Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma. Väitöskirjan rakenne ja sisältö. Sisältö: 1 Väitöskirja

Transkriptio

1 Väitöskirjan rakenne ja sisältö Tähän dokumenttiin on koottu väitöskirjan laatimista koskevia tiedekunnan käytäntöjä ja suosituksia väitöskirjatyön ohjauksen ja kirjoittamisen tueksi. Väitöskirjan tarkastusprosessista ja arvioinnista on olemassa omat erilliset ohjeensa. Sisältö: 1 Väitöskirja Väitöskirjan yleiset laatuvaatimukset Väitöskirjan kieli Väitöskirjan muodot Yksittäinen tutkimus eli monografia Monografian tavoitteet Monografian sisältö Monografian rakenne Kokoomaväitöskirja (artikkeliväitöskirja, 'nippuväitöskirja') Kokoomaväitöskirjan sisältö ja rakenne Yhteenveto-osan tavoitteet Yhteenveto-osan rakenne Kokoomaväitöskirjaan kuuluvat julkaisut Muita ohjeita Väitöskirja Väitöskirja on tohtorin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö, joka edellyttää tekijältään itsenäistä tieteellistä työskentelyä ja kykyä luoda tutkimusalalla uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjan muodoista, sisällöstä ja yleisistä vaatimuksista säädetään Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Sitä täsmentävät yliopiston tutkintosääntö ja muu ohjeistus. Väitöskirjan tekijän ja ohjaajan tulee yhdessä rajata väitöskirjan aihe ja sisältö siten että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa päätoimisesti opiskellen taikka osa-aikaisesti opiskellen mitoitettuna vastaamaan nelivuotista täysipäiväistä opiskelua enintään kahdeksan vuoden aikana. Tutkintosäännön mukaan tiedekunta päättää väitöskirjan esitarkastuksesta, julkaisuluvasta, julkisesta tarkastuksesta ja arvostelusta. Tähän dokumenttiin on koottu tohtoriohjelman määrittelemiä väitöskirjan sisältöä ja julkaisuja koskevia tarkentavia periaatteita.

2 2 2 Väitöskirjan yleiset laatuvaatimukset Väitöskirjan tulee täyttää seuraavat yleiset laatuvaatimukset: Väitöskirjan tulee käsitellä yhtenäistä ongelmakokonaisuutta. Sen tulee muodostaa sisällöllisesti yhtenäinen, tiivis ja johdonmukainen kokonaisuus. Väitöskirjan tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa väittelijän syvällistä perehtyneisyyttä tutkielman aiheeseen ja kykyä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Tulokset ja tutkimuksessa käytetyt metodit, kuten kokeelliset menetelmät, mittausjärjestelyt ja aineistot, on esitettävä selkeästi ja niiden tulee täyttää tieteelliselle tutkimukselle asetettavat vaatimukset. Asioiden käsittelyn on oltava loogista, objektiivista, kriittistä ja perusteellista. Tutkimus on asetettava oikeaan viitekehykseen viittaamalla muiden tutkijoiden tutkimustuloksiin ja menetelmiin, jotka ovat relevantteja tämän tutkimuksen kannalta. Erityisen tärkeää ovat viittaukset uusimpiin julkaistuihin tuloksiin ensisijaisia lähteitä unohtamatta. Oman työn osuus tutkimuksessa on oltava riittävä ja selvästi osoitettavissa. Väitöskirjan tulee olla osoitus jatko-opiskelijan kyvystä tehdä itsenäistä ja kriittistä tutkimustyötä. Kielen tulee olla virheetöntä. Tutkimusmenetelmien tulee olla sellaisia, että ne täyttävät tieteelliselle tutkimukselle asetettavat vaatimukset. Tutkimuslöydösten käsittely ja tulosten analyysi tulee kuvata siten, että ne voidaan toistaa ja tarkastaa. Väitöskirjan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja eettisesti hyväksyttäviä periaatteita. 3 Väitöskirjan kieli Väitöskirja tulee pääsääntöisesti kirjoittaa englanniksi. Poikkeuksen voivat muodostaa sellaiset väitöskirjat, joissa aiheen tai käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista käyttää suomen kieltä. Tohtoriohjelman suositus on, että väitöskirjan tarkastusprosessissa on tarkastajia sekä Suomesta että ulkomailta. Esitarkastukseen annettavan käsikirjoituksen tulee olla myös kieliasultaan viimeistelty. Tohtoriohjelma voi pyytää erillisen lausunnon käsikirjoituksen kieliasusta ja edellyttää kielen tarkistusta. Julkaisuluvan edellytyksenä on, että käsikirjoitus on oikoluettu ja tarvittaessa kielentarkastus suoritettu (vahvistetaan julkaisulupalomakkeessa). Kielentarkastuskustannuksista on annettu tiedekunnan tarkentavat ohjeet. 4 Väitöskirjan muodot Väitöskirja voi olla tekijän kirjoittama yhtenäinen työ tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. TST-tohtoriohjelmassa tehtävä väitöskirja on muodoltaan monografia tai kokoomaväitöskirja, joita käsitellään luvuissa 5 ja 6 tarkemmin. 5 Yksittäinen tutkimus eli monografia 5.1 Monografian tavoitteet Monografia on tekijänsä tiettyyn tutkimukseen ja siitä laatimiin vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin perustuvasta aiheesta kirjoittama teos. Se on itsenäinen tieteellinen tutkimus ja yhtenäinen kokonaisuus, joka on tutkijan henkilökohtaisen työn tulos ja hänen itsensä kirjoittama. Monografian tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta julkaisukelpoista tekijän tuottamaa tieteellistä tietoa. Väitöskirjassa uusina esitetyt tieteelliset tulokset eivät saa olla peräisin lähteistä, joihin väitöskirjan tekijällä ei ole ollut itsenäistä osuutta.

3 Kirjoittajan tulee keskittyä väitöskirjassaan olennaiseen ja esittää asiat ytimekkäästi ja jäsennellysti. Esimerkiksi yleisesti tunnetun oppikirjatiedon tarpeetonta toistamista tulee välttää. Koska monografia on tutkimusjulkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen, siinä pitää tarkastella tutkimukseen liittyvät menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan, samoin aiemmat tutkimukset samasta aiheesta olennaiselta osin. Monografiassa tulee erityisen selkeästi tuoda esille väitöstutkimuksessa havaitut ja saavutetut uudet tulokset sekä työn tieteellinen uutuusarvo alan tiedeyhteisölle. Monografia on ollut joillakin aloilla perinteinen väitöskirjan muoto. Mittavan yksittäisjulkaisun tekijä osoittaa selkeästi kykenevänsä pitkäjännitteisiin haastaviin hankkeisiin. Monografia ei toisaalta tarjoa kirjoittajalleen välitavoitteita, jatkuvaa laadunvarmistusta eikä hyvää tieteellistä julkisuutta. Nopeasti muuttuvilla aloilla monografian sisältö voi vanhentua tai menettää arvoaan, kun muut julkaisevat samankaltaisia tuloksia. (Airila M., Pekkanen M: Tekniikan alan väitöskirjaopas. Teknillinen korkeakoulu, Hallinto-osaston julkaisuja 2002/3). Monografian laatimista tulisi harkita erityisesti, jos väitöskirjan tekijän julkaisut ovat heterogeenisiä tai ne ovat pitkältä ajalta. 5.2 Monografian sisältö Monografia on itsenäinen tieteellinen tutkimus ja yhtenäinen kokonaisuus, joka osittain perustuu vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin ja joissa väittelijä on keskeisenä tekijänä. Väitöskirjassa uusina esitetyt tieteelliset tiedot tai tulokset eivät saa olla peräisin lähteistä, joihin tekijällä ei ole ollut itsenäistä osuutta. Tohtoriohjelmalla on seuraavia monografiaa koskevia tarkentavia periaatteita (päivitetty tiedekuntaneuvostossa ): Tässä dokumentissa termi julkaisu tarkoittaa julkaistua, julkaistavaksi hyväksyttyä tai julkaistavaksi lähetettyä tieteellisen vertaisarviointimenettelyn läpikäyvää tieteellistä artikkelia. Monografiaväitöskirja on painettu käsikirjoitus, jonka pituuden ei tulisi ylittää 150 sivua. Sivumäärään ei lasketa liitteitä. Monografiaväitöskirjaan sisältyy lyhenneluettelo, tutkimusaiheen esittely, tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät, tutkimustulokset ja niiden arviointi, johtopäätökset sekä viiteluettelo. Monografia on kirjoittajan tiettyyn tutkimukseen ja siitä laadittuihin oheisjulkaisuihin perustuvasta aiheesta laatima teos. Koska monografia on tutkimusjulkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen, siinä pitää tarkastella tutkimukseen liittyvät menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan, samoin aiemmat tutkimukset samasta aiheesta olennaiselta osin. Monografia on tutkijan henkilökohtaisen työn tulos ja sen tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta julkaisukelpoista tekijän tuottamaa tieteellistä tietoa. Monografiassa tulee viitata myös asiaan liittyviin väittelijän omiin julkaisuihin tai julkaistavaksi lähetettyihin käsikirjoituksiin kuten muihinkin aiempiin alalta tehtyihin tutkimuksiin. Monografiaan ei sisällytetä erillistä omien julkaisujen luetteloa, vaan väitöskirjan kannalta relevantit omat julkaisut sisällytetään lähdeluetteloon. Väittelijän tulee antaa väitöskirjan johdanto-osassa selvitys niistä omista julkaisuista, joihin väitöskirjatutkimus perustuu. Selvityksessä tulee lisäksi eritellä oma ja muiden tekijöiden osuus kuhunkin julkaisuun sisältyneestä työstä. Julkaisukanavien luokitustasosta riippuen monografiaväitöskirjan tekijän tulee laatia väitöskirjatutkimuksestaan vähintään 1-3 tieteellistä oheisjulkaisua, joiden julkaisukanavat on luokiteltu TSV:n Julkaisufoorumissa tasoille 1-3 ja joissa väitöskirjan tekijä on pääkirjoittajana. Oheisjulkaisujen tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Monografian arviointi vaatii väitöskirjatyön tarkastajilta erityistä huolellisuutta, koska työn sisältö on oletusarvoisesti uutta tietoa ja sisältö tarkastetaan tällöin useimmiten ensimmäistä kertaa. Väitöskirjakäsikirjoituksen mahdollisista kieliasun tarkastamiskuluista on annettu tiedekunnan tarkentavat ohjeet. 3

4 4 5.3 Monografian rakenne Monografiassa esitetään väitöskirjatutkimuksen tausta ja tavoitteet, tutkimusongelma ja sitä tarkentavat tutkimuskysymykset, käytetyt menetelmät, aineistot ja tutkimustulokset sekä niiden pohdinta ja johtopäätökset. Väittelijän tulee antaa väitöskirjan johdanto-osassa selvitys niistä omista julkaisuista, joihin väitöskirjatutkimus perustuu. Selvityksessä tulee lisäksi eritellä oma ja muiden tekijöiden osuus kuhunkin julkaisuun sisältyneestä työstä. Monografiaan ei sisällytetä erillistä omien julkaisujen luetteloa, vaan väitöskirjan kannalta relevantteihin omiin julkaisuihin viitataan tekstissä ja julkaisut listataan viiteluetteloon kuten muukin lähdeaineisto. Monografiaväitöskirjaan kuuluu kannet ja kansilehti tietoineen, tiivistelmä, sisällysluettelo sekä itse väitöskirjatutkimus. Yliopiston julkaisusarjassa julkaistavan väitöskirjan etu- ja takakannen sekä kansilehden tiedot ovat vakiomuotoiset ja niihin liittyvä ohjeistus on kirjaston sivuilla Nimiösivun kääntöpuolelle lisätään jatko-opintojen vastuuohjaajan ja väitöskirjalle mahdollisesti vahvistettujen lisäohjaajien sekä esitarkastajien ja vastaväittäjien tiedot. Allaoleva jäsennys ei ole väitöskirjan sisällysluettelo, mutta sen mukainen sisältö tulee olla löydettävissä väitöskirjasta sisällysluettelon perusteella: Abstract Preface Lists of abbreviations, symbols, definitions Table of contents Väitöskirjan alussa on lyhyt englanninkielinen 1-sivuinen tiivistelmä, joka on selvitys väitöskirjasta ja sen tärkeimmistä tuloksista. Tiivistelmässä esitetään tiiviisti aiheen tausta ja motivaatio, työssä havaitut tärkeimmät uudet tulokset ja niiden merkitys, vaikutus tai käyttökohteet sekä näiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmässä tulee kertoa, mihin tieteenalaan väitöskirja kuuluu. Esipuhe joka tyypillisesti sisältää väitöskirjan tekijän vapaamuotoiset kiitossanat väitöskirjan tekoon myötävaikuttaneille tahoille Luettelot laaditaan tarpeen mukaan. Väitöskirjan sisällysluettelo Varsinaisessa tutkimusaiheen käsittelyssä voi noudattaa esimerkiksi seuraavaa jaottelua: Introduction and Author s contribution Background Theoretical foundation Research methods Results and research contribution Johdannossa kerrotaan väitöskirjan aiheen kannalta oleelliset taustatiedot. Siinä kuvataan tutkimusaihe ja sen merkitys, tutkimuksen tavoite/ tavoitteet ja niitä tarkentavat tutkimuskysymykset joihin väitöskirja pureutuu sekä työn rakenne. Lisäksi johdannossa esitellään, miten kukin oheisartikkeli ratkaisee tutkimusongelmaa ja miten artikkelit liittyvät toisiinsa. Johdannossa annetaan selvitys niistä omista julkaisuista, joihin väitöskirjatutkimus perustuu. Selvityksessä tulee lisäksi eritellä oma ja muiden tekijöiden osuus kuhunkin julkaisuun sisältyneestä työstä. Tässä yhteydessä ei luetteloida väitöskirjan tekijän muita julkaisuja (related publications). Katsaus oleelliseen tutkimusalan kirjallisuuteen eli kuvataan väitöstyön tieteellinen tausta ja tutkimusalan viimeisin tieto (state-of-the-art eli mitä aiheesta jo tiedetään ja on tutkittu sekä miten oma tutkimusaihe sijoittuu tähän kokonaisuuteen) Kuvaus aiheen teoreettisesta viitekehyksestä Selvitys käytetyistä aineistoista ja menetelmistä Tärkeimmät tutkimustulokset sekä tärkein väitöskirjassa löydetty uusi tieto ja sen merkitys. Tämän jälkeen pohditaan, minkä kontribuution tutkimus

5 5 luo suhteessa tutkimusongelmaan ja tutkimuskysymyksiin. Conclusions and discussion References Johtopäätökset ja pohdinta tutkimustyössä tehdyistä tuloksista. Tutkimusta ja tuloksia arvioidaan sekä teorian näkökulmasta että käytännön kannalta (kuka väitöskirjan tutkimuksesta hyötyy ja miten). Johtopäätöksissä voidaan edetä aiheen syvällisempään analyysiin ja tulevaisuuden näkymiin sekä mahdollisiin jatkotutkimusaiheisiin. Lähdeluettelo 6 Kokoomaväitöskirja (artikkeliväitöskirja, 'nippuväitöskirja') 6.1 Kokoomaväitöskirjan sisältö ja rakenne Kokoomaväitöskirja koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai julkaistaviksi hyväksytyistä käsikirjoituksista ja niiden pohjalta laaditusta yhteenveto-osasta. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Väitöskirjan tulee muodostaa sisällöllisesti yhtenäinen, tiivis ja johdonmukainen kokonaisuus. Kokoomaväitöskirjaan kuuluu kannet ja kansilehti tietoineen, tiivistelmä, sisällysluettelo, yhteenveto-osa sekä osajulkaisut. Kokoomaväitöskirjassa osajulkaisut liitetään yhteenveto-osan perään. Yliopiston julkaisusarjassa julkaistavan väitöskirjan etu- ja takakannen sekä kansilehden tiedot ovat vakiomuotoiset ja niihin liittyvä ohjeistus on kirjaston sivuilla Nimiösivun kääntöpuolelle lisätään jatko-opintojen vastuuohjaajan ja väitöskirjalle mahdollisesti vahvistettujen lisäohjaajien sekä esitarkastajien ja vastaväittäjien tiedot. Väitöskirjakäsikirjoituksen mahdollisista kieliasun tarkastamiskuluista on annettu tiedekunnan tarkentavat ohjeet. 6.2 Yhteenveto-osan tavoitteet Väitöskirjan tekijän tulee itsenäisesti laatia kokoomaväitöskirjan yhteenveto-osa, joka yhdessä osajulkaisujen kanssa muodostaa väitöskirjakokonaisuuden. Yhteenveto-osa ei ole pelkkä laajennettu tiivistelmä oheisartikkeleista, vaan sekä väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen että lähdekirjallisuuden perusteella kirjoitettu analyyttinen johdatus työhön. Se ilmentää väittelijän omaa tieteellistä ajattelua ja kypsyyttä sekä kykyä sitoa oma tutkimus laajemmin alan tutkimuskenttään. Yhteenvedossa tekijä nivoo väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit yhteen ja tuo esiin kunkin artikkelin merkityksen tutkimuskokonaisuuden ja tutkimustulosten kannalta arvioiden kriittisesti artikkeleissa esitettyjä tutkimuksia ja niiden tulosten merkitystä väitöskirjan julkaisemisaikaan. Ei ole suotavaa, että yhteenveto-osassa on merkittävässä määrin suoria lainauksia osatöistä. Yhteenvedossa voi esittää myös uusia, artikkeleihin sisältymättömiä tuloksia ja pohdintoja. Tavoitteena tulisi siis olla yhteenveto-osa, joka on enemmän kuin yksittäisten artikkeleiden summa. Jos artikkelit ovat heterogeenisiä tai ne ovat pitkältä ajalta, kannattaa harkita monografiamuotoisen väitöskirjan laatimista julkaisujen pohjalta. 6.3 Yhteenveto-osan rakenne Yhteenveto-osassa esitetään väitöskirjatutkimuksen tausta ja tavoitteet, tutkimusongelma ja sitä tarkentavat tutkimuskysymykset, käytetyt menetelmät, aineistot ja tutkimustulokset sekä niiden pohdinta ja johtopäätökset. Menetelmät, tulokset ja pohdinta tulee esittää siinä laajuudessa, että niiden ymmärtäminen on mahdollista ilman samanaikaista tutustumista alkuperäisartikkeleihin. Yhteenvedossa voidaan osin käyttää samoja kuvia ja taulukoita kuin osajulkaisuissa, mutta niissä tulee olla asianmukaiset viittaukset alkuperäisiin lähteisiin ja luvat lehdistä, joissa osatyöt on julkaistu.

6 Allaoleva jäsennys ei ole väitöskirjan sisällysluettelo, mutta sen mukainen sisältö tulee olla löydettävissä kokoomaväitöskirjan yhteenveto-osasta sisällysluettelon perusteella: 6 Abstract Preface Lists of abbreviations, symbols, definitions List of original publications and Author s contribution Table of contents Väitöskirjan alussa on lyhyt englanninkielinen 1-sivuinen tiivistelmä, joka on selvitys väitöskirjasta ja sen tärkeimmistä tuloksista. Tiivistelmässä esitetään tiiviisti aiheen tausta ja motivaatio, työssä havaitut tärkeimmät uudet tulokset ja niiden merkitys, vaikutus tai käyttökohteet sekä näiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmässä tulee kertoa, mihin tieteenalaan väitöskirja kuuluu. Esipuhe joka tyypillisesti sisältää väitöskirjan tekijän vapaamuotoiset kiitossanat väitöskirjan tekoon myötävaikuttaneille tahoille Luettelot laaditaan tarpeen mukaan. Luettelo väitöskirjaan kuuluvista osajulkaisuista. Luettelosta tulee ilmetä osatyön julkaisustatus (julkaistu/ hyväksytty/ lähetetty julkaistavaksi) sekä julkaisuoikeudet väitöskirjaan. Lehden tai muun julkaisukanavan nimi tulee kirjoittaa kokonaan ja ilman lyhenteitä. Tässä yhteydessä ei luetteloida tekijän muita väitöskirjaan kuulumattomia, väitöskirjan aihepiiriin liittyviä julkaisuja (related publications) vaan tarvittaessa relevantit omat julkaisut sisällytetään lähdeluetteloon ja niihin viitataan tekstissä asianmukaisesti. Selvitys omasta ja muiden tekijöiden osuudesta kuhunkin julkaisuun sisältyneestä työstä annetaan omassa johdanto-osan luvussaan tai väitöskirjaan kuuluvien osajulkaisujen luetteloinnin yhteydessä. Erityisen tarkasti selvitys tulee laatia julkaisusta, jossa väitöskirjan tekijä ei ole ensimmäinen kirjoittaja tai jossa hän on tasavertainen tekijä ensimmäisen kirjoittajan kanssa eli equal contribution -asemassa. Tasavertaisesta tekijyydestä tulee olla maininta sekä artikkelissa että väitöskirjaan sisältyvien artikkeleiden luettelossa. Väitöskirjan sisällysluettelo Varsinaisessa tutkimusaiheen käsittelyssä voi noudattaa esimerkiksi seuraavaa jaottelua: Introduction Background Theoretical foundation Research methods Results and research contribution Conclusions and discussion References Johdannossa kerrotaan väitöskirjan aiheen kannalta oleelliset taustatiedot. Siinä kuvataan tutkimusaihe ja sen merkitys, tutkimuksen tavoite/ tavoitteet ja niitä tarkentavat tutkimuskysymykset joihin väitöskirja pureutuu sekä työn rakenne. Lisäksi johdannossa esitellään, miten kukin oheisartikkeli ratkaisee tutkimusongelmaa ja miten artikkelit liittyvät toisiinsa. Katsaus oleelliseen tutkimusalan kirjallisuuteen eli kuvataan väitöstyön tieteellinen tausta ja tutkimusalan viimeisin tieto (state-of-the-art eli mitä aiheesta jo tiedetään ja on tutkittu sekä miten oma tutkimusaihe sijoittuu tähän kokonaisuuteen) Kuvaus aiheen teoreettisesta viitekehyksestä Selvitys käytetyistä aineistoista ja menetelmistä Tärkeimmät tutkimustulokset sekä tärkein väitöskirjassa löydetty uusi tieto ja sen merkitys. Tulososassa luonteva ratkaisu on esittää tulokset artikkeleittain. Tämän jälkeen pohditaan, minkä kontribuution artikkelit kokonaisuutena luovat suhteessa tutkimusongelmaan ja tutkimuskysymyksiin. Johtopäätökset ja pohdinta tutkimustyössä tehdyistä tuloksista. Tutkimusta ja tuloksia arvioidaan sekä teorian näkökulmasta että käytännön kannalta (kuka väitöskirjan tutkimuksesta hyötyy ja miten). Johtopäätöksissä voidaan edetä artikkeleiden tulosten kautta aiheen syvällisempään analyysiin ja tulevaisuuden näkymiin sekä mahdollisiin jatkotutkimusaiheisiin. Lähdeluettelo

7 7 6.4 Kokoomaväitöskirjaan kuuluvat julkaisut Tohtoriohjelmalla on seuraavia kokoomaväitöskirjaa koskevia tarkentavia periaatteita (päivitetty tiedekuntaneuvostossa ): Tässä dokumentissa termi julkaisu tarkoittaa julkaistua, julkaistavaksi hyväksyttyä tai julkaistavaksi lähetettyä tieteellisen vertaisarviointimenettelyn läpikäyvää tieteellistä artikkelia. Väitöskirjan tulee muodostaa sisällöllisesti yhtenäinen, tiivis ja johdonmukainen kokonaisuus. Yhteenveto-osaan sisältyy julkaisuluettelo, lyhenneluettelo, tutkimusaiheen esittely, tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät, tärkeimmät tutkimustulokset, johtopäätökset, viiteluettelo sekä julkaisuluettelon mukaiset erillisjulkaisut. Yhteenvedossa voi esittää myös uusia, artikkeleihin sisältymättömiä tuloksia ja pohdintoja. Johtopäätöksissä voidaan edetä artikkeleiden tulosten kautta aiheen syvällisempään analyysiin. Tavoitteena tulisi olla yhteenveto-osa, joka on enemmän kuin yksittäisten artikkeleiden summa. Yhteenveto-osan suositeltava laajuus on noin 50 sivua. Yli 100 sivun laajuinen yhteenveto on perusteltava. Kokoomaväitöskirjan julkaisumäärä riippuu sisällöstä ja tekijän omasta osuudesta niissä. Tyypillisesti väitöskirjassa on 4-6 julkaisua. Julkaisujen kokonaismäärä ei saisi olla enempää kuin 10. Väitöskirjaan sisältyviin julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, joissa väittelijän itsenäinen osuus on määriteltävissä. Väittelijän tulee laatia väitöskirjan johdantoon kontribuutio-osa, jossa selvitetään oma ja muiden tekijöiden osuus kuhunkin julkaisuun sisältyneestä työstä. Erityisen tarkasti selvitys tulee laatia julkaisusta, jossa väitöskirjan tekijä ei ole ensimmäinen tai keskeinen kirjoittaja tai jossa hän on tasavertainen tekijä ensimmäisen kirjoittajan kanssa eli equal contribution -asemassa. Kokoomaväitöskirjaan sisältyvien julkaisujen on pääsääntöisesti oltava julkaistuja tai julkaistuksi hyväksyttyjä, kun tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan lähettämisestä esitarkastukseen. Enintään yksi julkaisu voi olla 'submitted'-vaiheessa ja sen tulee tällöin olla lähetettynä hyväksyttäväksi vertaisarviointimenettelyä käyttävään tieteelliseen julkaisukanavaan, joka on luokiteltu TSV:n Julkaisufoorumissa vähintään tasolle 1. Väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen yhteenvetosivulla tulee mainita, mihin julkaisukanavaan julkaisu on toimitettu hyväksyttäväksi. Julkaisu voi olla "submitted"-tilassa väitöskirjaprosessin loppuun asti eli vielä julkaisuluvasta päätettäessä ja väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjan hyväksymisvaiheessa. Julkaisukanavan luokitustasosta riippuen kokoomaväitöskirjassa tulee olla vähintään 1-3 tieteellistä julkaisua, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi ja joiden julkaisukanavat on luokiteltu TSV:n Julkaisufoorumissa tasoille 1-3. Väitöskirjassa voi olla myös konferenssijulkaisuja, joiden tulee olla vertaisarvioituja. Pelkästään parisivuisia konferenssitiivistelmiä ei tule sisällyttää väitöskirjaan. Kokoomaväitöskirjassa tekijän tulee olla ensimmäisenä tai keskeisenä kirjoittajana vähintään kolmessa referee-käytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistussa tai julkaistavaksi hyväksytyssä julkaisussa. Tohtoriohjelma arvioi tarvittaessa julkaisujen tason. Kokoomaväitöskirjaan on mahdollista sisällyttää tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen myös julkaisuja, joita käytetään kahdessa väitöskirjassa. Arviointi edellyttää väittelijän laatimaa, ohjaajan hyväksymää ja valvojan vahvistamaa perusteltua suunnitelmaa saman julkaisun käytöstä kahdessa väitöskirjassa. Lisäksi väitöskirjasta tulee ilmetä, jos julkaisua käytetään useammassa väitöskirjassa. Sama julkaisu voidaan sisällyttää enintään kahteen eri väitöskirjaan, jos väitöskirjat tehdään samalta alalta ja samassa tutkimusryhmässä. Kummankin kirjoittajan työllä on tällöin oltava yksilöllinen profiili ja tekijöiden osuudet työssä on voitava osoittaa. Yhteisjulkaisun lisäksi kumpaankin väitöskirjaan tulee sisältyä riittävä määrä itsenäisesti tehtyjä julkaisuja. Patentit eivät sovi väitöskirjan julkaisuksi koska patenttien kirjoitustapa ei täytä tieteellisen kirjoittamisen kriteereitä. Patentteihin liittyvää aineistoa voidaan ottaa mukaan väitöskirjan yhteenveto-osassa. Väitöskirjan kirjoittajan on pyydettävä opinnäytettä varten kustantajilta etukäteen julkaisuluvat yhdistelmäväitöskirjan julkaisuihin sekä painettavaan että verkossa julkaistavaan versioon. Väitöskirjan kirjoittaja vastaa artikkeleiden julkaisuluvista. Julkaisuluvista on oltava maininta jokaisen julkaisun

8 kohdalla erikseen tai julkaisujen luettelosivulla esimerkiksi näin: ''The permissions of the copyright holders of the original publications to reprint them in this thesis are hereby acknowledged." tai ''This thesis is based on the following original publications which are referred to in the text as I-V. The publications are reproduced with kind permissions from the publishers". 7 Muita ohjeita Väitöskirjan ulkoasua ja teknistä kirjoittamista tukevia ohjeita sekä hyödynnettäviä mallipohjia: Yliopiston kirjasto: mallipohjat ja väitöskirjan muotoiluohjeet: Yliopiston kirjasto: väitöskirjan lupakäytännöt: TTY:n opinnäytteiden kirjoitusohje (soveltuvin osin esim. lähteiden käyttöä koskevat ohjeet): Belt, Pekka, Möttönen, Matti, Härkönen Janne: Vinkkejä väitöskirjaprosessin nopeuttamiseen. Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston työpapereita 1/