vasen laita Oulun Vasemmistoseuran vaalilehti 2012 Vasemmistoliiton kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vasen laita Oulun Vasemmistoseuran vaalilehti 2012 Vasemmistoliiton kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään"

Transkriptio

1 vasen laita Oulun Vasemmistoseuran vaalilehti 2012 Vapaan Merikosken kuohuja ihailemassa. Kuva: Arto Havana Vasemmistoliiton kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään pääsin. Virpi Puumalainen, kunnallisvaaliehdokas Minulla on yli 2000 säästövinkkiä. Sampsa Aro, kunnallisvaaliehdokas Älkää äänestäkö minua! Jouni Kesti, kunnallisvaaliehdokas, sit. Yritteliäs yhdessä toimiminen voi saada aikaan paljon enemmän kuin pelkkä kylmä käteinen. Alisa Pyykkönen, kunnallisvaaliehdokas Pitäkää kiinni haaveistanne, muutkin kuin kalastajat. Eero Suvilehto, kirjailija, ei ehdokkaana Kunnallisvaalien ennakkoäänestys kotimaassa Varsinainen vaalipäivä Kuva: Maija Aalto

2 2 vasen laita pääkirjoitus Isot asiat paljastavat poliittiset erot Oulun kaupunginvaltuustossa on nykyisin oikeistoenemmistö: Kokoomus 17, Keskusta 14, Vasemmistoliitto 11, Vihreät 10, SDP 10, Perussuomalaiset 3, Kristillisdemokraatit 1 ja Ekososialistit 1 valtuutettu, yhteensä 67 valtuutettua. Suurissa asioissa SDP:n, vihreiden ja perussuomalaisten ryhmien hajanaisuus on turvannut kokoomuksen ja keskustan enemmistön. Asiakohtaisesti on muodostunut omia puolueita, kuten kallioparkkipuolue. Kansalaistoiminnalla tuloksia Kansalaistoiminnan ansiosta Kuivasjärven ja Sanginsuun koulut sekä Herukan viipalekoulu säilyivät ja erikoisluokkatoiminta jatkuu. Oululaisten suuren enemmistön vahva mielipide on auttanut saavuttamaan neuvotellen tärkeitä tuloksia, kuten Oulun Energian yhtiöittämisen estäminen ja vuokra- asuntoyhtiö Sivakan toiminnan jatkuminen laajana. Kallioparkkipuolue haaskaamassa Fennovoimaan Kallioparkista päätettiin Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n valtuustoryhmien toimesta parin vihreän ja yhden kristillisen tuella. Sama poppoo on taas innostunut haaskaamaan kaupungin rahaa, nyt Fennovoiman ydinvoimalaan, jonka piti pärjätä loistavasti omillaan. Yksityistäminen vastaan oma toiminta Kaupunginhallitus yksityisti 25 vuoden sopimuksella Kastellin monitoimikeskuksen kunnossapidon ja muut kiinteistön käyttäjäpalvelut: siivous, ateria- ja vahtimestaripalvelut. Yksityistämistä ja yhtiöittämistä ajoivat kokoomus ja keskusta useiden vihreiden ja perussuomalaisten tuella. Vasemmisto toimi yhdessä kaupungin oman toiminnan puolesta. Tulevalle valtuustolle on tehty esitys terveysasemapiirin kilpailuttamisesta. Se merkitsee keskustan terveysaseman yksityistämistä ja lakkauttamista. Kilpailuttaminen pitää torjua. Siihen on vaalituloksella suuri vaikutus. Yleinen etu vastaan yksityinen etu Valtuustolla on kaavoitusvalta, jotta kaupunkia voidaan suunnitella asukkaiden ehdoilla yleistä etua toteuttaen. Päättäjät hyväksyvät aivan liian helposti rakennusyhtiöiden, kauppaliikkeiden ja kiinteistönomistajien voitontavoitteluun ja suunnittelijoiden harhakuviin perustuvia esityksiä. Kaavoituksella luodaan suuria voittoja tonttien ja kiinteistöjen omistajille. Karkeita esimerkkejä yksityisen edun ajamisesta ovat torille kaavoitettu hotelli, matkakeskus, kallioparkki, keskustatonttien lisärakennusoikeudet ja Hietasaareen suunniteltu huvipuisto. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn puolesta Oulu on Suomen johtava pyöräilykaupunki ja pyöräilyoloja pitää edelleen parantaa. Oulussa on laadittu tuoreita suunnitelmia joukkoliikenteen kehittämiseksi. Vain toteutus puuttuu. On korkea aika ryhtyä lisäämään Oulun bussien vuorotiheyttä ja nopeita vuoroja. Edullisilla lipuilla ja erityisalennuksilla, kuten eläkeläisalennuksilla, houkutellaan uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Nokian kriisi ei oikeuta palvelujen leikkauksia Nokian ikävät irtisanomiset ovat vain osatotuus. Nokian aiemmasta noin 4500 henkilön vahvuudesta suurin osa on siirtynyt NSN:iin, Renesasiin ja muihin yrityksiin, ja Nokiaankin on jäänyt henkilöä. Yhteisöveroa Nokia ei enää maksa, mutta uudet yritykset korvaavat osan menetyksestä. Eikä Nokiaakaan kannata kuopata ennen aikojaan. Nokian verukkeella ei pidä lähteä leikkaamaan palveluista ja Oululisän kaltaisista eduista, jotka ovat kansalaisille tässä tilanteessa entistä tärkeämpiä. Kaupungin johdon suurista palkankorotuksista voi sen sijaan hyvin luopua. Oulun Vasemmistoseuran yleiskokous Uuden Oulun ykkösongelma: Työttömyys Alkuvuonna Oulussa oli keskimäärin 9000 työtöntä, joista 1870 nuoria alle 25-vuotiaita. Muissa uuden Oulun kunnissa on työttömiä ollut noin 2000, heistä 270 nuoria. Nuorten työttömyys kasvaa ensimmäisenä, kun talous taantuu. Oulun nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2009 eikä ole sen jälkeen alentunut. Ouluun muuttaa työttömiä nuoria naapurikunnista ja koko Pohjois-Suomesta, mikä vielä vaikeuttaa tilannetta. Oulussa on paljon opiskelijoita, jotka valmistuttuaan jäävät etsimään työtä. Huolestuttavaa on, että Oulussa on vaikeasti työllistyviä alle 25- vuotiaita ja vuotiaita molempia noin 700 henkilöä. Vaikeasti työllistyvät Opetuslautakunta esitti äänestyksen jälkeen lasten kotihoidon tuen eli Oululisän poistamista. Sitä on maksettu alle 18 kuukauden ikäisen lapsen kotihoidosta 110 euroa kuukaudessa. Vasemmistoliiton Erkki Urpilainen esitti Oululisän säilyttämistä, mutta hävisi äänestyksen lautakunnassa. Asia ratkaistaan uuden valtuuston talousarviokokouksessa. Virkamiehet perustelivat Oululisän poistoa sillä, ettei se ole vaikuttanut vanhempien haluun tuoda lastaan päivähoitoon. Kuntaliiton tuoreessa kyselyssä on päädytty vastakkaisiin johtopäätöksiin. Suurin osa kunnista ilmoitti, että kuntalisällä on ollut seuraavia vaikutuksia: alle 3-vuotiaita on kunnallisessa hoidossa vähemmän vuorohoidon kysyntä lievästi laskenut joidenkin lasten tarpeisiin on riittänyt kuntalisän lisäksi kerhot töihin lähtemistä on siirretty hillinnyt kunnallisen päivähoidon kysynnän kasvua käytetty apuna, jos pulaa päivähoitopaikoista Lapsiperheet eivät hyväksy heikennystä toimeentuloonsa. Vasta pari vuotta sitten Oululisää alennettiin 143 eurosta ja aikaa lyhennettiin. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja ammattikorkeakoulun kunta katsovat, että lisän poista- ovat olleet vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä tai 16 kuukauden aikana vuoden työttöminä ja toimenpiteiden sekä työttömyyden kierteessä. minen kävisi erityisesti pienituloisten lapsiperheiden kukkarolle. Näistä monet ovat perheitä, sillä kymmenkunta prosenttia oululaisopiskelijoista on perheellisiä, ja heistä puolella on alle 2-vuotias lapsi. Pätkätöiden ja työttömyyden vuorottelu heikentää toimeentuloa ja aiheuttaa nuorille paineita. Oululisän poistolle ei perusteita Tule hyvään seuraan: Oulun Vasemmistoseuraan Oulun Vasemmistoseura on Paavo Arhinmäen johtaman Vasemmistoliiton iso oululainen puolueosasto. Vasemmistoseura on jäsentensä yhdysside ja vaikutuskanava Oulun kunnalliselämässä sekä kantaaottava aloitteentekijä politiikassa muutenkin. Vasemmistolle on tarvetta. Lähes kaksi tuhatta uutta jäsentä on liittynyt Vasemmistoliittoon kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Liity sinäkin! Oulun Vasemmistoseuran kotisivut: vasemmistoseura.vas.fi Rotuaarin pallo kiinnostaa aina uusia sukupolvia. Kuva: Arto Havana Oululisä on mahdollistanut joustavan opiskelun ja lasten kotihoidon yhdistämisen. Oululisän poistaminen ei tuo säästöjä vaan lisää päivähoitopaikkojen tarvetta. Pörssissä seurakunta, joka tunnustaa uskonsa valuutassa. Taloustiede on runousopin haara. Ja erityisen vaarallinen runollisille kansakunnille. Oululaisen Eero Suvilehdon aforismejä mietekirjasta Tuhkakuvia (Vihreä Kettu 2012).

3 vasen laita 3 asiantuntijapuheenvuoroja: Vanhuspörssi ja palvelusetelit uhkana mutta käännetään suunta! Uuden talouden konsultit ja virkamiesmyötäilijät levittävät eläkepommin ja huoltosuhdekriisin kauhukuvaa. Näin haetaan hyväksyntää palveluiden yksityistämiselle ja maksujen korotuksille, ja yhä suurempi hoivataakka sälytetään ikäihmisille ja omaisille. Hyvinvointivaltio takasi kuntalaisille yhdenvertaiset palvelut, ja julkinen sektori merkitsi pitkää joskin kapeata leipää naisvaltaisille hoivaaloille. Verotuotto palautui yhteiskunnalle ja palvelut olivat omassa kontrollissa. Todellinen mummopörssipommi räjähtää, jos yhä suurempi joukko pienituloisia, koko elämänsä muita hoivanneita vanhuksia jää monikansallisten hoivafirmojen armoille. Niiden voitontavoittelu tuhoaa inhimilliset palvelut ja heikentää työolot. Vasemmistoliitto vastustaa veronkiertoa harjoittavia yksityisiä hoivafirmoja ja palveluseteliviidakkoa. On väärin torjua henkilökuntamitoitukset henkilökuntapulaan vedoten. Ratkaisut löytyvät vasemmiston esityksistä: vanhusvaltuutetun viroista, ihmisoikeuksiin perustuvista arvovalinnoista ja ikääntyvien arvostuksesta myös taloutta ylläpitävänä vireänä voimavarana ja omaishoitajina. He jos jotkut ansaitsevat ihmisarvoiset palvelut, joista ei tule tinkiä missään nimessä. Pahin tulevaisuuden uhka onkin yksityistämishinku ja rikkaita hyödyttävä oikeistopolitiikka, jossa ostovoima määrää saako kunnollista hoivaa. On korkea aika säätää mummodirektiivi lehmien ulkoiluttamisdirektiivin rinnalle ja luopua ideologiasta, että vain tuottavia olioita kohdellaan hyvin. Näinkö Oulu vastaa uuteen vanhuspalvelulakiin? Kaarina Kailo Kiiminki uuden Oulun ikääntyneiden vaikuttajaryhmän pj Oulussa pystytään tekemään nopeitakin päätöksiä ja vielä kesäloma-aikaan. Oulun Serviisin 600 vanhukselle toimitettava ruoka muuttui heinäkuun 13. päivä kylmäksi, kolmena päivänä toimitettavaksi, entisen kuuden arkipäivän lämpimän aterian tilalle. Nyt ruoat valmistetaan nopeasti ja toimitetaan kylminä vanhuksille ja muille siihen Kuva: Maija Aalto oikeutetuille. Ateriaan ei kuulu lisukkeet. Lämpimään ateriaan on kuulunut vaihteleva alkuruoka, salaatti, pari palaa leipää levitteen kanssa ja jälkiruoka. Lämmin ruoka on maksanut tukipalveluhintaan 5,30 euroa. Kylmä ruoka maksaa 4,95 ilman lisukkeita. Mitenkähän huonokuntoiset vanhukset lämmittävät ruoan? Monella ei ole mikroa, eivätkä he osaa sitä käyttää. Entäs kaupassa käynti hakemassa leipää, maitoa ja muita lisukkeita? Eräs vanhustuttavani ei ole käynyt neljään vuoteen kaupassa. Kaukaiset sukulaiset toimittavat hänen kauppaasioitaan. Vanhustuttavani kertovat, että kotiavustajat voivat viipyä heidän luonaan vain pari kertaa 15 minuuttia päivässä. Sanovat, että käydään vain toteamassa, onko hengissä. Saatujen tietojen mukaan konsultit ovat olleet asialla ja uudella systeemillä säästetään kaupungille miljoonia. Mutta kenen kustannuksella? Testataanko nyt 600 vanhuksella tulevan Uuden Oulun ruokahuoltoa? Näinkö kohdellaan heikompia? Aura Alasalmi Valtuusto esti kansanäänestyksen Kallioparkista Kaupunginvaltuutetut esittivät kaksi kertaa kansanäänestystä Kallioparkin toteuttamisesta oululaisen adressiin pohjautuen. Valtuusto esti kansanäänestyksen äänin Vasemmistoliitto on kannattanut kansanäänestyksiä yksimielisesti. Kunnallinen kansanäänestysmenettely vaatii muuttamista, jotta kansanäänestys todella olisi asukkaiden vaikuttamiskeino ja lisäisi demokratiaa. Suurin puute on kansanäänestysaloitteen ehdollinen luonne. Se antaa valtuustolle päätösvallan äänestyksen toimeenpanossa ja mahdollistaa selkeän kuntalaismielipiteen syrjäyttämisen. Kansanäänestys pitää voida järjestää yleisten vaalien yhteydessä. Suurten kuntien muodostuminen uhkaa kaventaa demokratiaa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi tulee säätää mahdollisuus sitovaan kansanäänestykseen rajatuissa tapauksissa. Esimerkiksi kaavoitukseen ja asumiseen liittyvät asiat ovat olleet äänestyksen kohteina Saksassa. Kuntaliitokset Suomessa voivat hyvin olla sellainen asia. Äänestyksen voimaantulon ehtona on, että äänestysaktiivisuuden pitää olla yli 50 % ja enemmistön tulee kannattaa äänestysehdotusta. Kallioparkin rakennustyömaahan uppoaa oululaisten verorahoja. Kuva: Arto Havana Aurinko säteilee Suomessa Oulun korkeudella neliömetrin vaakapinnalle noin 900 kilowattituntia vuodessa. Omakotitalon sähkösaunan kiuas kuluttaa noin 6 kilowattituntia. Joten periaatteessa tällä määrällä energiaa saunoisi 150 tuntia. Tulevaisuudessa kaikki edut ja haitat, mm. energiatuotannon jälkihoito huomioiden aurinkoenergia on varmasti hyvinkin edullinen vaihtoehto. Hyvä suomalainen esimerkki on Porin uimahalli, jonka kuluttamasta sähköstä 3 % ja 5 % lämmöstä tuotetaan aurinkoenergialla. Mielenkiintoinen on myös Helsingin Eko-Viikki, sen lämmitysenergian ja veden kulutus on noin 20 % pienempi kuin muissa samaan aikaan rakennetuissa taloissa. Alueella sijaitsee Suomen ensimmäinen aurinkosähköä hyödyntävä asuinkerrostalo. Siinä aurinkopaneelit toimivat parvekekaiteina. Lisäksi alue on suunniteltu muutenkin ekologisesti: asukkailla on hyvin tilaa esimerkiksi palstaviljelyyn. Tällaiset rakennukset ja asuinalueet ovat kaupungeille yhä suurempia imagotekijöitä, kun houkutellaan uusia yrityksiä ja asukkaita. Aurinkopaneelien on tutkimuksissa todettu myös viilentävän kattoja niiden alla. Sydäntä Sampsa Aro: Uusiutuvaa energiaa Ouluun Tuulta ja aurinkoa riittää. Kuva: Arto Havana lähellä Lisäksi ne toimivat eristeenä pitäen lämpöä rakennuksen sisällä. Aurinkoenergian varastointiin odotetaan entistä tehokkaampia akkuratkaisuja sähköautojen yleistyessä. Oulun kaupunki voi tulevaisuudessa olla ilmastoasioiden mallikaupunki ja näyttää asukkailleen rohkaisevaa esimerkkiä omilla investoinneillaan ja toimenpiteillään uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä.

4 4 vasen laita Globaaleihin ympäristöongelmiin löytyy paikallisia ratkaisuja Maapallon väestö ylitti tänä vuonna 7 miljardin rajan. Samaan aikaan viljelysmaata tuhoutuu ja lannoitefosfori on hupenemassa. Kaupungit, tiet ja uudet pellot valtaavat alkuperäiset ekosysteemit ja tuhoavat yhä useamman eliölajin elinympäristön. Suomen lajiston sukupuutto kiihtyy, kun itärajan takainen taigareservi, josta tullut täydennystä, on suureksi osaksi menetetty. Useimpien merien kalakantoja pyydetään liikaa. Maapallon energiasta edelleen yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joista vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Tuotanto on siirtynyt yhä enemmän maihin, joissa työntekijöiden asema ja ympäristönsuojelu ovat huonolla tolalla. Kilpa hupenevista luonnonvaroista sisältää uuden maailmansodan siemenen. Pääomaliikkeiden vapautuminen ja veroparatiisitalous ovat tehneet maailmantaloudesta arvaamattoman, ja finanssikriisit ja eurokriisi vievät huomion ja taloudelliset voimavarat, jotka tarvittaisiin reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseen ja kestävän tuotannon rakentamiseen. * * * Järkevä ja vastuullinen politiikka vaatii pohjakseen vakavan yrityksen ymmärtää maailman tilaa. Pään paneminen pensaaseen perussuomalaiseen tapaan ei tuo kuin hetken helpotusta. Tarvitaan suuria käänteitä kuten pääomaliikkeiden maailmanlaajaa säätelyä, voimakasta aurinkoenergian Oululaiset tarvitsevat kansallispuiston. Kuva: Arto Havana kehittämistä, energian säästöä, väestönkasvun hillintää jne. jne. Muutoksia ei kuitenkaan saada aikaan yhdellä mahtikäskyllä, vaan tarvitaan aktiivisuutta paikallistasolta maailmanlaajuiseen yhteistoimintaan. Vain luonnonvaroja, energiaa ja ekosysteemejä säästävät ratkaisut ovat nykyisessä maailmantilanteessa hyväksyttäviä. Öljyn reaalihinta nousee eikä paluuta entiseen ole. * * * Oulussa on tehtävä suunnanmuutos ja alettava tosissaan suosia kevyttä ja joukkoliikennettä henkilöautoilun kustannuksella. Kallioparkki ja teitten levennykset ovat menneen maailman rahanreikiä. Keskusliikkeiden ja autoilun ehdoilla tapahtuvalle hypermarketisoitumiselle on pantava piste. Oulun yhdyskuntarakenne on Suomen hajaantunein ja autoistunein. Lähihenkilöjunat Limingasta Ouluun ja Iihin sekä Muhoksen suunnalta Ouluun on saatava liikkeelle. * * * Kilpailu uusista kansallispuistoista on kova, mutta Oulu voi omalla päätöksellään suojella Sanginjoen Ulkometsän ja saada sille kansallispuiston aseman myöhemmin. Hietasaari on jo nyt tehokkaassa käytössä, mutta samalla yksi Oulun ehdottomia biologisen monimuotoisuuden keskuksia. Säilytettäköön se sellaisena. Myös kaupungin muiden metsien ja puistojen hoidon periaatteeksi pitää ottaa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Nyt niitä hoidetaan liikaa talousmetsien käsittelyopein. * * * Oulun kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon perustuva energiahuolto on tehokasta ja sikäli ympäristöystävällistä, mutta perustuu hupeneviin turvevaroihin ja aiheuttaa valtavat hiilidioksidipäästöt. Oulun kaupungin on korvattava turvetta uusiutuvilla energianlähteillä. Esimerkiksi eteläpuolen viljelylakeudella odottaa käyttäjäänsä tonnia olkea vuodessa. Jätevesien ravinteet on saatava kiertämään. Oikea käyttö puhdistamolietteelle on rakeistaminen lannoitteeksi eikä poltto. Listaa voi jatkaa. Juha Markkola Kirjoittaja on biologi, joka on toiminut ympäristöliikkeessä 1960-luvun lopulta lähtien ja kunnallispolitiikassa vuodesta 1985, ensin vihreissä, sitten omana ekososialistien valtuustoryhmänään. Näissä kunnallisvaaleissa hän tukee Vasemmistoliiton punavihreitä ehdokkaita Erkki Urpilainen: Perusopetuksesta ei voi enää leikata Oulun sivistys- ja kulttuuriprosesseissa, jossa opetustoimi on selvästi suurin osa-alue, pitäisi ensi vuonna säästää lähes kaksi miljoonaa euroa. Virkamiehet ovat pelotelleet, että seuraavana vuonna tulee vielä rajumpia leikkauksia. Opetustoimen säästöt ovat todella vaikeita. Suurin osa toiminnasta on lakisääteistä, josta ei voi karsia. Edellisen laman aikana jo karsittiin kaikki tyhjä pois. On kolme osa-aluetta, joissa säästöjä voi ajatella. Ensiksi hallinto. Kaikista puheista huolimatta opetustoimen hallintoa on jo supistettu rajusti. Viraston henkilöstöä on vähennetty ja yhtenäiskouluja muodostettu, mikä supistaan koulukohtaista hallintohenkilöstöä. Toki vieläkin voidaan kyseenalaistaa eräiden johtoportaan virkojen mielekkyys. Toinen on tilakustannukset eli koulurakennukset. Joistakin kouluista on jo luovuttu. Tämä on kuitenkin hidas tie. Lisäksi lähikouluperiaate vaarantuu. Kolmanneksi voidaan säästää itse opetuksesta, suurentaa opetusryhmiä, vähentää opettajia ja karsia valinnaisuutta. Tämä vihoviimeinen keino laskisi opetuksen tasoa ja kostautuisi huonommin menestyvien oppilaiden syrjäytymisriskin kasvuna. Mikään opetuspuolen säästökeino ei siis vaikuta järkevältä. Siksi resurssien kohdentamista on mietittävä uudestaan. Oulu tekee mittavia investointeja samaan aikaan kun vaaditaan palvelujen leikkauksia. Kymmenen vuoden päästä voi olla myöhäistä katua niitä virheitä, joita tehtiin lapsilta ja nuorilta säästettäessä. Veikko Niiranen: Hyvinvointia työllisyydestä Sydäntä lähellä Kotikaupunkimme Oulu kiikkuu kriisikunnan partaalla. Työllisyyden pitäisi olla meidän kulttuurissamme tärkeimpiä hyvinvoinnin mittareita. Ihminen tuntee olevansa täysivaltainen kuntalainen silloin, kun hänellä on työpaikka. Valitettavasti Oulussa kaikilla työikäisillä ei ole työtä. Tasavaltamme päämieskin on pannut itsensä peliin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On helppo mennä puhumaan oppilaitoksiin nuorille syrjäytymisestä. Mutta mistä löytyy keinot aktivoida ihmiset, jotka ovat todella syrjäytyneet? Onko kenelläkään tosi haluja aktivoida työkykyiset ihmiset hakeutumaan koulutukseen ja työnhakijaksi? Uuden Oulun tulisi aktivoitua luomaan uusia työpaikkoja. Onko järkevää palauttaa työllisyysvaroja? Tuottaako yliopisto sellaisia ihmisiä, jotka voisivat luoda uusia yrityksiä? Löytyykö muista oppilaitoksista valmistuvista ihmisistä yrittäjähenkeä? Oulussa on tungokseen asti oppilaitoksia, joissa valmistuu ihmisiä eri ammatteihin. Olen toiminut yli kolmekymmentä vuotta Oulun Aikuiskoulutus Oy:n hallituksessa. Voin kokemuksesta kertoa, että kilpailu on kova näillä markkinoilla. Työllisyyden parantaminen helpottaisi mm. kunnallisia terveyspalveluita, koska työssäkäyvät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Varmaan verotulotkin olisivat tervetulleita Uudelle Oululle. Mielestäni työikäiselle ja työkykyiselle ihmiselle paras lääke on työ ja turvallinen työpaikka.

5 vasen laita Sydäntä lähellä 5 Arja Kostet: Tätäkö tämä on, tähänkö olemme tulleet, mihin olemme menossa? Olen huolissani monistakin ihmisten arkipäivään liittyvistä asioista. Yksi pelottavista näkymistä on yhä vain suurentuvat yksiköt terveydenhuollossa ja palveluiden ajankäytön tiukentuminen. Avotalolla ensimmäisen kerran käydessäni kohtasin ilmoittautuessani ihmisen kasvojeni edessä, hän neuvoi minua löytämään oikean paikan. Seuraavalla kerralla katsoin ihmeissäni laitetta, jota minun olisi pitänyt osata käyttää ja löytää perille. Voin myöntää, että kai seisoin suu auki laitteen edessä. Minne ystävällinen vastaanottajani oli joutunut? En ole tekniikan ihmenaisia, ja onneksi joku huomasi sen ja auttoi minua toimimaan. Entä vanhus tuon ihmelaitteen edessä? Kasvoista kasvoihin kaipaisin palvelua. Säästöä ihmisellä. Tätäkö tämä on? Virpi Honkanen: Toivon, että uudessa Oulussa palvelut pysyvät lähellä ihmistä. Ei suuria yksiköitä eikä robotteja palvelemaan. Lastensuojelusta on puhuttu paljon. Oulun kaupungin sosiaalitoimi toi ilmi lehtien palstoilla oman heikkoutensa. Liian vähän työntekijöitä ja vielä epäpäteviä. Tätäkö tämä on? Siis tärkeääkin tärkeämmäksi nousee ennaltaehkäisevä työ. Aikaa sille ja rankemmat ratkaisut lasten ja nuorten kohdalla vähenevät. Siispä pohtimaan ennaltaehkäisyä. On hyvin ikävää sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden tiukentunut minuuttilinja. Sama ongelma lienee koko maassa, johtuen vanhusten määrän lisääntymisestä. Pelkään, ettei tämä ole vielä edes huipentuma. Kun on kyse vanhuksesta tai vammaisestakin, on tärkeää huomata, että työntekijä joka käy häneen luonaan voi olla se ainutlaatuinen läheinen ihminen, jonka hän tapaa viikottain. Hän on muutakin kuin kotisairaanhoitaja tai kotipalvelun työntekijä. Hän on Ihminen, jonka kanssa vuorovaikutus on mukavaa. Tuohon vuorovaikutukseen ei vain työntekijällä ole kauaa aikaa, koska mielessä on jo seuraava käyntipaikka, niitä voi olla moniakin päivän mittaan. Olisi varmasti mukavaa, jos työntekijä, joka käy, olisi sama henkilö. Turvallista. Tuttua. Kuinka usein vanhus, joka ei itsenäisesti kykene ulkoilemaan, saa apua ulkoiluun? Niin. Tätäkö tämä on? Vasemmiston ehdokkaana minä ainakin toivoisin työtä kunnallispolitiikassa jatkuvasti ja ponnekkaasti ihmisläheisten palveluiden työstämiseksi. Sinne toivoisin, että olisimme menossa. Hyvinvointipalveluita ei yksityistämällä 1990-luvun lama muutti Suomen suunnan. Hyvinvointivaltion sosiaalista tasa-arvoa ja taloudellisen kasvun merkitystä korostavasta ajattelutavasta siirryttiin tehokkuuden ja kilpailukyvyn korostamiseen. Tavoitteena ei ollut enää edellisten vuosikymmenten tapaan lisätä kansalaisten sosiaalisia oikeuksia tai taloudellista tasaarvoa, vaan mukauttaa politiikkaa uusiin olosuhteisiin. Ennen kaikkea hyvinvointipalvelujärjestelmää ryhdyttiin purkamaan markkinoiden luomiseksi yksityisille yrityksille. Ruotsissa hyvinvointipalveluiden kilpailuttaminen aloitettiin suurin toivein 20 vuotta sitten. Näyttöä yksityistämisen tuomista parannuksista ei silti ole. Yksityisten yritysten osuus tosin on kasvanut nopeasti, mutta muutosta ei ole kattavasti tutkittu ennen Hartmanin kohua herättänyttä raporttia. Siinä todetaan, että yksityistäminen ei ole parantanut palvelujen laatua tai säästänyt kustannuksia. Vastaavaan päädyttiin tanskalaisten ayjärjestöjen tilaamassa selvityksessä: todisteita hinta- tai laatueduista ei ole, eikä siis minkäänlaisia perusteita kuntien kilpailutusvaatimuksille. Suomessa tuoreimpien tutkimusten mukaan yksityistäminen tuottaa tehottomia, kalliimpia ja laadultaan huonompia palveluita. Åbo Akademin tutkimuksessa myös ostopalvelun edullisuus kyseenalaistettiin. Kunnat eivät ole pystyneet hankkimaan ostopalveluita järkevästi, ostopalvelukuviot ovat monimutkaiset, ja kun palveluita yksityistetään ja kilpailutetaan, heikennetään usein myös niiden laatua. Yksityistäminen palvelee vain kyltymätöntä rahanhimoa Hyvinvointiyritykset ovat takoneet omistajilleen suurempia voittoja kuin pörssiyritykset keskimäärin, toisaalta yritykset voivat lisätä voittoja vain kustannuksista säästämällä. Tähän liittyy riski, että voittoja kasvatetaan laadun kustannuksella. Esimerkiksi Ruotsissa vanhustenhoitopalveluita tuottava Carema kasvatti voittojaan laiminlyömällä vanhusten hoitoa, kehittämällä säästökohteita ja palkkaamalla huomattavasti vähemmän henkilökuntaa kuin paperilla oli sovittu. Haluammeko todella uuteen Ouluun tehottomia ja kalliita palveluita, jotka laiminlyövät varsinkin vähävaraisia asiakkaita? Alla Räisänen: Uuden Oulun kulttuuritoimen haasteet Oulussa ja ympäristökunnissa on monipuolinen kulttuurielämä. Uuden Oulun etuna onkin palveluita tuottavien kulttuuriorganisaatioiden erilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella toimii Oulun kaupunginteatterin kaltaisia liikelaitoksia, kunnan omia taidelaitoksia kuten aluetaidemuseo, taiteen aluekeskuksia sekä lukemattomia isompia ja pienempiä talkoovoimaan perustuvia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Valtio tukee taide- ja kulttuurilaitoksia, kuntien yleistä kulttuuritoimintaa, kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekä nuorisotyötä ja liikuntaa. Uudessa Oulussa on huolehdittava siitä, että kunnan kulttuuritoimelle myönnetyt valtionavustukset korvamerkitään kulttuurille, eikä niillä rahoiteta muuta toimintaa. Uusi Oulu asettaa haasteita erityisesti kulttuuritoimelle. Uudessa Oulussa ei ole enää erillistä kulttuurilautakuntaa, vaan vuoden 2013 alusta kulttuuritoimen asioista päätetään sivistys- ja kulttuurilautakunnassa, johon kuuluu opetus-, nuoriso-, päivähoito-, liikunta- ja kulttuuritoimi. Superlautakunnassa on sekä hyviä että huonoja puolia. Vaarana on, että superlautakunnassa kulttuurin asiat marginalisoituvat eikä lautakunnassa ole kulttuuritoimen asiantuntijoita. Kulttuurisen näkökulman tulisi olla mukana kaikessa kunnan päätöksenteossa Höyhtyän terveysasema. Kuva: Arto Havana lävistävänä periaatteena eikä erillisenä kulttuuri- tai taidesaarekkeena. Sivistys- ja kulttuurilautakunnalla on mahdollisuus omassa päätöksenteossaan tätä toteuttaa. Kulttuuri ja taide ovat olennainen osa ihmisen elämää. Taide tutkitusti edistää myös hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja humanismi. Kulttuuri on ihmisen inhimillinen perusoikeus. On tärkeää, että uudessa Oulussa on monimuotoinen kulttuuri- ja taide-elämä. Kaikilla oululaisilla tulee asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta olla oikeus kulttuuripalveluihin ja kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen. Mauno Murtoniemi: Koulurakentamisen palveltava käyttäjiä Oulun kaupungissa ihmiset voivat henkisesti pahoin. Tälle väitteelle voi kaivaa tueksi useita tilastoja, se on siis fakta. Henkinen pahoinvointi vaikuttaa olevan koko ajan kasvussa, mutta samaan aikaan kaikista mielenterveyspalveluista leikataan terävällä veitsellä. Yhtälö on pelottava ja surullinen, ollaanko ongelman edessä antautumassa lopullisesti? Mielenterveysongelmat heijastuvat koko yhteisöön ja aiheuttavat monia seurannaisongelmia, inhimillisiä tragedioita unohtamatta. Syitä ihmisten mielenterveyden huolestuttavaan tilaan on useita, ja listasta tulisi liian pitkä tähän kirjattavaksi. Jutun juoni on kuitenkin siinä, että syy on niin yhteiskunnan rakenteessa, koko kulttuurissa, poliittisissa ratkaisuissa, mielenterveysjärjestelmässä kuin yksilöiden arvoissa ja asenteissa. Kaivataan suurta remonttia. Tulevaisuudessa pitää panostaa sekä hoitoon ja kuntoutukseen että ennaltaehkäisevään työhön. Ehdotan ensimmäiseksi ratkaisuksi työryhmän perustamista uuteen Ouluun. Sen tehtävänä olisi kehittää mielenterveysjärjestelmää ja ennen kaikkea löytää konkreettisia keinoja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Työryhmä perustuisi todelliseen asiantuntijuuteen, joten Muutamilla isoilla rakennusliikkeillä on määräävä asema maamme kuntien suurhankkeissa. Näille rakennusliikkeille kelpaavat vain tarpeeksi isot ja tuottoisat kohteet. Viimeisin villitys koulurakentamisessa ovat elinkaarimallit, joilla kunnat ruokkivat suuria rakennusliikkeitä pitkäaikaisin sopimuksin. Niissä rakentaja tuottaa käyttäjäpalvelut: mm. siivous, ateria-, ja vahtimestaripalvelut. Elinkaarimallia on perusteltu edullisilla kustannuksilla. Tosiasiat puhuvat toista kieltä: Espoossa Kuninkaantien lukio rakennettiin elinkaarimallilla, ja nyt Espoon lukioista juuri Kuninkaantien lukion kiinteistökustannukset ovat korkeimmat. Myös Ouluun on levinnyt samainen elinkaarivillitys. Mittavan ja kalliin Kallioparkin lisäksi Lemminkäinen Oyj on saanut itselleen Kastellin monitoimitalon toteuttamisen elinkaarimallilla. Hankkeesta rakennusinvestoinnin osuus on noin 43 miljoonaa euroa. Kiinteistö rakennetaan kaupungin omistukseen. Mutta vastaavasti kaupunki sitoutuu maksamaan elinkaarimallin mukaista palvelumaksua yritykselle vuoteen 2033 asti. Erilaisia palvelumaksuja 20 vuodessa on arvioitu kertyvän 60 miljoonaa euroa. Todellista loppuhintaa ei tiedä kukaan kaari kun on kovin pitkä. Lisäksi elinkaarisopimukseen sisältyvä palvelusopimus ulkoistaa Oulun Serviisin työpaikat ulkopuoliselle alihankkijalle. Näin ennen euroa kuussa ansainneet naiset putoavat heikomman työsopimuksen piiriin ja palkka putoaa noin 10 prosenttia. Uuden koulun rakentamisen tulee lähteä sen käyttäjien oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan tarpeista eikä suuren rakennusliikkeen voitontavoittelusta. Siten tuleva Korvensuoran koulu on rakennettava omana työnä. Kaupungin työvoimaa ulkoistavista palvelusopimuksista on kieltäydyttävä. Myös kouluverkon kattavuudesta on huolehdittava ja laadukasta opetusta antavan Pateniemen lukion tulee jatkaa toimintaansa. Jani Laitinen: Uusi mieleltään terveempi Oulu kokoonpanossa pitäisi olla myös kokemusasiantuntijuutta: mielenterveyskuntoutujia ja kuntotutujien omaisia. Lisäksi tarvitaan muita välittömiä toimenpiteitä. Mielenterveyspuolella pitäisi olla subjektiivinen oikeus jonkinlaiseen apuun vaikeilla ja kriittisillä hetkillä. Päivystävä matalan kynnyksen keskusteluapu ennaltaehkäisisi tilanteen pahenemista tai parhaassa tapauksessa ratkaisisi koko tilanteen. Keskusteluapu voitaisiin toteuttaa kaupungin omana palveluna tai paremmin se voisi toimia järjestöyhteistyön kautta. Mielenterveyspalvelut tarvitsevat myös juostavuutta sekä parempaa eri toimijoiden yhteistyötä. Ihmisillä pitäisi olla selkeä tieto siitä, mistä apua saa, eikä sitä tarvitsisi hakea kissojen ja koirien kanssa ja olla pompoteltavana paikasta toiseen. Tarjolla pitäisi olla monipuolisia palveluja ja ratkaisuja, joissa kuunnellaan oikeasti avun tarvitsijan ääntä ja kunnioitetaan hänen valintojaan. On päivänselvää, ettei ongelmia ratkaista hetkessä ja sormia napsauttamalla. Yhtä päivänselvää on, että jos ei näihin asioihin tartuta teoilla, tarmolla ja täydellä sydämellä, niin seuraavan vaalikauden jälkeen olemme uponneet syvälle suonsilmään.

6 6 vasen laita Alanko-Ojala Karita pääluottamusmies Alatalo Seppo parkettimies, Alavuotunki Jaakko FM toiminnanjohtaja, Anttila Juhani aikuiskouluttaja, Aro Sampsa FM, taksinkuljettaja Auer Juho IT-insinööri Bark Marja Leena siivooja Björkbacka Jonas Bulldra Monika toiminnanjohtaja Diaz Castro Juan Miguel opettaja Himanka Saija nuoriso-ohjaaja, yrittäjä Honkanen Virpi VTT, opettaja Huittinen Vesa näyttämömestari Huotari Anne toiminnanjohtaja, sosionomi Huotari Heidi (sit.) kulttuuriosuuskunnan puheenjohtaja, Huotari Panu teatteri-ilmaisun ohjaaja, osuuskuntayrittäjä Härkönen Pertti kloraattimies, Juntunen Tomi (sit.) pääluottamusmies Kahra Jaana (sit.) näyttelijä Kaikko Tero toimittaja, Kettunen Veikko kuljetuspäällikkö, Koivuniemi- Iliev Lea terveydenhoitaja Koskela Liisa toimistosihteeri, Kostet Arja Kovalainen Sirpa toimitusjohtaja Kovaniemi Esa asentaja Kuha Kalevi tietoliikenneasentaja, Kultanen Sari ympäristötekniikan insinööri AMK Kultanen Veli-Pekka diplomi-insinööri Meriläinen Juho (sit.) jalkapalloilija, yrittäjä Murtoniemi Mauno FM, lukion opettaja Niiranen Veikko Pellinen Irma kunnallisneuvos Penttilä Marko testaaja Perätalo Jouko puuseppä Pohjola Pia-Inka Puumalainen Tapio kivimies, lehdenjakaja Puumalainen Virpi FM Pyykkönen Alisa Sarkkinen Hanna Savilaakso Jarmo muurari Siekkinen Risto eristäjä Siljander Mervi lähihoitaja Sipola Mauno kirvesmies Syväys Tarja toimistotyöntekijä Taivaloja Jorma heloittaja Tammela Taisto henkilöstökouluttaja, Tervonen Tuukka (sit.), journalisti Tuohimaa Sirkka myymäläpäällikkö 215 Kohonen Olli FM, sairaanhoitaja Turpeinen Eero torninosturinkuljettaja Törmänen Aarno Ukkola Teuvo kirvesmies Urpilainen Erkki FT, yliopiston lehtori Vainio Kaisa (sit.) Valkama Lauri rehtori, Viitanen Mikko KTL, projektipäällikkö Vuoti Sinikka osastosihteeri Vähäkuopus Mari myyjä Väisänen Jarkko energia-alan työntekijä

7 vasen laita Eeli Kalevi työsuhdeasiainhoitaja, Eilola-Jokivirta Markku kunnossapitoasentaja Grekelä Paula aluepäällikkö Haaga Hilkka medianomi Haapala Juha paperinvalmistaja Hanhela Jorma sähköasentaja Hanhela Lahja palveluesimies Hautamäki Timo Mölli vaihteenkorjaaja Heinonen Paavo J. päätoimittaja, taiteellinen johtaja Hekkala Rauno varastotyöntekijä Kailo Kaarina FT, tietokirjailija Kallinen Maila psykiatrian sairaanhoitaja Kalliorinne Risto kansanedustaja Kangas Hannu (sit.) näyttelijä Kanniainen Heikki (sit.) lasten ja nuorten erityisohjaaja Kanniainen Jari-Pekka sosionomi AMK, Karjalainen Seppo (sit.) työsuojeluvaltuutettu Kaveri Selma kotiavustaja Yli-Ii Kemppainen Pasi FM, auktorisoitu kääntäjä Kesti Jouni (sit.) taiteilija Kumpulainen Tuula (sit.) Kutilainen Pertti (sit.) KTM, systeemisuunnittelija Kuusisto Minna lastentarhanopettaja Käyhkö Pirjo testaaja, Laitinen Jani (sit.) FM Larinen Erkki (sit.) kiinteistönhoitaja, Launonen Eini (sit.) kokki Leppänen Voitto (sit.) vahtimestari, muusikko Liimatainen Mika (sit.) yrittäjä Lopakka Seppo aluetoimitsija Raudaskoski Mikko rehtori, erityisopettaja Rauhala Matti perheterapeutti, herastuomari Rautio Anneli perushoitaja Ristikari Tiina tutkija Roininen Anu (sit.) puutarhuri, floristi Ronkainen Jani (sit.) ohjaaja Räisänen Alla FT, toiminnanjohtaja Sala Sannamari lastentarhanopettaja Santaniemi Lauri työsuojeluvaltuutettu Sarastamo Juha sairaanhoitaja

8 8 vasen laita Vasen laita esittelee ehdokkaita 1. Kuka olet 2. Missä luottamustehtävissä ja järjestöissä toimit 3. Mitkä asiat on Oulussa hyvin 4. Mikä kaipaa kiireellistä parantamista 5. Miten vasemmiston politiikan pitäisi poiketa muiden politiikasta uudessa Oulussa Mari Vähäkuopus 223 Olen avojalakanen oululainen. Tällä hetkellä tietysti tärkein luottamustehtävä on olla teini- ikäisen tenavan äiti. Toimin myös tarkastuslautakunnan varajäsenenä tarvittaessa. Kansa napisee, mutta verrattuna muutamaan muuhun isoon kaupunkiin, perusterveydenhuolto toimii Oulussa loppujen lopuksi aika hyvin. Yleisesti ottaen Oulussa viranomaisten tavoitettavuus on hyvä. Joukkoliikenne kaipaa kiireellistä parantamista. Politiikka, myös kunnallispolitiikka, on eriytynyt kauas tavallisesta ihmisestä. Puheissa ja julkilausumissa pyöritellään sivistyssanoja ja vaikeita käsitteitä, ikään kuin kaikkien yhteistä hyvinvointia koskevia päätöksiä kykenisivät tekemään vain harvat ja valitut. Kunnallispolitiikka kuuluu kaikille. Vasemmisto voi tarjota virkistävän poikkeuksen ja ilmaista asiat selkeästi, toisin kuin muut. Virpi Puumalainen 193 Vasemmalta Arja Kostet, Virpi Honkanen, Mari Vähäkuopus, Virpi Puumalainen ja Alisa Pyykkönen. Arja Kostet 169 Olen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ent. sosiaalityöntekijä, asunut nykyiselläni Oulussa nelisen vuotta ja viihdyn. Oulussa ei minulla ole luottamustehtäviä, mutta edellisessä kotikunnassani Oulaisissa olin kaupunginvaltuustossa ja sosiaalilautakunnassa. Oulu on vilkas opiskelukaupunki, jossa on hyvä kulttuuritarjonta. Kevyenliikenteen väylät kattavat hyvin kaupunkia. Säilytetään kauniit puistoalueet ja pidetään niistä hyvää huolta. Merellisyys vaatii myös huolenpitoa. Järkeä päätöksentekoon! Kallioparkki-päätökset syövät köyhän ja syrjäytyneen leipää. Keskustaan tarvitaan Virpi Honkanen 146 Alakylästä! Olen tutkija (TY, koulutussosiologia), aiemmin kansantalouden opettaja OAMK:ssa, taiteilija, kirjailija, yrittäjä, valtiotieteen tohtori, KM, lastenohjaaja, artesaani Wetterhoffilta, opettajaksi Amokissa, Soteen seuraavana opettamaan aikova Vasemmiston kulttuuri- ja taidepoliittisen työryhmän vpj, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonaisten puhenainen, Korkeakoulututkimuksen ja Westermarck-seuran jäsen. Kauppatori ja sen ympärys on upea, paras kaupunkilaisten olohuone Suomessa kesällä. Kulttuuria arvostetaan Valveessa. enemmänkin kävelykatuja ja joukkoliikenteeseen toimivuutta. Sosiaali-ja terveydenhuoltoon on taattava mahdollisimman nopea pääsy tarvittaessa. Kunnalliset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut on taattava lähelle. Pidetään huolta kulttuuritarjonnasta ja sen monipuolisuudesta. Uskon Vasemmistoliiton saman järkevän poliittisen ajattelutavan, joka huomioi ihmisen, toimivan myös uudessa Oulussa. Innostusta yksityistämiseen en ymmärrä, muualla pyritään siirtymään takaisin julkisiin palveluihin, kun kohdattiin yksityistämisen kalleus ja surkeus. Palveluita tulee järjestää kaikille, riippumatta varallisuudesta ja sosiaalisesta taustasta. Nuorisotyöttömyys on todellinen häpeätahra, neljännes nuorisosta työttöminä? Julkinen liikenne ja terveyspalvelut ontuvat pahasti. Kulttuurin tekijöille mahdollisuuksia ja edullisia näyttelytiloja! Kotiuduin Ouluun seitsemän vuotta sitten synnyttyäni ensin Lahdessa ja viivähdettyäni kymmenen vuotta Jyväskylässä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri pääaineena tilastotiede. Nuorempana olin jäsenenä Unicefissa ja Amnestyssä. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat elämässäni arvoja, joita tahdon edustaa. Vasemmiston kannattaja olin jo ennen kuin äänestämään pääsin, mutta kunnallisvaaliehdokkaana olen nyt ensi kertaa. Oulussa on mielestäni hyvää vuokra-asuntojen kohtuullinen hintataso, jos vertaa muihin yhtä suuriin kaupunkeihin. Pikaisesti korjattaviin ja ensisijaisiin asioihin kuuluu terveydenhuolto. Säästöt eivät saa johtaa siihen, että vanhuksia jätetään tahallaan hoitamatta ja toimitetaan päivystyksestä tutkimatta kotiin missä kunnossa hyvänsä. Näitä tarinoita on jo liikaa. Oululaisen vasemmistopolitiikan pitää olla sellaista, että heikoimmilla olevilta ei viedä tuhkiakin pesästä säästöjen nimissä. Alisa Pyykkönen 194 Olen 21-vuotias taide- ja taitopainotteinen luokanopettaja. Keskityn nyt opiskeluihini, mutta olen toiminut useita vuosia aktiivisesti Vasemmistonuorten riveissä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Oulussa positiivista on monipuolinen ihmisiä ja yhteisöjä aktivoiva alakulttuurien kirjo, hyvät pyöräily-yhteydet sekä mahtavat viheralueet, joiden kaikkien tukemiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kasvavan kaupungin tulisi panostaa joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen, ehkäisevään mielenterveystyöhön sekä riittävien kunnallisten terveyspalveluiden takaamiseen koko alueella. Julkisia peruspalveluja pitäisi parantaa jatkuvan yritysajattelun sijaan. Vasemmiston tulisi pyrkiä osoittamaan, että yritteliäs yhdessä toimiminen voi saada aikaan paljon enemmän kuin pelkkä kylmä käteinen.

9 vasen laita Jarkko Väisänen 224 Olen 55-vuotias ja työläisperheestä lähtöisin: isä oli töissä konelatojana, äiti siivoojana, sisaruksia meitä on neljä. Nyt asun omakotimökissä Karjasillalla vaimoni kanssa. Olen töissä voimalaitoksella, Laanilan Voima Oy:ssa, jonka henkilöstö hoitaa mm. uuden uutukaista Laanilan Ekovoimalaitosta, eli arkisimmin jätevoimalaa, turvallisesti, tehokkaasti, ympäristöä kunnioittaen. Olen ammattiosaston taloudenhoitaja, asukasyhdistyksen varapj, lautamiehenä Oulun käräjäoikeudessa. Olen ollut usean kauden ajan työsuojeluvaltuutettuna. Oulu on sopivan kokoinen. Veroprosenttikin on ok. Energian hinta on kohtuullinen. Pyörätieverkosto on hyvä, samoin uimahallit kuntosaleineen. Nuorisotyöttömyys on vaarallisen korkea, työpaikkoja kaivataan. Vanhusten hoitoon olisi saatava lisää auttavia ammattilaisia, niin laitoksiin kuin kotihoitoonkin. Vasemmistopolitiikan pitää ajaa pikkupalkalla kituuttavien arjen elämänlaadun parantamista. Kunnallisia palveluita ei tarvi yksityistää! Kaisa Vainio 219 Olen oululainen humanististen tieteiden ja kulttuurialan sekatyöläinen. Minulla on laaja järjestötausta ylioppilaskunnan edustajistossa ja ympäristöjaostossa sekä vasemmistolaisissa nuoriso- ja järjestöissä. Nykyään aherran kulttuuri- ja nuorisopuolella, aktiivisimmin OIEI ry:ssä ja Suomi- Venäjä-Seurassa. Olen myös luottamustehtävässä yliopiston etiikka- työryhmässä. Oulu on monipuolinen ja turvallinen ympäristö olla, asua ja harrastaa. Kuitenkin ihmisten vaikutusmahdollisuuksia oman elämänpiirinsä asioihin pitää parantaa esimerkiksi lähidemokratian keinoin. Oululaiset kaipaavat enemmän vapaata tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Oulun ja lähikuntien yhdistyminen tuo paljon haasteita alueellisen tasa-arvon toteutumiseen peruspalveluissa ja terveydenhuollossa. Niiden takaaminen kaikille oululaisille on kaikkein tärkeimpiä asioita. Uudessa Oulussa on kuunneltava ihmistä, ei yritysmaailman ja tehostamisen ääntä. 9 Takana seisomassa vasemmalta Lea Koivuniemi-Iliev, Alla Räisänen, Hannu Kangas, Matti Rauhala, Jarkko Väisänen ja Kaisa Vainio, edessä istumassa vasemmalta Erkki Urpilainen, Paavo J. Heinonen ja Jani Laitinen. Lea Koivuniemi-Iliev 167 Olen kahden opiskelevan nuoren äiti ja työskentelen äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajana Oulussa. Kunnallisena luottamustehtävänä hoidan Oulun Konttorin johtokunnan puheenjohtajuutta sekä kaupunginvaltuuston varajäsenyyttä. Olen terveydenhoitajien luottamusmies ja P-P thyhdistyksen sekä KTN:n hallituksessa. Toimin Telemark Teamin hallituksen jäsenenä. Kauniit viheralueet keskustassa ja Hupisaarilla sekä laaja pyörätieverkosto ovat hienoa Oulussa. Terveydenhoito pitää saada toimivaksi, sen tilaajatuottajajärjestelmä on purettava ja hallinto kevyemmäksi. Vapautuvat resurssit on siirrettävä asiakastyöhön neuvola-, vanhustenhoito- ja sairauspalveluihin. Terveydenhoito kaikenikäisille on toteutettava kunnan omana palveluna. Palveluiden kilpailuttamisessa pitää olla muitakin kriteerejä kuin halvin hinta - sehän johtaa uuteen huutolaisuuteen. Kouluihin ja päivähoitoon on saatava kohtuulliset ryhmäkoot. Joukkoliikenne pitää saada kattavaksi myös laajentuvassa Oulussa reuna-alueet mukaan lukien. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy alkaa jo alle kouluiässä. Työhyvinvointiin työpaikoilla tulee kiinnittää enemmän huomiota. Alla Räisänen 201 Olen FT, opiskellut Oulun yliopistossa aatehistoriaa, kirjallisuutta, sosiologiaa ja muita humanistis-yhteiskunnallisia aineita. Vuodesta 1999 lähtien olen työskennellyt kulttuuriorganisaatio Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtajana. Olen myös kulttuuriseura Merikoskikerhon sihteeri ja kulttuurilehti Kaltion hallituksen puheenjohtaja. Olen erityisen kiinnostunut valtakunnallisesta ja alueellisesta kulttuuripolitiikasta ja kuulun Vasemmistoliiton kulttuuripoliittiseen työryhmään. Oululainen kulttuurielämä on viime vuosina vahvistunut, monipuolistunut ja kansainvälistynyt. Uudessa Oulussa on turvattava kaikille tasavertainen mahdollisuus nauttia taiteesta ja kulttuurista sekä luotava mahdollisuudet monipuolisiin taideharrastuksiin, jotka ovat kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Erityisesti on panostettava lasten ja nuorten taidekasvatukseen ja kulttuuripalveluihin. Kulttuuria ei saa alistaa palvelemaan pelkästään matkailua ja liike-elämää. Uudessa Oulussa on huolehdittava siitä, että eri alueiden asukkailla on mahdollisuus nauttia ilmaisista kulttuuripalveluista ympäri vuoden, ei ainostaan maksullisista tapahtumista. Hannu Kangas 158 Olen työtön freelancer näyttelijä Oulusta. Olen Näyttelijäliiton jäsen ja toiminut luottamusmiehenä (useissa eri teattereissa), työsuojeluvaltuutettuna (Oulun kaupungin kulttuuritoimi), työyhteisövaltuutettuna (Oulun kaupunginteatteri), useissa teattereissa näyttelijäyhdistysten puheenjohtajana, näyttelijäliiton valtuustossa useita kausia, näyttelijäliiton hallituksen varajäsen useita kausia, näyttelijäliiton valtuuston kokouksissa puheenjohtajana useita kertoja. Tämä kaikki vuosien välisenä aikana. Matti Rauhala 196 Olen 61 -vuotias, naimissa, asunut Oulussa viimeiset 40 vuotta. Olen työskennellyt psykiatrisen hoitotyön eri ammateissa ja ollut eläkkeelle viime keväästä. Nyt työskentelen muutamia tunteja viikossa psykoterapeuttina, Kelan lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeessa (LAKU-hanke). Olen ollut pitkään sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä ja viimeiset kaksi vuotta varsinaisena jäsenenä. Olen sosiaalija terveysjaoston varapuheenjohtaja. Jaosto tutkii kansalaisten valitukset viranhaltijoiden päätöksistä. Minusta Oulussa on monet asiat hyvin, Oulu sijaitsee kauniilla paikalla joen ja meren liittymäkohdassa. Kunnalliset palvelt ovat monipuolisia ja toimivia. Päätöksiä pystytään tekemään neuvotellen. Kaavoituksessa tulee huomioida, että tulevilla sukupolvillakin on vielä väljyyttä ja esteettisyyttä kaupunkikuvassa. Minua huolestuttaa eniten perheiden tilanne, lisääntyneet lasten ja nuorten kiireelliset huostaanotot sekä laitossijoitukset. Nuorisotyöttömyys sekä syrjäytyminen vaatii pikaista korjausta. Vasemmistoliiton pitää olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa, kun lautakuntien jäsenten määrä vähenee uuden Oulun alueella yli 300:sta alle 70 henkilöön. Erkki Urpilainen 218 Olen 56-vuotias yliopistonlehtori. Opetan Oulun yliopistossa aate- ja oppihistoriaa ja tulevaisuudentutkimusta. Olen ollut Oulun kaupungin eri lautakunnissa jäsenenä tai varajäsenenä yli 30 vuoden ajan, viimeiset kaksi vaalikautta opetuslautakunnassa. Olen perehtynyt erityisesti koulukysymyksiin. Myös vammaisten nuorten asiat ovat minulle läheisiä. Oulussa on perusopetus ja toisen asteen opetus järjestetty pääosin hyvin. Kuitenkin heikkenevä kuntatalous luo paineita tehdä säästöjä myös tällä alueella. On pidettävä huoli siitä, että opetuksen laatua ja oppilaiden hyvinvointia ei heikennetä. Mikäli on pakko säästää, niin se tulee tehdä hallinnosta ja investoinneista, ei opetuksesta. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, että peruskoulun päättäville nuorille, myös vammaisille nuorille, taataan jatkokoulutuspaikka joko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Liian moni nuori jää nykyisin ilman koulutuspaikkaa ja on vaarassa syrjäytyä. Paavo J. Heinonen 143 S. 1978, Master of Arts (University of Sussex, Critical Theory), Päätoimittaja, aikakauslehti Kaltio, Taiteellinen johtaja, Oulun taiteiden yö ry hallituksen puheenjohtaja, Pohjoinen valokuvakeskus ry; johtokunnan vpj, Merikoskikerho ry; hallituksen jäsen, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry, Oulun Elokuvakeskus ry, Nukketeatteriyhdistys Akseli Klonk ry, Oulun kulttuuritapahtumayhdistys ry, Huutomerkki ry, Iikkuvat ry. Miksi vasemmistoliitto? Oulunkin valtuustossa vasemmistoliitto on puolustanut julkisia palveluita kaikkein systemaattisimmin. Vasemmisto haluaa pitää terveydenhuollon, koulutuksen sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut ihmisten lähellä ja ohjata kuntalaisten varat kuntalaisten hyvinvointiin, ei osakeyhtiöiden veroparatiisipankkitileille. Oulun suurin haaste on nuorisotyöttömyys ja yhä useampien, yhä nuorempien työkyvyttömyys. Meillä on vielä tehtävää arvojen ja asenteiden muuttamiseksi niin, että nuoria, työttömiä, taiteilijoita, väliinputoajia, opiskelijoita, vammaisia, alkoholisteja, sossun asiakkaita ja muita erityisryhmiä kohdellaan yhtä arvokkaina ihmisinä kuin kahden auton ja kahden lapsen toimihenkilöperheitä. Raha ei saa olla ainoa arvon mittari. Oulussa on valtava halu ja taito tehdä asioita yhteisrintamassa, etenkin kulttuurin saralla. Se on kotikaupungissani parasta. Jani Laitinen 179 Olen 38-vuotias umpioululainen jalkapalloileva filosofi, jolla on monipuolista työkokemusta erilaisista ammateista. Harrastuksiin kuuluu erilaiset kirjalliset tuotokset. Olen toiminut aiemmin Oulun Taiteiden yön hallituksessa, keskustan suuralueen yhteistyöryhmässä ja työpaikan luottamusvaltuutettuna. Toimin vapaaehtoisena mielenterveysyhdistyksessä. Oulussa on hyvin aktiiviset ja osaavat kolmannen sektorin toimijat sosiaalialalla, jotka paikkaavat julkisen puolen puutteita ja toimimattomuutta. Laaja ja monipuolinen kulttuurikenttä tapahtumineen ja luova hulluus ansaitsee kiitosta. Kiireellistä parannusta kaipaa koko sosiaali- ja terveyspuoli. Tilaajatuottajamalli tulee purkaa. Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus työn ja palveluiden kehittämiseen, kokemusasiantuntijuutta ja -tietoa pitää hyödyntää, yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tiivistää. Kaupungin perusta on terveet ja henkisesti hyvinvoivat ihmiset sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Vasemmiston pitää toteuttaa ihmisläheistä, välittävää, oikeudenmukaista ja kaikkia kaupunkilaisia palvelevaa politiikkaa. Ihmisten tulee saada enemmän vaikuttaa omaan arkielämäänsä ja lähiympäristönsä kehittämiseen. Vapautta ja vastuuta lisää. Virkamiesmäisyydestä ja viranomaishallinnosta pitää päästä eroon. facebook.com/pages/terve-oulu- yhteinen-pää määrä/

10 10 vasen laita Jouni Kesti 164 Olen taiteilija, Suomen säveltäjät ry:n ja Suomen taiteilijaseuran jäsen. Oulussa on hyvät pyörätiet, mutta nekin alkavat käydä ahtaiksi. Lukuisat asiat Oulussa ovat jo vuosikaudet kaivanneet parannusta. Kulttuuritoimen priorisoimat asiat eivät palvele kaupunkilaisten etua. Samoin infrastruktuurin hankkeet toteutetaan väärässä järjestyksessä. Liiallinen sammuvien suuryritysten ja ontuvien toimialojen tukeminen syö julkista varallisuutta (esim. Nokia). Tuet tulisi jakaa tasapuolisesti terveitten ja työllistävien pienyritysten piiriin. Miten vasemmiston politiikan pitäisi poiketa muiden politiikasta uudessa Oulussa? Vastaus on, että samoin kuin vanhassakin Oulussa. Tosin vasemmiston poliittisia karaktäärejä tulisi terävöittää, koska kuntien yhdistyminen aiheuttaa alkuvaiheessa poliittista peliä ja yritystä harhauttaa palkansaaja-veronmaksajia ym. tavallista väkeä. Uudessa Oulussa tulee ottaa selvää, mistä kuntauudistuksessa on viime kädessä kyse ja kenellä se yritetään maksattaa. Vasemmalta Pasi Kemppainen, Minna Kuusisto, Virpi Honkanen, Veikko Niiranen, Sampsa Aro, Jouni Kesti, Mikko Viitanen, Mauno Murtoniemi, Tero Kaikko ja Jonas Björkbacka. Pasi Kemppainen 163 Olen auktorisoitu kääntäjä ja tulkki vanhan Oulun Välivainiolta, jossa asun vaimoni ja tyttäreni kanssa. Luottamustehtäviä olen saanut hoitaakseni mm. Oulun kaupunginvaltuuston ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. Pyöräilen mielelläni Oulun hyviä pyöräteitä töihin, kokouksiin, potkupalloa pelaamaan tai ihan huvikseni, mutta onnikalla tulee ajeltua varsin harvoin, kun se onneton kyyti ei useinkaan osu kohdalle tässä kaupungissa. Muuten olen sitä mieltä, että tilaajatuottajamalli pitäisi räjäyttää taivaan tuuliin, jotta verovaramme voitaisiin käyttää kuntalaisten tarvitsemiin palveluihin eikä kaksinkertaisen hallinnon pyörittämiseen. Veikko Niiranen 187 Olen ammatiltani käyttömies, eläkkeellä Rautaruukilta. Tämänhetkinen luottamustehtäväni on Oulu Aikuiskoulutuskeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Olen toiminut OAKK:n hallinnossa n. 30 vuotta. Asukasjärjestöissä olen myös toiminut kolmisenkymmentä vuotta. Ay-liikkeen tehtäviä hoidin työssä ollessani mm. metalliammattiosaton puheenjohtajana ja pääluottamusmiehenä. Oulussa hyvää on toimiva kevyen liikenteen verkosto, oma energiatuotanto ja kattava asukastupaverkosto kunpa asukkaat osaisivat sitä käyttää. Työllisyys kaipaa kiireellistä parantamista. Uusia työpaikkoja tarvitaan. Hyvä työllisyys tuo hyvinvointia koko väestölle. Pitää laatia vasemmiston parannusvaatimusten pohjaksi pitävä tulo-ja menoarvio. Pelkästään vaatimusten esittäminen vaaliteemoina ei luo uskottavuutta äänestäjien keskuudessa. Mikko Viitanen 221 Olen 59-vuotias kauppatieteiden lisensiaatti, avoliitossa, kolmen tyttären isä, ja Kalle Kettusen vaari. Asun Puolivälinkankaalla. Olen työskennellyt ratahommissa VR:llä yli kolme vuotta, Oulun yliopistossa opettajana ja tutkijana yli 20 vuoden ajan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksessa 12 vuotta. Harrastan jalkapallon seuraamista ja junioritoiminnan tukemista. Olen ollut kaupunginvaltuutettuna 28 vuotta ja mm. kirjastolautakunnan ja liikelaitosten lautakunnan puheenjohtaja. Oulun Energian ja Turveruukin luottamustehtävissä olen ollut pitkään. Oulun Sivakan runsaalla vuokra-asuntotarjonnalla on pidetty vuokrat kohtuullisina suuriin kaupunkeihin verrattuna. Lämmön, veden ja jäteveden hinta sekä jätemaksut ovat maan alhaisimpia omien hyvien liikelaitosten, kuten Oulun Energian, ansiosta. Liikelaitosten yhtiöittämistä tulee vastustaa. Kallioparkki oli iso virhe. Sen rahoitus on pois palveluista. Omaishoidon tukea ja hoitajien vapaapäiviä tulee lisätä. Nykyiset terveyskeskukset tulee säilyttää. Vasemmistoliitto kannattaa isoissa asioissa kansanäänestystä. Se antaa kuntalaisille vaikutusmahdollisuuksia, jotka suur-oulussa uhkaavat kaventua. Mauno Murtoniemi 186 Olen 55-vuotias historian, filosofian ja elämänkatsomustiedon lukion opettaja. Ylioppilaaksi kirjoitin Lassinkallion iltalinjalta. Olen asunut Toppilassa, Välivainiolla, Raksilassa, keskustassa ja nyt perheeni kanssa Nuottasaaressa. Harrastan linturetkiä, lukemista, rumpujen soittoa ja kalastamista. Pyörä on tärkein kulkuvälineeni, ajokorttikin on jäänyt hankkimatta. Olen kaupunginvaltuutettu ja Oulun Tilakeskuksen johtokunnan ja Kastellin monitoimitalon rakennustoimikunnan jäsen. Oulussa on hyvät ja kattavat pyörätiet. Hietasaari ja Oulunjoen suisto ovat ihmisten virkistyskäytössä. Suunnitelmat suurkeittiöistä ja kylmiin aterioihin siirtymisestä on hylättävä. Lasten kotihoidontuki (Oulu-lisä) tulee säilyttää. Pateniemessä tarvitaan lukio ja Korvensuoralle on rakennettava oma koulu. Opetusryhmien ja koulujen tulee olla kohtuukokoisia. Kouluissa tulee olla riittävästi sekä koululääkäreitä ja terveydenhoitajia että siistijöitä ja keittiöhenkilökuntaa. Sanginjoelle on perustettava kansallispuisto. Kalliista ja ympäristölle haitallisesta pohjavesihankkeesta on luovuttava. Asuntotonttien vuokrien tulee olla kohtuullisia ja perustua pinta-alaan eikä rakennusoikeuteen. Kaupungin tulee puuttua rasismiin, syrjintään ja koulukiusaamiseen valistuksella sekä kouluttamalla luottamushenkilöitä ja työtekijöitä. Minna Kuusisto 177 Olen 43-vuotias lastentarhanopettaja, avioliitossa, kaksi lasta. Toimin 2. varavaltuutettuna ja olen Oulun Työterveys liikelaitoksen johtokunnan pj. ja kulttuurilautakunnan jäsen. Keskusta-Heinäpään suuralueen yhteistyöryhmässä toimin asukastupatoimikunnassa ja lapsi-ja nuorisotoimikunnassa, lisäksi näyttelen Oulun Työväen Näyttämöllä. Oulussa on aktiivinen kulttuurielämä, etenkin vapaalla sektorilla. Musiikkia, kuvataiteita, tanssia ja teatteria on esillä niin paljon kuin ehtii käydä kokemassa. Kulttuuritapahtumia on onnistuneesti saatu saman sateenvarjon alle ja tieto niistä alkaa kulkea. Se on virkistävää ja on hyvä, että kulttuuriin on satsattu. Kulttuuriavustusten määrä on ylittänyt miljoonan euron rajan. Nuorisotyöttömyys ja kaupungin oman toiminnan ulkoistamisbuumi ovat suurimmat ongelmat. Vasemmiston tulee puolustaa kaupungin palveluiden pysymistä omana toimintana, sillä se on laadukasta ja edullista ja se työllistää. Vasemmiston on vaalittava kulttuurin elinvoimaisuutta takaamalla riittävät avustukset ja yhteistyökuviot jatkossakin. Vasemmiston on puolustettava vähemmistöjen etuja ja tasa-arvoa sukupuolten välillä. Sampsa Aro 129 Olen 36-vuotias fil.maisteri pääaineena maantiede, toiselta ammatiltani taksinkuljettaja. Harrastan energiansäästöä. Minulla on mm. täysin aurinkoenergialla toimiva grilli. Lisäksi pidän yllä -webbisivustoa. Sivustolla on yli 200 vinkkiä polttoaineen säästämiseksi autoilussa ja 2000 muuta säästövinkkiä. Olen Oulun Sähkönmyynti Oy:n hallituksen varajäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Lisäksi Oulun seurakuntien kirkkovaltuuston ja Karjasillan seurakuntaneuvoston varajäsen. Oulussa on maan paras pyörätieverkosto. Hupisaaret ja uuden Oulun alueella virtaavat joet ovat hienoja virkistysalueita. Erästä reumatautia sairastavana tiedän, että terveydenhuolto kaipaa kiireellistä parantamista. Terveyskeskukseen ja hammashoitoon pääsy kestää liian kauan. Terveysasemien laboratorioita ei saa lakkauttaa. Vanhusten, vammaisten ja julkisen liikenteen varassa olevien ihmisten sairauksien hoitoa ei saa tehdä liian aikaa vieväksi ja kalliiksi. Haluan parantaa vammaisten ja vähäosaisten asemaa ja liikkumisen esteettömyyttä, josta hyötyvät muutkin kaupunkilaiset. Vasemmistoliiton tulee tuoda selkeästi esiin yhteisvastuullisuus ja toimia vähäosaisten ja unohdettujen puolesta sekä kestävän kehityksen puolesta. Tero Kaikko 154 Olen 27-vuotias vapaa toimittaja ja opiskelen kirjallisuutta Oulun yliopistossa. Asun Toppilansaaressa, idyllisen Hietasaaren, oululaisten vehreän olohuoneen naapurissa. Toimin Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Taustaa minulla on myös liikkeessä Oulun Punavihreiden opiskelijoiden puheenjohtajana sekä valtakunnallisessa vasemmistolaisessa toiminnassa useamman vuoden ajan. Olen ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Oulun parhaita puolia ovat virkeä omaehtoinen kulttuurielämä, luonnon läheisyys ja kohtuullisen hyvä kaavoituspolitiikka. Näistä on pidettävä kiinni. Joukkoliikenne on kaupungin iso kipukohta: bussiliikenne tulee kunnallistaa ja jo olemassa olevia raiteita ottaa lähijunakäyttöön pinta-alaltaan laajassa uudessa Oulussa. Myös lähidemokratiaa on vahvistettava kaupunginosavaltuustot kokeiluun. Oulussa tarvitaan vahvaa Vasemmistoa, rohkeiden avausten tekijää ja kaupunkilaisten tasa-arvon edistäjää, jolla on vankka kosketus kuntalaisiin. Jonas Björkbacka 132 Olen 19-vuotias ja kansalaisaktiivi Heinäpäästä. Valkolakin sain päähäni kesäkuun alussa ja olen vasta aloittanut aate- ja oppihistorian opintoni Oulun yliopistolla. Työkseni olen viime syyskuusta lähtien toiminut Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten osa-aikaisena piirisihteerinä. Tällä hetkellä vaikutan myös Vasemmistonuorten valtakunnallisessa hallituksessa. Vasemmistoliittoon liityin vuoden 2009 lopulla ja olen nyt ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Oulussa on moni asia hyvin: kohtuuhintaiset vuokra-asunnot, hyvät pyörätiet sekä virkistysmahdollisuudet luonnossa esimerkiksi Hietasaaressa. Toisaalta moni asia on huonosti: joukkoliikenne on lähes surkuhupaisalla tasolla ja nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat pikaista parantamista. Uudessa Oulussa Vasemmiston on oltava se liike, joka ei mukaudu turhien kompromissien harmauteen vaan on selkeän punavihreä toimija.

11 Lea Koivuniemi-Iliev, terveydenhoitaja: Lapsen paras Perheväkivallasta, -surmista ja nuorten syrjäytymisestä puhutaan paljon. Miksi lapset, nuoret ja perheet voivat huonosti? Julkisuudessa on syytetty lastensuojeluviranomaisia riittämättömistä toimista lapseen kohdistuvan perheväkivallan hoitamisessa. Seuraan työni puolesta myös lastensuojelun tilannetta Oulussa. Olen huomannut, että lastensuojelun ja neuvolan yhteisissä tapaamisissa lastensuojelun työntekijät ovat usein joutuneet perumaan tapaamisemme kiireellisten asioiden vuoksi ja silloinkin kun he ehtivät, paikalla on usein uudet kasvot. Pitkäjänteisyys kärsii työntekijävaihdoksista. Uusi työntekijä aloittaa aina alusta. Töitä lastensuojelussa tehdään kovan ja kasvavan paineen alla. Kun pitkittyy niin mutkistuu Sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa pyritään säästämään ja resurssit pidetään riittämättöminä. Kun kuntalaiset eivät saa riittävästi apua peruspalveluista, tilanteet lapsilla ja perheillä mutkistuvat, ja silloin myös auttaminen pitkittyy ja ennen kaikkea kallistuu. Isompi lasku tulee sitten erikoissairaanhoidosta ja/tai lastensuojelun huostaanotoista. Menot karkaavat käsistä. Tänä vuonna vajaassa vuodessa lastensuojeluun käytetyt menot ovat olleet 6 miljoonan luokkaa Oulussa. Pari vuotta sitten koko Suomessa käytettiin lastensuojeluun n. 60 miljoona euroa vuodessa. Oulun osuus näistä menoista on asukasmäärään nähden valtavan iso. Lastensuojelu on korjaavaa toimintaa, ja jotta sen kustannukset saataisiin tulevaisuudessa hallintaan, on ennaltaehkäisyyn panostettava alkuun enemmän. Tällä tarkoitan panostamista neuvolatoimintaan, lapsiperheiden kotipalveluun, päivähoitoon ja opetustoimeen. Lastensuojeluun on luotava riittävästi resursseja, jotta työntekijät voivat hoitaa vasen laita perheitä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä, jolloin ongelmat eivät ole vielä niin suuria. Näin saatavilla hyvillä tuloksilla on mahdollista välttää korjaavien palveluiden kustannusten jatkuva kohoaminen. Ennaltaehkäisyyn tarvitaan oma yksikkö Neuvoloissa on viime vuosina kehitetty uudistuksia esim. perhevalmennukseen ja lapsen laajaan 4-vuotistarkastukseen. Hyväksi havaitut käytännöt ovat kuitenkin joutuneet uusien säästöjen kohteeksi. Tällainen jojottaminen pitää saada loppumaan. Oulu tarvitsee ennaltaehkäisevään työhön oman yksikön, jonne pitää rekrytoida todella ennaltaehkäisystä kiinnostuneita, kaukokatseisia esimiehiä. Matti Rauhala: Nuorten kiireelliset huostaanotot sekä laitossijoitukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Lastensuojelun, perheneuvolan, sosiaalitoimen ja koulun on yhdistettävä toimiaan, että perheille voitaisiin tarjota tukea mahdollisimman varhain. Sydäntä 11 lähellä Yhteistyöllä tukea perheille Perheiden avun saantia helpottamaan on Oulussa perustettu uusi työryhmä, mikä voi antaa tukea perheelle matalan kynnyksen periaatteella ilman lastensuojeluasiakkuutta. Tukea koulussa oppilaille on pystytty lisäämään psyykkareitten avulla. Mikko Viitanen, Oulun Energian johtokunnan jäsen: Omien liikelaitosten puolesta Oulussa on eniten kunnallisia liikelaitoksia Suomessa. Liikelaitokset tulouttivat viime vuonna kaupungin talouteen 33,4 miljoonaa euroa, josta 21 miljoonaa Oulun Energia. Oulun Energian yhtiöittäminen on onnistuttu estämään mm. oululaisten valtaenemmistön tuella. Liikelaitoksen etuna on, että Oulu säästyy vuosittain noin 10 miljoonan euron yhteisöverolta tulonsiirtona valtiolle. Liikelaitoksessa kaupunginvaltuusto ja luottamushenkilöt tekevät päätökset. Osakeyhtiön päätökset tehdään salaisina. Osakeyhtiöiden johtajien järjettömän suuret optiopalkkiot eivät onnistu liikelaitoksessa. Osakeyhtiöiden ns. asiantuntijahallituksista on tullut hyvä veli -verkoston keskinäinen palkitsemiskerho. Eduskunta valmistelee EU:n kilpailulakiin vedoten kuntien liikelaitosten yhtiöittämispakkoa. Sitä pitää vastustaa. Liikelaitosta on vaikeampi yksityistää. Oulu ja Helsinki ovat suurimmat häviäjät. Oikeisto ja keskusta ovat toteuttaneet yhtiöittämisiä monissa kaupungeissa periaatteellisista syistä. Laki ei siihen pakota eikä lakiesitys koske monopolitoimintaa, kuten vesihuoltoa eikä sisäisiä tukipalveluja. mielipiteitä: Jouni Kesti, ehdokas, sit: Älkää äänestäkö minua! Kuntavaalit lähestyvät, maailma on sekaisin ja uusi uljas Oulu vielä enempi sekaisin. Hajoita ja hallitse, sanoisi Rooman keisari, jos eläisi. Tuskinpa hänkään haluaisi elää näin hiutaleiksi hakatussa maailmassa. Mutta eipä hätää! Kyse on vain ikuisesta taistelusta luottamusmiesten ja virkamiesten välillä. Lepsuimmat poliitikot asettuvat virkamiesten taakse ja virkamiehet käyttävät toki tilaisuutta hyväkseen. Jos kyselet syytä moiseen vastuunpakoiluun, saat vastaukseksi SUHDAN- NEBAROMETRISEN TASAPAINO- KORJAUSLIIKKEEN, VALLITSEVAN TALOUSTILANTEEN OIKAISEMISEN JA INFLATOORISEN VAIKUTUKSEN HEIKENTÄMISEN. Tämä lauseke toimii kuin taikasana, kun perustellaan leikkauksia koulu- tai sosiaalitoimesta kovemmille toimialoille. Kaupunkilaisiahan ne ovat keinottelijatkin. Mutta pitääkö muiden kaupunkilaisten olla siunaamassa tätä keinottelua? Olen joskus ehdottanut, että luodaan näille keinottelijoille oma leikkiraha, ettei heidän tarvitse keinotella toisten ruokarahoilla. Ei keinottelu kylläkään siihen lopu. Pääomapiirit tappelevat nimittäin verissä päin keskenään, kaikesta kakunjakoon liittyvistä hankkeista. Arvaa kuka tämänkin maksaa. Hävinnyt osapuoli tulee itkua vääntäen kaupungin kassalle sanoen: SUHDANNEBAROMETRISEN TASAPAINOKORJAUSLIIKKEEN... Ne valtuutetut, jotka omistavat tämän hävinneen osapuolen osakkeita äänestävät tietysti SUHDANNEBAROMETRISEN TASAPAINOKEIKAN puolesta. Pitäisikö näillekin keksiä oma raha ja hiekkalaatikko (valtuusto), etteivät taas olisi toisten kukkarolla sähläämässä? Mutta ei tässä auta heittää huulta. Pitänee lähteä kähinään mukaan, kun puheet eivät auta. Asioille pitää saada riittävästi kannatusta. Tämän tietää myös vastapuoli. Pelaamme samalla nurmella. Jälkipeli käydään nurmen alla ja sitä yleensä käyvät äänestämättä jättäneet. Tunnetun pyöräilijän, Jouni Kestin näkemys kotikaupungistaan. Vinkkejä Kallioparkki -koalitiolle Verovarojen haaskausta ja Kankkulan kaivoon heittämistä harrastava Oulun kallioparkki-koalitio voisi seuraavaksi sijoittaa kaupungin miljoonia a) Fennovoiman ydinvoimalan osakkeisiin b) Eurobondeihin c) Islannin ilmapuolustukseen Nimim. Kansan kärttyisä käsi Lemminkäinen vie, vikiseekö Oulu? Liikennevirasto maksoi kehäradan suuaukon lisätyöt, kun Lemminkäinen kieltäytyi maksamasta virhettään. Kunnat hakevat Lemminkäiseltä parinsadan miljoonan korvausta takavuosien asfalttikartellista. Lemminkäinen urakoi kallioparkkia ja Kastellin suurkoulua. Kuinka Oulun käy? Vaka vanha Jokainen äänestäjä voi vaikuttaa planeettamme kohtaloon. Asiantuntijapalvelu Kemppainen Käännös-, tulkkaus- ja konsultointipalvelua. Viralliset käännökset turkki-suomi. Käännökset ja tulkkaukset suomi-turkki-englanti. Pasi Kemppainen FM, virallinen kääntäjä Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton jäsen Talvitie 12, 90530, Oulu Sähköposti: GSM vasen laita 2012 Julkaisija: Oulun Vasemmistoseura Päätoimittaja: Mikko Viitanen Taitto: Jari Holappa Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino 2012

12 12 vasen laita Jonas Björkbacka: Palvelut oikeille raiteille! Sydäntä lähellä Vasemmistoliiton Oulun ehdokkaista nuorin, 19-vuotias Jonas Björkbacka haluaa rotia joukkoliikenteen hävyttömän heikkoon tilaan. Hän panostaisi myös nuorten mielenterveystyöhön. Molemmat ovat kuumia perunoita Oulun nuorten keskuudessa. Oulussa bussilippu maksaa 3,20 euroa, joten asiointireissu Kelaan vie matkakortittomalta 6,40. Oulun pitää panostaa joukkoliikenteeseen niin että kertalipun hinta saadaan laskettua kahteen euroon. Ja Citybussit kulkemaan myös Itä-Tuiran kautta, Björkbacka sanoo. Hän kartoittaisi myös raitiovaunuliikenteen mahdollisuudet Oulun seudulla. Esimerkiksi Tampereella on vastaavaa selvitelty. Nuorten mielenterveyspalvelujen heikkouksista on Oulussa kovasti puhuttu, mutta tekoja ei juurikaan ole näkynyt. Nuorisovaltuusto ONE nosti asian esille ja sai vastakaikua päättäjiltä, puheiden tasolla. Harjoitettu politiikka taas on vienyt päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi suosittu matalan kynnyksen palvelu Nuorten neuvola lakkautettiin kuluvalla valtuustokaudella. Ongelma ei Björkbackan mukaan ratkea lämpimillä sanoilla eikä yleisellä kauhistelulla. Nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää resursseja ja rahaa. Koulupsykologille voi olla kuukausien jonot, se on täysin kohtuuton aika apua tarvitsevalle nuorelle. Jonotusaika on lyhennettävä korkeintaan kahteen viikkoon. Verotuloja pitää käyttää tähän eikä kaupunginjohtajien palkankorotuksiin. Äänestä ydinvoima historiaan, aktiivi Jonas Björkbacka. Kuva: Hanna Holappa Ydinvoima on menneisyyden vaihtoehto. Kuva:Arto Havana Kaisa Vainio: Kaikenikäiset tarvitsevat palveluja Uuden Oulun asukkaille tulee turvata yhdenvertaiset palvelut. Muuten kuntaliitokselta putoavat perustelut pois. Palvelut eivät ole vain jonkin ihmis- tai ikäryhmän asia vaan kaikkien asia ja oikeus. Omasta perheestäni tiedän eri sukupolvien tarpeet ja myös pelot, jotka liittyvät varsinkin uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelujen saatavuus ja taso vaikuttavat laajasti asukkaiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Jos halutaan Ouluun uusia asukkaita tai halutaan pitää kiinni nykyisistä asukkaista on palveluilla suuri merkitys. Siksi uudessa Oulussa on huolehdittava siitä, että asukkaille on tarjota kunnolliset koulutus-, terveydenhoito-, sosiaali-, nuoriso-, päivähoito- ja kulttuuripalvelut. Yhdenvertaisesti. Humanisti Oulun yliopistosta, Kaisa Vainio. Kuva:Arto Havana Lastentarhanopettaja ja kuntavaaliehdokas Minna Kuusisto kannustaa oululaisia asukastoimintaan. Kuva:Arto Havana Minna Kuusisto: Sukupolvien kohtaamisia, yhteisöllisyyttä Ouluun tulisi saada lisää matalan kynnyksen tapahtumia ja eri- ikäisten yhteistyötä, sanoo Keskustan-Heinäpään asukastoimintaan kuutisen vuotta aktiivisesti osallistunut Minna Kuusisto. Kuusisto on avoimen päiväkodin lastentarhanopettaja. Hän kertoo perheiden toivovan tilaisuuksia tutustua muihin oululaisiin. Toivetta on toteutettu asukastuvan kanssa ja sukupolvien kohtaamiseen kannustaen. Hienoja kokemuksia onkin saatu: Pauli-pappa vierailee säännöllisesti päiväkodilla, lapsiperheet retkeilevät vanhusten kanssa esimerkiksi Turkansaaressa ja leipovat yhdessä pipareita. Avoimen päiväkodin lapset ovat monena vuonna käyneet laulamassa vanhusten palvelutalolla. Yhteisöllisyyttä voi rakentaa ihan ilmaiseksikin, mutta aktiivisuutta se kysyy, Kuusisto sanoo. Asukastuvan lapsi- ja nuorisotoimikunta järjestää vuosittain kaksi suurta, ilmaista lastentapahtumaa, joihin sisältyy myös idea omaan ympäristöön tutustumisesta ja alueen haltuunotosta. Talvitapahtumassa Hollihaan puistossa voi rakentaa vaikka igluja. Syksyisin ennen koulujen alkua on tapahtuma lasten liikennepuistossa, jonne tänä syksynä tuli toista tuhatta ihmistä. Mari Vähäkuopus: Selkokieltä heprean tilalle Pienituloiset ja köyhät, nuoret ja työttömät jäävät kohtuuttomasti sivuun kuntapolitiikassa ja heidän puolestaan päättävät päättäjät, joilla on aivan erilaiset resurssit käytössään. Tämä pitäisi korjata, sanoo myyjä, kuntavaaliehdokas Mari Vähäkuopus. Hän muistuttaa, että Oulu on täynnä pienituloisia. Työttömyyspelkoa on runsaasti myös ei-nokialaisilla, esimerkiksi palvelualoilla. Keskokin on ilmoittanut jättimäisistä ytneuvotteluista. Vähäkuopus vaatii kaupungin asiakirjoihin selkokielisyyttä. Nyt ne pursuavat vieraannuttavaa ja käsittämätöntä byrokratiakieltä. Politiikka ei ole avaruustutkimusta. Valtuustoon tarvitaan arkijärkeä. Päättäjiksi pitäisi saada myös työttömiä, esittää Mari Vähäkuopus. Kuva: Maija Aalto TILAA tutustumishintaan 10 /2 kuukautta. puh. (08)

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Oulu, 42 edustajaa Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Nämä 79 valittua edustavat sinua. Antero Aakko insinööri, myyntijohtaja Allu Alatalo 48 vuotta myynti- ja markkinointipäällikkö Kyösti Asikainen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020 Kyselytutkimus elo-syyskuu 2012 Tärkeimmät löydökset Tutkimuksen taustaa Success Clinic Oy ja Tervemedia Oy toteuttivat 13.8.- 18.9.2012 kyselytutkimuksen suomalaisen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

Perusopetus / Pajuluoman koulu Luokanopettaja (2) virka 1.8.2012 40 600 - uudet virat, kustannuslisäys 97 500 /vuosi

Perusopetus / Pajuluoman koulu Luokanopettaja (2) virka 1.8.2012 40 600 - uudet virat, kustannuslisäys 97 500 /vuosi Henkilöstösuunnitelma 2012 2015 Hj 29.8.2011, 136 Seinäjoen kaupungin henkilöstösuunnitelman 2012 2015 valmistelu edellyttää henkilöstöresurssin kokonaisarviointia. Valmistelun lähtökohtana on, että henkilöstölisäykset

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat:

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat: Kunnanhallitus 75 24.02.2015 Kunnanhallitus 100 09.03.2015 EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 618/0/06/060/2014 Khall 24.02.2015 75 Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 Kunnallisvaaliehdokkaiden /laisuus Laajavuori 11.10.2012 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kaupungin strategisesta kehi/ämisestä 1. Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 09/2014

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 09/2014 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 09/2014 KOKOUSAIKA 17.06.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 92 93 94 95 96 97 46 98 99

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet.

Dündar-Järvinen Aila SDP Kaikki sidonnaisuuteni löytyvät kotisivuiltani, kohdasta luottamustehtävät http://www.elisanet. Sidonnaisuustiedot: 29.7.2015 Virat, toimet, ammatit, tehtävät 1. Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen virat 2. Palkattu toimi yksityisessä yrityksessä tai yhteisössä 3. Ammatin ja elinkeinon harjoittaminen

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA SUUR-SAVON HALLINTO 2016

OSUUSKAUPPA SUUR-SAVON HALLINTO 2016 OSUUSKAUPPA SUUR-SAVON HALLINTO 2016 JOROINEN RANTASALMI ENON- KOSKI SAVONRANTA KERIMÄKI SULKAVA HIRVENSALMI PERTUN- MAA RISTIINA PUUMALA HALLITUS 2016 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hämäläinen Heikki

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi Varavaltuutettu Antti Ahosen ja kahden muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite: Lapsiperheissä on tulevaisuus lasten kotihoidontuen Hämeenlinna-lisään on löydyttävä kestävä, pysyvä ratkaisu KV

Lisätiedot