TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2015 TALOUSARVIO 2013"

Transkriptio

1 TORNEDALSRÅDET TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Integration Integraatio Samarbete Yhteistyötä Samverkan Yhteis toimintaa Kontakter Kontakteja TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO (17)

2 Övertorneå Muonio NFDALSRÅDET 1 TORNIaVLAAKSOM NELIVOSTO TORNION LAAKSO Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka ja yhteisyyspyrkimykset toteutuvat konkreetlisesti, kun nhitä sovelletaan käytännössä kuntien, asukkaiden, viranomaisten, elinkenoelämän ja organisaatioiden välisessä rajanylisessä yhteistyössä. TäälIä on olemassa rajanylinen yhteinen identiteetti ja kansalaisten ja laitosten vä)isellä valtakunnanrajat ylittävällä kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Tornionlaaksossa on rajaseutuosaamista, joka on alnutlaatuista Pohjoismaissa, ja alue on tänä päivänä esikuva EU:ssa. Alue sijaitsee strategisesti keskellä Pohjoiskalottia. Pajala/Kolari-alueen voimakkaasti kasvava kaivosteollisuus Iuo vahvaa talouskasvua Tornionlaaksossa ja vaikuttaa myönteisesti koko alueen väestönkehit:ykseen. Perämeren rannikon raskaan teollisuuden keskittymä, Keski- ja pohjoisen Tornionlaakson elämysteollisuuden voimakas kasvu yhdessä Pohjois-Norjan energiasektorin yhä Iisääntyvän merkityksen kanssa luovat lisäksi erinomaisen pohjan talouskasvulle ja synergiavaikutuksille. Tornionlaakson omaleimaisuus perustuu alueella kohtaavaan neljään kulttuuriin ruotsalaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja saamelaiseen. Yhteisen historian aikana syntyneellä yhteistyökultluurilla ja osallistumisella on ratkaiseva merkitys tulevalle kehil:ykselle. Alueen mahdollisuudet koostuvat moniulotteisen kuntien välisen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, koulutussektorin ja kulttuurin aloilla tapahtuvan rajanylisen yhteistyön kautta syntyvistä synergiavaikutuksista. Tornionlaakson on nyt aika vapauttaa ja panna liikkeelle koko sen alueelta löytyvä kehittämispotentiaali. TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Tornionlaakson Neuvosto perustettiin toukokuussa Tornionlaakson kunnat Tornio, Ylitornio, PelLo, Kolari, Muonio, Enontekiö, Haparanda, Overtorneå, Pajala, Kiiruna, Storfjord, Kåfjord, Nordreisa ja Kautokeino muodostavat Tornionlaakson Neuvoston, joka on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin. VISIOT JA TAVOITTEET Haluamme luoda hyvät kasvuedellytykset hyvinvoinnin ja yhteishengen turvaamiseksi. Haluamme, että väestön toimeentulomahdollisuudet paranevat ja että alueemme saa mahdollisuuden kehittyä pitkäjänteisesti ja vakaasti. Haluamme turvata monelle alalle ulottuvalle yhteistyöllemme mahdollisuuden kehittyä pohjoismaiden välisiksi kuntayhtymiksi, yhteisiksi yli valtakunnanrajojen toimiviksi lasten ja nuorten kouluiksi ja yhteisiksi elinkeinoelämän laaja-alaisiin rekrytointitarpeisiin vastaaviksi valtakunnanrajan yli ulottuviksi työmarkkina-alueiksi. Päämääränämme on, että alueen yliopistoihin Ouluun ja Rovaniemelle sekä Luulajaan ja Tromssaan kerääntynyt tieto on entistä paremmin yhteiskuntasuunnittelun, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden saavutettavissa. Haluamme kehittää ympäristöjä, joissa asukkaiden ja elinkeinoelämän on helpompi hyödyntää alueelle ominaisia voimatekijöitä. Haluamme Luoda suomalais-ruotsalais-norjalaisille yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa valtakunnan rajojen yli alueen rajanylisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia yhdistäen ja hyödyntäen, ja saada siten aikaan uusia synergiavaikutuksia ja kokoonpanoja. Päämääränämme on kehittää Tornionlaaksosta Euroopan integroiduimman raja-alueen. MAANTIETEELLINEN JAKO Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntien edustama alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen seuraavasti: Vyöhyke 1.: Nordreisa Kå1jord Storfjord Kautokeino Kilruna Enontekiö Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Pello Ylitornio Vyöhyke 3.: Haaparanta Tornio Vyöhykkeet työskentelevät Tornionlaakson Neuvoston vahvistamien toimialojen mukaisesti, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. 2(17)

3 TOIMINTA ELINKEINOELÄMÄ ) KAIVOSTEOLLISUUS Kaunisvaaran/Tapulivuoman kaivoksilla alkaa varsinainen toiminta vuonna 2013 ensimmäisten malmikuljetusten lähtiessä kohti Narvikin malmisatamaa. Kolarin Hannukaisen kaivoksen valmistelu on meneillään ja kaivostoiminnan arvioidaan käynnistyvän Iähivuosien aikana. Tornionlaakson keskiosan kaivostoiminta merkitsee suuria muutoksia Pajalan ja Kolarin alueelle, naapurikunnille Muoniolle, Pellolle, Ylitorniolle, Övertorneålle sekä muille alueen kunnille ja elinkeinoelämälle rajanylisesti. Koka raja-alueella on edessään suuret haasteet kunnallisen infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen päivittämisessä, jotta rajanylinen kaivostoiminta voidaan aloitlaa hyvin järjestetyissä olosuhteissa niin, että siitä on hyötyä koka alueen väestölle ja elinkeinoelämälle. Kaivoksiin tarvitaan työvoimaa ja en alojen alihankkijoita ja osaamiseen on panostettava työvoiman uudelleen kouluttamisen muodossa nhn, että pätevyystaso vastaa kaivostoiminnan vaatimuksia. Tornionlaakson Neuvoston tehtävänä on tornionlaaksolaisten naapurikuntien ja Palaja-Kolari-alueen yhteistyön tehostaminen, jotta useiden uusien kaivosten synnyttämä kasvu, muun muassa yli 2000 työpaikan t:yövoimatarve, voidaan hallita. Tornionlaakson Neuvosto aikoo ottaa aktilvisesti osaa tähän yhteiskuntatyöhön, ja järjestää erilaisia tilaisuuksia alueen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja koulutuksen välisten verkostojen rakentamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta alue voi olla mukana kehityksessä, joka yleisestä Iaskusuhdanteesta huolimatta, koko ajan kiihtyy. Toimenpiteet (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden välisten verkostojen rakentaminen Rajanylisen kuntien välisen yhteistyön vahvistaminen Uusien yhteistyömuotojen ja hankkeiden alulle paneminen Rajaesteiden, varsinkin elinkeinoelämää koskevien, poistamiseen tähtäävä aktiivinen työ Benchmarking 3(17)

4 4(17) tähtäävien pilottihankkeiden alulle paneminen Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) yhteistyötä. Pilottityötä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kunkin kunnan alueella mutta asiantuntemusta on ostettava ulkopuolelta. Tornionlaakson Neuvosto aikoo jatkaa kehittämistyötä ja järjestää vuosien aikana konkreettisia aktiviteetteja valtakunnan rajat ylittävien alueellisten verkostojen käynnistämiseksi. (isääntyvässä määrin osaksi kunnan energiahuoltoa. Tornionlaakson Neuvosto edistää bioenergia-alan potentiaali raaka-aineen tuottajana on erittäin suuri. Bioenergia-alan tekninen osaaminen kasvaa koko ajan ja alueen yliopistoissa tapahtuva tutkimustyö on omalta osaltaan viemässä kehitystä eteen päln. Perämerenkaari-yhdistyksen kanssa toteuttanut useita alueen bioenergia-alan kehittämis yhteydet ovat kuitenkin edelleenkin vähäiset. Tornionlaakson Neuvosto on yhteistyössä Bioenergia-alan kehitys on intensiivistä alueellamme kaikissa maissa. Toimijoiden väliset rajanyliset mahdol(isuuksia kartoittavia selvityksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen kehittämis Sekä raaka-aineiden käytön Iisäämiseksi että tekniikan kehittämiseksi Iöytyy hämmästyttävä määrä ideoita. Työtä jatketaan sen jälkeen niiden kuntien kanssa, joita kiinnostaa bioenergian integroiminen yhä pilottihankkeita ja tukee rajanylistä, tiedonvaihtoa ja yhteisiä kehit:tämispyrkimyksiä sisältävää, sijaitsevien koulutuslaitosten kanssa. Tornionlaakson Neuvosto vastaa suunnittelusta ja toteutuksesta, Tekniikan kehittämiseen ja bioenergian käytön lisäämiseen kunnan energiahuollossa Paikallisten energiatuotantohankkeiden, esimerkiksi tuulivoimahankkeiden, stimulointi Rajanylisten tuottaja käyttäjä kehittäjäverkostojen Selvitys Norjan uusiutuvan energian tuontimahdollisuuksista Tornionlaaksoon Benchmarking Yhteistyö Perämerenkaari-yhdistyksen toimijoiden kanssa edistäminen BIOENERGIA SEKTORI

5 IN TER NATION AL MATCIMAKflG INTERNATIONAL MATCHMAKING Kansainvälisten Yrityssenssien tarkoituksena Pohjoiskalotin yritysten, tuottajien, myyjien, alihankkijoiden, markkinoijien ja elinkeinoelämän intressiorganisaatloiden yhteen saattaminen kumppanuuden ja kehittämisen merkeissä. KaikiHa paikalle tulijoilla on sama tavoite uusien Iiikeyhteyksien, uusien asiakkaiden, alihankkijoiden, agenttien ja rahoittajien löytäminen. MatchMaking- tapahtumaa täydennetään elinkeinoelämän ajankohtaisista teemoista kertovilla esitelmillä. Työtä tehdään rajanylisesti ja kiinteässä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen, Länsipohjan Yirttäjät, Företagarna i Norrbotten ja Bedriftsförbundetin kanssa. Tähän mennessä järjestetyistä tapahtumista on saatu hyvää palautetta mukana olleilta yli 600 yritykseltä. Niiden yksiselitteinen toive on tapahtumien jatkaminen. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Kansainvälinen MatchMaking -tapahtuma Erityisalojen Matchmaking-tapahtumia, esim. kaivosteollisuus sekä matkailu Nuorten yrittäjien MatchMaking Suora MatchMaking en yrittäjäryhmille Rajanylisten elinkeinoelämäverkostojen kehittymisen edistäminen Kulttuuri-, urheilu-, elinkeinoelämä- ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen, sekä yhteisen yhteistyöfoorumin Arena Tornedalenin kehittämisen tukeminen Seminaareja, foorumeja ym. 5(17)

6 Revontultentien reitti kulkee jylhien tuntureiden ja Suomen, Ruotsin ja Norjan koskimaisemien halki. Se Iähtee Perämeren rannikolta valtatie 8:aa ja valtatie 99:ää Tornionjokea ja Suomen ja Ruotsin rajaa myötäillen. Tie saavuttaa Suomen korkeimman tieosuuden Kilpisjärvellä Käsivarressa ja jatkaa sitten Norjan puolelle ja Storfjordin ja BaIsljordin kautta Tromssaan. Tien varrella on kaiken kaikkiaan seitsemän rajanylityspaikkaa ja se seuraa monilta osin myös Struven kolmiomittausketjun pohjoisinta osuutta. Matkailuelinkeinon on kehitet:tävä ja Iisättävä rajanylistä yhteistyötään Revontultentien tarjoamien mahdollisuuksien hyädyntämiseksi. Matkailullisesti tie solmii yhteen Suomen, Ruotsin ja Norjan ja tarjoaa ainutlaatuisen matkan erilaisten maisemien, ympäristöjen ja kulttuurien halki. Tie on virallinen matkai1ute sekä Suomessa että Norjassa. Tornionlaakson Neuvosto ja maiden Tiehallinnot haluavat yhdessä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa kehittää tien markkinointia ja siitä tiedottamista. Työ on &oitettu vuonna 2009 esiteaineiston laatimisella, matkailuyrittäjien työpajoilla ja Revontultentielle laadituilla Internet-sivuilla. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa tehtäväänsä verkostojen rakentamisen ja toteutuksen sekä tiedotuksen koordinoijana alueen matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja siitä seuraavien muiden myönteisten alueellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Työtä tehdään kolmen maan välisenä yhteis työnä yhdessä kuntien ja muiden alueen matkailutoimijoiden kanssa. Toimenpiteet: (Edunvalvontaa) REVONTULTENTIE Informaation parantaminen koko tieosuudella Nettiportaalin kehittäminen Suomen, Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten välinen yhteistyö Tien koko osuudella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Rajanylinen yhteistyö kunnan matkailutoimistojen kesken Markkinointi Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Kansallinen verkostoyhteistyö Yhteistyö E 45 hankkeen ja Palojoensuun kautta Hettaan, Kautokeinoon ja sieltä edelleen Altaan ja Nordkapiin vievän yhteyden kanssa 6(17)

7 TORNIONLAAKSON PYHIINVAELLUSMATKAILUN KEHrrrÄMINEN Pyhlinvaellukselle on ominaista verkkaisuus ja vapaus, yksinkertaisuus ja hiljaisuus samoin kuin huolettomuus, toisten kanssa jakaminen ja henkisyys. Risti, sauva ja kengät, takki ja hattu sekä reppu ja teltla ovat matkan symboleita. Vaellukselle houkuttelee usein sisäisen rauhan kaipuu, toisenlaisen elämäntavan mahdollisuus ja syvällisyyden, meditaation ja kontemplaation etsiminen. Tornionlaakso ja sen rikas hengellinen historia ja kaunis, rauhallinen Iuonto tarjoavat erinomaisen pyhiinvaellusympäristön. Raja-alueen lukuisat kirkot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat Iuonnollisina tienviittoina kokonaisuuden keskellä. Kansallisten kirkkojen erityisleima antaa puitteet henkiseen syventymiseen ja kehitl:ymiseen. Tornionlaaksossa on tarjolla sekä ulkoiset että sisäiset puitteet vaellusmatkailun kehittämiselle. Henkinen ja aineellinen infrastruktuuri on jo olemassa. En tekijät on vain kartoitettava, kuvattava, rajattava ja sovitettava yhteen, niin että Iuodaan yhteinen vuorovaikutusverkosto toimijoille, jotka voivat tarjota vaeltajille majoitusta, ruokaa ja tietoa. Sen jälkeen voidaan rakentaa erilaisia vaelluspaketteja en teemojen ympärille ja tarjota näitä en asiakaskohderyhmille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Vuoden 2009 aikana toteutettu kolmen maan yhteinen rajanylinen esitutkimus osoittaa erittäin selvästi, että matkailuyrittäjien, kyläyhdistysten, kulttuuriyhdist:ysten ja muiden keskuudessa on erittäin paljon kiinnostusta oman kotiseudun ainutlaatuisen historian esille tuomiseen ja uusien elämysten sekä henkisten että aineellisten - tarjoamiseen. Pyhiinvaellushanke on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa koko raja-alueella ja se on huomioitu laajasti myös mediassa. Tornionlaakson Neuvosto vastaa alueemme vaellusmatkailun vaatimasta jatkokehittämistyöstä, johon kuuluu tiedottamis-, merkintä-, markkinointi- ja muita toimenpiteitä Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Yksityiskohtaisten reittikarttojen laatiminen Nettiportaalin Iuominen Reittien merkintä Reittien varrella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Kunnallisten matkailutoimistojen välinen rajanylinen yhteistyö Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Markkinointi 7(17)

8 VYÖHYKEYHTEISTYÖ Vyöhyke 1.: Nordreisa Kåfjord Storfjord Kautokeino Kiruna Enontekiö Muonio Työryhmä joka koostuu yflä mainittujen kuntien elinkeinojohtajista työskentelee erittäin aktilvisesti ja kokoontuu säännöllisesti. Työ on integroitu Tornionlaakson Neuvoston toimintaan, mutta ryhmä rajautuu maantieteellisesti. Elinkeinoelämän kehittäminen 1. vyöhykkeellä kohdistuu verkostojen rakentamiseen, matkailun kehittämiseen, rajakaupan edistämiseen, osaamisen kehit:tämiseen, naapurialueiden kanssa tehtävään yhteisl:yöhön ja paikallisen elinkeinoelämän aktivointiin yhteistyässä vyöhykkeen yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Övertorneå Pello Ylitornio. Työ integroidaan Kaivosteollisuus Tornionlaaksossa panostukseen ja sitä tehdään läheisessä yhteistyössä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Työ sisältää m.m. rajanylisen infran kehittämisen it-teknologiassa ja puhelinliikenteessä, Aavasaksan Mäkikeskus hankkeen edistämisen, sekä aloitteita rajanylisen linja-autoliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi aktilvista Tornionlaakson markkinointia yhteistyössä alueen matkailua koordinoivien tahojen kanssa. Vyöhyke 3.: Haparanda Tornio. Työ integroidaan muuhun elinkeinoelämän kehittämistyöhön, jossa painotetaan erityisesti matkailua, kauppaa, logistiikkaa ja verkostoitumista ja sitä tehdään Iäheisessä yhteistyössä kunnan elinkeino osastojen kanssa. TORNIONJOEN VESISTÖN LOHI Tornionlaakson kunnat ovat voimakkaasti mukana Tornionjoen vesistön lohta koskevissa kysymyksissä. Kunnat ovat yksimielisiä siitä, että luonnon lohi on tärkeä Iuonnonvara, jota on 8(17)

9 hoiciettava ja vaalittava tuleville sukupolville. Haaparannalle on tärkeää sekä rannikkokalastuksen etlä jokikalastuksen kehittäminen. Tätä mieltä on myös kaksoiskaupunki Tornio, Suomen puolella. Ylempänä jokilaaksossa sijaitseville kunnille Overtorneålle, Pajalalle, Kiirunalle ja Jällivaaralle urheilukalastuksen mahdollisuuksien kehitt:äminen on Iuonnollisesti tärkein tavoite. On selvää, että lohen urheilukalastuksella on suuret kasvumahdollisuudet. Tornionlaakson NeuvostoNa on avainasema kalastusasloita koskevan yhteistyön kehittämisessä kuntien rajojen yli. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa yhdessä Lapin Iiiton ja Norrbottenin lääninhallituksen kanssa Tornionjoen vesistöalueen ja sen jokisuun lohikalastuksen kehittämiseen ja rakennemuutokseen tähtäävää työtä. Kanslia tekee yhteistyötä Lapin liiton ja Norrbottenin Iääninhallituksen kanssa viedäkseen Iohiasiaa eteenpäin Brysselin suuntaan. Tämä tapahtuu muun muassa toimimalla stakeholderina Iohikalastusasioissa komission kutsusta. Toimenpiteet: (Edunvalvontaa) Yhteistyö Norrbottenin Iääninhallituksen ja Lapin Iiiton kanssa Seminaarit ja tiedotuskokoukset Lobbaus yhteistyössä yiiä mainittujen toimijoiden ja Brysselin North Sweden- ja North Finland toimistojen kanssa Verkostoituminen KOULUTUS / OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUJEN VÄLINEN RAJANYLINENYHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvoston tärkeimpiä tavoitteita alueen yhteisen koulutus- ja työmarkkina-alueen luomiseksi on koulutusyhteistyön tiivistäminen. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin on lapsifle ja nuorille oitava olemassa yhteisiä rajanylisiä esikouluja, ala-asteita, yläasteita ja lukiokouluja. Siten heille luodaan parhaat edellytykset valita vapaasti jatkokoulutuksensa ja työmarkkinansa koko Pohjoismaiden alueella ilman kielellisiä ja kulttuurisia esteitä. Tornionaakson Neuvosto haluaa edelleen kannustaa Tornionlaakson kuntaparien koulualan toimijoiden tapaamisia yhteisten koulujen perustamiseen johtavan työn käynnistämiseksi. Koordinoidut toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä toivotun kehityksen kannalta. Yhteinen infrastruktuuri, yhteinen opetus, opettajaresurssien yhteiskäyttä ja Iisääntynyt oppilasvaihto ovat muutamia tärkeimpiä tavoitteitamme. Pohjoisen Tornionlaakso kunnat ovat jo vuosia tehneet kouluyhteistyötä, ja eril:yisesti Storfjordin, Kiirunan, Enontekiön ja Muonion kuntien välille on syntynyt hyvä yhteistyö. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Olemassa olevien työryhmien I:yön aktivointi Rajanyliseen kouluyhteistyöhön johtavan aloitteellisuuden jatkaminen poliittisella tasolla Benchmarking Kohtaamispaikkojen ja kokousten luominen koululaisten välille 9(17)

10 4 RAJAKUNNALLINEN BENCHMARKING Alkomuksenamme on saattaa yhteen kunnallisia hallintoja kuntapareittain valtakunnan rajalla Tornionlaaksossa. Tarkoituksena on naapurikuntien välinen tiedonvaihtaminen kumpaisenkin osapuolen työtavoista, laista ja asetuksista, mutta ennen kaikkea niiden alueiden ja kohteiden tunnistaminen, joilla kehittämispyrkimykset ovat samankaltaisia. Työtä tehdään dialogimuotoisissa kuntien edustajien välisissä yhteistyökokouksissa. Parhaassa tapauksessa tämä vol johtaa yhteiseen resurssien käyttöön sekä infrastruktuurin että henkilöstön osalta. Koordinointihyödyt voivat olla merkittävät. Tästä voi olla suuri etu aikana, jolloin kaikkien rajakuntien talous on kireällä. Kyseessä ovat sekä pehmeät sektorit että kunnallistekniikkaan Iiittyvä yhteistyö. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Koulutoimien, sosiaalitoimien, vanhustenhuollon, lastentarhatoiminnan ym. välisen yhteistyön a loittaminen Kunnaflistekniikkaa koskeva, viemärien puhdistukseen, ympäristö- ja ilmastotyöhön, kierrätykseen, jätteiden käsittelyyn, Iiittyvä yhteistyö Energiatekniikka-alan yhteistyö It-sektori, rajanylisen laajakaistan kehittäminen, yhteinen ja integroitu tietojen käsittely, yhteiset palvelimet ja koordinoidut käyttöä, huoltoa ja kehittämistä koskevat toimenpiteet Työ rajanylisen paikallisliikenteen aikaan saamiseksi Tornionlaaksossa Tavaroiden ja palvelujen yhteishankinnat Kunnan työntekijöiden yhteiset koulutuspäivät Rajanylisen infrastruktuurin rakentaminen, Iiikenneväylät, aloitteita Ientoliikenteen kehittämiseksi sekä Kolarin radan sahköistämiseksi y.m. 10(17)

11 TORNIONLAAKSON TYÖMARKKINAT EURES (European Employment Services) toimisto toimil DGV:n osaston alaisena Euroopan Unionin työ- ja soslaalitoimen yhteydessä. Crossborder-hankkeet toimivat koko Ruotsin ja Suomen Tornionlaakson raja-alueen työmarkkinoiden kumppanuushankkeina. Kumppanuus muodostuu muun muassa työntekijäjärjestöistä, työnantajajäijestöistä sekä paikallisista työvoimatoimistoista Tornionlaaksossa. Crossborder Tornedalenin kehyssopimuksen ovat allekirjoittaneet kaiken kaikkiaan 20 raja-alueella toimivaa organisaatiota. Tornionlaakson Neuvosto tekee aktilvista yhteistyötä kumppan uushankkeen kanssa, Pohjoiskalotin Rajaneuvontapalvelu mukaan lukien, rajanylisiin l:yömarkkinoihin liitt:yvissä asloissa. Pajala/Kolarin alueen kaivosteollisuusbuumi tuo mukanaan erittäln suuria haasteita mitä alueen työvoiman saantiin tulee. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa, edunvalvontaa) Kumppanuusyhteistyä Norjan työmarkkinoille suuntautuvien yhteyksien vahvistaminen ja Iisääntyvä tiedottaminen työmarkkinoiden mahdollisuuksista Rajaesteiden etsiminen ja nilden poistaminen Elinkeinoelämä- ja työmarkkinaintegraatiota edistävien selvitysten tekeminen 11(17)

12 NORJAN PANOSTUS POHJOISIIN ALUEISIIN Norjan hallitus on nostanut maan pohjoisosat tulevien vuosien strategisesti tärkeimmiksi panostusalueiksi. Hallituksen politilkan yleistavoitteena on kestävän kasvun ja kehityksen luominen pohjoisille alueille, mikä takaa sen, että asukkaat voivat rakentaa elinvoimaisia paikallisyhteisöjä ja tulevaisuuteen tähtääviä työpaikkoja, hyvän terveydenhoidon, hyvät koulutusmahdollisuudet sekä runsaasti mahdollisuuksia Iuontoelämyksiin ja laajaan kulttuuritarjontaan. Pohjoisten alueiden politiikalla pyritään myös luomaan paremmat mahdollisuudet pohjoismaisten väliseen ja kansainväliseen yhteist:yöhön, resurssien käyttöön, ympäristönhallintaan ja tutkimukseen naapurimaiden välisiä yhteyksiä tiivistämällä. Yhtenä tavoitteena on infrastruktuurin kehittäminen tehokkaampien poikittaisyhteyksien luomiseksi Pohjoiskalotilla. En kansojen välinen yhteistyö on tärkeä osa Norjan pohjoisten alueiden politiikkaa. Terveydenhoito, koulutus, kulttuuri, urheilu sekä lasten- ja nuorisotyö ovat tämän yhteistyön tärkeitä osia. Kun ihmiset kokoontuvat yhteisten aktiviteettien pariin syntyy ymmärrystä ja luottamusta, mikä edistää pohjoisten alueiden vakautta ja kehittymistä. Siksi on tärkeää lisätä naapurimaiden välistä aktiivista dialogia, ja rakentaa kumppanuutta ja yhteyksiä pohjoisten alueiden panostuksen en osa-alueiden puitteissa. Norjan taholta lisähuomiota kiinnitetään myös kuljetusinfrastruktuuriin uuden kansallisen kuljetussuunnitelman (NTP) kautta, jossa selvitetään muun muassa ehdotuksia tuleviksi rautatiehankkeiksi. Tarkoituksena on selvittää kokonaisvaltaisesti nykyinen infrastruktuuri ja tulevien hankkeiden suunnitelmat. Selvitykseen sisällytetään myös Suomen ja Ruotsin pohjoiset osat. Norjan pohjoisiin alueisiin panostus antaa paremmat mahdollisuudet lisääntyvään yhteistyöhön Tornionlaakson norjalaisten jäsenkuntien kanssa. Pohjoisiin alueisiin panostukseen sisältyy merkittäviä rahoitusresursseja, jotka voidaan kanavoida rajanyliseen yhteistyöhön. On tärkeää suunnata Tornionlaakson Neuvoston työ niin, että näistä asioista otetaan vaarin ja lisätä tietoa pohjoisiin alueisiin panostuksesta sekä Ruotsissa että Suomessa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Teemakokoukset rajanylisen kuntayhteistyön mahdollisuuksien mainituilla aloilla hyödyntämiseksi yllä Uusien yhteistyökäytäntöjen aloittaminen Kumppanuuksien ja liittojen rakentaminen Energia-alan yhteistyön valmistelu Benchmarking Pohjoisiin alueisiin panostuksen hyödyntäminen arktisen yhteistyön kanavana 12(17)

13 Käynnissä olevan globalisaation myötä tulevat kaltaisemme alueet olemaan kuljetus-poliittisten EU:n kuijetuspoitiikka tähtää asteittaiseen raskaan maantieliikenteen siirtämiseen rautateille. 13(17) Kolmen maan yhteistyöhön perustuvia hankkeita, kunta-, alue-, kansallisella, pohjoismaisella Osaselvitykset muun muassa radan jatkamisen sosioekonomisista vaikutuksista jäsenkunnille Yhteistyön vahvistaminen Tornionlaakson kuntien välillä Vuorovaikutus alueellisten ja kansallisten elinkeinoelämän ja politiikan toimijoiden väiiiiä Yhteistyö Lapin Iiiton, Tromssan Iäänin jne. kanssa ja EU-tasolla Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) Tornionlaakson Neuvosto on teetl:änyt yhteistyössä Storfjordin kunnan ja Tromssan Iäänin kanssa markkinataloudellisten edellytysten näkökulmasta. Pajalan kaivosteollisuus aikoo käyttää Narvikia Pajalassa sijaitsevien kaivosten rautamalmin vientisatamana. Jäämeren rata nähdään Suomen mahdollisuutena saada käyttöönsä jäätön satama Skibottenissa. Radan rakentaminen vahvistaisi myös suunniteltuja kuljetuskäytäviä. Tornionlaakson Neuvosto aikoo jatkaa tätä työtä Iäheisessä yhteistyössä kunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa sekä Norjassa, Suomessa että Ruotsissa. pohjoisen rajanläheistä yhteistä infrastruktuuria ja täydentäisi Pohjois-Ruotsin jo olemassa olevia ja kaksi Jäämeren rataa koskevaa selvit:ystä, joissa rataa tarkastellaan teknisestä ja toisessa ajankohtaisemmaksi, minkä vuoksi rataosuuden taloudellisten edellytysten seuraaminen alueellisesta Rautatien rakentaminen Suomen Koarin ja Skibottenin välille on saanut isämerkitystä ja tuflut ja globaalista näkäkulmasta ja pitkässä aikaperspektiivissä on tarpeen. kilpailukykyisen kuljetuskanavan Kanadan ja USA: n markkinoifle. Koreassa joissa rautatie läpi Venäjän -Sallan-Tornion-Kolarin-Skibottenin kautta muodostaisi hyvin tästä on raskaiden rautatiekuljetusten tarve taloudellisilta kasvualueilta Aasiassa - Kiinassa ja Eteiä päätelmien kohteena paljon suuremmissa yhteyksissä ja laajemmin kuin aikaisemmin. Esimerkkinä JÄÄMERENRATA

14 TORNIONLAAKSON KULT1UURI Kuntien, yhdistysten ja järjestöjen välisen yhteistyön historiallinen perusta on yhteinen Tornionlaakson kulttuuri. Se on tärkeä henkisen infrastruktuurin vahvistamiselle, joka puolestaan luo perustan yhteiskunnan taloudelliselle ynnä muulle kehittymiselle. Tornionlaaksossa on toimiva kulttuuriverkosto, Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmä, joka on vuosien varrella toteuttanut monta, tornionlaaksolaisten arkipäivään liittyv projektia. Tornionlaakson kultluurielämä on monikulttuurista ja siihen kuuluu koko joukko tapahtumia kuten näyttelyitä, festivaaleja, teemapäiviä, rajanylistä teatteritoimintaa jne. Alueella on maakuntamuseolden ja kotiseutumuseolden verkosto, joka toimii kulttuurielämän voimavarana. Tornionlaakson Neuvosto tukee Tornionlaakson Taidehalli hanketta, jonka tarkoituksena on perustaa klassinen, kansainvälisesti suuntautunut taideyksikkö, jolla on merkitystä koko TornionlaaksoUe. Rajan yh tapahtuva kulttuurivaihto kylien kesken on monesti rajayhteistyön kehittämisen perusta ja sitä kautta saadaan kytkenta matkailuelinkeinoon ja alueellamme vieraileviin ihmisiin. Eräs tärkeimmistä yhteistyön aloista on nuorten välisen valtakuntien rajojen ylittävän yhteistyön kaikenpuolinen edistäminen Tornionlaaksossa. Kulttuurityöryhmän aktiivinen työpanos kanslian tuella Interreg-anomusten yhteydessä, Nuorisokäräjien järjestämisessä sekä kulttuurityön tukeminen mm. kulttuuristipendin kautta. Tornionlaakson vuosikirjan julkaisemisen tukeminen. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Työ Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmän kautta Tornionlaakson vuosikirjan julkaiseminen Tornionlaakson kulttuurikalenterin laatiminen Nuorisokäräjien ja Future factory -tapahtuman järjestäminen Yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa intressien niin sanellessa Nuorison säännölliset rajanyliset kohtauspaikat kuten Café Tornedalen Rajanyliset säännölliset nuorisoneuvostokokoukset Jäsenkuntien kirjastojen rajanylisen yhteistyön laajentaminen Benchmarking 14(17)

15 ALUEELLINEN POHJOISMAINEN RAJAYHTEISTYÖ -w- - i. Aiomme jatkaa rajanylisten, Ruotsin Norrbottenin ja Suomen Lapin Iäänin kansanedustajien yhteistapaamisten järjestämistä. Näiden kokousten löydettyä oman muotonsa aiomme kutsua mukaan myös Norjan pohjoisten läänien kansanedustat. Näiden kohtaamisten tarkoituksena on ot:taa esiin ajankohtaisia asioita ja puheenaiheita rajan toisella pualella vaikuttavien kollegojen kesken. Aiemmin järjestetyistä kokouksista saamamme palautteen kannustamina suunnittelemme 1 å 2 kokouksen järjestämistä vuodessa en paikkakunnilla valtakunnanrajan tuntumassa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) ALUEEN KANSANEDUSTAJIEN TAPAAMISET Ruotsin, Suomen ja Norjan kansanedustajien yhteisten kokousten järjestaminen Eril:yisten rajanylisten valtiopäivävaliokuntien teemakokousten järjestäminen Seurantayhteydet Tornionlaakson ajankohtaisista asioista tiedottaminen valtiopäiväedustajien suuntaan ALUEELLINEN, POHJOISMAINEN JA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc solmivat liiton yhteistä kehittämistyötä varten sekä yhteistyön kautta lisätä ja vahvistaa koka alueen rajanylistä yhteistyötä. Tavoitteena on kestävän kehit:yksen ja arkipäivän integraation edistäminen elinkeinoelämän ja yritysyhteistyön vuorovaikutusta lisäämällä. Tavoitteena on myös alueen kehittämispotentiaalin mobilisointi ja vapauttaminen sekä Tornionlaakson ja Perämerenkaaren en sektoreilla toimivien verkostojen voimistaminen parempien kasvuedellytysten luomiseksi, voimakkaamman yhtenäisyyden ja vahvan yhtenäisen imagon rakentamiseksi Euroopan muiden alueiden joukossa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Alueiden välinen yhteistyö Pohjoiskalottineuvoston, Perämerenkaari-yhdistyksen, Lapin liiton, Tromssan läänin kanssa Yhteistyö Pohjoiska!otin rajaneuvontapalvelun ja Skibottenin Pohjoiskalottikeskuksen kanssa Säännölliset yhteydet Brysselin North Sweden-, North Finland- ja North Norway- toimistojen kanssa Osallistuminen NSPA-verkostoon Työ AEBR:n (Association of European Border Regions) kautta Benchmarking muiden Euroopan raja-alueiden kanssa 15(17)

16 EUREGIO ARCTICA a :...w n 16(17).K,rd -- Karundc Kiruna VO IW k,rrh h Kulari Galnu F,,Iar,.U Al -._peo Sva?1v ko Sukupuolten tasapuoliseen edustukseen pyrkiminen ad hoc työryhmiä perustettaessa Sukupuoten yhtä vahvaan edustukseen pyrkiminen halituksessa ja neuvostossa Hanketoimenpiteet suunnataan yhtä suuressa määrin sekä miehiin että naisiin Tasa-arvonäkökulma huomioidaan hankkeiden johtoryhmien kokoonpanossa ym. Toimenpiteet: sukupuolien edustus. Huolimatta siitä, ovatko hankkeet elinkeinoelämä-, koulutus-, palvelu- val tekniikkapainotteisia. Tasa-arvoasiat huomioidaan kaikissa aktiviteeteissa. Rakennettavissa verkostoissa on molempien TASA-ARVO Synergiavaikutusten saavuttaminen Alueen painoarvon Iisääminen kansainvälisesti Yhteisten toimintojen koordinoiminen Rajanylisten organisaatiolden välisen yhteistyön parantaminen ja tehostaminen Tietotaidon välittäminen Euroopan tasolla tehtävän benchmarking-työn kautta Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) ulottuva Tornionlaakson ja Perämeren kuntien ja seutukuntien välinen sateenkaariorganisaatio. Euregio Arctica on Jäämereltä Perämeren rannikon väestö-, teollisuus- ja osaamiskeskiftymiln saakka

17 KOSTNADER / KUSTANNUKSET 1 = 8,90 SEK 5010 Lokalhyror / Tilavuokrat Förbrukningsmaterial / Kulutusmateriaali Resekostnader / Matkakulut Trycksaker 1 Painotuotteet Konto / Tili Externa kostnader / Ulkoiset kulut SEK - BUDGET 2013 / TALOUSARVIO (17) Lisärahoitusta haetaan mm. Interreg Pohjoinen sekä Leader Tornedalen ohjelmista. 3.) Ytterligare finansiering söks från bl.a Interreg Nord programmet och Leader Tornedalen. Yhteensä vuosina 2013 Projekt / Hankkeet ) Totalt under perioden 2013 Ingår i kostnadsbudgetens post Personalkostnader. Sisältyy talousarvioon, kohdassa Henkilöstökulut Rahoitushakemus jätetään Pohjoismaiden Ministerineuvostolle lokakuussa ) Finansieringsansökan inlämnas till Nordiska Ministerrådet i oktober Nordiska Ministerrådet / Pohjoismaiden Ministerineuvosto Tornedalsrådet / Tornionlaakson Neuvosto 2.) Rahoitus / Finansiering: Kustannukset / Kostnader ) INTÄKTER/TULOT KOSTNADER TOTALT / KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Sammanlagt / Yhteensä Arvoden! Palkkiot Löner inkl.soc.avg./ Palkat sis.sotu maksut Bilersättning 1 Autokorvaukset Pensionsförsäkringar / Eläkevakuutukset Personalkostnader 1 Henkilöstökulut Sammanlagt / Yhteensä Representation / Edustus Kontorsmaterial / Konttoritarvikkeet Telefon! Puhelin Porto / Postituskulut Försäkringar! Vakuutukset Bokföring,revision/ Kirjanpito,tilintarkastus Ovriga främmande tjänster / Muut ulkoiset palvelut Inhyrd personal / Muu henkilökunta Övriga kostnader / Muut kulut Bidrag och gåvor / Avustukset ja lahjoitukset Facklitteratur Föreningsavgifter / Jäsenmaksut (AEBR) Möteskostnader / Kokouskulut Seminarier tz TORNEDALSRÅDET / TORNIONLAAKSON

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hyväksytty vuosikokouksessa 20.5.2016 Toimintasuunnitelma 2016 Sweden www.bothnianarc.net Toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. BOTHNIAN ARC YHDISTYS 3 Yhdistyksen tarkoitus ja jäsenet 3 2. VISIO

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit

Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Vaaliohjelma 2014 Haaparannan Moderaatit Målgrupp: Haparanda Ingress: Haaparanta tarvitsee uuden poliittisen johdon Brödtext: Sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa Haaparannassa vuosikymmenien ajan.

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Komitean hyväksymä 17.11.2011 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta

Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta Kalastusmatkailustrategia Kalastusmatkailustrategia valmistui 11/2015 Strategian ovat laatineet

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa  projektipäällikkö Tuula Raukola Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa www.prizz.fi/kiertotalous projektipäällikkö Tuula Raukola tuula.raukola@prizz.fi Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa hanke Aikataulu: 1.1.2016

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa Nordplus Junior -ohjelmassa on kyse aktiivisesta oppimisesta. Koululuokat vierailevat toistensa luona, opettajavaihto toimii koulujen välillä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot