ja USA:ssa on alle 40 %. Suomessa televisiomainonnan osuus on ainoastaan 20 % kaikesta mediamainonnasta. USA:ssa television osuus on 37 % ja EU-maissa keskimäärin 31 %. Suomen ja Ruotsin mediamarkkinoiden jakaumat ovat lähellä toisiaan. Mediamainontaan käytetty markkamäärä on kasvanut Suomessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 lähtien. Viime vuonna mediamainontaan käytettiin Gallup-Mainostieto Oy:n tammikuussa julkaiseman ennakkotiedon mukaan 5,7 mil-

11 11 Inflaatio ja markkinakorot, % 104,0 102,0 100,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Tammi Huhti Heinä Loka Tammi Huhti Heinä Loka 3kk Helibor, kuukausikeskiarvo Kuluttajaindeksi, vuosimuutos, % Lähde: Suomen Pankki Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syys Lok Mar Jou = 100 Länsimarkkinoiden valuuttakurssit 1998 Ruplan valuuttakurssi 1998 FIM/SEK FIM/DEM FIM/USD Lähde: Suomen Pankki EU mediamainonta mrd. ECU Tammi Tammi Tammi Tammi Tammi Tammi Tammi 1991 = 100 Paperin vientihinta Sanomalehtipaperi/Newsprint LWC Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syys Lok Mar Jou Tam FIM/RUB DEM/RUB USD/RUB Lähde: Metsäteollisuus ry Lähde: Venäjän keskuspankki USA mediamainonta mrd. USD jardia markkaa, mikä oli 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sanomalehtimainonnan kasvu ylsi muutaman vuoden tauon jälkeen alan keskimääräiseen kasvuun. Sanomalehtimainontaan käytettiin yhteensä 3,2 miljardia markkaa, mikä oli 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 56 % kaikesta mediamainonnasta. Vuoden 1998 aikana Suomeen perustettiin useita uusia aikakauslehtiä. Suurista mediaryhmistä aikakauslehtimainonta kasvoi ripeimmin eli 17 %. Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta kohosi prosenttiyksiköllä 16 %:iin. Kaikkiaan aikakauslehtimainontaan käytettiin 930 miljoonaa markkaa. Sekä sanoma- että aikakauslehtimainonnan osuutta kasvattivat lisääntyneet matkapuhelinpalvelu- ja automainonta sekä rekrytointi-ilmoittelu. Televisiomainonnan kasvu jäi alan keskiarvoa alhaisemmaksi huolimatta siitä, että mainosaika lisääntyi uuden kaupallisen kanavan myötä edellisvuodesta. Televisiomainonnan kasvu jäi 7 %:iin. Samalla televisiomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta aleni prosenttiyksiköllä 20 %:iin. Televisiomainonnasta MTV3-kanavan osuus oli 88 %. Televisiomainonnan ennakoitua heikompi menestyminen johtui mainosmarkkinan pirstoutumisesta sekä mm. siitä, että televisiolle tärkeiden mainostajien kuten elintarviketuotemerkkien ja kaupan ketjujen mainonta jäi ennakoitua alhaisemmalle tasolle. Radiomainonnan osuus on Suomessa edelleen ainoastaan vajaat 4 % kaikesta mediamainonnasta. Radiomainonta lisääntyi edellisvuodesta peräti 19 %. Muutos selittyy Radio Novan kasvaneella mainonnalla. Ensimmäistä täyttä vuottaan toiminut Radio Nova keräsi 25 % kaikesta radiomainonnasta. Internetissä tapahtuvan mainonnan määräksi arvioitiin 22 miljoonaa markkaa eli 140 % edellisvuotista enemmän. Tämä oli kuitenkin ennakoitua vähemmän, sillä vuosi sitten verkkoyhtiöiden odotettiin nelinkertaistavan mainostulonsa. Pienistä mediamuodoista elokuvamainonta kasvoi 56 % ja ulkomainonta 9 %. Tässä esitetyt luvut eivät sisällä suoramainontaa. Suoramainonnan kasvu jäi vuonna 1998 mediamainonnan kasvua alhaisemmaksi. Sanomalehdet, 39 % TV, 31 % Aikakauslehdet, 19 % Radio, 5 % Ulkomainonta, 5 % Elokuvat, 1 % Lähde: NTC Publications Ltd. Sanomalehdet, 37 % TV, 37 % Aikakauslehdet, 13 % Radio, 12 % Ulkomainonta, 1 % Lähde: NTC Publications Ltd.

12 12 Pohjolan Sanomat Oyj:stä tuli Alma Median konserniyhtiö marraskuussa Yhtiö julkaisee Kemissä ilmestyvää Pohjolan Sanomat -sanomalehteä. Pohjolan Sanomain lisäksi Kemi on kuuluisa ainutlaatuisesta LumiLinnastaan. Kuva: Veikko Aitamurto Porissa ilmestyvä Satakunnan Kansa on konsernin vanhin lehti. Lehti vietti vuonna vuotisjuhliaan. Porissa on järjestetty vuodesta 1966 kansainvälisiä Pori Jazz Festivaleja. Kuva: Heikki Westergård

13

14 Sanomalehti-ilmoittelu palstametreinä Lähde: Sanomalehtien Liitto ALPRESS Alma Median lehtien kustantaminen on keskitetty Alpress-konserniin. Alpressin lehdistä valtakunnallisia ovat kuutena päivänä viikossa ilmestyvä Iltalehti, arkipäivisin ilmestyvä Kauppalehti sekä sen osana kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä Kauppalehti Optio. Alpressin seitsemänpäiväiset sanomalehdet ovat Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat, jotka kaikki ovat alueellisia ykköslehtiä. Näiden lehtien lisäksi Alpress julkaisee kolmeatoista paikallislehteä ja kuutta kaupunki- ja ilmaisjakelulehteä. Alpressin sanomalehtien yhteenlaskettu levikki on yli ja ilmaisjakelulehtien painos on noin kappaletta. Yhteensä lehdillä on lähes 2 miljoonaa lukijaa. Alpressin markkinaosuus Suomen päivälehtien yhteenlasketusta levikistä oli vuoden lopussa 20 %. Alpress-konsernin emoyhtiönä toimii Alpress Oy. Markkinatilanne Talouden voimakkaasta kasvusta huolimatta sanomalehtien levikit laskivat Suomessa keskimäärin 1,6 %. Päivälehtien eli 4-7 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien levikit laskivat keskimäärin 0,4 % ja 1-3 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien levikit laskivat 4,3 %. Kehitys oli kuitenkin epäyhtenäistä, sillä kevään 1998 levikintarkastusten mukaan noin puolet päivälehdistä kasvattivat levikkiään. Iltapäivälehtien kokonaismyynti oli vuonna % edellisvuotista suurempi. Alpressin lehtien levikit kasvoivat keskimäärin runsaat 2 %, joten niiden kehitys oli edelleen selkeästi alan keskimääräistä kehitystä myönteisempi. Myös Alpressin levikkituotot olivat yli 2 % edellisen vuoden levikkituottoja suuremmat. Alpressin suurista lehdistä ainoastaan Lapin Kansan levikki laski lievästi. Paikallislehtien levikkikehitys oli epäyhtenäisempää. Erityisen hyvä levikkikehitys oli Iltalehdessä ja Kauppalehdessä. Iltalehti oli yli 7 %:n kasvullaan Suomen nopeimmin levikkiään kasvattanut sanomalehti. Kauppalehti puolestaan pystyi kasvattamaan sekä levikkiään että levikkituottojaan tilanteessa, jossa taloussanomalehtimarkkinoille tuli uusi aggressiivista markkinointia harjoittava kilpailija. Gallup-Mainostiedon ennakkotiedon mukaan sanomalehtimainonnan osuus koko mediamainonnasta säilyi vuonna 1998 korkealla 56 %:n tasolla. Sanomalehtimainontaan käytetty markkamäärä kasvoi edellisvuodesta 11 %, mikä vastasi koko mediamainonnan keskimääräistä kasvua. Sanomalehtien Liiton mukaan sanomalehtien ilmoitusvolyymi oli noin 7 % edellisvuotista suurempi. Kaikkien Alpressin suurten lehtien vertailukelpoinen ilmoitusmyynti kasvoi edellisvuodesta. Keskimäärin ilmoitusmyynti kasvoi runsaat 11 %. Erityisesti Lapin Kansan, Aamulehden ja Kauppalehden ilmoitusmyynnin kasvu oli ripeää. Kaikkien lehtien sivumäärät ylittivät edellisen vuoden tason sekä toimituksellisten että maksullisten ilmoitussivujen osalta. Voimakkaan kasvun vuosi Alpressin liikevaihto kasvoi 9 % Mmk:aan (1 014 Mmk). Liikevaihdosta ilmoitusliikevaihtoa oli 53 % (50%) ja levikkiliikevaihtoa 45 % (47 %). Kaikki Alpressin yksiköt kasvattivat sekä levikki- että ilmoitusliikevaihtoaan. Runsaan 26 miljoonan markan muu liikevaihto koostui Aamujakelu Oy:n konsernin ulkopuolisesta laskutuksesta, Treffi-liitteen tuotoista sekä sähköisten tuotteiden ilmoitus- ja tilauslaskutuksesta. Alpressin kokonaisinvestoinnit olivat 118 Mmk (27 Mmk). Investoinneista 15 Mmk kohdistui erilaisiin tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja atk-laitteisiin ja 97 Mmk kohdistui eri kustannus- ja lehtiyhtiöiden osakkeisiin. Vuoden aikana Alpress teki julkisen ostotarjouksen Pohjolan Sanomat Oyj:stä, minkä seurauksena sen omistusosuus nousi 78 %:iin yhtiön osakkeista. Ennen syyskuussa 1998 julkistettua ostotarjousta Alpress omisti 44 % yhtiön osakkeista. Lisäksi Alpress osti vuoden aikana mm. 27 % Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:n osakkeista, 25 % asiakaslehtiä kustantavasta Lehdentekijät-konsernista ja hankki omistukseensa Hervannan Sanomia kustantavan Kustannus Oy Otsikon koko osakekannan. Vuoden 1998 alkupuolella Iltalehteä uudistettiin voimakkaasti. Tuolloin mm. lehden painatus siirrettiin Vantaalta Tampereelle, Poriin ja Jyväskylään. Painatuksen siirto arkilehtien osalta Tampereelle ja viikonloppuisin Poriin aiheutti muutoksia myös Aamulehden ja Satakunnan Kansan painatus- ja jakelujärjestelyihin. Iltalehden uudistamiseen liittyvät kehitysja markkinointipanostukset sekä uuden kilpailutilanteen vaatimat panostukset Kauppalehteen lisäsivät oleellisesti Alpressin kuluja edelliseen vuoteen verrattuna. Alpressin hyvän tuloksen ansiosta maksetut kannustepalkkiot lisäsivät henkilöstökuluja yhteensä lähes 8 Mmk. Alpressin ja Alprintin välinen sisäinen hinnoittelujärjestelmä muutettiin. Vuonna 1998 käytössä ollut hinnoittelujärjestelmä paransi Alpressin vuoden 1998 liikevoittoa noin 30

15 15 Vastaava päätoimittaja Lauri Helve Kauppalehden 100-vuotisjuhlassa. Kuva: Kaius Hedenström Iltalehti uusi lehtiformaattinsa keväällä Ensimmäinen uudella formaatilla tehty täysin nelivärinen Iltalehti ilmestyi miljoonalla markalla ja heikensi vastaavalla määrällä Alprintin liikevoittoa. Aikaisemmasta kirjaustavasta poiketen Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n osakkeiden hankinnasta aiheutuva 10 Mmk:n liikearvopoisto on kirjattu emoyhtiön sijaan Alpress Oy:lle. Myös vertailuvuoden liikevoitto on korjattu vastaamaan tätä kirjaustapaa. Alpressin liikevoitto oli 150 Mmk (120 Mmk), mikä vastaa 14 % liikevaihdosta (12 %). Kaikki Alpressin yksiköt ylsivät ennakoitua parempiin tuloksiin. Yksiköistä ainoastaan Kauppalehden tulos heikkeni edellisvuoteen verrattuna, mutta sekin selvästi ennakoitua vähemmän. Kauppalehti oli uudessa kilpailutilanteessakin Alpressin suhteellisesti kannattavin yksikkö. Eniten kannattavuuttaan paransivat tulosyksiköistä Aamulehti ja Lapin Kansa. Alpressin henkilöstön kirjavahvuus oli tilikauden lopussa (2 004), josta osa-aikaisia työntekijöitä oli (1 018). Henkilöstön työvahvuudet olivat samaan aikaan (1 939) ja (1 001). Valtakunnalliset lehdet Iltalehden kohdalla toteutettiin vuoden aikana useita merkittäviä muutoksia. Lehden formaatti muutettiin huhtikuun alusta lukien eurotabloidista normaaliksi tabloidiksi ja samalla siirryttiin kahdesta paperilaadusta arkisin pelkkään erikoissanomalehtipaperilaatuun. Lehden muuttuminen kauttaaltaan arkisin neliväriseksi mahdollisti myös lehden yleisilmeen uudistamisen. Jotta lehti saatiin aikaisemmin useampiin myyntipisteisiin, painatus hajautettiin arkisin kahteen lehtipainoon. Asiakkaat ottivat lehden uudistukset positiivisesti vastaan. Iltalehden levikki on jatkanut kasvuaan. Vaikka lehti luopui arkilehdissä kiiltävän aikakauslehtipaperin käytöstä, kasvoivat lehden ilmoitustuotot edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutilanne on säilynyt iltapäivälehtimarkkinoilla erittäin kireänä. Iltalehti maksaa arkisin 5 markkaa ja viikonloppuisin 10 markkaa. Kilpailija nosti vuoden aikana viikonvaihdenumeronsa 8 markkaan. Hintaerosta huolimatta Iltalehden levikki on kasvanut kilpailijaa nopeammin ja vuoden aikana se voitti markkinaosuutta lähes prosentin. Iltalehti on ollut jo usean vuoden ajan nopeimmin levikkiään kasvattanut sanomalehti Suomessa. Iltalehden kuusipäiväinen levikki (kevät 1998/kevät1997) kasvoi edellisestä vuodesta 7 % ja viikonvaihdelevikki runsaat 2 %. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Iltalehti on Suomen kolmanneksi luetuin sanomalehti. Lehteä lukee lukijaa. Iltalehti Onlinen suosio on jatkunut hyvänä. Päivittäin sähköisellä lehdellä on yli lukijaa. Iltalehden liikevaihto oli 232 Mmk (225 Mmk), josta levikkiliikevaihdon osuus oli 75 %. Iltalehden levikkiliikevaihto kasvoi runsaat 3 % ja ilmoitusliikevaihto runsaat 2 %. Iltalehden toimituksellisten sivujen määrä nousi runsaat 4 % ja maksullisten ilmoitussivujen määrä 6 %. Hyvän levikkikehityksen ja kustannustehokkaamman tuotantotavan ansiosta Iltalehden tulos parani huolimatta runsaista panostuksista lehden sisältöön ja markkinointiin. Kauppalehti on erityisesti liike-elämän palveluksessa työskenteleville ja päättäjille suunnattu talouden erikoissanomalehti, joka ilmestyy viisi kertaa viikossa maanantaista perjantaihin. Lisäksi Kauppalehden tilaajat saavat kaksi kertaa kuukaudessa Kauppalehti Optio -nimisen aikakauslehden. Kauppalehti palvelee lukijoitaan ja tilaajiaan myös verkossa. Kauppalehden sähköinen palvelu Kauppalehti Online sisältää erittäin monipuolisia sisältöjä. Ilmaispalveluina verkon kautta on saatavissa mm. painetun lehden tekstisisällöt ja viivästetty pörssi-informaatio. Maksullisia palveluja ovat mm. jatkuvasti päivittyvä online-uutispalvelu, pörssin reaaliaikainen markkinainformaatio, sijoittajille ja rahoitusalan ammattilaisille suunnatut analyysityökalut sekä erilaiset arkistotietokannat ja hakupalvelut. Kauppalehti Onlinella on päivittäin yli käyttäjää. Kustannusosakeyhtiö Kauppalehti osti marraskuussa vajaat 23 % Baltian suurimmasta uutistoimistosta, Baltic News Servicestä. Uutistoimiston keskustoimitus sijaitsee Tallinnassa. Kauppalehden kilpailutilanne muuttui syksyllä 1997, jolloin taloussanomalehtimarkkinoille tuli uusi kilpailija. Kauppalehti varautui uuteen kilpailutilanteeseen lisäämällä toimituksen resursseja, uudistamalla lehden ulkoasua sekä muuttamalla lehden painoaikatauluja. Toimenpiteet kasvattivat Kauppalehden kustannuksia, mutta niiden ansiosta kilpailutilanteen muutos ei oleellisesti vaikuttanut Kauppalehden asemaan markkinoilla. Kauppalehden levikki kasvoi runsaalla prosentilla yli kappaleeseen. Kilpailijan levikki oli vajaat Kauppalehden liikevaihto kohosi 9 % 220 Mmk:aan (202 Mmk). Ilmoitusliikevaihto kasvoi 13 %, levikkiliikevaihto 1 % ja mm. Kauppalehti Onlinen tuotot sisällään pitävä muu liikevaihto 59 %. Kauppalehden kannattavuus laski mm. painatusjärjestelyjen sekä markkinointi- ja sisältöpanostusten johdosta, mutta oli edelleen hyvä. Alueelliset ykköslehdet Tampereella ilmestyvä Aamulehti on Suomen toiseksi suurilevikkisin 7-päiväinen sanomalehti. Aamulehden levikki nousi edellisestä vuodesta runsaalla prosentilla kappaleeseen.

16 16 Valmentaja Keith Amstrong, FC Haka Valkeakoskelta ja jalkapallon Suomen mestaruus Kuva julkaistu Aamulehdessä Kuva: Tomi Vuokola. Liikevaihdon jakauma Aamulehti, 33 % Iltalehti, 21 % Kauppalehti, 20 % Satakunnan Kansa, 11 % Lapin Kansa, 7 % Paikallissanomat 7 % Muut 1 % Aamulehti on panostanut voimakkaasti lehden sisältöön, minkä lisäksi lehden levikkimarkkinointia on tehostettu. Lehden levikkikehitys on vahvalla uralla, sillä levikki nousi toisena vuonna peräkkäin ja syksyn levikintarkastus osoitti saman positiivisen kehityksen jatkuvan. Vuoden aikana julkaistujen sivujen kokonaismäärä kasvoi runsaat 5 %. Vaikka toimituksellisia sivuja oli 7 % edellisvuotista enemmän, kasvoivat toimituksen kokonaiskustannukset alle prosentin. Aamulehden liikevaihto oli 355 Mmk (325 Mmk), missä oli kasvua 9 % edellisvuoteen. Levikkiliikevaihto kasvoi 2 %, mutta ilmoitusliikevaihto kasvoi peräti 15 %. Vuoden aikana Aamulehdessä julkaistujen ilmoitusten määrä oli lähes 10 % edellisvuotta suurempi. Hyvän levikkikehityksen ja erinomaisen ilmoitusliikevaihtokehityksen ansiosta Aamulehti nousi markkamääräisesti Alpressin merkittävimmäksi tuloksentekijäksi. Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansan levikki kääntyi nousuun usean vuoden yhtäjaksoisen laskun jälkeen. Levikki kasvoi vajaan prosentin. Satakunnan Kansan liikevaihto kasvoi 6 % 116 Mmk:aan. Satakunnan Kansan levikkiliikevaihto kasvoi vajaat 3 % ja ilmoitusliikevaihto runsaat 9 %. Sekä toimituksellisten että maksullisten ilmoitussivujen määrä kasvoi 3 % edellisestä vuodesta. Koska kustannukset pysyivät hyvin kurissa, kasvanut liikevaihto paransi lehden kannattavuutta. Satakunnan Kansan luvut sisältävät myös kaupunkilehti Porin Sanomien liiketoiminnan. Alpress omistaa 62 % mm. Lapin Kansaa, Koillis-Lappia ja kaupunkilehti Uutta Rovaniemeä kustantavasta Lapin Kansa Oy:stä. Lapin Kansan levikki laski vielä hieman, mutta lehden levikkiliikevaihto nousi 5 %. Vuoden aikana julkaistujen sivujen määrä oli 8 % edellisvuotista suurempi. Toimituksellisten sivujen määrä kasvoi 6 % ja maksullisten ilmoitussivujen määrä 11 %. Ilmoitusliikevaihto kasvoi peräti 18 %. Kun toimituksellisten sivujen kustannukset jopa alenivat, lehden kannattavuus ja tulos paranivat selkeästi edellisvuodesta. Tilikauden päättyessä Alpress omisti 78 % Pohjolan Sanomat Oyj:n äänistä ja 68 % osakkeista. Pohjolan Sanomat Oyj on huomioitu tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä tammi-lokakuulta ja konserniyhtiönä marras-joulukuulta. Alpressin omistusosuus Pohjolan Sanomat Oyj:n äänistä ylitti 50 % Pohjolan Sanomat Oyj:n osuus Alpressin vuoden 1998 liikevaihdosta oli 13 Mmk. Pohjolan Sanomat -konsernin liikevaihto vuodelta 1998 oli 74 Mmk (73 Mmk) ja liikevoitto 5 Mmk (3 Mmk). Konserni julkaisee Pohjolan Sanomat ja Meän Tornionlaakso -nimisiä sanomalehtiä sekä Kuriiri ja Meri Lapin Treffi -nimisiä ilmaisjakelulehtiä. Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tuli Alpressin osakkuusyhtiö aivan joulukuun lopulla, eikä sillä täten ollut vaikutusta Alpressin vuoden 1998 tilinpäätökseen. Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy:stä tuli Alpressin konserniyhtiö Paikallissanomat Pääosa konsernin paikallislehdistä on keskitetty Suomen Paikallisanomat Oy:öön. Ryhmään kuuluu yhteensä 11 paikallislehteä ja yksi kaupunkilehti. Tilattavien lehtien levikit ovat kappaletta. Ryhmän liikevaihto oli 73 Mmk (71 Mmk). Paikallisanomat-ryhmän kannattavuus oli edellisvuotista parempi ja hyvän alueellisen ykköslehden tasoa. Liikevaihdon kasvu perustui 4 % lisääntyneeseen ilmoitusliikevaihtoon. Vuosi 1999 Markkinatilanteen odotetaan säilyvän suotuisana sanomalehtien kustantajille myös kuluvan vuoden aikana, sillä Suomen BKT:n odotetaan kasvavan 3-4 %. Mikäli mitään yllättävää taloustaantumaa ei tapahdu, Alpressin lehtien levikkien ja levikkituottojen odotetaan kasvavan. Vuonna 1998 sanomalehtimainonta säilytti markkinaosuutensa mediamainonnassa. Ei ole syytä olettaa, että tähän kehitykseen tulisi oleellisia muutoksia, vaan sanomalehtimainonnan odotetaan kasvavan samaa vauhtia mediamainonnan kasvun kanssa. Alpressin liikevaihto kasvaa operatiivisen kasvun lisäksi noin 10 % vuoden 1998 lopulla ja kuluvan vuoden alussa tehtyjen yritysostojen johdosta. Alpress odottaa sekä valtakunnallisten, maakunnallisten että paikallisten lehtiensä kannattavuuden parantuvan edelliseen vuoteen verrattuna. Alpressin strategiana on olla Suomen ammattimaisimmin ja tehokkaimmin toimiva alueellisten ja paikallisten sanomalehtien sekä valtakunnallisten erikoissanomalehtien kustantaja, jonka lehtien kannattavuus on ketjuttamisen ansiosta alan keskimääräistä parempi. Alpress uskoo lehtien itsenäisyyteen, arvostettuihin tuotemerkkeihin ja jatkuvuuteen. Alueelliset sanomalehdet ovat hyviä esimerkkejä arvostetuista tuotemerkeistä, joiden jatkuvuuden paras tae ovat uskolliset lukijat.

17 17 Ilmestymiskerrat ja tarkistetut levikit Henkilöstö keskimäärin Liikevaihto, Mmk Ilmestymis- Levikki Levikki Muutos kerrat/vko % Iltalehti ,1 Kauppalehti ,5 Aamulehti ,2 Satakunnan Kansa ,6 Lapin Kansa ,3 Pohjolan Sanomat ***) Valkeakosken Sanomat ,6 Koillis-Häme ,5 Raahen Seutu ,6 Koillis-Lappi **) **) Nokian Uutiset ,3 Pyhäjokiseutu ,7 Suur-Keuruu ,6 Harjavallan Seutu ,1 Kankaanpään Seutu ,0 Kurun Sanomat ,7 Merikarvia-lehti *) ,7 Uutismarkku **) ,4 Painos kpl Hervannan Sanomat Raahelainen Kuriiri Merilapin Treffi Meän Tornionlaakso Porin Sanomat Uusi Rovaniemi *) Levikki vuodelta 1995, **) Levikki vuodelta 1996, ***) Tullut tytäryhtiöksi Lähde: Levikintarkastus I/98 Lukijamäärät ja keskimääräiset sivumäärät Lukijamäärä Keskim. sivumäärä *) päälehdessä Iltalehti ,6 Kauppalehti ,5 Aamulehti ,8 Satakunnan Kansa ,7 Lapin Kansa ,6 Pohjolan Sanomat ,5 *) Lähde: Gallup-Media Liikevoitto, Mmk Levikkien kehitys (4-7 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet) Päivälehdet Alpress Oy:n %- kpl lehdet, kpl osuus , *) 15, **) 18, , ***) 20,3 *) mukana Lapin Kansa, **) mukana Satakunnan Kansa, ***) mukana Pohjolan Sanomat

18 18 MTV3-kanavan suora televisiolähetys Formula 1:n ratkaisevasta MMosakilpailusta Japanin Suzukasta keräsi yli miljoona katsojaa. Kilpailussa klo 5.30 varmistui Mika Häkkisen maailmanmestaruus. Mikään televisio-ohjelma ei ole aikaisemmin kerännyt vastaavaan aikaan yhtä suurta katsojamäärää. Kuva: Lehtikuva. BumtsiBum! -ohjelman suosio jatkuu. Se oli MTV3-kanavan vuoden 1998 katsotuin ohjelma ja se on ehtinyt saada lukuisia tunnustuksia. Ohjelman juontaa supersuosittu Marco Bjurström. Kuva: Hannu Puukko/MTV.

19

20 20 MTV Vuoden odotetuin amerikkalainen -draamasarja Ally McBeal lunasti kaikki siihen kohdistuneet odotukset. Sarja alkoi MTV3- kanavalla syyskuussa Pääosassa on Calista Flockhart. Kuva: MTV-kuva-arkisto. Kun taivas repeää -draamasarja valittiin MTV3 -kanavan vuoden 1998 ohjelmaksi. Sarja kuvasi 20-vuotiaan lääkintälotta Aino Mäkelän kasvua aikuiseksi naiseksi sodan poikkeusoloissa jatkosodan etulinjan kenttäsairaalassa marraskuusta 1943 marraskuuhun Sarjan tekijöinä palkittiin tuottaja Peppi Kajanne, ohjaaja-käsikirjoittaja Markku Onttonen ja käsikirjoittaja Kirsti Manninen. Kuva: Hannu Puukko/MTV. MTV-konserni vastaa Alma Median televisioja radioliiketoiminnasta. Suomessa toimivan MTV3-kanavan lisäksi MTV Oy omistaa 23,4 % Ruotsissa toimivasta TV4 AB:sta. Oy Suomen Uutisradio Ab, josta Alma Media omistaa 48 %, on MTV Oy:n merkittävin kotimainen osakkuusyhtiö. Suomen Uutisradio harjoittaa valtakunnallista radiotoimintaa Radio Nova -nimellä. MTV Oy:n Internet-toiminnot organisoitiin vuoden lopussa osaksi Alma Media Interactive Oy:tä. MTV:n päämäärä on olla Suomen johtava, innovatiivinen sähköisen viestinnän yritys, jolla on vahvistuva asema lähialueilla. MTV:n visio on luoda korkealaatuisia sähköisen viestinnän elämyksiä kuluttajille tyydyttäen heidän viihteen ja tiedon tarpeitaan. Mainostajille MTV tarjoaa tehokkaan ja vuorovaikutteisen median. MTV:n ydinliiketoiminta on sähköisen viestinnän alueella. Yhtiön tavoitteena on saada useita jakelukanavia koteihin, kun liiketoiminnan painopiste siirtyy lähivuosina kohti monikanavatoimintaa. MTV3-kanava säilyy silti yhtiön liiketoiminnan kulmakivenä vielä pitkään. Vuoden 1998 lokakuussa vahvistettiin kaksi MTV:n toimintaan merkittävästi vaikuttavaa uutta lakia: laki televisio- ja radiotoiminnasta ja laki valtion televisio- ja radiorahastosta. Lait tulivat voimaan Uusilla laeilla järjestetään julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sekä kaupallisten televisio- ja radioyhtiöiden taloudelliset suhteet ja toteutetaan EU:n televisiodirektiivi. Uudella lailla turvataan ennen muuta Yleisradio Oy:n rahoitus. Siksi toimiluvan saaneiden kaupallisten televisioyritysten pitää maksaa valtion televisio- ja radiorahastoon toimilupamaksua. Maksuvelvollisuus alkaa, kun yrityksen liiketoiminta saavuttaa 20 Mmk:n rajan. Maksu kasvaa asteittain liikevaihdon lisääntyessä aina 24,5 %:iin. Liikevaihto ja tulos Gallup-Mainostiedon ennakkotietojen mukaan televisiomainonta lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Television osuus Suomen mediamainonnasta oli 20 % (21 %). MTV3- kanavan osuus televisiomainonnasta oli 88 % (95 %). Erityisesti alkuvuodesta televisio menetti markkinaosuuttaan, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä televisiomainonnan kasvu ylitti markkinoiden keskimääräisen kasvun. MTV-konsernin liikevaihto oli Mmk (1 079 Mmk), mikä on prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös mainosajan myynnin liikevaihto aleni runsaan prosentin ollen Mmk (1 035 Mmk). Televisiotoimintaan liittyvien palveluiden myynti oli 48 Mmk (43 Mmk) ja liikevaihdon ulkopuoliset liiketoiminnan muut tuotot olivat 13 Mmk (18 Mmk). Konsernin vuotuiset toimintakulut olivat 929 Mmk (968 Mmk). Liikevaihdon aleneminen ja korvausprosentin lasku pienensivät Yleisradio Oy:lle maksettavia korvauksia. Konsernin liikevoitto oli historian paras. Se kasvoi 15 % ja oli 111 Mmk (96 Mmk). TV4 AB:n liikevoitto oli 116 miljoonaa kruunua, mutta TV4 AB:n kokonaisvaikutus MTV Oy:n liikevoittoon oli osakkeiden liikearvopoiston johdosta -7 Mmk. Radio Novalla ei ollut merkittävää vaikutusta MTV Oy:n liikevoittoon. MTV-konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 730 (686). Keskimäärin konsernin palveluksessa oli 726 (681). MTV3:n katseluosuus yli 42 % MTV3-kanava oli katsojakilpailun voittaja. Kanavan katseluosuus eli osuus kaikesta television katsomiseen käytetystä ajasta oli 42,2 % (43,6 %). Eurooppalaisten mainosrahoitteisten tv-kanavien vertailussa luku on hyvä. Uudella kilpailutilanteella on ollut varsin vähäinen vaikutus MTV3-kanavan katseluosuuteen. Keskeisimmät katsojaryhmät eli nuoret ja yleensä aktiiviväestö ovat lisänneet MTV3-kanavan katseluaikaa. Syksyllä uuden ohjelmiston ansiosta prime timen eli parhaan katseluajan klo katsojamäärät olivat lisääntyneestä kilpailusta huolimatta suuremmat kuin vuotta aiemmin. Nuorten katsomisosuus MTV3-kanavalla oli 50 %, aktiivi-ikäisten vuotiaiden naisten 47 % ja saman ikäryhmän miesten 38 %. Gallup Ad:n mukaan 50 % suomalaisista valitsee MTV3-kanavan, jos eri kanavien ohjelmisto ei ole tiedossa. Yle TV1:n avaisi 30 %, Yle TV2:n 6 % ja Nelosen 1 % vastaajista. Aktiivi-ikäisistä naisista 65 % valitsee MTV3- kanavan kun ohjelmatarjonta ei ole tiedossa, vuotiaista nuorista 63 % ja vuotiaista miehistä 50 %. Nelosen valitsee nuorista 4 % vastaavassa tilanteessa ja vuotiaiden naisten ja miesten ryhmästä 1 %. Intermediatutkimuksen 1998 mukaan televisio on vahvistanut asemaansa suomalaisen mediakäytön eri osa-alueilla kaikissa kohderyhmissä. Televisio täyttää parhaiten median kaksi tärkeintä tehtävää: välittää uutisia ja ajankohtaisia asioita sekä viihdyttää ja tuottaa elämyksiä. Halutessaan tietää viimeisimmät uutiset