Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) 29 Poikkeamishakemus (Käpylä, Marjatantie 27) HEL T Ksv 5046_23, Rakvv S Päätös päätti hyväksyä ********** asemakaavaa nro 1639 ja rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista: Asemakaavassa tontille osoitetuista rakennusalasta ja asuinrakennusten lukumäärästä. Alueelle asemakaavan laatimista varten asetetusta rakennuskiellosta (Khs ) päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla: Hanke tulee toteuttaa alustavissa suunnitelmissa esitettyjä rakentamisen sijoittumisen ja volyymin periaatteita noudattaen enintään 70 k-m² suuruisena. Hanke tulee toteuttaa ehdotusvaiheessa olevan Länsi-Käpylän asemakaavan nro talousrakennuksen rakennusalaa koskevan kaavamääräyksen mukaisena. Määräyksen mukaan rakennusalalle saa rakentaa yksikerroksisen mittakaavaltaan ja ulkoasultaan ympäristöönsä sopivan talousrakennuksen. Talousrakennukseen saa sijoittaa asuntotilaa, aputilaa ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työtilaa. Vähintään 10 k-m² rakennuksesta tulee varata varastokäyttöön tai vastaava varastotila tulee osoittaa asuinrakennuksesta. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä alkuperäisen talousrakennuksen muotokieltä, materiaaleja, värejä ja rakentamistapaa. Viherkatto on sallittu. Ennen rakennusluvan myöntämistä suunnitelmaa tulee kehittää ympäristön vaalittavat suojeluarvot huomioon ottaen yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Tontilla ei sallita muita talousrakennuksia tai rakennelmia. Rakennuslupaa myönnettäessä on otettava huomioon, mitä eri viranomaisten lausunnoissa on todettu.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Hakija Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan Lähtötiedot ********** (jättöpäivämäärä ) 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin 874 tontti 13 Rakennuskieltoalueella sijaitsevan olemassa olevan piharakennuksen laajentaminen (+ 44 k-m2) ja käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön poiketen voimassa olevan asemakaavan tontille osoittamasta rakennusalasta ja asuinrakennusten määrästä. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että ehdotettu laajennus noudattaa uutta asemakaavaehdotusta. Tontin piharakennus muutetaan kaavaehdotuksen hengen mukaisesti toisen sukupolven asunnoksi. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 1 momenttia. Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen ( 53) määräämä rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi (nro 12386). Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen rakennuksen, jossa saa olla enintään kaksi asuntoa. Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi, asuminen. Lisäksi alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto ) alue on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4. Lisäksi aluetta koskee oikeusvaikutteisena uuden yleiskaavan teemakartta kulttuuriympäristöt, jossa alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäris-

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Osallisten kuuleminen ja lausunnot töksi, jonka suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Länsi-Käpylän alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (kohde: Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo). Nykytilanteessa Länsi-Käpylän alue on melko hyvin säilynyt asemakaavahistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti. Suurimmalla osalla alueen rakennuksista on suojeluarvoja. Rakennusten lisäksi myös niiden ympäristöllä on vaalittavia suojeluarvoja. Tontilla sijaitsevassa asuinrakennuksessa on nykytilanteessa vain yksi asunto. Alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus nro (Kslk ), joka on ollut virallisesti nähtävillä syksyllä Kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot ja muistutukset. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa korttelin 874 tontti 13 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään. Suojelumerkityn asuinrakennuksen lisäksi kaavaehdotuksessa tontille on esitetty rakennusala enintään 70 k-m² kokoiselle talousrakennukselle. Talousrakennuksen rakennusalalle saa sijoittaa asuntotilaa, aputilaa ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa. Vähintään 10 k-m² rakennuksesta tulee varata varastokäyttöön tai vastaava varastotila tulee osoittaa asuinrakennuksesta. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä alkuperäisen talousrakennuksen muotokieltä, materiaaleja, värejä ja rakentamistapaa. Viherkatto on sallittu. Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heille varatusta tilaisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle ja ratkaisu on julkisesti nähtävillä olleen asemakaavan muutosehdotuksen mukainen. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä saadut muistutukset eivät kriittisiltä osin kohdistuneet nyt kyseessä olevaan tonttiin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistöviraston tonttiosastolta ja geotekniseltä osastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta, pelastuslaitokselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta. Kiinteistöviraston geotekninen osasto toteaa lausunnossaan ( ), että tontin alapuolella kulkee jätevesitunneli ja tontin länsipuolella yhteiskäyttötunneli. Mahdollisissa tontilla suoritettavissa louhintatöissä tulee huomioida alueen kalliotilat. Niiden osalta noudatetaan

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Perustelut HSY:n ohjetta "Ohjeita vesihuoltoon liittyvien kunnallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta". Kiinteistöviraston tonttiosasto toteaa lausunnossaan ( ), että piirustukset on toimitettava tonttiosastolle tutkittaviksi. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan ( ), että rakennuksen ulkoasun, materiaalien, värityksen ja yksityiskohtien sopivuus ko. tontille voidaan arvioida tarkemmin vasta rakennuslupa vaiheessa. Kaupunginmuseo toteaa myös puoltavansa hakemusta. ELY-keskus toteaa lausunnossaan ( ), että rakentamisen ensisijainen toteuttamiskeino on asemakaava, ja että Länsi-Käpylän asemakaavaehdotuksen tulee olla ollut nähtävillä ennen kuin poikkeamisasiassa voidaan harkita etenemistä. Ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella voidaan arvioida, onko mahdollista edetä poikkeamisluvalla ennen asemakaavanmuutoksen hyväksymistä vai onko syytä odottaa kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymispäätöstä. Näin varmistetaan, että maankäyttö- ja suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavaprosessin kautta ja maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rakennussuunnitelmien osalta ELY-keskuksen näkemys on, ettei rakennuksen laajentaminen muuta oleellisesti kaupunkikuvaa, jossa keskiössä ovat asuinrakennusten pääty- tai pitkäjulkisivut sijoittelusta riippuen. Pihan jäsentely ei myöskään muutu suuremmin laajennuksen myötä. Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennuksen rakentaminen tontille voidaan annetuin ehdoin toteuttaa laaditun asemakaavaehdotuksen tavoitteiden mukaisena ja ympäristön rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien erityisten arvojen vaarantumatta. Poikkeamispäätös tehdään Länsi-Käpylän asemakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen, jolloin kaavasta saatujen muistutuksien ja lausuntojen perusteella on voitu riittävällä varmuudella arvioida, ettei hakemuksen mukainen rakentaminen vaaranna maanomistajien tai heihin verrattavien osallisten tasapuolista kohtelua. Jatkosuunnittelua koskevin ehdoin varmistetaan, että viranomaisten lausunnoissaan esiin nostamat asiat otetaan huomioon rakennuslupavaiheessa. Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Sovelletut oikeusohjeet Maksu Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a Rakennusvalvontataksa 2016, euroa Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Kuulutusteksti kirjaamoon Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Marjaana Yläjääski, arkkitehti, puhelin: marjaana.ylajaaski(a)hel.fi Liitteet 1 Hakemus 2 Alustavat suunnitelmat 3 Ympäristökartta 4 Asemakaavaote 5 Muu selventävä aineisto

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Muutoksenhaku 6 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausunto poikkeamispäätöshakemuksesta, Marjatantie 27 Maksun osalta Otteet Ote Hakija Hakijan edustaja Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Lainvoimaisuusohje, hallinto-oikeus Lainvoimaisuusohje, hallinto-oikeus Liite 2 Liite 3 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Marjaana Yläjääski, arkkitehti, puhelin: marjaana.ylajaaski(a)hel.fi Liitteet 1 Hakemus 2 Alustavat suunnitelmat 3 Ympäristökartta 4 Asemakaavaote 5 Muu selventävä aineisto 6 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausunto poikkeamispäätöshakemuksesta, Marjatantie 27 Muutoksenhaku

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Maksun osalta Otteet Ote Hakija Hakijan edustaja Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Lainvoimaisuusohje, hallinto-oikeus Lainvoimaisuusohje, hallinto-oikeus Liite 2 Liite 3 Tiedoksi Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski, Mehtonen, Wiberg Rakennusvalvontavirasto/Saransalmi Päätöshistoria Kiinteistövirasto Geotekninen osasto HEL T Tontti sijaitsee kallioisella kitkamaa-alueella, jolla kalliopinta vaihtelee paikoin jyrkkäpiirteisesti. Lisäksi alueella on tehty täyttöjä, ja tontin luoteispuolella tehdyssä kairauspisteessä maakerrokset ovat olleet noin 8 m paksuiset. Vettä maaperässä esiintyy alueen pinnanmuodoista johtuen lähinnä kalliopainanteissa. Tontin alapuolella kulkee jätevesitunneli (katto noin +5,6), ja tontin länsipuolella yhteiskäyttötunneli (katto noin -18). Mahdollisissa tontilla suoritettavissa louhintatöissä tulee huomioida alueen kalliotilat. Niiden osalta noudatetaan HSY:n ohjetta Ohjeita vesihuoltoon liittyvien kun-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) nallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta ( Mirva Koskinen, geotekniikkapäällikkö, puhelin: mirva.koskinen(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut poikkeamispäätöshakemuksen aineistoon ja toteaa siitä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta seuraavan. Käpylän länsiosan vuonna 1921 hyväksytyn järjestelyehdotuksen laati Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila. Vuoden 1932 uuden asemakaavalain myötä siitä tuli myös läntisen Käpylän asemakaava Länsi-Käpylässä asukkaat rakensivat kaupungin vuokratonteille. Rakentamiseen kaupunki myönsi omakotilainan. Käpylän länsiosan rakennuspiirustuksia allekirjoittivat Martti Välikangas, Hilding Ekelund, Martti Paalanen, Uno Moberg ja Pehr-Edvin Enehielm. Erityisen tuotteliaita suunnittelijoina olivat Moberg, Paalanen ja Enehielm. Länsi-Käpylän alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten. Länsi-Käpylän puutaloalueen keskeinen ominaispiirre on rakennusten tyyppiratkaisuihin ja niiden muunnelmiin perustuva arkkitehtuuri, jossa lähtökohtana on ollut 1920-luvun klassismi. Alueelle on valmisteilla asemakaava, jossa asuinrakennukset ja pihat tullaan suojelemaan. Koska Länsi-Käpylän alue on osa Käpylän puutaloalueiden ja Käärmetalon muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009), on asemakaavaluonnoksessa määrätty, että rakennusten korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden ja uudisrakentamisen tulee edistää rakennusten ja niiden lähiympäristön alkuperäisten, olennaisten ja arvokkaiden ominaispiirteiden säilymistä ja vahvistumista. Marjatantie 27 talon ja talousrakennuksen alkuperäiset rakennuspiirustukset ovat arkkitehti Uno Mobergin käsialaa. Piirustukset on laadittu vuonna 1927.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (9) Asemakaavaluonnoksessa (päivätty ) Marjantie 27 tontille on merkitty talousrakennuksen ala, jonka rakennusoikeus on 65 m². Kaavaluonnoksen mukaan talousrakennus saa sisältää asuntotilaa, aputilaa ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä talousrakennuksen muotokieltä, materiaaleja, värejä ja rakentamistapaa. Uuden talousrakennuksen piirustukset poikkeamispäätöstä varten on laatinut Ympäristösuunnittelu Ok, arkkitehti Regina Sundgrén ja ne on päivätty Piharakennuksen laajennuksen koko on 41 m² ja talousrakennuksen koko on laajennuksen jälkeen yhteensä 66 m². Kaupunginmuseon puoltaa poikkeamispäätöshakemusta, mutta toteaa samalla, että rakennuksen ulkoasun, materiaalien, värityksen ja yksityiskohtien sopivuus ko. tontille voidaan arvioida tarkemmin vasta rakennuslupavaihessa. Johanna Björkman, tutkija, puhelin: johanna.bjorkman(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa poikkeamispäätöshakemuksesta Käpylän tontille 874/13, Marjatantie 27. Määräaika on mennessä. Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa poikkeamispäätöshakemuksesta. Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: heikki.takainen(a)hel.fi