Liite 4. TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 4. TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016"

Transkriptio

1 Liite 4. TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016

2 TORNIONLAAKSO Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka ja yhteisyyspyrkimykset toteutuvat konkreettisesti, kun niitä sovelletaan käytännössä kuntien, asukkaiden, viranomaisten, elinkeinoelämän ja organisaatioiden välisessä rajanylisessä yhteistyössä. Täällä on olemassa rajanylinen yhteinen identiteetti ja kansalaisten ja laitosten välisellä valtakunnanrajat ylittävällä kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Tornionlaaksossa on rajaseutuosaamista, joka on ainutlaatuista Pohjoismaissa, ja alue on tänä päivänä esikuva EU:ssa. Tornionlaakson omaleimaisuus perustuu alueella kohtaavaan neljään kulttuuriin ruotsalaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja saamelaiseen. Yhteisen historian aikana syntyneellä yhteistyökulttuurilla ja osallistumisella on ratkaiseva merkitys tulevalle kehitykselle. Alueen mahdollisuudet koostuvat moniulotteisen kuntien välisen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, koulutussektorin ja kulttuurin aloilla tapahtuvan rajanylisen yhteistyön kautta syntyvistä synergiavaikutuksista. Tornionlaakson on aika vapauttaa ja panna liikkeelle koko sen alueelta löytyvä kehittämispotentiaali. TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Tornionlaakson Neuvosto perustettiin toukokuussa Tornionlaakson kunnat Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö, Haparanda, Övertorneå, Pajala, Kiiruna, Storfjord, Kåfjord ja Nordreisa muodostavat Tornionlaakson Neuvoston, joka on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin. VISIO JA TAVOITTEET Pyrimme luomaan hyvät kasvuedellytykset hyvinvoinnin ja yhteishengen turvaamiseksi. Haluamme, että väestön toimeentulomahdollisuudet paranevat ja että alueemme saa mahdollisuuden kehittyä pitkäjänteisesti ja vakaasti. Haluamme turvata monelle alalle ulottuvalle yhteistyöllemme mahdollisuuden kehittyä pohjoismaiden välisiksi kuntayhtymiksi, yhteisiksi yli valtakunnanrajojen toimiviksi lasten ja nuorten kouluiksi ja yhteisiksi elinkeinoelämän laaja-alaisiin rekrytointitarpeisiin vastaaviksi valtakunnanrajan yli ulottuviksi työmarkkina-alueiksi. Tavoitteena on, että alueen yliopistoihin Ouluun ja Rovaniemelle sekä Luulajaan ja Tromssaan kerääntynyt tieto on entistä paremmin yhteiskuntasuunnittelun, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden saavutettavissa. Pyrkimyksemme on kehittää ympäristöjä, joissa asukkaiden ja elinkeinoelämän on helpompi hyödyntää alueelle ominaisia voimatekijöitä. Haluamme luoda suomalais-ruotsalais-norjalaisille yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa valtakunnan rajojen yli alueen rajanylisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia yhdistäen ja hyödyntäen, ja saada siten aikaan uusia synergiavaikutuksia ja kokoonpanoja. Päämääränämme on kehittää Tornionlaaksosta Euroopan integroiduimman raja-alueen. MAANTIETEELLINEN JAKO Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntien edustama alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen seuraavasti: Vyöhyke 1.: Nordreisa Kåfjord Storfjord Kiiruna Muonio Enontekiö Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Övertorneå Pello Ylitornio Vyöhyke 3.: Haaparanta Tornio Vyöhykkeet työskentelevät Tornionlaakson Neuvoston vahvistamien toimialojen mukaisesti, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. 2

3 TOIMINTA ARCTIC DEVELOPMENT REGION Arctic Development Region (ADR) on yhtenäinen maantieteellinen Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla sijaitseva alue. Alue käsittää Tromssan fylken, Tornionlaakson ja osan Botnian käytävästä (Bothnian Corridor), Luulajan ja Oulun kaupungit mukaan lukien. ADR:n alueella asuu yli 1 miljoona ihmistä ja se on siten arktisen alueen tiheimmin asuttu vyöhyke, myös kansainvälisessä mittakaavassa. ADR:n tavoitteena on edistää ja vauhdittaa vahvaa pohjoismaiden välistä yhteistyötä mm. elinkeinoelämän ja koulutuksen alalla, työmarkkinoilla sekä infrastruktuurin suhteen. Yhteisen pohjoismaisen kulttuurin lisäksi vyöhykettä yhdistävät samankaltaiset haasteet. Alueen kehittämismahdollisuuksia voidaan hyödyntää maanläheisellä ja konkreettisella yhteistyöllä. Lähtökohdat: Arktisen alueen poliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa koko ajan sekä pohjoismaisessa että kansainvälisessä mittakaavassa. EUn pohjoinen ulottuvuus laajenee yhä enemmän käsittämään arktisen alueen. Yhteistyön tarve kasvaa poliittisilla areenoilla, elinkeinoelämässä, julkishallinnossa, tutkimusja kehittämistyössä sekä koulutussektorilla ja työmarkkinoilla. Kansallista ja kansainvälistä työtä tehdään koko ajan arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen edistämiseksi ja helpottamiseksi. Uusia laivareittejä avataan ja arktinen merenkulku kasvaa Suunnitteilla on hyvin suuria infrastruktuuri- ja luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtääviä investointeja. Kasvun kriteerejä: Yhteiset viralliset, alueen kehittämiseen tähtäävät yhteistyöelimet Elinkeinoelämän ja työvoiman rajanylitysten helpottaminen Tehokkaat kuljetusjärjestelmät Yhteiset teollisuuden, koulutuksen ja sosioekonomian standardit Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rajanylinen organisointi Alueellinen tilastointi Vahvoja kasvu- ja osaamiskeskuksia jokaisessa maassa 3

4 Hyöty: Pohjoismainen yhteistyö konkretisoituu Kansainvälistymisaste nousee Julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutus kasvaa Kuntien ja kasvukeskusten välinen yhteistyö tehostuu Vaikuttaa myönteisesti elinkeinoelämän kasvuun Elinkeinoelämä kasvaa ja monipuolistuu Investointimarkkinat kasvavat Työmarkkinat laajentuvat Koulutusmahdollisuudet lisääntyvät Liikennekäytävät kehittyvät, logistiikka paranee Liikennejärjestelmät tehostuvat koordinoinnin tuloksena Kehittämispanostukset: (Hanketoimintaa rajanyliset osahankkeet) Elinkeinoelämä Koulutus Infrastruktuuri, logistiikka, liikennejärjestelmät, tietoyhteydet Työmarkkinat Energia-ala 4

5 Kuva: LKAB JÄÄMEREN RATA Laurilan ja Kolarin välisen rataosuuden sähköistäminen, sekä radan jatkaminen Suomen Kolarista Norjan Skibotten:iin, on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Radan taloudellisten edellytysten jatkuvaan seurantaan on tarvetta niin alueellisissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä ja pitkällä tähtäimellä. Tornionlaakson Neuvosto on aiemmin yhteistyössä Storfjordin kunnan ja Tromssan fylken kanssa teettänyt kaksi Jäämeren rataa koskevaa konsulttiselvitystä, joissa on tutkittu rataosuuden teknisiä ja markkinataloudellisia edellytyksiä. Alueen kaivosteollisuus käyttää Narvikia rautamalmin vientisatamana. Jäämeren rata nähdään Suomen mahdollisuutena saada yhteys jäättömään satamaan Skibottenissa. Rautatien jatkaminen vahvistaisi samalla Pohjoismaiden yhteistä rajanläheistä infrastruktuuria ja täydentäisi olemassa olevaa ja suunniteltua kuljetusinfrastruktuuria Pohjois- Ruotsissa. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa tätä työtä läheisessä yhteistyössä kuntien sekä alueellisten toimijoiden kanssa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Toimenpiteet: (Edunvalvonta) Edunvalvontaa sekä Pohjoiskalotin ja Barentsin alueen liikennesuunnittelun seurantaa pohjoismaisissa ja kansallisissa yhteyksissä Jäämerenratahanketta edistetään myös ADR:n puitteissa 5

6 Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntien kattama maantieteellinen alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: Vyöhyke 1.: Nordreisa Kåfjord Storfjord Kiruna Enontekiö Muonio Työryhmä joka koostuu yllä mainittujen kuntien elinkeinojohtajista. Työ on integroitu Tornionlaakson Neuvoston toimintaan, mutta ryhmä rajautuu maantieteellisesti. Elinkeinoelämän kehittäminen vyöhykkeellä kohdistuu verkostojen rakentamiseen, matkailun kehittämiseen, rajakaupan edistämiseen, osaamisen kehittämiseen, naapurialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja paikallisen elinkeinoelämän aktivointiin yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Övertorneå Pello Ylitornio. Työ integroidaan muuhun elinkeinoelämän kehittämistyöhön ja sitä tehdään läheisessä yhteistyössä kuntien ja kunnallisten kehittämisyksiköiden kanssa. Työ painottuu erityisesti kaivostoimintaan, elinkeinoelämän rajanylisen yhteistyön edistämiseen, sekä matkailuelinkeinoon. Vyöhyke 3.: Tornio - Haparanda Työ integroidaan muuhun elinkeinoelämän kehittämistyöhön, jossa painotetaan erityisesti metalli-, puutuote-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuutta sekä kauppaa ja matkailua. Yhteistyötä tehdään Tornion kaupungin elinkeinoelämän kehittämisyhtiö Team Botnian ja Haaparannan kaupungin Tillväxtkontoret:in kanssa. 6

7 NORJAN POHJOISALUEPANOSTUS Norjan hallitus pitää pohjoista aluetta Norjan tärkeimpänä strategisena, tulevien vuosien panostusalueena. Hallituksen politiikan päätavoitteena on kestävän kasvun ja kehityksen luominen Pohjois-Norjassa. Keskeisiä asioita ovat osaamiseen perustuva elinkeinoelämän kehittäminen, innovaatiotoiminta ja yrittäjyys. Taloudellisen toiminnan kestävyyden varmistamiseksi panostetaan yhä enemmän ympäristöasioihin. Pohjoisaluepanostus on laajaa ja monipuolista ja siihen kuuluu muun muassa kansainvälinen yhteistyö, tiedonsiirto, tutkimus ja kehittäminen sekä elinkeinoelämän kehittäminen ja ympäristöturvallisuus. Osaamiseen perustuva elinkeinoelämän kehittäminen synnyttää lisäarvoa ja edesauttaa luonnonvarojen kestävämpää hyödyntämistä. Meriviljelyä, merellistä sektoria, matkailuelinkeinoa ja avaruustoimintaa pidetään pohjoisen tärkeinä elinkeinoaloina. Öljyteollisuus sijoittuu yhä pohjoisemmaksi ja tuo merkittäviä kerrannaisvaikutuksia pohjoisille maakunnille. Hallitus ehdottaa lisämäärärahoja geologiseen kartoitukseen sekä mineraalivarojen inventointiin pohjoisessa. Ilmastotutkimukseen ja erityisesti kalakantojen tutkimukseen ja ympäristömyrkkyjen vaikutusten selvittämiseen myönnetään lisävaroja. Kansojen välinen yhteistyö on tärkeä osa pohjoisten alueiden politiikkaa. Kun ihmiset kohtaavat yhteisten aktiviteettien parissa syntyy yhteisymmärrystä ja luottamusta, joka vaikuttaa myönteisesti pohjoisen alueen vakauteen ja kehittymiseen. Naapurimaiden välisen dialogin lisääminen, kumppanuuksien ja liittoumien rakentaminen pohjoisaluepanostuksen osa-alueilla on siksi tärkeää. Norjan taholta kiinnitetään kuljetusinfrastruktuuriin edelleenkin suurta huomiota, vuosille hyväksytyn kansallisen kuljetussuunnitelman (NTP) kautta. Tarkastelussa ovat muun muassa ehdotukset uusiksi rautatiepanostuksiksi. Suunnittelu tapahtuu kokonaisvaltaisesti olemassa olevan infrastruktuurin ja tulevaisuuden panostusten pohjalta. Tämä käsittää myös Suomen ja Ruotsin pohjoiset osat. Norjan pohjoisaluepanostus antaa paremmat mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseen Tornionlaakson Neuvoston norjalaisten jäsenkuntien kanssa. Se sisältää rahoitusmahdollisuuksia, joita voidaan ohjata myös rajanyliseen yhteistyöhön. On tärkeää, että Tornionlaakson Neuvosto käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta. Toimenpiteet: (Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, edunvalvonta) Pohjoisaluepanostuksen hyödyntäminen arktisen yhteistyön kanavana Uusien yhteistyömuotojen käynnistäminen mm. Arktisen Neuvoston kanssa Kumppanuuksien ja liittoumien rakentaminen, benchmarking Energiasektorin yhteistyöedellytysten kartoittaminen Faktatiedon kerääminen alueesta ja siitä tiedottaminen esim. ADR-hankkeen puitteissa 7

8 Kansainvälisten yritystapaamisten tarkoituksena on Pohjoiskalotin yritysten, tuottajien, myyjien, alihankkijoiden, markkinoijien ja elinkeinoelämän etujärjestöjen yhteen saattaminen, kumppanuuden ja kehittämisen merkeissä. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa monivuotista ja kiinteää yhteistyötään yrittäjäjärjestöjen, Lapin yrittäjien, Företagarna i Norrbotten:in ja Bedriftsförbundet:in kanssa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Rajanylinen MatchMaking Työ rajaesteiden poistamiseksi, sekä yrityksiin kohdistuvan rajaneuvonnan kehittäminen Erityisalojen Matchmaking-tapahtumia, esim. kaivosteollisuus sekä matkailu Nuorten yrittäjien MatchMaking Suora MatchMaking eri yrittäjäryhmille Rajanylisten elinkeinoelämän verkostojen kehittäminen Kuva: norden.org UUSIUTUVA ENERGIA Bioenergia-alan kehitys on intensiivistä alueellamme. Toimijoiden väliset rajanyliset yhteydet ovat kuitenkin edelleenkin vähäiset. Tornionlaakson Neuvosto on yhteistyössä Perämerenkaari-yhdistyksen kanssa toteuttanut useita alueen bioenergia-alan kehittämistä kartoittavia selvityksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen kehittämispotentiaali on erittäin suuri. Bioenergia-alan tekninen osaaminen kasvaa ja alueen yliopistoissa tapahtuva tutkimustyö vauhdittaa omalta osaltaan kehitystä. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa osallistumistaan kehittämistyöhön tulevina vuosina edistämällä bioenergia-alan piloottihankkeiden toteutumista, sekä jatkaa työtä rajanylisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämiseksi. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) 8

9 Tekniikan kehittämiseen ja bioenergian - sisältäen myös aurinkoenergian - käytön lisäämiseen kunnan energiahuollossa Paikallisten energiatuotantohankkeiden/pilottihankkeiden edistäminen Rajanylisten tuottaja käyttäjä kehittäjäverkostojen luominen Selvittää Norjan uusiutuvan energian tuontimahdollisuuksia Tornionlaakson Yhteistyö Perämerenkaaren toimijoiden kanssa Kuva: Kuntaliitto RAJANYLINEN NUORISOYHTEISTYÖ Nuorten välisen rajanylisen kanssakäymisen kaikinpuolinen edistäminen ja tukeminen kuuluu alueemme merkityksellisiin tulevaisuudenkysymyksiin. On tärkeää lisätä nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa rajayhteistyöhön Tornionlaaksossa. Nuorisoneuvostot rajan molemmin puolin ovat resurssi yhteistyön aktivoimiseksi. SOME luo erinomaiset edellytykset rajanyliseen verkostoitumiseen. Sen lisäksi tarvitaan kokoontumispaikkoja esim. nuorisokahviloita jossa nuoret rajan kummaltakin puolen voivat kokoontua säännöllisesti. Toimenpiteet: Nuorisoneuvostojen kautta tehtävän työn rajanylinen aktivoiminen, edistämien ja tukeminen Nuorten kohtaamispaikkojen järjestäminen kuntapareittain Nuorille osoitettujen teema-kokousten järjestäminen Työelämän rajanläheisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen, esim. rajanylisen työharjoittelun kautta Nuorisoyhteistyötä laajentavat Interreg-hankkeet, esim. kielitaidon lisäämiseen tähtäävät hankkeet 9

10 Kuva: Johannes Jansson/norden.org RAJAKUNNALLINEN BENCHMARKING "Bennchmarking":in päämääränä on saattaa yhteen kunnallisia hallintoja kuntapareittain valtakunnan rajalla Tornionlaaksossa. Tarkoituksena on naapurikuntien välinen tiedonvaihtaminen kumpaisenkin osapuolen työtavoista, laista ja asetuksista, mutta ennen kaikkea niiden alueiden ja kohteiden tunnistaminen, joilla kehittämispyrkimykset ovat samankaltaisia. Parhaassa tapauksessa tämä voi johtaa yhteiseen resurssien käyttöön sekä infrastruktuurin että henkilöstön osalta. Koordinointihyödyt voivat olla merkittävät. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Päiväkotitoiminnan, koulutoimen, sosiaalitoimien, vanhustenhuollon, ym. välisen yhteistyön aloittaminen Julkiset hankinnat Kunnallistekniikkaa koskeva, viemärien puhdistukseen, ympäristö- ja ilmastotyöhön, kierrätykseen, jätteiden käsittelyyn, liittyvä yhteistyö Energiatekniikka-alan yhteistyö It-sektori, rajanylisen laajakaistan kehittäminen, yhteinen ja integroitu tietojen käsittely, yhteiset palvelimet ja koordinoidut käyttöä, huoltoa ja kehittämistä koskevat toimenpiteet Työ rajanylisen paikallisliikenteen aikaan saamiseksi Tornionlaaksossa Kuntien työntekijöiden yhteiset koulutuspäivät Kuva: Ville Vähä TORNIONJOEN VESISTÖN LOHI Tornionlaakson kunnat ovat voimakkaasti mukana Tornionjoen vesistön lohta koskevissa kysymyksissä. Kunnat ovat yksimielisiä siitä, että luonnon lohi on tärkeä luonnonvara, jota on 10

11 hoidettava ja vaalittava tuleville sukupolville. Eteläiselle Tornionlaaksolle on tärkeää sekä rannikkokalastuksen että jokikalastuksen kehittäminen. Ylempänä jokilaaksossa sijaitseville kunnille on kalastusmatkailun kehittäminen luonnollisesti hyvin tärkeää. Tornionlaakson Neuvostolla on avainasema kalastusasioita koskevan yhteistyön kehittämisessä kuntien rajojen yli. Perämeren lohikomitea, "The Salmon Committee of the Bothnian Bay (SALCOM)", muodostuu Lapin liiton, Norrbottenin lääninhallituksen, Lapin Ely-keskuksen, Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Tornionlaakson Neuvoston edustajista. Osallistumme SALCOM:in työhön, jonka tarkoituksena on muun muassa kehittää lohikalastusta Tornionjoen vesistöalueella ja jokisuussa. Kanslia tekee yhteistyötä Rajajokikomission, Lapin liiton ja Norrbottenin lääninhallituksen kanssa Brysseliin suunnatun lobbauksen lisaäämiseksi. Tämä tapahtuu muun muassa seminaarien sekä aktiivisen stakeholder-työn kautta. Toimenpiteet: (Edunvalvonta, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa) Yhteistyö Rajajokikomission, Norrbottenin lääninhallituksen ja Lapin liiton kanssa SALCOM:n kautta Seminaarien ja tiedotustilaisuuksien järjestelyihin osallistuminen Lobbaus yhteystyössä yllä mainittujen toimijoiden sekä Brysselin North Sweden- ja North Finland- konttoreiden kanssa. TORNIONLAAKSON KULTTUURI Kuntien, yhdistysten ja järjestöjen välisen yhteistyön historiallinen perusta on yhteinen Tornionlaakson kulttuuri. Se on tärkeä henkisen infrastruktuurin vahvistamiselle, joka puolestaan luo perustan yhteiskunnan taloudelliselle sekä muulle kehittymiselle. Tornionlaaksossa on toimiva kulttuuriverkosto, Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmä, joka on vuosien varrella toteuttanut monta, tornionlaaksolaisten arkipäivään liittyvää projektia. Tornionlaakson kulttuurielämä on monikulttuurista ja siihen kuuluu koko joukko tapahtumia kuten näyttelyitä, festivaaleja, teemapäiviä, rajanylistä teatteritoimintaa jne. Alueella on maakuntamuseon ja kotiseutumuseoiden verkosto, joka toimii kulttuurielämän voimavarana. Tornionlaakson Neuvosto tukee Tornionlaakson Taidehalli hanketta, jonka tarkoituksena on perustaa klassinen, kansainvälisesti suuntautunut taideyksikkö, jolla on merkitystä koko Tornionlaaksolle. Rajan yli tapahtuva kulttuurivaihto kylien kesken on monesti rajayhteistyön kehittämisen edellytys ja sitä kautta saadaan kytkentä matkailuelinkeinoon ja alueellamme vieraileviin ihmisiin. Eräs tärkeimmistä yhteistyön aloista on nuorten välisen valtakuntien rajojen ylittävän yhteistyön kaikenpuolinen edistäminen Tornionlaaksossa. Toimenpiteet: (Verkostotyötä, hanketoimintaa) Työ Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmän kautta 11

12 Tornionlaakson vuosikirjan julkaiseminen Tornionlaakson kulttuurikalenterin laatiminen Benchmarking AREENA TORNIONLAAKSO Kehittämishanke Areena Tornionlaakson tarkoituksena on kannustaa kaikenlaista, kaikki rajat ylittävää, luovaa yhteistyötä (yhdyskuntien, elinkeinoelämän, organisaatioiden ja yksityisten välillä) kaikissa Tornionlaakson Neuvoston jäsenkunnissa. Yhteistyöllä vahvistetaan koko Tornionlaakson yhteistä vetovoimaa. Areena Tornionlaakso toimii yrityselämän ja kulttuuri- ja urheilutoimijoiden välisen vuorovaikutuksen foorumina. Tavoitteena on luoda kasvua. Suurten, korkeatasoisten ja vetovoimaisten tapahtumien kautta alueelle voidaan houkutella lisää kävijöitä, tehdä aluetta tunnetummaksi ja terävöidä sen profiilia, mikä vuorostaan johtaa myönteisiin kerrannaisvaikutuksiin. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyä alueen yritysten kanssa. Areena Tornionlaakson tarkoitus lisäksi on kannustaa uusien tapahtumien käynnistämistä, kehittää jo olemassa olevia ja edesauttaa uusien luovien alojen yritysten syntymistä alueella. Areena Tornionlaakson tarkoituksena on lisäksi kuntien kulttuuri- ja elinkeino-osastojen/elinkeinoyhtiöiden välisen yhteistyöhön tiivistäminen. Tarkoituksena on myös vahvistaa kulttuuri- ja taidealan osaamista elinkeinoelämässä alueen kilpailu- ja innovaatiokyvyn lisäämiseksi. REVONTULTENTIE Revontultentien reitti kulkee jylhien tuntureiden ja Suomen, Ruotsin ja Norjan koskimaisemien halki. Se lähtee Perämeren rannikolta valtatie 8:aa ja valtatie 99:ää Tornionjokea ja Suomen ja Ruotsin rajaa myötäillen. Tie saavuttaa Suomen korkeimman tieosuuden Kilpisjärvellä Käsivarressa ja jatkuu sitten Norjan puolelle ja Storfjordin ja Balsfjordin kautta Tromssaan. Tien varrella on kaiken kaikkiaan seitsemän rajanylityspaikkaa ja se seuraa monilta osin myös Struven kolmiomittausketjun pohjoisinta osuutta. Matkailullisesti tie solmii yhteen Suomen, Ruotsin ja Norjan ja tarjoaa ainutlaatuisen matkan erilaisten maisemien, ympäristöjen ja kulttuurien halki. Tie on virallinen matkailutie sekä Suomessa että Norjassa. Tornionlaakson Neuvosto haluaa yhdessä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa kehittää tien markkinointia ja siitä tiedottamista. Työ on aloitettu esiteaineiston laatimisella, matkailuyrittäjien työpajoilla ja Revontultentielle laadituilla Internet-sivuilla. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa tehtäväänsä verkostojen rakentamisen ja toteutuksen sekä tiedotuksen koordinoijana alueen matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja siitä seuraavien muiden myönteisten alueellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Työtä tehdään kolmen maan välisenä yhteistyönä yhdessä kuntien ja muiden alueen matkailutoimijoiden kanssa. 12

13 Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, kehittämistyötä) Nettiportaalin kehittäminen Yritysten saaminen aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön Tien koko osuudella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen ja palvelutarjonnan kasvattaminen Suomen, Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten välinen yhteistyö Rajanylinen yhteistyö kuntien matkailutoimistojen kesken Markkinointi Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Kansallinen verkostoyhteistyö Yhteistyö E 45 hankkeen ja Palojoensuun kautta Hettaan, Kautokeinoon ja sieltä edelleen Altaan ja Nordkapiin vievän yhteyden kanssa TORNIONLAAKSON PYHIINVAELLUSMATKAILUN KEHITTÄMINEN Pyhiinvaellukselle on ominaista verkkaisuus ja vapaus, yksinkertaisuus ja hiljaisuus samoin kuin huolettomuus, toisten kanssa jakaminen ja henkisyys. Risti, sauva ja kengät, takki ja hattu sekä reppu ja teltta ovat matkan symboleita. Vaellukselle houkuttelee usein sisäisen rauhan kaipuu, toisenlaisen elämäntavan mahdollisuus ja syvällisyyteen, meditaatioon ja kontemplaatioon keskittyminen. Tornionlaakso ja sen rikas hengellinen historia ja kaunis, rauhallinen luonto tarjoavat erinomaisen pyhiinvaellusympäristön. Raja-alueen lukuisat kirkot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat luonnollisina tienviittoina kokonaisuuden keskellä. Kansallisten kirkkojen erityisleima antaa puitteet henkiseen syventymiseen ja kehittymiseen. Tornionlaaksossa on tarjolla sekä ulkoiset että sisäiset puitteet vaellusmatkailun kehittämiselle. Henkinen ja aineellinen infrastruktuuri on jo olemassa. Eri tekijät on vain kartoitettava, kuvattava, rajattava ja sovitettava yhteen, niin että luodaan yhteinen vuorovaikutusverkosto toimijoille, jotka voivat tarjota vaeltajille majoitusta, ruokaa ja tietoa. Sen jälkeen voidaan rakentaa erilaisia vaelluspaketteja eri teemojen ympärille ja tarjota näitä eri asiakaskohderyhmille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Aikaisemmin toteutettu kolmen maan yhteinen rajanylinen esitutkimus osoittaa selvästi, että matkailuyrittäjien, kyläyhdistysten, kulttuuriyhdistysten ja muiden keskuudessa on suuri kiinnostus oman kotiseudun ainutlaatuisen historian esille tuomiseen ja uusien elämysten sekä henkisten että aineellisten - tarjoamiseen. Pyhiinvaellushanke on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa koko raja-alueella ja se on huomioitu laajasti myös mediassa. 13

14 Tornionlaakson Neuvosto vastaa alueemme vaellusmatkailun vaatimasta jatkokehittämistyöstä, johon kuuluu tiedottamis-, merkintä-, markkinointi- ja muita toimenpiteitä Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Rajaseurakuntien välinen yhteistyö Yksityiskohtaisten reittikarttojen laatiminen Nettiportaalin luominen Reittien merkintä Reittien varrella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Kunnallisten matkailutoimistojen välinen rajanylinen yhteistyö Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Markkinointi ALUEELLINEN, POHJOISMAINEN JA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc solmivat liiton yhteistä kehittämistyötä varten sekä yhteistyön kautta lisätä ja vahvistaa koko alueen rajanylistä yhteistyötä. Tavoitteena on kestävän kehityksen ja arkipäivän integraation edistäminen elinkeinoelämän ja yritysyhteistyön vuorovaikutusta lisäämällä. Tavoitteena on myös alueen kehittämispotentiaalin mobilisointi ja vapauttaminen sekä Tornionlaakson ja Perämerenkaaren eri sektoreilla toimivien verkostojen voimistaminen parempien kasvuedellytysten luomiseksi, voimakkaamman yhtenäisyyden ja vahvan yhtenäisen imagon rakentamiseksi Euroopan muiden alueiden joukossa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Alueiden välinen yhteistyö Pohjoiskalottineuvoston, Perämerenkaari-yhdistyksen, Lapin liiton, Tromssan fylken kanssa Ohjausryhmätyö Pohjoiskalotin rajaneuvontapalvelun kanssa Säännölliset yhteydet Brysselin North Sweden-, North Finland- ja North Norway- toimistojen kanssa Työ AEBR:n (Association of European Border Regions) kautta Yhteistyö NSPA-verkoston kanssa TASA-ARVO 14

15 Tornionlaakson kehittämispotentiaalin vapauttaminen ja liikkeelle saaminen rajanylisesti yhteiskunnassa, kulttuurissa ja elinkeinoelämässä edellyttää tasa-arvokysymysten esille nostamista aikaisempaa näkyvämmin. Tasa-arvokysymyksille annetaan entistä suurempi painoarvo kaikessa toiminnassa. 15

16 16

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2015 TALOUSARVIO 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TORNEDALSRÅDET TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Integration Integraatio Samarbete Yhteistyötä Samverkan Yhteis toimintaa Kontakter Kontakteja TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 1(17) Övertorneå Muonio

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Teollisuussummit 2015 14.10.2015

Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Video: Oulu - Kaupunkielämää Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus Reiluus Vastuullisuus Oulu nuorten

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Arktinen alue mahdollisuus ja haaste Kari Aalto

Arktinen alue mahdollisuus ja haaste Kari Aalto Arktinen alue mahdollisuus ja haaste 26.9.2012 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU toimisto 2013- Johtaja Kari Aalto Erityisasiantuntijat Janika Luukinen Sointu Räisänen 4 korkeakouluharjoittelijaa/vuosi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

ARCTIC BUSINESS CONCEPT

ARCTIC BUSINESS CONCEPT Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa 19.5.2017 Toimintasuunnitelma 2017-2019 Sverige www.bothnianarc.net Toimintasuunnitelma 2017-2019 SISÄLLYSLUETTELO 1. BOTHNIAN ARC YHDISTYS 3 Yhdistyksen tarkoitus ja jäsenet

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hyväksytty vuosikokouksessa 20.5.2016 Toimintasuunnitelma 2016 Sweden www.bothnianarc.net Toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. BOTHNIAN ARC YHDISTYS 3 Yhdistyksen tarkoitus ja jäsenet 3 2. VISIO

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto Kuulutus 24.2.

Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto Kuulutus 24.2. Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus 24.3.2014 Lapin liitto mervi.nikander@lapinliitto.fi Kuulutus 24.2.2014 Lapin maakuntaohjelma 2014 2017 Maakuntastrategian visio on onnistunut, ja kokonaisuutena

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

SUOMEN ARKKITEHTUURIOHJELMA

SUOMEN ARKKITEHTUURIOHJELMA SUOMEN ARKKITEHTUURIOHJELMA Oulu, kaupunkisuunnitteluseminaari Oulun imago raikas vai tunkkainen? 7.10.2015 Leena Rossi Suomen arkkitehtiliitto SAFA, puheenjohtaja Kuka tai mikä on Oulun pahin kilpailija?

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143 NORTH CHALLENGE KICK-OFF - Oulu 26.3.2010 - Seppo Heikkilä Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto seppo.heikkila@oulu.fi gsm 040 56 76 143 Pohjoisuuden tutkimus - EU Poikkitieteellistä - pirstoutunut

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Yhteistyösopimus Allekirjoitettiin 15.6.2010 Rovaniemellä MTI:n ja syksyllä 2010 Santasportin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01. 0 KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.2012) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2012 1 Äkäslompolon asemakaavan

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot