Viite: Staffans, A., 2004, Vaikuttavat asukkaat. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksen julkaisuja, (Helsinki: Yliopistopaino), A 29.

Transkriptio

1 Urbaani arki hankkeen Avara arki osiossa tavoitteena on ollut tutkia niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita liittyy pehmogis menetelmän juurruttamiseen ja jalkauttamiseen kaupunkisuunnitteluprosessin pysyväksi tueksi. PehmoGIS menetelmän aikaisempi tausta tutkimustyökaluna ja vuorovaikutteisena menetelmänä on lähtökohdiltaan haastava yksin vuorovaikutusta tukevana jatkuvana palvelumallina. Tästä syystä pääpaino empiirisen tutkimusaineiston keräämisestä muutettiin kaupunkisuunnittelun vuorovaikutteista prosessia tukevan menetelmän kehittämiseen. Tässä loppuraportissa taustoitetaan tutkimuksen tavoitteita ja käydään läpi hankkeessa toteutettu prosessi, jossa Vaasassa ja Järvenpäässä rakennettiin jatkuvasti auki oleva pehmogis palvelu. Tässä hankkeessa on työskennellyt tiiviisti Kristoffer Snabb, jonka vastuulla tekininen toteutustyö on ollut. Lisäksi hankkeessa on työskennellyt Sara Jacobsen, jonka vastuulla oli uusien asukkaan ja suunnittelijan käyttöliittymien graafinen suunnittelu. Cristian Micliuc vastasi puolestaan Vaasan ideakilpailun arviointisivuston teknisestä toteutuksesta. Lisäksi Elle Yli Ojanperä pohti uudenlaista renkaan mallista navigointityökalua. 1

2 Ihmislähtöisen kaupunkisuunnittelun yhtenä kulmakivenä on tiivis ja jatkuva vuorovaikutus ja vuoropuhelu asukkaiden kanssa. Asukkaat käsitetään aktiivisina toimijoina, joilla on arvokasta tietoa elinympäristön eri ominaisuuksista ja toimivuudesta. Asukkaat toimivat arjen asiantuntijoina ja heillä olemassa oleva tieto on tarpeellista kytkeä osaksi kaupunkisuunnitteluprosessia. Tämä asukkailta systemaattisesti kerätty ja paikkaan sidottu kokemuksellinen tieto on aikaisemmin puuttunut kaupunkisuunnitteluprosessista. Kaupunkisuunnittelussa vuorovaikutuksen painopiste on perinteisesti ollut asukkaiden informoiminen ja osallistaminen asukastilaisuuksissa vasta kaavoituksen ehdotusvaiheessa. Asukastilaisuudet ovat hyvä areena kohdata asukkaita ja käydä avointa keskustelua, mutta toimivat syrjivinä useita asukasryhmiä kohtaan. Esimerkiksi lapsiperheillä on harvoin mahdollisuutta ja aikaa osallistumiseen. Olemassa olevien osallistumismenetelmien puutteellisuudesta johtuen osallistumisessa ovat vahvoilla ns. superasukkaat (Staffans, 2004). Viite: Staffans, A., 2004, Vaikuttavat asukkaat. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksen julkaisuja, (Helsinki: Yliopistopaino), A 29. 2

3 Liisa Horelli (2002) on hahmotellut kaupunkisuunnittelua spiraalimaisena, jatkuvana prosessina. Tämä tukee ajattelua elinympäristöstä kehittyvänä ja ajassa muuttuvana ympäristönä, ei staattisena paikkana. Elinympäristön muuttuminen ja nykyisin mm. täydennysrakentamisen asettamat haasteet edellyttävät osallistumiselta yhä jatkuvampaa luonnetta. Oheisessa kaaviossa, olemme havainnollistaneet osallistumisen vahvuutta suunnitteluprosessin eri vaiheissa nykyisin. Tarve suunnitteluhankkeelle syntyy yleisestä tarpeesta; se voi tulla viraston, kaupungin hallinnon, lautakunnan tai EU direktiivien kautta suunnittelijan pöydälle. Toisaalta taas yksittäinen puhelinsoitto asukkaalta voi käynnistää hankkeen. Tässä vaiheessa harvoin kuitenkaan hyödynnetään systemaattisesti asukkailta tulleita havaintoja elinympärisön ongelmakohdista tai puutteista, tästä syystä asukkaiden osallistuminen on kuvattu heikkona. Kaavan luonnosvaiheessa tai ns. ideasuunnitteluvaiheessa toimintatavat ovat kirjavia (vrt. Bäcklund & Mäntysalo, 2010). Osissa suomalaisia kaupunkeja asukkaille annetaan mahdollisuus osallistua esim. työpajojen tai kyselyn avulla. Vasta kaavaehdotusvaiheessa osallistuminen voidaan nähdä voimakkaana, sillä nykyinen MRL edellyttää tässä vaiheessa asukkaiden kuulemista. Vaikka laissa on tavoite kumppanuuden toteuttamisesta käytännössä tähän ylletään kuitenkin harvoin. Viimeinen vaihe kuvaa toteutus ja seurantavaihetta, jonka rooli suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa ei ole vahva. Erityisen heikkoa on asukaspalautteen, loppukäyttäjien, systemaattinen kuuleminen tässä vaiheessa. Horelli, L. (2002) A methodology of participatory planning, In Bechtel, R. and Churchman, A.(eds.) Handbook of Environmental Psychology, Wiley, New York, pp Bäcklund, P., and Mäntysalo, R., 2010, Agonism and institutional ambiguity: Ideas on democracy and the role of participation in the development of planning theory and practice the case of Finland. Planning Theory, 9(4),

4 Vaikka aikaisempien pehmogis tutkimushankkeiden kohdalla on jo havaittu menetelmän vahvuus uudenlaisena osallistumismenetelmänä, jää se nykyisessä muodossaan eräänlaiseksi mustaksi laatikoksi. Tälläinen mustan laatikon ongelma syntyy, vaikka suunnittelijat ja tutkijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä, pystyttäneet yhteistyössä hyvän menetelmän ja keränneet laadukkaan ja pätevän aineiston laajalta asukasjoukolta. Mustan laatikon ongelma viittaa tilanteeseen, joka syntyy aineiston keräämisen jälkeen. Vaikka tutkimuspuolella aineistoa hyödynnetään paljon, se jää suunnitteluprosessissa usein hyödyntämättä. Yhtenä syynä tähän voidaan nähdä pehmogis kyselyn kertaluonteisuus ja siihen liittyvä suunnittelijan sitouttamisen ja resurssoimisen puute aineiston käsittelyyn ja aineiston hyödyntämiseen kaavan laatimisessa. 4

5 Edellä havaitut seikat pehmogis menetelmän juurruttamisen ja jalkauttamisen haasteista on kuvattu yllä olevassa kuvassa. Näiden havaintojen pohjalta keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: Yläkysymys Voidaanko pehmogis menetelmästä rakentaa jatkuvasti auki oleva vuorovaikutuskanava suunnittelijoiden ja asukkaiden välille? Alakysymykset Millaisia uusia ominaisuuksia pehmogis menetelmältä edellytetään? Mitä jatkuvasti auki olevan pehmogis menetelmän rakentaminen edellyttää suunnittelijoilta? Voidaanko menetelmästä rakentaa tarpeeksi joustava vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin? TUTKIMUSAINEISTO: Aikaisemmat kokemukset pehmogis menetelmän käytöstä eri tutkimushankkeissa Työpaja Vaasan prosessin seuraaminen ja suunnittelijoiden kanssa keskusteleminen 5

6 Urbaani arki hankkeen tavoitteena on tutkia uuden aikakauden osallistumismallia. Oheisessa kuvassa on jäsennetty suunnitteluprosessin eri vaiheita, joita jatkuvasti auki oleva pehmogis palvelu voisi tukea entistä enemmän. Mallissa on pohdittu jokaista vaihetta erikseen ja mietitty asteikolla heikko erittäin vahva, miten pehmogis palvelu voi tukea vuorovaikutteista suunnittelua. Suunnitteluhankkeen tarpeen määritysvaiheessa voisi asukkailla olla tulevaisuudessa vahvempi rooli. Tämä edellyttää asukkaille omaa käyttöliittymää, jotta he näkevät myös muiden asukkaiden antaman arvion elinympäristön vahvuuksista ja heikkouksista. Tälläisen käyttöliittymän rakentaminen pehmogis palvelun osaksi on mahdollista, mutta edellyttää uudenlaisen toimintakulttuurin rakentamista myös suunnitteluorganisaation sisälle. Kaavaluonnoksen laatimisvaiheessa tai ideasuunnitteluvaiheessa pehmogis palvelun hyödyntäminen on luontevaa, sillä tässä vaiheessa voidaan hyvin kerätä asukastietoa joko puhtaan pohjakartan päälle tai erilaisten suunnitelmaluonnosten pohjalta. Kaavan hyväksymisvaiheessa pehmogis palvelun hyödyntäminen ei ole ensisijaisen tärkeää, sillä tätä vaihetta tukevat hyvin jo olemassa olevat viralliset vaikutuskanavat. Toisaalta tulevaisuudessa myös tässä vaiheessa saattaa olla luontevaa kerätä viralliset muistutukset pehmogis palvelun kautta. Toteutus ja seurantavaiheessa, joka vaiheena yhä edelleen puuttuu useasta suunnitteluprosessista, on pehmogis palvelulla luontevin ja vahvin rooli karttapohjaisen tiedon kerääjänä. 6

7 Vaasan pehmogis palvelun suunnittelu aloitettiin ennen Urbaani arki hanketta syksyllä Yhteistyötä Vaasan kanssa jatkettiin Urbaani arki hankkeessa, joka käynnistyi toden teolla joulukuussa UA hankkeen alkaessa Vaasaan oli jo rakennettu uudenlainen, jatkuvasti auki oleva käyttöliittymä, jonka kautta asukkaat pystyivät vastaamaan auki oleviin kyselyihin. Tässä vaiheessa kehitystyön painopiste oli perinteisen, hetkellisesti auki olevan palvelun muuntamisessa jatkuvasti auki olevaksi palveluksi. Tässä vaiheessa haluttiin myös kokeilla sisäänkirjautumista, josta myöhemmissä vaiheissa on ajatuksena luovuttu. Vaasan kaupunki lähti keräämään menetelmällä aineistoa Palosaaren alueelta mm. tulevan ideakilpailun lähtöaineistoksi. Palvelun graafiseen ilmeeseen panostettiin paljon, ja jälkikäteen voidaankin todeta, että palvelun graafisen ilmeen suunnittelun ja toteutuksen olisi vielä tässä vaiheessa voinut jättää kevyemmäksi. 7

8 Vaasan palvelu nimettiin Sinun Vaasasi palveluksi. Yllä on kuva käyttöliittymästä, jossa asukas voi kirjautua sisään palveluun ja saada tietoa palvelun tarkoituksesta sekä vastata avoinna olevaan kyselyyn. Lisäksi palvelun vasemmasta alanurkasta löytyy linkkejä muille sivuille sekä palautteen antamismahdollisuus. 8

9 Suunnittelijan analyysityökalu haluttiin kehittää kahdesta syystä. Suunnittelijoilta oli tullut toive nähdä kerääntyvää aineistoa jo silloin, kun aineistoa vielä kerätään,ja toisaalta aineiston keräämisen jälkeen. Kaikilla suunnittelijoilla ei ole vahvaa osaamista paikkatietojärjestelmistä, ja tästä syystä koettiin tarpeellisena kevyen työkalun kehittäminen ja rakentaminen suunnittelijoille. Toiseksi analyysityökalu haluttiin rakentaa kehitteillä olevaa ideakilpailua varten, jossa tarkoitus oli antaa ulkopuolisille konsulttitoimistoille tunnukset palveluun, jotta he pääsevät tutustumaan kilpailualuetta koskevaan aineistoon. Kehitystyön jälkeen saatiin arvokasta tietoa jatkokehitystä varten, sillä palvelussa havaittiin melko paljon toiminnallisia virheitä. Palveluna työkaluun oltiin tyytyväisiä ja tulevaisuudessa onkin tarvetta kehittää edelleen suunnittelijoille jatkuvasti auki olevaa analyysityökalua, jossa he voivat tehdä kevyitä hakuja kertyneestä aineistosta, seurata aineiston kertymistä ja käydä helposti läpi kertynyttä avopalautetta asukkailta. 9

10 Vaasassa haluttiin kokeilla pehmogis palvelun ja sen avulla kerätyn asukasaineiston hyödyntämistä erilaisessa suunnitteluhankkeessa kuin aikaisemmin. Aikaisemmin pehmogis tietoa on hyödynnetty lähinnä osayleiskaava tai asemakaavahankkeissa ja toisaalta erilaisten selvitysten tukena. Mansikkasaaren ja Palosaaren salmen ideakilpailussa haluttiin kytkeä asukkailta kerätty tieto alueen eri piirteistä kiinteästi kiinni suunnitteluprosessiin. Tähän päästiin hyvällä suunnittelutyöllä ja kaupungin virkamiesten tahdolla. Menetelmän ja asukastiedon hyödyntäminen kirjattiin mukaan kilpailuohjelmaan, johon myös tutkijoiden annettiin vaikuttaa. Kilpailuohjelma on erittäin keskeinen dokumentti, ja tästä syystä oli erittäin tärkeää, että asukasvaikuttaminen saatiin jo tässä vaiheessa näkyväksi osaksi prosessia. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, joka asetti tietyt reunaehdot kilpailuehdotusten arviointisivuston kehittämiselle. Kilpailuehdotusten arviointisivustolla vastaaja pystyi tutustumaan kilpailuehdotuksiin ja arvioimaan näitä strukturoidusti samoilla kriteereillä kuin asukkailta kerätyn pohjatiedon keräämisvaiheessa sekä avopalautteen muodossa. Sivustolla kerrottiin myös suunnitteluhankkeen taustoista sekä tulevasta prosessista. Arviointivaiheen päätyttyä sivustolla julkaistiin annetut tulokset kilpailuehdotuksista. Asukkaat pääsivät arvioimaan ehdotuksia vasta sen jälkeen, kun tuomaristo oli käynyt läpi ehdotukset ja päättänyt voittajan. Lisätietoja ideakilpailun järjestämisestä ja pehmogis palvelun kehittämisestä löytyy toisesta tulostiivistelmästä. 10

11 Ratkaisumallin jatkokehittämisen tueksi järjestettiin keväällä 2011 työpaja: Suunnittelijan arki hallussa? Mistä työkalut asukasvuorovaikutukseen. Aihetta pohjustavan puheenvuoron piti Erja Väyrynen YM:stä. Sen jälkeen jakaannuttiin kolmeen ryhmään, joissa käytiin kussakin läpi päivän kolme teemaa: 1. Asukkaat kaupunkisuunnitteluprosessissa: Uudenlaisen suunnitteluprosessin hahmottaminen 2. Millä menetelmillä eteenpäin: Internet suunnittelun tukena ja kaavaluonnosten uudet mahdollisuudet 3. Asukkaan saappaissa: Miten tönäistä asukkaita eteenpäin Työpajan osallistujat edustivat laajasti suunnittelukenttää: kaupunkeja (Helsinki, Vantaa, Espoo, Järvenpää, Vaasa ja Kauhajoki), ministeriöitä (YM ja TEM) ja yrityksiä (FCG). Kiitoksia kaikille osallistujille! Seuraavilla sivuilla esitetään lyhyt kooste työpajassa kerätystä materiaalista. 11

12 Keskustelun tavoitteena oli pohtia kaupunkisuunnitteluprosessin muotoa, sen eri vaiheita ja erityisesti asukasvuorovaikutuksen toteuttamista eri vaiheissa. Prosessin alkuvaihe tarve kehitys tai suunnitteluhankkeelle Uusien ideoiden ja tarpeiden tunnistaminen tahmeaa, johtuen jäykästä päätöksentekoprosessista. Tarve osallistaa asukkaat jo tässä vaiheessa prosessia, mutta tähän ei ole olemassa hyviä käytäntöjä. Asukkailla olisi hyvä olla ymmärrys ja tieto yleisistä tavoitteista ja stragiasta ennen kuin lähdetään keskustelemaan tulevasta hankkeesta. Keskustelua tulisi käydä yli sektorirajojen eri hallintokuntien välillä. Myös tämä edellyttää uudenlaisia työkaluja. Olemassa olevien vaikutusmallien, kuten SVA, kehittäminen asukasystävällisemmäksi Alkuvaiheessa asukkaalla on vahva olettamus, että tietyt perusasiat huomioidaan tulevassa suunnitelmassa...tämä luottamus asiantuntijaosaamista kohtaan saa kolauksen myöhäisemmässä vaiheessa, kun näin ei välttämättä käy. Kenen ääni kuuluu suunnittelussa itse asiassa kuuluu. Nyt annetut valitukset ohjaavat liikaa ja pitääkin pohtia miten esim. alkuvaiheessa toteutettava laajaalaisen näkemyksen kerääminen saadaan validoitua niin, että suunnittelija voisi esim. kuitata osan valituksista tällä. Miten MRL saadaan tukemaan tälläistä prosessia. Tämä saattaisi motivoida suunnittelijaa panostamaan alkuvaiheessa toteutettavaan asukasvuorovaikutukseen. Tarve jatkuvalle palautteen keräämiselle ja ns. hankekohtaisille täsmäiskuille. Pitäisi olla jo heti alusta lähtien vastuuhenkilö, jonka tehtävä on välittää kerättävää asukastietoa eteenpäin mm. päättäjille. 12

13 13

14 Kenelle työkalu suunnitellaan: Onko edes tarpeellista yrittää tavoitella kaikkia asukkaita, vai onko parempi mennä fokusryhmän kanssa eteenpäin. Tähän vaikuttaa luonnollisesti myös hankkeen vaihe. Tunnistettuja suunnitteluprosessin eri työvaiheita kommentointityökalulle: Tiedon kerääminen suunnittelun pohjatiedoksi (perinteinen pehmogis kysely) Luonnoksen tai ideasuunnitelman kommentointi Asukkaan mahdollisuus tuottaa vaihtoehtoinen suunnitelma (itsesuunnittelu) Visiointivaihe, hieman myös mittakaavasta riippuen, saattaa olla liian haastava Kaavaehdotuksen kommentointi virallisen muistutuksen antaminen Muistutuksen/kommentin antamisessa huomioitavia asioita: Annetusta muistutuksesta saatava kuittaus Käyttäjällä mahdollisuus valita antaako hän palautteen nimellä vai ilman Mikäli asukas antaa palautetta omalla nimellä, tulee hänelle antaa henkilökohtainen vastaus (koskee kaavaehdotusta, jolloin vastine annettava) Luonnos tai ideasuunnitelmavaiheessa kommentointi voisi olla vapaampaa ja anonyymiä. Tällöin vastaukset voisivat jäädä näkyviin ja käyttäjä voisi esim. tykätä jonkun toisen kommentista. Tässä vaiheessa suunnittelija voisi mm. vastata yhteisesti sivuston viesteihin Luokitellun tiedon ja avovastauksien antaminen riittää, sillä ne, jotka haluavat kirjoittaa kirjeen kirjoittavat sen kyllä muutenkin. Kommenttien avoimuus on hyvä juttu, sillä tämä saattaa ruokkia lisää uusia kommentteja (toimii luonnos ja ideasuunnitelmavaiheessa) Monella asukkaalla on jo valmiina mielessä jokin kommentti, kun hän tulee sivuille, eli palvelussa pitäisi olla runsaasti eri mahdollisuuksia/kanavia välittää asia 14

15 Lisäarvo: Käyttäjän/asukkaan saamaa lisäarvoa tulee pohtia tarvitaanko aina palkintoja vai riittääkö porkkanaksi yksin mukana oleminen ja osallistuminen sekä ymmärryksen kasvattaminen tulevista ympäristöä koskevista muutoksista. Entä suunnittelijan saama lisäarvo, mistä suunnittelija viime kädessä haluaa kommentteja, mikä hyödyttää meneillään olevaa suunnitteluvaihetta. Loppukäyttäjälle/asukkaalle tarjottava mahdollisuus tutustua lisätietoon esim. aluetta koskeviin esiselvityksiin. Pohdittava karttatason dynaamisuutta ja sitä voiko kartalla esittää enemmän tietoa. Visualisointi: Havainnekuvat ovat hyviä, mutta toisaalta voivat johtaa harhaan pitäisi kehittää eri tyyppinen uudenlainen havainnekuva Selostuksen lisäksi on tärkeää myös visualisoida asukkaalle sitä, miten ympäristö tulee muuttumaan esim. muutokset näkymissä. Visuaalisesti tämä on haastavaa. Ehdotuksia voidaan tuoda nähtäväksi useita, mutta on haastavaa miettiä mitä näissä näytetään Liian tarkkojen havainnekuvien käyttö liian varhaisessa vaiheessa voi tukahduttaa asukkaan näkemyksiä eikä hän pysty tuottamaan omia kommentteja vaan reagoi yksin kuviin Prosessin tukeminen alusta loppuun: Kaavojen kommentointityökalun tulee olla linjassa pehmogis sivuston kanssa eli sivun on oltava samankaltainen kun peruskyselyn Käyttäjälle osoitettava jatkumo, eli edeltävä prosessi ja sen nykyinen vaihe sekä tulevaisuus Tuki koko prosessin ajalle ja miksei voisi hyödyntää myös rakennusvaiheessa Asukkaan pitäisi päästä jo alkuvaiheessa mukaan tunnustelemaan tulevia vaihtoehtoja Tiedottamisen tehostaminen: Käyttäjälle tehtävä selväksi missä vaiheessa suunnittelua mennään eli asukkaan on ymmärrettävä mitä vaihetta hän kommentoi ja miksi Työkalun joustaminen: Kaavakommentointityökalun tulee soveltua eri tyyppisiin kaava ja kehityshankkeisiin Tarve monipuoliselle työkalupakille Työkalulle myös erilaisia vaatimuksia riippuen siitä onko kyse uudesta vai vanhasta täydennysrakennettavasta kohteesta Kaavaselostuksesta: Kaavaselostus purettava selkokielellä auki ja räjäytettävä paloihin, tämän lisäksi voidaan sivulle tuoda myös koko pdf Kerrottava myös kartalla miten nykyinen tilanne muuttuu tulevan suunnitelman myötä Erityisesti luonnosvaiheessa on kerrottava ne reunaehdot, jotka rajaavat suunnittelua 15

16 ASUKKAAN KÄYTTÖLIITTYMÄ kyselyn vastaamiseen innostavia tekijöitä: Karttakäyttöliittymä on tärkeä. Tämän avulla pitää olla mahdollisuus rajata alue, josta kiinnostunut. Mahdollisuus muiden antamien vastauksien tarkasteluun kartalla. Avovastausten lukumahdollisuus ja kommentointimahdollisuus (keskustelupalsta ominaisuus) Asioiden peukuttaminen eli asettaminen tärkeysjärjestykseen Eri asukasprofiilien tunnistaminen Erilaisia polkuja palautteen antamiselle. Tarvitseeko aina täyttää koko kysely, vai voiko käyttää ns. oikotietä ja antaa pikapalautetta. Suunnittelijan tavoittaminen palvelun kautta ja vastauksen saaminen Mahdollisia uhkakuvia suunnittelijan näkökulmasta onko tieto enää käyttökelpoista: Tiedon sekamelska sekä suunnittelijalle että asukkaalle Äärinäkemysten korostuminen Tiedon manipuoloitumine Palvelun muuntuminen keskustelupalstaksi 16

17 SUUNNITTELIJAN KÄYTTÖLIITTYMÄ millaiselle tiedolle tarvetta ja missä muodossa: Pohdittava asukkaan intimiteettisuojaa, tarvitseeko tieto antaa omalla nimellä pitääkö asukas tunnistaaa Elinympäristön plussat ja miinukset kartalla ovat hyviä, mutta tarvitaan myös tieto näiden taustalla olevista syistä Taustatiedon kerääminen on tärkeää, sillä se auttaa jäsentämään vastaajan profiilia Asukkaiden antaman tiedon rinnalle pitäisi saada ns. kovaa tietoa esim. tilastotietoa onnettomuuksien määrästä Lopuksi: Asukkaita innostavien ominaisuuksien ja suunnittelijan tietotarpeiden sovittaminen samaan palveluun on haastavaa. Tarve asukkaan omalle käyttöliittymälle Vastaamisen yhteydessä joko asukkaalla tai kyselyn laatijalla oltava mahdollisuus päättää kenelle tieto tulee näkyviin. Erilaisia työkaluja ja toimintoja palvelun osalta pitää kokeilla, jotta saadaan käyttökokemuksia. 17

18 Vaasaan rakennetun pehmogis palvelun käyttökokemusten, työpajasta kertyneen tiedon sekä aikaisempien pehmogis kyselyiden pohjalta lähdettiin rakentamaan päivitettyä käyttöliittymäsuunnitelmaa sekä asukkaan näkymälle että suunnittelijan näkymälle. Yllä on kuvia asukkaan käyttöliittymästä, joka koostuu neljästä tärkeästä elementistä. Käyttöliittymään suunniteltiin graafinen, navigointia sivustolla helpottava neljään osaan jakautuva navigointirengas. Renkaan lisäksi sivustolla voi navigoida myös vasemmassa palkissa olevien ns. välilehtien avulla. Rengas jakautuu neljään osioon, joista: 1. Sininen vaihe jatkuva elinympäristön arvio Asukas voi tuottaa jatkuvasti tietoa elinympäristönsä piirteistä. Sivustolle pitää kirjautua käyttäjäksi, jolloin annettuja tietoja voi käydä myöhemmin muokkaamassa. 2. Vihreä vaihe ympäristön kehittäminen Asukas voi muokata elinympäristönsä piirteitä valitsemalla ensin sisällön ja tämän jälkeen aluetyypin (viiva, piste, alue) 3. Keltainen vaihe vastausten tarkastelu Sisältää kaksi osiota, joista toisessa asukas voi tarkastella omia jo antamiaan vastauksia ja toisessa taas muiden antamia vastauksia Karttoja voi myös jakaa muille 4. Punainen vaihe suunnitelmat kartalla Asukas voi tutustua käynnissä oleviin hankkeisiin Asukas näkee mikä vaihe on käynnissä sivulle upotetun prosessipuun avulla Osallistumisvaiheessa asukas voi joko kommentoida suunnitelmaa avovastauksen avulla tai sitten täyttää kyselyn Asukas voi myös tarkastella omia jo antamiaan vastauksia suunnitelman päällä tai katsoa miten muut ovat suunnitelmaa kommentoineet 18

19 Suunnittelijan käyttöliittymä sisältää kaksi osiota, joista toisessa voi tarkastella asukkaiden tekemiä paikannuksia ja tehdä analyysejä aineistosta ja toisessa luoda uuden suunnitteluhankkeen sivustolle tai päivittää olemassa olevia hankesivustoja. Vastausten tarkastelusivulla voi tehdä rajauksia aineistoon ja tarkastella tuloksia sekä kartalla että dynaamisen legendan avulla. Suunnitteluhankkeiden päivityssivulla voi luoda uuden hankkeen, poistaa hankkeen tai päivittää jo olemassa olevan tietoja esim. tarkentamalla suunnitteluhankkeen vaihetta. Sivusto ohjeistaa suunnittelijaa vaihe vaiheelta palvelun käyttämisestä sekä tarjoaa vinkkejä. Hankesivustolla voi tuottaa tekstimuotoista tietoa hankkeesta, lisätä kuvia tai linkkejä sekä suunnitteluprosessin vaiheita upotettuun prosessipuuhun. Käyttöliittymässä on työkalu useiden eri ideasuunnitelmien arvioimista varten. 19

20 20

21 21