Portugali. Kesäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Portugali. Kesäkuu 2010"

Transkriptio

1 Portugali Kesäkuu 2010

2 2 (24) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Talous... 8 Makrotalous... 8 Bruttokansantuote... 8 Inflaatio... 9 Vaihtotase... 9 Talouspolitiikka... 9 Työvoima... 9 Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Liikenneyhteydet Energia ja ympäristö Palvelusektori... 19

3 3 (24) Vähittäiskauppa Rahoitus Tietoliikennepalvelut Matkailu Tapakulttuuri Linkkejä... 23

4 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km2 Maa-ala (ml. joet ja järvet): km2 Luonnonvarat: Kupari, rauta, tina, marmori, volframi, uraani, sinkki, hopea, kulta, lyijy

5 5 (24) Rajanaapurit: Espanja Aika: GMT Asukasluku: 10,7 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Lissabon (2,6 milj. as. pääkaupunkiseutu), Porto (1,2 milj.), Coimbra ( ), Funchal (98 000) Väestönkasvu: 0,24 prosenttia (arvio 2010) Elinajanodote: 81,86 vuotta (arvio 2010) Etniset ryhmät: portugalilaisia 98 prosenttia, afrikkalaisia, brasilialaisia ym. 2 prosenttia Virallinen kieli: portugali Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 94 prosenttia, protestantteja 2 prosenttia Infrastruktuuri Suuntanumero: +351 (Portugalissa ei ole kaupunkikohtaisia suuntanumeroita) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 220 V, 50 Hz (sama pistoke kuin Suomessa) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys 100 asukasta kohden: 31,3 (arvio 2008) Matkapuhelintiheys 100 asukasta kohden: 129,7 (arvio 2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohden: 30,4 (arvio 2008); laajakaistaliittymiä 23 per 100 asukasta Tieverkosto: km (joista moottoriteitä km) Rautatieverkosto: km, josta 764 km sähköistetty Lentokenttiä: 65 (5 kansainvälistä kenttää) Tärkeitä satamia: Leixoes, Lissabon, Setubal, Sines Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República Portuguesa (Portugalin tasavalta) Maatunnus: PT Valtiomuoto: parlamentaarinen tasavalta Valtion päämies: presidentti Anibal Cavaco Silva ( ) Pääministeri: José Sócrates ( ), Sosialistipuolue PS Tärkeimmät puolueet: Sosiaalidemokraattinen puolue (PSD), Sosialistipuolue (PS), Kansanpuolue (PP), Portugalin kommunistinen puolue (PCP), Vasemmistoliitto (BE), Vihreät (PEV) Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2011 Alue- ja paikallishallinto: 18 hallinnollista aluetta (distrito), ja kaksi autonomista aluetta Madeira ja Azorit Merkittäviä vuosilukuja: Portugali on ollut itsenäinen valtio vuodesta Vain vuosina maa oli osa Espanjaa. Portugali julistettiin tasavallaksi vuonna

6 6 (24) Vuosien välisenä aikana maassa vallitsi Salazarin sotilasdiktatuuri. Toisessa maailmansodassa Portugali pysyi puolueettomana. Portugali liittyi Natoon vuonna 1949 ja YK:n jäsenmaa siitä tuli vuonna luvulla alkoi suuri maastamuuttoaalto Euroopan ja Amerikan maihin. Samalla vuosikymmenellä alkoivat siirtomaasodat, ja siirtomaavalta purkaantui vuosina kun Guinea-Bissau, Angola, Mosambik, Kap Verde ja São Tomé ja Príncipe itsenäistyvät. Vuonna 1974 tapahtui nk. neilikkavallankumous, kun kansanjoukkojen tukema asevoimien liike nousi valtaan ja julisti fasismin kauden päättyneeksi. Ensimmäiset demokraattiset parlamenttivaalit pidettiin 1975 ja presidentinvaalit Vuonna 1976 hyväksyttiin myös uusi perustuslaki. Portugali liittyi EU:hun vuonna Portugalinkielisten maiden yhteisö CPLP perustettiin vuonna Portugali otti yhteisvaluutta euron käyttöön vuonna Kansallispäivä: Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Euro (EUR) = 100 senttiä. Valuuttakurssi: 1 EUR = 1,33 USD (arvio keskikurssiksi 2009). Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 214,3 mrd. USD (arvio 2010), ostovoimapariteetilla mitattuna 248,4 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennusteet vuodelle 2011 ovat 200,3 mrd. USD ja 249,0 mrd USD. Bruttokansantuote henkeä kohti: käyvin hinnoin USD (arvio 2010), ostovoimapariteetilla mitattuna USD (arvio 2010). Vuodelle 2011 EIU:n ennusteet ovat USD ja USD. Inflaatio: 0,5 prosenttia (arvio 2010); EIUn ennuste vuodelle 2011 on 0,4. Pääteollisuustuotteet: tekstiili- ja jalkineteollisuus; puumassa, paperi ja korkki; metalliteollisuustuotteet, öljynjalostus, kemikaalit, kalasäilykkeet, viini, matkailu Päätuontituotteet: koneet ja kuljetusvälineet, maataloustuotteet, kemikaalit, öljy Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Espanja, Ranska, Iso-Britannia, Italia ja Angola. Verotus: yritysverokanta 25 prosenttia (2004-), standardi ALV on 21 prosenttia (2005-). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Portugalin markkinoiden positiivisia piirteitä: Innokas omaksumaan uusia teknologioita ja innovaatioita, early adopter. Avoin kansainväliselle kaupalle, ei kaikkea omasta takaa. Käynnissä olevat rakennemuutokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Iberian niemimaan markkinat: Portugalin yli 10 miljoonaa ja Espanjan 45 miljoonaa asukasta sekä yhteensä miljoonaa matkailijaa vuosittain.

7 7 (24) Portti Angolan ja muiden Afrikan portugalinkielisten maiden markkinoille. Markkinoiden negatiivisia piirteitä: Portugali on Länsi-Euroopan köyhimpiä maita. Teollisuuden tuottavuus on alhaisella tasolla. Alueelliset kehityserot ovat merkittävät. Pitkät maksuajat. Markkinoiden riskit ja uhkatekijät: Potentiaalisia toimialoja Suomalaisten yritysten toimintaan vaikuttavat riskit Portugalissa liittyvät täysin erilaiseen liiketoimintakulttuuriin. Vientikeskus suosittelee yhteistyötä paikallisen partnerin kanssa maahan sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Partnerin valinnassa tulee olla huolellinen ja varoa olemasta liian hyväuskoinen. Paikallisten yritysten taloudellinen tilanne on ajan mittaan kohentunut ja rahoituksellisia riskejä vähentää myös investointeihin saatava EU-rahoitus. Suomalaisten hinnaltaan ja laadullisesti kilpailukykyisten vientituotteiden myyntimahdollisuudet Portugalissa ovat yleensä hyvät. Tuotteen tai palvelun suomalainen alkuperä on myönteinen tekijä, vaikka portugalilaiset eivät yleisesti tiedäkään kovin tarkkaan Suomen sijaintia. Portugalilaiset ovat erittäin ennakkoluulottomia ostaessaan uusia tuotteita. Suomalaisille Portugali on jäänyt melko tuntemattomaksi myyntimaaksi parinkymmenen vuoden yhteisestä EFTA-taustasta ja nykyisestä EU-jäsenyydestä huolimatta. Koulu- ja opetussektoria uudistetaan erittäin suurien investointien tukemana. Uusiutuviin energioihin ja energian säästöön investoidaan massiivisesti. Suurimmat investoinnit vesi- ja tuulivoimaan, mutta myös muihin uusiutuviin energioihin ml. Biomassa. Suuria infrastruktuurihankkeita on lykätty, mutta niitä jatketaan yleisen taloustilanteen parantuessa, mm. Lissabonin uusi lentokenttä, luotijunaratoja, moottoriteitä jne. Useita laajoja turismiresort-hankkeita on käynnistynyt uudestaan laman jälkeen. Vähittäiskauppasektori on investoinut myös viime vuosina. Muita kuumia aloja: sähköautot, kalankasvatus, outsourcing jne.

8 8 (24) Talous Makrotalous Portugalin tärkeimmät talousluvut vuosina (ennuste) a 2010e 2011e Bruttokansantuote 1,4 1,9 0,0-2,7 0,1-1,0 (%-muutos) Bruttokansantuote 195,2 223,1 244,2 227,9 214,3 200,3 käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote 18,467 21,055 23, ,389 20,056 18,706 käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Yksityinen kulutus 1,9 1,6 1,7-0,8 0,0-1,5 (%-muutos) Investoinnit kiinteään -0,7 3,1-0,7-11,1-2,1-0,1 omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto 3,1 0,0-4,1-8,1 1,1-0,2 (%-muutos) Työttömyysaste (%) 7,7 8,0 7,6 9,2 9,6 Kuluttajahinnat (%- 3,1 2,4 2,6-0,8 0,5 0,4 keskimuutos) Vaihtotase (mrd. -19,5-21,2-29,6-23,4-17,7-15,0 USD) Vaihtotaseen alijäämä -10,0-9,5-12,1-10,3-8,3-7,5 BKT:sta (%) Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Ulkoisen kysynnän laskiessa ja finanssikriisin vaikutusten myötä talouskasvu supistui 2,7 prosenttia vuonna Vuoden 2010 alkupuoliskolla kotimainen kulutus kasvoi ja talouden ennustettiin elpyvän 1 prosentilla. Toukokuussa hallitus kuitenkin hyväksyi mm. veronkorotuksia julkisen talouden vakauttamiseksi, ja sen vaikutukset ennustetaan näkyvän hyvin pian kotimaisen kulutuksen vähenemisenä. Talouden kasvuprosenttia on tarkistettu alaspäin ja sen ennustetaan kasvavan vain 0,1 prosenttia. Ennusteiden mukaan talouskasvu supistuu myös vuonna Maan suuria sisäisiä eroja kuvastaa eteläinen, lähes teollistumaton Alentejon alue, jonka tulotaso asukasta kohden on vain 35 prosenttia EU:n keskiarvosta. Portugalin palvelusektori ja teollinen, vientiin pohjautuva talous on keskittynyt Lissabonin alueelle Tejo-joen laaksoon sekä pohjoiseen Porton kaupunkiin. Elintaso suurimmissa kaupungeissa onkin lähellä eurooppalaista keskitasoa. Ansiotasoa koskevat viralliset luvut eivät silti anna oikeaa kuvaa portugalilaisten ostovoimasta, koska harmaan talouden osuus on jopa prosenttia bruttokansantuotteesta.

9 9 (24) Portugalin talouskasvu on sidoksissa sen ulkomaanvientiin; Espanjan, Ranskan ja Saksan kaltaisten euroalueen maiden talouskehitys vaikuttaa maan taloussuhdanteisiin. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on nykyisin 2,7 prosenttia, teollisuuden 23,3 ja palveluiden 74,3. Inflaatio Vuonna 2008 inflaatio oli 2,6 prosentin tasolla. Vuoden 2009 maaliskuussa luku oli negatiivinen (-0,4) ensimmäistä kertaa vuosikymeniin ja se pysyi -0,8 prosentin tasolla koko vuoden. Vuodelle 2010 inflaatiotasoksi ennustetaan 0,5 prosenttia. Vaihtotase Vaihtotase heikkeni vuosina 2004 ja 2005 tuonnin kasvun ja korkeiden öljyhintojen johdosta. Vaihtotaseen alijäämäksi vuonna 2010 arvioidaan 17,7 miljardia dollaria. Vuonna 2011 alijäämän ennustetaan pienentyvän 15 miljardiin dollariin. EIU:n arvion mukaan vaihtotaseen osuus BKT:stä laskisi vuoden 2009 tasosta, 10,3 prosenttia, 8,3 prosenttiin vuonna Talouspolitiikka Portugalin suurin ongelma on jo pitkään ollut valtiontalouden alijäämä. Budjettialijäämän arvioidaan supistuvan vuonna 2009 peräti 9,4 prosenttia. Vuodelle 2010 ennuste on hieman parempi, 7,9 prosenttia Bkt:stä. Portugalin budjettitasapaino (ennuste) a 2010e 2011e Budjetin tasapaino -3,9-2,7-2,8-9,4-7,9-6,7 (% Bkt:stä) Primäärinen tasapaino -1,2 0,2 0,2-6,6-4,8-3,2 (% BKT:stä) Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Työvoima Portugalin teollisuuden työvoimakustannukset ovat useimpia EU-maita alhaisemmat. Erityisesti yksityissektorilla ammatillinen järjestäytymisaste on alhainen, eivätkä lakot ole yleisiä. Työvoiman määräksi arvioidaan 5,6 miljoonaa henkeä. (arvio 2010) Työttömyys on viime vuosina ollut nousussa. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 10,4 prosenttia. Työllisyysrakenne on Portugalissa muuttunut huomattavasti kun maatalouden osuus työpaikoista on laskenut ja palveluiden noussut. Naisten osallistumisaste on noussut reiluun 47 prosenttiin. Koko työvoiman osallistumisaste on 52 prosenttia. Työvoima-

10 10 (24) kustannukset ovat viimeaikaisesta noususta huolimatta edelleen selvästi muita EUmaita alhaisemmat. Työttömyys oli vielä joitakin vuosia sitten eurooppalaisittain alhaisella tasolla; alhaisimmillaan 4,1 prosenttia vuosina Tämän jälkeen se on kaksinkertaistunut reilusti; vuonna 2010 EIU:n arvio on 10,4 prosenttia. Työaika on Portugalissa suhteellisen pitkä. Keskimääräinen viikoittainen työaika 41,9 tuntia; normaali työviikko on lyhennetty 40 tuntiin, samalla joustavuutta on lisätty. Portugalilaiset ovat ahkeria työntekijöitä. Koulutuksen taso on sen sijaan selvästi muita OECD-maita alempana. Erityisongelmana ovat koulunsa keskeyttäneiden nuorten suhteellisen korkea määrä. Järjestäytymisaste on alhainen ja ammattiyhdistykset eivät ole Portugalissa erityisen voimakkaita; lakot ovat melko harvinaisia. Työsuhdeturva ei myöskään ole vahva ja monet portugalilaiset työskentelevätkin yksityisyrittäjinä. Pk-yritysten perustamista on pyritty helpottamaan ja vähentämään siihen liittyvää byrokratiaa. Vaikka palkat nousivat maassa voimakkaasti maan liityttyä EU:hun 1986, Portugalin palkkataso on edelleen alhainen; tosin EU:n laajennuttua palkkataso ei enää ole unionin matalimpia. Viime vuosina palkat ovat nousseet nimellisesti noin 3 prosenttia vuodessa. Elinkustannukset erityisesti kaupungeissa ovat korkeat. Verrattain alhainen palkkataso on vaikuttanut merkittävästi Portugalin vientisektorin kehittymiseen.

11 11 (24) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa 100 Portugalin ulkomaankauppa Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase -40 Ulkomaankaupan kehitys Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste Portugalin kauppatase on ollut alijäämäinen koko 2000-luvun. Syynä tähän on pääosin korkea koneiden, kuljetusvälineiden, energian ja elintarvikkeiden nettotuonti. Tuonti on kasvanut voimakkaasti lisääntyneen kotimaisen kysynnän takia. Vienti ei ole sen sijaan kasvanut toivotulla tavalla OECD-maiden kohentuneesta taloustilanteesta huolimatta. Tuotantorakenne on kiristyvää kansainvälistä kilpailua ajatellen epäedullinen: esimerkiksi Portugalin tekstiili- ja vaatetusteollisuus on joutunut kokemaan Kiinasta ja muualta Aasiasta peräisin olevan tuonnin kasvun vaikutukset. Vuodesta 2008 lähtien raaka-ainetuonnista riippuvainen Portugali on kärsinyt erityisesti korkeasta öljynhinnasta. Vuonna 2009 sekä viennin että tuonnin arvot putosivat huomattavasti. Lukujen ennustetaan pysyvän lähes samalla tasolla vuonna 2010, eli vienti noin lähes 44 miljardia dollaria, tuonti lähes 65 miljardia ja kauppataseen alijäämä yli 21 miljardia. Ulkomaankaupan rakenne Portugalin tärkeimpiä vientituotteita ovat perinteisesti olleet vaatteet ja kengät. Nykyään monikansallisten tytäryhtiöiden hallitsemat kone- ja kuljetusvälinesektorit ovat kuitenkin kasvaneet merkittävimmiksi vientisektoreiksi. Mineraali- ja kaivostuotannon merkitys on myös kasvussa ja ala muodostaa yhden vahvimmista vientisektoreista. Kone- ja sähkötuotteista tärkeimmät vientituotteet ovat muoviteollisuuden muotit, ko-

12 12 (24) nepajateollisuuden tuotteet, autoteollisuuden kaapelit, sirut, mikrosirut ja TVvastaanottimet. Tuonnista koneet muodostavat myös merkittävän osan; lisäksi raakaaineet ja puolivalmisteet ovat tärkeällä sijalla. Tärkeimmät kauppakumppanit Vuonna 2009 Portugalin tärkeimmät vientimaat olivat Espanja, Saksa, Ranska ja Angola. Viennistä 73 prosenttia suuntautui EU:n alueelle. Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 olivat Espanja, Saksa, Ranska ja Italia. EU:n osuus koko tuonnista oli lähes 76 prosenttia. Kauppa Suomen kanssa Suomen Portugalin-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomesta viedään Portugaliin pääasiassa koneita ja laitteita (erityisesti puhelimia) sekä sellua ja paperia. Suomeen tuodaan malmeja, koneita, tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita. Suomen viennin arvo Portugaliin laski hieman edellisvuodesta reiluun 309 miljoonaan euroon. Tuonti sen sijaan laski lähes 100 miljoonalla eurolla ja sen arvo oli 189 miljoonaa. Kauppatase oli noin 120 miljoonaa Suomelle ylijäämäinen.

13 13 (24) Suomen vienti Suomen vienti Portugaliin 2009 Valmiit tavarat 4,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 4,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,8 % Valmistetut tavarat 11,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 75,9 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Portugaliin vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 138, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 33, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 26, Voimakoneet ja moottorit 19, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 13, Paperimassa 11, Muut sähkökoneet ja -laitteet 8, Kojeet, mittarit yms. 6, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 5, Moottoriajoneuvot 4, tärkeintä yhteensä 268,3 87 Koko vienti 309, osuus Suomen viennistä Portugaliin 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

14 14 (24) Suomen tuonti Suomen tuonti Portugalista 2009 Valmiit tavarat 20,7 % Elintarvikkeet ja juomat 4,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 10,6 % Valmistetut tavarat 15,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 46,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Portugalista vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 2) 1 28 Malmit ja metalliromu 86, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 20, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 14, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 8, Erittelemätön 7, Jalkineet 7, Kivennäisainetuotteet 6, Moottoriajoneuvot 5, Tuotteet epäjalosta metallista 3, Juomat 2, tärkeintä yhteensä 163,4 87 Koko tuonti 188, osuus Suomen tuonnista Portugalista 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

15 15 (24) Ulkomaiset investoinnit Portugalin teollisuuspolitiikka on keskittynyt viime vuosina ulkomaisten investointien edistämiseen erilaisin tukitoimin ja kannustein. Yli 90 prosenttia investoinneista on peräisin EU:n alueelta. Vuonna 2006 suorien ulkomaisten sijoitusten arvo nousi lähes kolminkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna ja niiden arvo oli 11,3 miljardia dollaria. Seuraavina vuosina niiden arvo on kuitenkin pysytellyt lähes 2 miljardin tietämillä. Vuonna 2010 EIU arvioi luvuksi 1,8 miljardia dollaria ja seuraavalle vuodelle 1,9. Viime vuosina lähes kaikki sijoitukset Portugaliin tulivat muista EU maista. Suurin investoija on ollut Iso-Britannia keskimäärin 15 prosentin osuudella sijoituksista. Saksan osuus on ollut 14 prosenttia ja Alankomaiden 12 prosenttia. Suomi on ollut myös merkittävä sijoittaja (mm. metsäteollisuuteen) noin viiden prosentin osuudellaan. Suurin osa ulkomaisista sijoituksista ohjautuu palvelualalle ja teollisuuteen. Investointeja on keskitetty lähinnä ajoneuvo-, kone- ja kemianteollisuuteen, pankki- ja rahoitusalalle sekä kaupan alalle. Viime vuosina varsinkin tekstiiliteollisuus on menettänyt kilpailuetuaan esimerkiksi Turkille ja Aasian maille. Suomalaiset investoinnit Portugalissa toimii noin 15 suomalaisyritystä (tuotantoa, myynti- ja palvelukonttoreita, T&K-toimintaa).

16 16 (24) Maa- ja metsätalous Maataloussektorin osuus BKT:sta on laskenut, mutta sen osuus työpaikoista on yhä runsas 10 prosenttia. Tuotantotaso ja kilpailukyky ovat muihin EU-maihin verrattuna alhaisella tasolla. Maataloustuotteiden osuus viennistä on vajaat 10 prosenttia, mutta niiden kohdalla ulkomaankauppa on Portugalille selvästi alijäämäinen. Maa joutuu tuomaan yli 60 prosenttia elintarviketarpeestaan, sillä tuotannon tehokkuus on edelleen alhainen, joskin parantunut aiemmasta. Portugali on nykyisin maailman 11. merkittävin viinintuottaja. Portugali on metsäteollisuustuotteiden nettoviejä. Savukkeiden osuus maataloustuotteiden viennistä on 11 prosenttia. Portugalin tärkeimmät vientituotteet elintarvikesektorilla ovat port- ja muut viinit sekä jalostetut kalatuotteet. Suurimmat tuontituotteet ovat kala, öljykasvinsiemenet sekä viljat. Portugali tuo ulkomailta keskimäärin yli 60 prosenttia elintarvike- ja rehutarpeestaan. Maataloustuotteiden ulkomaankaupan alijäämä on kasvanut 1970-luvun alusta lähtien. Suurimmat syyt alijäämään ovat tuotantotason hidas kehitys sekä lisääntynyt kulutus, mikä on johtanut tuonnin nopeaan kasvuun, erityisesti Espanjasta. Lähes 70 myytävistä elintarvikkeista on tuotu ulkomailta. Metsän osuus Portugalin kokonaismaa-alasta on 36 prosenttia. Portugali on merkittävä metsäteollisuustuotteiden nettoviejä, yli 90 prosenttia tuotetusta paperimassasta viedään ulkomaille. Kaupallisesti hyödynnetyn metsämaan määrä on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa, liittyen erityisesti nopeakasvuisen eukalyptuspuun lisääntyneeseen istuttamiseen. Portugali on myös maailman johtava korkin tuottaja. Maatalouden tuottavuus on Portugalissa edelleen heikkoa. Keskimääräinen tilakoko on vain puolet EU:n keskiarvosta (18,7 hehtaaria) ja tiloista 85 prosenttia on kooltaan 5 hehtaaria tai sen alle. Pientilat ovat yleisiä etenkin maan pohjoisosassa. Tuotto hehtaaria kohden on vain noin kolmannes EU:n keskiarvosta. Esimerkiksi viinien kohdalla pieni tilakoko vaikuttaa siihen, että portugalilaisten tuottajien on vaikeaa kilpailla hinnassa suurempien tuottajien (esim. Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa, Etelä- Afrikassa ja Australiassa) kanssa. Portugalin maatalous on heikoilla kovassa kilpailussa. Sen suurimmat kilpailijat ovat Ranska ja Espanja. Hallituksen maatalousuudistukset eivät ole olennaisesti parantaneet tilannetta, sillä maatalous kärsii kuivuudesta, huonolaatuisesta maaperästä ja vanhanaikaisista tuotantomenetelmistä. Teollisuus ja rakentaminen Teollisuus- ja rakennussektorin (pl. energia-ala) osuus BKT:sta on yhteensä noin 25 prosenttia. Teollisuus työllistää alle 30 prosenttia työvoimasta.

17 17 (24) Perinteisten teollisuudenalojen, kuten tekstiili- ja jalkinetuotannon lisäksi on viime vuosina kehitetty uusia teollisuudenaloja kuten kuljetusväline- ja konevalmistusta. Valmistusteollisuus 2000-luvulla Portugalin teollisuuden tuotantomäärät ovat olleet laskusuunnassa. Vuonna 2006 teollisuustuotanto nousi ensimmäisen kerran moneen vuoteen, ollen 3,1 prosenttia. Vuonna 2009 se supistui yli 8 prosenttia ja vuonna 2010 sen ennustetaan kasvavan 1,1 prosentilla. Teollisuussektorin rakenne on kehittynyt tällä vuosikymmenellä uuden yrittäjäsukupolven ja suurien ulkomaisten investoijien myötä. Riippuvuus perinteisistä teollisuudenaloista, kuten tekstiileistä, jalkineista, keramiikasta, korkista, telakkateollisuudesta, elintarvikkeista ja juomista, on edelleen korkea, mutta niiden rinnalle on noussut uusia yrityksiä esimerkiksi auto- ja autonosateollisuuteen, elektroniikkaan sekä lääkealalle. Portugali on myös laajentanut markkinaosuuksiaan korkin tuotannossa, lasin valmistuksessa ja paperimassan sekä muovin tuotannossa. Portugali on perinteisesti ollut halvan työvoiman johdosta suosittu valmistusteollisuuden sijoituskohde. Osa tuotannosta on nyt siirtynyt Aasiaan ja EU:n laajentumisen myötä esimerkiksi Puola, Unkari ja Tshekin tasavalta ovat vieneet Portugalilta osan sen saamista suorista ulkomaisista investoinneista. Rakentaminen Rakennussektorin osuus BKT:stä on vajaa 6 prosenttia ja työllisyydestä noin 10 prosenttia. Rakennussektori oli yksi suurimmista kasvumoottoreista 1990-luvun lopussa, mutta viime vuosina se on ollut vakavissa vaikeuksissa tiukan julkisen taloudenpidon ja veropolitiikan seurauksena. Rakentaminen elpyi jonkin verran kesän 2004 jalkapallon EM-kisoja edeltäneiden hankkeiden ansiosta. Rakennusalan suorien investointien arvoksi on arvioitu noin 300 miljoonaa euroa. Muita suuria julkisin varoin rahoitettavia projekteja ovat vuoden 2009 Otan lentokentän rakentaminen (45 kilometriä Lissabonista) ja Porton lentokentän laajennustyö sekä Lissabonin Portelan kentän uudistaminen (312 miljoonaa euroa). Lisäksi Portoon rakennetaan metro ja Portugalin ja Espanjan välillä toteutetaan luotijunahanke. Maailman finanssikriisin vaikutusten myötä julkisen rakentamisen merkitys rakennussektorille on kasvanut nopeassa tahdissa.

18 18 (24) Liikenneyhteydet Portugalin liikenneverkko on suhteellisen alimitoitettu verrattuna muihin Euroopan maihin. EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen avulla on 1990-luvun puolesta välistä saakka tehty huomattavia parannuksia infrastruktuuriin. Hallituksen tärkeimpiin tavoitteisiin on kuulunut maantieverkon parantaminen. Vuonna 1988 moottoriteitä oli 223 kilometriä, vuonna kilometriä ja nykyisin kilometriä. Uusittu tieverkosto käsittää noin kilometriä tietä. Lissabonin maailmannäyttely vuonna 1998 toimi hyvänä katalysaattorina tärkeille infrastruktuurihankkeille. Esimerkiksi Tagus-joen yli valmistunut toinen maantiesilta ja ensimmäinen rautatieyhteys Tagusin satama-alueelle paransivat Lissabonin liikennejärjestelyjä luvulla on toteutettu 20 miljardin euron arvoinen infrastruktuuriohjelma, jossa EU:n osuudeksi arvioitiin viidesosa. Kalliiden tiehankkeiden takia hallitus ilmoitti vuoden 2006 lopussa ryhtyvänsä perimään tietullia kolmella maan seitsemästä moottoritiestä. Rautatieverkoston parantamiseen ei ole Portugalissa panostettu yhtä paljon. Verkoston laajuus on nykyisin noin kilometriä, josta sähköistetyn radan osuus on lähes 800 kilometriä. Vuonna 2001 esitetyn suunnitelman mukaan tavoitteena oli rakentaa kilometrin pituinen luotijunaverkosto. Tätä 7,8 mrd. euron hanketta on jälkeenpäin supistettu huomattavasti. Rata ollaan rakentamassa Lissabonin ja Oporton sekä Lissabonin ja Madridin välille. Valtion omistama rautatieyhtiö Caminhos de Ferro Portugueses (CP) on jaettu kahteen yritykseen: Refer, joka vastaa infrastruktuurista ja CP (Comboios de Portugal), joka hoitaa junaliikennettä. Useita esikaupunki- ja alueellisten linjojen toimintoja avataan myöhemmin yksityiselle sektorille. Muita raidehankkeita ovat Lissabonin metroverkoston laajennus ja Oportoon metron rakentaminen. Portugalissa on mantereella kolme kansainvälistä lentokenttää: Lissabon, Oporto ja Faro. Niiden lisäksi sekä Madeiralla että Azoreilla on lentokenttä. Lissabonin lentokenttä on kunnostettu perusteellisesti, mutta sen kapasiteetti ei jatkossa riitä lisääntyneen lentoliikenteen tarpeisiin. Otaan rakenetaan kustannuksiltaan noin kahden miljardin dollarin lentokenttä. Kenttä avattaneen liikenteelle vuonna 2017; sen kautta kulkisi vuositasolla 16 miljoonan matkustajan virta. Valmistuessaan kenttä korvannee käytännössä Lissabonin nykyisen, Portelan kentän (jonka kautta kulkee vuosittain 11 miljoonaa matkustajaa). Porton kentän laajennustyö on sekin mittava hanke; uudistuksen myötä kentän arvioidaan vuosittain palvelevan kuutta miljoonaa turistia. Koska maalla on merkittävät meriyhteydet, suuria investointeja suunnataan myös neljän suurimman satama-alueen, Lissabonin, Leixões-Oporton, Setúbal-Sesimbran ja Sinesin modernisoimiseksi niiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Erityisesti Sinesin merisatama halutaan muuttaa yhdeksi Euroopan johtavaksi Atlantin yli suuntautuvan liikenteen rahtisatamaksi.

19 19 (24) Energia ja ympäristö Energiantuotanto on Portugalissa alhaisella tasolla ja riippuvuus ulkomaisista energialähteistä erittäin suuri. Portugalin ja Espanjan energiamarkkinat yhdistyivät heinäkuussa 2007 Iberian niemimaan yhteismarkkinoiksi (MIBEL). Spot-hinnan markkinat ovat Espanjassa ja termiinikauppojen markkinat Portugalissa. Portugalin energiasektori on Euroopan pienimpiä, ja sen vapauttaminen kilpailulle on edennyt muita EU-maita hitaammin. Maassa ei ole valtavia teollisuuslaitoksia ja lämpimän sään johdosta lämmitykseen kuluu vain vähän energiaa. Portugali on kuitenkin erittäin riippuvainen energiantuonnista. Peräti 95 prosenttia maan energiatarpeesta katetaan tuontienergialla. Portugalissa ei ole ydinvoimaloita. Energiasta 11 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla ja prosenttia (sääoloista riippuen) tuotetaan vesivoimalla. Loput tuotetaan öljyllä ja hiilellä. Vähentääkseen maan öljyriippuvuutta on hallitus edistänyt kaasun käyttöä. Portugalin hallitus on asettanut tavoitteekseen tuottaa 45 prosenttia energiasta käyttäen uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2010 mennessä. Erilaisille uusiutuviin energioihin perustuville projekteille on varattu 8,1 miljardia euroa ja projektien uskotaan luovan uutta työpaikkaa. Portugalin energiasektorilla on ollut paljon muutoksia 2000-luvulla. Sähkömarkkinat vapautuivat kilpailulle tammikuussa Erittäin merkittävä hanke on Portugalin ja Espanjan sähkömarkkinoiden yhdistäminen. Mibel (Mercado Ibérico de Electricidade) -projekti käynnistettiin huhtikuussa 2004, mutta teknologisista vaikeuksista johtuen käyttöönottoa lykättiin. Ensiaskelia otettiin vuonna Iberian niemimaan energiamarkkinat yhdistyivät vuonna 2007 (MIBEL). Spot-markkinat sijatisevat Espanjassa ja termiinikauppojen markkinat Portugalissa. Palvelusektori Palvelusektorin osuus BKT:sta on runsas 70 prosenttia ja kasvussa. Työvoimasta alan osuus on lähes 60 prosenttia. Vähittäiskauppaan odotetaan kasvua lähivuosina. Pankkisektori on nykyisin pitkälle yksityistetty ja dynaaminen. Arvopaperipörssi on valtionyritysten yksityistämisen jälkeen lisännyt vaihtoaan nopeasti. Vähittäiskauppa Portugali on myötäillyt yleiseurooppalaisia suuntauksia. Hypermarketit ja kauppakeskukset ovat lisääntyneet ja korvanneet pieniä perinteisiä vähittäisliikkeitä. Vähittäismyynnissä odotetaan muihin EU-maihin verrattuna melko suurta kasvua, mutta asteit-

20 20 (24) tainen markkinoiden täyttyminen johtaa markkinoiden tasaantumiseen. Sekä ulkomaiset että kotimaiset investoijat ovat olleet mukana vähittäissektorin muutoksessa. Ulkomaisista investoijista huolimatta kotimaiset toimijat hallitsevat alaa. Kotimaisista investoijista johtavia ovat olleet Oportosta peräisin oleva Sonae Investimentos ja Lissabonin Jerónimo Martins. Yksi uusimmista suuntauksista vähittäismyynnissä on kirja-, musiikki- ja urheiluvälineketjujen syntyminen. Portugalin vähittäiskauppa on pienen väestön ja alhaisen tulotason johdosta EU:n vähäisintä. Rahoitus Rahoitusala on Portugalin liike-elämän uudenaikaisin ala. Yksityissektorin merkitys pankkialalla on huomattava, kun valtion osuuksia on vähitellen yksityistetty. Valtion peräytymistä sektorilta on seurannut suuri fuusio- ja yritysostoaktiivisuus. Pankit ovat todenneet menestymismahdollisuutensa paranevan suurempia ja kustannustehokkaampia yrityksiä muodostamalla. Pankkisektori uudistui 1990-luvulla kolmen suuren fuusion seurauksena. Nyt 80 prosenttia rahoitusmarkkinoista on viiden pankkiryhmän hallinnassa. Rekisteröityjä luotto- ja rahoituslaitoksia on reilut 400. Pankeista suurin osa oli maatalousosuuspankkeja ja toiseksi eniten kaupallisia pankkeja. Säästöpankkeja oli vain muutama. Pankkialan ennustetaan keskittyvän entisestään yritysostojen ja yhdistymisten myötä. Ulkomaiset ja erityisesti espanjalaiset pankit ovat pyrkineet saamaan jalansijaa Portugalin rahoitusmarkkinoilla. Niiden kilpailuetua on pienentänyt huono markkinatuntemus, ja portugalilaispankkien asemaa paransi siirtyminen euroon, jonka myötä pääsy ulkomaiseen pääomaan helpottui. Suurin rahoituslaitos on Caixa Geral de Depósitos (CGD), joka on johtavista pankeista ainoa valtion omistama. Suurin yksityinen rahoituslaitos on Millennium BCP (jonka omistaa Banco Comercial Português, BCP).. Vakuutussektori on voimakkaasti yhteydessä suuriin pankkeihin, jotka yhä enemmän käyttävät vakuutusyhtiöiden verkostoja myydessään vakuutuksia. Markkinoita hallitsee kolme vakuutusyhtiötä, Mundial Confiança, Seguros e Pensões ja Tranquilidade. Vakuutusala on voimakkaassa kasvussa; sairaus- ja eläkevakuutuksia tarjotaan nykyisin aktiivisesti. Pienestä liikevaihdosta ja pääomasta huolimatta Portugalin arvopaperipörssistä on tullut viime vuosina potentiaalisempi, kun valtio on laittanut myyntiin suurten julkisten yritysten osakkeita. EDP-sähköyhtiön 30 prosentin osakkuuden yksityistäminen kesäkuussa 1997 toimi markkinoiden käännekohtana lisäten kasvua. Sen myynti sai aikaan odottamattoman kiinnostuksen suuren yleisön joukossa lisäten Portugalin osakkeenomistajien määrää 1 prosentista 6 prosenttiin väestöstä. Oporton johdannaismarkkinoiden avaaminen 1996 vauhditti osakekauppaa. Vuoden 2002 lopulla Lissabonin pörssi liittyi Euronextiin, yhteiseen kaupankäyntifoorumiin Pariisin, Brysselin ja Amsterdamin pörssien kanssa. Lissabonin markkinoiden osuus Euronextissä on vain noin 2,8 prosenttia.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot