ASEMAKAAVAN SELOSTUS HAAPALAMMENTIE KAAVATUNNUS 69:066. ehdotusvaihe, ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS HAAPALAMMENTIE KAAVATUNNUS 69:066 ehdotusvaihe,

2 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Kaavamerkinnät ja -määräykset Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös 4) asemakaavan havainnekuvat 5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 6) tonttijakokartta 7) asemakaavan seurantalomake Kaavan selvitykset on lueteltu kappaleessa 3.2 Suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

3 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan korttelia 121 sekä virkistys- ja katualuetta. Asemakaavan laajennus koskee 69. kaupunginosaa. Asemakaavalla muodostuu 69. kaupunginosan korttelin 84 tontti 2 ja korttelin 124 tontti 1 sekä virkistys- ja katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavan tarkoituksena lisätä Jyväskylän rivitalotonttivarantoa yhdyskuntarakenteen kannalta hyvälle sijainnille ja kaupungin omistamalle maalle. Asemakaavassa Haapalammentien päähän osoitetaan kaksi uutta rivitalokorttelia yhteensä n asukkaalle. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x. 1.4 Yhteystiedot Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

4 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Haapalammentie on Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelman ja maankäytön toteuttamisohjelman mukainen kaavoituskohde. Kaavan tarkoituksena on varmistaa kaupungin rivitalotonttivarantoa tarkistamalla ja laajentamalla suunnittelualueen toteutumatonta asemakaavaa. Asemakaava on luonteeltaan pienimuotoinen yhdyskuntarakennetta tiivistävä täydennysrakentamiskohde. 2.2 Tavoitteet Jyväskylän kaupungin tavoitteita asemakaavan laadinnassa ovat: - Varmistaa rivitalotonttivarantoa yhdyskuntarakenteen kannalta hyvälle paikalle. - Muodostaa viihtyisä ja laadukas asuinkokonaisuus. - Turvata alueen luontoarvot ja virkistysyhteydet pohjoisille metsäalueille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken Jyskässä ja on pinta-alaltaan n. 0,7 hehtaaria. Suunnittelualue on pääosin rakentamaton metsäinen ja maastonmuodoiltaan melko tasainen. Suunnittelualue sijoittuu maisemarakenteellisesti jyrkkäpiirteisen Kotimäen lakialueelle. Suunnittelualueen lähiympäristö on 1970 luvulla rakentunutta rivi- ja kerrostalovaltaista asuinaluetta. Suunnittelualueen eteläpuolella Haapalammentien länsipuolta rytmittävät rinteeseen sijoittuneet yksikerroksiset rivitalot ja itäpuolella sijaitsee viiden 7-kerroksisen, pistemäisen asuinkerrostalon muodostama kokonaisuus. Haapalammentieltä lähtee polkuverkosto pohjoiseen Kotimäen laajoille metsäalueille. Luontoselvityksessä suunnittelualueen läheisyydessä koillispuolella on havaittu liito-oravia. Alueen äärellä sijaitsee kunnallistekniset verkostot (sähkö, viemäri, vesi ja sähkö). Suunnittelualueen halki kulkee runkovesijohto etelästä pohjoiseen Haapalammentieltä lähtevän polun kohdalla. Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu jyrkkäpiirteistä Haapalammentietä pitkin. Haapalammentie on luonteeltaan asuntokatu, jolla on erillinen kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueelta on hyvät, mutta mäkiset kevyen liikenteen yhteydet lähipalveluihin ja Vaajakosken keskustaan. Lähimmät joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat n. 300 metrin etäisyydellä Urheilutien varressa. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu jo olemassa oleviin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Lähin päiväkoti sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä ja Jyskän koulu n. 1,4 kilometrin etäisyydellä. Vaajakosken keskustaan, jossa sijaitsee mm. Vaajakosken yhtenäiskoulu ja kaupallisia palveluita, on etäisyyttä n. 1,2 kilometriä

5 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Viistokuva suunnittelualueen ympäristöstä idän suunnasta (BLOM). Viistokuva suunnittelualueen ympäristöstä etelän suunnasta (BLOM).

6 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan (ruskea ruudukko) ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen (ruskea raidoitus). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta.

7 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena (kaava on tullut voimaan ), suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa (ruskea väri). Alla on esitetty teemakartoittain aluetta koskevat merkinnät ja määräykset. Kartta 1/7, Yhdyskuntarakenteen ohjaus: Suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa (ruskea väri). Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2 6 merkintöjä ja määräyksiä. Kartta 2/7, Luontoarvojen verkottuminen: Suunnittelualueen länsipuolelle on merkitty viheralueiden (vihreä väri) välille on merkitty LUO-NET: Luontoarvoalueet yhdistävä viheralueverkko (sininen pisterasteri). Viheralueverkko tulee säilyttää rakenteeltaan katkeamattomana ja mahdollisimman leveänä luontoarvoiltaan monimuotoisena alueverkkona. Sen sijainti ja laajuus täsmentyy tarkemmassa suunnittelussa. Alueella on voimassa MRL 43,2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueen hyödyntäminen hulevesien käsittelyssä sekä kunnallisteknisten verkkojen ja rakenteiden rakentaminen on mahdollista, mikäli tällainen toiminta voidaan riittävin selvityksin osoittaa verkoston arvokkaita ominaispiirteitä ja toimintaperiaatteita vaarantamattomaksi.

8 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve osana viheralueverkkoa (sininen nuoli). Luonnonsuojelualueiden, muiden erityisiä luontoarvoja omaavien alueiden sekä laajempien viheralueiden ohjeellinen viheryhteystarve. Yhteyden täsmällinen sijainti tulee selvittää ja osoittaa tarkemmassa suunnittelussa siten, että se voidaan toteuttaa rakenteeltaan katkeamattomana, puustoisena, mahdollisimman leveänä sekä luontoarvoiltaan monimuotoisena. Verkon alueen hyödyntäminen hulevesien käsittelyssä on mahdollista, jos toiminta voidaan riittävin selvityksin osoittaa verkoston arvokkaita ominaispiirteitä ja toimintaperiaatteita vaarantamattomaksi. Kartta 6/7, Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen: Alue kuuluu vyöhykkeeseen 2 (vaalean ruskea väri): Toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Toiminnat tukeutuvat joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja mahdollisuuksien mukaan kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Suunnittelualue on merkitty täydennysrakentamisen kohdealueeksi (3a, Kotimäki, Vaajakoski). Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Yleiskaavan kartat 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdat sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa. Voimassa olevat asemakaavat Osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1977 hyväksytty asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueelle sijoittuu toteutumaton liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa alueellisen lämpökeskuksen tarvitsemia tiloja (AL-1). Liikekortteli on kooltaan 1562 neliömetriä ja rakennusoikeutta tontilla on 469 kerrosalaneliömetriä (e=0.30). Kerrosluvuksi on määrätty I. Lisäksi suunnittelualue on osittain merkitty puistoalueeksi (P). Suunnittelualue on pohjoisosiltaan asemakaavoittamatonta. Lähiympäristön asemakaavat ovat 1970 luvulta ja pääosin toteutuneet. Alueen lähiympäristö muodostuu rivi- ja kerrostalokortteleista (AK, AR-1 ja AR).

9 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Ote ajantasa-asemakaavasta suunnittelualueelta. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Kotimäen liito-oravaselvitys 2018: Suunnittelualueen ympäristöön on laadittu liito-oravaselvitys vuonna 2018 Jyväskylän kaupungin toimesta. Selvityksessä suunnittelualueen luoteisosasta havaittiin liito-oravan ydinalue. Myös vuoden 2012 selvityksessä havaittiin liito-oravan pesäkolo ja jätöksiä. Selvityksessä määriteltiin liitooravan ydinaluerajaus ja liito-oravan liikkumisen kannalta tarpeelliset yhteydet. Selvityksessä on liito-oravahavaintojen lisäksi hahmotettu Jyväskylän yleiskaavan mukainen LUO-NET aluerajaus.

10 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Ote liito-oravaselvityksestä: ydinalue lounaisosassa on rajattu violetilla värillä ja liikkumisyhteydet keltaisilla nuoliviivoilla.

11 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Liito-oravaselvityksen yhteyteen laadittu kartta, josta ilmenee yleiskaavan LUO-NET alue, viheryhteystarve ja METSO -aluerajaus

12 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan täydennysrakentamisselvitys: Suunnittelualue kuuluu Jyväskylän yleiskaavan yhteydessä laaditun täydennysrakentamisselvityksen kohteisiin. Selvityksen alkuvaiheessa täydennysrakentamisen alue ulottui huomattavasti pohjoisemmaksi, mutta yleiskaavan ehdotusvaiheessa rajausta pienennettiin LUO-NET alueen vuoksi rajoittumaan Haapalammentien välittömään läheisyyteen. Selvityksessä alueen arvioitiin soveltuvan hyvin rivi- ja kerrostalopainotteiseen rakentamiseen. Ote yleiskaavan täydennysrakentamisselvityksen Kotimäki A kohdekuvauksesta. Luonnosmaisessa havainnekuvassa alueelle hahmoteltiin rivi- ja kerrostalorakentamista. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavan laadinta on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaava on Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen kohde, joka on ajoitettu vuodelle Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Jyväskylän tiedotuslehdessä Asemakaavaa on käsitelty Jyväskylän kaupungin sisäisessä viranomaispalaverissa Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Suunnittelualueelle on kaavan luonnosvaiheessa tutkittu erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja alueen reunaehdot huomioon ottaen. Kaavan tavoitteiden mukaisesti alueelle on suunniteltu rivitalopainotteista ratkaisua.

13 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Luonnosvaiheen valmistelun aikana laadittuja vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksen pohjaksi päädyttiin ratkaisuun, jossa Haapalammentien puoleiset rakennukset jatkavat samaa rytmiä ja koordinaatistoa nykyisten rivitalojen kanssa ja tonttien takaosassa rakennukset käännetään kaakon suuntaan, jolloin tonteille muodostuu kiilamainen sisäpiha. Ratkaisu lisää viihtyisyyttä tuodessaan lisää väljyyttä rakennusten väliin asuntopihoille, istutuksille ja oleskelupihalle. Ratkaisu lisää myös tonttien tehokkuutta ja mahdollistaa luontevammat piha- ja paikoitusratkaisut tonteille. Kaavaluonnos mahdollistaa useampia erilaisia mahdollisuuksia rakennusten massoitteluun ja sijoitteluun rakennusalojen puitteissa Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta saatiin lausunto Jyväskylän Energia Oy:ltä sekä yksi mielipide. Jyväskylän Energia Oy Rakennusoikeuden muutos aiheuttaa kiinteistölle muutoksia nykyisiin veden liittymismaksuihin ja - sopimuksiin, jotka tulee tarkistaa suunnittelun/rakentamisen yhteydessä. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetyt asiat eivät aiheuta muutoksia asemakaavaan. Asiat otetaan huomioon hankkeen toteutussuunnittelun ja toteutuksen yhteydessä.

14 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Mielipiteessä tuotiin esiin seuraavia pääkohtia: Mielipiteessä esitettiin kaavaratkaisun muuttamista siten, että havainnekuvien mukainen läntisin rivitalorakennus poistetaan ja virkistysaluetta laajennetaan itäänpäin suuremman metsäalueen säilyttämiseksi. Mäen lakialueen metsä on toiminut lähialueen lasten leikkipaikkana ja kaavaluonnoksessa virkistysalueeksi jäisi vain jyrkkä rinne. Lisäksi naapuririvitalon metsäinen näkymä häviäisi suurelta osin uusien rakennusten tieltä. Kaavoittajan tiivistetty vastine palautteeseen: Kaavaratkaisua on palautteen perusteella muutettu siten, että se ohjaa korttelin toteuttamisen kahtena hieman suurempana rivitalona. Ratkaisulla korttelialuetta on saatu tiivistettyä ja kavennettua, jolloin mäen laella säilyy laajempi metsäalue virkistysalueena. Tiiviimpi ratkaisu on myös metsämaiseman säilymisen ja toteutettavuuden kannalta toimivampi. 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavan muutosehdotus on perusratkaisultaan pääosin kaavaluonnoksen mukainen. Palautteen ja jatkosuunnittelun perusteella kaavaehdotukseen on tehty luonnosvaiheen jälkeen seuraavia keskeisiä muutoksia: - läntisen korttelin rajoja ja rakennusaloja ja -oikeutta on tarkistettu ohjaamaan toteutus tiiviimmin kahtena rivitalorakennuksena. Virkistysaluetta on vastaavasti laajennettu. Muutoksen johdosta kokonaisrakennusoikeus on laskenut 1700 kem² -> 1550 kem². - rakentamistapamääräyksiä on täsmennetty mm. julkisivujen värityksen osalta - varsinaisen rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa talousrakennuksia ja katoksia (esim. asuntokohtaiset varastot ja polkupyöräkatos). - tonttien istutettavia alueita tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää puustoltaan (männyt), kasvillisuudeltaan ja maanpeitteeltään luonnontilaisena. - Piha-alueilla kaltevuudeltaan 1:2 jyrkemmät luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla (esim. kivikori tai betonista valettu yhtenäinen rakenne). - Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. - Ulkoilureittiyhteyttä voidaan käyttää lumen lähisiirtoa varten pohjoiselle metsäalueelle. - kaavaan on lisätty hulevesien hallintaa koskevat määräys: Jos tontilta tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s) tulee hulevesiä viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viivyttävän rakenteen tulee kuitenkin olla sellainen, ettei se tyhjene alle 0,5 tunnissa täyttymisestään.

15 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Kaavaehdotuksessa (oik.) läntistä korttelialuetta on tiivistetty ja virkistysaluetta laajennettu. Ehdotusvaiheen asemapiirros (oik.) verrattuna luonnosvaiheeseen (vas.). Läntinen rivitalokortteli toteutetaan kahtena rakennuksena Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen - täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen 4.4 Hyväksymisvaihe -täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

16 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaava mahdollistaa Haapalammentielle lähiympäristöön sopivaa rivitalorakentamista 1550 kerrosalaneliömetriä ja neljä uutta rivitaloa piha- ja pysäköintialueineen. Ulkoilureittiyhteys Haapalammentieltä pohjoisille Kotimäen virkistysmetsäalueille varmistetaan Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 0,72 hehtaaria, josta rivitalokortteleita (AR) on 0,58 hehtaaria ja virkistysalueita (VL) 0,14 hehtaaria ja katualuetta n. 80 m². Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 1550 kerrosalaneliömetriä (kem²), mikä tarkoittaa n. 0,3 korttelitehokkuutta. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle n uutta asukasta. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinrivitalojen korttelialue AR Asemakaavassa Haapalammentien päähän esitetään kaksi rivitalokorttelia, joissa on yhteensä 1550 kem² rakennusoikeutta. Käytännössä ratkaisu mahdollistaa neljän uuden rivitalon rakentamisen piha- ja pysäköintialueineen. Kaavaratkaisu ohjaa Haapalammentien puoleisen rakentamisen jatkamaan nykyisten rivitalojen muodostamaa rivistöä. Tonttien takaosissa koordinaatisto muuttuu maasto-olosuhteiden ja korttelirajausten mukaisesti. Ratkaisu mahdollistaa suojaisten piha-alueiden muodostumisen rakennusryhmien väliin. Paikoitus on osoitettu ulkoilureittiyhteyden puoleisille tontin osille, jonne on mahdollista toteuttaa autokatoksia ja talousrakennuksia. Kattomuodot ja julkisivumääräykset sopeuttavat uudisrakentamista metsäiseen ympäristöön ja nykyiseen rakennuskantaan mahdollistaen kuitenkin omaleimaisen ja modernin asuinrakentamisen kokonaisuuden. Kaavaratkaisu mahdollistaa jokaiselle asunnolle oman oleskelupihan aurinkoiseen ilmansuuntaan. Rakennusten suuntautuminen etelään ja sallitut kattomuodot mahdollistavat myös aurinkoenergian passiivisen ja aktiivisen hyödyntämisen. Virkistysalueet VL Kaava-alueen länsiosan mäenlaen reunaosa säilyy luonnontilaisena virkistysalueena nykyisen asemakaavan mukaisesti. Rivitalokortteleiden väliin jää virkistysaluekatko, joka toimii ulkoilureittiyhteytenä pohjoisiin Kotimäen virkistysmetsiin. Virkistysalueen kohdalla on jo nykyisin toimiva polku, jonka alla kulkee myös runkovesijohtoyhteys suunnittelualueen pohjoispuolella kulkevaan vesijohtolinjaan. Ulkoilureittiä voidaan käyttää Haapalammentien katualueen lumen lähisiirtoon pohjoispuoliselle metsäalueelle. Katualue Pieni osuus (n. 80 m²) katualuetta liitetään muodostuvaan rivitalokortteliin ja virkistysalueeseen luontevan korttelin ja kiinteistön muodostamiseksi.

17 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Kaavaratkaisun mukainen tiivis rivitalopainotteinen täydennysrakentamisen kokonaisuus vastaa kaavalle asetettuja tavoitteita. Kaavaratkaisu varmistaa kaupungin rivitalotonttivarantoa viihtyisällä ja laadukkaalla asuinrakentamisen kokonaisuudella. Arvokkaat luontokohteet on rajattu kaavaalueen ulkopuolelle (LUO-NET alue, liito-oravien ydinalue ja kulkuyhteydet). Kaavassa on turvattu ulkoilureittiyhteys pohjoisille metsäalueille nykyistä metsäpolkua pitkin. Kaavaratkaisussa nykyinen kaavallinen virkistysalue vähenee. Toimivan ja tiiviin rivitalokokonaisuuden saavuttamiseksi nykyisen kaavan korttelialuetta on laajennettu kaavan mukaiselle virkistysalueelle (P) länsi- ja eteläosassa. Pienialaisella ja kapealla vihervyöhykkeellä ei ole aluerakenteen ja kokonaisuuden kannalta erityistä merkitystä, koska alue sijaitsee laajojen ja virkistyksellisesti laadukkaiden Kotimäen metsäalueiden välittömässä läheisyydessä. Asemakaava on Jyväskylän oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja vastaa yleiskaavassa esitettyjä täydennysrakentamista koskevia tavoitteita. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan kaavamerkinnät ja määräykset ovat pääosin tavanomaisia. Kaavamerkinnät ja määräykset ilmenevät kaavakartasta. 5.6 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Asemakaava on luonteeltaan suhteellisen pienimuotoinen ja nykyistä aluerakennetta tiivistävä. Asemakaavalla ei ole arvioitu olevan MRA 1 mukaisia merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, luonnonympäristöön tai alueen sosiaalisiin oloihin, eikä muitakaan merkittäviä vaikutuksia. Kaavan vaikutukset ovat pääosin myönteisiä aluerakenteen eheytyessä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle n uutta asukasta. Uudisrakentamisen määrä on aluerakenteeseen suhteutettuna maltillista. Kaavan mahdollistama uudisrakentaminen on luonteeltaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää ja tukeutuu jo olemassa olevaan infrastruktuuriin ja palveluihin. Kaavan vaikutukset ovat yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden näkökulmasta myönteisiä. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön. Rivitalopainotteinen rakentaminen sopeutuu hyvin lähiympäristöön nykyisten rivitalojen jatkeeksi. Haapalammentien puoleiset rivitalot jatkavat nykyisten rivitalojen rivistöä ja koordinaatistoa. Rakentamistapamääräykset ohjaavat uudisrakentamista sopeutumaan nykyiseen rakennuskantaan ja metsäiseen lähiympäristöön, mahdollistaen kuitenkin modernin ja omaleimaisen asuinrakentamisen kokonaisuuden. Vaikutukset maisemaan ja luontoon Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan ja luontoon. Uudisrakentaminen on luonteeltaan pienimuotoista, eikä näy korostuneesti kaukomaisemassa. Voimakkaimmin muutos näkyy lähinaapurustossa, metsäisen alueen muuttuessa rakennetuksi. Muutosta lieventää alueen sijoittuminen laajan metsäalueen reunalle. Asemakaava vähentää kaavallista virkistysaluetta. Poistuva virkistysalue on pienialainen ja sijoittuu Haapalammentien varteen ja nykyisen rivitalotontin viereen. Suunnittelualue lähiympäristöineen

18 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) rajoittuu laaja-alaisiin ja virkistyksen kannalta laadukkaisiin Kotimäen metsäalueisiin, joten ympäristöön suhteutettuna kaavan vaikutukset jäävät virkistyksen ja luonnonympäristön kannalta vähäisiksi. Asemakaava turvaa ulkoilureittiyhteyden pohjoisille metsäalueille. Uudet korttelialueet on rajattu mahdollisimman etäälle havaituista liito-oravan ydinalueesta ja liikkumisyhteyksistä. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavalla ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavan toteutuessa liikennemäärän lisäys katuverkossa on n ajoneuvoa vuorokaudessa. Lähialueen liikennemääriin ja liikenneverkoston sujuvuuteen suhteutettuna lisäys ei ole merkittävä. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaava mahdollistaa asuinrakentamista jo nykyiseen asuinympäristöön. Toteutuessaan uudisrakentaminen tuo alueelle asuntojakaumasta ja talouksien koosta riippuen keskimäärin uutta asukasta, millä ei ole käytännössä vaikutusta alueen sosiaaliseen rakenteeseen.

19 69:066 / HAAPALAMMENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavakartan ja määräysten lisäksi on laadittu toteuttamista havainnollistavia havainnekuvia, jotka ovat tämän selostuksen liitteenä. Havainnekuvissa esitetään viitteellisesti uudisrakentamisen tavoitteellinen rakenne, pihajärjestelyt ja ulkonäkö. Asemakaavan havainnekuvia 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Maankäytöntoteuttamisohjelman (KymppiR 2018) mukaisesti Haapalammentien uudiskorttelit olisivat rakennettavissa vuonna Jyväskylän kaupunki omistaa alueen ja myy tontit asuntorakentamisen toteuttajille. Suunnittelualueen kunnallistekniikka on olemassa ja alueen toteuttaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

20 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAAPALAMMENTIE Kaavatunnus 69: Suunnittelun lähtökohdat 1. Kaava-alue ja sijainti Asemakaavan laajennus koskee 69. kaupunginosaa ja asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan korttelia 121 tonttia 1 sekä katu- ja virkistysaluetta. Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken Kotimäessä ja Haapalammentien päässä. Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi. Suunnittelualue kuuluu toissijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen, jolla ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Alue on merkitty täydennysrakentamisen kohdealueeksi. - Asemakaava: Osalla suunnittelualuetta on voimassa hyväksytty asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa alueellisen lämpökeskuksen tarvitsemia tiloja (AL-2) ja puistoalue (P). Osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan laadinta on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaava on Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelman mukainen asuinrakentamisen kaavoituskohde. Kaavan tarkoituksena on tutkia Haapalammentien päässä sijaitsevan rakentumattoman liiketontin ja sen lähiympäristön täydennysrakentamismahdollisuuksia. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Haapalammentien päähän uutta lähiympäristöön sopivaa rivitalopainotteista asuinrakentamista luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen. Kaupungin tavoitteena on erityisesti lisätä ja monipuolistaa rivitalotonttivarantoa olevan yhdyskuntarakenteen (infrastruktuuri ja palvelut) äärellä. Suunnittelualueen omistaa Jyväskylän kaupunki. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Ote ajantasa-asemakaavasta Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset: Suunnittelualueen ympäristöön on laadittu liitooravaselvitys vuonna 2018 (tekeillä) ja Viimeisin luontoselvitys on vuodelta Suunnittelualue on yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan täydennysrakentamisselvityksen kohteista (2013). Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken Kotimäessä Haapalammentien päässä noin 7 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelu-

21 69:066 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) alueen lähiympäristö on rivi- ja kerrostalovaltaista asuinaluetta, joka on rakentunut luvulla. Suunnittelualue on rakentamaton ja metsäinen. Vaikka alue sjioittuu jyrkkäpiirteisen Kotimäen päälle, on varsinainen suunnittelualue melko tasainen. Pohjoispuoleltaan suunnittelualue rajoittuu laajaan Kotimäen metsäalueeseen, joka on luokiteltu yhdeksi Jyväskylän arvokkaista luontokohteista. Kotimäen metsäalueet ovat vilkkaassa virkistyskäytössä ja alueella kulkee tiheä polkuverkosto. Suunnittelualueen koillisosassa on havaittu liito-oravia. Suunnittelualueen ääreen on toteutettu kunnallistekniset verkostot. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat n. 350 etäisyydellä Urheilutien ja Sulunperäntien varressa. Suunnittelualue tukeutuu Vaajakosken alueen julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Viranomaiset: - Elenia / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - Elisa - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin. Alustavan tarkastelun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Laadittavat lisäselvitykset: Kaavan lähtötiedoksi päivitetään luonto- ja liitooravaselvitykset kesän 2018 aikana. 6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (syksy 2018) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Luonnosvaihe (talvi 2018) Luonnosvaiheessa suunnitellaan asemakaavaluonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavaluonnosta käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn

22 69:066 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Hyväksymisvaihe (kevät 2019) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen kaupunginhallituksen esityksestä. Jos kaavasta on jätetty muistutuksia tai kaavaehdotusta on muutettu, käsitellään kaava myös kaupunkirakennelautakunnassa. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 8. Yhteystiedot Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) etunimi.sukunimi@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta (BLOM). Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti.

23 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Ote ajantasa-asemakaavasta, Haapalammentie Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2018

24 MRL 65 näht Näht.olo päättyy Pienennös asemakaavaehdotuksesta 69:066, Haapalammentie Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2019

25 Pienennös asemakaavaehdotuksesta 69:066, Haapalammentie Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2019

26 LIITE 4. ASEMAKAAVAN HAVAINNEKUVIA Haapalammentie asemakaava Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2018 I ittiy ilu re ulko 1/2 k I s htey kellari at+var 12 ap AP I 1000 Ha a pa lam me nt ie I Asemapiirros: Esimerkki asemakaavan mahdollistamasta uudisrakentamisesta viitteellinen asemakaavan havainnekuva 8 ap var. AP 750 I

27 Y X N:O KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK

28 KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK26 N:O X Y Kullervo Iivarinen

29 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN Kaavan nimi 121 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Haapalammentie) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :066 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,7235 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,3921 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3314 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,45 0, A yhteensä 0, , ,56 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,5-0,0260 R yhteensä L yhteensä -0,0081 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

30 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,45 0, A yhteensä 0, , ,56 0, AP 1700 AR 0, , ,27 0, AL -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,5-0,0260 VP -0,1671 VL 0, ,0 0,1411 R yhteensä L yhteensä -0,0081 Kadut -0,0081 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä