Sääntelyuudistusten vaikutukset pkyritysten luottoihin herättävät huolta. Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sääntelyuudistusten vaikutukset pkyritysten luottoihin herättävät huolta. Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista"

Transkriptio

1 01/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Sääntelyuudistusten vaikutukset pkyritysten luottoihin herättävät huolta Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista Finanssialan veroratkaisuilla kauaskantoisia seurauksia Finanssialalle asetettavat verot ja maksut nostavat yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannuksia ja heikentävät talouden kasvuedellytyksiä. Käteinen maksuvälineenä Finanssiala vahvistaa rakenteitaan ja osaamistaan

2 Sääntelyuudistusten vaikutukset PK-yritysten luottoihin herättävät huolta JOHTAVA ASIANTUNTIJA Reima LeTTO Kiristyvä sääntely uhkaa nostaa luottomarginaaleja Valmisteilla olevien useiden finanssialan sääntelyhankkeiden yhteydessä on noussut viime aikoina yhä voimakkaammin esille huoli muutosten vaikutuksista pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin. Erityisesti tämä on herättänyt keskustelua pankkien vakavaraisuusvaatimuksia tiukentavan ns. Basel iii -uudistuksen yhteydessä. Muutosten myötä pankeilta edellytettävän korkealaatuisen oman pääoman vähimmäismäärä kasvaa huomattavasti ja toisaalta tiukentuvat maksuvalmiusvaatimukset lisäävät pankkien rahoituskustannuksia. Pankeille säädetään myös uusi vähimmäisomavaraisuusvaatimus (leverage ratio), jonka mukaan kaikilta luotoilta edellytetään samansuuruista pääomavaatimusta. Nämä muutokset johtavat tarpeeseen nostaa asiakkailta perittäviä luotonannon marginaaleja. Huoli vaikutuksista on koettu erityisen suurena Euroopan pk-yrityssektorilla, koska ne ovat muita talousalueita (mm. USA) riippuvaisempia perinteisestä pankkirahoituksesta ja niiden osalta vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja on vähemmän käytettävissä kuin suuryrityksillä. Huoliin puututtiin jo Basel ii:n yhteydessä Basel III -uudistuksen yhteydessä herännyt huoli rahoituksen saatavuudesta ei ole ilmiönä uusi, sillä jo Basel II -vakavaraisuusvaatimusten käsittelyn yhteydessä vuonna 2005 tehtiin lievennyksiä pk-yritysten luottojen vakavaraisuuskäsittelyyn lähinnä Euroopan parlamentin vaatimuksesta. Tuolloin pk-yritysten luottojen riskipainoja alennettiin mahdollistamalla alle miljoonan euron luottojen lukeminen alhaisempia riskipainoja keskimäärin tuottavaan vähittäisvastuiden ryhmään 1. Lisäksi yritysvastuisiin luettavien luottojen osalta mahdollistettiin lievennys riskipainoon niiden asiakkaiden osalta, joiden liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa. Myös pk-yrityksiin tehtävien oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta tehtiin lievennyksiä sisäisiä luokituksia käyttävien pankkien osalta. Euroopan parlamentti vaatii tarkistuksia Basel iii -vaatimuksiin Euroopan komissio antoi esityksen Basel III -vaatimusten voimaan saattamisesta EU:n alueella (ns. CRD IV -paketti). Esitys on parhaillaan käsiteltävänä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Kuten tapahtui Basel II -valmistelun yhteydessä, Euroopan parlamentissa on jälleen noussut esille huoli uudistuksen vaikutuksista pk-yrityssektorille. Joulukuussa 2011 julkaistussa edustaja Karasin (CDR IV -paketin pääraportoija) raporttiluonnoksessa ehdotetaan pk-yritysten luottojen riskipainojen lieventämistä sekä standardimallia että sisäisiä luokituksia käyttävien pankkien osalta. Myös Euroopan pankkivalvontaviranomaisen (EBA) CRD IV -aikataulua vaikutusarvion tekemisessä ehdotetaan muutettavaksi niin, että EBA:n selvitys uudistuksen vaikutuksista pk-yrityssektorille tulisi toimittaa parlamentille ja neuvostolle jo ennen CRD IV -paketin voimaantuloa. EBA:lle on annettu tehtäväksi mm. selvittää, mitä vaikutuksia rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin olisi edellä mainitun miljoonan euron rajan nostamisella esimerkiksi viiteen miljoonaan euroon. Lievennysehdotuksia tulee todennäköisesti vielä lisää yksittäisten euroedustajien toimittaessa maaliskuun aikana omat muutosesityksensä parlamentin sisäisessä valmisteluprosessissa. Myös toimialajärjestöiltä vaikutusarvioita Viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden ohella myös rahoittajia ja yrityksiä edustavat järjestöt ovat teettäneet omia selvityksiään rahoituksen merkityksestä ja toisaalta uudistuksen vaikutuksista pk-sektorille. Esimerkiksi leasingyhtiöitä edustava eurooppalainen järjestö Leaseurope (jonka jäsen FK on) teetti alkuvuodesta Oxford Economicsilla pk-yrityksille suunnattuun kyselytutkimukseen perustuvan selvityksen. Selvityksen perusteella eurooppalaisen pk-yrityssektorin kokonaisinvestoinneista vuonna 2011 lähes 113 miljardia euroa rahoitettiin leasingillä. Keskimäärin 1 Eräissä maissa valvontaviranomaiset ovat tosin alentaneet ko. vastuuryhmään luettavien luottojen rajaa huomattavasti alle miljoonan euron 2 Ks. raportista tarkemmin 2

3 leasingiä käyttävät pk-yritykset (yhteensä yli kuusi miljoonaa) investoivat 57 prosenttia enemmän kuin muut pk-yritykset. Muun muassa näiden lukujen valossa voidaan päätellä, että mahdollisilla rahoituksen ehtoja tiukentavilla sääntelymuutoksilla olisi kielteisiä vaikutuksia pk-yritysten investointihalukkuuteen ja sitä kautta työllisyyteen ja talouden kasvuedellytyksiin. Keskustelu vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista viriämässä hyväksytyissä säännöksissä huoli pk-yritysten rahoituksen turvaamisesta tullaan jollain tavoin ottamaan huomioon. Joka tapauksessa Basel III on jo osaltaan vauhdittanut keskustelua siitä, tulisiko myös Euroopassa luoda yrityksille enemmän kannustimia käyttää perinteisen pankkirahoituksen ulkopuolisia rahoitusvaihtoehtoja. Tätä koskevien keinojen pohdinta on myös Suomessa käynnistynyt, mistä osoituksena on mm. pääomamarkkinastrategiaa valmistelleen työryhmän vastikään julkistamat toimenpideehdotukset. Vaikka Basel III-vaatimusten käsittely EU:n tasolla on siis edelleen kesken, voidaan pitää todennäköisenä, että lopullisesti Asuntopolitiikassa tarvitaan rohkeaa uudistamista JOHTAJA KAIJA erjanti Työryhmän ehdotus valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille julkaistiin helmikuun puolivälissä. Asuntomarkkinoilla tärkeintä on parantaa vakautta. Vakaa hintakehitys on myös asuntorahoittajien kannalta erittäin toivottavaa. Vuokra-asuntotarjonnan riittävyys vakauttaa omistusasuntomarkkinoita ja vähentää velkaantumista. Omistusasunnon hankintaan ei tällöin pyritä riittämättömin taloudellisin edellytyksin. Toimenpideohjelmaan on koottu joukko sinällään hyviä ehdotuksia, mutta yksin näillä toimin toivottuja muutoksia tuskin tapahtuu. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toimenpitein voidaan huolehtia erityisryhmien tarpeista, mutta ei laajemmin hoitaa asuntopolitiikkaa. Tärkeää olisi ensinnäkin luoda edellytyksiä vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle kasvukeskuksissa. Toiseksi valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoituksessa tulisi rohkeasti käyttää keinoja tuotannon lisäämiseen. Rahoitusmalleja tulisi kehittää niin, että otetaan huomioon sääntelyn vaikutus pankkien jälleenrahoituksessa. Asuntotuotannon korkotukijärjestelmä tulisi ottaa kokonaisuutena tarkasteluun ja selkeyttää sen ehdot 3

4 ja soveltamisohjeet. Kolmanneksi tulisi hillitä asumisen kustannusten nousua kaikissa asumismuodoissa. Asuntopolitiikan tärkein tehtävä on vakaudesta huolehtiminen Keskeisin ongelma asuntomarkkinoilla on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Koska uudisasuntojen tarjonta on Suomessa sekä lyhyellä että myös pidemmällä aikavälillä varsin jäykkää, kysynnän kasvu näkyy selvästi hintatasossa. Samalla alueelliset hintaerot kasvavat. Liian vähäisen tarjonnan seurauksena asuntojen hinnat ovat korkeat ja vuokrat ovat nousseet erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Ohjelmassa esitetään, että tarjontaa tulee lisätä huolehtimalla tonttitarjonnan riittävyydestä ja parantamalla kaavoitusta. Rakennusalan kilpailun lisääminen tukee myös maltillista hintakehitystä. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpano on tärkeää, mutta myös suuri haaste. Tasapaino omistus- ja vuokra-asumisen välille voidaan luoda tuotantoa lisäämällä Omistusasumisen rahoitus toimii Suomessa hyvin. Asuntolainat ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen edullisia ja maksuohjelmat joustavia. Tämä tukee merkittävästi asuntovelallisten taloudenhallintaa. Omistusasumiseen liittyvä pakkosäästäminen asuntolainan lyhennyksen muodossa kasvattaa myös kotitalouden varallisuutta. Omistusasuminen on valtaosalle suomalaisista halutuin asumismuoto. Omistusasumisen edellytykset tulee säilyttää eikä siihen tule kohdistaa uusia verorasitteita. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoituksessa on korjattavaa Tulisi olla valmius ottaa nopeasti uudelleen käyttöön ns. välimalli suhdannepoliittisena välineenä. Korkotuettu välimalli otettiin vuonna 2009 käyttöön osana rakennusalan elvytystoimia. Kokemukset välimallin korkotukilainoituksesta ovat hyviä. Se lisäsi vuokra-asuntojen rakentamista ja tätä kautta edisti rakennusalan työllisyyttä. Yhteensä vuosina on valmistunut 7400 välimallilla rahoitettua asuntoa. Valtion kannalta tämä on erittäin edullinen tapa; valtion täytetakaus mahdollistaa luotot ja korkotukea ei nykyisellä alhaisella korkotasolla juuri tarvitse maksaa. Velallisen omavastuukorko on 3,4 % ja vasta sen ylittävältä osalta maksetaan 75 % korkotukena. Riittävän lyhyt, 10 vuoden vuokrakäyttövaatimus pitää mallin houkuttelevana rakennuttajien kannalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinatilanteessa sosiaalisen vuokraasuntotuotannon ns. pitkä korkotuki, jopa 40 vuoden lainat, on pankkien ja muiden rahoittajien jälleenrahoituksen kannalta haasteellista ottaen huomioon jatkuvat muutokset pankkien jälleenrahoituskustannuksissa sekä vakavaraisuussäännöksissä. Korkotukilainojen omavastuukoron puolittaminen viime vuoden lopulla ei ole aiheuttanut suurta ryntäystä lainojen kysynnässä. Koko asuntotuotannon korkotukijärjestelmä olisi arvioitava sekä selkeytettävä sen ehdot ja soveltamisohjeet. Tasapaino omistus- ja vuokra-asumisen kesken on tehokkaimmin saavutettavissa luomalla hyvät edellytykset sekä omistus- että vuokra-asuntotuotannon, erityisesti vapaarahoitteisen vuokraasuntotuotannon lisäämiseen. Asumisen kustannusten nousua tulee hillitä Asumisen kustannukset nousevat kaikissa hallintamuodoissa energian hinnan, kiinteistönhoidon kustannusten, kiinteistöveron nousun ja muiden tekijöiden takia. Asuntopolitiikan yksi suuri haaste on asumiskustannusten kokonaistaakan keventäminen. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotuksen kehittämishankkeessa selvitetään kiinteistöveron painoarvon kasvattamista pitemmällä ajalla. Tässä pitää muistaa, että kiinteistövero lisää entisestään asumisen verorasitusta. Asumisen kustannusten nousun yhteisvaikutuksiin ei toimenpideohjelmassa kiinnitetä riittävästi huomiota. 1 1 Lisätietoa mm. PTT ja Kiinteistöliitto: Asumisen kustannukset

5 Finanssialan veroratkaisuilla kauaskantoisia seurauksia PÄÄEKONOMISTI VeLI-Matti mattila Finanssialalle kaavaillaan eu:ssa uusia veroja ja maksuja. Näiden lopullinen kohtaanto voi kuitenkin yllättää. Samalla verojen ja maksujen kokonaistaloudelliset vaikutukset voivat muodostua selvästi arvioitua suuremmiksi. Euroopan pankit ja muut finanssialan yritykset ovat tänä päivänä kovassa puristuksessa. Yhtäältä käynnissä oleva velkakriisi ja sen hoitotoimet vaikuttavat voimakkaasti finanssialaan. Sijoitusten arvot ovat monelta osin alentuneet ja luottotappiot uhkaavat kasvaa. Lisäksi monilla pankeilla on kiire parantaa ydinvakavaraisuuttaan Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n viime lokakuussa tekemien päätösten mukaisesti. Toisaalta samaan aikaan EU:ssa ollaan toteuttamassa syvällekäyviä sääntelyuudistuksia. Ne koskettavat erityisesti pankkeja ja vakuutusyrityksiä. Moni yksityiskohta uusissa säännöksissä on yhä auki, vaikka niiden käyttöönotto lähestyy nopeaa vauhtia. Tämä vaikeuttaa uudistuksiin valmistautumista. Finanssialan verotuksen kohtaanto voi yllättää Finanssialan yrityksille kaavaillaan EU:ssa lisäksi uusia veroja ja maksuja. Erilaisia pankkiveroja on jo otettu käyttöön eräissä maissa, ja lisäksi komissio on esittänyt rahoitusmarkkinakauppojen verottamista. Näiden verojen perustelut vaihtelevat. On mm. esitetty, että finanssialan tulee oikeudenmukaisuussyistä kantaa nykyistä suurempi osa kriisistä aiheutuvista kustannuksista. Samoin on mainittu, että finanssiala on muihin toimialoihin nähden aliverotettu. Myös rahoitusmarkkinoiden vakaus on tuotu esille yhtenä perusteluna: eräiden tahojen mielestä finanssialan yritysten ja finanssitransaktioiden verotuksella voitaisiin edistää markkinoiden vakaata kehitystä. Erilaisia perusteluita yhdistää yleensä usko siihen, että finanssialan verotuksella voitaisiin kerätä suuria summia moniin hyviin tarkoituksiin ilman, että se haittaisi merkittävästi talouden kehitystä. Tämä uskomus on kuitenkin monelta osin väärä. Mikäli verojen tuotot muodostuvat suuriksi, on hyvin todennäköistä, että se tapahtuu tuntuvin kokonaistaloudellisin kustannuksin: verojen myötä rahoituksen välitys vaikeutuu ja yritysten sekä kotitalouksien hankkiman rahoituksen hinta nousee. Muut verotuotot jäävät tällöin vastaavasti pienemmiksi. Ja jos kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat vähäiset, se merkitsee, että verokertymätkin jäävät pieniksi: tällöin veropohjat karkaavat sinne, missä verotus on lievempää. Finanssialan ja erityisesti rahoitusalan verotuksesta puhuttaessa usein unohtuu, että alan yritykset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. Ne välittävät rahoitusta ylijäämäisiltä sektoreilta alijäämäisille sektoreille. Mikäli tämän välitystoiminnan kustannukset kasvavat verotuksen vuoksi, merkittävä osa tästä lisäkustannuksesta siirtyy eteenpäin asiakkaille. Veron lopullinen kohtaanto poikkeaa siis siitä, mitä moni ajattelee. Finanssialan verotusta arvioitava kokonaisuutena Finanssialaa pidetään toisinaan aliverotettuna, koska rahoitusmarkkinoilla tehdyistä kaupoista tai esimerkiksi pankkien laina- ja talletuspalveluista ei peritä EU-maissa arvonlisäveroa. Arvonlisäverottomuus johtuu siitä, että veropohjan määrittely ja siten veron kohdistaminen yksittäiseen rahoitustoimeen on hyvin hankalaa. Arvonlisäverottomuus ei ole finanssialan yritysten kannalta yksinomaan myönteinen seikka. Samalla, kun ne jäävät verotuksen ulkopuolelle, ne myös menettävät itse mahdollisuuden vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvä arvonlisävero. Finanssialalle arvonlisävero onkin aito kustannuserä, ei läpikulkuerä, niin kuin muilla toimialoilla. Finanssialalle on eräissä maissa kohdistettu erityisveroja. Esimerkiksi Suomessa on käytössä vakuutusmaksuvero, jota peritään mm. vapaaehtoisista vahinkovakuutuksista. Verokanta on 23 prosenttia eli sama kuin yleinen arvonlisäverokanta. Vakuutusmaksuveron tuotto on huomattava, noin 650 miljoonaa euroa vuodessa. Kansallisia ratkaisuja ei pidä tehdä hätiköiden EU:n komission odotetaan antavan lähiaikoina pankkien kriisinhallintaa koskevan direktiiviehdotuksensa, jonka osana todennäköisesti on kansallisten vakausrahastojen perustaminen. Rahastojen varat kerättäisiin pankeilta ja muilta luottolaitoksilta vakausmaksuilla. Rahastoilla varauduttaisiin kattamaan mahdollisten uusien finanssikriisien kustannuksia. Ruotsissa ja eräissä muissa EU-maissa käyttöönotetut vakausmaksut ja pankkialalle kohdistetut erityisverot ovat olleet luonteeltaan kansallisia ratkaisuja. Niitä ei ole koordinoitu EU-tasolla. Tämä kehityssuunta on ollut valitettava, sillä koordinoimattomat 5

6 järjestelyt voivat vääristää kilpailua ja johtaa kahdenkertaiseen verotukseen. On toivottavaa, että Suomessa ei lähdettäisi tälle tielle vaan odotettaisiin EU:n päätöksiä. Mikäli EU:ssa päädytään vakausmaksun käyttöönottoon, se pitäisi toteuttaa rahastoivana järjestelynä. Maksulla kerättyjen varojen käyttötarkoitus samoin kuin varojen hallinnointia ja sijoituspolitiikkaa koskevat periaatteet tulisi määritellä tarkoin rahaston säännöissä. Lisäksi maksun tulisi riippua pankin toiminnan riskipitoisuudesta. Pankkien näkökulmasta vakausmaksu olisi lisäkustannus, joka todennäköisesti heijastuisi pankkien asiakkailtaan perimiin korkomarginaaleihin. Näihin kohdistuu jo nyt tuntuvia nousupaineita uusien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännösten myötä. Siltä osin kuin maksu jäisi rasittamaan pankkien kannattavuutta, se heikentäisi niiden mahdollisuuksia vahvistaa vakavaraisuuttaan voittovarojen kautta. Käteinen maksuvälineenä VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KRISTIINA SIIKALA Käteisen rahan saatavuus on viime aikoina noussut keskustelun kohteeksi. Erityisesti seniorikansalaisia ja syrjäseutujen asukkaita huolestuttaa onko käteistä saatavilla enää riittävän läheltä; kotinurkalta käteisautomaatista, tai läheisestä pankkikonttorista. Pankkipalveluita tarjotaan Suomessa kuitenkin varsin monimuotoisesti, myös käteisen osalta. Finanssialan Keskusliiton tekemät tutkimukset osoittavat, että kotitalouksien maksamistavat muuttuvat parhaillaan voimakkaasti. Käteismaksamisen suosio vähenee, korttimaksaminen lisääntyy ja verkkopankkien käyttö lisääntyy myös vanhemmissa ikäryhmissä. Muutos pankkipalvelujen tarjonnassa on osa laajempaa tietoyhteiskuntakehitystä kohti sähköisiä palveluja, joka koskee paitsi pankkeja ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, myös julkisten palvelujen tarjontaa. Palveluiden tarjonnassa ollaan menossa kohti tehokkaampia toimintatapoja, joita myös suurin osa väestöstä haluaa käyttää. Maksuvälineillä on suuri merkitys myös harmaan talouden torjunnassa. Mm. iso osa pimeästä palkanmaksusta tapahtuu käteisellä. Tässä murrosvaiheessa, kun perinteiset palvelut korvataan yhä useammin sähköisillä palveluilla ja kokonaan uusilla toimintamalleilla, voivat henkilöt, joiden ulottumattomissa nämä palvelut syystä tai toisesta ovat, tuntea ymmärrettävästi palvelunsa uhatuiksi. Käteinen näyttää ostoksia maksavalle asiakkaalle edulliselta maksutavalta, mutta sen kustannukset ovat kokonaisuutena 6

7 korkeat. Kustannuksia kertyy mm. rahan kuljettamisesta, arvokuljetusten vakuutuksista, rahan käsittelystä useissa vaiheissa esimerkiksi pankeissa ja kaupoissa, automaattien täyttämisestä ja huoltamisesta. Tämä on yksi syy miksi käteisen korvaavia maksutapoja ollaan kehittämässä. Mihin käteistä tarvitaan? Uusia palveluntarjoajia myös käteispalveluihin Kaikki eivät kuitenkaan syystä tai toisesta halua tai voi käyttää verkkopankkia tai maksukorttia. Valtaosalla suomalaisista on käytössään kuitenkin ainakin käteisautomaattikäyttöön soveltuva kortti. Käteisen saatavuutta voi katsella myös toisesta näkövinkkelistä. Käteistä tarvitaan nykyään välttämättä vain harvoissa paikoissa. Suurin osa laskuista maksetaan tilisiirtoina verkkopankissa. Laskun maksaminen konttorin tai automaatin kautta on mahdollista, mutta laskun maksamiseen ei käteistä ole tarvittu enää aikoihin, kaikki hoituu sähköisesti suoraan tililtä. Suomalaisilla on usein käytössään useampiakin pankkitilejä eri pankeissa. Laskun maksaminen on mahdollista sähköisesti myös R-kioskilla, omasta pankista riippumatta debit- tai credit-korttia käyttäen. Edellytyksenä on, että laskussa on viitetiedot sisältävä viivakoodi. Käteisen käytön korvaavana palveluna toimivat parhaiten erilaiset maksukortit. Ne tekevät ostamisesta nopeaa, vaivatonta ja käteisen käyttöä turvallisempaa. Ostotapahtuma tallentuu kirjanpidoksi omalle tiliotteelle. Suomalaisista jo kaksi kolmesta maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin korteilla. Kortin käyttö on turvallista, kunhan huolehtii oman tunnuslukunsa suojaamisesta ja siitä, että kortin nostoraja ei ole liian suuri. Maksamisen uudet mahdollisuudet Maksaminen kehittyy nopeasti ja muutos perinteisistä toimintamalleista uuden tekniikan käyttöönottoon on aina osalle käyttäjistä haaste. Esimerkiksi mobiilimaksamisen kehittyminen voi jatkossa osin korvata käteisen käytön ostosten ja palveluiden maksamisessa. Esimerkiksi Näkövammaisten Keskusliitto näkee mobiilimaksamisessa paljon hyviä mahdollisuuksia oman jäsenkuntansa maksamisen helpottamiseksi ja parantamiseksi. Kontaktiton maksaminen perustuu uuteen kortissa ja mobiililaitteessa olevaan teknologiaan. Perinteiseen korttimaksamiseen nähden kontaktiton maksaminen tuo helpotusta pienten ostosten maksamiseen, kun asiakkaan ei tarvitse näppäillä tunnuslukuaan maksupäätteeseen. Kontaktitonta maksamista käytetään jo useissa maissa. Maksun voi kaupan kassalla suorittaa matkapuhelimella tai etäluettavalla kortilla. Maksettaessa kortti viedään lukijalaitteen läheisyyteen, eikä tunnuslukua tarvitse näppäillä. Suomessa esimerkki kontaktittomasta maksamisesta on HSL:n matkakortti. Kontaktittoman maksamisen odotetaan yleistyvän lähivuosina. Tämä auttaisi myös niiden erityisryhmien asioimista, joilla on vaikeuksia tunnusluvun näppäilyssä kaupan maksupäätteellä. On merkkejä siitä, että uusia palvelutarjoajia tulee kilpailuun mukaan käteisen tarjonnassa. Myös esimerkiksi kauppojen myymäläverkoston merkitys käteisen tarjonnassa saattaa olla kasvamassa. Käteisautomaatit toimivat edelleen yleisimpinä käteisennostopaikkoina. Käteisautomaattien määrä oli viime vuoden lopussa kappaletta. Eniten automaatteja on kasvukeskuksissa, joissa myös automaattien tapahtumamäärät ovat suurimpia. Käteisnostot automaateilta ovat kuitenkin olleet laskussa jo kymmenen vuoden ajan. Myös pankkikonttorien määrä on pysynyt varsin vakaana viimeiset 15 vuotta. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli yhteensä pankkikonttoria. Osa pankkikonttoreista tarjoaa käteispalveluita vain määräaikoina tai on erikoistunut muihin pankkipalveluihin kuin käteisen käsittelyyn. Syynä tähän on käteisnostojen vähäisyys konttoreista. Käteispalvelujen tarjoaminen ei ole pankkitoimiluvan edellytys. Suomen Pankin vuoden 2012 alussa tekemän kuluttajakyselyn mukaan 76 prosenttia vuotiaista suomalaisista ei nosta käteistä pankkikonttoreista. Niistä, jotka nostavat käteistä konttorista, suurin osa nostaa sitä korkeintaan muutaman kerran vuodessa. Pankkien toimintatapojen muutos palveluissa heijastaa asiakkaiden toiveita. Koska palvelut vaihtelevat pankeittain, asiakkaan kannattaa katsoa omalta asumisalueeltaan mikä pankki parhaiten vastaa hänen palvelutarpeitaan. Pankkien palvelutarjonnassa on kyse pankkien liiketoimintaratkaisuista. Pankit kilpailevat keskenään asiakkaista ja tekevät liiketoimintaratkaisut kilpailutilanteen mukaan. 7

8 Finanssiala vahvistaa rakenteitaan ja osaamistaan TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ TARJA KALLONen Pankit ja vakuutusyhtiöt kehittävät rakenteitaan kohti yhä vahvempia finanssikonserneja. Finanssiala kansainvälistyy ja myös sen tehtävät monipuolistuvat. Osaavan henkilöstön tarve alalla kasvaa, etenkin kun iso osa nykyisestä henkilöstöstä siirtyy lähivuosien aikana eläkkeelle. Suomessa toimivien pankkien ja vakuutusyhtiöiden joukko on pysynyt lähes samanlaisena useiden vuosien ajan. Suomessa toimii tällä hetkellä 288 pankkia, 24 vahinkoyhtiötä, 11 henkivakuutusyhtiötä ja 7 eläkevakuutusyhtiötä. Alan toimijoiden suuresta lukumäärästä ja erilaisuudesta kertoo muun muassa se, että Finanssialan Keskusliitoon kuuluu 450 finanssialan toimijaa. Taloudellisia perusteita suuriin rakenteellisiin muutoksiin ei ole viime vuosien aikana juuri ollut. Huomattavin muutos tapahtui pankkikriisin jälkeen 1990-luvun alkupuolella, kun suurin osa silloisesta säästöpankkiryhmästä myytiin neljälle kilpailevalle pankkiryhmälle. Sen jälkeen on tapahtunut lähinnä pieniä omistusjärjestelyjä sekä fuusioita. Uusilla liittoutumilla kohti monipuolisuutta Finanssikonsernit toimivat yleensä siten, että emoyhtiö toimii konsernissa omistajana. Kokonaisuuteen kuuluu pankki-, sijoitus-, rahoitus-, henki-, vahinko- ja eläkevakuutustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Vaihtoehtoisena toimintamuotona ovat liittoutumat ja yhteistyösopimukset konsernien ulkopuolisten finanssipalveluiden tarjoajien kanssa. Suurimpien toimijoiden yhteistyökuviot näkyvät alla olevasta rakennekuviosta. Kuva: Finanssialan rakenteet sisältävät pankkien ja vakuutusyhtiöiden konserneja sekä yhteistyötahoja 98

9 Tehokkuusvaateet, kasvavat riskit, riskien jakaminen useammalle toimialalle sekä sääntelyn lisääntyminen ovat ohjanneet kustannusten karsimiseen ja rakenteiden vahvistamiseen. Nopeasti muuttuvassa markkina- ja kilpailutilanteessa tavoitteena on saada lisämyyntiä ja tarjota finanssialan palveluja ns. yhden luukun periaatteella. Yksi alan merkittävimmistä yritysjärjestelyistä tapahtui vuonna 2005, kun vahvasti pankkipainotteinen osuuspankkiryhmä hankki suurimman osan vahinkovakuutusyhtiö Pohjola-Yhtymän osakkeista ja äänivallasta. Rakenteiden vahvistaminen on kiihtynyt tämän vuoden aikana ja uusia palvelumalleja on tulossa markkinoille. Kuluvan vuoden helmikuun alussa julkistettu Tapiolan ja Lähivakuutuksen liitto vahvistaa keskinäisten yhtiöiden alueellista vahinkovakuutustoimintaa. Viime vuoden lopulla OP-Pohjola-ryhmä ilmoitti ostavansa Skandia Lifen Suomen liiketoiminnot vahvistaakseen henkivakuutusliiketoimintaansa. Lisäksi POP Pankki-ryhmä perusti vahinkovakuutusyhtiö POP Vakuutuksen, joka aloittaa toimintansa tämän vuoden aikana. Uudenlaisista verkostoitumistavoista antaa suuntaa Pohjola vakuutuksen perustama ortopedinen sairaala, joka vastaa vakuutusasiakkaiden sairauksien ja tapaturmien hoitamisesta. Helsinkiin perustettava päiväkirurginen Omasairaala Oy keskittyy ortopedisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen ja hoitoon. Toiminta alkaa ensi vuoden aikana. Rakenteiden vahvistaminen on näkynyt myös maiden rajojen ylittävänä toimintana. Suomen pankkimarkkinoista suurin osa on ulkomaisessa omistuksessa. Nordea Pankki Suomi Oyj toimii ruotsalaisen Nordean tytäryhtiönä ja liikepankkina Suomessa. Sampo Pankki Oyj on osa tanskalaista Danske Bank -konsernia. Henkilöstön ikääntyminen luo uusia työpaikkoja finanssialalle Lähivuosien aikana alalta on poistumassa eläköitymisen myötä suuri joukko pitkäaikaisia työntekijöitä. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden henkilöstöstä useampi kuin joka viides työntekijä on yli 55-vuotias. Toinen merkittävä piirre finanssialan henkilöstön rakenteessa on 1970-luvulla syntyneiden määrän vähäisyys. Lähes kymmenen vuoden kuoppa ikärakenteessa johtuu siitä, että 1990-luvun alun pankkikriisin jälkeen alalle ei palkattu useisiin vuosiin uusia työntekijöitä. Henkilöstön määrä kasvoi pankkikonserneissa viime vuoden aikana 500 uudella työntekijällä. Vakuutusalan lopullisia lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta ennakkotietojen mukaan määrä näyttää säilyvän ennallaan. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän kyselyn 1 mukaan finanssialan henkilöstön kokonaismäärä säilyisi lähes ennallaan myös vuoden 2012 aikana. Kuva: Suomessa pankeissa toimivan henkilöstön määrä suhteessa maan väestöön on Euroopan pienimpiä. 10 9

10 Kokopäiväistä työtä tekevien osuus on finanssialalla yli 90 prosenttia. Määrä on poikkeuksellisen korkea verrattuna muuhun elinkeinoelämään. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan kokoaikaisten työntekijöiden määrän arvioidaan tästä vielä kasvavan. Suomalainen pankkisektori toimii kustannustehokkaasti. Henkilöstön määrä väheni ratkaisevasti pankkikriisin jälkeen, ja sen jälkeen kasvu on ollut maltillista. Tilanne on samankaltainen myös Ruotsissa ja Norjassa sekä Baltiassa. Sen sijaan useissa Euroopan maissa pankkiala on yliresursoitu, mikä todennäköisesti merkitsee henkilöstön määrän vähennyksiä. Sen lisäksi, että finanssialan henkilöstö nuortuu myös alan työtehtävät ja osaamistarpeet ovat muutoksessa 2. Osaamistarpeiden ennakointi ja valmius reagoida muuttuviin asiakastarpeisiin ovat tärkeitä asiakaspalvelua korostavalle finanssialalle. Monipuoliset työtehtävät houkuttelevat myös tulevaisuudessa koulutettuja hyviä tyyppejä finanssialan hyvinkin erilaisiin tehtäviin. 1 HENKO, eli EK:n jäsenliittojen henkilöstö ja koulutuskysely, Finanssialan kyvykkyydet 2020, luotaus tulevaisuuteen, FK:n tutkimus tulevaisuuden osaamistarpeista/2012 Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten vetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suoma- Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. laisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteen- Uusimmat Suomea koskevat talousennusteet Laatija Bkt, muutos-% Yksityinen kulutus, muutos-% Vienti, muutos-% Investoinnit, muutos-% Kuluttajahintainflaatio*, % Julkaisupvm Työttömyysaste, % Sampo Pankki ,9-0,2 2,0 3,3 1,5 1,5-0,8-2,0 3,0 4,6-1,5 2,0 3,4 2,8 2,3 7,8 7,9 8,0 OP-Pohjola -ryhmä ,7 1,0 2,0 3,6 2,1 2,3-1,1 3,0 4,5 4,7-1,8 1,5 3,4 2,4 2,0 7,8 7,8 7,6 Aktia ,6-0,3 1,7 3,4 2,6 2,1 7,8 8,0 7,8 Nordea ,5 1,5 8,0 8,0 Handelsbanken ,7 1,0 2,4 3,5 1,3 2,3 2,1 1,3 3,9 5,0 0,7 2,4 3,4 2,4 2,0 7,9 8,3 8,5 Tapiola Pankki ,8-1,5 0,5 0,0 0,5-2,0 4,0-5,0-1,0 3,2 1,4 1,8 7,8 8,5 9,0 POP Pankki -ryhmä ,9-1,0 3,5-0,5 2,0-3,5 4,0-3,0 3,4 2,3 7,7 8,4 VM ,6 0,4 1,7 3,4 0,4 1,3-1,5 0,6 3,1 5,6-1,9 2,2 3,5 2,7 2,2 7,9 8,1 8,0 Suomen Pankki ,8 0,4 1,8 3,7 1,2 1,4-3,2 0,4 6,0 3,5 2,6 1,9 7,8 7,9 7,9 PTT ,0-1,5 3,5-1,0 4,5-1,0 5,0-4,0 3,3 1,5 7,7 8,3 Etla ,0 2,0 3,0 3,0 2,5 2,0 0,0 5,5 5,5 5,5 2,5 4,0 3,4 2,6 1,9 7,9 7,7 7,4 PT ,6 2,1 2,2 1,8 6,4 3,6 8,2 1,9 3,3 2,6 8,0 8,0 Euroopan komissio ,7 0,8 3,3 2,5 OECD ,0 1,4 2,0 3,1 0,5 2,0-0,3 4,6 3,3 6,6 1,9 0,8 3,2 2,6 1,8 7,9 8,0 7,7 IMF ,5 2,2 3,1 2,0 7,8 7,6 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Päivitys

11 Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin työntekijää. Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Haasteet Fuusio kulttuurierot tärkein resurssi asiantuntijat > tärkeää,

Lisätiedot

KÄTEISEN RAHAN TARJONTA OSANA MAKSUTAPOJEN MUUTOSTA

KÄTEISEN RAHAN TARJONTA OSANA MAKSUTAPOJEN MUUTOSTA Muistio 1 (6) KÄTEISEN RAHAN TARJONTA OSANA MAKSUTAPOJEN MUUTOSTA I. Tausta Käteisen rahan saatavuus erityisesti pankkikonttoreista ja käteisautomaateista on ollut viime aikoina julkisen keskustelun kohteena.

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,

Lisätiedot

muuttaa käsitystä finanssialasta

muuttaa käsitystä finanssialasta Eroon Eoo liituraita imagosta i agosta Keep it rolling työnantajakuvakampanja muuttaa käsitystä finanssialasta Tarja Kallonen Tutkimuspäällikkö Finanssialan Keskusliitto 1.9.2010 Esityksen sisältö > Finanssiala

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Säästöpankki on neljänneksi suurin pankkiryhmä (12/2011) Asiakkaita 587 000, joista verkkoasiakkaita 300 000 Pääpaino on henkilöasiakkaissa, pk-yrityksissä

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ Kirsi Klepp 20.11.2015 1 SIIRTOHINNAN MAKSAA KORTTITAPAHTUMIEN VASTAANOTTAJA KORTINMYÖNTÄJÄLLE Kortinhaltija

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012 FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012 Pankit 31.12.2012 muutos kpl kpl Pankkien toimipaikat 1 546-29 kotimaiset pankkikonsernit 1 477-29 ulkomaisten pankkien sivukonttorit Suomessa 69 0 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Maksamisen nykytila ja trendit 2014

Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksuneuvoston työryhmä 1 Maksuneuvoston kokous 6.11.2014 Julkinen 1 Toimeksianto ja reunaehdot Maksamisen kitkat asiointitilanteiden muutoksessa Yhteiskunnan isot trendit

Lisätiedot

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti 4.12.29 Suomalaiset pankit kestävät hyvin kansainvälisessä vertailussa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Haasteelliset pankkimarkkinat 2 Yhteiset pohjoismaiset pankit

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Lausunto 1 (2) Klepp Kirsi EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Finanssialan

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Finanssialan vuositilasto 2009

Finanssialan vuositilasto 2009 Finanssialan vuositilasto 2009 23.4.2010 Pankit 31.12.09 Pankkien toimipaikat, kpl 1 606 kotimaiset pankit 1 538 ulkomaiset pankit 68 Pankkikonsernien henkilöstö talletuspankit 24 879 konsernit 31 731

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta: Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Pk-yrityksen rahoituskysely lokakuu 2001

Pk-yrityksen rahoituskysely lokakuu 2001 Pk-yrityksen rahoituskysely lokakuu 2001 Esipuhe Analysoimalla pk-yritysten rahoitusasemaa voidaan paikallistaa kotoisten rahoitusmarkkinoiden mahdolliset heikkoudet ja muutossuunnat, sillä pkyrityksillä

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

4/2011. Finanssimarkkina- Euroalueen julkistalouksien velkakriisi

4/2011. Finanssimarkkina- Euroalueen julkistalouksien velkakriisi FK Finanssialan Keskusliitto 4/ Finanssimarkkina- katsaus Ajankohtaista finanssimarkkinoilla Kaija Erjanti Finanssialan yritysten vakaa tilanne Suomessa ja niiden kyky tukea talouden kehitystä on tämän

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013 FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013 Pankit 31.12.2013 muutos kpl kpl Pankkien toimipaikat 1 448-97 kotimaiset pankkikonsernit 1 376-99 ulkomaisten pankkien sivukonttorit Suomessa 72 2 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA Risto Joppe Karhunen 1 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO (FK) Etujärjestö, joka edustaa pankkeja vakuutusyhtiöitä rahoitusyhtiöitä arvopaperinvälittäjiä sijoitusrahastoyhtiöitä

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Lainatarjouspyyntö. Iisalmen kaupunki Taloustoimi 26.1.2016 1 (3)

Lainatarjouspyyntö. Iisalmen kaupunki Taloustoimi 26.1.2016 1 (3) 26.1.2016 1 (3) Iisalmen kaupunki (sisältää myös Iisalmen Vesi -liikelaitoksen) sekä tytäryhteisöt Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä, Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Kiinteistö Oy Petterinkulma pyytävät rahalaitoksenne

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 Aktia panostaa kasvuun Näkymät ja suunnitelmat 2016 2 Suomen kasvu jatkossa heikkoa 0,6 0,9 3 Kilpailukyky on edelleen ongelma 4 Työllisyysaste

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Maaliskuu 2014

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Maaliskuu 2014 Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Maaliskuu 2014 Säästöpankki neljänneksi suurin pankkiryhmä (12/2013) Asiakkaita noin 586 000. Pääpaino henkilöasiakkaissa, pk-yrityksissä sekä maa- ja metsätalousasiakkaissa

Lisätiedot

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia lyhyesti Vakavarainen kotimainen pankki Banking, Vakuutus ja varainhoito palveluja 900 työntekijää, 50 konttoria 42 000 osakkeenomistajaa 300 000 asiakasta

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena 15.7.2015 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

varsinainen yhtiökokous 1242012 12.4.2012 Kari Stadigh konsernijohtaja

varsinainen yhtiökokous 1242012 12.4.2012 Kari Stadigh konsernijohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 1242012 12.4.2012 Kari Stadigh konsernijohtaja j Sampo konsernin tulos vuonna 2011 Vuodesta 2011 näytti tulevan elpymisen vuosi... 25 % Saksan 2 vuoden Kreikan 2 vuoden

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT

YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT Pk-sektorin rahoitus edellyttää sääntelyruuvin löyhentämistä 24.3.2015 1 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Arvoisa päättäjä, Pienten ja keskisuurten yritysten

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomen Pankin Maksufoorumi

Suomen Pankin Maksufoorumi Suomen Pankin Maksufoorumi 10.5.2016 Finlandia-talo SAMI KARHUNEN SOLINOR OY MAKSAMISESTA VELOITUSSOPIMUKSEEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN SEKÄ OSTELUUN MAKSAMISESTA SOVITAAN PALVELUNTARJOAJAN TAI KAUPAN KANSSA.

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Taustaksi - Investors House Oyj sijoituskohteena Pörssin päälistalla noteerattu asuntosijoitusyhtiö,

Lisätiedot