Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) 113 Poikkeamishakemus (Kaivopuisto, Kalliolinnantie 4) (b-asia) HEL T Rakvv S Päätös päätti hyväksyä Jenny ja Antti Wihurin rahaston poikkeamishakemuksen, joka koskee asemakaavaa nro Poikkeaminen koskee sairaalarakennuksen muuttamista toimistokäyttöön. Lautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla: Rakennuksen historiallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennustaiteellisia arvoja ei turmella. Tontille sijoitetaan enintään 7 autopaikkaa, jotka liittyvät suoraan katualueeseen. Autopaikkoja ei saa sijoittaa rakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle. Piha-alueelle tehdään alueen kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen ympäristöön sopiva kokonaissuunnitelma, jossa osoitetaan istutettava kasvillisuus, pintarakenteet, jätehuollon ratkaisu ja riittävät polkupyöräpaikat. Hakija Jenny ja Antti Wihurin rahasto (jättöpäivämäärä ) Rakennuspaikka 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) korttelin 199 tontti 11 Hakemus Sairaalarakennuksen (1 466 k-m²) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen toimistokäyttöön poiketen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että sairaalatoiminta on lakannut tontilla jo vuonna 1985 ja rakennus on samassa yhteydessä muutettu tutkimuslaitokseksi. Rakennus ei ole enää tarkoituksenmukainen sairaalakäyttöön. Rakennustyöt kohdistuvat olemassa olevan rakennuksen sisätiloihin. Rakennuksen kerrosala on suurempi kuin tontin sallittu rakennusala. Muutostöiden myötä kerrosala ei kasva.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) Säännökset, joista poiketaan Osallisten kuuleminen Perustelut Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 1 momenttia. Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä ( ). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Asemakaavan mukaan tontti kuuluu sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (Ys). Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on 3. Tontin kerrosala on m². Tontin rakennettavaksi sallittu ala on 420 m². Tonteille on järjestettävä vähintään yksi autopaikka kutakin 100 m² muussa kuin asuinkäytössä olevaa kerrosalaa kohti. Ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai pysäköintiin on istutettava. Kaivopuisto on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alun perin Salus-niminen yksityinen sairaala valmistui vuonna Sairaalan rakennuttivat sairaanhoitajasisarukset Ida ja Maria Rytkönen. Rakennushanke oli poikkeuksellinen suomenkielisille naisille tuohon aikaan, sillä yleensä vastaanottoa tai sairaalaa pitäneet naiset tyytyivät vuokraamaan tilat. Edellä mainittujen sisar, arkkitehti Kerttu Rytkönen, suunnitteli 4-kerroksinen rakennuksen. Rakennus edustaa 20-luvun klassismin persoonallista ja rikasta tulkintaa. Tilaratkaisu perustuu keskikäytäväratkaisuun, jossa potilashuoneet sijaitsivat eteläsivulla, toimenpide- ja apuhuoneet pohjoispuolella. Sairaalan tärkeimmät erikoisalat olivat synnytys, naistentaudit ja kirurgia. Kohteesta on kirjoitettu Maarit Henttosen väitöskirjassa Kansakunnan parhaaksi. Suomalaiset naisten- ja lastensairaalat luvulla (SKS, 2009). Sairaalatoiminta jatkui rakennuksessa 1980-luvulle saakka. Ida Rytkönen lahjoitti Salus-sairaalan Wihuri-säätiölle vuonna Sairaalarakennus on säätiön toimesta vuonna 1985 muutettu lääketieteelliseksi tutkimuslaitokseksi, jolloin potilashuoneet muutettiin laboratorio- ja tutkimustiloiksi. Rakennuksessa on kaksi ullakkokerrosta, joista alemmassa sijaitsee iv-konehuone ja varastotiloja. Ylempi ullakkokerros sijaitsee rakennuksen keskiosan

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) korotusosassa ja on muutettu neuvottelutiloiksi vuonna Rakennus on hyvin säilynyt lähes alkuperäisasussaan. Alkuperäisiä rakennusosia ovat mm. ulko-ovet, suurin osa väliovista, ikkunat ja henkilöhissi. Sisäpinnat ovat suurilta osin uusittuja. Talotekniikkaa on uusittu, paikoin myös rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa heikentävällä tavalla. Rakennus on suurempi kuin tontin sallittu kerrosala. Kerrosalan ylitys on 377 k-m² (34,6 %). Hakijan tarkoituksena on rakennuksen muuttaminen toimistokäyttöön. Rakennuksen kerrosala ei kasva. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden ja rakennusalan osalta. Museovirasto toteaa lausunnossaan ( ), että lausunnon asiasta antaa kaupunginmuseo. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan ( ), että asemakaava on rakennussuojelun osalta vanhentunut, sillä rakennuksella on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo, mutta kaavassa sillä ei ole suojelumerkintää ja -määräystä. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä ulkoasussaan. Sisätiloissa muutokset ovat olleet suurempia, mm. alas lasketut katot ovat muuttaneet alkuperäisiä käytävänäkymiä. Toisaalta rakennuksen keskikäytävään perustunut pohjakaava ja huonejako ovat pääosin säilyneet, samoin mm. useimmat sisäovet, ikkunat ja hissi. Rakennuksessa on jäljellä myös jonkin verran sairaala-ajan irtokalusteita. Rakennuksesta ei ole tehty kattavaa rakennushistoriaselvitystä. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamislupaa, mutta toteaa samalla, että tontin asemakaavan muutos tulisi saattaa vireille ja suojella entinen Salus-sairaalan rakennus asianmukaisesti suojelumerkinnällä ja -määräyksellä. Poikkeamisluvan hakemuksessa esitetyt muutokset eivät ole rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa heikentäviä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausunnossaan ( ), että asemakaavaa voi pitää vanhentuneena. ELY-keskus pitää tärkeänä, että käyttötarkoituksen muutoksella ei vaaranneta entisen sairaalan rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Luonnospiirustusten ( ) mukaan arvoja ei vaaranneta. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että mahdollisissa muissa korjaus- ja muutostöissä erityisesti rakennuksen ulkoasun, tilaohjelman ja säilyneiden rakennusosien, kuten esimerkiksi ovien ja ikkunoiden säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksesta olisikin syytä teettää rakennushistoriallinen selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida tarkemmin rakennuksen arvo ja mihin seikkoihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota korjaus- ja muutostöissä. Rakennussuojelun tavoitteet ko. kohteessa saavutetaan

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) parhaiten kaavallisella suojelulla. Asemakaava on syytä saattaa ajan tasalle niin käyttötarkoituksen kuin suojelun osalta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ELY-keskuksella ei ole huomauttamista, mikäli se toteutetaan Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen Oy:n laatimien luonnospiirustusten mukaisesti. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen tarkoituksenmukaisen käytön ja säilymisen. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asemakaava on suojelun osalta vanhentunut. Mahdolliseen tulevaan asemakaavan muutokseen tullaan sisällyttämään rakennuksen suojelu. Muutostyöt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kulttuurihistoriallisia arvoja ei turmella. Rakennusluvan yhteydessä on hyvä teettää rakennushistoriallinen selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida tarkemmin rakennuksen arvo sekä se, mihin seikkoihin jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korjaus- ja muutostöissä tulisi pyrkiä alkuperäisten ikkunoiden, ulko- ja sisäovien, julkisivujen ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttämiseen. Alkuperäistä tilajakoa tulisi hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksen arvokkaiden sisätilojen, sisäänkäyntiaulan, pääportaikon ja käytävien suunnittelussa tulisi vanhoja dokumentteja hyödyntäen pyrkiä alkuperäisratkaisun palauttamiseen. Alkuperäinen hissi tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Talotekniikkaratkaisuissa tulisi tutkia alkuperäisten hormien ja reittien käyttämistä. Piha-alueelle tulee tehdä Kaivopuiston kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen ympäristöön sopiva kokonaissuunnitelma, jossa osoitetaan istutettava kasvillisuus, pintarakenteet, jätehuollon ratkaisu ja riittävät polkupyöräpaikat. Autopaikkoja ei saa sijoittaa rakennuksen pohjoispuolelle. Tontille saa sijoittaa enintään 7 autopaikkaa, jotka liittyvät suoraan katualueeseen, joko Kalliolinnantiehen tai tontin itäpuolella kulkevaan kujaan. Poikkeaminen voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Rakennuksen historiallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennustaiteellisia arvoja ei turmella. Tontille sijoitetaan enintään 7 autopaikkaa, jotka liittyvät suoraan katualueeseen. Autopaikkoja ei saa sijoittaa rakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle. Piha-alueelle tehdään alueen kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen ympäristöön sopiva kokonaissuunnitelma, jossa osoitetaan

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) Sovellettavat oikeusohjeet Maksu Jatkotoimenpiteet istutettava kasvillisuus, pintarakenteet, jätehuollon ratkaisu ja riittävät polkupyöräpaikat. Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Edellä mainittuja ehtoja noudattaen haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom, 171, 172, 173 ja 174 Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a Rakennusvalvontataksa 2013, euroa Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen antopäivästä lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä päivänä , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Kuulutusteksti kirjaamoon Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Niklas Lähteenmäki, arkkitehti, puhelin: niklas.lahteenmaki(a)hel.fi Liitteet 1 Asemapiirros 2 Ympäristökartta 3 Ote asemakaavasta ja kaavamääräyksistä

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) Otteet 4 Alustavat suunnitelmat 5 Valokuvia 6 Museoviraston lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Ote Hakija Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen Lainvoimaisuusohje Liite 1 Liite 2 Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Päätösehdotus päättänee hyväksyä Jenny ja Antti Wihurin rahaston poikkeamishakemuksen, joka koskee asemakaavaa nro Poikkeaminen koskee sairaalarakennuksen muuttamista toimistokäyttöön. Lautakunta päättänee myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla: Rakennuksen historiallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennustaiteellisia arvoja ei turmella. Tontille sijoitetaan enintään 7 autopaikkaa, jotka liittyvät suoraan katualueeseen. Autopaikkoja ei saa sijoittaa rakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle. Piha-alueelle tehdään alueen kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen ympäristöön sopiva kokonaissuunnitelma, jossa osoitetaan istutettava kasvillisuus, pintarakenteet, jätehuollon ratkaisu ja riittävät polkupyöräpaikat. Hakija Jenny ja Antti Wihurin rahasto (jättöpäivämäärä ) Rakennuspaikka 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) korttelin 199 tontti 11

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) Hakemus Säännökset, joista poiketaan Osallisten kuuleminen Perustelut Sairaalarakennuksen (1 466 k-m²) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen toimistokäyttöön poiketen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että sairaalatoiminta on lakannut tontilla jo vuonna 1985 ja rakennus on samassa yhteydessä muutettu tutkimuslaitokseksi. Rakennus ei ole enää tarkoituksenmukainen sairaalakäyttöön. Rakennustyöt kohdistuvat olemassa olevan rakennuksen sisätiloihin. Rakennuksen kerrosala on suurempi kuin tontin sallittu rakennusala. Muutostöiden myötä kerrosala ei kasva. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 1 momenttia. Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä ( ). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Asemakaavan mukaan tontti kuuluu sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (Ys). Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on 3. Tontin kerrosala on m². Tontin rakennettavaksi sallittu ala on 420 m². Tonteille on järjestettävä vähintään yksi autopaikka kutakin 100 m² muussa kuin asuinkäytössä olevaa kerrosalaa kohti. Ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai pysäköintiin on istutettava. Kaivopuisto on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alun perin Salus-niminen yksityinen sairaala valmistui vuonna Sairaalan rakennuttivat sairaanhoitajasisarukset Ida ja Maria Rytkönen. Rakennushanke oli poikkeuksellinen suomenkielisille naisille tuohon aikaan, sillä yleensä vastaanottoa tai sairaalaa pitäneet naiset tyytyivät vuokraamaan tilat. Edellä mainittujen sisar, arkkitehti Kerttu Rytkönen, suunnitteli 4-kerroksinen rakennuksen. Rakennus edustaa 20-luvun klassismin persoonallista ja rikasta tulkintaa. Tilaratkaisu perustuu keskikäytäväratkaisuun, jossa potilashuoneet sijaitsivat eteläsivulla,

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) toimenpide- ja apuhuoneet pohjoispuolella. Sairaalan tärkeimmät erikoisalat olivat synnytys, naistentaudit ja kirurgia. Kohteesta on kirjoitettu Maarit Henttosen väitöskirjassa Kansakunnan parhaaksi. Suomalaiset naisten- ja lastensairaalat luvulla (SKS, 2009). Sairaalatoiminta jatkui rakennuksessa 1980-luvulle saakka. Ida Rytkönen lahjoitti Salus-sairaalan Wihuri-säätiölle vuonna Sairaalarakennus on säätiön toimesta vuonna 1985 muutettu lääketieteelliseksi tutkimuslaitokseksi, jolloin potilashuoneet muutettiin laboratorio- ja tutkimustiloiksi. Rakennuksessa on kaksi ullakkokerrosta, joista alemmassa sijaitsee iv-konehuone ja varastotiloja. Ylempi ullakkokerros sijaitsee rakennuksen keskiosan korotusosassa ja on muutettu neuvottelutiloiksi vuonna Rakennus on hyvin säilynyt lähes alkuperäisasussaan. Alkuperäisiä rakennusosia ovat mm. ulko-ovet, suurin osa väliovista, ikkunat ja henkilöhissi. Sisäpinnat ovat suurilta osin uusittuja. Talotekniikkaa on uusittu, paikoin myös rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa heikentävällä tavalla. Rakennus on suurempi kuin tontin sallittu kerrosala. Kerrosalan ylitys on 377 k-m² (34,6 %). Hakijan tarkoituksena on rakennuksen muuttaminen toimistokäyttöön. Rakennuksen kerrosala ei kasva. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden ja rakennusalan osalta. Museovirasto toteaa lausunnossaan ( ), että lausunnon asiasta antaa kaupunginmuseo. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan ( ), että asemakaava on rakennussuojelun osalta vanhentunut, sillä rakennuksella on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo, mutta kaavassa sillä ei ole suojelumerkintää ja -määräystä. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä ulkoasussaan. Sisätiloissa muutokset ovat olleet suurempia, mm. alas lasketut katot ovat muuttaneet alkuperäisiä käytävänäkymiä. Toisaalta rakennuksen keskikäytävään perustunut pohjakaava ja huonejako ovat pääosin säilyneet, samoin mm. useimmat sisäovet, ikkunat ja hissi. Rakennuksessa on jäljellä myös jonkin verran sairaala-ajan irtokalusteita. Rakennuksesta ei ole tehty kattavaa rakennushistoriaselvitystä. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamislupaa, mutta toteaa samalla, että tontin asemakaavan muutos tulisi saattaa vireille ja suojella entinen Salus-sairaalan rakennus asianmukaisesti suojelumerkinnällä ja -määräyksellä. Poikkeamisluvan hakemuksessa esitetyt muutokset eivät ole rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa heikentäviä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausunnossaan ( ), että asemakaavaa voi pitää

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) vanhentuneena. ELY-keskus pitää tärkeänä, että käyttötarkoituksen muutoksella ei vaaranneta entisen sairaalan rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Luonnospiirustusten ( ) mukaan arvoja ei vaaranneta. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että mahdollisissa muissa korjaus- ja muutostöissä erityisesti rakennuksen ulkoasun, tilaohjelman ja säilyneiden rakennusosien, kuten esimerkiksi ovien ja ikkunoiden säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksesta olisikin syytä teettää rakennushistoriallinen selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida tarkemmin rakennuksen arvo ja mihin seikkoihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota korjaus- ja muutostöissä. Rakennussuojelun tavoitteet ko. kohteessa saavutetaan parhaiten kaavallisella suojelulla. Asemakaava on syytä saattaa ajan tasalle niin käyttötarkoituksen kuin suojelun osalta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ELY-keskuksella ei ole huomauttamista, mikäli se toteutetaan Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen Oy:n laatimien luonnospiirustusten mukaisesti. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen tarkoituksenmukaisen käytön ja säilymisen. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asemakaava on suojelun osalta vanhentunut. Mahdolliseen tulevaan asemakaavan muutokseen tullaan sisällyttämään rakennuksen suojelu. Muutostyöt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kulttuurihistoriallisia arvoja ei turmella. Rakennusluvan yhteydessä on hyvä teettää rakennushistoriallinen selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida tarkemmin rakennuksen arvo sekä se, mihin seikkoihin jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korjaus- ja muutostöissä tulisi pyrkiä alkuperäisten ikkunoiden, ulko- ja sisäovien, julkisivujen ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttämiseen. Alkuperäistä tilajakoa tulisi hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksen arvokkaiden sisätilojen, sisäänkäyntiaulan, pääportaikon ja käytävien suunnittelussa tulisi vanhoja dokumentteja hyödyntäen pyrkiä alkuperäisratkaisun palauttamiseen. Alkuperäinen hissi tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Talotekniikkaratkaisuissa tulisi tutkia alkuperäisten hormien ja reittien käyttämistä. Piha-alueelle tulee tehdä Kaivopuiston kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen ympäristöön sopiva kokonaissuunnitelma, jossa osoitetaan istutettava kasvillisuus, pintarakenteet, jätehuollon ratkaisu ja riittävät polkupyöräpaikat. Autopaikkoja ei saa sijoittaa rakennuksen pohjoispuolelle. Tontille saa sijoittaa enintään 7 autopaikkaa, jotka liittyvät suoraan katualueeseen, joko Kalliolinnantiehen tai tontin itäpuolella kulkevaan kujaan.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) Poikkeaminen voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Rakennuksen historiallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennustaiteellisia arvoja ei turmella. Tontille sijoitetaan enintään 7 autopaikkaa, jotka liittyvät suoraan katualueeseen. Autopaikkoja ei saa sijoittaa rakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle. Piha-alueelle tehdään alueen kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen ympäristöön sopiva kokonaissuunnitelma, jossa osoitetaan istutettava kasvillisuus, pintarakenteet, jätehuollon ratkaisu ja riittävät polkupyöräpaikat. Sovellettavat oikeusohjeet Maksu Jatkotoimenpiteet Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Edellä mainittuja ehtoja noudattaen haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom, 171, 172, 173 ja 174 Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a Rakennusvalvontataksa 2013, euroa Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen antopäivästä lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä päivänä , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Kuulutusteksti kirjaamoon

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Niklas Lähteenmäki, arkkitehti, puhelin: niklas.lahteenmaki(a)hel.fi Liitteet 1 Asemapiirros 2 Ympäristökartta 3 Ote asemakaavasta ja kaavamääräyksistä 4 Alustavat suunnitelmat 5 Valokuvia 6 Museoviraston lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Otteet Ote Hakija Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen Lainvoimaisuusohje Liite 1 Liite 2 Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tiedoksi Rakennusvalvontavirasto/Saavalainen Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski (laskutus) Päätöshistoria Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut kaupunkisuunnitteluviraston lähettämään lausuntopyyntöön ja sen aineistoon koskien Jenny ja Antti Wihurin rahaston hakemaa poikkeamishakemusta, joka koskee sairaalarakennuksen muuttamista toimistokäyttöön osoitteessa Kalliolinnantie 4, Kaivopuisto. Sairaalatoiminta on lakannut vuonna

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (12) 1985 ja rakennus on samassa yhteydessä muutettu tutkimuslaitokseksi. Alun perin Salus-niminen yksityinen sairaala valmistui Kalliolinnantielle vuonna Sairaalan rakennuttivat sairaanhoitajasisarukset Ida ja Maria Rytkönen. Rakennushanke oli poikkeuksellinen suomenkielisille naisille tuohon aikaan, sillä yleensä vastaanottoa tai sairaalaa pitäneet naiset tyytyivät vuokraamaan tilat. Siskosten päätöstä rakennuttaa oma sairaala saattoi auttaa se, että heidän sisarensa Kerttu Rytkönen oli arkkitehti, joka sai tehtäväkseen suunnitella rakennuksen. Naistentaudit ja synnytykset muodostivat sairaalan tärkeimmät erikoisalat, mutta heti alusta saakka myös muita potilaita hoidettiin. Salus-sairaala rakennettiin Kaivopuistoon haastavalle rinnetontille. Rapatussa, korkeassa rakennuksessa on keskikäytävän levyinen, harjan suuntainen ja muuta rakennusvolyymia korkeampi, basilikamainen keskiosa, jota kiertää kattoterassi. Ullakko ja sitä ympäröivä terassi leveine räystäineen ja koristuksineen muodostavat hyvin dekoratiivisen lisän muuten pelkistetyssä julkisivussa. Sairaalatoiminta jatkui rakennuksessa 1980-luvulle saakka. Ida Rytkönen oli jo vuonna 1945 lahjoittanut Salus-sairaalan Wihurisäätiölle. Talossa toimi Wihurin tutkimuslaitos 1980-luvulta vuoteen Rakennusta koskeva asemakaava on vuodelta Kaupunginmuseo katsoo, että asemakaava on rakennussuojelun osalta vanhentunut, sillä rakennuksella on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo, mutta kaavassa sillä ei ole suojelumerkintää ja -määräystä. Rakennus myös sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY-2009 alue: Kaivopuisto) luvun klassismia edustava entinen sairaalarakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä ulkoasussaan. Sisätiloissa muutokset ovat olleet suurempia, mm. alaslasketut katot ovat muuttaneet alkuperäisiä käytävänäkymiä. Toisaalta rakennuksen keskikäytävään perustunut pohjakaava ja huonejako ovat pääosin säilyneet, samoin mm. useimmat sisäovet, ikkunat ja hissi. Rakennuksessa on jäljellä myös jonkin verran sairaala-ajan irtokalusteita. Rakennuksesta ei ole tehty kattavaa rakennushistoriaselvitystä. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamislupaa, mutta toteaa samalla, että tontin asemakaavan muutos tulisi saattaa vireille ja suojella entinen Salus-sairaalan rakennus asianmukaisesti suojelumerkinnällä ja - määräyksellä. Poikkeamisluvan hakemuksessa esitetyt muutokset eivät ole rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa heikentäviä. Lisätiedot Johanna Björkman, tutkija, puhelin: johanna.bjorkman(a)hel.fi