vasen laita Oulun Vasemmistoseuran vaalilehti 2012 Vasemmistoliiton kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vasen laita Oulun Vasemmistoseuran vaalilehti 2012 Vasemmistoliiton kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään"

Transkriptio

1 vasen laita Oulun Vasemmistoseuran vaalilehti 2012 Vapaan Merikosken kuohuja ihailemassa. Kuva: Arto Havana Vasemmistoliiton kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään pääsin. Virpi Puumalainen, kunnallisvaaliehdokas Minulla on yli 2000 säästövinkkiä. Sampsa Aro, kunnallisvaaliehdokas Älkää äänestäkö minua! Jouni Kesti, kunnallisvaaliehdokas, sit. Yritteliäs yhdessä toimiminen voi saada aikaan paljon enemmän kuin pelkkä kylmä käteinen. Alisa Pyykkönen, kunnallisvaaliehdokas Pitäkää kiinni haaveistanne, muutkin kuin kalastajat. Eero Suvilehto, kirjailija, ei ehdokkaana Kunnallisvaalien ennakkoäänestys kotimaassa Varsinainen vaalipäivä Kuva: Maija Aalto

2 2 vasen laita pääkirjoitus Isot asiat paljastavat poliittiset erot Oulun kaupunginvaltuustossa on nykyisin oikeistoenemmistö: Kokoomus 17, Keskusta 14, Vasemmistoliitto 11, Vihreät 10, SDP 10, Perussuomalaiset 3, Kristillisdemokraatit 1 ja Ekososialistit 1 valtuutettu, yhteensä 67 valtuutettua. Suurissa asioissa SDP:n, vihreiden ja perussuomalaisten ryhmien hajanaisuus on turvannut kokoomuksen ja keskustan enemmistön. Asiakohtaisesti on muodostunut omia puolueita, kuten kallioparkkipuolue. Kansalaistoiminnalla tuloksia Kansalaistoiminnan ansiosta Kuivasjärven ja Sanginsuun koulut sekä Herukan viipalekoulu säilyivät ja erikoisluokkatoiminta jatkuu. Oululaisten suuren enemmistön vahva mielipide on auttanut saavuttamaan neuvotellen tärkeitä tuloksia, kuten Oulun Energian yhtiöittämisen estäminen ja vuokra- asuntoyhtiö Sivakan toiminnan jatkuminen laajana. Kallioparkkipuolue haaskaamassa Fennovoimaan Kallioparkista päätettiin Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n valtuustoryhmien toimesta parin vihreän ja yhden kristillisen tuella. Sama poppoo on taas innostunut haaskaamaan kaupungin rahaa, nyt Fennovoiman ydinvoimalaan, jonka piti pärjätä loistavasti omillaan. Yksityistäminen vastaan oma toiminta Kaupunginhallitus yksityisti 25 vuoden sopimuksella Kastellin monitoimikeskuksen kunnossapidon ja muut kiinteistön käyttäjäpalvelut: siivous, ateria- ja vahtimestaripalvelut. Yksityistämistä ja yhtiöittämistä ajoivat kokoomus ja keskusta useiden vihreiden ja perussuomalaisten tuella. Vasemmisto toimi yhdessä kaupungin oman toiminnan puolesta. Tulevalle valtuustolle on tehty esitys terveysasemapiirin kilpailuttamisesta. Se merkitsee keskustan terveysaseman yksityistämistä ja lakkauttamista. Kilpailuttaminen pitää torjua. Siihen on vaalituloksella suuri vaikutus. Yleinen etu vastaan yksityinen etu Valtuustolla on kaavoitusvalta, jotta kaupunkia voidaan suunnitella asukkaiden ehdoilla yleistä etua toteuttaen. Päättäjät hyväksyvät aivan liian helposti rakennusyhtiöiden, kauppaliikkeiden ja kiinteistönomistajien voitontavoitteluun ja suunnittelijoiden harhakuviin perustuvia esityksiä. Kaavoituksella luodaan suuria voittoja tonttien ja kiinteistöjen omistajille. Karkeita esimerkkejä yksityisen edun ajamisesta ovat torille kaavoitettu hotelli, matkakeskus, kallioparkki, keskustatonttien lisärakennusoikeudet ja Hietasaareen suunniteltu huvipuisto. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn puolesta Oulu on Suomen johtava pyöräilykaupunki ja pyöräilyoloja pitää edelleen parantaa. Oulussa on laadittu tuoreita suunnitelmia joukkoliikenteen kehittämiseksi. Vain toteutus puuttuu. On korkea aika ryhtyä lisäämään Oulun bussien vuorotiheyttä ja nopeita vuoroja. Edullisilla lipuilla ja erityisalennuksilla, kuten eläkeläisalennuksilla, houkutellaan uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Nokian kriisi ei oikeuta palvelujen leikkauksia Nokian ikävät irtisanomiset ovat vain osatotuus. Nokian aiemmasta noin 4500 henkilön vahvuudesta suurin osa on siirtynyt NSN:iin, Renesasiin ja muihin yrityksiin, ja Nokiaankin on jäänyt henkilöä. Yhteisöveroa Nokia ei enää maksa, mutta uudet yritykset korvaavat osan menetyksestä. Eikä Nokiaakaan kannata kuopata ennen aikojaan. Nokian verukkeella ei pidä lähteä leikkaamaan palveluista ja Oululisän kaltaisista eduista, jotka ovat kansalaisille tässä tilanteessa entistä tärkeämpiä. Kaupungin johdon suurista palkankorotuksista voi sen sijaan hyvin luopua. Oulun Vasemmistoseuran yleiskokous Uuden Oulun ykkösongelma: Työttömyys Alkuvuonna Oulussa oli keskimäärin 9000 työtöntä, joista 1870 nuoria alle 25-vuotiaita. Muissa uuden Oulun kunnissa on työttömiä ollut noin 2000, heistä 270 nuoria. Nuorten työttömyys kasvaa ensimmäisenä, kun talous taantuu. Oulun nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2009 eikä ole sen jälkeen alentunut. Ouluun muuttaa työttömiä nuoria naapurikunnista ja koko Pohjois-Suomesta, mikä vielä vaikeuttaa tilannetta. Oulussa on paljon opiskelijoita, jotka valmistuttuaan jäävät etsimään työtä. Huolestuttavaa on, että Oulussa on vaikeasti työllistyviä alle 25- vuotiaita ja vuotiaita molempia noin 700 henkilöä. Vaikeasti työllistyvät Opetuslautakunta esitti äänestyksen jälkeen lasten kotihoidon tuen eli Oululisän poistamista. Sitä on maksettu alle 18 kuukauden ikäisen lapsen kotihoidosta 110 euroa kuukaudessa. Vasemmistoliiton Erkki Urpilainen esitti Oululisän säilyttämistä, mutta hävisi äänestyksen lautakunnassa. Asia ratkaistaan uuden valtuuston talousarviokokouksessa. Virkamiehet perustelivat Oululisän poistoa sillä, ettei se ole vaikuttanut vanhempien haluun tuoda lastaan päivähoitoon. Kuntaliiton tuoreessa kyselyssä on päädytty vastakkaisiin johtopäätöksiin. Suurin osa kunnista ilmoitti, että kuntalisällä on ollut seuraavia vaikutuksia: alle 3-vuotiaita on kunnallisessa hoidossa vähemmän vuorohoidon kysyntä lievästi laskenut joidenkin lasten tarpeisiin on riittänyt kuntalisän lisäksi kerhot töihin lähtemistä on siirretty hillinnyt kunnallisen päivähoidon kysynnän kasvua käytetty apuna, jos pulaa päivähoitopaikoista Lapsiperheet eivät hyväksy heikennystä toimeentuloonsa. Vasta pari vuotta sitten Oululisää alennettiin 143 eurosta ja aikaa lyhennettiin. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja ammattikorkeakoulun kunta katsovat, että lisän poista- ovat olleet vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä tai 16 kuukauden aikana vuoden työttöminä ja toimenpiteiden sekä työttömyyden kierteessä. minen kävisi erityisesti pienituloisten lapsiperheiden kukkarolle. Näistä monet ovat perheitä, sillä kymmenkunta prosenttia oululaisopiskelijoista on perheellisiä, ja heistä puolella on alle 2-vuotias lapsi. Pätkätöiden ja työttömyyden vuorottelu heikentää toimeentuloa ja aiheuttaa nuorille paineita. Oululisän poistolle ei perusteita Tule hyvään seuraan: Oulun Vasemmistoseuraan Oulun Vasemmistoseura on Paavo Arhinmäen johtaman Vasemmistoliiton iso oululainen puolueosasto. Vasemmistoseura on jäsentensä yhdysside ja vaikutuskanava Oulun kunnalliselämässä sekä kantaaottava aloitteentekijä politiikassa muutenkin. Vasemmistolle on tarvetta. Lähes kaksi tuhatta uutta jäsentä on liittynyt Vasemmistoliittoon kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Liity sinäkin! Oulun Vasemmistoseuran kotisivut: vasemmistoseura.vas.fi Rotuaarin pallo kiinnostaa aina uusia sukupolvia. Kuva: Arto Havana Oululisä on mahdollistanut joustavan opiskelun ja lasten kotihoidon yhdistämisen. Oululisän poistaminen ei tuo säästöjä vaan lisää päivähoitopaikkojen tarvetta. Pörssissä seurakunta, joka tunnustaa uskonsa valuutassa. Taloustiede on runousopin haara. Ja erityisen vaarallinen runollisille kansakunnille. Oululaisen Eero Suvilehdon aforismejä mietekirjasta Tuhkakuvia (Vihreä Kettu 2012).

3 vasen laita 3 asiantuntijapuheenvuoroja: Vanhuspörssi ja palvelusetelit uhkana mutta käännetään suunta! Uuden talouden konsultit ja virkamiesmyötäilijät levittävät eläkepommin ja huoltosuhdekriisin kauhukuvaa. Näin haetaan hyväksyntää palveluiden yksityistämiselle ja maksujen korotuksille, ja yhä suurempi hoivataakka sälytetään ikäihmisille ja omaisille. Hyvinvointivaltio takasi kuntalaisille yhdenvertaiset palvelut, ja julkinen sektori merkitsi pitkää joskin kapeata leipää naisvaltaisille hoivaaloille. Verotuotto palautui yhteiskunnalle ja palvelut olivat omassa kontrollissa. Todellinen mummopörssipommi räjähtää, jos yhä suurempi joukko pienituloisia, koko elämänsä muita hoivanneita vanhuksia jää monikansallisten hoivafirmojen armoille. Niiden voitontavoittelu tuhoaa inhimilliset palvelut ja heikentää työolot. Vasemmistoliitto vastustaa veronkiertoa harjoittavia yksityisiä hoivafirmoja ja palveluseteliviidakkoa. On väärin torjua henkilökuntamitoitukset henkilökuntapulaan vedoten. Ratkaisut löytyvät vasemmiston esityksistä: vanhusvaltuutetun viroista, ihmisoikeuksiin perustuvista arvovalinnoista ja ikääntyvien arvostuksesta myös taloutta ylläpitävänä vireänä voimavarana ja omaishoitajina. He jos jotkut ansaitsevat ihmisarvoiset palvelut, joista ei tule tinkiä missään nimessä. Pahin tulevaisuuden uhka onkin yksityistämishinku ja rikkaita hyödyttävä oikeistopolitiikka, jossa ostovoima määrää saako kunnollista hoivaa. On korkea aika säätää mummodirektiivi lehmien ulkoiluttamisdirektiivin rinnalle ja luopua ideologiasta, että vain tuottavia olioita kohdellaan hyvin. Näinkö Oulu vastaa uuteen vanhuspalvelulakiin? Kaarina Kailo Kiiminki uuden Oulun ikääntyneiden vaikuttajaryhmän pj Oulussa pystytään tekemään nopeitakin päätöksiä ja vielä kesäloma-aikaan. Oulun Serviisin 600 vanhukselle toimitettava ruoka muuttui heinäkuun 13. päivä kylmäksi, kolmena päivänä toimitettavaksi, entisen kuuden arkipäivän lämpimän aterian tilalle. Nyt ruoat valmistetaan nopeasti ja toimitetaan kylminä vanhuksille ja muille siihen Kuva: Maija Aalto oikeutetuille. Ateriaan ei kuulu lisukkeet. Lämpimään ateriaan on kuulunut vaihteleva alkuruoka, salaatti, pari palaa leipää levitteen kanssa ja jälkiruoka. Lämmin ruoka on maksanut tukipalveluhintaan 5,30 euroa. Kylmä ruoka maksaa 4,95 ilman lisukkeita. Mitenkähän huonokuntoiset vanhukset lämmittävät ruoan? Monella ei ole mikroa, eivätkä he osaa sitä käyttää. Entäs kaupassa käynti hakemassa leipää, maitoa ja muita lisukkeita? Eräs vanhustuttavani ei ole käynyt neljään vuoteen kaupassa. Kaukaiset sukulaiset toimittavat hänen kauppaasioitaan. Vanhustuttavani kertovat, että kotiavustajat voivat viipyä heidän luonaan vain pari kertaa 15 minuuttia päivässä. Sanovat, että käydään vain toteamassa, onko hengissä. Saatujen tietojen mukaan konsultit ovat olleet asialla ja uudella systeemillä säästetään kaupungille miljoonia. Mutta kenen kustannuksella? Testataanko nyt 600 vanhuksella tulevan Uuden Oulun ruokahuoltoa? Näinkö kohdellaan heikompia? Aura Alasalmi Valtuusto esti kansanäänestyksen Kallioparkista Kaupunginvaltuutetut esittivät kaksi kertaa kansanäänestystä Kallioparkin toteuttamisesta oululaisen adressiin pohjautuen. Valtuusto esti kansanäänestyksen äänin Vasemmistoliitto on kannattanut kansanäänestyksiä yksimielisesti. Kunnallinen kansanäänestysmenettely vaatii muuttamista, jotta kansanäänestys todella olisi asukkaiden vaikuttamiskeino ja lisäisi demokratiaa. Suurin puute on kansanäänestysaloitteen ehdollinen luonne. Se antaa valtuustolle päätösvallan äänestyksen toimeenpanossa ja mahdollistaa selkeän kuntalaismielipiteen syrjäyttämisen. Kansanäänestys pitää voida järjestää yleisten vaalien yhteydessä. Suurten kuntien muodostuminen uhkaa kaventaa demokratiaa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi tulee säätää mahdollisuus sitovaan kansanäänestykseen rajatuissa tapauksissa. Esimerkiksi kaavoitukseen ja asumiseen liittyvät asiat ovat olleet äänestyksen kohteina Saksassa. Kuntaliitokset Suomessa voivat hyvin olla sellainen asia. Äänestyksen voimaantulon ehtona on, että äänestysaktiivisuuden pitää olla yli 50 % ja enemmistön tulee kannattaa äänestysehdotusta. Kallioparkin rakennustyömaahan uppoaa oululaisten verorahoja. Kuva: Arto Havana Aurinko säteilee Suomessa Oulun korkeudella neliömetrin vaakapinnalle noin 900 kilowattituntia vuodessa. Omakotitalon sähkösaunan kiuas kuluttaa noin 6 kilowattituntia. Joten periaatteessa tällä määrällä energiaa saunoisi 150 tuntia. Tulevaisuudessa kaikki edut ja haitat, mm. energiatuotannon jälkihoito huomioiden aurinkoenergia on varmasti hyvinkin edullinen vaihtoehto. Hyvä suomalainen esimerkki on Porin uimahalli, jonka kuluttamasta sähköstä 3 % ja 5 % lämmöstä tuotetaan aurinkoenergialla. Mielenkiintoinen on myös Helsingin Eko-Viikki, sen lämmitysenergian ja veden kulutus on noin 20 % pienempi kuin muissa samaan aikaan rakennetuissa taloissa. Alueella sijaitsee Suomen ensimmäinen aurinkosähköä hyödyntävä asuinkerrostalo. Siinä aurinkopaneelit toimivat parvekekaiteina. Lisäksi alue on suunniteltu muutenkin ekologisesti: asukkailla on hyvin tilaa esimerkiksi palstaviljelyyn. Tällaiset rakennukset ja asuinalueet ovat kaupungeille yhä suurempia imagotekijöitä, kun houkutellaan uusia yrityksiä ja asukkaita. Aurinkopaneelien on tutkimuksissa todettu myös viilentävän kattoja niiden alla. Sydäntä Sampsa Aro: Uusiutuvaa energiaa Ouluun Tuulta ja aurinkoa riittää. Kuva: Arto Havana lähellä Lisäksi ne toimivat eristeenä pitäen lämpöä rakennuksen sisällä. Aurinkoenergian varastointiin odotetaan entistä tehokkaampia akkuratkaisuja sähköautojen yleistyessä. Oulun kaupunki voi tulevaisuudessa olla ilmastoasioiden mallikaupunki ja näyttää asukkailleen rohkaisevaa esimerkkiä omilla investoinneillaan ja toimenpiteillään uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä.

4 4 vasen laita Globaaleihin ympäristöongelmiin löytyy paikallisia ratkaisuja Maapallon väestö ylitti tänä vuonna 7 miljardin rajan. Samaan aikaan viljelysmaata tuhoutuu ja lannoitefosfori on hupenemassa. Kaupungit, tiet ja uudet pellot valtaavat alkuperäiset ekosysteemit ja tuhoavat yhä useamman eliölajin elinympäristön. Suomen lajiston sukupuutto kiihtyy, kun itärajan takainen taigareservi, josta tullut täydennystä, on suureksi osaksi menetetty. Useimpien merien kalakantoja pyydetään liikaa. Maapallon energiasta edelleen yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joista vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Tuotanto on siirtynyt yhä enemmän maihin, joissa työntekijöiden asema ja ympäristönsuojelu ovat huonolla tolalla. Kilpa hupenevista luonnonvaroista sisältää uuden maailmansodan siemenen. Pääomaliikkeiden vapautuminen ja veroparatiisitalous ovat tehneet maailmantaloudesta arvaamattoman, ja finanssikriisit ja eurokriisi vievät huomion ja taloudelliset voimavarat, jotka tarvittaisiin reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseen ja kestävän tuotannon rakentamiseen. * * * Järkevä ja vastuullinen politiikka vaatii pohjakseen vakavan yrityksen ymmärtää maailman tilaa. Pään paneminen pensaaseen perussuomalaiseen tapaan ei tuo kuin hetken helpotusta. Tarvitaan suuria käänteitä kuten pääomaliikkeiden maailmanlaajaa säätelyä, voimakasta aurinkoenergian Oululaiset tarvitsevat kansallispuiston. Kuva: Arto Havana kehittämistä, energian säästöä, väestönkasvun hillintää jne. jne. Muutoksia ei kuitenkaan saada aikaan yhdellä mahtikäskyllä, vaan tarvitaan aktiivisuutta paikallistasolta maailmanlaajuiseen yhteistoimintaan. Vain luonnonvaroja, energiaa ja ekosysteemejä säästävät ratkaisut ovat nykyisessä maailmantilanteessa hyväksyttäviä. Öljyn reaalihinta nousee eikä paluuta entiseen ole. * * * Oulussa on tehtävä suunnanmuutos ja alettava tosissaan suosia kevyttä ja joukkoliikennettä henkilöautoilun kustannuksella. Kallioparkki ja teitten levennykset ovat menneen maailman rahanreikiä. Keskusliikkeiden ja autoilun ehdoilla tapahtuvalle hypermarketisoitumiselle on pantava piste. Oulun yhdyskuntarakenne on Suomen hajaantunein ja autoistunein. Lähihenkilöjunat Limingasta Ouluun ja Iihin sekä Muhoksen suunnalta Ouluun on saatava liikkeelle. * * * Kilpailu uusista kansallispuistoista on kova, mutta Oulu voi omalla päätöksellään suojella Sanginjoen Ulkometsän ja saada sille kansallispuiston aseman myöhemmin. Hietasaari on jo nyt tehokkaassa käytössä, mutta samalla yksi Oulun ehdottomia biologisen monimuotoisuuden keskuksia. Säilytettäköön se sellaisena. Myös kaupungin muiden metsien ja puistojen hoidon periaatteeksi pitää ottaa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Nyt niitä hoidetaan liikaa talousmetsien käsittelyopein. * * * Oulun kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon perustuva energiahuolto on tehokasta ja sikäli ympäristöystävällistä, mutta perustuu hupeneviin turvevaroihin ja aiheuttaa valtavat hiilidioksidipäästöt. Oulun kaupungin on korvattava turvetta uusiutuvilla energianlähteillä. Esimerkiksi eteläpuolen viljelylakeudella odottaa käyttäjäänsä tonnia olkea vuodessa. Jätevesien ravinteet on saatava kiertämään. Oikea käyttö puhdistamolietteelle on rakeistaminen lannoitteeksi eikä poltto. Listaa voi jatkaa. Juha Markkola Kirjoittaja on biologi, joka on toiminut ympäristöliikkeessä 1960-luvun lopulta lähtien ja kunnallispolitiikassa vuodesta 1985, ensin vihreissä, sitten omana ekososialistien valtuustoryhmänään. Näissä kunnallisvaaleissa hän tukee Vasemmistoliiton punavihreitä ehdokkaita Erkki Urpilainen: Perusopetuksesta ei voi enää leikata Oulun sivistys- ja kulttuuriprosesseissa, jossa opetustoimi on selvästi suurin osa-alue, pitäisi ensi vuonna säästää lähes kaksi miljoonaa euroa. Virkamiehet ovat pelotelleet, että seuraavana vuonna tulee vielä rajumpia leikkauksia. Opetustoimen säästöt ovat todella vaikeita. Suurin osa toiminnasta on lakisääteistä, josta ei voi karsia. Edellisen laman aikana jo karsittiin kaikki tyhjä pois. On kolme osa-aluetta, joissa säästöjä voi ajatella. Ensiksi hallinto. Kaikista puheista huolimatta opetustoimen hallintoa on jo supistettu rajusti. Viraston henkilöstöä on vähennetty ja yhtenäiskouluja muodostettu, mikä supistaan koulukohtaista hallintohenkilöstöä. Toki vieläkin voidaan kyseenalaistaa eräiden johtoportaan virkojen mielekkyys. Toinen on tilakustannukset eli koulurakennukset. Joistakin kouluista on jo luovuttu. Tämä on kuitenkin hidas tie. Lisäksi lähikouluperiaate vaarantuu. Kolmanneksi voidaan säästää itse opetuksesta, suurentaa opetusryhmiä, vähentää opettajia ja karsia valinnaisuutta. Tämä vihoviimeinen keino laskisi opetuksen tasoa ja kostautuisi huonommin menestyvien oppilaiden syrjäytymisriskin kasvuna. Mikään opetuspuolen säästökeino ei siis vaikuta järkevältä. Siksi resurssien kohdentamista on mietittävä uudestaan. Oulu tekee mittavia investointeja samaan aikaan kun vaaditaan palvelujen leikkauksia. Kymmenen vuoden päästä voi olla myöhäistä katua niitä virheitä, joita tehtiin lapsilta ja nuorilta säästettäessä. Veikko Niiranen: Hyvinvointia työllisyydestä Sydäntä lähellä Kotikaupunkimme Oulu kiikkuu kriisikunnan partaalla. Työllisyyden pitäisi olla meidän kulttuurissamme tärkeimpiä hyvinvoinnin mittareita. Ihminen tuntee olevansa täysivaltainen kuntalainen silloin, kun hänellä on työpaikka. Valitettavasti Oulussa kaikilla työikäisillä ei ole työtä. Tasavaltamme päämieskin on pannut itsensä peliin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On helppo mennä puhumaan oppilaitoksiin nuorille syrjäytymisestä. Mutta mistä löytyy keinot aktivoida ihmiset, jotka ovat todella syrjäytyneet? Onko kenelläkään tosi haluja aktivoida työkykyiset ihmiset hakeutumaan koulutukseen ja työnhakijaksi? Uuden Oulun tulisi aktivoitua luomaan uusia työpaikkoja. Onko järkevää palauttaa työllisyysvaroja? Tuottaako yliopisto sellaisia ihmisiä, jotka voisivat luoda uusia yrityksiä? Löytyykö muista oppilaitoksista valmistuvista ihmisistä yrittäjähenkeä? Oulussa on tungokseen asti oppilaitoksia, joissa valmistuu ihmisiä eri ammatteihin. Olen toiminut yli kolmekymmentä vuotta Oulun Aikuiskoulutus Oy:n hallituksessa. Voin kokemuksesta kertoa, että kilpailu on kova näillä markkinoilla. Työllisyyden parantaminen helpottaisi mm. kunnallisia terveyspalveluita, koska työssäkäyvät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Varmaan verotulotkin olisivat tervetulleita Uudelle Oululle. Mielestäni työikäiselle ja työkykyiselle ihmiselle paras lääke on työ ja turvallinen työpaikka.

5 vasen laita Sydäntä lähellä 5 Arja Kostet: Tätäkö tämä on, tähänkö olemme tulleet, mihin olemme menossa? Olen huolissani monistakin ihmisten arkipäivään liittyvistä asioista. Yksi pelottavista näkymistä on yhä vain suurentuvat yksiköt terveydenhuollossa ja palveluiden ajankäytön tiukentuminen. Avotalolla ensimmäisen kerran käydessäni kohtasin ilmoittautuessani ihmisen kasvojeni edessä, hän neuvoi minua löytämään oikean paikan. Seuraavalla kerralla katsoin ihmeissäni laitetta, jota minun olisi pitänyt osata käyttää ja löytää perille. Voin myöntää, että kai seisoin suu auki laitteen edessä. Minne ystävällinen vastaanottajani oli joutunut? En ole tekniikan ihmenaisia, ja onneksi joku huomasi sen ja auttoi minua toimimaan. Entä vanhus tuon ihmelaitteen edessä? Kasvoista kasvoihin kaipaisin palvelua. Säästöä ihmisellä. Tätäkö tämä on? Virpi Honkanen: Toivon, että uudessa Oulussa palvelut pysyvät lähellä ihmistä. Ei suuria yksiköitä eikä robotteja palvelemaan. Lastensuojelusta on puhuttu paljon. Oulun kaupungin sosiaalitoimi toi ilmi lehtien palstoilla oman heikkoutensa. Liian vähän työntekijöitä ja vielä epäpäteviä. Tätäkö tämä on? Siis tärkeääkin tärkeämmäksi nousee ennaltaehkäisevä työ. Aikaa sille ja rankemmat ratkaisut lasten ja nuorten kohdalla vähenevät. Siispä pohtimaan ennaltaehkäisyä. On hyvin ikävää sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden tiukentunut minuuttilinja. Sama ongelma lienee koko maassa, johtuen vanhusten määrän lisääntymisestä. Pelkään, ettei tämä ole vielä edes huipentuma. Kun on kyse vanhuksesta tai vammaisestakin, on tärkeää huomata, että työntekijä joka käy häneen luonaan voi olla se ainutlaatuinen läheinen ihminen, jonka hän tapaa viikottain. Hän on muutakin kuin kotisairaanhoitaja tai kotipalvelun työntekijä. Hän on Ihminen, jonka kanssa vuorovaikutus on mukavaa. Tuohon vuorovaikutukseen ei vain työntekijällä ole kauaa aikaa, koska mielessä on jo seuraava käyntipaikka, niitä voi olla moniakin päivän mittaan. Olisi varmasti mukavaa, jos työntekijä, joka käy, olisi sama henkilö. Turvallista. Tuttua. Kuinka usein vanhus, joka ei itsenäisesti kykene ulkoilemaan, saa apua ulkoiluun? Niin. Tätäkö tämä on? Vasemmiston ehdokkaana minä ainakin toivoisin työtä kunnallispolitiikassa jatkuvasti ja ponnekkaasti ihmisläheisten palveluiden työstämiseksi. Sinne toivoisin, että olisimme menossa. Hyvinvointipalveluita ei yksityistämällä 1990-luvun lama muutti Suomen suunnan. Hyvinvointivaltion sosiaalista tasa-arvoa ja taloudellisen kasvun merkitystä korostavasta ajattelutavasta siirryttiin tehokkuuden ja kilpailukyvyn korostamiseen. Tavoitteena ei ollut enää edellisten vuosikymmenten tapaan lisätä kansalaisten sosiaalisia oikeuksia tai taloudellista tasaarvoa, vaan mukauttaa politiikkaa uusiin olosuhteisiin. Ennen kaikkea hyvinvointipalvelujärjestelmää ryhdyttiin purkamaan markkinoiden luomiseksi yksityisille yrityksille. Ruotsissa hyvinvointipalveluiden kilpailuttaminen aloitettiin suurin toivein 20 vuotta sitten. Näyttöä yksityistämisen tuomista parannuksista ei silti ole. Yksityisten yritysten osuus tosin on kasvanut nopeasti, mutta muutosta ei ole kattavasti tutkittu ennen Hartmanin kohua herättänyttä raporttia. Siinä todetaan, että yksityistäminen ei ole parantanut palvelujen laatua tai säästänyt kustannuksia. Vastaavaan päädyttiin tanskalaisten ayjärjestöjen tilaamassa selvityksessä: todisteita hinta- tai laatueduista ei ole, eikä siis minkäänlaisia perusteita kuntien kilpailutusvaatimuksille. Suomessa tuoreimpien tutkimusten mukaan yksityistäminen tuottaa tehottomia, kalliimpia ja laadultaan huonompia palveluita. Åbo Akademin tutkimuksessa myös ostopalvelun edullisuus kyseenalaistettiin. Kunnat eivät ole pystyneet hankkimaan ostopalveluita järkevästi, ostopalvelukuviot ovat monimutkaiset, ja kun palveluita yksityistetään ja kilpailutetaan, heikennetään usein myös niiden laatua. Yksityistäminen palvelee vain kyltymätöntä rahanhimoa Hyvinvointiyritykset ovat takoneet omistajilleen suurempia voittoja kuin pörssiyritykset keskimäärin, toisaalta yritykset voivat lisätä voittoja vain kustannuksista säästämällä. Tähän liittyy riski, että voittoja kasvatetaan laadun kustannuksella. Esimerkiksi Ruotsissa vanhustenhoitopalveluita tuottava Carema kasvatti voittojaan laiminlyömällä vanhusten hoitoa, kehittämällä säästökohteita ja palkkaamalla huomattavasti vähemmän henkilökuntaa kuin paperilla oli sovittu. Haluammeko todella uuteen Ouluun tehottomia ja kalliita palveluita, jotka laiminlyövät varsinkin vähävaraisia asiakkaita? Alla Räisänen: Uuden Oulun kulttuuritoimen haasteet Oulussa ja ympäristökunnissa on monipuolinen kulttuurielämä. Uuden Oulun etuna onkin palveluita tuottavien kulttuuriorganisaatioiden erilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella toimii Oulun kaupunginteatterin kaltaisia liikelaitoksia, kunnan omia taidelaitoksia kuten aluetaidemuseo, taiteen aluekeskuksia sekä lukemattomia isompia ja pienempiä talkoovoimaan perustuvia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Valtio tukee taide- ja kulttuurilaitoksia, kuntien yleistä kulttuuritoimintaa, kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekä nuorisotyötä ja liikuntaa. Uudessa Oulussa on huolehdittava siitä, että kunnan kulttuuritoimelle myönnetyt valtionavustukset korvamerkitään kulttuurille, eikä niillä rahoiteta muuta toimintaa. Uusi Oulu asettaa haasteita erityisesti kulttuuritoimelle. Uudessa Oulussa ei ole enää erillistä kulttuurilautakuntaa, vaan vuoden 2013 alusta kulttuuritoimen asioista päätetään sivistys- ja kulttuurilautakunnassa, johon kuuluu opetus-, nuoriso-, päivähoito-, liikunta- ja kulttuuritoimi. Superlautakunnassa on sekä hyviä että huonoja puolia. Vaarana on, että superlautakunnassa kulttuurin asiat marginalisoituvat eikä lautakunnassa ole kulttuuritoimen asiantuntijoita. Kulttuurisen näkökulman tulisi olla mukana kaikessa kunnan päätöksenteossa Höyhtyän terveysasema. Kuva: Arto Havana lävistävänä periaatteena eikä erillisenä kulttuuri- tai taidesaarekkeena. Sivistys- ja kulttuurilautakunnalla on mahdollisuus omassa päätöksenteossaan tätä toteuttaa. Kulttuuri ja taide ovat olennainen osa ihmisen elämää. Taide tutkitusti edistää myös hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja humanismi. Kulttuuri on ihmisen inhimillinen perusoikeus. On tärkeää, että uudessa Oulussa on monimuotoinen kulttuuri- ja taide-elämä. Kaikilla oululaisilla tulee asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta olla oikeus kulttuuripalveluihin ja kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen. Mauno Murtoniemi: Koulurakentamisen palveltava käyttäjiä Oulun kaupungissa ihmiset voivat henkisesti pahoin. Tälle väitteelle voi kaivaa tueksi useita tilastoja, se on siis fakta. Henkinen pahoinvointi vaikuttaa olevan koko ajan kasvussa, mutta samaan aikaan kaikista mielenterveyspalveluista leikataan terävällä veitsellä. Yhtälö on pelottava ja surullinen, ollaanko ongelman edessä antautumassa lopullisesti? Mielenterveysongelmat heijastuvat koko yhteisöön ja aiheuttavat monia seurannaisongelmia, inhimillisiä tragedioita unohtamatta. Syitä ihmisten mielenterveyden huolestuttavaan tilaan on useita, ja listasta tulisi liian pitkä tähän kirjattavaksi. Jutun juoni on kuitenkin siinä, että syy on niin yhteiskunnan rakenteessa, koko kulttuurissa, poliittisissa ratkaisuissa, mielenterveysjärjestelmässä kuin yksilöiden arvoissa ja asenteissa. Kaivataan suurta remonttia. Tulevaisuudessa pitää panostaa sekä hoitoon ja kuntoutukseen että ennaltaehkäisevään työhön. Ehdotan ensimmäiseksi ratkaisuksi työryhmän perustamista uuteen Ouluun. Sen tehtävänä olisi kehittää mielenterveysjärjestelmää ja ennen kaikkea löytää konkreettisia keinoja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Työryhmä perustuisi todelliseen asiantuntijuuteen, joten Muutamilla isoilla rakennusliikkeillä on määräävä asema maamme kuntien suurhankkeissa. Näille rakennusliikkeille kelpaavat vain tarpeeksi isot ja tuottoisat kohteet. Viimeisin villitys koulurakentamisessa ovat elinkaarimallit, joilla kunnat ruokkivat suuria rakennusliikkeitä pitkäaikaisin sopimuksin. Niissä rakentaja tuottaa käyttäjäpalvelut: mm. siivous, ateria-, ja vahtimestaripalvelut. Elinkaarimallia on perusteltu edullisilla kustannuksilla. Tosiasiat puhuvat toista kieltä: Espoossa Kuninkaantien lukio rakennettiin elinkaarimallilla, ja nyt Espoon lukioista juuri Kuninkaantien lukion kiinteistökustannukset ovat korkeimmat. Myös Ouluun on levinnyt samainen elinkaarivillitys. Mittavan ja kalliin Kallioparkin lisäksi Lemminkäinen Oyj on saanut itselleen Kastellin monitoimitalon toteuttamisen elinkaarimallilla. Hankkeesta rakennusinvestoinnin osuus on noin 43 miljoonaa euroa. Kiinteistö rakennetaan kaupungin omistukseen. Mutta vastaavasti kaupunki sitoutuu maksamaan elinkaarimallin mukaista palvelumaksua yritykselle vuoteen 2033 asti. Erilaisia palvelumaksuja 20 vuodessa on arvioitu kertyvän 60 miljoonaa euroa. Todellista loppuhintaa ei tiedä kukaan kaari kun on kovin pitkä. Lisäksi elinkaarisopimukseen sisältyvä palvelusopimus ulkoistaa Oulun Serviisin työpaikat ulkopuoliselle alihankkijalle. Näin ennen euroa kuussa ansainneet naiset putoavat heikomman työsopimuksen piiriin ja palkka putoaa noin 10 prosenttia. Uuden koulun rakentamisen tulee lähteä sen käyttäjien oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan tarpeista eikä suuren rakennusliikkeen voitontavoittelusta. Siten tuleva Korvensuoran koulu on rakennettava omana työnä. Kaupungin työvoimaa ulkoistavista palvelusopimuksista on kieltäydyttävä. Myös kouluverkon kattavuudesta on huolehdittava ja laadukasta opetusta antavan Pateniemen lukion tulee jatkaa toimintaansa. Jani Laitinen: Uusi mieleltään terveempi Oulu kokoonpanossa pitäisi olla myös kokemusasiantuntijuutta: mielenterveyskuntoutujia ja kuntotutujien omaisia. Lisäksi tarvitaan muita välittömiä toimenpiteitä. Mielenterveyspuolella pitäisi olla subjektiivinen oikeus jonkinlaiseen apuun vaikeilla ja kriittisillä hetkillä. Päivystävä matalan kynnyksen keskusteluapu ennaltaehkäisisi tilanteen pahenemista tai parhaassa tapauksessa ratkaisisi koko tilanteen. Keskusteluapu voitaisiin toteuttaa kaupungin omana palveluna tai paremmin se voisi toimia järjestöyhteistyön kautta. Mielenterveyspalvelut tarvitsevat myös juostavuutta sekä parempaa eri toimijoiden yhteistyötä. Ihmisillä pitäisi olla selkeä tieto siitä, mistä apua saa, eikä sitä tarvitsisi hakea kissojen ja koirien kanssa ja olla pompoteltavana paikasta toiseen. Tarjolla pitäisi olla monipuolisia palveluja ja ratkaisuja, joissa kuunnellaan oikeasti avun tarvitsijan ääntä ja kunnioitetaan hänen valintojaan. On päivänselvää, ettei ongelmia ratkaista hetkessä ja sormia napsauttamalla. Yhtä päivänselvää on, että jos ei näihin asioihin tartuta teoilla, tarmolla ja täydellä sydämellä, niin seuraavan vaalikauden jälkeen olemme uponneet syvälle suonsilmään.

6 6 vasen laita Alanko-Ojala Karita pääluottamusmies Alatalo Seppo parkettimies, Alavuotunki Jaakko FM toiminnanjohtaja, Anttila Juhani aikuiskouluttaja, Aro Sampsa FM, taksinkuljettaja Auer Juho IT-insinööri Bark Marja Leena siivooja Björkbacka Jonas Bulldra Monika toiminnanjohtaja Diaz Castro Juan Miguel opettaja Himanka Saija nuoriso-ohjaaja, yrittäjä Honkanen Virpi VTT, opettaja Huittinen Vesa näyttämömestari Huotari Anne toiminnanjohtaja, sosionomi Huotari Heidi (sit.) kulttuuriosuuskunnan puheenjohtaja, Huotari Panu teatteri-ilmaisun ohjaaja, osuuskuntayrittäjä Härkönen Pertti kloraattimies, Juntunen Tomi (sit.) pääluottamusmies Kahra Jaana (sit.) näyttelijä Kaikko Tero toimittaja, Kettunen Veikko kuljetuspäällikkö, Koivuniemi- Iliev Lea terveydenhoitaja Koskela Liisa toimistosihteeri, Kostet Arja Kovalainen Sirpa toimitusjohtaja Kovaniemi Esa asentaja Kuha Kalevi tietoliikenneasentaja, Kultanen Sari ympäristötekniikan insinööri AMK Kultanen Veli-Pekka diplomi-insinööri Meriläinen Juho (sit.) jalkapalloilija, yrittäjä Murtoniemi Mauno FM, lukion opettaja Niiranen Veikko Pellinen Irma kunnallisneuvos Penttilä Marko testaaja Perätalo Jouko puuseppä Pohjola Pia-Inka Puumalainen Tapio kivimies, lehdenjakaja Puumalainen Virpi FM Pyykkönen Alisa Sarkkinen Hanna Savilaakso Jarmo muurari Siekkinen Risto eristäjä Siljander Mervi lähihoitaja Sipola Mauno kirvesmies Syväys Tarja toimistotyöntekijä Taivaloja Jorma heloittaja Tammela Taisto henkilöstökouluttaja, Tervonen Tuukka (sit.), journalisti Tuohimaa Sirkka myymäläpäällikkö 215 Kohonen Olli FM, sairaanhoitaja Turpeinen Eero torninosturinkuljettaja Törmänen Aarno Ukkola Teuvo kirvesmies Urpilainen Erkki FT, yliopiston lehtori Vainio Kaisa (sit.) Valkama Lauri rehtori, Viitanen Mikko KTL, projektipäällikkö Vuoti Sinikka osastosihteeri Vähäkuopus Mari myyjä Väisänen Jarkko energia-alan työntekijä

7 vasen laita Eeli Kalevi työsuhdeasiainhoitaja, Eilola-Jokivirta Markku kunnossapitoasentaja Grekelä Paula aluepäällikkö Haaga Hilkka medianomi Haapala Juha paperinvalmistaja Hanhela Jorma sähköasentaja Hanhela Lahja palveluesimies Hautamäki Timo Mölli vaihteenkorjaaja Heinonen Paavo J. päätoimittaja, taiteellinen johtaja Hekkala Rauno varastotyöntekijä Kailo Kaarina FT, tietokirjailija Kallinen Maila psykiatrian sairaanhoitaja Kalliorinne Risto kansanedustaja Kangas Hannu (sit.) näyttelijä Kanniainen Heikki (sit.) lasten ja nuorten erityisohjaaja Kanniainen Jari-Pekka sosionomi AMK, Karjalainen Seppo (sit.) työsuojeluvaltuutettu Kaveri Selma kotiavustaja Yli-Ii Kemppainen Pasi FM, auktorisoitu kääntäjä Kesti Jouni (sit.) taiteilija Kumpulainen Tuula (sit.) Kutilainen Pertti (sit.) KTM, systeemisuunnittelija Kuusisto Minna lastentarhanopettaja Käyhkö Pirjo testaaja, Laitinen Jani (sit.) FM Larinen Erkki (sit.) kiinteistönhoitaja, Launonen Eini (sit.) kokki Leppänen Voitto (sit.) vahtimestari, muusikko Liimatainen Mika (sit.) yrittäjä Lopakka Seppo aluetoimitsija Raudaskoski Mikko rehtori, erityisopettaja Rauhala Matti perheterapeutti, herastuomari Rautio Anneli perushoitaja Ristikari Tiina tutkija Roininen Anu (sit.) puutarhuri, floristi Ronkainen Jani (sit.) ohjaaja Räisänen Alla FT, toiminnanjohtaja Sala Sannamari lastentarhanopettaja Santaniemi Lauri työsuojeluvaltuutettu Sarastamo Juha sairaanhoitaja

8 8 vasen laita Vasen laita esittelee ehdokkaita 1. Kuka olet 2. Missä luottamustehtävissä ja järjestöissä toimit 3. Mitkä asiat on Oulussa hyvin 4. Mikä kaipaa kiireellistä parantamista 5. Miten vasemmiston politiikan pitäisi poiketa muiden politiikasta uudessa Oulussa Mari Vähäkuopus 223 Olen avojalakanen oululainen. Tällä hetkellä tietysti tärkein luottamustehtävä on olla teini- ikäisen tenavan äiti. Toimin myös tarkastuslautakunnan varajäsenenä tarvittaessa. Kansa napisee, mutta verrattuna muutamaan muuhun isoon kaupunkiin, perusterveydenhuolto toimii Oulussa loppujen lopuksi aika hyvin. Yleisesti ottaen Oulussa viranomaisten tavoitettavuus on hyvä. Joukkoliikenne kaipaa kiireellistä parantamista. Politiikka, myös kunnallispolitiikka, on eriytynyt kauas tavallisesta ihmisestä. Puheissa ja julkilausumissa pyöritellään sivistyssanoja ja vaikeita käsitteitä, ikään kuin kaikkien yhteistä hyvinvointia koskevia päätöksiä kykenisivät tekemään vain harvat ja valitut. Kunnallispolitiikka kuuluu kaikille. Vasemmisto voi tarjota virkistävän poikkeuksen ja ilmaista asiat selkeästi, toisin kuin muut. Virpi Puumalainen 193 Vasemmalta Arja Kostet, Virpi Honkanen, Mari Vähäkuopus, Virpi Puumalainen ja Alisa Pyykkönen. Arja Kostet 169 Olen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ent. sosiaalityöntekijä, asunut nykyiselläni Oulussa nelisen vuotta ja viihdyn. Oulussa ei minulla ole luottamustehtäviä, mutta edellisessä kotikunnassani Oulaisissa olin kaupunginvaltuustossa ja sosiaalilautakunnassa. Oulu on vilkas opiskelukaupunki, jossa on hyvä kulttuuritarjonta. Kevyenliikenteen väylät kattavat hyvin kaupunkia. Säilytetään kauniit puistoalueet ja pidetään niistä hyvää huolta. Merellisyys vaatii myös huolenpitoa. Järkeä päätöksentekoon! Kallioparkki-päätökset syövät köyhän ja syrjäytyneen leipää. Keskustaan tarvitaan Virpi Honkanen 146 Alakylästä! Olen tutkija (TY, koulutussosiologia), aiemmin kansantalouden opettaja OAMK:ssa, taiteilija, kirjailija, yrittäjä, valtiotieteen tohtori, KM, lastenohjaaja, artesaani Wetterhoffilta, opettajaksi Amokissa, Soteen seuraavana opettamaan aikova Vasemmiston kulttuuri- ja taidepoliittisen työryhmän vpj, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonaisten puhenainen, Korkeakoulututkimuksen ja Westermarck-seuran jäsen. Kauppatori ja sen ympärys on upea, paras kaupunkilaisten olohuone Suomessa kesällä. Kulttuuria arvostetaan Valveessa. enemmänkin kävelykatuja ja joukkoliikenteeseen toimivuutta. Sosiaali-ja terveydenhuoltoon on taattava mahdollisimman nopea pääsy tarvittaessa. Kunnalliset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut on taattava lähelle. Pidetään huolta kulttuuritarjonnasta ja sen monipuolisuudesta. Uskon Vasemmistoliiton saman järkevän poliittisen ajattelutavan, joka huomioi ihmisen, toimivan myös uudessa Oulussa. Innostusta yksityistämiseen en ymmärrä, muualla pyritään siirtymään takaisin julkisiin palveluihin, kun kohdattiin yksityistämisen kalleus ja surkeus. Palveluita tulee järjestää kaikille, riippumatta varallisuudesta ja sosiaalisesta taustasta. Nuorisotyöttömyys on todellinen häpeätahra, neljännes nuorisosta työttöminä? Julkinen liikenne ja terveyspalvelut ontuvat pahasti. Kulttuurin tekijöille mahdollisuuksia ja edullisia näyttelytiloja! Kotiuduin Ouluun seitsemän vuotta sitten synnyttyäni ensin Lahdessa ja viivähdettyäni kymmenen vuotta Jyväskylässä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri pääaineena tilastotiede. Nuorempana olin jäsenenä Unicefissa ja Amnestyssä. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat elämässäni arvoja, joita tahdon edustaa. Vasemmiston kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään pääsin, mutta kunnallisvaaliehdokkaana olen nyt ensi kertaa. Oulussa on mielestäni hyvää vuokra-asuntojen kohtuullinen hintataso, jos vertaa muihin yhtä suuriin kaupunkeihin. Pikaisesti korjattaviin ja ensisijaisiin asioihin kuuluu terveydenhuolto. Säästöt eivät saa johtaa siihen, että vanhuksia jätetään tahallaan hoitamatta ja toimitetaan päivystyksestä tutkimatta kotiin missä kunnossa hyvänsä. Näitä tarinoita on jo liikaa. Oululaisen vasemmistopolitiikan pitää olla sellaista, että heikoimmilla olevilta ei viedä tuhkiakin pesästä säästöjen nimissä. Alisa Pyykkönen 194 Olen 21-vuotias taide- ja taitopainotteinen luokanopettaja. Keskityn nyt opiskeluihini, mutta olen toiminut useita vuosia aktiivisesti Vasemmistonuorten riveissä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Oulussa positiivista on monipuolinen ihmisiä ja yhteisöjä aktivoiva alakulttuurien kirjo, hyvät pyöräily-yhteydet sekä mahtavat viheralueet, joiden kaikkien tukemiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kasvavan kaupungin tulisi panostaa joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen, ehkäisevään mielenterveystyöhön sekä riittävien kunnallisten terveyspalveluiden takaamiseen koko alueella. Julkisia peruspalveluja pitäisi parantaa jatkuvan yritysajattelun sijaan. Vasemmiston tulisi pyrkiä osoittamaan, että yritteliäs yhdessä toimiminen voi saada aikaan paljon enemmän kuin pelkkä kylmä käteinen.

9 vasen laita Jarkko Väisänen 224 Olen 55-vuotias ja työläisperheestä lähtöisin: isä oli töissä konelatojana, äiti siivoojana, sisaruksia meitä on neljä. Nyt asun omakotimökissä Karjasillalla vaimoni kanssa. Olen töissä voimalaitoksella, Laanilan Voima Oy:ssa, jonka henkilöstö hoitaa mm. uuden uutukaista Laanilan Ekovoimalaitosta, eli arkisimmin jätevoimalaa, turvallisesti, tehokkaasti, ympäristöä kunnioittaen. Olen ammattiosaston taloudenhoitaja, asukasyhdistyksen varapj, lautamiehenä Oulun käräjäoikeudessa. Olen ollut usean kauden ajan työsuojeluvaltuutettuna. Oulu on sopivan kokoinen. Veroprosenttikin on ok. Energian hinta on kohtuullinen. Pyörätieverkosto on hyvä, samoin uimahallit kuntosaleineen. Nuorisotyöttömyys on vaarallisen korkea, työpaikkoja kaivataan. Vanhusten hoitoon olisi saatava lisää auttavia ammattilaisia, niin laitoksiin kuin kotihoitoonkin. Vasemmistopolitiikan pitää ajaa pikkupalkalla kituuttavien arjen elämänlaadun parantamista. Kunnallisia palveluita ei tarvi yksityistää! Kaisa Vainio 219 Olen oululainen humanististen tieteiden ja kulttuurialan sekatyöläinen. Minulla on laaja järjestötausta ylioppilaskunnan edustajistossa ja ympäristöjaostossa sekä vasemmistolaisissa nuoriso- ja järjestöissä. Nykyään aherran kulttuuri- ja nuorisopuolella, aktiivisimmin OIEI ry:ssä ja Suomi- Venäjä-Seurassa. Olen myös luottamustehtävässä yliopiston etiikka- työryhmässä. Oulu on monipuolinen ja turvallinen ympäristö olla, asua ja harrastaa. Kuitenkin ihmisten vaikutusmahdollisuuksia oman elämänpiirinsä asioihin pitää parantaa esimerkiksi lähidemokratian keinoin. Oululaiset kaipaavat enemmän vapaata tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Oulun ja lähikuntien yhdistyminen tuo paljon haasteita alueellisen tasa-arvon toteutumiseen peruspalveluissa ja terveydenhuollossa. Niiden takaaminen kaikille oululaisille on kaikkein tärkeimpiä asioita. Uudessa Oulussa on kuunneltava ihmistä, ei yritysmaailman ja tehostamisen ääntä. 9 Takana seisomassa vasemmalta Lea Koivuniemi-Iliev, Alla Räisänen, Hannu Kangas, Matti Rauhala, Jarkko Väisänen ja Kaisa Vainio, edessä istumassa vasemmalta Erkki Urpilainen, Paavo J. Heinonen ja Jani Laitinen. Lea Koivuniemi-Iliev 167 Olen kahden opiskelevan nuoren äiti ja työskentelen äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajana Oulussa. Kunnallisena luottamustehtävänä hoidan Oulun Konttorin johtokunnan puheenjohtajuutta sekä kaupunginvaltuuston varajäsenyyttä. Olen terveydenhoitajien luottamusmies ja P-P thyhdistyksen sekä KTN:n hallituksessa. Toimin Telemark Teamin hallituksen jäsenenä. Kauniit viheralueet keskustassa ja Hupisaarilla sekä laaja pyörätieverkosto ovat hienoa Oulussa. Terveydenhoito pitää saada toimivaksi, sen tilaajatuottajajärjestelmä on purettava ja hallinto kevyemmäksi. Vapautuvat resurssit on siirrettävä asiakastyöhön neuvola-, vanhustenhoito- ja sairauspalveluihin. Terveydenhoito kaikenikäisille on toteutettava kunnan omana palveluna. Palveluiden kilpailuttamisessa pitää olla muitakin kriteerejä kuin halvin hinta - sehän johtaa uuteen huutolaisuuteen. Kouluihin ja päivähoitoon on saatava kohtuulliset ryhmäkoot. Joukkoliikenne pitää saada kattavaksi myös laajentuvassa Oulussa reuna-alueet mukaan lukien. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy alkaa jo alle kouluiässä. Työhyvinvointiin työpaikoilla tulee kiinnittää enemmän huomiota. Alla Räisänen 201 Olen FT, opiskellut Oulun yliopistossa aatehistoriaa, kirjallisuutta, sosiologiaa ja muita humanistis-yhteiskunnallisia aineita. Vuodesta 1999 lähtien olen työskennellyt kulttuuriorganisaatio Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtajana. Olen myös kulttuuriseura Merikoskikerhon sihteeri ja kulttuurilehti Kaltion hallituksen puheenjohtaja. Olen erityisen kiinnostunut valtakunnallisesta ja alueellisesta kulttuuripolitiikasta ja kuulun Vasemmistoliiton kulttuuripoliittiseen työryhmään. Oululainen kulttuurielämä on viime vuosina vahvistunut, monipuolistunut ja kansainvälistynyt. Uudessa Oulussa on turvattava kaikille tasavertainen mahdollisuus nauttia taiteesta ja kulttuurista sekä luotava mahdollisuudet monipuolisiin taideharrastuksiin, jotka ovat kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Erityisesti on panostettava lasten ja nuorten taidekasvatukseen ja kulttuuripalveluihin. Kulttuuria ei saa alistaa palvelemaan pelkästään matkailua ja liike-elämää. Uudessa Oulussa on huolehdittava siitä, että eri alueiden asukkailla on mahdollisuus nauttia ilmaisista kulttuuripalveluista ympäri vuoden, ei ainostaan maksullisista tapahtumista. Hannu Kangas 158 Olen työtön freelancer näyttelijä Oulusta. Olen Näyttelijäliiton jäsen ja toiminut luottamusmiehenä (useissa eri teattereissa), työsuojeluvaltuutettuna (Oulun kaupungin kulttuuritoimi), työyhteisövaltuutettuna (Oulun kaupunginteatteri), useissa teattereissa näyttelijäyhdistysten puheenjohtajana, näyttelijäliiton valtuustossa useita kausia, näyttelijäliiton hallituksen varajäsen useita kausia, näyttelijäliiton valtuuston kokouksissa puheenjohtajana useita kertoja. Tämä kaikki vuosien välisenä aikana. Matti Rauhala 196 Olen 61 -vuotias, naimissa, asunut Oulussa viimeiset 40 vuotta. Olen työskennellyt psykiatrisen hoitotyön eri ammateissa ja ollut eläkkeelle viime keväästä. Nyt työskentelen muutamia tunteja viikossa psykoterapeuttina, Kelan lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeessa (LAKU-hanke). Olen ollut pitkään sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä ja viimeiset kaksi vuotta varsinaisena jäsenenä. Olen sosiaalija terveysjaoston varapuheenjohtaja. Jaosto tutkii kansalaisten valitukset viranhaltijoiden päätöksistä. Minusta Oulussa on monet asiat hyvin, Oulu sijaitsee kauniilla paikalla joen ja meren liittymäkohdassa. Kunnalliset palvelt ovat monipuolisia ja toimivia. Päätöksiä pystytään tekemään neuvotellen. Kaavoituksessa tulee huomioida, että tulevilla sukupolvillakin on vielä väljyyttä ja esteettisyyttä kaupunkikuvassa. Minua huolestuttaa eniten perheiden tilanne, lisääntyneet lasten ja nuorten kiireelliset huostaanotot sekä laitossijoitukset. Nuorisotyöttömyys sekä syrjäytyminen vaatii pikaista korjausta. Vasemmistoliiton pitää olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa, kun lautakuntien jäsenten määrä vähenee uuden Oulun alueella yli 300:sta alle 70 henkilöön. Erkki Urpilainen 218 Olen 56-vuotias yliopistonlehtori. Opetan Oulun yliopistossa aate- ja oppihistoriaa ja tulevaisuudentutkimusta. Olen ollut Oulun kaupungin eri lautakunnissa jäsenenä tai varajäsenenä yli 30 vuoden ajan, viimeiset kaksi vaalikautta opetuslautakunnassa. Olen perehtynyt erityisesti koulukysymyksiin. Myös vammaisten nuorten asiat ovat minulle läheisiä. Oulussa on perusopetus ja toisen asteen opetus järjestetty pääosin hyvin. Kuitenkin heikkenevä kuntatalous luo paineita tehdä säästöjä myös tällä alueella. On pidettävä huoli siitä, että opetuksen laatua ja oppilaiden hyvinvointia ei heikennetä. Mikäli on pakko säästää, niin se tulee tehdä hallinnosta ja investoinneista, ei opetuksesta. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, että peruskoulun päättäville nuorille, myös vammaisille nuorille, taataan jatkokoulutuspaikka joko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Liian moni nuori jää nykyisin ilman koulutuspaikkaa ja on vaarassa syrjäytyä. Paavo J. Heinonen 143 S. 1978, Master of Arts (University of Sussex, Critical Theory), Päätoimittaja, aikakauslehti Kaltio, Taiteellinen johtaja, Oulun taiteiden yö ry hallituksen puheenjohtaja, Pohjoinen valokuvakeskus ry; johtokunnan vpj, Merikoskikerho ry; hallituksen jäsen, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry, Oulun Elokuvakeskus ry, Nukketeatteriyhdistys Akseli Klonk ry, Oulun kulttuuritapahtumayhdistys ry, Huutomerkki ry, Iikkuvat ry. Miksi vasemmistoliitto? Oulunkin valtuustossa vasemmistoliitto on puolustanut julkisia palveluita kaikkein systemaattisimmin. Vasemmisto haluaa pitää terveydenhuollon, koulutuksen sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut ihmisten lähellä ja ohjata kuntalaisten varat kuntalaisten hyvinvointiin, ei osakeyhtiöiden veroparatiisipankkitileille. Oulun suurin haaste on nuorisotyöttömyys ja yhä useampien, yhä nuorempien työkyvyttömyys. Meillä on vielä tehtävää arvojen ja asenteiden muuttamiseksi niin, että nuoria, työttömiä, taiteilijoita, väliinputoajia, opiskelijoita, vammaisia, alkoholisteja, sossun asiakkaita ja muita erityisryhmiä kohdellaan yhtä arvokkaina ihmisinä kuin kahden auton ja kahden lapsen toimihenkilöperheitä. Raha ei saa olla ainoa arvon mittari. Oulussa on valtava halu ja taito tehdä asioita yhteisrintamassa, etenkin kulttuurin saralla. Se on kotikaupungissani parasta. Jani Laitinen 179 Olen 38-vuotias umpioululainen jalkapalloileva filosofi, jolla on monipuolista työkokemusta erilaisista ammateista. Harrastuksiin kuuluu erilaiset kirjalliset tuotokset. Olen toiminut aiemmin Oulun Taiteiden yön hallituksessa, keskustan suuralueen yhteistyöryhmässä ja työpaikan luottamusvaltuutettuna. Toimin vapaaehtoisena mielenterveysyhdistyksessä. Oulussa on hyvin aktiiviset ja osaavat kolmannen sektorin toimijat sosiaalialalla, jotka paikkaavat julkisen puolen puutteita ja toimimattomuutta. Laaja ja monipuolinen kulttuurikenttä tapahtumineen ja luova hulluus ansaitsee kiitosta. Kiireellistä parannusta kaipaa koko sosiaali- ja terveyspuoli. Tilaajatuottajamalli tulee purkaa. Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus työn ja palveluiden kehittämiseen, kokemusasiantuntijuutta ja -tietoa pitää hyödyntää, yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tiivistää. Kaupungin perusta on terveet ja henkisesti hyvinvoivat ihmiset sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Vasemmiston pitää toteuttaa ihmisläheistä, välittävää, oikeudenmukaista ja kaikkia kaupunkilaisia palvelevaa politiikkaa. Ihmisten tulee saada enemmän vaikuttaa omaan arkielämäänsä ja lähiympäristönsä kehittämiseen. Vapautta ja vastuuta lisää. Virkamiesmäisyydestä ja viranomaishallinnosta pitää päästä eroon. facebook.com/pages/terve-oulu- yhteinen-pää määrä/

10 10 vasen laita Jouni Kesti 164 Olen taiteilija, Suomen säveltäjät ry:n ja Suomen taiteilijaseuran jäsen. Oulussa on hyvät pyörätiet, mutta nekin alkavat käydä ahtaiksi. Lukuisat asiat Oulussa ovat jo vuosikaudet kaivanneet parannusta. Kulttuuritoimen priorisoimat asiat eivät palvele kaupunkilaisten etua. Samoin infrastruktuurin hankkeet toteutetaan väärässä järjestyksessä. Liiallinen sammuvien suuryritysten ja ontuvien toimialojen tukeminen syö julkista varallisuutta (esim. Nokia). Tuet tulisi jakaa tasapuolisesti terveitten ja työllistävien pienyritysten piiriin. Miten vasemmiston politiikan pitäisi poiketa muiden politiikasta uudessa Oulussa? Vastaus on, että samoin kuin vanhassakin Oulussa. Tosin vasemmiston poliittisia karaktäärejä tulisi terävöittää, koska kuntien yhdistyminen aiheuttaa alkuvaiheessa poliittista peliä ja yritystä harhauttaa palkansaaja-veronmaksajia ym. tavallista väkeä. Uudessa Oulussa tulee ottaa selvää, mistä kuntauudistuksessa on viime kädessä kyse ja kenellä se yritetään maksattaa. Vasemmalta Pasi Kemppainen, Minna Kuusisto, Virpi Honkanen, Veikko Niiranen, Sampsa Aro, Jouni Kesti, Mikko Viitanen, Mauno Murtoniemi, Tero Kaikko ja Jonas Björkbacka. Pasi Kemppainen 163 Olen auktorisoitu kääntäjä ja tulkki vanhan Oulun Välivainiolta, jossa asun vaimoni ja tyttäreni kanssa. Luottamustehtäviä olen saanut hoitaakseni mm. Oulun kaupunginvaltuuston ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. Pyöräilen mielelläni Oulun hyviä pyöräteitä töihin, kokouksiin, potkupalloa pelaamaan tai ihan huvikseni, mutta onnikalla tulee ajeltua varsin harvoin, kun se onneton kyyti ei useinkaan osu kohdalle tässä kaupungissa. Muuten olen sitä mieltä, että tilaajatuottajamalli pitäisi räjäyttää taivaan tuuliin, jotta verovaramme voitaisiin käyttää kuntalaisten tarvitsemiin palveluihin eikä kaksinkertaisen hallinnon pyörittämiseen. Veikko Niiranen 187 Olen ammatiltani käyttömies, eläkkeellä Rautaruukilta. Tämänhetkinen luottamustehtäväni on Oulu Aikuiskoulutuskeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Olen toiminut OAKK:n hallinnossa n. 30 vuotta. Asukasjärjestöissä olen myös toiminut kolmisenkymmentä vuotta. Ay-liikkeen tehtäviä hoidin työssä ollessani mm. metalliammattiosaton puheenjohtajana ja pääluottamusmiehenä. Oulussa hyvää on toimiva kevyen liikenteen verkosto, oma energiatuotanto ja kattava asukastupaverkosto kunpa asukkaat osaisivat sitä käyttää. Työllisyys kaipaa kiireellistä parantamista. Uusia työpaikkoja tarvitaan. Hyvä työllisyys tuo hyvinvointia koko väestölle. Pitää laatia vasemmiston parannusvaatimusten pohjaksi pitävä tulo-ja menoarvio. Pelkästään vaatimusten esittäminen vaaliteemoina ei luo uskottavuutta äänestäjien keskuudessa. Mikko Viitanen 221 Olen 59-vuotias kauppatieteiden lisensiaatti, avoliitossa, kolmen tyttären isä, ja Kalle Kettusen vaari. Asun Puolivälinkankaalla. Olen työskennellyt ratahommissa VR:llä yli kolme vuotta, Oulun yliopistossa opettajana ja tutkijana yli 20 vuoden ajan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksessa 12 vuotta. Harrastan jalkapallon seuraamista ja junioritoiminnan tukemista. Olen ollut kaupunginvaltuutettuna 28 vuotta ja mm. kirjastolautakunnan ja liikelaitosten lautakunnan puheenjohtaja. Oulun Energian ja Turveruukin luottamustehtävissä olen ollut pitkään. Oulun Sivakan runsaalla vuokra-asuntotarjonnalla on pidetty vuokrat kohtuullisina suuriin kaupunkeihin verrattuna. Lämmön, veden ja jäteveden hinta sekä jätemaksut ovat maan alhaisimpia omien hyvien liikelaitosten, kuten Oulun Energian, ansiosta. Liikelaitosten yhtiöittämistä tulee vastustaa. Kallioparkki oli iso virhe. Sen rahoitus on pois palveluista. Omaishoidon tukea ja hoitajien vapaapäiviä tulee lisätä. Nykyiset terveyskeskukset tulee säilyttää. Vasemmistoliitto kannattaa isoissa asioissa kansanäänestystä. Se antaa kuntalaisille vaikutusmahdollisuuksia, jotka suur-oulussa uhkaavat kaventua. Mauno Murtoniemi 186 Olen 55-vuotias historian, filosofian ja elämänkatsomustiedon lukion opettaja. Ylioppilaaksi kirjoitin Lassinkallion iltalinjalta. Olen asunut Toppilassa, Välivainiolla, Raksilassa, keskustassa ja nyt perheeni kanssa Nuottasaaressa. Harrastan linturetkiä, lukemista, rumpujen soittoa ja kalastamista. Pyörä on tärkein kulkuvälineeni, ajokorttikin on jäänyt hankkimatta. Olen kaupunginvaltuutettu ja Oulun Tilakeskuksen johtokunnan ja Kastellin monitoimitalon rakennustoimikunnan jäsen. Oulussa on hyvät ja kattavat pyörätiet. Hietasaari ja Oulunjoen suisto ovat ihmisten virkistyskäytössä. Suunnitelmat suurkeittiöistä ja kylmiin aterioihin siirtymisestä on hylättävä. Lasten kotihoidontuki (Oulu-lisä) tulee säilyttää. Pateniemessä tarvitaan lukio ja Korvensuoralle on rakennettava oma koulu. Opetusryhmien ja koulujen tulee olla kohtuukokoisia. Kouluissa tulee olla riittävästi sekä koululääkäreitä ja terveydenhoitajia että siistijöitä ja keittiöhenkilökuntaa. Sanginjoelle on perustettava kansallispuisto. Kalliista ja ympäristölle haitallisesta pohjavesihankkeesta on luovuttava. Asuntotonttien vuokrien tulee olla kohtuullisia ja perustua pinta-alaan eikä rakennusoikeuteen. Kaupungin tulee puuttua rasismiin, syrjintään ja koulukiusaamiseen valistuksella sekä kouluttamalla luottamushenkilöitä ja työtekijöitä. Minna Kuusisto 177 Olen 43-vuotias lastentarhanopettaja, avioliitossa, kaksi lasta. Toimin 2. varavaltuutettuna ja olen Oulun Työterveys liikelaitoksen johtokunnan pj. ja kulttuurilautakunnan jäsen. Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmässä toimin asukastupatoimikunnassa ja lapsi-ja nuorisotoimikunnassa, lisäksi näyttelen Oulun Työväen Näyttämöllä. Oulussa on aktiivinen kulttuurielämä, etenkin vapaalla sektorilla. Musiikkia, kuvataiteita, tanssia ja teatteria on esillä niin paljon kuin ehtii käydä kokemassa. Kulttuuritapahtumia on onnistuneesti saatu saman sateenvarjon alle ja tieto niistä alkaa kulkea. Se on virkistävää ja on hyvä, että kulttuuriin on satsattu. Kulttuuriavustusten määrä on ylittänyt miljoonan euron rajan. Nuorisotyöttömyys ja kaupungin oman toiminnan ulkoistamisbuumi ovat suurimmat ongelmat. Vasemmiston tulee puolustaa kaupungin palveluiden pysymistä omana toimintana, sillä se on laadukasta ja edullista ja se työllistää. Vasemmiston on vaalittava kulttuurin elinvoimaisuutta takaamalla riittävät avustukset ja yhteistyökuviot jatkossakin. Vasemmiston on puolustettava vähemmistöjen etuja ja tasa-arvoa sukupuolten välillä. Sampsa Aro 129 Olen 36-vuotias fil.maisteri pääaineena maantiede, toiselta ammatiltani taksinkuljettaja. Harrastan energiansäästöä. Minulla on mm. täysin aurinkoenergialla toimiva grilli. Lisäksi pidän yllä -webbisivustoa. Sivustolla on yli 200 vinkkiä polttoaineen säästämiseksi autoilussa ja 2000 muuta säästövinkkiä. Olen Oulun Sähkönmyynti Oy:n hallituksen varajäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Lisäksi Oulun seurakuntien kirkkovaltuuston ja Karjasillan seurakuntaneuvoston varajäsen. Oulussa on maan paras pyörätieverkosto. Hupisaaret ja uuden Oulun alueella virtaavat joet ovat hienoja virkistysalueita. Erästä reumatautia sairastavana tiedän, että terveydenhuolto kaipaa kiireellistä parantamista. Terveyskeskukseen ja hammashoitoon pääsy kestää liian kauan. Terveysasemien laboratorioita ei saa lakkauttaa. Vanhusten, vammaisten ja julkisen liikenteen varassa olevien ihmisten sairauksien hoitoa ei saa tehdä liian aikaa vieväksi ja kalliiksi. Haluan parantaa vammaisten ja vähäosaisten asemaa ja liikkumisen esteettömyyttä, josta hyötyvät muutkin kaupunkilaiset. Vasemmistoliiton tulee tuoda selkeästi esiin yhteisvastuullisuus ja toimia vähäosaisten ja unohdettujen puolesta sekä kestävän kehityksen puolesta. Tero Kaikko 154 Olen 27-vuotias vapaa toimittaja ja opiskelen kirjallisuutta Oulun yliopistossa. Asun Toppilansaaressa, idyllisen Hietasaaren, oululaisten vehreän olohuoneen naapurissa. Toimin Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Taustaa minulla on myös liikkeessä Oulun Punavihreiden opiskelijoiden puheenjohtajana sekä valtakunnallisessa vasemmistolaisessa toiminnassa useamman vuoden ajan. Olen ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Oulun parhaita puolia ovat virkeä omaehtoinen kulttuurielämä, luonnon läheisyys ja kohtuullisen hyvä kaavoituspolitiikka. Näistä on pidettävä kiinni. Joukkoliikenne on kaupungin iso kipukohta: bussiliikenne tulee kunnallistaa ja jo olemassa olevia raiteita ottaa lähijunakäyttöön pinta-alaltaan laajassa uudessa Oulussa. Myös lähidemokratiaa on vahvistettava kaupunginosavaltuustot kokeiluun. Oulussa tarvitaan vahvaa Vasemmistoa, rohkeiden avausten tekijää ja kaupunkilaisten tasa-arvon edistäjää, jolla on vankka kosketus kuntalaisiin. Jonas Björkbacka 132 Olen 19-vuotias ja kansalaisaktiivi Heinäpäästä. Valkolakin sain päähäni kesäkuun alussa ja olen vasta aloittanut aate- ja oppihistorian opintoni Oulun yliopistolla. Työkseni olen viime syyskuusta lähtien toiminut Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten osa-aikaisena piirisihteerinä. Tällä hetkellä vaikutan myös Vasemmistonuorten valtakunnallisessa hallituksessa. Vasemmistoliittoon liityin vuoden 2009 lopulla ja olen nyt ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Oulussa on moni asia hyvin: kohtuuhintaiset vuokra-asunnot, hyvät pyörätiet sekä virkistysmahdollisuudet luonnossa esimerkiksi Hietasaaressa. Toisaalta moni asia on huonosti: joukkoliikenne on lähes surkuhupaisalla tasolla ja nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat pikaista parantamista. Uudessa Oulussa Vasemmiston on oltava se liike, joka ei mukaudu turhien kompromissien harmauteen vaan on selkeän punavihreä toimija.

11 Lea Koivuniemi-Iliev, terveydenhoitaja: Lapsen paras Perheväkivallasta, -surmista ja nuorten syrjäytymisestä puhutaan paljon. Miksi lapset, nuoret ja perheet voivat huonosti? Julkisuudessa on syytetty lastensuojeluviranomaisia riittämättömistä toimista lapseen kohdistuvan perheväkivallan hoitamisessa. Seuraan työni puolesta myös lastensuojelun tilannetta Oulussa. Olen huomannut, että lastensuojelun ja neuvolan yhteisissä tapaamisissa lastensuojelun työntekijät ovat usein joutuneet perumaan tapaamisemme kiireellisten asioiden vuoksi ja silloinkin kun he ehtivät, paikalla on usein uudet kasvot. Pitkäjänteisyys kärsii työntekijävaihdoksista. Uusi työntekijä aloittaa aina alusta. Töitä lastensuojelussa tehdään kovan ja kasvavan paineen alla. Kun pitkittyy niin mutkistuu Sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa pyritään säästämään ja resurssit pidetään riittämättöminä. Kun kuntalaiset eivät saa riittävästi apua peruspalveluista, tilanteet lapsilla ja perheillä mutkistuvat, ja silloin myös auttaminen pitkittyy ja ennen kaikkea kallistuu. Isompi lasku tulee sitten erikoissairaanhoidosta ja/tai lastensuojelun huostaanotoista. Menot karkaavat käsistä. Tänä vuonna vajaassa vuodessa lastensuojeluun käytetyt menot ovat olleet 6 miljoonan luokkaa Oulussa. Pari vuotta sitten koko Suomessa käytettiin lastensuojeluun n. 60 miljoona euroa vuodessa. Oulun osuus näistä menoista on asukasmäärään nähden valtavan iso. Lastensuojelu on korjaavaa toimintaa, ja jotta sen kustannukset saataisiin tulevaisuudessa hallintaan, on ennaltaehkäisyyn panostettava alkuun enemmän. Tällä tarkoitan panostamista neuvolatoimintaan, lapsiperheiden kotipalveluun, päivähoitoon ja opetustoimeen. Lastensuojeluun on luotava riittävästi resursseja, jotta työntekijät voivat hoitaa vasen laita perheitä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä, jolloin ongelmat eivät ole vielä niin suuria. Näin saatavilla hyvillä tuloksilla on mahdollista välttää korjaavien palveluiden kustannusten jatkuva kohoaminen. Ennaltaehkäisyyn tarvitaan oma yksikkö Neuvoloissa on viime vuosina kehitetty uudistuksia esim. perhevalmennukseen ja lapsen laajaan 4-vuotistarkastukseen. Hyväksi havaitut käytännöt ovat kuitenkin joutuneet uusien säästöjen kohteeksi. Tällainen jojottaminen pitää saada loppumaan. Oulu tarvitsee ennaltaehkäisevään työhön oman yksikön, jonne pitää rekrytoida todella ennaltaehkäisystä kiinnostuneita, kaukokatseisia esimiehiä. Matti Rauhala: Nuorten kiireelliset huostaanotot sekä laitossijoitukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Lastensuojelun, perheneuvolan, sosiaalitoimen ja koulun on yhdistettävä toimiaan, että perheille voitaisiin tarjota tukea mahdollisimman varhain. Sydäntä 11 lähellä Yhteistyöllä tukea perheille Perheiden avun saantia helpottamaan on Oulussa perustettu uusi työryhmä, mikä voi antaa tukea perheelle matalan kynnyksen periaatteella ilman lastensuojeluasiakkuutta. Tukea koulussa oppilaille on pystytty lisäämään psyykkareitten avulla. Mikko Viitanen, Oulun Energian johtokunnan jäsen: Omien liikelaitosten puolesta Oulussa on eniten kunnallisia liikelaitoksia Suomessa. Liikelaitokset tulouttivat viime vuonna kaupungin talouteen 33,4 miljoonaa euroa, josta 21 miljoonaa Oulun Energia. Oulun Energian yhtiöittäminen on onnistuttu estämään mm. oululaisten valtaenemmistön tuella. Liikelaitoksen etuna on, että Oulu säästyy vuosittain noin 10 miljoonan euron yhteisöverolta tulonsiirtona valtiolle. Liikelaitoksessa kaupunginvaltuusto ja luottamushenkilöt tekevät päätökset. Osakeyhtiön päätökset tehdään salaisina. Osakeyhtiöiden johtajien järjettömän suuret optiopalkkiot eivät onnistu liikelaitoksessa. Osakeyhtiöiden ns. asiantuntijahallituksista on tullut hyvä veli -verkoston keskinäinen palkitsemiskerho. Eduskunta valmistelee EU:n kilpailulakiin vedoten kuntien liikelaitosten yhtiöittämispakkoa. Sitä pitää vastustaa. Liikelaitosta on vaikeampi yksityistää. Oulu ja Helsinki ovat suurimmat häviäjät. Oikeisto ja keskusta ovat toteuttaneet yhtiöittämisiä monissa kaupungeissa periaatteellisista syistä. Laki ei siihen pakota eikä lakiesitys koske monopolitoimintaa, kuten vesihuoltoa eikä sisäisiä tukipalveluja. mielipiteitä: Jouni Kesti, ehdokas, sit: Älkää äänestäkö minua! Kuntavaalit lähestyvät, maailma on sekaisin ja uusi uljas Oulu vielä enempi sekaisin. Hajoita ja hallitse, sanoisi Rooman keisari, jos eläisi. Tuskinpa hänkään haluaisi elää näin hiutaleiksi hakatussa maailmassa. Mutta eipä hätää! Kyse on vain ikuisesta taistelusta luottamusmiesten ja virkamiesten välillä. Lepsuimmat poliitikot asettuvat virkamiesten taakse ja virkamiehet käyttävät toki tilaisuutta hyväkseen. Jos kyselet syytä moiseen vastuunpakoiluun, saat vastaukseksi SUHDAN- NEBAROMETRISEN TASAPAINO- KORJAUSLIIKKEEN, VALLITSEVAN TALOUSTILANTEEN OIKAISEMISEN JA INFLATOORISEN VAIKUTUKSEN HEIKENTÄMISEN. Tämä lauseke toimii kuin taikasana, kun perustellaan leikkauksia koulu- tai sosiaalitoimesta kovemmille toimialoille. Kaupunkilaisiahan ne ovat keinottelijatkin. Mutta pitääkö muiden kaupunkilaisten olla siunaamassa tätä keinottelua? Olen joskus ehdottanut, että luodaan näille keinottelijoille oma leikkiraha, ettei heidän tarvitse keinotella toisten ruokarahoilla. Ei keinottelu kylläkään siihen lopu. Pääomapiirit tappelevat nimittäin verissä päin keskenään, kaikesta kakunjakoon liittyvistä hankkeista. Arvaa kuka tämänkin maksaa. Hävinnyt osapuoli tulee itkua vääntäen kaupungin kassalle sanoen: SUHDANNEBAROMETRISEN TASAPAINOKORJAUSLIIKKEEN... Ne valtuutetut, jotka omistavat tämän hävinneen osapuolen osakkeita äänestävät tietysti SUHDANNEBAROMETRISEN TASAPAINOKEIKAN puolesta. Pitäisikö näillekin keksiä oma raha ja hiekkalaatikko (valtuusto), etteivät taas olisi toisten kukkarolla sähläämässä? Mutta ei tässä auta heittää huulta. Pitänee lähteä kähinään mukaan, kun puheet eivät auta. Asioille pitää saada riittävästi kannatusta. Tämän tietää myös vastapuoli. Pelaamme samalla nurmella. Jälkipeli käydään nurmen alla ja sitä yleensä käyvät äänestämättä jättäneet. Tunnetun pyöräilijän, Jouni Kestin näkemys kotikaupungistaan. Vinkkejä Kallioparkki -koalitiolle Verovarojen haaskausta ja Kankkulan kaivoon heittämistä harrastava Oulun kallioparkki-koalitio voisi seuraavaksi sijoittaa kaupungin miljoonia a) Fennovoiman ydinvoimalan osakkeisiin b) Eurobondeihin c) Islannin ilmapuolustukseen Nimim. Kansan kärttyisä käsi Lemminkäinen vie, vikiseekö Oulu? Liikennevirasto maksoi kehäradan suuaukon lisätyöt, kun Lemminkäinen kieltäytyi maksamasta virhettään. Kunnat hakevat Lemminkäiseltä parinsadan miljoonan korvausta takavuosien asfalttikartellista. Lemminkäinen urakoi kallioparkkia ja Kastellin suurkoulua. Kuinka Oulun käy? Vaka vanha Jokainen äänestäjä voi vaikuttaa planeettamme kohtaloon. Asiantuntijapalvelu Kemppainen Käännös-, tulkkaus- ja konsultointipalvelua. Viralliset käännökset turkki-suomi. Käännökset ja tulkkaukset suomi-turkki-englanti. Pasi Kemppainen FM, virallinen kääntäjä Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton jäsen Talvitie 12, 90530, Oulu Sähköposti: GSM vasen laita 2012 Julkaisija: Oulun Vasemmistoseura Päätoimittaja: Mikko Viitanen Taitto: Jari Holappa Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino 2012

12 12 vasen laita Jonas Björkbacka: Palvelut oikeille raiteille! Sydäntä lähellä Vasemmistoliiton Oulun ehdokkaista nuorin, 19-vuotias Jonas Björkbacka haluaa rotia joukkoliikenteen hävyttömän heikkoon tilaan. Hän panostaisi myös nuorten mielenterveystyöhön. Molemmat ovat kuumia perunoita Oulun nuorten keskuudessa. Oulussa bussilippu maksaa 3,20 euroa, joten asiointireissu Kelaan vie matkakortittomalta 6,40. Oulun pitää panostaa joukkoliikenteeseen niin että kertalipun hinta saadaan laskettua kahteen euroon. Ja Citybussit kulkemaan myös Itä-Tuiran kautta, Björkbacka sanoo. Hän kartoittaisi myös raitiovaunuliikenteen mahdollisuudet Oulun seudulla. Esimerkiksi Tampereella on vastaavaa selvitelty. Nuorten mielenterveyspalvelujen heikkouksista on Oulussa kovasti puhuttu, mutta tekoja ei juurikaan ole näkynyt. Nuorisovaltuusto ONE nosti asian esille ja sai vastakaikua päättäjiltä, puheiden tasolla. Harjoitettu politiikka taas on vienyt päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi suosittu matalan kynnyksen palvelu Nuorten neuvola lakkautettiin kuluvalla valtuustokaudella. Ongelma ei Björkbackan mukaan ratkea lämpimillä sanoilla eikä yleisellä kauhistelulla. Nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää resursseja ja rahaa. Koulupsykologille voi olla kuukausien jonot, se on täysin kohtuuton aika apua tarvitsevalle nuorelle. Jonotusaika on lyhennettävä korkeintaan kahteen viikkoon. Verotuloja pitää käyttää tähän eikä kaupunginjohtajien palkankorotuksiin. Äänestä ydinvoima historiaan, aktiivi Jonas Björkbacka. Kuva: Hanna Holappa Ydinvoima on menneisyyden vaihtoehto. Kuva:Arto Havana Kaisa Vainio: Kaikenikäiset tarvitsevat palveluja Uuden Oulun asukkaille tulee turvata yhdenvertaiset palvelut. Muuten kuntaliitokselta putoavat perustelut pois. Palvelut eivät ole vain jonkin ihmis- tai ikäryhmän asia vaan kaikkien asia ja oikeus. Omasta perheestäni tiedän eri sukupolvien tarpeet ja myös pelot, jotka liittyvät varsinkin uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelujen saatavuus ja taso vaikuttavat laajasti asukkaiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Jos halutaan Ouluun uusia asukkaita tai halutaan pitää kiinni nykyisistä asukkaista on palveluilla suuri merkitys. Siksi uudessa Oulussa on huolehdittava siitä, että asukkaille on tarjota kunnolliset koulutus-, terveydenhoito-, sosiaali-, nuoriso-, päivähoito- ja kulttuuripalvelut. Yhdenvertaisesti. Humanisti Oulun yliopistosta, Kaisa Vainio. Kuva:Arto Havana Lastentarhanopettaja ja kuntavaaliehdokas Minna Kuusisto kannustaa oululaisia asukastoimintaan. Kuva:Arto Havana Minna Kuusisto: Sukupolvien kohtaamisia, yhteisöllisyyttä Ouluun tulisi saada lisää matalan kynnyksen tapahtumia ja eri- ikäisten yhteistyötä, sanoo Keskustan-Heinäpään asukastoimintaan kuutisen vuotta aktiivisesti osallistunut Minna Kuusisto. Kuusisto on avoimen päiväkodin lastentarhanopettaja. Hän kertoo perheiden toivovan tilaisuuksia tutustua muihin oululaisiin. Toivetta on toteutettu asukastuvan kanssa ja sukupolvien kohtaamiseen kannustaen. Hienoja kokemuksia onkin saatu: Pauli-pappa vierailee säännöllisesti päiväkodilla, lapsiperheet retkeilevät vanhusten kanssa esimerkiksi Turkansaaressa ja leipovat yhdessä pipareita. Avoimen päiväkodin lapset ovat monena vuonna käyneet laulamassa vanhusten palvelutalolla. Yhteisöllisyyttä voi rakentaa ihan ilmaiseksikin, mutta aktiivisuutta se kysyy, Kuusisto sanoo. Asukastuvan lapsi- ja nuorisotoimikunta järjestää vuosittain kaksi suurta, ilmaista lastentapahtumaa, joihin sisältyy myös idea omaan ympäristöön tutustumisesta ja alueen haltuunotosta. Talvitapahtumassa Hollihaan puistossa voi rakentaa vaikka igluja. Syksyisin ennen koulujen alkua on tapahtuma lasten liikennepuistossa, jonne tänä syksynä tuli toista tuhatta ihmistä. Mari Vähäkuopus: Selkokieltä heprean tilalle Pienituloiset ja köyhät, nuoret ja työttömät jäävät kohtuuttomasti sivuun kuntapolitiikassa ja heidän puolestaan päättävät päättäjät, joilla on aivan erilaiset resurssit käytössään. Tämä pitäisi korjata, sanoo myyjä, kuntavaaliehdokas Mari Vähäkuopus. Hän muistuttaa, että Oulu on täynnä pienituloisia. Työttömyyspelkoa on runsaasti myös ei-nokialaisilla, esimerkiksi palvelualoilla. Keskokin on ilmoittanut jättimäisistä ytneuvotteluista. Vähäkuopus vaatii kaupungin asiakirjoihin selkokielisyyttä. Nyt ne pursuavat vieraannuttavaa ja käsittämätöntä byrokratiakieltä. Politiikka ei ole avaruustutkimusta. Valtuustoon tarvitaan arkijärkeä. Päättäjiksi pitäisi saada myös työttömiä, esittää Mari Vähäkuopus. Kuva: Maija Aalto TILAA tutustumishintaan 10 /2 kuukautta. puh. (08)

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston jäseniksi vuosiksi 2013 2016 on valittu seuraavat henkilöt: 1. 10 Hekkala, Raija KESK 128 2035,000 opettaja, eläkeläinen

Kunnanvaltuuston jäseniksi vuosiksi 2013 2016 on valittu seuraavat henkilöt: 1. 10 Hekkala, Raija KESK 128 2035,000 opettaja, eläkeläinen PÖYTÄKIRJA Suomussalmen kunnan keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 31.10.2012 klo 18.00 vahvistanut Suomussalmen kunnassa 28.10.2012 toimitettujen kunnallisvaalien tuloksen. Kunnanvaltuuston jäseniksi

Lisätiedot

Kuva Nimi/ammatti/liitto/numero Esittely Puolue ja linkit Leppämäki Veikko Eläkeläinen Paperiliitto

Kuva Nimi/ammatti/liitto/numero Esittely Puolue ja linkit Leppämäki Veikko Eläkeläinen Paperiliitto Kuva Nimi/ammatti/liitto/numero Esittely Puolue ja linkit Leppämäki Veikko Eläkeläinen Vihreäliitto http://www.lohjanvihreat.net/ 16 Nordström Paula sihteeri 20 Ritvas Julia Koulunkäyntiavustaja 30 Voutilainen

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Oulu, 42 edustajaa Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Nämä 79 valittua edustavat sinua. Antero Aakko insinööri, myyntijohtaja Allu Alatalo 48 vuotta myynti- ja markkinointipäällikkö Kyösti Asikainen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

OAJ:n Petäjäveden paikallisyhdistys

OAJ:n Petäjäveden paikallisyhdistys OAJ:n Petäjäveden paikallisyhdistys Avauksia kunnan taloudellisten voimavarojen parantamiseksi vuosille 2015-2016 1 Petäjävesi Laadukkaiden peruspalveluiden, kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuullisuuden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

OAJ Valtuustovaalit 2014 LTOL:n vaalipiiri, Pa a kaupunkiseudun vaaliliitto

OAJ Valtuustovaalit 2014 LTOL:n vaalipiiri, Pa a kaupunkiseudun vaaliliitto OAJ Valtuustovaalit 2014 LTOL:n vaalipiiri, Pa a kaupunkiseudun vaaliliitto 31 MERVI PIIRAINEN Työsuojeluvaltuutettu, Lastentarhanopettaja, Helsinki Lastentarhanopettajaliiton varapuheenjohtaja OAJ hallituksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 116 Routamaa, Hannu KOK 504 2851,000 pankinjohtaja 2. 163 Rissanen, Helena SDP 488 2195,000 pormestari

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

WWW.OULUNKOKOOMUS.FI

WWW.OULUNKOKOOMUS.FI WWW.OULUNKOKOOMUS.FI Sisällysluettelo 2. Kokoomus Oulussa 3. Kaupunginhallitus- ja valtuustoryhmän toimisto Kaupunginhallitus 4. Kaupunginvaltuusto 5. Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta 6. Sosiaali-

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Antoine de Saint-Exupéry

Antoine de Saint-Exupéry 14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

- Kempeleen Sosialidemokraatit ry, johtokunnan jäsen - Oulun palomiesten eräkerho, toiminnantarkastaja - Seljan Erä ry, varapuheenjohtaja

- Kempeleen Sosialidemokraatit ry, johtokunnan jäsen - Oulun palomiesten eräkerho, toiminnantarkastaja - Seljan Erä ry, varapuheenjohtaja KEMPELEEN KUNTA SIDOSRYHMÄSELVITYS 2013 Erkkilä Juha Ervasti Essi Haapaniemi Jarmo Halunen Janne Hanski Pia Harjunen Marja Hautanen Seppo Heikkilä Seppo Heikkinen Janne - Kempeleen Vesihuolto Oy, hallituksen

Lisätiedot

OAJ. Valtuustovaalit 2014. LTOL:n vaalipiiri, Pääkaupunkiseudun vaaliliitto

OAJ. Valtuustovaalit 2014. LTOL:n vaalipiiri, Pääkaupunkiseudun vaaliliitto OAJ Valtuustovaalit 2014 LTOL:n vaalipiiri, Pääkaupunkiseudun vaaliliitto 31 MERVI PIIRAINEN Työsuojeluvaltuutettu, 32 ERJA LEHTONEN Pääluottamusmies, Espoo Lastentarhanopettajaliiton (LTOL) varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS

EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS 2002 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan 2 tuntia 5 Yli

Lisätiedot

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet.

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet. Sidonnaisuustiedot: 29.7.2015 Virat, toimet, ammatit, tehtävät 1. Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen virat 2. Palkattu toimi yksityisessä yrityksessä tai yhteisössä 3. Ammatin ja elinkeinon harjoittaminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot