Vuosikokousasiakirjat

Transkriptio

1 Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening Vuosikokousasiakirjat KANSANOPISTOYHDISTYS FOLKHÖGSKOLFÖRENING

2 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY VUOSIKOKOUSASIAKIRJAT SISÄLTÖ: ESITYSLISTA... 3 TOIMINTAKERTOMUS 07/ / TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 07/ / TALOUSARVIOESITYS VUODELLE Taitto: Larry Kärkkäinen Kansi: Markku Böök Paino: Picaset Oy Julkaisija: Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening ry 2

3 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY VUOSIKOKOUSASIAKIRJAT SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING ry:n VUOSIKOKOUS HELSINGIN EVANKELISELLA OPISTOLLA E S I T Y S L I S T A 1. Vuosikokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden vaali 2.1. puheenjohtajat 2.2. sihteerit 2.3. pöytäkirjantarkistajat 2.4. ääntenlaskijat 2.5. vaalivaliokunta 3. Vuosikokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 5. Ilmoitusasiat 6. Kertomus yhdistyksen toiminnasta kaudelta 2004/ / Tilinpäätösasiakirjat, yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2005, tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille 8. Yhdistyksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vaali toimikaudelle Yhdistyksen kaksivuotiskauden 2006/ / 6. toimintasuunnitelman vahvistaminen 10. Yhdistyksen puheenjohtajan vuosipalkkion ja hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden, päivärahojen ja matkakorvausten määrääminen vuodeksi Jäsenmaksun määrääminen vuodeksi Yhdistyksen talousarvio vuodeksi Tilintarkastajien vaali vuodeksi Muut hallituksen esittämät asiat 15. Kokouksen päättäminen 3

4 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 07/ / TIIVISTELMÄ 2. YHDISTYKSEN TOIMINNAN STRATEGISET PAINOPISTEET 2.1 Kansanopistojen toimintaedellytysten turvaaminen 2.2 Kansanopistojen toiminnan kehitys 2.3 Kansanopistojen yhtenäisyyden, yhteisten verkostojen, toimintamuotojen ja näkyvyyden vahvistaminen 3. KANSANOPISTOYHDISTYS 3.1 Juhlavuosi; Suomen Kansanopistoyhdistys Jäsenistö, kunniajäsenet, ansiomerkit, muistamiset 3.3 Hallinto; vuosikokous, hallitus, toimikunnat ja työryhmät 3.4 Yhdistyksen talous 3.5 Toimisto ja henkilöstö Liitteet 1. Hallituksen, toimikuntien ja työryhmien kokoonpano Yhdistyksen esittämät lausunnot ja kannanotot 3. Edustukset ja jäsenyydet 4. Kansanopistoyhdistyksen järjestämät tilaisuudet ja yhdistyksen edustajien osallistumiset juhlatilaisuuksiin 5. Tilinpäätöksen asiakirjat 6. Kansanopistoliikkeen strategiatyön keskeiset kysymykset 7. Vapaa sivistystyö numeroina mukaisten kehittämisavustusten myöntö vuosina 2005 ja vuotisjuhlaseminaarin ohjelma 10. Juhlakirjan artikkelit ja kirjoittajat 4

5 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS KAKSIVUOTISKAUDELTA 07/ /2006; TIIVISTELMÄ Nyt päättyvä kertomuskausi on toinen, jolloin Kansanopistoyhdistys on seurannut vuosikokouksen kaksivuotiskaudeksi vahvistamaa toimintasuunnitelmaa. Yhdistyksen hallitus on päättänyt esittää pidettävälle vuosikokoukselle, että tätä käytäntöä jatkettaisiin myös seuraavan kaksivuotiskauden ajan. Yhdistyksen hallitus laatii myös kultakin tilivuodelta lyhyen toimintakertomuksen, joka on liitetty vuosikokoukselle esitettäviin tilinpäätösasiakirjoihin. Yhdistyksen sääntöjä muutettiin vuonna 2003 siten, että yhdistyksessä on nyt vain yhteisöjäseniä. Tämän kertomuskauden aloittanut, Haapavedellä pidetty vuosikokous oli näin yhdistyksen historiassa ensimmäinen, jossa äänioikeutettuja osallistujia olivat enää opistojen ylläpitäjien edustajat. Kaikki kansanopistojen 88 omistajayhteisöä ovat kuuluneet Kansanopistoyhdistykseen yhteisöjäseninä vuoden 2005 loppuun asti. Suomen Nuoriso-opiston Kannatusyhdistys erosi Kansanopistoyhdistyksen jäsenyydestä alkaen. Kertomuskausi on ollut vilkas ja työteliäs. Sekä kansanopistojen että yhdistyksen toimintaan ovat keskeisesti vaikuttaneet Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten, Matti Vanhasen hallitusohjelman ja opetusministeriön kehittämissuunnitelman toimeenpano sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen keskeisesti kuulunut koulutuspalvelujen seutuistaminen. Kaikkiin näihin prosesseihin on liittynyt koulutuksen ohjaus- ja ylläpitäjäjärjestelmien sekä lainsäädännön uudistamista kaikilla kansanopistoja koskevilla koulutusaloilla. Toimintakertomuksen liite 2. kuvaa osaltaan tämän valmistelutyön laajuutta. Sekä vuoden 2004 syksyllä ilmestyneessä Valtiontalouden tarkastusviraston kansanopistojärjestelmän tarkastuskertomuksessa että keväällä 2006 ilmestyneessä Koulutuksen arviointineuvoston Vapaan sivistystyön arviointiraportissa nostettiin esille kysymys vapaan sivistystyön oppilaitosrakenteesta. Tässäkin yhteydessä kansanopistoliike on osaltaan korostanut sekä yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämistä että kansanopistoille ominaisen sisäoppilaitosmuodon vahvistamista. Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening ry täytti vuonna vuotta. Juhlavuoden ohjelmaan kuului mm. juhlaseminaari Eduskunnassa, juhlakirjan ja Kansanopisto-lehden juhlanumeron julkaiseminen, kilpailuja ja pienempiä tilaisuuksia. Juhlavuoden kunniaksi päätettiin kutsua yhdistykseen kahdeksan uutta kunniajäsentä ja perustaa juhlavuoden rahasto, josta tuetaan kansanopistoja koskevaa tutkimustyötä. Juhlavuoden järjestelyt ja eri koulutusaloja koskenut uudistustyö on vaatinut panostusta, josta osaltani haluan kiittää sekä työtovereitani yhdistyksen toimistolla että niitä lukuisia kansanopistojen edustajia, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet yhdistyksen hallintoon sekä eri kehittämishankkeisiin ja muiden asiantuntijaryhmien työhön. Kansanopistokentän yhtenäisyys on työvoitto, joka on ansaittava ja saavutettava yhdessä ja joka vuosi uudelleen. Jyrki Ijäs, pääsihteeri 5

6 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS YHDISTYKSEN TOIMINNAN STRATEGISET PAINOPISTEET Toimintasuunnitelmassa kuvataan yhdistyksen ja kansanopistoliikkeen haasteita kolmen Kansanopistostrategiaan 2000 perustuvan toimintatavoitteen ja velvoitteen kautta. Nämä olivat: 1. Kansanopistojen toimintaedellytysten turvaaminen aikuiskoulutuksen kilpailukykyisenä toimijana 2. Kansanopistojen identiteetin, yhtenäisyyden ja näkyvyyden vahvistaminen 3. Yhteistyön toimintamuotojen vakiinnuttaminen Pieksämäellä pidetty vuosikokous hyväksyi yhdistyksen hallituksen esittämän toimintasuunnitelman täydentämisen kansanopistoliikkeen strategiatyön keskeisillä kysymyksillä (liite 6) ja antoi hallitukselle keskeiseksi tehtäväksi kansanopistotyön sisäisten pelisääntöjen kehittämisen. Tässä toimintakertomuksessa esitetään katsaus siihen, mitkä ovat olleet toimintasuunnitelmakauden keskeisimmät aikuiskoulutuksen ja kansanopistotyön haasteet ja miten ne ja toimintasuunnitelman painopisteet on voitu yhdistyksessä ottaa huomioon. Kertomuksen jäsennys noudattaa pääosiltaan toimintasuunnitelman rakennetta Kansanopistojen toimintaedellytysten turvaaminen Toimintasuunnitelmassa korostetaan erityisesti sitä, että kaikilla kansanopistoilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kansanopistojen tehtäväalueiden kehittämiseen koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti. Tätä periaatetta on erityisesti pyritty noudattamaan kehitettäessä kansanopistojen valtionosuusjärjestelmää ja opintososiaalisia etuuksia sekä valmisteltaessa Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän (PAT) tekemien, eri aikuiskoulutusaloja koskeneiden esitysten toimeenpanoa kansanopistokentällä. Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän uudistamisen ensi vaiheessa haluttiin korostaa kansanopistojen sisäoppilaitostehtävää ja turvata erityisesti vammaisten opiskelijoiden koulutuspalvelut. Samalla saatiin vahvistettua kansanopistotyön yksikköhinnan perustaa. Kansanopistot turvasivat asemansa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjinä ns. AAVE -lakien hyväksymisen myötä ja niin, että tämän koulutuksen volyymi lähes kaksinkertaistui kertomuskaudella. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa peräänkuulutettiin kansanopistojen ja niiden järjestämän monialaisen koulutuksen asemointia koulutusjärjestelmäämme. Kertomuskaudella valmistuneissa, opetusministeriön asettamien työryhmien raporteissa tätä kansanopistojen osaamisen tunnistavaa asemointia on tapahtunut ammatillisen lisäkoulutuksen lisäksi myös ns. nivelvaiheen koulutusta, avoimen yliopiston koulutustehtävää ja aikuisten opintoseteleitä koskevissa esityksissä. Opetusministeriön vuosien kehittämissuunnitelman (KESU) ja hallituksen muiden sivistyspoliittisten tavoitteiden sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimeenpano on koskettanut monin tavoin kansanopistojen toimintaa. Vapaan sivistystyön lainuudistuksen ripeä valmistelu, ammatillisen lisäkoulutuksen perusteiden uudistamisen pitkä prosessi, ammatilliseen koulutukseen ja sen rahoitukseen ja mitoitukseen liittyvät muut muutokset, opintososiaalisten uudistusten valmistelu ja esimerkiksi maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen on vaatinut yhdistyksen hallinnon ja toimiston työpanosta ja huomiota. Yhdistys on tehnyt näihin kysymyksiin liittyviä selvityksiä, käsitellyt niitä kansanopistoliikkeen eri tilaisuuksissa, antanut useita lausuntoja ja kannanottoja ja osallistunut viranomaisten asettamien työryhmien työskentelyyn kuluneena toimintakautena jopa vilkkaammin kuin aiempina vuosina. Yhdistys on pitänyt opintososiaalisten kysymysten ratkaisua olennaisen tärkeänä vapaan sivistystyön toimintaedellytysten turvaamiseksi ja tehnyt useita tätä koskevia lausuntoja ja esityksiä. Tärkeä askel 2. asteen opintotuen kehittämiseksi oli Eduskunnan hyväksymä kansanopisto-opiskelijoiden kiinteän asumislisän tasokorotus. Aikuisopiskelijoiden kannalta erittäin tärkeä avaus on ollut opintosetelikokeilun ulottaminen vapaan sivistystyön pitkäkestoisiin opintoihin. 2.2 Kansanopistojen toiminnan kehitys Suomessa toimi kertomuskauden lopulla yhteensä 90 kansanopistoa. Kaikkiaan kansanopistoissa on työskennelty sekä vapaan sivistystyön lain, perusopetuslain, lukiolain, ammatillisen koulutuksen lain ja ammatillisen aikuiskoulutuslain sekä niitä koskevien asetusten säätämissä puitteissa. Keskeistä opistojen ja yhdistyksen toiminnalle on ollut näiden uusien lakien vaikutusten seuranta opetustyössä ja opistotaloudessa. Kansanopisto-opiskelijat Opetusministeriö on uudistanut yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestöjen ja Tilastokeskuksen kanssa aikuiskoulutusta koskevan tilastotiedon keruun. Vapaata sivistystyötä koskevat uudistetut tilastotiedot ovat olleet ensimmäistä kertaa käytettävissä Niiden mukaan kansanopistoissa oli vuonna 2004 kaikkiaan opiskelijaa, heistä naisia oli 61,7% ja miehiä 38,3%. Kansanopisto-opiskelijoiden ikärakenne oli monipuolinen (ks. liite 7): alle 19-vuotiaita opiskelijoista oli 18,8%, vastaavasti 60 vuotta täyttäneitä oli 12,7%. Tilastokeskus keräsi myös uuden koulutusalaluokituksen mukaiset opetustuntitiedot. Kansanopistojen opetustarjonta oli monialaista ja hajonta varsin tasainen: teologia, musiikki ja kuvataide sekä kädentaidot ja viestintä ovat suosituimpia, kukin 7-9% osuudella. Yhdistyksen syksyllä 2004 tekemän kyselyn mukaan opistojen pitkäkestoisessa koulutuksessa, vapaan sivistystyön linjoilla ja tutkintotavoitteisessa yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloitti lukuvuotensa yhteensä opiskelijaa, heistä suomenkielisissä opistoissa ja ruotsinkielisissä opistoissa (edellisen lukuvuoden alussa em. linjojen opiskelijoita oli yhteensä 9.860, lukuvuoden 2002/ ja lukuvuoden 2001/01 alussa 8.850). Opiskelijamäärän kasvu aiheutuu ensisijaisesti 2. asteen ammatillisen koulutuksen muuttumisesta kolmivuotiseksi sekä ammatillisen lisäkoulutuksen osuuden kasvusta. Vapaan sivistystyön linjojen opiskelijamäärän viime vuosina jatkunut kasvu näyttäisi nyt pysähtyneen ja jopa kääntyneen laskuun. 6

7 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS Suoritteet ja rahoitus Opetusviranomaiset keräävät tiedot opiskelijasuoritteista (opiskelijaviikot/-vuodet) opetusaloittain. Kuvassa 1. esitetään opetusministeriön vuonna myöntämän valtionosuuden alaisen koulutuksen jakautuma kansanopistoissa opiskelijaviikoiksi muutettuna vuosina 2004 ja 2005 (ks. alla). Kansanopistojen vapaan sivistystyön keskimääräinen laskennallinen yksikköhinta (per. opiskelijaviikko) on kertomuskauden alussa hieman laskenut vuoden ,49 eurosta 248,19 euroon vuonna Valtionosuuden perustana olleiden opiskelijaviikkojen määrä on samalla jonkin verran kasvanut viikosta vuonna viikkoon vuonna Kansanopistojen käyttömääräraha kasvoi indeksitarkistuksen verran vuoden ,13 milj. eurosta vuonna ,63 milj. euroon. Vuoden 2006 käyttömäärärahaa pienensi raportoitujen kustannusten lasku, vammaiskoulutuksen yksikköhinnan uuden porrastuksen vuoksi momentille lisättiin euroa, näin loppusummaksi tuli 46,85 milj. euroa. Eduskunta hyväksyi vuoden 2005 lopulla vapaan sivistystyön uuden rahoituslain, jonka perusteella kansanopistojen, joiden koulutustehtävänä on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus (= erityiskansanopistot), valtionosuuden määrä nostettiin 57 prosentista 70 prosenttiin. Vammaisille tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan edelleen 75 prosenttia ja muissa kansanopistoissa aiemman 20 prosentin sijasta 25 prosenttia. Kansanopistojen sisäoppilaitosmuotoisuutta vahvistettiin siten, että aiempi opiskelijaviikkovähennykseen perustunut eksternaattivähennys korvattiin opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävällä 20 prosentin suuruisella vähennyksellä. Kuva 1a Vuoden 2004 vahvistettu vos -opiskelijaviikkojen toteuma koulutusaloittain OPISKELIJAVIIKOT % vapaa sivistystyö peruskoulu % 6 % 64 % lukio ammatillinen Kuva 1b Vuoden 2005 vahvistettu vos -opiskelijaviikkojen toteuma koulutusaloittain OPISKELIJAVIIKOT % Vapaa sivistystyö Peruskouluopetus % 6 % 63 % Lukio-opetus Ammatillinen koulutu

8 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS Taulukko 1. Valtionosuuden pohjana olevan laskennallisen yksikköhinnan kehitys vuosina (vapaa sivistystyö), kansanopiston saaman valtionosuuden määrä opiskelijaviikkoa kohden on tästä 57%. vuosi hinta ilman mk 1 521, , , ,00 porrastusta 255,81 261,20 269,27 240,00 porrastus 20 % mk 1 825, , , ,00 306,97 313,44 323,12 288,01 porrastus 75 % mk 2 662, , , ,00 447,67 457,09 471,22 420,01 opiskelijaviikot , , , ,00 vuosi hinta ilman mk 1 447, , , ,67 porrastusta 243,47 243,95 248,49 248,19 porrastus 20 % mk 1 737, , , ,82 292,16 292,74 298,19 297,83 porrastus 75 % mk 2 533, , , ,41 426,07 426,91 434,86 434,33 opiskelijaviikot , , , ,00 1 Vuodesta 1999 alkaen on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen ja perus- sekä lukio-opetuksen rahoituslakien mukainen valtionosuus jaettu ja tilastoitu erikseen, vos -koulutusten yhteinen opiskelijaviikkomäärä oli v noin Vapaan sivistystyön uuden rahoituslain mukaiset, vuodelle 2006 vahvistetut yksikköhinnat ovat seuraavanlaiset: brutto kerroin netto internaattiviikko ilman porrastusta 254,19 x0,57% 144,88 eksternaattiviikko (- 20%) 203,35 x0,57% 115,90 lyhytkurssiviikko (internaatti), +20% porrastus 305,03 x0,57% 173,85 vammaiskoulutus (internaatti) +25% porrastus 317,74 x0,57% 181,11 erityisopiston vammaiskoulutus (internaatti) +75% 444,83 x0,70% 311,38 Muut avustukset ja kehittämismäärärahat Valtion vuoden 2005 talousarviossa kansanopistojen käyttömäärärahasta osoitettiin valtionavustuksiin 1,8 miljoonaa euroa, näistä euroa oli varattu ylimääräisiin avustuksiin, kehittämisavustuksiin ja loput eli euroa tietoyhteiskunta-avustuksiin. Joulukuussa 2004 allekirjoitetun suuntaviivaopintojen ohjaussopimuksen mukaan kehittämisavustuksista kohdennettiin pääosa sovittujen painoalueiden kehittämiseen (ks. liite 7). Vuoden 2006 talousarviossa avustusten osuutta lisättiin eurolla, pääosa lisäyksestä on ollut tarkoitus käyttää opintosetelikokeiluun. Investointeihin varattuja määrärahoja on saatu kertomuskaudella jonkin verran lisättyä, vaikka ne edelleen ovat kansanopistojen lakisääteisen sisäoppilaitostehtävän hoitamisen kannalta selvästi riittämättömät Kansanopistojen identiteetin, yhtenäisyyden ja näkyvyyden vahvistaminen Kansanopistojen henkilöstön osaamisen kehittäminen ja verkostoitumisen tukeminen Kansanopistot ja niiden henkilökunta ovat osallistuneet laajasti erilaisiin koulutus-, kehittämis- ja projektihankkeisiin. Opistoverkostojen omat kehittämishankkeet ja koulutustilaisuudet vahvistavat osaltaan kansanopistojen alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä. Yhdistys on hakenut ja saanut lähinnä opetusministeriöltä valtionavustuksia eri kehittämis- ja koulutushankkeiden toteuttamiseen. Hankkeisiin saatu projektirahoitus on vastannut suuruudeltaan yhdistyksen varsinaista toiminta-avustusta. Kertomuskauden aikana jatkettiin Kansanopistojohtamisen koulutusohjelmaan (KOJOKO) kuulunutta opistojohdon mentorointia sekä käynnistettiin KOJOKO 2 ohjelman suunnittelu saadun arviointitiedon perusteella. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä Opetusalan Työnantajaliiton kanssa kansanopistojen henkilöstöasioihin paneutunut koulutustilaisuus. Vapaan sivistystyön ns. suuntaviivaopintojen kehittämistä ja ohjausjärjestelmää koskeva sopimus allekirjoitettiin opetusministeriössä vuoden 2004 lopulla. Kansanopistojen osalta oli suuntaviivakoulutusta valmisteltu Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän (PAT) toimenpideehdotusten perusteella kolmessa yhdistyksen hallituksen asettamassa työryhmässä: - maahanmuuttajakoulutus - opinnollinen kuntoutus - yleissivistävä koulutus Työryhmien tehtävänä oli tuottaa kuvauksia suuntaviivaopintojen toteuttamisen pohjaksi koko kansanopistokentän käyttöön. Yhdistys on kertomuskauden aikana seurannut ja tukenut opistojen näihin painopistealueisiin liittyviä kehittämishankkeita ja -verkostoja ja levittänyt niistä saatuja kokemuksia. Kansanopistojen PAT -ehdotuksia valmisteleva työskentely ja verkostoituminen näkyivät myös 14 hankehakemuksissa; suuntaviivakoulutuksen kehittämistä koskevia hakemuksia (ks. liite 7) 8

9 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS tehtiin alkuvuodesta (kaikkiaan 86 hakemusta) ja vuoden 2006 alussa 46 (yhteensä 65 hakemusta). Syksyllä 2005 käynnistettiin PAT2 vaiheena kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan liittyvä laaja selvitysja kehittämishanke KANSA. Suuntaviivaopintoihin ja sisäoppilaitostyön kehittämiseen liittyen käynnistettiin myös oppimisvaikeuksiin, opinnolliseen kuntoutukseen ja oppilashuoltoon liittyvän henkilöstökoulutuksen suunnittelu. Kesällä 2005 yhdistys järjesti opistojen internaattityötä käsitelleen seminaarin internaattitoiminnasta vastaaville. Osana kansanopistojen pitkäkestoisten opintojen opitun tunnustamiseen liittynyttä kehittämistyötä ja kansanopistojen pitkien linjojen koulutustarjonnan seurantaa on yhdistys laatinut selvityksiä pitkien linjojen tuottamista valmiuksista. Kesällä 2005 järjestettiin yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa tapaaminen kasvatusalan linjoista vastaaville. Avoimen yliopiston foorumin kanssa on aloitettu kansanopistojen avoimen yliopisto-opetuksen pedagoginen kehitystyö. Kertomuskauden aikana on paneuduttu laajasti kansanopistojen yleissivistävään opetukseen ja sen kehittämiseen. Kansanopistoyhdistys keräsi mm. opetusministeriön nivelvaiheen opintoja käsitellyttä työryhmää varten tietoja opistojen koulutuksesta ja esitteli ko. koulutusta koskevia muistioita ja selvityksiä opetusministeri Haataiselle ja eri eduskuntaryhmille sekä opetushallinnon edustajille. Yhdistyksen hallituksen asettaman kansanopistojen ammatillisen koulutuksen työryhmän kautta on pyritty vahvistamaa ammatillista koulutusta järjestävien opistojen verkostoa. Työryhmä on järjestänyt kansanopistojen ammatillista koulutusta käsitteleviä seminaareja ja teettänyt ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja sen edellytyksiä koskevia selvityksiä. Kansanopistojen monialaisen koulutuksen ja opistokampuksen (opistojen oppimisympäristön) merkitystä on korostettu sekä opistojohdon koulutustilaisuuksissa että yhdistyksen lausunnoissa. Opetusministeriö on edellyttänyt vapaan sivistystyön työmuodoilta kestävän kehityksen toimenpideohjelmien laatimista. Kansanopistojen kestävän kehityksen työryhmä tuotti kertomuskauden aikana kestävän kehityksen erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja esittelevän Kestävyyttä etsimässä avaimia ja ankkureita kansanopistojen kestävän kehityksen koulutukseen -kirjan, joka toimitettiin jokaiseen opistoon. Lisäksi yhdistys on osallistunut vapaan sivistystyön yhteiseen kestävän kehityksen edistämistyöhön mm. yhteisten seminaarien järjestämiseen. Myös kansanopistojen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön on kiinnitetty huomiota. Opistoja on pyritty tukemaan tietostrategioiden laatimisessa ja verkon hyödyntämisessä opetuksessa. Tätä varten järjestettiin kertomuskauden aikana kaksi Opetushallituksen rahoittamaa OPE.FI koulutusta, joista ensimmäinen keskittyi tietostrategian laatimiseen kansanopistossa ja toinen oppimiskulttuurin muuttumiseen sekä verkon hyödyntämiseen kansanopistojen opetuksessa. Osana Kansanopistoyhdistyksen kotisivujen uudistamistyötä on kehitetty opistojen käyttöön hankepankkia, jonka tehtävänä on saada yhteisten kehittämishankkeiden ja verkostojen tuottama materiaali laajemmin kansanopistokentän käyttöön. Opetusministeriön tukemaan Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys ohjelman (VSOP) mukaiseen koulutukseen osallistui kertomuskaudella 88 kansanopistojen työntekijää. Yhdistyksen ja opistojen edustajat osallistuivat VSOP -ohjelman kehittämistyöhön myös eri ohjausja työryhmissä. Kansanopistoyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa (liite 4) oli kertomuskaudella noin osallistujaa yli 80 kansanopistosta. Näkyvyyden ja tunnettuuden vahvistaminen Kansanopistoyhdistyksen tiedotustoiminnan ulkoisena tehtävänä on kansanopistotyön tunnetuksi tekeminen ja opistojen näkyvyyden parantaminen ulkoisessa toimintaympäristössä. Tiedotustoiminnan sisäisenä tehtävänä on auttaa opistoja niiden oman tehtävän toteuttamisessa, helpottaa opistojen keskinäistä verkottumista sekä antaa työkaluja opistojen omaan tiedotustoimintaan. Kansanopisto Folkhögskolan -lehti Kansanopisto Folkhögskolan -lehti on toiminut kansanopistokentän yhdyssiteenä, tiedonvälittäjänä ja identiteetin vahvistajana. Lehti on välittänyt myös tietoa ja käsitystä kansanopistoista ja niiden toiminnasta ulkoisille sidosryhmille. Kansanopisto Folkhögskolan -lehdestä on ilmestynyt kertomuskauden aikana viisi numeroa kalenterivuodessa. Jokaisella numerolla on ollut oma teemansa. Painettu lehti on ilmestynyt pdf-versiona kotisivuilla, jonne se on myös sähköisesti arkistoitu. Lehdestä on tehty sidottu vuosikerta, joka on toimitettu opistojen kirjastoille. Kansanopisto Folkhögskolan -lehden toimituksesta vastannut toimitusneuvosto on kokoontunut kertomuskauden aikana kymmenen kertaa. Toimitusneuvosto (liite 1) on myös ideoinut yhdistyksen muuta tiedotustoimintaa. Lehden painosmäärä on ollut kappaletta ja tilausmäärä noin kappaletta. Lehteä on jaettu lisäksi vaihto- ja ilmaisjakeluna viranomaisille ja muille yhteistyötahoille sekä tiedotusvälineille noin 200 kappaletta. Kansanopisto - Folkhögskolan -lehden teemat vuosikokousten välisenä aikana: syksy /2004 Kansanopisto työpaikkana 5/2004 Projektit vuosi /2005 Tasa-arvo 2/2005 Nuoriso ja koulutusvalinnat 9

10 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS /2005 Kulttuuri ja taide 4/2005 Suomen Kansanopistoyhdistyksen 100-vuotisjuhlavuoden juhlalehti 5/2005 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta kevät /2005 Demokratia, kansalaisuus 2/2006 Kansainvälisyys, maahanmuuttajat 3/2006 Seniorit Verkkoympäristö ja tietopalvelut Yhdistyksen verkkosivut on jaettu kolmeen pääosaan: Kansanopistojen opiskelutarjonnasta kiinnostuneille tarkoitetut sivut, kansanopistoissa työskenteleville tarkoitetut sivut sekä Kansanopisto-lehden verkkoversio. Kertomuskauden aikana on aloitettu yhdistyksen verkkosivujen uudistustyö. Yhdistyksen tietokantajärjestelmä on toiminut työkaluna kerättäessä opistojen tietoja kotisivujen hakukoneita ja eri julkaisuja varten. Tietokantaa on myös muokattu palvelemaan paremmin yhdistyksen tiedonkeruun tarpeita. Opetushallitus ylläpitää OPTI-tietokantaa ja siihen perustuvaa Koulutusnettiä. Yhteyttä Opetushallitukseen on ylläpidetty säännöllisesti ja näin lisätty muun muassa OPTI-tietokannan päivitykseen liittyvää tiedotusta opistoille. Yhteistyö opetusviranomaisten kanssa on parantanut kansanopistojen tarjonnan näkyvyyttä verkossa. Opintoluotsi-hankkeen kehittämiseen on osallistuttu eri tavoin. Lisäksi yhdistys on osallistunut Kansanvalistusseuran ja Kansalais- ja työväenopistojen liiton ylläpitämän verkkofoorumin toimintaan. Kansanopistoyhdistys osallistui syksyllä 2005 Lasipalatsin Kohtaamispaikan Koulutusteemaviikolle. Viikon teemana oli verkko-opiskelu, ja mukana oli myös kansanopistoja esittelemässä toimintaansa. Julkaisut Kansanopistoyhdistyksen julkaisujen graafi sta ulkoasua on kertomuskauden aikana uusittu ja yhdenmukaistettu. 100-vuotisjuhlalogo esiintyi ensimmäisen kerran Linjat -esitteen kannessa. Kansanopistojen linjat Folkhögskolornas linjer esitteen painos oli kappaletta. Seuraavan lukuvuoden esitteen kokoa muutettiin ja sekä ulkoasua että sisältöä kehitettiin. Esitteen nimi muutettiin kuvaamaan paremmin opistojen monimuotoista pitkäkestoista tarjontaa: Opiskele kansanopistossa, opinnot , Folkhögskolestudier Esitettä on jaettu muun muassa työvoimahallintoon, KELAan, opinto-ohjaajille, nuoriso- ja aikuisasteen oppilaitoksiin, kirjastoihin, tiedotusvälineille sekä nuoriso- ja harrastustoiminnan keskuksiin. Esite on julkaistu myös pdf-tiedostona yhdistyksen kotisivuilla. Kansanopistojen kurssitiedot julkaistiin verkkoversioina, joita on päivitetty. Kertomuskauden aikana on julkaistu kaksi kertaa Kansanopistojen osoite- ja henkilöstöhakemistoa, jonka painos on ollut kappaletta. Hakemistoa on myyty opistojen lisäksi ulkopuolisille tahoille sekä jaettu yhteistyökumppaneille. Juhlavuoden tarpeisiiin tuotettiin uusi kurssikansio. Kansio toimii myös yhdistyksen toiminnasta kertovana aineistona. Kansanopistoyhdistys on tiedottanut ajankohtaisasioista opistokentälle sekä erilaisissa kirjeissä (74 kpl) että kotisivuilla. Muu tiedotustoiminta Kansanopistopäivien yhteydessä on järjestetty tiedotustilaisuudet. Tiedotusvälineille on toimitettu tiedotteita linjaesitteen ilmestymisestä, kursseista ja muista ajankohtaisista asioista. Kansanopisto-lehden toimitusneuvoston kokouksissa on vieraillut tiedottamisen kannalta tärkeitten sidosryhmien, kuten opinto-ohjaajat, Opintoluotsi ja työvoimahallinnon koulutustietopalvelun, edustajia. Kansanopistojen kansainvälinen toimintaympäristö Pohjoismainen yhteistyö Kansanopistoyhdistyksellä on ollut uudistuneen pohjoismaisen aikuiskoulutusyhteistyön tiedotusvastuu vuoden 2005 keväästä lähtien. Yhdistyksen verkkotiedottaja vastasi Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkoston NVL: n (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande) kotisivujen päivityksestä ja kokosi NVL:n sähköisen uutiskirjeen sekä vastasi Dialog- Web-verkkolehden taitosta. Yhdistys vastasi painetun Dialog-lehden julkaisemisesta jo alkuvuodesta Pohjoismainen aikuiskoulutusalan julkaisu Dialog sisältää valikoiman vuoden aikana lehden verkkoversiossa julkaistuja artikkeleita. Lehden painosmäärä oli kpl. Kansanopistoyhdistys on toiminut Pohjoismaisen Kansanopistoneuvoston (NFR - Nordiska folkhögskolerådet) puheenjohtajamaana elokuussa 2005 alkaneen kaksivuotiskauden ajan: NFR:n puheenjohtajana toimii Kansanopistoyhdistyksen 1. varapuheenjohtaja rehtori Henrik von Pfaler ja sihteerinä yhdistyksen pääsihteeri. NFR:n puheenjohtajamaan laatimassa toimintastrategiassa on korostettu aktiivisen, erityisesti globaalin kansalaisuuden sekä kansansivistystyön yhteispohjoismaisen demokratia-tradition merkitystä. Puheenjohtajamaana yhdistys vastasi NFR:n yhteisten hankkeiden ja tilaisuuksien valmistelusta. 10

11 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS Yhdistys on saanut sekä NVL:n tiedotustehtävän että NFR:n puheenjohtajuuden hoitamisesta erilliset korvaukset, jotka ovat lisänneet projektitoiminnan tuottoja vuonna 2005 noin 50%. Muu kansainvälinen yhteistyö Kansanopistoyhdistys on ollut edustettuna European Association for the Education of Adults -järjestössä VSY:n ja Pohjoismaisen kansanopistoneuvoston kautta. International Council for Adult Education -järjestön jäsen yhdistys on ollut Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön kautta. Kestävän kehityksen ja monikulttuurisen oppimisen teemat ovat olleet keskeisesti esillä myös yhdistyksen kansainvälisessä toiminnassa. Pohjoismainen kansanopistoneuvosto järjesti syksyllä 2004 Tansaniassa konferenssin The Right To Knowledge and Development Liberal Education In A Global Context. Kansanopistoyhdistys vastasi konferenssin raportin julkaisemisesta. Yhdistys on osallistunut edelleen 14 muun maan Grundtvig1 projektiin NILE - Network - Intercultural Learning in Europe. Yhdistyksen koordinoima pohjoismainen verkostoituminen ja Saksan kansanopistoyhdistyksen (IIZ/DVV) koordinoima NILE projekti ovat osaltaan täydentäneet toisiaan. Kansanopisto Folkhögskolan -lehti on ollut mukana saksalaisen Akademie Klausenhofi n koordinoimassa, syksyllä 2005 alkaneessa kaksivuotisessa InfoNet -projektissa. Projekti on Grundtvig 4 verkostohankkeena toteutettava eurooppalaisten aikuiskasvatusalan lehtien ja julkaisujen yhteistyöfoorumi. Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening ry täytti vuonna vuotta. Esitys yhdistyksen perustamisesta tehtiin vuoden 1905 kansanopistokokouksessa syyskuuta Länsi-Uudenmaan kansanopistossa Vihdissä. Juhlavuoden ohjelmaan kuului mm. juhlaseminaari Sivistyksen kansanvaltainen perusta Folkbildningens demokratiska grund Eduskunnassa (ohjelma liitteenä 9), juhlakirjan ja Kansanopisto-lehden juhlanumeron julkaiseminen (juhlakirjan sisältö liitteessä 10), kilpailuja ja pienempiä tilaisuuksia. Juhlavuoden kunniaksi päätettiin kutsua yhdistykseen kahdeksan uutta kunniajäsentä ja perustaa juhlavuoden rahasto, josta tuetaan kansanopistoja koskevaa tutkimustyötä. 3.2 Jäsenistö, kunniajäsenet, ansiomerkit, muistamiset Kaikki kansanopistojen 87 omistajayhteisöä ovat kuuluneet Kansanopistoyhdistykseen yhteisöjäseninä vuoden 2005 loppuun asti. Suomen Nuoriso-opiston Kannatusyhdistys erosi Kansanopistoyhdistyksen jäsenyydestä alkaen. Pieksämäellä pidetty vuosikokous päätti kutsua yhdistyksen uusiksi kunniajäseniksi seuraavat, kansanopistotyössä erityisen ansioituneet henkilöt: Fagerlund, Sten-Erik rehtori Kauppinen, Liisa toiminnanjohtaja Laatikainen, Erkki päätoimittaja Lehtinen, Veli yhteiskuntatieteiden maisteri Lipasti, Esa opetusneuvos Määttälä, Viljo S maakuntaneuvos Pulkkinen, Heikki opetusneuvos Tuomisto, Jukka professori Yhdistyksen muina, aiemmin kutsuttuina kunniajäseninä olivat kertomuskauden päättyessä: Kiuru, Sakari pääjohtaja Launonen, Eva rehtori Pietikäinen, Margareta rehtori Rautavirta, Eero rehtori Tiensuu, Kyllikki dosentti Tuomi-Nikula, Liisa apulaisrehtori Yhdistyksen hallitus myönsi opistojen ylläpitäjien hakemuksesta kertomuskauden aikana 23 kunniamerkkiä ansiokkaasta toiminnasta kansanopistotyön hyväksi sekä 45 kultaista ansiomerkkiä ja 72 hopeista ansiomerkkiä vähintään 30 vuotta ja vastaavasti 20 vuotta ansiokasta kansanopistotyötä tehneelle henkilöstölle. Syksyllä 2005 otettiin juhlavuoden kunniaksi käyttöön myös pienoismerkit, joita on toimitettu kunnia- ja ansiomerkkien saajille jo yhteensä 80 kpl. 3. SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS 3.1 Yhdistyksen juhlavuosi 11 Yhdistys jakoi jäsenilleen kertomuskauden aikana opinto- ja matka-apurahoja yhteensä euroa. Apurahoja sai kaikkiaan 45 kansanopistojen työntekijää. Yhdistyksen edustajat esittivät tervehdyksiä ja osallistuivat kansanopistoliikkeen juhlatilaisuuksiin kertomuskauden aikana kaikkiaan 11 kansanopistossa (liite 3).

12 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS Hallinto; vuosikokous, hallitus, toimikunnat ja työryhmät Haapaveden opistolla pidetty vuosikokous oli yhdistyksen historiassa ensimmäinen, jossa äänioikeutettuja osallistujia olivat enää opistojen ylläpitäjien edustajat. 23 jäsenjärjestöä oli valtuuttanut kokoukseen kaikkiaan 50 edustajaa. Pieksämäellä Sisälähetysseuran oppilaitoksessa 9.8. pidettyyn vuosikokoukseen osallistui 22 jäsenjärjestön valtuuttamana kaikkiaa 52 edustajaa. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on toiminut rehtori Ville Marjomäki. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana on vuoden 2004 loppuun ollut rehtori Sten Westerholm ja vuoden 2005 alusta alkaen rehtori Henrik von Pfaler, toisena varapuheenjohtajana on koko kertomuskauden ajan ollut rehtori Kaisa Lindström. Hallituksen ja sen työvaliokunnan kokouksiin ovat osallistuneet puhevaltaisina yhdistyksen vastuulliset toimihenkilöt sekä Kansanopistolehden päätoimittaja Hannu Salvi. Hallitus kokoontui kertomuskauden aikana 15 kertaa. Hallituksen kaikki jäsenet ja osallistumiskerrat hallituksen kokouksiin on mainittu liitteessä 1., samoin työvaliokunnan ja työryhmien kokoonpanot. Kertomuskauden aikana erilaisia, hallituksen asettamia työryhmiä oli toiminnassa kaikkiaan yksitoista (11), niiden työhön osallistui kansanopistotyön asiantuntijoita kaikkiaan 30 eri opistosta. Lisäksi kansanopistoliikkeen edustajia on mukana viranomaisten ja yhteistyötahojen asettamissa työryhmissä sekä jäsenyysjärjestöjen hallinnossa ja asiantuntijaelimissä (liite 3, edustukset). Kertomuskaudella ovat toimineet seuraavat työryhmät (kaikki jäsenet liitteessä 1): - Ammatillisen koulutuksen työryhmä, puheenjohtajana rehtori Antero Saarivirta - Juhlakirja suunnitteluryhmä, puheenjohtajana rehtori Ville Marjomäki - KANSA ohjausryhmä - Kansanopisto lehden toimitusneuvosto puheenjohtajana rehtori Hannu Salvi - Kestävän kehitys projektin suunnitteluryhmä, puheenjohtajana rehtori Kaisa Lindström - KOJOKO koulutuksen koordinaatioryhmä, puheenjohtajana rehtori Ville Marjomäki - Maahanmuuttajakoulutus (PAT ryhmä), puheenjohtajana rehtori Paula Kuusipalo - OPIKU suunnitteluryhmä - Opinnollinen kuntoutus (PAT ryhmä), puheenjohtajana apulaisrehtori Reetta Kettunen - Taloustyöryhmä, puheenjohtajana talouspäällikkö Jorma Kallio - Yleissivistävä koulutus (PAT ryhmä), puheenjohtajana rehtori Pentti Rantanen Yhdistyksen kirjanpitoa on hoitanut Kansallispalvelu Oy. Toiminnasta aiheutuneet kulut on katettu saaduilla yleisja hankeavustuksilla, jäsenmaksuilla sekä palvelusten myynnillä. Talousarvion ja tilikauden tuloksen vastaavuus on ollut hyvä. Tilivuoden 2004 tulos oli 7.699,72 euroa alijäämäinen ja vuoden 2005 tulos ,68 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelma ja tase on liitetty tähän toimintakertomukseen hallituksen hyväksymässä muodossa (liite 5). Numerotietoja täydentää tilintarkastajien kertomus. Tilintarkastajina olivat ekonomi Asko Vuorenalusta, KHT ja talousjohtaja Voitto Takala sekä varalla talouspäällikkö Ilkka Marjanen, HTM ja hallintopäällikkö Seppo Vettenranta. Vuoden 2004 ja 2005 tilit tarkastivat Asko Vuorenalusta ja Voitto Takala. 3.5 Toimisto ja henkilöstö Kansanopistoyhdistyksen toimisto pyrkii kehittämään erityisesti sellaisia toiminnallisia ja organisatorisia valmiuksia, jotka edistäisivät opistoliikkeen keskinäistä yhteistyötä. Yhdistyksen toimiston kuudesta toimihenkilöstä oli kertomuskauden lopussa neljä (palvelusihteeri, pääsihteeri, suunnittelija ja tiedottaja) vakinaisessa työsuhteessa ja kaksi (projektisuunnittelija ja verkkotiedottaja) määräaikaisessa työsuhteessa. Yhdistyksen palveluksessa ovat kertomuskaudella työskennelleet: palvelusihteerinä Marja-Leena Evinen pääsihteerinä Jyrki Ijäs projektisuunnittelijana Anna Kirstinä ( alkaen) suunnittelijana Tytti Liinakoski (vanhempainlomalla alkaen) tiedottajana Sari Virtanen verkkotiedottajana Larry Kärkkäinen Yhdistyksen toimisto on sijainnut Svenska folkskolans vänner rf:n omistamassa kiinteistössä os. Annankatu 12. Toimiston siivouksesta on vastannut Rainer Roos. 3.4 Yhdistyksen talous, tilintarkastajat 12

13 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET Liite 1 HALLITUKSEN, TOIMIKUNTIEN JA TYÖRYHMIEN KOKOONPANO HALLITUS (15 kokousta) Puheenjohtaja: Ville Marjomäki (15) rehtori, Lahden kansanopisto (- 2006) Jäsenet: Helena Ahonen (4) rehtori, Sisälähetysseuran oppilaitos ( ) Martti Antola (7) rehtori, Turun kristillinen opisto (- 2006) Paula Ilén (10) rehtori, Eurajoen kristillinen opisto ( ) Maarit Jakobsson (5) rehtori, Jyväskylän kristillinen opisto (- 2005) Jorma Kallio (13) talouspäällikkö, Lapuan kristillinen opisto (- 2008) Hannes Kemppainen (4) maakuntajohtaja, Kainuun Opiston edustaja (- 2004) Olli Laurila (8) rehtori, Kymenlaakson Opisto (- 2006) Kaisa Lindström (12) rehtori, Otavan Opisto (- 2006) Eero Lonkila (9) rehtori, Haapaveden Opisto ( ) Jaakko Masonen (11) rehtori, Oriveden Opisto (- 2007) Martin Näse (11) kurssekreterare, Kronoby folkhögskola (- 2008) Aki Ojakangas (6) rehtori, Metallityöväen Murikka-opisto (- 2005) Henrik von Pfaler (11) rektor, Cityfolkhögskolan ( ) Marjaana Reuhkala (2) rehtori, Loimaan ev. kansanopisto (- 2004) Veikko Räntilä (6) rehtori, Raseborg-opisto ( ) Arja Sahlberg (15) opettaja, Alkio-opisto (- 2006) Sten Westerholm (1) rektor, Svenska Folkhögskolan i Estland (- 2004) Hannu Salvi (8) rehtori, Keski-Suomen opisto, Kansanopisto-lehden päätoimittaja (puhevaltainen jäsen) Sihteeri: Jyrki Ijäs pääsihteeri, SKY TYÖVALIOKUNTA (10 kokousta) Puheenjohtaja: Ville Marjomäki Jäsenet: Sten Westerholm Henrik von Pfaler Kaisa Lindström Maarit Jakobsson Jorma Kallio Jaakko Masonen Arja Sahlberg Hannu Salvi Sihteeri: Jyrki Ijäs hallituksen puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja ( asti) 1. varapuheenjohtaja ( alkaen) 2. varapuheenjohtaja ( asti) ( asti) ( alkaen, asti) ( alkaen) Kansanopisto lehden päätoimittaja (puhevaltainen jäsen) pääsihteeri KANSANOPISTO -LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja: Hannu Salvi Jäsenet Raili Alatalo Kirsi Blomberg Tytti Issakainen Larry Kärkkäinen Leena Mattila Karin Nyström Henrik von Pfaler Päivö Puhakainen Sirkku Räihälä Pekka Sallila Aarni Tuominen Sihteeri Sari Virtanen rehtori, Keski-Suomen Opisto emäntä, Kankaanpään opisto ( saakka) kurssisihteeri, Savonlinnan kr. opisto ( alkaen) tiedottaja, Turun kristillinen opisto verkkotiedottaja, Suomen Kansanopistoyhdistys opettaja, Lahden kansanopisto ( alkaen) medielärare, Svenska Österbottens folkakademi ( alkaen) rektor, Cityfolkhögskolan ( saakka) apulaisrehtori, Työväen Akatemia ( saakka) lehtityön linjan opettaja, Helsingin Evankelinen Opisto toiminnanjohtaja, Kansanvalistusseura vararehtori, Työväen Akatemia ( alkaen) tiedottaja, Suomen Kansanopistoyhdistys 13

14 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: Antero Saarivirta Jäsenet: Martti Antola Anita Sjöholm Eero Lonkila Hans Sandvik Maija Tenojoki Jarmo Kökkö Tapio Tähtinen Sihteeri: Jyrki Ijäs rehtori, Kankaanpään opisto rehtori, Turun kr. opisto rektor, Åbolands folkhögskola rehtori, Haapaveden Opisto rektor, Norrvalla folkhögskola rehtori, Itä-Karjalan kansanopisto rehtori, Seurakuntaopisto (kevääseen 2005 asti) talousjohtaja, Seurakuntaopisto (syksystä 2005 alkaen) pääsihteeri, SKY JUHLAKIRJAN SUUNNITTELURYHMÄ Puheenjohtaja: Ville Marjomäki Jäsenet: Matts Granö Paula Ilén Jaakko Masonen Aki Ojakangas Hannu Salvi Sihteeri: Sari Virtanen Ab Svenska folkhögskolan Eurajoen kristillinen opisto Oriveden Opisto Metallityöväen Murikka-opisto Keski-Suomen opisto tiedottaja, SKY KESTÄVÄ KEHITYS-PROJEKTIN (KEKE) SUUNNITTELURYHMÄ Puheenjohtaja Kaisa Lindström Jäsenet: Paula Ilén Martin Näse Henrik von Pfaler Kerstin Romberg Sihteeri: Anna Kirstinä rehtori, Otavan opisto rehtori, Eurajoen kristillinen opisto kurssekreterare, Kronoby folkhögskola rektor, Cityfolkhögskolan rektor, Västra Nylands Folkhögskola projektisuunnittelija, SKY KOJOKO 2 KOULUTUSOHJELMAN KOORDINAATIORYHMÄ Jorma Kallio Olli Laurila Kaisa Lindström Jaakko Masonen Sihteeri: Anna Kirstinä talouspäällikkö, Lapuan kr. opisto rehtori, Kymenlaakson Opisto rehtori, Otavan Opisto rehtori, Oriveden Opisto ( asti) projektisuunnittelija, SKY OPINNOLLISEN KUNTOUTUKSEN KOULUTUS-PROJEKTIN (OPIKU) SUUNNITTELURYHMÄ Helena Ahonen Aija Lund Marjo Nurmi Reetta Kettunen Sihteeri: Anna Kirstinä rehtori, Sisälähetysseuran oppilaitos erityisopettaja, Turun kristillinen opisto opettaja, Metallityöväen Murikka-opisto apulaisrehtori, Hoikan opisto projektisuunnittelija, SKY TALOUSTYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: Jorma Kallio Jäsenet: Olli Laurila Jyrki Ijäs Sihteeri: Marja-Leena Evinen talouspäällikkö, Lapuan kr. opisto rehtori, Kymenlaakson Opisto pääsihteeri, SKY palvelusihteeri, SKY 14

15 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET KANSANOPISTOKENTÄN PAT -EHDOTUKSIA VALMISTELEVAT TYÖRYHMÄT: Yhdistyksen hallitus on asettanut seuraavat, Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotuksien toteuttamista valmistelevat työryhmät. Ryhmien tehtävänä oli tuottaa rakennekuvauksia ns. suuntaviivaopintojen käynnistämisen pohjaksi. Kansalaisaktiivisuus-projektin (KANSA) ohjausryhmä Paula Ilén rehtori, Eurajoen kristillinen opisto Aki Ojakangas rehtori, Metallityöväen Murikka-opisto Kerstin Romberg rektor, Västra Nylands Folkhögskola Sihteeri: Anna Kirstinä projektisuunnittelija, SKY Maahanmuuttajakoulutus Puheenjohtaja Paula Kuusipalo ohjaava opettaja, Viittakiven opisto Opinnollinen kuntoutus ja aikuisten erityisryhmät Puheenjohtaja Reetta Kettunen apulaisrehtori, Hoikan opisto Yleissivistävä koulutus Puheenjohtaja Kaisa Lindström Pentti Rantanen rehtori, Otavan opisto asti rehtori, Karkun ev. opisto, alkaen 15

16 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET Liite 2. YHDISTYKSEN TOIMINTAKAUDELLA 07/ /2006 ANTAMAT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 07/ Opetushallitukselle koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon perusteista opetusministeriölle suomalaisen aikuiskoulutuksen pohjoismaisen näkyvyyden vahvistamisesta Valtiontalouden tarkastusvirastolle kansanopistolaitoksen tarkastuskertomusluonnoksesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle opetusministeriölle Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä työryhmän muistiosta opetusministeriön asettamalle vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteiden uudistamista käsitelleelle työryhmälle (kuulemistilaisuuden muistio) eduskuntaryhmille vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteiden uudistamista opetusministeriön asettamalle vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteiden uudistamista käsitelleelle työryhmälle sen väliraportista opetusministeri Tuula Haataiselle vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteista till fi nansminister Ulla-Maj Wideroos om utvecklandet av folkhögskolornas statsandelssystem och om höjning av det fasta bostadstillägget eduskuntaryhmille vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteiden uudistamista ja vuoden 2006 valtion talousarvion valmistelusta opetusministeriölle vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta vuosikokouksen julkilausuma kansanopistojen merkityksestä koulutuksellisen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen edellytysten vaalijoina opetusministeriölle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 10a muuttamisesta (lisäkoulutuksen yksikköhintojen porrastus) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle Eduskunnan sivistysvaliokunnalle vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän uudistamisesta Eduskunnan hallintovaliokunnalle vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän uudistamisesta Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky - koulutuksen arviointineuvoston väliraportista (kirjallinen lausunto kuulemistilaisuuteen) eduskuntaryhmille HE 112/2005 käsittelyn yhteydessä hyväksytyistä lausumista - 06/ opetusministeriölle perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiosta opetusministeriölle Elinikäinen oppiminen yliopistoissa työryhmän muistiosta Lisäksi yhdistys on osallistunut Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) ja Pohjoismaisen kansanopistoneuvoston (NFR) nimissä jätettyjen lausuntojen laatimiseen. 16

17 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET Liite 3. EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET Yhdistys on ollut edustettuna seuraavasti eri järjestöissä, toimikunnissa ja työryhmissä: Aikuiskasvatuslehden toimitusneuvostossa pääsihteeri Jyrki Ijäs Aikuiskoulutuksen maailma (AIMA) lehden toimitusneuvostossa rehtori Hannu Salvi Aikuiskoulutusneuvostossa varsinaisena jäsenenä rehtori Marja-Riitta Heikkilä ja varajäsenen rehtori Ville Marjomäki vuoden 2006 loppuun, vuoden 2007 alusta varsinaisena jäsenenä rehtori Marja-Riitta Heikkilä Aikuiskoulutusneuvoston arviointijaostossa rehtori Marja-Riitta Heikkilä Alfred Kordelinin säätiön kansanvalistuksen jaostossa puheenjohtajana Ville Marjomäki InfoNet Steering Group ohjausryhmässä Sari Virtanen Kansanvalistusseuran säätiön hallintoneuvostossa puheenjohtaja Ville Marjomäki ja suunnittelija Tytti Liinakoski Kesälukioseuran hallituksessa suunnittelija Tytti Liinakoski Opetusministeriön asettamassa Aikuisten opintosetelityöryhmässä pääsihteeri Jyrki Ijäs Opetusministeriön asettamassa Kansanopistojen opintosetelikokeilun työryhmässä rehtorit Kaisa Lindström ja Henrik von Pfaler, sihteerinä suunnittelija Tytti Liinakoski Opetusministeriön asettamassa Vapaan sivistystyön palvelurakenteen arvioinnin suunnitteluryhmässä rehtori Ville Marjomäki Opetusministeriön asettamassa Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmässä (YTR) puheenjohtajana rehtori Ville Marjomäki ja jäsenenä pääsihteeri Jyrki Ijäs Opetushallituksen asettamassa Koulutusnetti ohjausryhmässä pääsihteeri Jyrki Ijäs ja saman hankkeen asiantuntijaryhmässä verkkotiedottaja Larry Kärkkäinen Pohjoismaisen kansanopistoneuvoston (NFR) hallituksen jäseninä Henrik von Pfaler (NFR:n puheenjohtajana alkaen) ja pääsihteeri Jyrki Ijäs (NFR:n sihteerinä alkaen), varajäsenenä tiedottaja Sari Virtanen Rauhankasvatusinstituutin hallituksessa vararehtori Aarni Tuominen, varalla pääsihteeri Jyrki Ijäs ( asti) ja projektisuunnittelija Anna Kirstinä ( alkaen) Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) hallituksessa ja työvaliokunnassa pääsihteeri Jyrki Ijäs (varapuheenjohtaja alkaen), varalla suunnittelija Tytti Liinakoski ( ) asti ja rehtori Henrik von Pfaler alkaen VSOP hankkeen johtoryhmässä rehtori Ville Marjomäki, ohjausryhmässä pääsihteeri Jyrki Ijäs ja kestävän kehityksen / maahanmuuttajakoulutuksen työryhmässä suunnittelija Tytti Liinakoski 17

18 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET Liite 4 KANSANOPISTOYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄT TILAISUUDET KERTOMUSKAUDELLA syksy 2004 KANSANOPISTOPÄIVÄT Haapaveden Opistolla, 183 osallistujaa VALTIONOSUUS-SEMINAARI SFV-sali, Helsinki, 126 osallistujaa TIETOSTRATEGIAKOULUTUS Siikaranta-opisto, 16 osallistujaa YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN SEMINAARI Karkun evankelinen opisto, 30 osallistujaa TIETOSTRATEGIAKOULUTUS Siikaranta-opisto, 12 osallistujaa REHTORIPÄIVÄT Murikka-opisto, 66 osallistujaa kevät 2005 TIETOSTRATEGIAKOULUTUS Siikaranta-opisto, 13 osallistujaa AMMATILLISEN KOULUTUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄ SFV-Sali Helsinki, 50 osallistujaa INTERNAATTITYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jyväskylän kristillinen opisto, 41 osallistujaa KASVATUSALAN LINJOJEN TAPAAMINEN 7.6. Jyväskylän yliopisto, 15 osallistujaa syksy 2005 KANSANOPISTOPÄIVÄT Sisälähetysseuran oppilaitos ja Partaharjun Opisto Pieksämäki 219 osallistujaa KANSANOPISTOYHDISTYKSEN 100-VUOTISJUHLASEMINAARI Eduskunnan lisärakennuksen auditorio, 190 osallistujaa REHTORIPÄIVÄT Kuurojen kansanopisto, 89 osallistujaa TIETOSTRATEGIAKOULUTUS Siikaranta-opisto, 20 osallistujaa TALOUSPÄIVÄT Alkio-opisto, 68 osallistujaa JUHLAKIRJAN JULKISTAMISTILAISUUS JA JUHLAVUODEN PÄÄTÖSKARONKKA SFV-sali, SKY:n toimisto, 90 osallistujaa kevät 2006 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PÄIVÄ RUOTSINKIELISILLE OPISTOILLE Tampere, 12 osallistujaa TYÖSUHDEPÄIVÄ OPISTOJOHDOLLE SFV-sali, 74 osallistujaa TIETOSTRATEGIAKOULUTUS Siikaranta-opisto, 15 osallistujaa ja Siikaranta-opisto, 15 osallistujaa AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PÄIVÄ RUOTSINKIELISILLE OPISTOILLE Tampere, 10 osallistujaa AMMATILLISEN KOULUTUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄ 5.4. Ostrobotnia Helsinki, 44 osallistujaa 18

19 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET YHDISTYKSEN EDUSTAJAT OVAT KERTOMUSKAUDELLA OSALLISTUNEET SEURAAVIIN KANSANOPISTOLIIKKEEN JUHLATILAISUUKSIIN: syksy Työväen Akatemia 80 v Työväen Sivistysliitto 85 v Kansan Sivistystyön Liitto 40 v Perheniemen evankelinen opisto 80 v Lapuan kristillinen opisto 90 v. kevät Paavo Suvannon hautajaiset Kesälukioseura 40 v Rovala-Opisto 50 v Norsk Folkehøgskolelag 100 år syksy Paasikivi-opisto 25 v Raseborg-opisto 20 v Vihreä Sivistysliitto 15 v Reisjärven kristillinen opisto 50 v Västra Nylands folkhögskola 100 år Ålands folkhögskola 110 år Kauhajoen evankelinen opisto 80 v. kevät Sakari Kiuru 80 v Savonlinnan kristillinen opisto 60 v. 19

20 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY TOIMINTAKERTOMUS LIITTEET Liite 5 SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Y TASEKIRJA Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Tominakertomus tilivuodelta 2005 Tilinpäätöksen laati Kansallispalvelu OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Helsinki p