XVIII KÄÄNTÄMISENTUTKIMUKSEN PÄIVÄT OULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XVIII KÄÄNTÄMISENTUTKIMUKSEN PÄIVÄT OULUSSA 3.12.2009"

Transkriptio

1 11 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta University of Oulu Faculty of Humanities Kosunen (toim.) ISBN ISSN Studia humaniora ouluensia K A N SI R A I MO A H O N E N XVIII KÄÄNTÄMISENTUTKIMUKSEN PÄIVÄT OULUSSA Toimittanut Riitta Kosunen XVIII KÄÄNTÄMISENTUTKIMUKSEN PÄIVÄT OULUSSA

2

3 STUDIA HUMANIORA OULUENSIA 11 TOIMITTANUT RIITTA KOSUNEN XVIII KÄÄNTÄMISENTUTKIMUKSEN PÄIVÄT OULUSSA OULUN YLIOPISTO, OULU 2010

4 Copyright 2010 Studia humaniora ouluensia 11 Editor-in-chief: Prof. Olavi K. Fält Editorial secretary: Lect. Elise Kärkkäinen Editorial Board: Prof. Matti Lehtihalmes Prof. Ante Aikio Prof. Sari Kunnari Lect. Janne Ikäheimo Lect. Elise Kärkkäinen Lect. Nina Työlahti Researcher Raimo Niemelä Publishing office and distribution: Faculty of Humanities Linnanmaa P.O. Box University of Oulu Finland ISBN: ISSN: Also available at Typesetting: Riitta Kosunen Cover Design: Raimo Ahonen OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2010

5 Kosunen, Riitta (ed.) XVIII Kääntämisentutkimuksen päivät Oulussa Faculty of Humanities, Nordic Philology University of Oulu, P.O.Box 1000, FI University of Oulu, Finland Studia humaniora ouluensia 11 Oulu, Finland Abstract This publication consists of six papers presented at the XVIII Conference of Translation Studies (XVIII Kääntämisentutkimuksen päivät) in December The conference was hosted by Nordic Philology at the Faculty of Humanities, University of Oulu, and was aimed at students and researchers of translation. Four of the contributions in this publication are written by experienced scholars in translation studies, two by doctoral students. The contributions deal with different aspects of translation studies: translation criticism of poetry translation, semiotic multimodality in film translation, translation teaching, the impact of time and political climate on translation, the use of Latin in today s society and the life work of a librarian-translator.

6

7 Saatteeksi XVIII Kääntämisentutkimuksen päivät pidettiin 3. joulukuuta 2009 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Järjestäjänä toimi pohjoismaisen filologian oppiaine. Tilaisuus keräsi paikalle noin 30 kääntämisestä kiinnostunutta opiskelijaa, opettajaa ja tutkijaa. Esitelmiä pitivät sekä ansioituneet tutkijat ja opettajat että jatko-opiskelijat. Kuusi esitelmää on päätynyt artikkeliksi tähän julkaisuun. Dosentti Pirjo Kukkonen Helsingin yliopistosta käsittelee artikkelissaan Multimodala samspel i det semiotiska rummet Ljus i skymningen (2006) elokuvakääntämistä multimodaliteetin näkökulmasta. Aki Kaurismäen Laitakaupungin valot esitetään semioottisena tilana, jota vasten elokuvan yksityiskohtaiset taiteelliset ratkaisut kuten valaistus, musiikki, puhe ja kuvakulmat piirtyvät. Elokuvan minimalistinen dialogi on osa tarkoin harkittua esteettistä kokonaisuutta, mikä on huomioitava myös elokuvan käännettyä tekstitystä arvioitaessa. Pohjoismaisen filologian professori Irma Sorvali Oulun yliopistosta on kirjoittanut kaksi artikkelia, joista toinen käsittelee latinan käyttöä nykyajassa ja toinen Rauni Purasen suomennostyötä. Artikkelissa Latina elää myös Oulussa kirjoittaja osoittaa, miten latinan kieli on yhä osa arkipäiväämme. Se elää sanoissa ja sanonnoissa, nimissä ja terminologiassa, yliopiston ja tieteen kielessä, kirkoissa, oopperassa ja tietenkin kirjallisuudessa. Artikkelissa Kirjasto, kulttuuri ja käännös. Näkökulmia Rauni Purasen suomennostyöhön professori Sorvali käsittelee kääntämistä inhimillisenä toimintana ja osana laajempaa ammatillista ja kulttuurista kokonaisuutta. Kirjaston, kielen, kulttuurin ja käännöksen välistä kiinteää yhteyttä lähestytään Rauni Purasen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastonjohtajan, kirjallisuuden tutkijan ja suomentajan elämäntyön kautta. Paula Rossi, myös pohjoismaisen filologian professori Oulun yliopistosta, valaisee artikkelissaan G.H. Mellinin Suomen sota käännöksenä, miten käännökset ovat kytköksissä aikaan ja historiaan. Nimimerkki Antti Jalavan vuonna 1868 tekemä suomennos G.H. Mellinin kirjoittamasta seikkaluromaanista Pavo Nissinen. Scener ur sista finska kriget (1838) seuraa sisällöllisesti alkutekstiä, mutta siitä heijastuu myös autonomian ajan suomalainen kansallistunne. Suomentajan oma aikakausi on siis näin vaikuttanut käännöstekstin joihinkin sisällöllisiin korostuksiin. Artikkeli Hylätty historia. Kääntäjä-tutkijan kriittinen näkökulma Gottfried Bennin staattiseen runoon Quartär on nimensä mukaisesti käännöskriittinen 5

8 tutkielma saksalaisen runon suomennoksesta. Kääntäjä-tutkija, germaanisen filologian jatko-opiskelija Tarja Heikkilä Oulun yliopistosta vertaa Aale Tynnin suomennosta vuodelta 1957 omaan suomennokseensa ja keskittyy analyysissaan runon sisällön ja muodon suhteeseen. Artikkeli Opiskelijan käännösprosessin tukeminen on kuvaus yliopistopedagogisesta kehittämishankkeesta, joka toteutettiin Oulun yliopistossa germaanisen filologian oppiaineessa syyslukukaudella Kirjoittaja Eeva Pöykkö on germaanisen filologian jatko-opiskelija ja toimi myös opettajana oppiaineessa kun hanke esiteltiin Kääntämisentutkimuksen päivillä. Artikkeli antaa välineitä kääntämisen teorian ja käytännön integroimiseksi opetuksessa ja sisältää myös opiskelijoiden näkökulmia kehittämishankkeeseen. Oulussa joulukuussa 2010 Riitta Kosunen Pohjoismainen filologia, Humanistinen tiedekunta PL Oulun yliopisto 6

9 Sisältö Abstract Saatteeksi 5 Hylätty historia. Kääntäjä-tutkijan kriittinen näkökulma Gottfried Bennin staattiseen runoon Quartär Tarja Heikkilä... 9 Multimodala samspel i det semiotiska rummet Ljus i skymningen (2006) Pirjo Kukkonen Opiskelijan käännösprosessin tukeminen Eeva Pöykkö G.H. Mellinin Suomen sota käännöksenä Paula Rossi Latina elää myös Oulussa! Irma Sorvali Kirjasto, kulttuuri ja käännös. Näkökulmia Rauni Purasen suomennostyöhön Irma Sorvali Liite: Ohjelma 7

10 8

11 Hylätty historia. Kääntäjä-tutkijan kriittinen näkökulma Gottfried Bennin staattiseen runoon Quartär Tarja Heikkilä 1 Johdanto Tässä esiteltävä Gottfried Bennin runo Quartär ( Kvartääri ) on osa hänen Statische Gedichte -nimistä runokokoelmaansa, jota olen suomentanut vuodesta 2007 lähtien. Tätä kyseistä runoa käsittelen myös tekeillä olevassa väitöskirjassani, koska se on näistä staattisista runoista ainoa, joka on aikoinaan sekä suomennettu että julkaistu. En tässä yhteydessä kerro tarkemmin tuosta kokoelmasta, enkä myöskään selitä, mitä staattiset runot ovat, vaan keskityn ainoastaan tähän runoon, jonka esittelen Harald Steinhagenin (1969) analyysiä ja tulkintaa mukaillen. Tämän jälkeen kommentoin kriittisesti Aale Tynnin vuonna 1957 (1974) nimellä Kvartääriaika julkaistua suomennosta, jota vertaan omaan suomennokseeni (ks. liite). 2 Quartär Kvartääri. Alkutekstin analyysi ja tulkinta Steinhagenin mukaan Quartär eli Kvartääri on kolmiosainen runosikermä, jossa on yhteensä kuusi säkeistöä. Se syntyi lokakuussa Näin ollen Benn tulkitsee siinä niin Harald Steinhagenin (1969) kuin Anton Reiningerinkin (1989) mukaan toisen maailmansodan jälkeistä tilannetta kokonaisen, antiikin ja nykyajan käsittävän kulttuuripiirin loppuna. Hän siis yrittää tulkita aikakauttaan ja omaa olotilaansa siinä. Toisin sanoen: tässä runossa hän asettaa itselleen viimeistä kertaa tavoitteeksi esittää ja tulkita historian liikkeitä. 9

12 Runon ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti: Die Welten trinken und tränken sich Rausch zu neuem Raum und die letzten Quartäre versenken den ptolemäischen Traum. Verfall, Verflammen, Verfehlen in toxischen Sphären, kalt, noch einige stygische Seelen, einsame, hoch und alt. (G.B.) 10 Maailmat juovat ja juottavat humalan uudeksi tilakseen, viimeiset kvartäärit hautaavat ptolemaiolaisen unen. Rappio, poltto, hairahdus toksisissa sfääreissä, kylmä, vielä muutama styyginen sielu, yksinäinen, vanha ja jylhä. (suom. T.H.) Tällainen siis on Bennin mielestä tilanne uuden aikakauden alussa, jota hän tässä mystifioi mytologiasta peräisin olevilla kuvilla. Historiallinen maailma on korvattu Bennin staattisella ilmaisumaailmalla (Ausdruckswelt), maailmalla, jonka järjestys, Reiningeria lainatakseni, on pian sortuva dionyysiseen kaaokseen. Harald Steinhagen (1969) on tehnyt runosta yksityiskohtaisen muotoanalyysin ja tulkinnan, jonka tärkeimpiä kohtia seuraavaksi referoin ja kommentoin. Siinä osoitetaan hyvinkin perusteellisesti, millä tavalla runon muoto tukee sen sisältöä. Ensinnäkin runon muoto muistuttaa Bennin 20-luvun lyriikkaa. Tuolloin hänen tuotannossaan vallitsevina olivat nimenomaan kahdeksansäkeiset riimirunot. Quartär-sikermän säkeistöjen pohjana on ristisointukaava, joka sitoo runon kahdeksan säkeistöä säejaksoisesti yhteen ja mahdollistaa samalla kunkin säkeistön sisäisen jäsentelyn. Loppusointujen järjestys yhdistää aina neljä säettä ryhmäksi niin, että säkeistön keskellä, neljännen ja viidennen säkeen välissä, on kesuura eli pieni tauko. Tätä kesuuraa Steinhagen kutsuu säkeistön keskisaumaksi. Ensimmäisen säkeistön keskisauma luo selvän järjestyksen säkeistön sisällä. Ensimmäiset neljä värssyä, joissa maailman muuttumista tulkitaan uuden

13 aikakauden alkuna ja vanhan loppuna, koostuvat kahdesta päälauseesta, joiden verbit ovat virkkeen merkittäviä osia. Kaksi niistä on vieläpä tähdellisellä paikalla loppusoinnussa. Toinen säkeistönpuolikas, jossa lopunajan tilanne esitetään tarkemmin elliptisillä, tiiviisti jäsentyvillä lauseilla, sen sijaan sisältää vain substantiiveja ja adjektiiveja merkityksellisinä lauseenjäseninä. Säkeistö on siis myös kielellisesti muotoiltu keskisauman mukaisesti: lauseenloppu värssyssä neljä korostaa keskisaumaa, mutta samanaikaisesti sointukaavassa vertauskuvallisesti esitetty sauma ohjaa lauseenmuodostusta. Se erottelee stilistisesti ja rytmisesti eri tavalla muodostetut virkkeet ja luo tasapainon säkeistöön, jonka puolikkaat on niin sisällöllisesti kuin kielellisesti, liikkeenä ja rauhana, asetettu vastakkain. Keskisauma jäsentelee ratkaisevasti myös ensimmäisen säkeistön rytmiä. Säkeistön ensimmäinen puolikas koostuu kahdesta päälauseesta, joita yhdistää rinnastuskonjunktio ja jotka käsittävät kukin kaksi säettä. Siten saadaan värssyjen yksi ja kolme lopussa aikaan väkeviä säkeenylityksiä, jotka erityisesti pistävät silmään, koska predikaatit ovat värssyn lopussa, kun taas niiden odotetut täydennykset löytyvät vasta seuraavasta värssystä. Säkeenylitykset siis tuovat värssyihin tiettyä liikettä; ne eivät anna lauseiden liukua keskeytyksettä kulloinkin seuraavaan säkeeseen, vaan saavat säkeiden yksi ja kolme lopussa aikaan lyhyen pysähdyksen, jota vasten rytmi ikään kuin tunkee. Siis ihan kuin vesimassat, joita yritetään padota, siinä kuitenkaan erityisemmin onnistumatta. Keskisauman jälkeisissä neljässä säkeessä sen sijaan alkaa Steinhagenin mukaan rauhallisempi, usein keskeytyvä rytmi: säkeiden rajat on merkitty selkeämmin, ja sen lisäksi säkeiden 5, 6 ja 8 sisällä esiintyy ylimääräisiä kesuuroita. Samanlaista rytmiä kuin neljässä ensimmäisessä säkeessä ei siis voi syntyä. Kunkin säkeistön pohjana on Steinhagenin mukaan aina nouseva, jambisanapestinen runomitta, joka päättyy vuorotellen laskuun ja nousuun. Olisi kuitenkin myös mahdollista kuvata runomittaa laskevaksi eli alkutahdilliseksi trokeis-daktyliseksi. Steinhagen myöntääkin, että runossa on myös trokeisdaktylisiä säkeitä. Hän puhuu kuitenkin mieluummin runomitan vastaisesta korostuksesta. Keskisauman ohella ovat kolminousuinen, jambis-anapestinen runomitta, rauhallinen, usein epäröivä rytmi, joka, kuten olemme todenneet, alkaa säkeestä viisi, ja säkeissä 5 8 ensi kertaa havaittavissa oleva monologisen pohdinnan tyyli koko sikermän perustavat muotoelementit, sillä sama kahdeksansäkeinen muoto säilyy sikermän kaikissa osissa aina viimeiseen, muista hieman poikkeavaan säkeistöön saakka. 11

14 Kuten jo totesin, loppusointukaaviossa vertauskuvallisesti esitetty keskisauma otetaan huomioon runon kaikissa säkeistöissä. Esimerkiksi toisen osan toinen säkeistö saa Steinhagenin mukaan jäsentävän keskisaumansa säkeen 20 ajatusviivojen avulla. Hän on sitä mieltä, että tässä säkeistössä sikermän profeetallinen sanoma legitimoidaan Odysseian 11. runosta tutun Nekyiamotiivin avulla. Odysseian 11. runohan on nimeltään Nekyia ja kertoo tietääkseni Odysseuksen manalassa käymisestä. Sana nekyia itsessään ei kuitenkaan tarkoita manalassa käyntiä, katabasista, vaan nimenomaan nekyiaa eli nekromantiaa, ennustustapaa, jossa kuolleita manattiin eläinuhrin avulla ennustamaan tulevaa. Tämän motiivin käytöllä on Steinhagenin mukaan sikermälle erityistä merkitystä. Sikermän kuvaus menettäisi sisäistä uskottavuuttaan, mikäli tämä motiivi puuttuisi, hän väittää, ja jatkaa, että sen tarkoituksena on ilmeisesti sen profeetallisesti julistetun tiedon taiteellinen oikeutus, että kvartääri on saavuttanut loppunsa päätymättä ennalta määrättyyn päämäärään tai ilmoittamatta helposti havaittavissa olevaa tarkoitusta. Kvartäärin historia ei siis olisi ollut teleologista kehitystä, maailmanhengen tai jonkin idean toteuttamista, vaan ainoastaan yksi pinnallisista jumalan unista. Säkeistön minämuotokin vahvistaa tätä Nekyia-motiivin funktiota. Sikermän minä puhuu asioista tietoisen ryhdikkyydellä, mutta tieto kvartäärin tuhosta, aikakauden, jolle hän itsekin vielä kuuluu, ei horjuta minää eikä myöskään salli sen olla epätoivoinen, vaan antaa sille stoalaista tyyneyttä, mikä tekee sille helpoksi kääntyä pois maailmasta, joka ei huomaa loppua vaan kokee sen uutena alkuna. Se ei puhu profeetallisella tyylillä, koska se ei ilmeisesti välitä vähääkään tähän maailmaan vaikuttamisesta, tietojensa tyrkyttämisestä jollekulle, niiden huutelusta ihmisten tajuntaan tai näiden käännyttämisestä. Pikemminkin se tietonsa ilmaistessaan vetäytyy maailmasta, jolloin ilmaisu saa monologisia piirteitä. Näin siis Steinhagen. Lyyrisen minän selostava tyyli, jota tämä on läpi koko sikermän käyttänyt, muuttuu toisen osan toisessa säkeistössä henkilökohtaiseksi. Siten tämä säkeistö eroaa kaikista muista säkeistöistä ja saa koko sikermän rakenteessa tietyn funktion: se sijaitsee melkein sikermän keskikohdassa ja tarkalleen keskellä toista osaa, jonka ajatuksenkulun se keskeyttää. Koska se sijoittuu toisen osan ensimmäisen säkeistön yksittäisten syklien laskun ja kolmannen säkeistön kysymyksen syklien merkityksestä väliin, se ilmenee viivyttävänä asianhaarana, mutta samalla vasta mahdollistaa seuraavan askeleen ajatuskulussa: se perustelee kolmannen säkeistön ratkaisevan kysymyksen ja oikeuttaa ennen kaikkea kielteisen vastauksen säkeessä 32, joka sitten johtaa kahdesta vastakkaisesta 12

15 säkeistöstä rakennettuun kolmanteen osaan ja runon päättävään kaavaan Fini du Tout. Mutta eipä mennä vielä asioiden edelle. Toisen osan kolmannessa säkeistössä, jossa kvartäärikauden kulttuuripiiri esitetään metaforisesti eräänlaisina maailmanteatterin kohtauksina tai sykleinä, keskisauma on näennäisesti kätketty heikolla säkeenylityksellä. Vaikka säkeen 28 lopussa ei ole edes välimerkkiä kesuuran merkkinä, keskisauma otetaan huomioon myös tässä säkeistössä, sillä se sijaitsee konjunktiolla oder aloitettujen keskimmäisten värssyjen 28 ja 29 välissä. Riveillä 27 ja 28 esitetään kysymys, ovatko näiden kohtausten sisällöt traagisia vai koomisia. Riveillä puolestaan esitetään kolmas mahdollinen tulkinta, joka tiivistää edelliset vaihtoehdot sanakäänteellä vai molemmat ja kyselee kohtausten totuuden perään. Näennäisesti sivuutettu kesuura säilyttää siis tässäkin jäsentelevän vaikutuksensa lauseenmuodostukseen ja ohjaa säkeistön kielellistä täyttöä. Kuten jo mainitsin, kolmannen osan toinen ja samalla runon viimeinen säkeistö eroaa sikermän muista, säännönmukaisesti rakennetuista säkeistöistä, sillä se on kaksi värssyä pidempi. Tällainen viimeisen säkeistön korostaminen eri keinoin, kuten vaikkapa runon päättävällä ranskankielisellä sanonnalla, vastaa funktiotaan koko sikermässä: se muodostaa profeetallisen tulkinnan kohokohdan, jonka viimeisissä värssyissä tuhoutuvan kvartäärin kuvaus on täytetty. Tämän säkeistön loppusointukaavasta näkyy, että muiden säkeistöjen säännöllisestä loppusointujärjestyksestä ei tässä suinkaan ole luovuttu, vaan sitä on vain hieman taivutettu, sillä lisätyt säkeet eivät muodosta uutta loppusointuparia. Ne mukautuvat olemassa olevaan sointukudokseen ja vaikuttavat siten, että runon loppu antaa hiukan odottaa itseään. Se runon muotoelementeistä. Mitä sisältöön tulee, Steinhagen on sitä mieltä, että tämä koko runosikermän päättävän kohokohdan muodostava kolmannen osan toinen säkeistö antaa sisällön tasolla epäsuoran vastauksen kysymykseen kohtausten totuudesta. Kvartääri oli vain yksi jumalan unista : sillä ei ollut, kuten ei myöskään aikaisemmilla maailmanajoilla, mitään syvempää merkitystä. Toisen osan kolmannessa säkeistössä alistuen ilmaistu tietämättömyys ilmenee sikermän lopussa tietona: loppuaan kohti kulkeva kvartääri ei ole mitään muuta kuin jumalan uni, jonka tämä on toteuttanut vain leikillään. Toisin sanoen se, minkä ihminen kokee todellisuutena, on tälle jumalalle vain uni, jonka hän lopulta jälleen hylkää hymyillen ivallisesti kvartäärikauden toivottomalle yritykselle havaita omassa historiassaan jokin syvempi merkitys. Eräässä kirjeessään Benn huomauttikin varta vasten, että Kvartäärin viimeisessä säkeistössä 13

16 lukee Geschichte eli historia, eikä suinkaan Geschichten eli tarinoita, ja pyysi, että sana painettaisiin aikanaan harvennetulla fontilla. Tämä sitaatti on sikäli mielenkiintoinen, että runoilija Gottfried Benn oli tavallaan selkeästi vieraantunut siitä todellisuudesta, jossa lääkäri Gottfried Benn eli. Siksi Kvartääriä ei pidä ymmärtää historialliseksi kvartäärikaudeksi (vaikkakin sen väitetään olevan hänen oman aikakautensa tulkinta), vaan ainoastaan myyttiseksi kvartäärikaudeksi. 3 Kvartääri vs. Kvartääriaika. Käännöskritiikki Edellä on referoitu Harald Steinhagenin (1969) analyysiä ja tulkintaa Gottfried Bennin runosta Quartär. Steinhagen kiinnittää analyysissään erityistä huomiota siihen, kuinka runon muoto tukee sen sisältöä. Minä puolestani haluan käännöskritiikissäni selvittää, missä määrin Aale Tynni on suomennoksessaan onnistunut säilyttämään runon muodon ja sisällön välisen suhteen, ja kuinka hän on ymmärtänyt runon sisällöt. Jotta tämä olisi mahdollista, vertaan Tynnin suomennosta omaan suomennokseeni, jossa olen pyrkinyt ottamaan huomioon edellisessä luvussa mainitut näkökohdat. On kuitenkin muistettava, ettei minunkaan tulkintani runosta ja sen käännöksestä ole se ainoa oikea, vaan tulkintoja kuten myös näkemyksiä kääntämisestä on monia ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Itse edustan niin kääntäjänä kuin kriitikkonakin hermeneuttista näkökantaa. Aale Tynnin suomennos on muodon tasolla monessa mielessä onnistunut: käännöksessäkin on kyse kahdeksan värssyn säkeistöistä, joiden värssyistä kuitenkin vain joka toisessa on heikko loppusointu. Runomitan Tynni on sen sijaan kyennyt toistamaan melko hyvin, sillä huolimatta sivupainosta ja siitä tosiasiasta, ettei nouseva runomitta ole suomen kielessä luonnostaan mahdollinen, on enemmistössä säkeistä kolme nousua (tai neljä, jos siinä on sivupaino). Yleisesti voidaan todeta, että Tynnin käännös sopii hyvin kahdeksansäkeisen riimirunon kaavaan, koska siinä on kolme tai neljä nousua säettä kohti. Jopa edellä mainitut kesuurat ovat mukana, ja niillä on samankaltainen vaikutus rytmiin kuin alkutekstissäkin. Kahdessa kohtaa ne ovat kuitenkin häiritseviä, sillä ne rikkovat toisen ja kolmannen osan ensimmäisten säkeistöjen rytmin. Vaikka suomennoksen runomitta onkin trokeis-daktylinen eikä jambisanapestinen kuten alkutekstin, myös Steinhagenin mainitsema runomitan vastainen korostus on Tynnin käännöksessä läsnä. Jotta joka toisen värssyn saisi 14

17 sointumaan niin kuin Tynni on tarkoittanut, täytyy ääneen lukiessa painottaa säkeen viimeistä tavua, vaikka se normaalissa kielenkäytössä onkin aina painoton. Siten syntyy keinotekoinen, jambis-anapestinen runomitta. Alkuperäisrunon runomitanhan olisi, jos runomitanvastaista korostusta ei olisi otettu huomioon, monin paikoin voinut tulkita trokeis-daktyliseksi. Sisällön tasolla on mielestäni havaittavissa ylitulkintaa jo otsikossa, joka Tynnillä on Kvartääriaika, itselläni pelkkä Kvartääri. Mikäli Gottfried Benn olisi halunnut kirjoittaa nimenomaan kvartääriajasta, olisin olettanut hänen käyttävän vastaavaa ilmaisua (Quartärzeit). Tynnin käännöksen ensimmäisessä säkeistössä sanotaan: Ajanjaksoa maailma vaihtaa / juoden ja juopuen, mikä on nähdäkseni vain Tynnin oman tulkinnan tulos, ei suinkaan alkutekstin (sananmukainen) käännös. Bennhän kirjoittaa vain, että Maailmat juovat ja juottavat / humalan uudeksi tilakseen (suom. T.H.). Toisin kuin Tynni, Benn ei siis sano suoraan, mistä on kyse. Myös rivit 3 ja 4 poikkeavat vahvasti alkutekstistä. Kesuuran jälkeen Tynni vaihtaa sanajärjestystä: kolmikko Verfall, Verflammen, Verfehlen on suomennettu Tulenloimotus, rappio, erheet kun taas itse olisin tässä kohdin valmis tarjoamaan sanoja Rappio, poltto, hairahdus. Alkuperäisrunon toksisista sfääreistä Tynni on tehnyt myrkkyhuuruja, jolloin adjektiivi kylmä on jätetty pois ja perusteettomasti lisätty yksi ylimääräinen jasana. Herää kysymys, tarkoittavatko myrkkyhuurut todellakin samaa kuin toksiset sfäärit. Eivätkö ne pikemminkin ole kokonaisuuden osia? Sitä paitsi Benn ei puhu sielusta, joka on autio ja öinen, vaan styygisistä sieluista ; saksan kielen adjektiivi stygisch on muodostettu analogisesti substantiivista Styx, eli manalan virta. Siksi styyginen sielu on mielestäni parempi käännösratkaisu kuin autio öinen sielu, josta ei oikein tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Voidaan olettaa, että Tynni tarkoitti adjektiivilla autio oikeastaan yksinäistä. Toisen osan ensimmäisessä säkeistössä Tynni on lisännyt säkeenylityksen paikkaan, jossa sitä ei alkutekstissä ole, ensimmäiselle riville. Säkeistön aloittava, ajatusviivalla muusta tekstistä erotettu imperatiivi on jätetty pois. Se, minkä tässä pitäisi antaa laskea ja nousta kausin esille murtuvin, kuten Tynni asian ilmaisee, on todennäköisesti kaikki se, mitä riveillä mainitaan; kaksoispiste viittaisi siihen. Bennillä tämä suhde ei kuitenkaan ole niin selkeä, mikäli sitä ylipäänsä tarkoitetaan. Onko Tynni siis jälleen ylitulkinnut? Suomennoksen rivit 11 ja 12 eivät poikkea alkutekstistä, mutta jo rivillä 13 on jälleen yksi ylimääräinen ja-sana. Rivi 14 kuuluu seuraavasti: swing, rukous 15

18 partaalta. Ei ole enää kyse rukouksesta vajoaville tulille, kuten alkuperäisrunossa, vaan Tynnin versiossa rukous kuuluu partaalta, tulen vaipuvan luota, kun kaikki on tuhkaksi haihtuva. Toisen osan kolmannessa säkeistössä Tynni on tehnyt useita pieniä poikkeamia alkutekstistä. Rivillä 25 hän puhuu kvartääristen syklien (quartäre Zyklen) sijaan kvartääriaikakausista (Quartärepochen). Riveillä 27 ja 28 hän käyttää saksan kielen konjunktiota ob vastaavia rakenteita vain katkaistakseen lauseen tarpeettomilla ajatusviivoilla, jotka muuttavat lauseen merkitystä. Partisiipin perfekti rivillä 31 on korvattu partisiipin preesensillä. Voidaan todeta, että säkeistön sanat kyllä on käännetty, mutta merkityssisällöt eivät ole, millä tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä sitä, että sekä vieraalle kielelle käännetyn runon muodon että sisällön jotka mielestäni yhteistuumin muodostavat merkityssisällöt tulisi vastata alkuperäistä. Kolmannen osan ensimmäisessä säkeistössä on muutettu kahden ensimmäisen rivin järjestystä, ja sen lisäksi Tynni on lisännyt säkeenylityksen toisen rivin jälkeen, paikkaan, missä alkutekstissä ei sellaista ole. Sisällön tasolla Tynni on lisännyt selittävän kommentin: Yli sanojen Silloin ja Tällöin. Mielestäni hän on täysin oikeassa niin tehdessään, mutta se, mitä hän ei ole kääntänyt, on värssyn kaksijakoisuus. Se voidaan siis tulkita kahdella tavalla. Toisaalta siten, että aivot taipuvat yli niiden silloin tällöin, ja toisaalta siten, että aivot ikään kuin omistaisivat sanat silloin ja tällöin. Olen säilyttänyt molemmat tulkintamahdollisuudet kirjoittamalla sanat Bennin tavoin isolla alkukirjaimella, mutta jättämällä muut selitykset pois. Siis: yli niiden Silloin Tällöin. Edelleen on huomattava, että Tynnillä langat a) eivät lennä ja b) ovat lukin kutomat. Kyseiseen virheeseen Tynni ei kuitenkaan yksin ole syypää, sillä Suomessahan puhutaan yleisesti lukista silloinkin, kun mieluummin pitäisi puhua hämähäkeistä. Tosiasiahan on, että lukit eivät kudo verkkoa, vaikka kuuluvatkin hämähäkkieläimiin. Samaisen säkeistön kolmella viimeisellä rivillä (rivit 38 40) Benn viittaa natsien rodunjalostuspyrkimyksiin: an alles, was verfällt, / züchten sich ihre Kerne / die sich erkennende Welt (kaikessa rappeutuvassa / risteytyvät sen ytimet /itsensä tunteva maailma. suomennos ja kursivoinnit TH). Tynni ei ole ymmärtänyt tätä viittausta, jonka kaltaisia esiintyy muissakin Bennin staattisissa runoissa, vaan kirjoittaa ainoastaan, että kaikessa lahossa / ydin itseänsä ruokkii, / tietoinen maailma. Mielestäni tällä ei ole mitään tekemistä rodunjalostuksen kanssa ehkä sen voi kuitenkin ajatella liittyvän kasvuun ja määrälliseen lisääntymiseen. 16

19 Viimeisen säkeistön kaksi ensimmäistä riviä Tynni on kääntänyt erittäin kauniisti, mutta jo kolmas rivi poikkeaa olennaisesti alkutekstistä. Toiseksi viimeisellä rivillä olevan sanan Allerseelen kääntäisin runomitallisista syistä mieluummin pyhäinpäiväksi, sillä sanassa sielujenpäivä on yksi ylimääräinen tavu. Ilmaisu Geschichte erzählen eli kertoa tarinaa täytyy mielestäni ehdottomasti kääntää verbillä historioida, jotta käännös paremmin vastaisi alkutekstiä siinä Tynni on täysin oikeassa. Bennhän tarkoitti sanan Geschichte tässä yhteydessä nimenomaan kaksiselitteiseksi. Kirjallisuus Reininger, A "Die Leere und das gezeichnete Ich". Gottfried Benns Lyrik. Casa Editrice Le Lettere. Torino. Steinhagen, H Die Statischen Gedichte von Gottfried Benn. Ernst Klett Verlag. Stuttgart. Tynni, A. (toim. ja suom.) Tuhat laulujen vuotta. Valikoima länsimaista lyriikkaa. Uusittu ja täydennetty laitos. WSOY. Porvoo. 17

20 Liite 1: Quartär I Die Welten trinken und tränken sich Rausch zu neuem Raum und die letzten Quartäre versenken den ptolemäischen Traum. Verfall, Verflammen, Verfehlen in toxischen Sphären, kalt, noch einige stygische Seelen, einsame, hoch und alt. II Komm laß sie sinken und steigen, die Zyklen brechen hervor: uralte Sphinxe, Geigen und von Babylon ein Tor, ein Jazz vom Rio del Grande, ein Swing und ein Gebet an sinkenden Feuern, vom Rande, wo alles zu Asche verweht. Ich schnitt die Gurgel den Schafen und füllte die Grube mit Blut, die Schatten kamen und trafen sich hier ich horchte gut, ein Jeglicher trank, erzählte von Schwert und Fall und frug, auch stier- und schwanenvermählte Frauen weinten im Zug. Quartäre Zyklen Szenen, doch keine macht dir bewußt, ist nun das Letzte die Tränen oder ist das Letzte die Lust oder beides ein Regenbogen, der einige Farben bricht, gespiegelt oder gelogen du weißt, du weißt es nicht.

21 III Riesige Hirne biegen sich über ihr Dann und Wann und sehen die Fäden fliegen, die die alte Spinne spann, mit Rüsseln in jede Ferne und an alles, was verfällt, züchten sich ihre Kerne die sich erkennende Welt. Einer der Träume Gottes blickte sich selber an, Blicke des Spiels, des Spottes vom alten Spinnenmann, dann pflückt er sich Asphodelen und wandert den Styxen zu, laß sich die Letzten quälen, laß sie Geschichte erzählen Allerseelen Fini du Tout. (Gottfried Benn) 19

22 Liite 2: Kvartääriaika I Ajanjaksoa maailma vaihtaa juoden ja juopuen, kera viimeisen kvartäärin vaipuu uni Ptolemaioksen. Tulenloimotus, rappio, erheet ja myrkkyhuuruissa jokin autio öinen sielu, vanha ja korkea. II Vajotkoot ja nouskoot ne, kausin esille murtuvin: ikivanhat sfinksit, viulut ja portti Babylonin, ja Rio del Granden jazzi, swing, rukous partaalta tulen vaipuvan luota, kun kaikki on tuhkaksi haihtuva. Minä leikkasin lampailta kurkun, veren kuoppaan juoksutin, ja sen äärelle saapuivat varjot, minä tarkoin kuuntelin, kukin joi ja kyseli, kertoi tiet miekan ja kaatumisen, ja puolisot joutsenen, sonnin myös kulkivat itkien. Näyt kvartääriaikakaudet, mutta mikään ei ilmoita, tämä viimeinen iloa onko vai onko se itkua, vai kumpaakin sateenkaari, joka taittaa värejään valehdellen tai heijastellen sinä tiedät, et tiedäkään. 20

23 III Yli sanojen Silloin ja Tällöin taipuvat valtavat aivot, ja näkevät langat, lukin vanhan kutomat, etäisyyksissä kaikissa kärsät ja kaikessa lahossa ydin itseänsä ruokkii, tietoinen maailma. Eräs Jumalan unelmista itseensä katseen loi, ivakatseen, jossa lukki ikivanha ilkamoi, hän asfodeloksen poimii ja Styksille suuntautuu, ja viimeiset vaikeroikoot ja viimeiset historioikoot Sielujenpäivä Fini du Tout. (suom. Aale Tynni) 21

24 Liite 3: Kvartääri I Maailmat juovat ja juottavat humalan uudeksi tilakseen, viimeiset kvartäärit hautaavat ptolemaiolaisen unen. Rappio, poltto, hairahdus toksisissa sfääreissä, kylmä, vielä muutama styyginen sielu, yksinäinen, vanha ja jylhä. II Tule anna laskea, nousta, syklit nuo puhkeavat: ikivanhat sfinksit, viulut ja portti Babylonin, Rio del Granden jatsi, svingi ja rukous vajoaville tulille, laidalta kaikki tuhkaksi hajottavalta. Minä leikkasin lampailta kurkun, täytin kuopan verellä, varjot tulivat, tapasivat tässä hyvin kuuntelin, jokainen joi, kertoi miekasta, kaatuneista, vieläpä kysellen, myös härkäin ja joutsenten vaimot kulkivat itkien. Kvartääriset syklit, näyt, mistään tiedosta et, onko viimeinen kyynelet, onko viimeinen ilo, vai molemmat sateenkaari, joka taittaa värejään, heijastanut vai valehdellut sinä tiedät, et tiedäkään. 22

25 III Valtavat aivot taipuvat yli niiden Silloin Tällöin ja näkevät lankojen lentävän, vanhan hämähäkin kutomain, kärsät kaikissa etäisyyksissä ja kaikessa rappeutuvassa risteytyvät sen ytimet itsensä tunteva maailma. Yksi unista jumalan katseli itseään, katseita pelin, pilkan, vanhan hämähäkin sitten asfodeloksia poimii ja vaeltaa Styxille antaa viimeisten kiduttaa itseään, antaa heidän historioida pyhäinpäivä fini du tout. (suom. Tarja Heikkilä) 23

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

INDIVIDUELL STUDIEPLAN Nybörjare

INDIVIDUELL STUDIEPLAN Nybörjare 1 NPK RUOTSIN KÄÄNTÄMINEN HuK-TUTKINTO 180 op HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Opintojen alkuvaihe NPK SVENSK ÖVERSÄTTNING HuK-EXAMEN 180 sp INDIVIDUELL STUDIEPLAN Nybörjare NPK001 (2 sp) Nimi Namn Opiskelijanumero

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

NYHETSBREV 27.8.2013 Uutiset suomeksi sivulla 3

NYHETSBREV 27.8.2013 Uutiset suomeksi sivulla 3 NYHETSBREV 27.8.2013 Uutiset suomeksi sivulla 3 PEKING OPERA-FESTIVAL 26.9-11.10.2013 * Den rättrådige generalen förvisas Första gången i Finland! * Väktaren - vardagens hjälte Den första finska pekingoperan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 750/2006 vp Digitaalisten ohjelmien lähettäminen yhteisten digisovittimien kautta Eduskunnan puhemiehelle Suomen television lähetykset muuttuvat kokonaan digitaalisiksi 31.8.2007. Jotta

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

OPPIAINEINFO. torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104

OPPIAINEINFO. torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104 OPPIAINEINFO torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104 SISÄLTÖ uusi opinto-opas, opetussuunnitelma ja sen tuomat muutokset opintoihin ensi vuoden opetusohjelma kieliharjoittelu & työharjoittelu kansainvälinen

Lisätiedot

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS AMPLYVOX-OVIPUHELINJÄRJESTELMÄN HUONEKOJEET AMPLYVOX-PORTTELEFONSYSTEM, PORTTELEFONER AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS Amplyvox Elite. Huippumuotoilua Milanosta. Design by Sandro Danesi. Amplyvox

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Hirsitalot / Stockhus

Hirsitalot / Stockhus UUSI ESITE! NY BROSCHYR! LAATUTALOJA HIRRESTÄ KVALITETSHUS I TIMMER Loghomes Since 1974 Hirsitalot / Stockhus Sisältö Innehåll Pia-Maria 222L...4 Eva 130L...6 Diana 153L...8 Vera 139L... 10 Jonna 120L...

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot