2019 PUOLIVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 2019 PUOLIVUOSIKATSAUS

2 PUOLIVUOSIKATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PUOLIVUOSIKATSAUKSEN LASKELMAT LIITETIEDOT 2 SISÄLTÖ 1 Puolivuosikatsaus Taloudellinen kehitys... 3 Työllisyysrahaston puoli vuotta lyhyesti...4 Toimitusjohtajan katsaus... 5 Työllisyysrahaston toimintaympäristö... 6 Henkilöstö...6 Riskienhallinta... 6 Rahoitusriskin osatekijät... 6 Suhdannepuskuri Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden näkymät Puolivuosikatsauksen laskelmat Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta...11 Laskelma nettovarallisuudesta...12 Rahavirtalaskelma Puolivuosikatsauksen laatimisperiaatteet ja uudet standardit Liitetietoja...15

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ OSAVUOSIKATSAUKSEN LASKELMAT PUOLIVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PUOLIVUOSIKATSAUKSEN LASKELMAT LIITETIEDOT 3 Puolivuosikatsaus Työllisyysrahaston ( Rahasto ) noudattaa raportoinnissaan Euroopan unionissa hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS). Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys Uuden Työllisyysrahaston vuosi alkoi vahvasti Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot yhteensä (1 916) miljoonaa euroa Maksetut työttömyysetuudet, aikuiskoulutusetuudet ja hallintokulut yhteensä (1 611) miljoonaa euroa Nettovarallisuuden muutos (puolivuositulos) 371 (303) miljoonaa euroa Nettovarallisuus ( : 969) miljoonaa euroa Sijoitukset ja varat yhteensä ( : 1 687) miljoonaa euroa Nostettuja lainoja ja muita velkoja yhteensä 758 ( : 718) miljoonaa euroa Työttömyysaste 6,2 % kesäkuu 2019 (6,7 % kesäkuu 2018) Sijoitusten tuotto 0,7 % (0,1 %) 3

4 PUOLIVUOSIKATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PUOLIVUOSIKATSAUKSEN LASKELMAT LIITETIEDOT 4 Strategiset tavoitteet Työllisyysrahaston puoli vuotta lyhyesti Koulutusrahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston yhdistymisestä muodostunut Työllisyysrahasto aloitti Työllisyysrahaston keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden myötä organisaatiota ja toimintoja uudelleenjärjesteltiin, jotta rahasto voisi entistä paremmin vastata sille asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Edelläkävijä asiakaslähtöisessä palveluiden ja toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä Aktiivinen ja arvostettu toimija verkostoissa Hyvinvoiva henkilöstö ja houkuttelevat työnantaja Lisäarvon tuottaminen tiedolla ja ennakoinnilla Työttömyysvakuutusmaksujen tasainen kehitys. TYÖLLISYYS- RAHASTOSSA TYÖSKENTELEE NOIN HENKILÖÄ Tulorekisteri toiminnassa Työllisyysrahasto on hyödyntänyt tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja tammikuun 2019 alusta alkaen. Tulorekisterin käyttöönottoa varten tehtiin suuria uudistuksia myös rahaston omiin järjestelmiin. Tammi kesäkuun 2019 aikana Työllisyysrahasto on saanut tulorekisterin kautta yhteensä palkkatietoilmoitusta. Rahasto on näiden tietojen perusteella muodostanut päätöksiä ja laskuja KAPPALETTA. Valtiovarainministeriö ilmoitti toukokuussa, että etuus- ja eläketietojen ilmoittaminen tulorekisteriin siirtyy vuoteen Työllisyysrahasto kuitenkin pääsee hyödyntämään tulorekisterin palkkatietoja aikuiskoulutusetuuksien myöntämisessä vuoden 2020 alusta alkaen.

5 PUOLIVUOSIKATSAUS 5 GRAAFIT TILINPÄÄTÖS TOIMITUSJOHTAJAN TOIMINTAKERTOMUS KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINTO ETUUDET KOULUTUSRAHASTO PUOLIVUOSIKATSAUKSEN LASKELMAT LIITETIEDOT TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Työllisyysrahaston alkuvuosi on ollut työntäyteinen Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät Työllisyysrahastoksi. Uusi rahasto sai hoitaakseen molempien rahastojen lakisääteiset tehtävät, eli työttömyysvakuutusmaksujen keräämisen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamisen sekä aikuiskoulutusetuuksien myöntämisen ja maksamisen. Talouskasvun hidastuminen voi heijastua työllisyyskehitykseen Talouskasvu on hidastunut Suomessa alkuvuoden 2019 aikana. Samalla tulevaisuudennäkymät ovat muuttuneet aiempaa epävarmemmiksi ja vaikeammin ennustettaviksi. Huonontuvasta taloustilanteesta huolimatta työllisyys on kasvanut ja työttömyys edelleen alentunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla.talouskasvun hidastuminen voi kuitenkin heijastua työllisyyskehitykseen myöhemmin tänä tai ensi vuonna. Yhdistyminen toteutui suunnitellusti. Uuden rahaston aloitus on ollut työntäyteinen. Alkuvuoden aikana on muun muassa rakennettu rahaston uutta organisaatiota ja ryhdytty toteuttamaan Työllisyysrahastolle laadittua strategiaa. Vuoden 2019 alusta lähtien Työllisyysrahasto on hyödyntänyt tulorekisterin tietoja työttömyysvakuutusmaksujen määräämisessä ja perimisessä. Tulorekisterisiirtymä toteutui onnistuneesti. Tulorekisterin käyttöönottoa valmistellaan myös aikuiskoulutusetuuksissa. Rahasto on lisäksi mukana vuonna 2020 voimaantulevan aikuiskoulutustukiuudistuksen valmistelussa. Työllisyysrahasto arvioi toukokuussa, että työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2020 voitaisiin pitää ennallaan tai niitä voitaisiin alentaa enintään 0,6 prosenttiyksiköllä. Työllisyysrahasto tekee elokuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuiksi. Työmarkkinajärjestöt tekivät sosiaali- ja terveysministeriölle kesäkuussa esityksen, että suhdannepuskurin enimmäismäärä olisi vuoden 2020 alusta alkaen kuuden prosentin työttömyysasteesta rahastolle aiheutu vien menojen määrä, eli noin 1,75 miljardia euroa. JANNE METSÄMÄKI Toimitusjohtaja 5

6 LIITETIEDOT 6 TYÖLLISYYSRAHASTON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen talouden nousuvire on hiipunut vuoden 2019 alkupuolella. Työllisyys on kohentunut edelleen ja työttömien työnhakijoiden määrä on ollut laskussa. Palkkasumma on kasvanut hyvin ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan etuuksien ja päivärahojen määrä on vähentynyt selvästi. Tämän kehityksen odotetaan tasaantuvan loppuvuoden aikana. Viime aikoina on ilmennyt merkkejä siitä, että kansainvälisen kaupan riskitekijät ja haasteet ovat heikentäneet vientinäkymiä ja kokonaistuotannon kehitystrendi on ollut hidastuva. Perinteisesti kansantalouden suhdannevaihtelut ovat heijastuneet Työllisyysrahaston toimintaan noin kuuden kuukauden viiveellä. Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärä vuodelle 2019 on 3,0 prosenttia palkkasummasta, kun se vuotta aiemmin oli 3,8 prosenttia palkkasummasta. Kerättyjen maksujen määrä vähentyi tarkastelukaudella 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja työttömyysturvan maksutilitysten määrä vähentyi 16 prosentilla. Katsauskauden tulos on 371 miljoonaa euroa ylijäämäinen, missä on parannusta 68 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Aikuiskoulutustuen suosio on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun taas ammattitutkintostipendien hakemusmäärä on laskenut. Tammi kesäkuussa Työllisyysrahastoon saapui aikuiskoulutustukihakemuksia kappaletta (15 372) ja ammattitutkintostipendihakemuksia (21 251) kappaletta. RISKIENHALLINTA Euroalueen korkotaso on ollut laskussa alkuvuoden 2019 aikana. Joukkolainojen luottoriskimarginaalit ovat supistuneet hiukan ja euroalueen inflaatio on ollut laskussa samalla, kun talouskasvu on hiipunut. Katsauskaudella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia riskeissä tai epävarmuustekijöissä viimeisimmän vuositilinpäätöksen jälkeen. Rahoitusriskien hallintaa on toteutettu samojen periaatteiden mukaan kuin aikaisemmin ja ne on kuvattu viimeisimmässä vuositilinpäätöksessä. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu merkittävimmät rahoitusriskit katsauskaudella. RAHOITUSRISKIN OSATEKIJÄT Markkinariski Korkoriski on rahaston sijoituksiin ja velkoihin liittyvän markkinariskin pääasiallinen osatekijä. Korkosijoituksilla (joukkovelkakirjalaina- ja rahamarkkinasijoitukset) on hallitseva rooli rahaston sijoitussalkuissa. Sijoitusinstrumentteihin voidaan sijoittaa joko suoraan taikka epäsuorasti rahastojen kautta. Katsauskauden lopussa 11,6 prosenttia ( : 9,3 %) sijoituksista oli epäsuoria sijoituksia. HENKILÖSTÖ Työllisyysrahaston kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 169, joista vakituisessa työsuhteessa oli 129. Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 166. Sijoitusten markkinariski oli ja seuraava:

7 LIITETIEDOT Riski % Pääoma euroa Riski euroa Pankkitilit 0,50 % Rahamarkkinat 1,00 % Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % Jvk pankit 4,50 % Jvk yritykset 5,00 % Osakkeet 25,00 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % Kokonaisriski 2,91 % Riski % Pääoma euroa Riski euroa Pankkitilit 0,50 % Rahamarkkinat 1,00 % Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % Jvk pankit 4,50 % Jvk yritykset 5,00 % Osakkeet 25,00 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % Kokonaisriski 2, Kokonaisriski oli 2,91 prosenttia ( : 2,73 %) rahaston varallisuudesta ja 1,1 prosenttia ( : 1,1 %) rahaston vuoden 2019 arvioiduista tuloista. Sijoitussalkun riski on maltillinen, mikä johtuu salkun varsin konservatiivisesta ja vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä rakenteesta. Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakorkoisia ( : 100 %). Joukkovelkakirjalainoista vaihtuvakorkoisia sijoituksia oli 22 prosenttia ( : 29 %). Vaihtuvakorkoiset sijoitukset altistavat rahaston rahavirran korko riskille, kun taas kiinteäkorkoiset sijoitukset altistavat rahaston käyvän arvon korkoriskille. Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, nettovarallisuuden muutos olisi ollut 6,6 miljoonaa euroa ( : 7,3 miljoonaa euroa) pienempi. Ja vastaavasti, jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat olleet 0,5 prosenttiyksikköä matalammat, nettovarallisuuden muutos olisi ollut 6,6 miljoonaa euroa ( : 7,3 miljoonaa euroa) suurempi. Sijoituksiin sisältyvän luottoriskin spread-duraatio oli katsauskauden lopussa 1,68 vuotta ( : 1,46). LUOTTORISKI Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luottoriskiä hallinnoidaan liikkeeseenlaskijakohtaisten limiittien avulla. Limiittien määrittelyssä otetaan huomioon liikkeeseenlaskijan absoluuttinen koko, taloudellinen asema ja tulevaisuuden näkymät. Liikkeeseenlaskijoiden luottoluokitusta ja näkymiä seurataan jatkuvasti ja muutosten perusteella limiittejä joko kasvatetaan tai pienennetään. Pääasiallisina sijoituskohteina käytetään pohjoismaisia pankkeja, joilla on korkeat luottoluokitukset, vahvan luottoluokituksen omaavia valtioita (Suomi, Saksa, Alankomaat, Belgia, Ranska, Itävalta ja Ruotsi), pääosin suomalaisia ja osin ruotsalaisia yrityksiä sekä kuntia. Rahavaroja pidetään vain korkean luottoluokituksen pankeissa. Sijoitussalkun keskimääräistä luottoluokitusta arvioidaan Standard & Poors n luokitusasteikolla perustuen historiallisiin luottotappiotodennäköisyyksiin. Sijoitussalkun luottoluokituksen arvioidaan likimääräisesti olevan tasolla A (A ).

8 LIITETIEDOT 8 MAKSUVALMIUSRISKI Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosijoituksissa vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä varoja. Sijoituspuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle käytetään lyhytaikaisia lainoja tilapäisten maksuvajeiden täyttämiseen. Tähän tarkoitukseen rahastolla on 300 miljoonan euron yritystodistusohjelma ( : 300 miljoonaa euroa) ja 400 miljoonan euron komittoitu valmiusluottolimiitti (RCF) neljän liikepankin kanssa. Milj. euroa Rahasto on turvannut maksuvalmiuttaan vuodesta 2015 alkaen velkarahoituksella. Laina Nimellisarvo milj. euroa Rahoittamisessa on tukeuduttu pääomamarkkinoihin ja kotimaisiin yritystodistusmarkkinoihin. Katsauskauden lopussa rahastolla oli käytössä seuraavat lainajärjestelyt. Korkoprosentti (%) Eräpäivä Luottoluokitus Jvk-emissio , AA+/S&P Yritystodistukset 0 NR Yhteensä 600 Käyttämättömät komittoidut luottolimiitit Vuoden kuluessa erääntyvät limiitit 400 Pankkilainalimiitti RCF (valtion takaama) Pankkilainalimiitti RCF ( ei valtion takausta ) 400 Yli vuoden kuluttua erääntyvät limiitit Yhteensä Käyttämättömät ei-komittoidut luottolimiitit Yritystodistusohjelma Yhteensä Työllisyysrahastolla on seuraavat Standard & Poors n vahvistamat liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset ( ): Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, vakaat näkymät Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, vakaat näkymät Katsauskauden lopussa yritystodistusrahoitusta ei ollut käytössä ( : 0 euroa ) kuten ei myöskään lyhytaikaisia pankkilainoja ( : 0 euroa). Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat oheisen taulukon mukaiset. Liitetiedoissa esitetyt velat selvityksessä olevista arvopapereista erääntyvät muutaman päivän kuluessa katsauskauden päättymispäivästä.

9 LIITETIEDOT 9 Laina Nimellisarvo milj. euroa Korkosidonnaisuusaika vuosina Jvk ,23 AA+/S&P Yritystodistukset Limiittiluotot Yhteensä 600 0,23 NR Laina Nimellisarvo milj. euroa Korkosidonnaisuusaika vuosina Luottoluokitus Luottoluokitus Jvk ,23 AA+/S&P Jvk ,29 AA+/S&P Yritystodistukset Limiittiluotot Yhteensä 900 0,91 NR Seuraavissa taulukoissa esitetään rahaston rahoitusvelat jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin. Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat maturiteetit (tuhatta euroa) Alle 6 kk 6 12 kk 1 3 vuotta 4 5 vuotta Sopimuksiin perustuvat rahavirrat yhteensä Kirjanpito arvo varat (-) / velat Ostovelat Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) Yhteensä Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat maturiteetit (tuhatta euroa) Alle 6 kk 6 12 kk 1 3 vuotta 4 5 vuotta Sopimuksiin perustuvat rahavirrat yhteensä Kirjanpito arvo varat (-) / velat Ostovelat Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) Yhteensä

10 LIITETIEDOT 10 SUHDANNEPUSKURI Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työllisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri. Puskurin enimmäismäärä on vuonna 2019 seitsemän (vuonna 2018 seitsemän) prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaava vuotuisten menojen määrä. Suhdannepuskurissa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaava menojen määrä. Hallintoneuvoston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaan rahastolla tulee olla likvidejä varoja sijoitettuna alle vuoden mittaisiin rahamarkkinainstrumentteihin vähintään määrä, joka vastaa yhden kuukauden menoja. Tämä rahamäärä on noin 300 miljoonaa euroa. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työllisyysrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, miljoonaa euroa vuonna 2018, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (7,4) ja kerrotaan luvulla 7. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2018 oli miljoonaa euroa. Vuotta 2019 koskeva suhdannepuskurin enimmäismäärä lasketaan tilinpäätöksessä vahvistettujen tietojen perusteella. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT JA LOPPUVUODEN NÄKYMÄT Tilastokeskuksen julkistamien tietojen mukaan työttömyysaste kesäkuussa 2019 on 6,2 prosenttia, jossa on laskua 0,5 prosenttiyksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli vastaavalla ajanhetkellä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysrahasto arvioi elokuussa 2019, että työttömien työnhakijoiden määrän vähentyminen pysähtyy loppuvuoden 2019 aikana. Rahasto arvioi lisäksi, että sen tilivuoden 2019 tulos olisi noin 500 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja että nettovarallisuuden määrä olisi noin miljoonaa euroa. Helsingissä Työllisyysrahasto Hallitus Työllisyysrahaston nettovarallisuus (suhdannepuskuri) oli kertomuskauden lopussa ( : 969) miljoonaa euroa positiivinen. Rahastolla oli pitkä- ja lyhytaikaista lainaa yhteensä 600 ( : 600) miljoonaa euroa.

11 LIITETIEDOT 11 PUOLIVUOSIKATSAUKSEN LASKELMAT Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta Euroa Liite Kerätyt maksut Työttömyysvakuutusmaksut Kerätyt maksut yhteensä Tilitetyt maksut Maksutilitykset Hallintokulut Tilitetyt maksut yhteensä Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta Rahoituskulut NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS

12 LIITETIEDOT 12 Laskelma nettovarallisuudesta Euroa Liite VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Työttömyysvakuutusmaksusaamiset Työttömyysvakuutusmaksujen jaksotukset Muut saamiset Sijoitusomaisuus Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Euroa Liite VELAT Pitkäaikaiset velat Lainat Pitkäaikaiset velat yhteensä 0 0 Lyhytaikaiset velat Lainat Työttömyysvakuutusmaksuvelat Muut velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Nettovarallisuus ja velat yhteensä Varat yhteensä Edellisiltä tilikausilta Koulutusrahaston nettovarallisuus Tilikaudelta NETTOVARALLISUUS

13 LIITETIEDOT 13 Rahavirtalaskelma Euroa Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut Tilitetyt maksut Maksetut korot Varsinaiseen toimintaan käytetyt nettorahavarat Investointien rahavirrat Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulo Aineettomien hyödykkeiden hankinta Sijoitusinstrumenttien ostot Sijoitusinstrumenttien myynnit ja realisoituneet tuotot Muut pitkäaikaiset varat Investoinneista kertyneet nettorahavarat Lainojen nostot ja takaisinmaksut 0 0 Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat 0 0 Rahavarojen nettolisäys / -vähennys Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

14 LIITETIEDOT 14 Puolivuosikatsauksen laatimisperiaatteet ja uudet standardit Työllisyysrahaston puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Puolivuosikatsauksessa on noudatettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin edellisessä vuositilinpäätöksessä, lukuun ottamatta vuonna 2019 voimaan tulleita Työllisyysrahastoa koskevia standardimuutoksia ja -tulkintoja sekä muutosta työttömyysvakuutusmaksujen laskutuksessa. Vuoden 2019 alusta alkaen Työllisyysrahasto laskuttaa työttömyysvakuutusmaksut ennakko- tai toteumaperusteisesti. Vuoteen 2019 asti käytössä oli ennakkoperusteinen malli. Työttömyysvakuutusmaksut laskutetaan tulorekisteriin ilmoitettujen palkkasummien perusteella neljä kertaa vuodessa. Työllisyysrahasto on ottanut käyttöön uuden IFRS 16 -standardin alkaen ja soveltanut käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa. Käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ei ole oikaistu. Muiden standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta puolivuosikatsaukseen. IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi sisältää uudet säännökset koskien vuokrasopimusten käsittelyä. IFRS 16 -standardi vaikuttaa lähinnä Työllisyysrahaston operatiivisten vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn. IFRS 16:n mukaan kaikki vuokrasopimukset esitetään vuokralleottajan taseessa. Vuokralleottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuserän perustuen sen oikeuteen käyttää kyseistä omaisuuserää sekä vuokrasopimusvelan perustuen velvollisuuteen suorittaa vuokramaksuja. Käyttöomaisuuserä poistetaan joko vuokra-ajan kuluessa tai taloudellisen vaikutusajan perusteella, riippuen siitä, kumpi niistä on lyhempi. Vuokrasopimusvelan korkokulu esitetään rahoituskuluissa. Standardi sisältää lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä varten laaditut vapaaehtoiset helpotukset, joita Työllisyysrahasto soveltaa ja näihin liittyvät maksut kirjataan tasaerinä kuluiksi tuloslaskelmaan. IFRS 16 käyttöönoton johdosta Työllisyysrahasto on kirjannut taseeseen uusia varoja ja velkoja toimitilojen ja auton vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset, jotka aikaisemmin määriteltiin rahoitusleasingsopimuksiksi, on määritelty IFRS 16 mukaan käyttöomaisuuserinä ja vastaavana sopimusvelkana alkaen. Työllisyysrahasto on kirjannut uusia käyttöomaisuuseriä ja niihin liittyviä sopimusvelkoja euroa alkaen. Muut vuokravastuut kuin rahoitusleasingvastuut olivat euroa Ero käyttöönottohetken vuokrasopimusvelkojen ja -vastuiden välillä johtuu toimitilojen vuokrasopimuksesta. Johto on arvioinut, että Rahasto on vuokralla nykyisissä toimitiloissa pidempään kuin tilinpäätöshetkellä arvioitiin. Rahaston nykyarvolaskelmissa käyttämä diskonttauskorko oli 1,0 %. Puolivuosikatsauksessa julkistettuja tietoja ei ole tilintarkastettu.

15 LIITETIEDOT 15 LIITETIETOJA 1. Työttömyysvakuutusmaksut Euroa Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Työnantajan vakuutusmaksut Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat Yhteensä Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan vakuutusmaksut Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat Yhteensä Viivästys-, yliaikakorot ja perimiskulutuotot Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot Perimiskulutuotot Yhteensä Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksut Omavastuumaksut Jaksotus Yhteensä

16 LIITETIEDOT 16 Euroa Työsopimuslain (TSL) mukaiset korvaukset TSL:n mukaiset korvaukset ja lomautustuotot Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) Sijaismaksajaosuus TSL Yhteensä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilitys Ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus Edellinen vuoden tasauserä Aikuiskoulutusetuudet Yhteensä Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä

17 LIITETIEDOT 17 LIITETIETOJA 2. Maksutilitykset Euroa Työttömyyskassojen tukimaksut (Työllisyysrahaston maksama) Muu ansiopäiväraha Lisäpäivä-päiväraha Lomautuspäiväraha Vuorottelukorvaus Hallintokulukorvaus Jäsenmaksujen tasaus Edellisen vuoden tasausmaksu Yhteensä Työttömyyskassojen tukimaksut (STM:n maksama) Muu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus Työttömyyspäiväraha/yrittäjät Hallintokulukorvaus Edellisen vuoden tasausmaksu Yhteensä Eläketurvakeskus Edellisen vuoden tasausmaksu Kuluvan tilikauden maksu Yhteensä Valtion Eläkerahasto Edellisen vuoden tasausmaksu Kuluvan tilikauden maksu Yhteensä

18 LIITETIEDOT 18 Euroa Kansaneläkelaitos Edellisen vuoden tasausmaksu Perusturva, korotusosa, työllistymisohjelmalisä Yhteensä Aikuiskoulutusetuudet Edellisen vuoden tasausmaksu Kuluvan tilikauden maksu Stipendit Aikuiskoulutustuet Etuuksien perintäkulut Yhteensä Työ- ja elinkeinoministeriö Edellisen vuoden tasausmaksu Kuluvan tilikauden maksu Yhteensä Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus Jäsenvaltioiden laskutus Rahaston laskutus Yhteensä Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset Hoito- ja valvontakorvaukset Yhteensä Maksutilitykset yhteensä

19 LIITETIEDOT 19 LIITETIETOJA 3. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Euroa Toimitilojen perusparannus Koneet ja kalusto Käyttöoikeusomaisuuserä Yhteensä Hankintameno IFRS 16 -standardin käyttöönotto Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

20 LIITETIEDOT 20 LIITETIETOJA 4. Aineettomat hyödykkeet Euroa Atk-ohjelmat Ohjelmistojen kehittämismenot Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet* Yhteensä Hankintameno Lisäykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo * Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen. Katsauskaudella aktivoidut kehittämismenot koostuvat pääosin työttömyysvakuutusmaksujen perinnän tietojärjestelmän jatkokehityksestä sekä aikuiskoulutusetuuksien tulorekisteriprojektista.

21 LIITETIEDOT 21 LIITETIETOJA 5. Sijoitusomaisuus Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoitusvaroiksi, ja ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu pääasiassa joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen siihen, ovatko markkinat, joilla instrumenteilla käydään kauppaa, toimivat ja ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot markkinoilta objektiivisesti todennettavissa seuraavasti: Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinatietoihin. Alla olevissa taulukoissa on eritelty sijoitusomaisuus rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon hierarkian tasoille jaoteltuina. Tammi kesäkuussa ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä. Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat Pankkijoukkovelkakirjat Yritysjoukkovelkakirjat Rahasto- ja osakesijoitukset Mezzanine-rahastot Talletukset Sijoitustodistukset Kuntatodistukset Yritystodistukset Vaihtoehtoiset sijoitukset Yhteensä Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat Pankkijoukkovelkakirjat Yritysjoukkovelkakirjat Rahasto- ja osakesijoitukset Mezzanine-rahastot Talletukset Sijoitustodistukset Kuntatodistukset Yritystodistukset Vaihtoehtoiset sijoitukset Yhteensä

22 LIITETIEDOT 22 LIITETIETOJA Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset Euroa Realisoitumattomat voitot / tappiot Realisoituneet voitot / tappiot Ostot Myynnit Mezzanine-rahastot Vaihtoehtoiset sijoitukset Yhteensä Euroa Realisoitumattomat voitot / tappiot Realisoituneet voitot / tappiot Ostot Myynnit Mezzanine-rahastot Vaihtoehtoiset sijoitukset Yhteensä

23 LIITETIEDOT 23 LIITETIETOJA 6. Lainat Pitkäaikaiset lainat Euroa Joukkovelkakirjalainat 0 0 Pitkäaikaiset lainat yhteensä 0 0 Aikuiskoulutustuen saajat henkilöä Ammattitutkintostipendin saajat henkilöä Lyhytaikaiset lainat Euroa Joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset lainat yhteensä Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut Maksutilitysten saajatahot 7. Nettovarallisuuslaskelman ulkopuoliset vastuut ja saamiset Milj Euroa Kokonaissitoumus Toteutunut Sijoitussitoumukset yhteensä Yhteensä 1,347 mrd. euroa Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden mukaisesti. Sopimuksilla ei 1000 ole eräpäivää Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Kansaneläkelaitos Työ- ja elinkeinoministeriö Aikuiskoulutusetuudet