TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2015 TALOUSARVIO 2013"

Transkriptio

1 TORNEDALSRÅDET TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Integration Integraatio Samarbete Yhteistyötä Samverkan Yhteis toimintaa Kontakter Kontakteja TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO (17)

2 Övertorneå Muonio NFDALSRÅDET 1 TORNIaVLAAKSOM NELIVOSTO TORNION LAAKSO Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka ja yhteisyyspyrkimykset toteutuvat konkreetlisesti, kun nhitä sovelletaan käytännössä kuntien, asukkaiden, viranomaisten, elinkenoelämän ja organisaatioiden välisessä rajanylisessä yhteistyössä. TäälIä on olemassa rajanylinen yhteinen identiteetti ja kansalaisten ja laitosten vä)isellä valtakunnanrajat ylittävällä kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Tornionlaaksossa on rajaseutuosaamista, joka on alnutlaatuista Pohjoismaissa, ja alue on tänä päivänä esikuva EU:ssa. Alue sijaitsee strategisesti keskellä Pohjoiskalottia. Pajala/Kolari-alueen voimakkaasti kasvava kaivosteollisuus Iuo vahvaa talouskasvua Tornionlaaksossa ja vaikuttaa myönteisesti koko alueen väestönkehit:ykseen. Perämeren rannikon raskaan teollisuuden keskittymä, Keski- ja pohjoisen Tornionlaakson elämysteollisuuden voimakas kasvu yhdessä Pohjois-Norjan energiasektorin yhä Iisääntyvän merkityksen kanssa luovat lisäksi erinomaisen pohjan talouskasvulle ja synergiavaikutuksille. Tornionlaakson omaleimaisuus perustuu alueella kohtaavaan neljään kulttuuriin ruotsalaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja saamelaiseen. Yhteisen historian aikana syntyneellä yhteistyökultluurilla ja osallistumisella on ratkaiseva merkitys tulevalle kehil:ykselle. Alueen mahdollisuudet koostuvat moniulotteisen kuntien välisen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, koulutussektorin ja kulttuurin aloilla tapahtuvan rajanylisen yhteistyön kautta syntyvistä synergiavaikutuksista. Tornionlaakson on nyt aika vapauttaa ja panna liikkeelle koko sen alueelta löytyvä kehittämispotentiaali. TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Tornionlaakson Neuvosto perustettiin toukokuussa Tornionlaakson kunnat Tornio, Ylitornio, PelLo, Kolari, Muonio, Enontekiö, Haparanda, Overtorneå, Pajala, Kiiruna, Storfjord, Kåfjord, Nordreisa ja Kautokeino muodostavat Tornionlaakson Neuvoston, joka on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin. VISIOT JA TAVOITTEET Haluamme luoda hyvät kasvuedellytykset hyvinvoinnin ja yhteishengen turvaamiseksi. Haluamme, että väestön toimeentulomahdollisuudet paranevat ja että alueemme saa mahdollisuuden kehittyä pitkäjänteisesti ja vakaasti. Haluamme turvata monelle alalle ulottuvalle yhteistyöllemme mahdollisuuden kehittyä pohjoismaiden välisiksi kuntayhtymiksi, yhteisiksi yli valtakunnanrajojen toimiviksi lasten ja nuorten kouluiksi ja yhteisiksi elinkeinoelämän laaja-alaisiin rekrytointitarpeisiin vastaaviksi valtakunnanrajan yli ulottuviksi työmarkkina-alueiksi. Päämääränämme on, että alueen yliopistoihin Ouluun ja Rovaniemelle sekä Luulajaan ja Tromssaan kerääntynyt tieto on entistä paremmin yhteiskuntasuunnittelun, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden saavutettavissa. Haluamme kehittää ympäristöjä, joissa asukkaiden ja elinkeinoelämän on helpompi hyödyntää alueelle ominaisia voimatekijöitä. Haluamme Luoda suomalais-ruotsalais-norjalaisille yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa valtakunnan rajojen yli alueen rajanylisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia yhdistäen ja hyödyntäen, ja saada siten aikaan uusia synergiavaikutuksia ja kokoonpanoja. Päämääränämme on kehittää Tornionlaaksosta Euroopan integroiduimman raja-alueen. MAANTIETEELLINEN JAKO Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntien edustama alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen seuraavasti: Vyöhyke 1.: Nordreisa Kå1jord Storfjord Kautokeino Kilruna Enontekiö Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Pello Ylitornio Vyöhyke 3.: Haaparanta Tornio Vyöhykkeet työskentelevät Tornionlaakson Neuvoston vahvistamien toimialojen mukaisesti, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. 2(17)

3 TOIMINTA ELINKEINOELÄMÄ ) KAIVOSTEOLLISUUS Kaunisvaaran/Tapulivuoman kaivoksilla alkaa varsinainen toiminta vuonna 2013 ensimmäisten malmikuljetusten lähtiessä kohti Narvikin malmisatamaa. Kolarin Hannukaisen kaivoksen valmistelu on meneillään ja kaivostoiminnan arvioidaan käynnistyvän Iähivuosien aikana. Tornionlaakson keskiosan kaivostoiminta merkitsee suuria muutoksia Pajalan ja Kolarin alueelle, naapurikunnille Muoniolle, Pellolle, Ylitorniolle, Övertorneålle sekä muille alueen kunnille ja elinkeinoelämälle rajanylisesti. Koka raja-alueella on edessään suuret haasteet kunnallisen infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen päivittämisessä, jotta rajanylinen kaivostoiminta voidaan aloitlaa hyvin järjestetyissä olosuhteissa niin, että siitä on hyötyä koka alueen väestölle ja elinkeinoelämälle. Kaivoksiin tarvitaan työvoimaa ja en alojen alihankkijoita ja osaamiseen on panostettava työvoiman uudelleen kouluttamisen muodossa nhn, että pätevyystaso vastaa kaivostoiminnan vaatimuksia. Tornionlaakson Neuvoston tehtävänä on tornionlaaksolaisten naapurikuntien ja Palaja-Kolari-alueen yhteistyön tehostaminen, jotta useiden uusien kaivosten synnyttämä kasvu, muun muassa yli 2000 työpaikan t:yövoimatarve, voidaan hallita. Tornionlaakson Neuvosto aikoo ottaa aktilvisesti osaa tähän yhteiskuntatyöhön, ja järjestää erilaisia tilaisuuksia alueen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja koulutuksen välisten verkostojen rakentamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta alue voi olla mukana kehityksessä, joka yleisestä Iaskusuhdanteesta huolimatta, koko ajan kiihtyy. Toimenpiteet (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden välisten verkostojen rakentaminen Rajanylisen kuntien välisen yhteistyön vahvistaminen Uusien yhteistyömuotojen ja hankkeiden alulle paneminen Rajaesteiden, varsinkin elinkeinoelämää koskevien, poistamiseen tähtäävä aktiivinen työ Benchmarking 3(17)

4 4(17) tähtäävien pilottihankkeiden alulle paneminen Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) yhteistyötä. Pilottityötä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kunkin kunnan alueella mutta asiantuntemusta on ostettava ulkopuolelta. Tornionlaakson Neuvosto aikoo jatkaa kehittämistyötä ja järjestää vuosien aikana konkreettisia aktiviteetteja valtakunnan rajat ylittävien alueellisten verkostojen käynnistämiseksi. (isääntyvässä määrin osaksi kunnan energiahuoltoa. Tornionlaakson Neuvosto edistää bioenergia-alan potentiaali raaka-aineen tuottajana on erittäin suuri. Bioenergia-alan tekninen osaaminen kasvaa koko ajan ja alueen yliopistoissa tapahtuva tutkimustyö on omalta osaltaan viemässä kehitystä eteen päln. Perämerenkaari-yhdistyksen kanssa toteuttanut useita alueen bioenergia-alan kehittämis yhteydet ovat kuitenkin edelleenkin vähäiset. Tornionlaakson Neuvosto on yhteistyössä Bioenergia-alan kehitys on intensiivistä alueellamme kaikissa maissa. Toimijoiden väliset rajanyliset mahdol(isuuksia kartoittavia selvityksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen kehittämis Sekä raaka-aineiden käytön Iisäämiseksi että tekniikan kehittämiseksi Iöytyy hämmästyttävä määrä ideoita. Työtä jatketaan sen jälkeen niiden kuntien kanssa, joita kiinnostaa bioenergian integroiminen yhä pilottihankkeita ja tukee rajanylistä, tiedonvaihtoa ja yhteisiä kehit:tämispyrkimyksiä sisältävää, sijaitsevien koulutuslaitosten kanssa. Tornionlaakson Neuvosto vastaa suunnittelusta ja toteutuksesta, Tekniikan kehittämiseen ja bioenergian käytön lisäämiseen kunnan energiahuollossa Paikallisten energiatuotantohankkeiden, esimerkiksi tuulivoimahankkeiden, stimulointi Rajanylisten tuottaja käyttäjä kehittäjäverkostojen Selvitys Norjan uusiutuvan energian tuontimahdollisuuksista Tornionlaaksoon Benchmarking Yhteistyö Perämerenkaari-yhdistyksen toimijoiden kanssa edistäminen BIOENERGIA SEKTORI

5 IN TER NATION AL MATCIMAKflG INTERNATIONAL MATCHMAKING Kansainvälisten Yrityssenssien tarkoituksena Pohjoiskalotin yritysten, tuottajien, myyjien, alihankkijoiden, markkinoijien ja elinkeinoelämän intressiorganisaatloiden yhteen saattaminen kumppanuuden ja kehittämisen merkeissä. KaikiHa paikalle tulijoilla on sama tavoite uusien Iiikeyhteyksien, uusien asiakkaiden, alihankkijoiden, agenttien ja rahoittajien löytäminen. MatchMaking- tapahtumaa täydennetään elinkeinoelämän ajankohtaisista teemoista kertovilla esitelmillä. Työtä tehdään rajanylisesti ja kiinteässä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen, Länsipohjan Yirttäjät, Företagarna i Norrbotten ja Bedriftsförbundetin kanssa. Tähän mennessä järjestetyistä tapahtumista on saatu hyvää palautetta mukana olleilta yli 600 yritykseltä. Niiden yksiselitteinen toive on tapahtumien jatkaminen. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Kansainvälinen MatchMaking -tapahtuma Erityisalojen Matchmaking-tapahtumia, esim. kaivosteollisuus sekä matkailu Nuorten yrittäjien MatchMaking Suora MatchMaking en yrittäjäryhmille Rajanylisten elinkeinoelämäverkostojen kehittymisen edistäminen Kulttuuri-, urheilu-, elinkeinoelämä- ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen, sekä yhteisen yhteistyöfoorumin Arena Tornedalenin kehittämisen tukeminen Seminaareja, foorumeja ym. 5(17)

6 Revontultentien reitti kulkee jylhien tuntureiden ja Suomen, Ruotsin ja Norjan koskimaisemien halki. Se Iähtee Perämeren rannikolta valtatie 8:aa ja valtatie 99:ää Tornionjokea ja Suomen ja Ruotsin rajaa myötäillen. Tie saavuttaa Suomen korkeimman tieosuuden Kilpisjärvellä Käsivarressa ja jatkaa sitten Norjan puolelle ja Storfjordin ja BaIsljordin kautta Tromssaan. Tien varrella on kaiken kaikkiaan seitsemän rajanylityspaikkaa ja se seuraa monilta osin myös Struven kolmiomittausketjun pohjoisinta osuutta. Matkailuelinkeinon on kehitet:tävä ja Iisättävä rajanylistä yhteistyötään Revontultentien tarjoamien mahdollisuuksien hyädyntämiseksi. Matkailullisesti tie solmii yhteen Suomen, Ruotsin ja Norjan ja tarjoaa ainutlaatuisen matkan erilaisten maisemien, ympäristöjen ja kulttuurien halki. Tie on virallinen matkai1ute sekä Suomessa että Norjassa. Tornionlaakson Neuvosto ja maiden Tiehallinnot haluavat yhdessä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa kehittää tien markkinointia ja siitä tiedottamista. Työ on &oitettu vuonna 2009 esiteaineiston laatimisella, matkailuyrittäjien työpajoilla ja Revontultentielle laadituilla Internet-sivuilla. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa tehtäväänsä verkostojen rakentamisen ja toteutuksen sekä tiedotuksen koordinoijana alueen matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja siitä seuraavien muiden myönteisten alueellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Työtä tehdään kolmen maan välisenä yhteis työnä yhdessä kuntien ja muiden alueen matkailutoimijoiden kanssa. Toimenpiteet: (Edunvalvontaa) REVONTULTENTIE Informaation parantaminen koko tieosuudella Nettiportaalin kehittäminen Suomen, Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten välinen yhteistyö Tien koko osuudella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Rajanylinen yhteistyö kunnan matkailutoimistojen kesken Markkinointi Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Kansallinen verkostoyhteistyö Yhteistyö E 45 hankkeen ja Palojoensuun kautta Hettaan, Kautokeinoon ja sieltä edelleen Altaan ja Nordkapiin vievän yhteyden kanssa 6(17)

7 TORNIONLAAKSON PYHIINVAELLUSMATKAILUN KEHrrrÄMINEN Pyhlinvaellukselle on ominaista verkkaisuus ja vapaus, yksinkertaisuus ja hiljaisuus samoin kuin huolettomuus, toisten kanssa jakaminen ja henkisyys. Risti, sauva ja kengät, takki ja hattu sekä reppu ja teltla ovat matkan symboleita. Vaellukselle houkuttelee usein sisäisen rauhan kaipuu, toisenlaisen elämäntavan mahdollisuus ja syvällisyyden, meditaation ja kontemplaation etsiminen. Tornionlaakso ja sen rikas hengellinen historia ja kaunis, rauhallinen Iuonto tarjoavat erinomaisen pyhiinvaellusympäristön. Raja-alueen lukuisat kirkot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat Iuonnollisina tienviittoina kokonaisuuden keskellä. Kansallisten kirkkojen erityisleima antaa puitteet henkiseen syventymiseen ja kehitl:ymiseen. Tornionlaaksossa on tarjolla sekä ulkoiset että sisäiset puitteet vaellusmatkailun kehittämiselle. Henkinen ja aineellinen infrastruktuuri on jo olemassa. En tekijät on vain kartoitettava, kuvattava, rajattava ja sovitettava yhteen, niin että Iuodaan yhteinen vuorovaikutusverkosto toimijoille, jotka voivat tarjota vaeltajille majoitusta, ruokaa ja tietoa. Sen jälkeen voidaan rakentaa erilaisia vaelluspaketteja en teemojen ympärille ja tarjota näitä en asiakaskohderyhmille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Vuoden 2009 aikana toteutettu kolmen maan yhteinen rajanylinen esitutkimus osoittaa erittäin selvästi, että matkailuyrittäjien, kyläyhdistysten, kulttuuriyhdist:ysten ja muiden keskuudessa on erittäin paljon kiinnostusta oman kotiseudun ainutlaatuisen historian esille tuomiseen ja uusien elämysten sekä henkisten että aineellisten - tarjoamiseen. Pyhiinvaellushanke on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa koko raja-alueella ja se on huomioitu laajasti myös mediassa. Tornionlaakson Neuvosto vastaa alueemme vaellusmatkailun vaatimasta jatkokehittämistyöstä, johon kuuluu tiedottamis-, merkintä-, markkinointi- ja muita toimenpiteitä Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Yksityiskohtaisten reittikarttojen laatiminen Nettiportaalin Iuominen Reittien merkintä Reittien varrella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Kunnallisten matkailutoimistojen välinen rajanylinen yhteistyö Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Markkinointi 7(17)

8 VYÖHYKEYHTEISTYÖ Vyöhyke 1.: Nordreisa Kåfjord Storfjord Kautokeino Kiruna Enontekiö Muonio Työryhmä joka koostuu yflä mainittujen kuntien elinkeinojohtajista työskentelee erittäin aktilvisesti ja kokoontuu säännöllisesti. Työ on integroitu Tornionlaakson Neuvoston toimintaan, mutta ryhmä rajautuu maantieteellisesti. Elinkeinoelämän kehittäminen 1. vyöhykkeellä kohdistuu verkostojen rakentamiseen, matkailun kehittämiseen, rajakaupan edistämiseen, osaamisen kehit:tämiseen, naapurialueiden kanssa tehtävään yhteisl:yöhön ja paikallisen elinkeinoelämän aktivointiin yhteistyässä vyöhykkeen yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Övertorneå Pello Ylitornio. Työ integroidaan Kaivosteollisuus Tornionlaaksossa panostukseen ja sitä tehdään läheisessä yhteistyössä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Työ sisältää m.m. rajanylisen infran kehittämisen it-teknologiassa ja puhelinliikenteessä, Aavasaksan Mäkikeskus hankkeen edistämisen, sekä aloitteita rajanylisen linja-autoliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi aktilvista Tornionlaakson markkinointia yhteistyössä alueen matkailua koordinoivien tahojen kanssa. Vyöhyke 3.: Haparanda Tornio. Työ integroidaan muuhun elinkeinoelämän kehittämistyöhön, jossa painotetaan erityisesti matkailua, kauppaa, logistiikkaa ja verkostoitumista ja sitä tehdään Iäheisessä yhteistyössä kunnan elinkeino osastojen kanssa. TORNIONJOEN VESISTÖN LOHI Tornionlaakson kunnat ovat voimakkaasti mukana Tornionjoen vesistön lohta koskevissa kysymyksissä. Kunnat ovat yksimielisiä siitä, että luonnon lohi on tärkeä Iuonnonvara, jota on 8(17)

9 hoiciettava ja vaalittava tuleville sukupolville. Haaparannalle on tärkeää sekä rannikkokalastuksen etlä jokikalastuksen kehittäminen. Tätä mieltä on myös kaksoiskaupunki Tornio, Suomen puolella. Ylempänä jokilaaksossa sijaitseville kunnille Overtorneålle, Pajalalle, Kiirunalle ja Jällivaaralle urheilukalastuksen mahdollisuuksien kehitt:äminen on Iuonnollisesti tärkein tavoite. On selvää, että lohen urheilukalastuksella on suuret kasvumahdollisuudet. Tornionlaakson NeuvostoNa on avainasema kalastusasloita koskevan yhteistyön kehittämisessä kuntien rajojen yli. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa yhdessä Lapin Iiiton ja Norrbottenin lääninhallituksen kanssa Tornionjoen vesistöalueen ja sen jokisuun lohikalastuksen kehittämiseen ja rakennemuutokseen tähtäävää työtä. Kanslia tekee yhteistyötä Lapin liiton ja Norrbottenin Iääninhallituksen kanssa viedäkseen Iohiasiaa eteenpäin Brysselin suuntaan. Tämä tapahtuu muun muassa toimimalla stakeholderina Iohikalastusasioissa komission kutsusta. Toimenpiteet: (Edunvalvontaa) Yhteistyö Norrbottenin Iääninhallituksen ja Lapin Iiiton kanssa Seminaarit ja tiedotuskokoukset Lobbaus yhteistyössä yiiä mainittujen toimijoiden ja Brysselin North Sweden- ja North Finland toimistojen kanssa Verkostoituminen KOULUTUS / OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUJEN VÄLINEN RAJANYLINENYHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvoston tärkeimpiä tavoitteita alueen yhteisen koulutus- ja työmarkkina-alueen luomiseksi on koulutusyhteistyön tiivistäminen. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin on lapsifle ja nuorille oitava olemassa yhteisiä rajanylisiä esikouluja, ala-asteita, yläasteita ja lukiokouluja. Siten heille luodaan parhaat edellytykset valita vapaasti jatkokoulutuksensa ja työmarkkinansa koko Pohjoismaiden alueella ilman kielellisiä ja kulttuurisia esteitä. Tornionaakson Neuvosto haluaa edelleen kannustaa Tornionlaakson kuntaparien koulualan toimijoiden tapaamisia yhteisten koulujen perustamiseen johtavan työn käynnistämiseksi. Koordinoidut toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä toivotun kehityksen kannalta. Yhteinen infrastruktuuri, yhteinen opetus, opettajaresurssien yhteiskäyttä ja Iisääntynyt oppilasvaihto ovat muutamia tärkeimpiä tavoitteitamme. Pohjoisen Tornionlaakso kunnat ovat jo vuosia tehneet kouluyhteistyötä, ja eril:yisesti Storfjordin, Kiirunan, Enontekiön ja Muonion kuntien välille on syntynyt hyvä yhteistyö. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Olemassa olevien työryhmien I:yön aktivointi Rajanyliseen kouluyhteistyöhön johtavan aloitteellisuuden jatkaminen poliittisella tasolla Benchmarking Kohtaamispaikkojen ja kokousten luominen koululaisten välille 9(17)

10 4 RAJAKUNNALLINEN BENCHMARKING Alkomuksenamme on saattaa yhteen kunnallisia hallintoja kuntapareittain valtakunnan rajalla Tornionlaaksossa. Tarkoituksena on naapurikuntien välinen tiedonvaihtaminen kumpaisenkin osapuolen työtavoista, laista ja asetuksista, mutta ennen kaikkea niiden alueiden ja kohteiden tunnistaminen, joilla kehittämispyrkimykset ovat samankaltaisia. Työtä tehdään dialogimuotoisissa kuntien edustajien välisissä yhteistyökokouksissa. Parhaassa tapauksessa tämä vol johtaa yhteiseen resurssien käyttöön sekä infrastruktuurin että henkilöstön osalta. Koordinointihyödyt voivat olla merkittävät. Tästä voi olla suuri etu aikana, jolloin kaikkien rajakuntien talous on kireällä. Kyseessä ovat sekä pehmeät sektorit että kunnallistekniikkaan Iiittyvä yhteistyö. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Koulutoimien, sosiaalitoimien, vanhustenhuollon, lastentarhatoiminnan ym. välisen yhteistyön a loittaminen Kunnaflistekniikkaa koskeva, viemärien puhdistukseen, ympäristö- ja ilmastotyöhön, kierrätykseen, jätteiden käsittelyyn, Iiittyvä yhteistyö Energiatekniikka-alan yhteistyö It-sektori, rajanylisen laajakaistan kehittäminen, yhteinen ja integroitu tietojen käsittely, yhteiset palvelimet ja koordinoidut käyttöä, huoltoa ja kehittämistä koskevat toimenpiteet Työ rajanylisen paikallisliikenteen aikaan saamiseksi Tornionlaaksossa Tavaroiden ja palvelujen yhteishankinnat Kunnan työntekijöiden yhteiset koulutuspäivät Rajanylisen infrastruktuurin rakentaminen, Iiikenneväylät, aloitteita Ientoliikenteen kehittämiseksi sekä Kolarin radan sahköistämiseksi y.m. 10(17)

11 TORNIONLAAKSON TYÖMARKKINAT EURES (European Employment Services) toimisto toimil DGV:n osaston alaisena Euroopan Unionin työ- ja soslaalitoimen yhteydessä. Crossborder-hankkeet toimivat koko Ruotsin ja Suomen Tornionlaakson raja-alueen työmarkkinoiden kumppanuushankkeina. Kumppanuus muodostuu muun muassa työntekijäjärjestöistä, työnantajajäijestöistä sekä paikallisista työvoimatoimistoista Tornionlaaksossa. Crossborder Tornedalenin kehyssopimuksen ovat allekirjoittaneet kaiken kaikkiaan 20 raja-alueella toimivaa organisaatiota. Tornionlaakson Neuvosto tekee aktilvista yhteistyötä kumppan uushankkeen kanssa, Pohjoiskalotin Rajaneuvontapalvelu mukaan lukien, rajanylisiin l:yömarkkinoihin liitt:yvissä asloissa. Pajala/Kolarin alueen kaivosteollisuusbuumi tuo mukanaan erittäln suuria haasteita mitä alueen työvoiman saantiin tulee. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa, edunvalvontaa) Kumppanuusyhteistyä Norjan työmarkkinoille suuntautuvien yhteyksien vahvistaminen ja Iisääntyvä tiedottaminen työmarkkinoiden mahdollisuuksista Rajaesteiden etsiminen ja nilden poistaminen Elinkeinoelämä- ja työmarkkinaintegraatiota edistävien selvitysten tekeminen 11(17)

12 NORJAN PANOSTUS POHJOISIIN ALUEISIIN Norjan hallitus on nostanut maan pohjoisosat tulevien vuosien strategisesti tärkeimmiksi panostusalueiksi. Hallituksen politilkan yleistavoitteena on kestävän kasvun ja kehityksen luominen pohjoisille alueille, mikä takaa sen, että asukkaat voivat rakentaa elinvoimaisia paikallisyhteisöjä ja tulevaisuuteen tähtääviä työpaikkoja, hyvän terveydenhoidon, hyvät koulutusmahdollisuudet sekä runsaasti mahdollisuuksia Iuontoelämyksiin ja laajaan kulttuuritarjontaan. Pohjoisten alueiden politiikalla pyritään myös luomaan paremmat mahdollisuudet pohjoismaisten väliseen ja kansainväliseen yhteist:yöhön, resurssien käyttöön, ympäristönhallintaan ja tutkimukseen naapurimaiden välisiä yhteyksiä tiivistämällä. Yhtenä tavoitteena on infrastruktuurin kehittäminen tehokkaampien poikittaisyhteyksien luomiseksi Pohjoiskalotilla. En kansojen välinen yhteistyö on tärkeä osa Norjan pohjoisten alueiden politiikkaa. Terveydenhoito, koulutus, kulttuuri, urheilu sekä lasten- ja nuorisotyö ovat tämän yhteistyön tärkeitä osia. Kun ihmiset kokoontuvat yhteisten aktiviteettien pariin syntyy ymmärrystä ja luottamusta, mikä edistää pohjoisten alueiden vakautta ja kehittymistä. Siksi on tärkeää lisätä naapurimaiden välistä aktiivista dialogia, ja rakentaa kumppanuutta ja yhteyksiä pohjoisten alueiden panostuksen en osa-alueiden puitteissa. Norjan taholta lisähuomiota kiinnitetään myös kuljetusinfrastruktuuriin uuden kansallisen kuljetussuunnitelman (NTP) kautta, jossa selvitetään muun muassa ehdotuksia tuleviksi rautatiehankkeiksi. Tarkoituksena on selvittää kokonaisvaltaisesti nykyinen infrastruktuuri ja tulevien hankkeiden suunnitelmat. Selvitykseen sisällytetään myös Suomen ja Ruotsin pohjoiset osat. Norjan pohjoisiin alueisiin panostus antaa paremmat mahdollisuudet lisääntyvään yhteistyöhön Tornionlaakson norjalaisten jäsenkuntien kanssa. Pohjoisiin alueisiin panostukseen sisältyy merkittäviä rahoitusresursseja, jotka voidaan kanavoida rajanyliseen yhteistyöhön. On tärkeää suunnata Tornionlaakson Neuvoston työ niin, että näistä asioista otetaan vaarin ja lisätä tietoa pohjoisiin alueisiin panostuksesta sekä Ruotsissa että Suomessa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Teemakokoukset rajanylisen kuntayhteistyön mahdollisuuksien mainituilla aloilla hyödyntämiseksi yllä Uusien yhteistyökäytäntöjen aloittaminen Kumppanuuksien ja liittojen rakentaminen Energia-alan yhteistyön valmistelu Benchmarking Pohjoisiin alueisiin panostuksen hyödyntäminen arktisen yhteistyön kanavana 12(17)

13 Käynnissä olevan globalisaation myötä tulevat kaltaisemme alueet olemaan kuljetus-poliittisten EU:n kuijetuspoitiikka tähtää asteittaiseen raskaan maantieliikenteen siirtämiseen rautateille. 13(17) Kolmen maan yhteistyöhön perustuvia hankkeita, kunta-, alue-, kansallisella, pohjoismaisella Osaselvitykset muun muassa radan jatkamisen sosioekonomisista vaikutuksista jäsenkunnille Yhteistyön vahvistaminen Tornionlaakson kuntien välillä Vuorovaikutus alueellisten ja kansallisten elinkeinoelämän ja politiikan toimijoiden väiiiiä Yhteistyö Lapin Iiiton, Tromssan Iäänin jne. kanssa ja EU-tasolla Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) Tornionlaakson Neuvosto on teetl:änyt yhteistyössä Storfjordin kunnan ja Tromssan Iäänin kanssa markkinataloudellisten edellytysten näkökulmasta. Pajalan kaivosteollisuus aikoo käyttää Narvikia Pajalassa sijaitsevien kaivosten rautamalmin vientisatamana. Jäämeren rata nähdään Suomen mahdollisuutena saada käyttöönsä jäätön satama Skibottenissa. Radan rakentaminen vahvistaisi myös suunniteltuja kuljetuskäytäviä. Tornionlaakson Neuvosto aikoo jatkaa tätä työtä Iäheisessä yhteistyössä kunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa sekä Norjassa, Suomessa että Ruotsissa. pohjoisen rajanläheistä yhteistä infrastruktuuria ja täydentäisi Pohjois-Ruotsin jo olemassa olevia ja kaksi Jäämeren rataa koskevaa selvit:ystä, joissa rataa tarkastellaan teknisestä ja toisessa ajankohtaisemmaksi, minkä vuoksi rataosuuden taloudellisten edellytysten seuraaminen alueellisesta Rautatien rakentaminen Suomen Koarin ja Skibottenin välille on saanut isämerkitystä ja tuflut ja globaalista näkäkulmasta ja pitkässä aikaperspektiivissä on tarpeen. kilpailukykyisen kuljetuskanavan Kanadan ja USA: n markkinoifle. Koreassa joissa rautatie läpi Venäjän -Sallan-Tornion-Kolarin-Skibottenin kautta muodostaisi hyvin tästä on raskaiden rautatiekuljetusten tarve taloudellisilta kasvualueilta Aasiassa - Kiinassa ja Eteiä päätelmien kohteena paljon suuremmissa yhteyksissä ja laajemmin kuin aikaisemmin. Esimerkkinä JÄÄMERENRATA

14 TORNIONLAAKSON KULT1UURI Kuntien, yhdistysten ja järjestöjen välisen yhteistyön historiallinen perusta on yhteinen Tornionlaakson kulttuuri. Se on tärkeä henkisen infrastruktuurin vahvistamiselle, joka puolestaan luo perustan yhteiskunnan taloudelliselle ynnä muulle kehittymiselle. Tornionlaaksossa on toimiva kulttuuriverkosto, Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmä, joka on vuosien varrella toteuttanut monta, tornionlaaksolaisten arkipäivään liittyv projektia. Tornionlaakson kultluurielämä on monikulttuurista ja siihen kuuluu koko joukko tapahtumia kuten näyttelyitä, festivaaleja, teemapäiviä, rajanylistä teatteritoimintaa jne. Alueella on maakuntamuseolden ja kotiseutumuseolden verkosto, joka toimii kulttuurielämän voimavarana. Tornionlaakson Neuvosto tukee Tornionlaakson Taidehalli hanketta, jonka tarkoituksena on perustaa klassinen, kansainvälisesti suuntautunut taideyksikkö, jolla on merkitystä koko TornionlaaksoUe. Rajan yh tapahtuva kulttuurivaihto kylien kesken on monesti rajayhteistyön kehittämisen perusta ja sitä kautta saadaan kytkenta matkailuelinkeinoon ja alueellamme vieraileviin ihmisiin. Eräs tärkeimmistä yhteistyön aloista on nuorten välisen valtakuntien rajojen ylittävän yhteistyön kaikenpuolinen edistäminen Tornionlaaksossa. Kulttuurityöryhmän aktiivinen työpanos kanslian tuella Interreg-anomusten yhteydessä, Nuorisokäräjien järjestämisessä sekä kulttuurityön tukeminen mm. kulttuuristipendin kautta. Tornionlaakson vuosikirjan julkaisemisen tukeminen. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Työ Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmän kautta Tornionlaakson vuosikirjan julkaiseminen Tornionlaakson kulttuurikalenterin laatiminen Nuorisokäräjien ja Future factory -tapahtuman järjestäminen Yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa intressien niin sanellessa Nuorison säännölliset rajanyliset kohtauspaikat kuten Café Tornedalen Rajanyliset säännölliset nuorisoneuvostokokoukset Jäsenkuntien kirjastojen rajanylisen yhteistyön laajentaminen Benchmarking 14(17)

15 ALUEELLINEN POHJOISMAINEN RAJAYHTEISTYÖ -w- - i. Aiomme jatkaa rajanylisten, Ruotsin Norrbottenin ja Suomen Lapin Iäänin kansanedustajien yhteistapaamisten järjestämistä. Näiden kokousten löydettyä oman muotonsa aiomme kutsua mukaan myös Norjan pohjoisten läänien kansanedustat. Näiden kohtaamisten tarkoituksena on ot:taa esiin ajankohtaisia asioita ja puheenaiheita rajan toisella pualella vaikuttavien kollegojen kesken. Aiemmin järjestetyistä kokouksista saamamme palautteen kannustamina suunnittelemme 1 å 2 kokouksen järjestämistä vuodessa en paikkakunnilla valtakunnanrajan tuntumassa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) ALUEEN KANSANEDUSTAJIEN TAPAAMISET Ruotsin, Suomen ja Norjan kansanedustajien yhteisten kokousten järjestaminen Eril:yisten rajanylisten valtiopäivävaliokuntien teemakokousten järjestäminen Seurantayhteydet Tornionlaakson ajankohtaisista asioista tiedottaminen valtiopäiväedustajien suuntaan ALUEELLINEN, POHJOISMAINEN JA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc solmivat liiton yhteistä kehittämistyötä varten sekä yhteistyön kautta lisätä ja vahvistaa koka alueen rajanylistä yhteistyötä. Tavoitteena on kestävän kehit:yksen ja arkipäivän integraation edistäminen elinkeinoelämän ja yritysyhteistyön vuorovaikutusta lisäämällä. Tavoitteena on myös alueen kehittämispotentiaalin mobilisointi ja vapauttaminen sekä Tornionlaakson ja Perämerenkaaren en sektoreilla toimivien verkostojen voimistaminen parempien kasvuedellytysten luomiseksi, voimakkaamman yhtenäisyyden ja vahvan yhtenäisen imagon rakentamiseksi Euroopan muiden alueiden joukossa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Alueiden välinen yhteistyö Pohjoiskalottineuvoston, Perämerenkaari-yhdistyksen, Lapin liiton, Tromssan läänin kanssa Yhteistyö Pohjoiska!otin rajaneuvontapalvelun ja Skibottenin Pohjoiskalottikeskuksen kanssa Säännölliset yhteydet Brysselin North Sweden-, North Finland- ja North Norway- toimistojen kanssa Osallistuminen NSPA-verkostoon Työ AEBR:n (Association of European Border Regions) kautta Benchmarking muiden Euroopan raja-alueiden kanssa 15(17)

16 EUREGIO ARCTICA a :...w n 16(17).K,rd -- Karundc Kiruna VO IW k,rrh h Kulari Galnu F,,Iar,.U Al -._peo Sva?1v ko Sukupuolten tasapuoliseen edustukseen pyrkiminen ad hoc työryhmiä perustettaessa Sukupuoten yhtä vahvaan edustukseen pyrkiminen halituksessa ja neuvostossa Hanketoimenpiteet suunnataan yhtä suuressa määrin sekä miehiin että naisiin Tasa-arvonäkökulma huomioidaan hankkeiden johtoryhmien kokoonpanossa ym. Toimenpiteet: sukupuolien edustus. Huolimatta siitä, ovatko hankkeet elinkeinoelämä-, koulutus-, palvelu- val tekniikkapainotteisia. Tasa-arvoasiat huomioidaan kaikissa aktiviteeteissa. Rakennettavissa verkostoissa on molempien TASA-ARVO Synergiavaikutusten saavuttaminen Alueen painoarvon Iisääminen kansainvälisesti Yhteisten toimintojen koordinoiminen Rajanylisten organisaatiolden välisen yhteistyön parantaminen ja tehostaminen Tietotaidon välittäminen Euroopan tasolla tehtävän benchmarking-työn kautta Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) ulottuva Tornionlaakson ja Perämeren kuntien ja seutukuntien välinen sateenkaariorganisaatio. Euregio Arctica on Jäämereltä Perämeren rannikon väestö-, teollisuus- ja osaamiskeskiftymiln saakka

17 KOSTNADER / KUSTANNUKSET 1 = 8,90 SEK 5010 Lokalhyror / Tilavuokrat Förbrukningsmaterial / Kulutusmateriaali Resekostnader / Matkakulut Trycksaker 1 Painotuotteet Konto / Tili Externa kostnader / Ulkoiset kulut SEK - BUDGET 2013 / TALOUSARVIO (17) Lisärahoitusta haetaan mm. Interreg Pohjoinen sekä Leader Tornedalen ohjelmista. 3.) Ytterligare finansiering söks från bl.a Interreg Nord programmet och Leader Tornedalen. Yhteensä vuosina 2013 Projekt / Hankkeet ) Totalt under perioden 2013 Ingår i kostnadsbudgetens post Personalkostnader. Sisältyy talousarvioon, kohdassa Henkilöstökulut Rahoitushakemus jätetään Pohjoismaiden Ministerineuvostolle lokakuussa ) Finansieringsansökan inlämnas till Nordiska Ministerrådet i oktober Nordiska Ministerrådet / Pohjoismaiden Ministerineuvosto Tornedalsrådet / Tornionlaakson Neuvosto 2.) Rahoitus / Finansiering: Kustannukset / Kostnader ) INTÄKTER/TULOT KOSTNADER TOTALT / KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Sammanlagt / Yhteensä Arvoden! Palkkiot Löner inkl.soc.avg./ Palkat sis.sotu maksut Bilersättning 1 Autokorvaukset Pensionsförsäkringar / Eläkevakuutukset Personalkostnader 1 Henkilöstökulut Sammanlagt / Yhteensä Representation / Edustus Kontorsmaterial / Konttoritarvikkeet Telefon! Puhelin Porto / Postituskulut Försäkringar! Vakuutukset Bokföring,revision/ Kirjanpito,tilintarkastus Ovriga främmande tjänster / Muut ulkoiset palvelut Inhyrd personal / Muu henkilökunta Övriga kostnader / Muut kulut Bidrag och gåvor / Avustukset ja lahjoitukset Facklitteratur Föreningsavgifter / Jäsenmaksut (AEBR) Möteskostnader / Kokouskulut Seminarier tz TORNEDALSRÅDET / TORNIONLAAKSON

Liite 4. TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016

Liite 4. TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016 Liite 4. TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2018 TALOUSARVIO 2016 TORNIONLAAKSO Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus 1 (7) 16.9.2015/tl Talousarvio 2016 Varsinainen toiminta Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Ay avustus Ray avustukset 795 000 860 000 Palkat 440 000 479 000 Palkkiot, hallitus 6 000 6 000 Eläkekulut

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Yhteistyösopimus Allekirjoitettiin 15.6.2010 Rovaniemellä MTI:n ja syksyllä 2010 Santasportin

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Yhteistyötä raja-alueella

Yhteistyötä raja-alueella Yhteistyötä raja-alueella Kuva: Görgen Åberg Rajat ylittävä sairaanhoidon johto on nyt polttopisteessä Rajat ylittävä sairaanhoidon johto polttopisteessä -Tervetuloa lukemaan vuoden 2014 huhtikuun uutiskirjettä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000

Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000 1 (7) 22.9.2014/tl Varsinainen toiminta Tarkennettu Talousarvio Ay avustus Ray avustukset 754 000 839 000 Palkat 414 500 467 500 Palkkiot 12 500 8 000 Eläkekulut 91 000 88 750 Lakisääteiset sos.kulut 27

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Megatrendejä Afrikassa https://tapahtumat.tekes.fi/

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Teollisuussummit 2015 14.10.2015

Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Video: Oulu - Kaupunkielämää Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus Reiluus Vastuullisuus Oulu nuorten

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot