Portugali. Kesäkuu 2010

Transkriptio

1 Portugali Kesäkuu 2010

2 2 (24) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Talous... 8 Makrotalous... 8 Bruttokansantuote... 8 Inflaatio... 9 Vaihtotase... 9 Talouspolitiikka... 9 Työvoima... 9 Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Liikenneyhteydet Energia ja ympäristö Palvelusektori... 19

3 3 (24) Vähittäiskauppa Rahoitus Tietoliikennepalvelut Matkailu Tapakulttuuri Linkkejä... 23

4 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: km2 Maa-ala (ml. joet ja järvet): km2 Luonnonvarat: Kupari, rauta, tina, marmori, volframi, uraani, sinkki, hopea, kulta, lyijy

5 5 (24) Rajanaapurit: Espanja Aika: GMT Asukasluku: 10,7 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Lissabon (2,6 milj. as. pääkaupunkiseutu), Porto (1,2 milj.), Coimbra ( ), Funchal (98 000) Väestönkasvu: 0,24 prosenttia (arvio 2010) Elinajanodote: 81,86 vuotta (arvio 2010) Etniset ryhmät: portugalilaisia 98 prosenttia, afrikkalaisia, brasilialaisia ym. 2 prosenttia Virallinen kieli: portugali Uskonnot: roomalaiskatolilaisia 94 prosenttia, protestantteja 2 prosenttia Infrastruktuuri Suuntanumero: +351 (Portugalissa ei ole kaupunkikohtaisia suuntanumeroita) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 220 V, 50 Hz (sama pistoke kuin Suomessa) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys 100 asukasta kohden: 31,3 (arvio 2008) Matkapuhelintiheys 100 asukasta kohden: 129,7 (arvio 2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohden: 30,4 (arvio 2008); laajakaistaliittymiä 23 per 100 asukasta Tieverkosto: km (joista moottoriteitä km) Rautatieverkosto: km, josta 764 km sähköistetty Lentokenttiä: 65 (5 kansainvälistä kenttää) Tärkeitä satamia: Leixoes, Lissabon, Setubal, Sines Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República Portuguesa (Portugalin tasavalta) Maatunnus: PT Valtiomuoto: parlamentaarinen tasavalta Valtion päämies: presidentti Anibal Cavaco Silva ( ) Pääministeri: José Sócrates ( ), Sosialistipuolue PS Tärkeimmät puolueet: Sosiaalidemokraattinen puolue (PSD), Sosialistipuolue (PS), Kansanpuolue (PP), Portugalin kommunistinen puolue (PCP), Vasemmistoliitto (BE), Vihreät (PEV) Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2011 Alue- ja paikallishallinto: 18 hallinnollista aluetta (distrito), ja kaksi autonomista aluetta Madeira ja Azorit Merkittäviä vuosilukuja: Portugali on ollut itsenäinen valtio vuodesta Vain vuosina maa oli osa Espanjaa. Portugali julistettiin tasavallaksi vuonna

6 6 (24) Vuosien välisenä aikana maassa vallitsi Salazarin sotilasdiktatuuri. Toisessa maailmansodassa Portugali pysyi puolueettomana. Portugali liittyi Natoon vuonna 1949 ja YK:n jäsenmaa siitä tuli vuonna luvulla alkoi suuri maastamuuttoaalto Euroopan ja Amerikan maihin. Samalla vuosikymmenellä alkoivat siirtomaasodat, ja siirtomaavalta purkaantui vuosina kun Guinea-Bissau, Angola, Mosambik, Kap Verde ja São Tomé ja Príncipe itsenäistyvät. Vuonna 1974 tapahtui nk. neilikkavallankumous, kun kansanjoukkojen tukema asevoimien liike nousi valtaan ja julisti fasismin kauden päättyneeksi. Ensimmäiset demokraattiset parlamenttivaalit pidettiin 1975 ja presidentinvaalit Vuonna 1976 hyväksyttiin myös uusi perustuslaki. Portugali liittyi EU:hun vuonna Portugalinkielisten maiden yhteisö CPLP perustettiin vuonna Portugali otti yhteisvaluutta euron käyttöön vuonna Kansallispäivä: Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Euro (EUR) = 100 senttiä. Valuuttakurssi: 1 EUR = 1,33 USD (arvio keskikurssiksi 2009). Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 214,3 mrd. USD (arvio 2010), ostovoimapariteetilla mitattuna 248,4 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennusteet vuodelle 2011 ovat 200,3 mrd. USD ja 249,0 mrd USD. Bruttokansantuote henkeä kohti: käyvin hinnoin USD (arvio 2010), ostovoimapariteetilla mitattuna USD (arvio 2010). Vuodelle 2011 EIU:n ennusteet ovat USD ja USD. Inflaatio: 0,5 prosenttia (arvio 2010); EIUn ennuste vuodelle 2011 on 0,4. Pääteollisuustuotteet: tekstiili- ja jalkineteollisuus; puumassa, paperi ja korkki; metalliteollisuustuotteet, öljynjalostus, kemikaalit, kalasäilykkeet, viini, matkailu Päätuontituotteet: koneet ja kuljetusvälineet, maataloustuotteet, kemikaalit, öljy Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Espanja, Ranska, Iso-Britannia, Italia ja Angola. Verotus: yritysverokanta 25 prosenttia (2004-), standardi ALV on 21 prosenttia (2005-). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Portugalin markkinoiden positiivisia piirteitä: Innokas omaksumaan uusia teknologioita ja innovaatioita, early adopter. Avoin kansainväliselle kaupalle, ei kaikkea omasta takaa. Käynnissä olevat rakennemuutokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Iberian niemimaan markkinat: Portugalin yli 10 miljoonaa ja Espanjan 45 miljoonaa asukasta sekä yhteensä miljoonaa matkailijaa vuosittain.

7 7 (24) Portti Angolan ja muiden Afrikan portugalinkielisten maiden markkinoille. Markkinoiden negatiivisia piirteitä: Portugali on Länsi-Euroopan köyhimpiä maita. Teollisuuden tuottavuus on alhaisella tasolla. Alueelliset kehityserot ovat merkittävät. Pitkät maksuajat. Markkinoiden riskit ja uhkatekijät: Potentiaalisia toimialoja Suomalaisten yritysten toimintaan vaikuttavat riskit Portugalissa liittyvät täysin erilaiseen liiketoimintakulttuuriin. Vientikeskus suosittelee yhteistyötä paikallisen partnerin kanssa maahan sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Partnerin valinnassa tulee olla huolellinen ja varoa olemasta liian hyväuskoinen. Paikallisten yritysten taloudellinen tilanne on ajan mittaan kohentunut ja rahoituksellisia riskejä vähentää myös investointeihin saatava EU-rahoitus. Suomalaisten hinnaltaan ja laadullisesti kilpailukykyisten vientituotteiden myyntimahdollisuudet Portugalissa ovat yleensä hyvät. Tuotteen tai palvelun suomalainen alkuperä on myönteinen tekijä, vaikka portugalilaiset eivät yleisesti tiedäkään kovin tarkkaan Suomen sijaintia. Portugalilaiset ovat erittäin ennakkoluulottomia ostaessaan uusia tuotteita. Suomalaisille Portugali on jäänyt melko tuntemattomaksi myyntimaaksi parinkymmenen vuoden yhteisestä EFTA-taustasta ja nykyisestä EU-jäsenyydestä huolimatta. Koulu- ja opetussektoria uudistetaan erittäin suurien investointien tukemana. Uusiutuviin energioihin ja energian säästöön investoidaan massiivisesti. Suurimmat investoinnit vesi- ja tuulivoimaan, mutta myös muihin uusiutuviin energioihin ml. Biomassa. Suuria infrastruktuurihankkeita on lykätty, mutta niitä jatketaan yleisen taloustilanteen parantuessa, mm. Lissabonin uusi lentokenttä, luotijunaratoja, moottoriteitä jne. Useita laajoja turismiresort-hankkeita on käynnistynyt uudestaan laman jälkeen. Vähittäiskauppasektori on investoinut myös viime vuosina. Muita kuumia aloja: sähköautot, kalankasvatus, outsourcing jne.

8 8 (24) Talous Makrotalous Portugalin tärkeimmät talousluvut vuosina (ennuste) a 2010e 2011e Bruttokansantuote 1,4 1,9 0,0-2,7 0,1-1,0 (%-muutos) Bruttokansantuote 195,2 223,1 244,2 227,9 214,3 200,3 käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote 18,467 21,055 23, ,389 20,056 18,706 käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Yksityinen kulutus 1,9 1,6 1,7-0,8 0,0-1,5 (%-muutos) Investoinnit kiinteään -0,7 3,1-0,7-11,1-2,1-0,1 omaisuuteen (%-muutos) Teollisuustuotanto 3,1 0,0-4,1-8,1 1,1-0,2 (%-muutos) Työttömyysaste (%) 7,7 8,0 7,6 9,2 9,6 Kuluttajahinnat (%- 3,1 2,4 2,6-0,8 0,5 0,4 keskimuutos) Vaihtotase (mrd. -19,5-21,2-29,6-23,4-17,7-15,0 USD) Vaihtotaseen alijäämä -10,0-9,5-12,1-10,3-8,3-7,5 BKT:sta (%) Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Ulkoisen kysynnän laskiessa ja finanssikriisin vaikutusten myötä talouskasvu supistui 2,7 prosenttia vuonna Vuoden 2010 alkupuoliskolla kotimainen kulutus kasvoi ja talouden ennustettiin elpyvän 1 prosentilla. Toukokuussa hallitus kuitenkin hyväksyi mm. veronkorotuksia julkisen talouden vakauttamiseksi, ja sen vaikutukset ennustetaan näkyvän hyvin pian kotimaisen kulutuksen vähenemisenä. Talouden kasvuprosenttia on tarkistettu alaspäin ja sen ennustetaan kasvavan vain 0,1 prosenttia. Ennusteiden mukaan talouskasvu supistuu myös vuonna Maan suuria sisäisiä eroja kuvastaa eteläinen, lähes teollistumaton Alentejon alue, jonka tulotaso asukasta kohden on vain 35 prosenttia EU:n keskiarvosta. Portugalin palvelusektori ja teollinen, vientiin pohjautuva talous on keskittynyt Lissabonin alueelle Tejo-joen laaksoon sekä pohjoiseen Porton kaupunkiin. Elintaso suurimmissa kaupungeissa onkin lähellä eurooppalaista keskitasoa. Ansiotasoa koskevat viralliset luvut eivät silti anna oikeaa kuvaa portugalilaisten ostovoimasta, koska harmaan talouden osuus on jopa prosenttia bruttokansantuotteesta.

9 9 (24) Portugalin talouskasvu on sidoksissa sen ulkomaanvientiin; Espanjan, Ranskan ja Saksan kaltaisten euroalueen maiden talouskehitys vaikuttaa maan taloussuhdanteisiin. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on nykyisin 2,7 prosenttia, teollisuuden 23,3 ja palveluiden 74,3. Inflaatio Vuonna 2008 inflaatio oli 2,6 prosentin tasolla. Vuoden 2009 maaliskuussa luku oli negatiivinen (-0,4) ensimmäistä kertaa vuosikymeniin ja se pysyi -0,8 prosentin tasolla koko vuoden. Vuodelle 2010 inflaatiotasoksi ennustetaan 0,5 prosenttia. Vaihtotase Vaihtotase heikkeni vuosina 2004 ja 2005 tuonnin kasvun ja korkeiden öljyhintojen johdosta. Vaihtotaseen alijäämäksi vuonna 2010 arvioidaan 17,7 miljardia dollaria. Vuonna 2011 alijäämän ennustetaan pienentyvän 15 miljardiin dollariin. EIU:n arvion mukaan vaihtotaseen osuus BKT:stä laskisi vuoden 2009 tasosta, 10,3 prosenttia, 8,3 prosenttiin vuonna Talouspolitiikka Portugalin suurin ongelma on jo pitkään ollut valtiontalouden alijäämä. Budjettialijäämän arvioidaan supistuvan vuonna 2009 peräti 9,4 prosenttia. Vuodelle 2010 ennuste on hieman parempi, 7,9 prosenttia Bkt:stä. Portugalin budjettitasapaino (ennuste) a 2010e 2011e Budjetin tasapaino -3,9-2,7-2,8-9,4-7,9-6,7 (% Bkt:stä) Primäärinen tasapaino -1,2 0,2 0,2-6,6-4,8-3,2 (% BKT:stä) Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Työvoima Portugalin teollisuuden työvoimakustannukset ovat useimpia EU-maita alhaisemmat. Erityisesti yksityissektorilla ammatillinen järjestäytymisaste on alhainen, eivätkä lakot ole yleisiä. Työvoiman määräksi arvioidaan 5,6 miljoonaa henkeä. (arvio 2010) Työttömyys on viime vuosina ollut nousussa. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 10,4 prosenttia. Työllisyysrakenne on Portugalissa muuttunut huomattavasti kun maatalouden osuus työpaikoista on laskenut ja palveluiden noussut. Naisten osallistumisaste on noussut reiluun 47 prosenttiin. Koko työvoiman osallistumisaste on 52 prosenttia. Työvoima-

10 10 (24) kustannukset ovat viimeaikaisesta noususta huolimatta edelleen selvästi muita EUmaita alhaisemmat. Työttömyys oli vielä joitakin vuosia sitten eurooppalaisittain alhaisella tasolla; alhaisimmillaan 4,1 prosenttia vuosina Tämän jälkeen se on kaksinkertaistunut reilusti; vuonna 2010 EIU:n arvio on 10,4 prosenttia. Työaika on Portugalissa suhteellisen pitkä. Keskimääräinen viikoittainen työaika 41,9 tuntia; normaali työviikko on lyhennetty 40 tuntiin, samalla joustavuutta on lisätty. Portugalilaiset ovat ahkeria työntekijöitä. Koulutuksen taso on sen sijaan selvästi muita OECD-maita alempana. Erityisongelmana ovat koulunsa keskeyttäneiden nuorten suhteellisen korkea määrä. Järjestäytymisaste on alhainen ja ammattiyhdistykset eivät ole Portugalissa erityisen voimakkaita; lakot ovat melko harvinaisia. Työsuhdeturva ei myöskään ole vahva ja monet portugalilaiset työskentelevätkin yksityisyrittäjinä. Pk-yritysten perustamista on pyritty helpottamaan ja vähentämään siihen liittyvää byrokratiaa. Vaikka palkat nousivat maassa voimakkaasti maan liityttyä EU:hun 1986, Portugalin palkkataso on edelleen alhainen; tosin EU:n laajennuttua palkkataso ei enää ole unionin matalimpia. Viime vuosina palkat ovat nousseet nimellisesti noin 3 prosenttia vuodessa. Elinkustannukset erityisesti kaupungeissa ovat korkeat. Verrattain alhainen palkkataso on vaikuttanut merkittävästi Portugalin vientisektorin kehittymiseen.

11 11 (24) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa 100 Portugalin ulkomaankauppa Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase -40 Ulkomaankaupan kehitys Lähde: EIU 06/2010, a=arvio, e=ennuste Portugalin kauppatase on ollut alijäämäinen koko 2000-luvun. Syynä tähän on pääosin korkea koneiden, kuljetusvälineiden, energian ja elintarvikkeiden nettotuonti. Tuonti on kasvanut voimakkaasti lisääntyneen kotimaisen kysynnän takia. Vienti ei ole sen sijaan kasvanut toivotulla tavalla OECD-maiden kohentuneesta taloustilanteesta huolimatta. Tuotantorakenne on kiristyvää kansainvälistä kilpailua ajatellen epäedullinen: esimerkiksi Portugalin tekstiili- ja vaatetusteollisuus on joutunut kokemaan Kiinasta ja muualta Aasiasta peräisin olevan tuonnin kasvun vaikutukset. Vuodesta 2008 lähtien raaka-ainetuonnista riippuvainen Portugali on kärsinyt erityisesti korkeasta öljynhinnasta. Vuonna 2009 sekä viennin että tuonnin arvot putosivat huomattavasti. Lukujen ennustetaan pysyvän lähes samalla tasolla vuonna 2010, eli vienti noin lähes 44 miljardia dollaria, tuonti lähes 65 miljardia ja kauppataseen alijäämä yli 21 miljardia. Ulkomaankaupan rakenne Portugalin tärkeimpiä vientituotteita ovat perinteisesti olleet vaatteet ja kengät. Nykyään monikansallisten tytäryhtiöiden hallitsemat kone- ja kuljetusvälinesektorit ovat kuitenkin kasvaneet merkittävimmiksi vientisektoreiksi. Mineraali- ja kaivostuotannon merkitys on myös kasvussa ja ala muodostaa yhden vahvimmista vientisektoreista. Kone- ja sähkötuotteista tärkeimmät vientituotteet ovat muoviteollisuuden muotit, ko-

12 12 (24) nepajateollisuuden tuotteet, autoteollisuuden kaapelit, sirut, mikrosirut ja TVvastaanottimet. Tuonnista koneet muodostavat myös merkittävän osan; lisäksi raakaaineet ja puolivalmisteet ovat tärkeällä sijalla. Tärkeimmät kauppakumppanit Vuonna 2009 Portugalin tärkeimmät vientimaat olivat Espanja, Saksa, Ranska ja Angola. Viennistä 73 prosenttia suuntautui EU:n alueelle. Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 olivat Espanja, Saksa, Ranska ja Italia. EU:n osuus koko tuonnista oli lähes 76 prosenttia. Kauppa Suomen kanssa Suomen Portugalin-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomesta viedään Portugaliin pääasiassa koneita ja laitteita (erityisesti puhelimia) sekä sellua ja paperia. Suomeen tuodaan malmeja, koneita, tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita. Suomen viennin arvo Portugaliin laski hieman edellisvuodesta reiluun 309 miljoonaan euroon. Tuonti sen sijaan laski lähes 100 miljoonalla eurolla ja sen arvo oli 189 miljoonaa. Kauppatase oli noin 120 miljoonaa Suomelle ylijäämäinen.

13 13 (24) Suomen vienti Suomen vienti Portugaliin 2009 Valmiit tavarat 4,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 4,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,8 % Valmistetut tavarat 11,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 75,9 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Portugaliin vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 138, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 33, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 26, Voimakoneet ja moottorit 19, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 13, Paperimassa 11, Muut sähkökoneet ja -laitteet 8, Kojeet, mittarit yms. 6, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 5, Moottoriajoneuvot 4, tärkeintä yhteensä 268,3 87 Koko vienti 309, osuus Suomen viennistä Portugaliin 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

14 14 (24) Suomen tuonti Suomen tuonti Portugalista 2009 Valmiit tavarat 20,7 % Elintarvikkeet ja juomat 4,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 10,6 % Valmistetut tavarat 15,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 46,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Portugalista vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 2) 1 28 Malmit ja metalliromu 86, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 20, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 14, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 8, Erittelemätön 7, Jalkineet 7, Kivennäisainetuotteet 6, Moottoriajoneuvot 5, Tuotteet epäjalosta metallista 3, Juomat 2, tärkeintä yhteensä 163,4 87 Koko tuonti 188, osuus Suomen tuonnista Portugalista 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

15 15 (24) Ulkomaiset investoinnit Portugalin teollisuuspolitiikka on keskittynyt viime vuosina ulkomaisten investointien edistämiseen erilaisin tukitoimin ja kannustein. Yli 90 prosenttia investoinneista on peräisin EU:n alueelta. Vuonna 2006 suorien ulkomaisten sijoitusten arvo nousi lähes kolminkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna ja niiden arvo oli 11,3 miljardia dollaria. Seuraavina vuosina niiden arvo on kuitenkin pysytellyt lähes 2 miljardin tietämillä. Vuonna 2010 EIU arvioi luvuksi 1,8 miljardia dollaria ja seuraavalle vuodelle 1,9. Viime vuosina lähes kaikki sijoitukset Portugaliin tulivat muista EU maista. Suurin investoija on ollut Iso-Britannia keskimäärin 15 prosentin osuudella sijoituksista. Saksan osuus on ollut 14 prosenttia ja Alankomaiden 12 prosenttia. Suomi on ollut myös merkittävä sijoittaja (mm. metsäteollisuuteen) noin viiden prosentin osuudellaan. Suurin osa ulkomaisista sijoituksista ohjautuu palvelualalle ja teollisuuteen. Investointeja on keskitetty lähinnä ajoneuvo-, kone- ja kemianteollisuuteen, pankki- ja rahoitusalalle sekä kaupan alalle. Viime vuosina varsinkin tekstiiliteollisuus on menettänyt kilpailuetuaan esimerkiksi Turkille ja Aasian maille. Suomalaiset investoinnit Portugalissa toimii noin 15 suomalaisyritystä (tuotantoa, myynti- ja palvelukonttoreita, T&K-toimintaa).

16 16 (24) Maa- ja metsätalous Maataloussektorin osuus BKT:sta on laskenut, mutta sen osuus työpaikoista on yhä runsas 10 prosenttia. Tuotantotaso ja kilpailukyky ovat muihin EU-maihin verrattuna alhaisella tasolla. Maataloustuotteiden osuus viennistä on vajaat 10 prosenttia, mutta niiden kohdalla ulkomaankauppa on Portugalille selvästi alijäämäinen. Maa joutuu tuomaan yli 60 prosenttia elintarviketarpeestaan, sillä tuotannon tehokkuus on edelleen alhainen, joskin parantunut aiemmasta. Portugali on nykyisin maailman 11. merkittävin viinintuottaja. Portugali on metsäteollisuustuotteiden nettoviejä. Savukkeiden osuus maataloustuotteiden viennistä on 11 prosenttia. Portugalin tärkeimmät vientituotteet elintarvikesektorilla ovat port- ja muut viinit sekä jalostetut kalatuotteet. Suurimmat tuontituotteet ovat kala, öljykasvinsiemenet sekä viljat. Portugali tuo ulkomailta keskimäärin yli 60 prosenttia elintarvike- ja rehutarpeestaan. Maataloustuotteiden ulkomaankaupan alijäämä on kasvanut 1970-luvun alusta lähtien. Suurimmat syyt alijäämään ovat tuotantotason hidas kehitys sekä lisääntynyt kulutus, mikä on johtanut tuonnin nopeaan kasvuun, erityisesti Espanjasta. Lähes 70 myytävistä elintarvikkeista on tuotu ulkomailta. Metsän osuus Portugalin kokonaismaa-alasta on 36 prosenttia. Portugali on merkittävä metsäteollisuustuotteiden nettoviejä, yli 90 prosenttia tuotetusta paperimassasta viedään ulkomaille. Kaupallisesti hyödynnetyn metsämaan määrä on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa, liittyen erityisesti nopeakasvuisen eukalyptuspuun lisääntyneeseen istuttamiseen. Portugali on myös maailman johtava korkin tuottaja. Maatalouden tuottavuus on Portugalissa edelleen heikkoa. Keskimääräinen tilakoko on vain puolet EU:n keskiarvosta (18,7 hehtaaria) ja tiloista 85 prosenttia on kooltaan 5 hehtaaria tai sen alle. Pientilat ovat yleisiä etenkin maan pohjoisosassa. Tuotto hehtaaria kohden on vain noin kolmannes EU:n keskiarvosta. Esimerkiksi viinien kohdalla pieni tilakoko vaikuttaa siihen, että portugalilaisten tuottajien on vaikeaa kilpailla hinnassa suurempien tuottajien (esim. Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa, Etelä- Afrikassa ja Australiassa) kanssa. Portugalin maatalous on heikoilla kovassa kilpailussa. Sen suurimmat kilpailijat ovat Ranska ja Espanja. Hallituksen maatalousuudistukset eivät ole olennaisesti parantaneet tilannetta, sillä maatalous kärsii kuivuudesta, huonolaatuisesta maaperästä ja vanhanaikaisista tuotantomenetelmistä. Teollisuus ja rakentaminen Teollisuus- ja rakennussektorin (pl. energia-ala) osuus BKT:sta on yhteensä noin 25 prosenttia. Teollisuus työllistää alle 30 prosenttia työvoimasta.

17 17 (24) Perinteisten teollisuudenalojen, kuten tekstiili- ja jalkinetuotannon lisäksi on viime vuosina kehitetty uusia teollisuudenaloja kuten kuljetusväline- ja konevalmistusta. Valmistusteollisuus 2000-luvulla Portugalin teollisuuden tuotantomäärät ovat olleet laskusuunnassa. Vuonna 2006 teollisuustuotanto nousi ensimmäisen kerran moneen vuoteen, ollen 3,1 prosenttia. Vuonna 2009 se supistui yli 8 prosenttia ja vuonna 2010 sen ennustetaan kasvavan 1,1 prosentilla. Teollisuussektorin rakenne on kehittynyt tällä vuosikymmenellä uuden yrittäjäsukupolven ja suurien ulkomaisten investoijien myötä. Riippuvuus perinteisistä teollisuudenaloista, kuten tekstiileistä, jalkineista, keramiikasta, korkista, telakkateollisuudesta, elintarvikkeista ja juomista, on edelleen korkea, mutta niiden rinnalle on noussut uusia yrityksiä esimerkiksi auto- ja autonosateollisuuteen, elektroniikkaan sekä lääkealalle. Portugali on myös laajentanut markkinaosuuksiaan korkin tuotannossa, lasin valmistuksessa ja paperimassan sekä muovin tuotannossa. Portugali on perinteisesti ollut halvan työvoiman johdosta suosittu valmistusteollisuuden sijoituskohde. Osa tuotannosta on nyt siirtynyt Aasiaan ja EU:n laajentumisen myötä esimerkiksi Puola, Unkari ja Tshekin tasavalta ovat vieneet Portugalilta osan sen saamista suorista ulkomaisista investoinneista. Rakentaminen Rakennussektorin osuus BKT:stä on vajaa 6 prosenttia ja työllisyydestä noin 10 prosenttia. Rakennussektori oli yksi suurimmista kasvumoottoreista 1990-luvun lopussa, mutta viime vuosina se on ollut vakavissa vaikeuksissa tiukan julkisen taloudenpidon ja veropolitiikan seurauksena. Rakentaminen elpyi jonkin verran kesän 2004 jalkapallon EM-kisoja edeltäneiden hankkeiden ansiosta. Rakennusalan suorien investointien arvoksi on arvioitu noin 300 miljoonaa euroa. Muita suuria julkisin varoin rahoitettavia projekteja ovat vuoden 2009 Otan lentokentän rakentaminen (45 kilometriä Lissabonista) ja Porton lentokentän laajennustyö sekä Lissabonin Portelan kentän uudistaminen (312 miljoonaa euroa). Lisäksi Portoon rakennetaan metro ja Portugalin ja Espanjan välillä toteutetaan luotijunahanke. Maailman finanssikriisin vaikutusten myötä julkisen rakentamisen merkitys rakennussektorille on kasvanut nopeassa tahdissa.

18 18 (24) Liikenneyhteydet Portugalin liikenneverkko on suhteellisen alimitoitettu verrattuna muihin Euroopan maihin. EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen avulla on 1990-luvun puolesta välistä saakka tehty huomattavia parannuksia infrastruktuuriin. Hallituksen tärkeimpiin tavoitteisiin on kuulunut maantieverkon parantaminen. Vuonna 1988 moottoriteitä oli 223 kilometriä, vuonna kilometriä ja nykyisin kilometriä. Uusittu tieverkosto käsittää noin kilometriä tietä. Lissabonin maailmannäyttely vuonna 1998 toimi hyvänä katalysaattorina tärkeille infrastruktuurihankkeille. Esimerkiksi Tagus-joen yli valmistunut toinen maantiesilta ja ensimmäinen rautatieyhteys Tagusin satama-alueelle paransivat Lissabonin liikennejärjestelyjä luvulla on toteutettu 20 miljardin euron arvoinen infrastruktuuriohjelma, jossa EU:n osuudeksi arvioitiin viidesosa. Kalliiden tiehankkeiden takia hallitus ilmoitti vuoden 2006 lopussa ryhtyvänsä perimään tietullia kolmella maan seitsemästä moottoritiestä. Rautatieverkoston parantamiseen ei ole Portugalissa panostettu yhtä paljon. Verkoston laajuus on nykyisin noin kilometriä, josta sähköistetyn radan osuus on lähes 800 kilometriä. Vuonna 2001 esitetyn suunnitelman mukaan tavoitteena oli rakentaa kilometrin pituinen luotijunaverkosto. Tätä 7,8 mrd. euron hanketta on jälkeenpäin supistettu huomattavasti. Rata ollaan rakentamassa Lissabonin ja Oporton sekä Lissabonin ja Madridin välille. Valtion omistama rautatieyhtiö Caminhos de Ferro Portugueses (CP) on jaettu kahteen yritykseen: Refer, joka vastaa infrastruktuurista ja CP (Comboios de Portugal), joka hoitaa junaliikennettä. Useita esikaupunki- ja alueellisten linjojen toimintoja avataan myöhemmin yksityiselle sektorille. Muita raidehankkeita ovat Lissabonin metroverkoston laajennus ja Oportoon metron rakentaminen. Portugalissa on mantereella kolme kansainvälistä lentokenttää: Lissabon, Oporto ja Faro. Niiden lisäksi sekä Madeiralla että Azoreilla on lentokenttä. Lissabonin lentokenttä on kunnostettu perusteellisesti, mutta sen kapasiteetti ei jatkossa riitä lisääntyneen lentoliikenteen tarpeisiin. Otaan rakenetaan kustannuksiltaan noin kahden miljardin dollarin lentokenttä. Kenttä avattaneen liikenteelle vuonna 2017; sen kautta kulkisi vuositasolla 16 miljoonan matkustajan virta. Valmistuessaan kenttä korvannee käytännössä Lissabonin nykyisen, Portelan kentän (jonka kautta kulkee vuosittain 11 miljoonaa matkustajaa). Porton kentän laajennustyö on sekin mittava hanke; uudistuksen myötä kentän arvioidaan vuosittain palvelevan kuutta miljoonaa turistia. Koska maalla on merkittävät meriyhteydet, suuria investointeja suunnataan myös neljän suurimman satama-alueen, Lissabonin, Leixões-Oporton, Setúbal-Sesimbran ja Sinesin modernisoimiseksi niiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Erityisesti Sinesin merisatama halutaan muuttaa yhdeksi Euroopan johtavaksi Atlantin yli suuntautuvan liikenteen rahtisatamaksi.

19 19 (24) Energia ja ympäristö Energiantuotanto on Portugalissa alhaisella tasolla ja riippuvuus ulkomaisista energialähteistä erittäin suuri. Portugalin ja Espanjan energiamarkkinat yhdistyivät heinäkuussa 2007 Iberian niemimaan yhteismarkkinoiksi (MIBEL). Spot-hinnan markkinat ovat Espanjassa ja termiinikauppojen markkinat Portugalissa. Portugalin energiasektori on Euroopan pienimpiä, ja sen vapauttaminen kilpailulle on edennyt muita EU-maita hitaammin. Maassa ei ole valtavia teollisuuslaitoksia ja lämpimän sään johdosta lämmitykseen kuluu vain vähän energiaa. Portugali on kuitenkin erittäin riippuvainen energiantuonnista. Peräti 95 prosenttia maan energiatarpeesta katetaan tuontienergialla. Portugalissa ei ole ydinvoimaloita. Energiasta 11 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla ja prosenttia (sääoloista riippuen) tuotetaan vesivoimalla. Loput tuotetaan öljyllä ja hiilellä. Vähentääkseen maan öljyriippuvuutta on hallitus edistänyt kaasun käyttöä. Portugalin hallitus on asettanut tavoitteekseen tuottaa 45 prosenttia energiasta käyttäen uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2010 mennessä. Erilaisille uusiutuviin energioihin perustuville projekteille on varattu 8,1 miljardia euroa ja projektien uskotaan luovan uutta työpaikkaa. Portugalin energiasektorilla on ollut paljon muutoksia 2000-luvulla. Sähkömarkkinat vapautuivat kilpailulle tammikuussa Erittäin merkittävä hanke on Portugalin ja Espanjan sähkömarkkinoiden yhdistäminen. Mibel (Mercado Ibérico de Electricidade) -projekti käynnistettiin huhtikuussa 2004, mutta teknologisista vaikeuksista johtuen käyttöönottoa lykättiin. Ensiaskelia otettiin vuonna Iberian niemimaan energiamarkkinat yhdistyivät vuonna 2007 (MIBEL). Spot-markkinat sijatisevat Espanjassa ja termiinikauppojen markkinat Portugalissa. Palvelusektori Palvelusektorin osuus BKT:sta on runsas 70 prosenttia ja kasvussa. Työvoimasta alan osuus on lähes 60 prosenttia. Vähittäiskauppaan odotetaan kasvua lähivuosina. Pankkisektori on nykyisin pitkälle yksityistetty ja dynaaminen. Arvopaperipörssi on valtionyritysten yksityistämisen jälkeen lisännyt vaihtoaan nopeasti. Vähittäiskauppa Portugali on myötäillyt yleiseurooppalaisia suuntauksia. Hypermarketit ja kauppakeskukset ovat lisääntyneet ja korvanneet pieniä perinteisiä vähittäisliikkeitä. Vähittäismyynnissä odotetaan muihin EU-maihin verrattuna melko suurta kasvua, mutta asteit-

20 20 (24) tainen markkinoiden täyttyminen johtaa markkinoiden tasaantumiseen. Sekä ulkomaiset että kotimaiset investoijat ovat olleet mukana vähittäissektorin muutoksessa. Ulkomaisista investoijista huolimatta kotimaiset toimijat hallitsevat alaa. Kotimaisista investoijista johtavia ovat olleet Oportosta peräisin oleva Sonae Investimentos ja Lissabonin Jerónimo Martins. Yksi uusimmista suuntauksista vähittäismyynnissä on kirja-, musiikki- ja urheiluvälineketjujen syntyminen. Portugalin vähittäiskauppa on pienen väestön ja alhaisen tulotason johdosta EU:n vähäisintä. Rahoitus Rahoitusala on Portugalin liike-elämän uudenaikaisin ala. Yksityissektorin merkitys pankkialalla on huomattava, kun valtion osuuksia on vähitellen yksityistetty. Valtion peräytymistä sektorilta on seurannut suuri fuusio- ja yritysostoaktiivisuus. Pankit ovat todenneet menestymismahdollisuutensa paranevan suurempia ja kustannustehokkaampia yrityksiä muodostamalla. Pankkisektori uudistui 1990-luvulla kolmen suuren fuusion seurauksena. Nyt 80 prosenttia rahoitusmarkkinoista on viiden pankkiryhmän hallinnassa. Rekisteröityjä luotto- ja rahoituslaitoksia on reilut 400. Pankeista suurin osa oli maatalousosuuspankkeja ja toiseksi eniten kaupallisia pankkeja. Säästöpankkeja oli vain muutama. Pankkialan ennustetaan keskittyvän entisestään yritysostojen ja yhdistymisten myötä. Ulkomaiset ja erityisesti espanjalaiset pankit ovat pyrkineet saamaan jalansijaa Portugalin rahoitusmarkkinoilla. Niiden kilpailuetua on pienentänyt huono markkinatuntemus, ja portugalilaispankkien asemaa paransi siirtyminen euroon, jonka myötä pääsy ulkomaiseen pääomaan helpottui. Suurin rahoituslaitos on Caixa Geral de Depósitos (CGD), joka on johtavista pankeista ainoa valtion omistama. Suurin yksityinen rahoituslaitos on Millennium BCP (jonka omistaa Banco Comercial Português, BCP).. Vakuutussektori on voimakkaasti yhteydessä suuriin pankkeihin, jotka yhä enemmän käyttävät vakuutusyhtiöiden verkostoja myydessään vakuutuksia. Markkinoita hallitsee kolme vakuutusyhtiötä, Mundial Confiança, Seguros e Pensões ja Tranquilidade. Vakuutusala on voimakkaassa kasvussa; sairaus- ja eläkevakuutuksia tarjotaan nykyisin aktiivisesti. Pienestä liikevaihdosta ja pääomasta huolimatta Portugalin arvopaperipörssistä on tullut viime vuosina potentiaalisempi, kun valtio on laittanut myyntiin suurten julkisten yritysten osakkeita. EDP-sähköyhtiön 30 prosentin osakkuuden yksityistäminen kesäkuussa 1997 toimi markkinoiden käännekohtana lisäten kasvua. Sen myynti sai aikaan odottamattoman kiinnostuksen suuren yleisön joukossa lisäten Portugalin osakkeenomistajien määrää 1 prosentista 6 prosenttiin väestöstä. Oporton johdannaismarkkinoiden avaaminen 1996 vauhditti osakekauppaa. Vuoden 2002 lopulla Lissabonin pörssi liittyi Euronextiin, yhteiseen kaupankäyntifoorumiin Pariisin, Brysselin ja Amsterdamin pörssien kanssa. Lissabonin markkinoiden osuus Euronextissä on vain noin 2,8 prosenttia.