Sääntelyuudistusten vaikutukset pkyritysten luottoihin herättävät huolta. Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sääntelyuudistusten vaikutukset pkyritysten luottoihin herättävät huolta. Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista"

Transkriptio

1 01/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Sääntelyuudistusten vaikutukset pkyritysten luottoihin herättävät huolta Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista Finanssialan veroratkaisuilla kauaskantoisia seurauksia Finanssialalle asetettavat verot ja maksut nostavat yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannuksia ja heikentävät talouden kasvuedellytyksiä. Käteinen maksuvälineenä Finanssiala vahvistaa rakenteitaan ja osaamistaan

2 Sääntelyuudistusten vaikutukset PK-yritysten luottoihin herättävät huolta JOHTAVA ASIANTUNTIJA Reima LeTTO Kiristyvä sääntely uhkaa nostaa luottomarginaaleja Valmisteilla olevien useiden finanssialan sääntelyhankkeiden yhteydessä on noussut viime aikoina yhä voimakkaammin esille huoli muutosten vaikutuksista pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin. Erityisesti tämä on herättänyt keskustelua pankkien vakavaraisuusvaatimuksia tiukentavan ns. Basel iii -uudistuksen yhteydessä. Muutosten myötä pankeilta edellytettävän korkealaatuisen oman pääoman vähimmäismäärä kasvaa huomattavasti ja toisaalta tiukentuvat maksuvalmiusvaatimukset lisäävät pankkien rahoituskustannuksia. Pankeille säädetään myös uusi vähimmäisomavaraisuusvaatimus (leverage ratio), jonka mukaan kaikilta luotoilta edellytetään samansuuruista pääomavaatimusta. Nämä muutokset johtavat tarpeeseen nostaa asiakkailta perittäviä luotonannon marginaaleja. Huoli vaikutuksista on koettu erityisen suurena Euroopan pk-yrityssektorilla, koska ne ovat muita talousalueita (mm. USA) riippuvaisempia perinteisestä pankkirahoituksesta ja niiden osalta vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja on vähemmän käytettävissä kuin suuryrityksillä. Huoliin puututtiin jo Basel ii:n yhteydessä Basel III -uudistuksen yhteydessä herännyt huoli rahoituksen saatavuudesta ei ole ilmiönä uusi, sillä jo Basel II -vakavaraisuusvaatimusten käsittelyn yhteydessä vuonna 2005 tehtiin lievennyksiä pk-yritysten luottojen vakavaraisuuskäsittelyyn lähinnä Euroopan parlamentin vaatimuksesta. Tuolloin pk-yritysten luottojen riskipainoja alennettiin mahdollistamalla alle miljoonan euron luottojen lukeminen alhaisempia riskipainoja keskimäärin tuottavaan vähittäisvastuiden ryhmään 1. Lisäksi yritysvastuisiin luettavien luottojen osalta mahdollistettiin lievennys riskipainoon niiden asiakkaiden osalta, joiden liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa. Myös pk-yrityksiin tehtävien oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta tehtiin lievennyksiä sisäisiä luokituksia käyttävien pankkien osalta. Euroopan parlamentti vaatii tarkistuksia Basel iii -vaatimuksiin Euroopan komissio antoi esityksen Basel III -vaatimusten voimaan saattamisesta EU:n alueella (ns. CRD IV -paketti). Esitys on parhaillaan käsiteltävänä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Kuten tapahtui Basel II -valmistelun yhteydessä, Euroopan parlamentissa on jälleen noussut esille huoli uudistuksen vaikutuksista pk-yrityssektorille. Joulukuussa 2011 julkaistussa edustaja Karasin (CDR IV -paketin pääraportoija) raporttiluonnoksessa ehdotetaan pk-yritysten luottojen riskipainojen lieventämistä sekä standardimallia että sisäisiä luokituksia käyttävien pankkien osalta. Myös Euroopan pankkivalvontaviranomaisen (EBA) CRD IV -aikataulua vaikutusarvion tekemisessä ehdotetaan muutettavaksi niin, että EBA:n selvitys uudistuksen vaikutuksista pk-yrityssektorille tulisi toimittaa parlamentille ja neuvostolle jo ennen CRD IV -paketin voimaantuloa. EBA:lle on annettu tehtäväksi mm. selvittää, mitä vaikutuksia rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin olisi edellä mainitun miljoonan euron rajan nostamisella esimerkiksi viiteen miljoonaan euroon. Lievennysehdotuksia tulee todennäköisesti vielä lisää yksittäisten euroedustajien toimittaessa maaliskuun aikana omat muutosesityksensä parlamentin sisäisessä valmisteluprosessissa. Myös toimialajärjestöiltä vaikutusarvioita Viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden ohella myös rahoittajia ja yrityksiä edustavat järjestöt ovat teettäneet omia selvityksiään rahoituksen merkityksestä ja toisaalta uudistuksen vaikutuksista pk-sektorille. Esimerkiksi leasingyhtiöitä edustava eurooppalainen järjestö Leaseurope (jonka jäsen FK on) teetti alkuvuodesta Oxford Economicsilla pk-yrityksille suunnattuun kyselytutkimukseen perustuvan selvityksen. Selvityksen perusteella eurooppalaisen pk-yrityssektorin kokonaisinvestoinneista vuonna 2011 lähes 113 miljardia euroa rahoitettiin leasingillä. Keskimäärin 1 Eräissä maissa valvontaviranomaiset ovat tosin alentaneet ko. vastuuryhmään luettavien luottojen rajaa huomattavasti alle miljoonan euron 2 Ks. raportista tarkemmin 2

3 leasingiä käyttävät pk-yritykset (yhteensä yli kuusi miljoonaa) investoivat 57 prosenttia enemmän kuin muut pk-yritykset. Muun muassa näiden lukujen valossa voidaan päätellä, että mahdollisilla rahoituksen ehtoja tiukentavilla sääntelymuutoksilla olisi kielteisiä vaikutuksia pk-yritysten investointihalukkuuteen ja sitä kautta työllisyyteen ja talouden kasvuedellytyksiin. Keskustelu vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista viriämässä hyväksytyissä säännöksissä huoli pk-yritysten rahoituksen turvaamisesta tullaan jollain tavoin ottamaan huomioon. Joka tapauksessa Basel III on jo osaltaan vauhdittanut keskustelua siitä, tulisiko myös Euroopassa luoda yrityksille enemmän kannustimia käyttää perinteisen pankkirahoituksen ulkopuolisia rahoitusvaihtoehtoja. Tätä koskevien keinojen pohdinta on myös Suomessa käynnistynyt, mistä osoituksena on mm. pääomamarkkinastrategiaa valmistelleen työryhmän vastikään julkistamat toimenpideehdotukset. Vaikka Basel III-vaatimusten käsittely EU:n tasolla on siis edelleen kesken, voidaan pitää todennäköisenä, että lopullisesti Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista JOHTAJA KAIJA erjanti Työryhmän ehdotus valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille julkaistiin helmikuun puolivälissä. Asuntomarkkinoilla tärkeintä on parantaa vakautta. Vakaa hintakehitys on myös asuntorahoittajien kannalta erittäin toivottavaa. Vuokra-asuntotarjonnan riittävyys vakauttaa omistusasuntomarkkinoita ja vähentää velkaantumista. Omistusasunnon hankintaan ei tällöin pyritä riittämättömin taloudellisin edellytyksin. Toimenpideohjelmaan on koottu joukko sinällään hyviä ehdotuksia, mutta yksin näillä toimin toivottuja muutoksia tuskin tapahtuu. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toimenpitein voidaan huolehtia erityisryhmien tarpeista, mutta ei laajemmin hoitaa asuntopolitiikkaa. Tärkeää olisi ensinnäkin luoda edellytyksiä vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle kasvukeskuksissa. Toiseksi valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoituksessa tulisi rohkeasti käyttää keinoja tuotannon lisäämiseen. Rahoitusmalleja tulisi kehittää niin, että otetaan huomioon sääntelyn vaikutus pankkien jälleenrahoituksessa. Asuntotuotannon korkotukijärjestelmä tulisi ottaa kokonaisuutena tarkasteluun ja selkeyttää sen ehdot 3

4 ja soveltamisohjeet. Kolmanneksi tulisi hillitä asumisen kustannusten nousua kaikissa asumismuodoissa. Asuntopolitiikan tärkein tehtävä on vakaudesta huolehtiminen Keskeisin ongelma asuntomarkkinoilla on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Koska uudisasuntojen tarjonta on Suomessa sekä lyhyellä että myös pidemmällä aikavälillä varsin jäykkää, kysynnän kasvu näkyy selvästi hintatasossa. Samalla alueelliset hintaerot kasvavat. Liian vähäisen tarjonnan seurauksena asuntojen hinnat ovat korkeat ja vuokrat ovat nousseet erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Ohjelmassa esitetään, että tarjontaa tulee lisätä huolehtimalla tonttitarjonnan riittävyydestä ja parantamalla kaavoitusta. Rakennusalan kilpailun lisääminen tukee myös maltillista hintakehitystä. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpano on tärkeää, mutta myös suuri haaste. Tasapaino omistus- ja vuokra-asumisen välille voidaan luoda tuotantoa lisäämällä Omistusasumisen rahoitus toimii Suomessa hyvin. Asuntolainat ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen edullisia ja maksuohjelmat joustavia. Tämä tukee merkittävästi asuntovelallisten taloudenhallintaa. Omistusasumiseen liittyvä pakkosäästäminen asuntolainan lyhennyksen muodossa kasvattaa myös kotitalouden varallisuutta. Omistusasuminen on valtaosalle suomalaisista halutuin asumismuoto. Omistusasumisen edellytykset tulee säilyttää eikä siihen tule kohdistaa uusia verorasitteita. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoituksessa on korjattavaa Tulisi olla valmius ottaa nopeasti uudelleen käyttöön ns. välimalli suhdannepoliittisena välineenä. Korkotuettu välimalli otettiin vuonna 2009 käyttöön osana rakennusalan elvytystoimia. Kokemukset välimallin korkotukilainoituksesta ovat hyviä. Se lisäsi vuokra-asuntojen rakentamista ja tätä kautta edisti rakennusalan työllisyyttä. Yhteensä vuosina on valmistunut 7400 välimallilla rahoitettua asuntoa. Valtion kannalta tämä on erittäin edullinen tapa; valtion täytetakaus mahdollistaa luotot ja korkotukea ei nykyisellä alhaisella korkotasolla juuri tarvitse maksaa. Velallisen omavastuukorko on 3,4 % ja vasta sen ylittävältä osalta maksetaan 75 % korkotukena. Riittävän lyhyt, 10 vuoden vuokrakäyttövaatimus pitää mallin houkuttelevana rakennuttajien kannalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinatilanteessa sosiaalisen vuokraasuntotuotannon ns. pitkä korkotuki, jopa 40 vuoden lainat, on pankkien ja muiden rahoittajien jälleenrahoituksen kannalta haasteellista ottaen huomioon jatkuvat muutokset pankkien jälleenrahoituskustannuksissa sekä vakavaraisuussäännöksissä. Korkotukilainojen omavastuukoron puolittaminen viime vuoden lopulla ei ole aiheuttanut suurta ryntäystä lainojen kysynnässä. Koko asuntotuotannon korkotukijärjestelmä olisi arvioitava sekä selkeytettävä sen ehdot ja soveltamisohjeet. Tasapaino omistus- ja vuokra-asumisen kesken on tehokkaimmin saavutettavissa luomalla hyvät edellytykset sekä omistus- että vuokra-asuntotuotannon, erityisesti vapaarahoitteisen vuokraasuntotuotannon lisäämiseen. Asumisen kustannusten nousua tulee hillitä Asumisen kustannukset nousevat kaikissa hallintamuodoissa energian hinnan, kiinteistönhoidon kustannusten, kiinteistöveron nousun ja muiden tekijöiden takia. Asuntopolitiikan yksi suuri haaste on asumiskustannusten kokonaistaakan keventäminen. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotuksen kehittämishankkeessa selvitetään kiinteistöveron painoarvon kasvattamista pitemmällä ajalla. Tässä pitää muistaa, että kiinteistövero lisää entisestään asumisen verorasitusta. Asumisen kustannusten nousun yhteisvaikutuksiin ei toimenpideohjelmassa kiinnitetä riittävästi huomiota. 1 1 Lisätietoa mm. PTT ja Kiinteistöliitto: Asumisen kustannukset

5 Finanssialan veroratkaisuilla kauaskantoisia seurauksia PÄÄEKONOMISTI VeLI-Matti mattila Finanssialalle kaavaillaan eu:ssa uusia veroja ja maksuja. Näiden lopullinen kohtaanto voi kuitenkin yllättää. Samalla verojen ja maksujen kokonaistaloudelliset vaikutukset voivat muodostua selvästi arvioitua suuremmiksi. Euroopan pankit ja muut finanssialan yritykset ovat tänä päivänä kovassa puristuksessa. Yhtäältä käynnissä oleva velkakriisi ja sen hoitotoimet vaikuttavat voimakkaasti finanssialaan. Sijoitusten arvot ovat monelta osin alentuneet ja luottotappiot uhkaavat kasvaa. Lisäksi monilla pankeilla on kiire parantaa ydinvakavaraisuuttaan Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n viime lokakuussa tekemien päätösten mukaisesti. Toisaalta samaan aikaan EU:ssa ollaan toteuttamassa syvällekäyviä sääntelyuudistuksia. Ne koskettavat erityisesti pankkeja ja vakuutusyrityksiä. Moni yksityiskohta uusissa säännöksissä on yhä auki, vaikka niiden käyttöönotto lähestyy nopeaa vauhtia. Tämä vaikeuttaa uudistuksiin valmistautumista. Finanssialan verotuksen kohtaanto voi yllättää Finanssialan yrityksille kaavaillaan EU:ssa lisäksi uusia veroja ja maksuja. Erilaisia pankkiveroja on jo otettu käyttöön eräissä maissa, ja lisäksi komissio on esittänyt rahoitusmarkkinakauppojen verottamista. Näiden verojen perustelut vaihtelevat. On mm. esitetty, että finanssialan tulee oikeudenmukaisuussyistä kantaa nykyistä suurempi osa kriisistä aiheutuvista kustannuksista. Samoin on mainittu, että finanssiala on muihin toimialoihin nähden aliverotettu. Myös rahoitusmarkkinoiden vakaus on tuotu esille yhtenä perusteluna: eräiden tahojen mielestä finanssialan yritysten ja finanssitransaktioiden verotuksella voitaisiin edistää markkinoiden vakaata kehitystä. Erilaisia perusteluita yhdistää yleensä usko siihen, että finanssialan verotuksella voitaisiin kerätä suuria summia moniin hyviin tarkoituksiin ilman, että se haittaisi merkittävästi talouden kehitystä. Tämä uskomus on kuitenkin monelta osin väärä. Mikäli verojen tuotot muodostuvat suuriksi, on hyvin todennäköistä, että se tapahtuu tuntuvin kokonaistaloudellisin kustannuksin: verojen myötä rahoituksen välitys vaikeutuu ja yritysten sekä kotitalouksien hankkiman rahoituksen hinta nousee. Muut verotuotot jäävät tällöin vastaavasti pienemmiksi. Ja jos kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat vähäiset, se merkitsee, että verokertymätkin jäävät pieniksi: tällöin veropohjat karkaavat sinne, missä verotus on lievempää. Finanssialan ja erityisesti rahoitusalan verotuksesta puhuttaessa usein unohtuu, että alan yritykset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. Ne välittävät rahoitusta ylijäämäisiltä sektoreilta alijäämäisille sektoreille. Mikäli tämän välitystoiminnan kustannukset kasvavat verotuksen vuoksi, merkittävä osa tästä lisäkustannuksesta siirtyy eteenpäin asiakkaille. Veron lopullinen kohtaanto poikkeaa siis siitä, mitä moni ajattelee. Finanssialan verotusta arvioitava kokonaisuutena Finanssialaa pidetään toisinaan aliverotettuna, koska rahoitusmarkkinoilla tehdyistä kaupoista tai esimerkiksi pankkien laina- ja talletuspalveluista ei peritä EU-maissa arvonlisäveroa. Arvonlisäverottomuus johtuu siitä, että veropohjan määrittely ja siten veron kohdistaminen yksittäiseen rahoitustoimeen on hyvin hankalaa. Arvonlisäverottomuus ei ole finanssialan yritysten kannalta yksinomaan myönteinen seikka. Samalla, kun ne jäävät verotuksen ulkopuolelle, ne myös menettävät itse mahdollisuuden vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvä arvonlisävero. Finanssialalle arvonlisävero onkin aito kustannuserä, ei läpikulkuerä, niin kuin muilla toimialoilla. Finanssialalle on eräissä maissa kohdistettu erityisveroja. Esimerkiksi Suomessa on käytössä vakuutusmaksuvero, jota peritään mm. vapaaehtoisista vahinkovakuutuksista. Verokanta on 23 prosenttia eli sama kuin yleinen arvonlisäverokanta. Vakuutusmaksuveron tuotto on huomattava, noin 650 miljoonaa euroa vuodessa. Kansallisia ratkaisuja ei pidä tehdä hätiköiden EU:n komission odotetaan antavan lähiaikoina pankkien kriisinhallintaa koskevan direktiiviehdotuksensa, jonka osana todennäköisesti on kansallisten vakausrahastojen perustaminen. Rahastojen varat kerättäisiin pankeilta ja muilta luottolaitoksilta vakausmaksuilla. Rahastoilla varauduttaisiin kattamaan mahdollisten uusien finanssikriisien kustannuksia. Ruotsissa ja eräissä muissa EU-maissa käyttöönotetut vakausmaksut ja pankkialalle kohdistetut erityisverot ovat olleet luonteeltaan kansallisia ratkaisuja. Niitä ei ole koordinoitu EU-tasolla. Tämä kehityssuunta on ollut valitettava, sillä koordinoimattomat 5

6 järjestelyt voivat vääristää kilpailua ja johtaa kahdenkertaiseen verotukseen. On toivottavaa, että Suomessa ei lähdettäisi tälle tielle vaan odotettaisiin EU:n päätöksiä. Mikäli EU:ssa päädytään vakausmaksun käyttöönottoon, se pitäisi toteuttaa rahastoivana järjestelynä. Maksulla kerättyjen varojen käyttötarkoitus samoin kuin varojen hallinnointia ja sijoituspolitiikkaa koskevat periaatteet tulisi määritellä tarkoin rahaston säännöissä. Lisäksi maksun tulisi riippua pankin toiminnan riskipitoisuudesta. Pankkien näkökulmasta vakausmaksu olisi lisäkustannus, joka todennäköisesti heijastuisi pankkien asiakkailtaan perimiin korkomarginaaleihin. Näihin kohdistuu jo nyt tuntuvia nousupaineita uusien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännösten myötä. Siltä osin kuin maksu jäisi rasittamaan pankkien kannattavuutta, se heikentäisi niiden mahdollisuuksia vahvistaa vakavaraisuuttaan voittovarojen kautta. Käteinen maksuvälineenä VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KRISTIINA SIIKALA Käteisen rahan saatavuus on viime aikoina noussut keskustelun kohteeksi. Erityisesti seniorikansalaisia ja syrjäseutujen asukkaita huolestuttaa onko käteistä saatavilla enää riittävän läheltä; kotinurkalta käteisautomaatista, tai läheisestä pankkikonttorista. Pankkipalveluita tarjotaan Suomessa kuitenkin varsin monimuotoisesti, myös käteisen osalta. Finanssialan Keskusliiton tekemät tutkimukset osoittavat, että kotitalouksien maksamistavat muuttuvat parhaillaan voimakkaasti. Käteismaksamisen suosio vähenee, korttimaksaminen lisääntyy ja verkkopankkien käyttö lisääntyy myös vanhemmissa ikäryhmissä. Muutos pankkipalvelujen tarjonnassa on osa laajempaa tietoyhteiskuntakehitystä kohti sähköisiä palveluja, joka koskee paitsi pankkeja ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, myös julkisten palvelujen tarjontaa. Palveluiden tarjonnassa ollaan menossa kohti tehokkaampia toimintatapoja, joita myös suurin osa väestöstä haluaa käyttää. Maksuvälineillä on suuri merkitys myös harmaan talouden torjunnassa. Mm. iso osa pimeästä palkanmaksusta tapahtuu käteisellä. Tässä murrosvaiheessa, kun perinteiset palvelut korvataan yhä useammin sähköisillä palveluilla ja kokonaan uusilla toimintamalleilla, voivat henkilöt, joiden ulottumattomissa nämä palvelut syystä tai toisesta ovat, tuntea ymmärrettävästi palvelunsa uhatuiksi. Käteinen näyttää ostoksia maksavalle asiakkaalle edulliselta maksutavalta, mutta sen kustannukset ovat kokonaisuutena 6

7 korkeat. Kustannuksia kertyy mm. rahan kuljettamisesta, arvokuljetusten vakuutuksista, rahan käsittelystä useissa vaiheissa esimerkiksi pankeissa ja kaupoissa, automaattien täyttämisestä ja huoltamisesta. Tämä on yksi syy miksi käteisen korvaavia maksutapoja ollaan kehittämässä. Mihin käteistä tarvitaan? Uusia palveluntarjoajia myös käteispalveluihin Kaikki eivät kuitenkaan syystä tai toisesta halua tai voi käyttää verkkopankkia tai maksukorttia. Valtaosalla suomalaisista on käytössään kuitenkin ainakin käteisautomaattikäyttöön soveltuva kortti. Käteisen saatavuutta voi katsella myös toisesta näkövinkkelistä. Käteistä tarvitaan nykyään välttämättä vain harvoissa paikoissa. Suurin osa laskuista maksetaan tilisiirtoina verkkopankissa. Laskun maksaminen konttorin tai automaatin kautta on mahdollista, mutta laskun maksamiseen ei käteistä ole tarvittu enää aikoihin, kaikki hoituu sähköisesti suoraan tililtä. Suomalaisilla on usein käytössään useampiakin pankkitilejä eri pankeissa. Laskun maksaminen on mahdollista sähköisesti myös R-kioskilla, omasta pankista riippumatta debit- tai credit-korttia käyttäen. Edellytyksenä on, että laskussa on viitetiedot sisältävä viivakoodi. Käteisen käytön korvaavana palveluna toimivat parhaiten erilaiset maksukortit. Ne tekevät ostamisesta nopeaa, vaivatonta ja käteisen käyttöä turvallisempaa. Ostotapahtuma tallentuu kirjanpidoksi omalle tiliotteelle. Suomalaisista jo kaksi kolmesta maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin korteilla. Kortin käyttö on turvallista, kunhan huolehtii oman tunnuslukunsa suojaamisesta ja siitä, että kortin nostoraja ei ole liian suuri. Maksamisen uudet mahdollisuudet Maksaminen kehittyy nopeasti ja muutos perinteisistä toimintamalleista uuden tekniikan käyttöönottoon on aina osalle käyttäjistä haaste. Esimerkiksi mobiilimaksamisen kehittyminen voi jatkossa osin korvata käteisen käytön ostosten ja palveluiden maksamisessa. Esimerkiksi Näkövammaisten Keskusliitto näkee mobiilimaksamisessa paljon hyviä mahdollisuuksia oman jäsenkuntansa maksamisen helpottamiseksi ja parantamiseksi. Kontaktiton maksaminen perustuu uuteen kortissa ja mobiililaitteessa olevaan teknologiaan. Perinteiseen korttimaksamiseen nähden kontaktiton maksaminen tuo helpotusta pienten ostosten maksamiseen, kun asiakkaan ei tarvitse näppäillä tunnuslukuaan maksupäätteeseen. Kontaktitonta maksamista käytetään jo useissa maissa. Maksun voi kaupan kassalla suorittaa matkapuhelimella tai etäluettavalla kortilla. Maksettaessa kortti viedään lukijalaitteen läheisyyteen, eikä tunnuslukua tarvitse näppäillä. Suomessa esimerkki kontaktittomasta maksamisesta on HSL:n matkakortti. Kontaktittoman maksamisen odotetaan yleistyvän lähivuosina. Tämä auttaisi myös niiden erityisryhmien asioimista, joilla on vaikeuksia tunnusluvun näppäilyssä kaupan maksupäätteellä. On merkkejä siitä, että uusia palvelutarjoajia tulee kilpailuun mukaan käteisen tarjonnassa. Myös esimerkiksi kauppojen myymäläverkoston merkitys käteisen tarjonnassa saattaa olla kasvamassa. Käteisautomaatit toimivat edelleen yleisimpinä käteisennostopaikkoina. Käteisautomaattien määrä oli viime vuoden lopussa kappaletta. Eniten automaatteja on kasvukeskuksissa, joissa myös automaattien tapahtumamäärät ovat suurimpia. Käteisnostot automaateilta ovat kuitenkin olleet laskussa jo kymmenen vuoden ajan. Myös pankkikonttorien määrä on pysynyt varsin vakaana viimeiset 15 vuotta. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli yhteensä pankkikonttoria. Osa pankkikonttoreista tarjoaa käteispalveluita vain määräaikoina tai on erikoistunut muihin pankkipalveluihin kuin käteisen käsittelyyn. Syynä tähän on käteisnostojen vähäisyys konttoreista. Käteispalvelujen tarjoaminen ei ole pankkitoimiluvan edellytys. Suomen Pankin vuoden 2012 alussa tekemän kuluttajakyselyn mukaan 76 prosenttia vuotiaista suomalaisista ei nosta käteistä pankkikonttoreista. Niistä, jotka nostavat käteistä konttorista, suurin osa nostaa sitä korkeintaan muutaman kerran vuodessa. Pankkien toimintatapojen muutos palveluissa heijastaa asiakkaiden toiveita. Koska palvelut vaihtelevat pankeittain, asiakkaan kannattaa katsoa omalta asumisalueeltaan mikä pankki parhaiten vastaa hänen palvelutarpeitaan. Pankkien palvelutarjonnassa on kyse pankkien liiketoimintaratkaisuista. Pankit kilpailevat keskenään asiakkaista ja tekevät liiketoimintaratkaisut kilpailutilanteen mukaan. 7

8 Finanssiala vahvistaa rakenteitaan ja osaamistaan TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ TARJA KALLONen Pankit ja vakuutusyhtiöt kehittävät rakenteitaan kohti yhä vahvempia finanssikonserneja. Finanssiala kansainvälistyy ja myös sen tehtävät monipuolistuvat. Osaavan henkilöstön tarve alalla kasvaa, etenkin kun iso osa nykyisestä henkilöstöstä siirtyy lähivuosien aikana eläkkeelle. Suomessa toimivien pankkien ja vakuutusyhtiöiden joukko on pysynyt lähes samanlaisena useiden vuosien ajan. Suomessa toimii tällä hetkellä 288 pankkia, 24 vahinkoyhtiötä, 11 henkivakuutusyhtiötä ja 7 eläkevakuutusyhtiötä. Alan toimijoiden suuresta lukumäärästä ja erilaisuudesta kertoo muun muassa se, että Finanssialan Keskusliitoon kuuluu 450 finanssialan toimijaa. Taloudellisia perusteita suuriin rakenteellisiin muutoksiin ei ole viime vuosien aikana juuri ollut. Huomattavin muutos tapahtui pankkikriisin jälkeen 1990-luvun alkupuolella, kun suurin osa silloisesta säästöpankkiryhmästä myytiin neljälle kilpailevalle pankkiryhmälle. Sen jälkeen on tapahtunut lähinnä pieniä omistusjärjestelyjä sekä fuusioita. Uusilla liittoutumilla kohti monipuolisuutta Finanssikonsernit toimivat yleensä siten, että emoyhtiö toimii konsernissa omistajana. Kokonaisuuteen kuuluu pankki-, sijoitus-, rahoitus-, henki-, vahinko- ja eläkevakuutustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Vaihtoehtoisena toimintamuotona ovat liittoutumat ja yhteistyösopimukset konsernien ulkopuolisten finanssipalveluiden tarjoajien kanssa. Suurimpien toimijoiden yhteistyökuviot näkyvät alla olevasta rakennekuviosta. Kuva: Finanssialan rakenteet sisältävät pankkien ja vakuutusyhtiöiden konserneja sekä yhteistyötahoja 98

9 Tehokkuusvaateet, kasvavat riskit, riskien jakaminen useammalle toimialalle sekä sääntelyn lisääntyminen ovat ohjanneet kustannusten karsimiseen ja rakenteiden vahvistamiseen. Nopeasti muuttuvassa markkina- ja kilpailutilanteessa tavoitteena on saada lisämyyntiä ja tarjota finanssialan palveluja ns. yhden luukun periaatteella. Yksi alan merkittävimmistä yritysjärjestelyistä tapahtui vuonna 2005, kun vahvasti pankkipainotteinen osuuspankkiryhmä hankki suurimman osan vahinkovakuutusyhtiö Pohjola-Yhtymän osakkeista ja äänivallasta. Rakenteiden vahvistaminen on kiihtynyt tämän vuoden aikana ja uusia palvelumalleja on tulossa markkinoille. Kuluvan vuoden helmikuun alussa julkistettu Tapiolan ja Lähivakuutuksen liitto vahvistaa keskinäisten yhtiöiden alueellista vahinkovakuutustoimintaa. Viime vuoden lopulla OP-Pohjola-ryhmä ilmoitti ostavansa Skandia Lifen Suomen liiketoiminnot vahvistaakseen henkivakuutusliiketoimintaansa. Lisäksi POP Pankki-ryhmä perusti vahinkovakuutusyhtiö POP Vakuutuksen, joka aloittaa toimintansa tämän vuoden aikana. Uudenlaisista verkostoitumistavoista antaa suuntaa Pohjola vakuutuksen perustama ortopedinen sairaala, joka vastaa vakuutusasiakkaiden sairauksien ja tapaturmien hoitamisesta. Helsinkiin perustettava päiväkirurginen Omasairaala Oy keskittyy ortopedisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen ja hoitoon. Toiminta alkaa ensi vuoden aikana. Rakenteiden vahvistaminen on näkynyt myös maiden rajojen ylittävänä toimintana. Suomen pankkimarkkinoista suurin osa on ulkomaisessa omistuksessa. Nordea Pankki Suomi Oyj toimii ruotsalaisen Nordean tytäryhtiönä ja liikepankkina Suomessa. Sampo Pankki Oyj on osa tanskalaista Danske Bank -konsernia. Henkilöstön ikääntyminen luo uusia työpaikkoja finanssialalle Lähivuosien aikana alalta on poistumassa eläköitymisen myötä suuri joukko pitkäaikaisia työntekijöitä. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden henkilöstöstä useampi kuin joka viides työntekijä on yli 55-vuotias. Toinen merkittävä piirre finanssialan henkilöstön rakenteessa on 1970-luvulla syntyneiden määrän vähäisyys. Lähes kymmenen vuoden kuoppa ikärakenteessa johtuu siitä, että 1990-luvun alun pankkikriisin jälkeen alalle ei palkattu useisiin vuosiin uusia työntekijöitä. Henkilöstön määrä kasvoi pankkikonserneissa viime vuoden aikana 500 uudella työntekijällä. Vakuutusalan lopullisia lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta ennakkotietojen mukaan määrä näyttää säilyvän ennallaan. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän kyselyn 1 mukaan finanssialan henkilöstön kokonaismäärä säilyisi lähes ennallaan myös vuoden 2012 aikana. Kuva: Suomessa pankeissa toimivan henkilöstön määrä suhteessa maan väestöön on Euroopan pienimpiä. 10 9

10 Kokopäiväistä työtä tekevien osuus on finanssialalla yli 90 prosenttia. Määrä on poikkeuksellisen korkea verrattuna muuhun elinkeinoelämään. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan kokoaikaisten työntekijöiden määrän arvioidaan tästä vielä kasvavan. Suomalainen pankkisektori toimii kustannustehokkaasti. Henkilöstön määrä väheni ratkaisevasti pankkikriisin jälkeen, ja sen jälkeen kasvu on ollut maltillista. Tilanne on samankaltainen myös Ruotsissa ja Norjassa sekä Baltiassa. Sen sijaan useissa Euroopan maissa pankkiala on yliresursoitu, mikä todennäköisesti merkitsee henkilöstön määrän vähennyksiä. Sen lisäksi, että finanssialan henkilöstö nuortuu myös alan työtehtävät ja osaamistarpeet ovat muutoksessa 2. Osaamistarpeiden ennakointi ja valmius reagoida muuttuviin asiakastarpeisiin ovat tärkeitä asiakaspalvelua korostavalle finanssialalle. Monipuoliset työtehtävät houkuttelevat myös tulevaisuudessa koulutettuja hyviä tyyppejä finanssialan hyvinkin erilaisiin tehtäviin. 1 HENKO, eli EK:n jäsenliittojen henkilöstö ja koulutuskysely, Finanssialan kyvykkyydet 2020, luotaus tulevaisuuteen, FK:n tutkimus tulevaisuuden osaamistarpeista/2012 Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten vetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suoma- Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. laisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteen- Uusimmat Suomea koskevat talousennusteet Laatija Bkt, muutos-% Yksityinen kulutus, muutos-% Vienti, muutos-% Investoinnit, muutos-% Kuluttajahintainflaatio*, % Julkaisupvm Työttömyysaste, % Sampo Pankki ,9-0,2 2,0 3,3 1,5 1,5-0,8-2,0 3,0 4,6-1,5 2,0 3,4 2,8 2,3 7,8 7,9 8,0 OP-Pohjola -ryhmä ,7 1,0 2,0 3,6 2,1 2,3-1,1 3,0 4,5 4,7-1,8 1,5 3,4 2,4 2,0 7,8 7,8 7,6 Aktia ,6-0,3 1,7 3,4 2,6 2,1 7,8 8,0 7,8 Nordea ,5 1,5 8,0 8,0 Handelsbanken ,7 1,0 2,4 3,5 1,3 2,3 2,1 1,3 3,9 5,0 0,7 2,4 3,4 2,4 2,0 7,9 8,3 8,5 Tapiola Pankki ,8-1,5 0,5 0,0 0,5-2,0 4,0-5,0-1,0 3,2 1,4 1,8 7,8 8,5 9,0 POP Pankki -ryhmä ,9-1,0 3,5-0,5 2,0-3,5 4,0-3,0 3,4 2,3 7,7 8,4 VM ,6 0,4 1,7 3,4 0,4 1,3-1,5 0,6 3,1 5,6-1,9 2,2 3,5 2,7 2,2 7,9 8,1 8,0 Suomen Pankki ,8 0,4 1,8 3,7 1,2 1,4-3,2 0,4 6,0 3,5 2,6 1,9 7,8 7,9 7,9 PTT ,0-1,5 3,5-1,0 4,5-1,0 5,0-4,0 3,3 1,5 7,7 8,3 Etla ,0 2,0 3,0 3,0 2,5 2,0 0,0 5,5 5,5 5,5 2,5 4,0 3,4 2,6 1,9 7,9 7,7 7,4 PT ,6 2,1 2,2 1,8 6,4 3,6 8,2 1,9 3,3 2,6 8,0 8,0 Euroopan komissio ,7 0,8 3,3 2,5 OECD ,0 1,4 2,0 3,1 0,5 2,0-0,3 4,6 3,3 6,6 1,9 0,8 3,2 2,6 1,8 7,9 8,0 7,7 IMF ,5 2,2 3,1 2,0 7,8 7,6 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Päivitys

11 Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin työntekijää. Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

TÄYDENNYS 1/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (

TÄYDENNYS 1/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN ( TÄYDENNYS 1/8.5.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2014, 3% 16.8.2019

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Lausunto 1 (2) Klepp Kirsi EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Finanssialan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2016 Kari Stadigh Konsernijohtaja Hyvä tulos kaikilla liiketoiminta-alueilla Milj. 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Sampo-konsernin tulos ennen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Lainatarjouspyyntö. Iisalmen kaupunki Taloustoimi 26.1.2016 1 (3)

Lainatarjouspyyntö. Iisalmen kaupunki Taloustoimi 26.1.2016 1 (3) 26.1.2016 1 (3) Iisalmen kaupunki (sisältää myös Iisalmen Vesi -liikelaitoksen) sekä tytäryhteisöt Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä, Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Kiinteistö Oy Petterinkulma pyytävät rahalaitoksenne

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Suomen Pankin Maksufoorumi

Suomen Pankin Maksufoorumi Suomen Pankin Maksufoorumi 10.5.2016 Finlandia-talo SAMI KARHUNEN SOLINOR OY MAKSAMISESTA VELOITUSSOPIMUKSEEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN SEKÄ OSTELUUN MAKSAMISESTA SOVITAAN PALVELUNTARJOAJAN TAI KAUPAN KANSSA.

Lisätiedot

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/10.5.2013 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/ LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2013 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti 4.12.29 Suomalaiset pankit kestävät hyvin kansainvälisessä vertailussa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Haasteelliset pankkimarkkinat 2 Yhteiset pohjoismaiset pankit

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 Aktia panostaa kasvuun Näkymät ja suunnitelmat 2016 2 Suomen kasvu jatkossa heikkoa 0,6 0,9 3 Kilpailukyky on edelleen ongelma 4 Työllisyysaste

Lisätiedot

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Taustaksi - Investors House Oyj sijoituskohteena Pörssin päälistalla noteerattu asuntosijoitusyhtiö,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia lyhyesti Vakavarainen kotimainen pankki Banking, Vakuutus ja varainhoito palveluja 900 työntekijää, 50 konttoria 42 000 osakkeenomistajaa 300 000 asiakasta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Tiedotustilaisuus 22.9.2011 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi SEPA-maat Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 22.9.2011 2 Yhtenäisen

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 ARAn selvityksiä 5/2011 Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 15.4.2011 Sisällys 1 VÄLIMALLIN VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKILAINOITUS

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Tampereen Osakesäästäjät 18.5.2016 Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Suomalaisilla on realistinen käsitys lakisääteisen eläkkeen riittävyydestä Miten hyvin uskot lakisääteisen eläkkeesi aikanaan

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu

Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu Päivi Heikkinen Suomen Pankki Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu Maksuneuvosto 29.4.2016 29.4.2016 Julkinen 1 Käteisen liikkeeseenlasku kasvaa edelleen Suomessa liikkeessä oleva ja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi Aktia panostaa kasvuun Näkymät vuodeksi 2015 2 Suomi väärässä seurassa 3 Velkaantuminen jatkuu ilman uusia toimia 4 Vuoden

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot